kauppojen keskittymä. Sotien jälkeisenä aikana Hirvensalmen elinkeinorakenteessa tapahtui muutos. Kun sotien jälkeen maataloudesta toimeentulonsa sai kolme neljäsosaa hirvensalmelaisista, niin vuonna 2012 se on enää joka neljännellä asukkaalla. Palvelujen ja teollisuuden osuus työllistäjänä on samanaikaisesti kasvanut. 24 Hirvensalmen
ensimmäinen
asemakaava
valmistui
vuonna 1969. Se aloitti suunnitelmallisen rakentamisen Hirvensalmen kirkonkylässä. Sodan jälkeistä uudisrakentamista sekä kaavoitusta oli hidastanut se, ettei kunta omistanut juurikaan maata keskustaajamassa. Merkittäviä maan omistajia olivat seurakunnan ohella muutamat yksityishenkilöt. Taajaman julkista rakentamista ennen kaavan valmistumista edustavat vuonna 1948 valmistunut terveystalo, joka rakennettiin Mannerheim-liiton terveystalovaliokunnan ter-
Ilmakuva Hirvensalmen taajamasta (nykyiseltä
veystalotyyppipiirustuksien mukaan. Varat terveystalon ra-
Hirvensalmentieltä) 1950-luvun lopulta. Kuvan keskellä
kentamiseen saatiin Ruotsista lahjoituksina, Suomen Huol-
ylälaidassa sijaitsee kunnanvirkailijoiden asuintalo. Sen
lolta ja paikalliselta Mannerheim-liitolta.
edessä on Roosin talo navettoineen ja piharakennuksi-
Kunnan rakennushankkeisiin kuului myös rakennus-
neen. Kuva: Aino Liimataisen valokuva-albumi.
mestari F.O. Hemmilän suunnittelema kunnanvirkailijoiden asuintalo vuodelta 1951, jonka yhteyteen rakennettiin myös säilytystila kunnan palokalustolle ja kuivatustorni palokunnan vesiletkuille. Yhteiskoulu valmistui Niemen pappilan pellolle vuonna 1959. Ennen kaavan toteuttamista valmistui myös kunnan ensimmäinen kerrostalo arkkitehtitoimisto Raimo Halosen suunnittelema Aravatalo (Pitäjäntie 2) vuonna 1966.
59
Kaavan jälkeen suurimpia rakennushankkeita olivat kunnan rakennuttamat Koivulehdon ja Junnankujan rivitalot sekä omarahoitteiset Koivutien rivitalot. Haapaniemeen valmistui kuntayhtymän terveyskeskus vuonna 1978. Asuintalojen rakentaminen jatkui 1980-luvulla, jolloin valmistuivat Keskustien, Alahovipellon ja Pitäjäntien omarahoitteiset rivitalot. 25 Ensimmäisen keskustaajaman kaavoituksen jälkeen kunta osti rouva Alli Roosilta Roosin talo tontteineen. Pääosa ostetusta maasta sijaitsi nykyisen Pitäjäntien ja Allinkujan välissä, ja sillä oli olemassa rakennuskaava. Roos myi lisää maata kunnalle 1970-luvulla. Tuolloin Pöyrynkankaan metsätila siirtyi kunnalle ja alueen kaavoitus aloitettiin 1980-luvun puolivälissä. Pöyrynkankaan rakentaminen alkoi 1980-luvun lopussa. Rakentaminen on painotettu Kirkonkylän rannan, Haapaniemen ja Pöyrynkylän kaava-alueisiin. 26 Hirvensalmen taajaman Haapaniemeen syntyi 1970-luvulta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Vuonna 1974 sinne perustettiin Heikinkoti sokeiden ja näkövammaisten hoitokodiksi. Varat hoitokotiin antoi Amerikkaan muuttanut Heikki Piirainen (Henry Pearson) testamentillaan. Vuonna 1978 Haapaniemeen rakennettiin kuntayhtymän terveyskeskus. Vuonna 1992 kunnan arkkitehti Seija Torpo suunnitteli vanhainkoti-palvelukeskuksen Heikinko-
Pitäjäntiellä sijaitseva entinen kunnanvirkailijoiden asuinra-
din yhteyteen. Vuonna 2012 Heikinkoti tarjoaa palveluasun-
kennus on suunniteltu vuonna 1951. Rakennuksen länsipää-
toja vanhuksille ja kehitysvammaisille. 27
hän oli sijoitettuna palokunnan välinevarasto ja paloletkujen kuivaustorni.
24 Kekkonen 2003, 65. 25 Kekkonen 2003, 100−105; Rakennusluvat ja -piirustukset (HKA). 26 Kekkonen 2003, 100−105. 27 Kekkonen 2003, 100−105; Tanttu 1979, 322.