Page 57

Hirvensalmen historia lyhyesti Vanhimmat merkit ihmisistä Hirvensalmella ovat kampakeraamiselta ajalta noin 4000 vuoden takaa. Hirvensalmi sijaitsi syrjässä valtakunnan keskuksista ja osittain tämän vuoksi asutus vakiintui alueelle hitaasti. Varsinainen Hirvensalmen asuttaminen alkoi 1300-luvulla, jolloin ensimmäiset talot sijaitsivat nykyisellä Lahnaniemen-Lelkolan selänteellä, Monikkalassa, Kilkinkylässä, Lelkolassa ja Soikkalassa. Hirvensalmi on kuulunut pitkään Savon ja Hämeen väliselle maakuntarajalle. Ennen 1600-luvun puoliväliä Hirvensalmi ei muodostanut hallinnollisesti eikä kirkollisesti yhtenäistä kokonaisuutta. Kappeliseurakunnan perustamisen myötä vuonna 1656 nykyiset pitäjän rajat alkoivat vähitellen hahmottua ja Hirvensalmi alettiin käsittää paikannimen ohella myös omaksi alueelliseksi piiriksensä. Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla, mikä erotti kunnan ja seurakunnan myös Hirvensalmella. Maallisista tehtävistä huolehtimaan perustettiin seurakunnasta erillään toimiva kunta, jonka alue maaseudulla oli yleensä sama kuin seurakunnan. Hirvensalmen kunta itsenäistyi

KUVA. Hirvensalmen rekognosointikartta vuodelta 1779

vuonna 1869. 3

(Rantatupa, URL-osoite: http://www.vanhakartta.fi/historialliset-

Hirvensalmen sotilaskartta vuodelta 1779 osoittaa, et-

kartat/sotilaskartat/rekognosointikartat-1776−1805/).

tä nykyisen kirkonkylän alueella sijaitsi kirkon lisäksi pappila, kolme tilaa ja torppariasutusta. Hirvensalmen kylän läpi

Hirvensalmen asukasluku oli 6 055 henkeä vuonna 1880.

kulkenut tie kulki kirkon itäpuolella mäenharjanteella. Ny-

Vaikka muuttoliike vei vuosisadan vaihteessa puolet synty-

kyinen päätielinjaus mukailee alueen rantalinjaa (Hirvensal-

neisyyden tuomasta väestöstä, kunnan väkiluku kasvoi ja

mentie). 1700-luvun kartta osoittaa asutuksen pääpainon

saavutti lakipisteensä vuonna 1919, jolloin hirvensalmelai-

olleen silloisen tielinjauksen pohjoispäässä ja itäpuolella.

sia oli 7 634. Sen jälkeen syntyneisyys ei enää pystynyt

Vuonna 2012 asutuksen pääpaino on rannan tuntumassa

kattamaan muuttotappiota vaan väkiluku alkoi vähentyä.

niemen länsipuolella. 4 1900-luvun alkuvuosikymmenillä

Merkittävä muuttoliikkeen lisääjä Hirvensalmelle oli Kis-

kirkonkylän rakentamisen painopiste siirtyi kirkon läheisyy-

sakosken paperitehtaan perustaminen 1906 sekä tehtaan

destä niemen länsipuolelle Liekuneen rantaan eli nykyisen

tuotannon aloittaminen vuonna 1910. Ensimmäinen pitäjän

Hirvensalmentien ympärille.

sahalaitos, Tuukkalan Höyrysaha perustettiin vuonna 1907.

Varhaisin tunnettu tie Hämeestä Savoon, Suuri Savon-

Se oli aikanaan seudun merkittävimpiä työnantajia. Karja-

tie, on kulkenut nykyisen Hirvensalmen kunnan läpi. Suurel-

laisen siirtoväen saapuminen 1940-luvulla on myös kasvat-

ta Savontieltä Mäntyharjun Toivolan kestikievarin kohdalta

tanut alueen väkilukua.7

lähti ensimmäinen, noin vuonna 1780 rakennettu maantie Hirvensalmen kirkonkylään. Pääosin Hirvensalmen yhdistyminen valtakunnan tieverkkoon tapahtui 1800-luvun lop-

Kirkonkylän rakennettu ympäristö

pupuoliskolla. Otavan ja Hirvensalmen välinen tie valmistui

1900-luvun alkupuoliskolla

vuonna 1855. Merkittävin tiehanke oli kuitenkin Hirvensalmen ja Joutsan välinen tie, joka rakennettiin vuosina 1869–

Kunnalliset palvelut alkoivat syntyä Hirvensalmella 1800-lu-

78. Puulaveden sisävesillä alkoi höyrylaivaliikenne 1890-lu-

vun lopulla. Kunnan hoidettavaksi tulivat muun muas-

vulla. Höyrylaivaliikenne on ollut merkityksellistä sekä

sa vanhustenhuolto ja koululaitos. Ensimmäinen kunnan

tavaran- että matkustajien kuljetuksessa. Erityisen vilkasta

perustama kansakoulu (1871) sijaitsi vanhassa pappilas-

laivaliikenne oli 1920-luvulla. Autoliikenteen kasvu alkoi ve-

sa, joka oli siirretty kouluksi Kallioniemeen. Rakennus pa-

rottaa laivaliikenteen suosiota jo 1920-luvun lopulla. Savon

loi vuonna 1916. Kunnan ensimmäiset rakennusinvestoinnit

radan ja siihen liittyvän Otavan aseman5 avaaminen vuon-

olivat koulutalot Kirkonkylään, Pyörnilään, Lahnaniemel-

na 1889 oli tärkeää myös hirvensalmelaisille. Rautatien tu-

le, Väisälänsaareen, Ripattiin ja Syväsmäkeen. 1910–1930

lo merkitsi ennen kaikkea tavarankuljetuksen helpottumis-

–luvuilla perustettiin peräti kaksitoista kyläkoulua8. Kun-

ta ja sen myötä kaupankäynnin piirin laajenemista. Otavan

ta rakennutti ensimmäisen koulurakennuksen kirkonkylään

asemalta rakennettiin sivuraide Otavan satamaan vuonna

vuonna 1926.9 Hillittyä puuklassismia edustavassa, kaksi-

1891. Se palveli sekä Puulan matkustajaliikennettä laivoilta

kerroksisessa koulurakennuksessa toimii vuonna 2012 koti-

rautateille että samana vuonna perustetun Otavan sahan

seutumuseo ja käsityöpuoti (Junnankuja 25).

tavarakuljetuksia.

6

3 Mönkkönen 1990, 19−20, 562−563; Kekkonen 2003, 15−17. 4 Rantatupa http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/ sotilaskartat/rekognosointikartat-1776-1805 . 5 Hirvensalmen kirkonkylältä Otavan asemalle matkaa oli 30 kilometriä vielä 1930-luvulla.

Vanhustenhoidon suurin investointi 1900-luvun alku6 Ojanen 1979, 87-94, 99-101. 7 Jokipii 1979, 25, 35; Kekkonen 2003, 65. 8 Vuonna 2012 Hirvensalmella on kolme koulua. 9 Kekkonen 2003, 91, 100−101; Soikkeli 1979, 163−164.

55

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement