44
Haukivuoren Kirkonkylä syntyi Hulkonniemeen kirkon ym-
sen vanhin osa, valmistui 1820 ja käsitti kolme huonetta,
pärille. Nykyinen kirkko, arkkitehti Veikko Larkaksen pala-
kanslian, keittiön ja porstuan. Tällöin rakennettiin myös ul-
neen kirkkorakennuksen tilalle suunnittelema rapattu kirk-
korakennus. 1890 valmistui puisen navetan tilalle kivinavet-
ko on vuodelta 1951. Sen esikuvana on ollut itäsuomalainen
ta (purettu), 1895 rakennettiin veranta, 1896 jatkettiin pap-
kahtamoinen 2, joka sai 1950-lukulaisittain modernin julki-
pilaa kolmella uudella huoneella ja eteisellä ja avattiin uusia
sivun. Kirkon vieressä on kiviaidalla ympäröity 1700-luvun
ovia. Seurakunta luopui pappilasta vuonna 1975, jonka jäl-
hautausmaa, jota laajennettiin vuonna 1907 rantaan saak-
keen se siirtyi yrityskäyttöön. Nykyinen kirkko rakennet-
ka. Kirkon vieressä sijaitsee puinen kirkkotapuli, joka on ra-
tiin vuonna 1951 arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien
kennettu vuosina 1838–39. Vanhan kirkonkylänraitin varrel-
mukaisesti, kun 1700-luvun puukirkko paloi vuonna 1949. 6
la on pappila rakennuksineen. Päärakennuksen vanhin osa
Savon tärkeänä valtaväylänä toimi ns. Suuri Savontie, jo-
on peräisin 1820-luvulta. Alueella ovat myös vanha kunnan-
ka johti Hämeenlinnasta Suur-Savon kautta Savonlinnaan.
huone (1922) ja entinen kansakoulu.3
Tielinjaus on peräisin 1400-luvulta, Olavinlinnan perustami-
Asemankylä muodostui rautatieaseman myötävaiku-
sen ajoilta. Toinen tärkeä tie oli 1500-luvulla Suur-Savosta
tuksesta Haukivuoren liike-elämän ja asumisen keskit-
kulkeva tie Rautalammille ja Etelä-Pohjanmaalle. Suur-Sa-
tymäksi. 1900-luvun sahateollisuuden mukanaan tuoma
von osalta se kulki Mikkelistä Haukivuorelle ja sieltä Piek-
työ- ja ostovoima näkyvät Haukivuoren taajaman raken-
sämäelle. 1600-luvulla väylää kutsuttiin Pieksämäen, Län-
netussa ympäristössä kuin myös hetkellinen väestönkasvu
gelmäen ja Turun tieksi. Haukivuorelta Pieksämäelle tehtiin
sodan jälkeen 1950-luvulla. Lakipisteen asukasluku saavutti
matkaa yleensä vesiteitse, joka olikin tärkeä yhteys, sillä
1950-luvun alussa, jolloin asukkaita oli 5460. Haukivuorelai-
Haukivuori kuului Pieksämäen emäseurakuntaan 1500-lu-
set saivat toimeentulostaan 70 prosenttia maa- ja metsä-
vun lopulta aina 1700-luvun lopulle saakka.7
taloudesta vuonna 1950. Merkittävä osa haukivuorelaisista
Haukivuori oli sijaintinsa vuoksi hieman eristyksissä, mi-
sai toimeentulonsa myös rakentamisesta ja teollisuudesta,
hin saatiin muutos rautatieyhteyden avaamisen jälkeen. Sa-
jotka olivat sidoksissa sahateollisuuteen. 1950-luvun lopus-
vonrata valmistui vuonna 1889 ja se mahdollisti kulkuyh-
sa ja 1960-luvun alussa Haukivuoren Keskustien, silloisen
teyden Mikkeliin, Kuopioon ja Kouvolaan. Rautatieasema
Mikkeli-Pieksämäki maantien, varteen rakennettiin kunnan
muodostaa vielä vuonna 2012 yhtenäisen asemamiljöön.
ja seurakunnan toimesta julkisia rakennuksia sekä useita lii-
Haukivuoren asemarakennus on vuodelta 1889 ja sen ra-
ke- ja asuinrakennuksia.4 Mikkelin seudun kulttuuriperin-
kennuspiirustukset pohjautuvat Oulun rautatien pysäkkien
töohjelma -hankkeen puitteissa tarkastelun kohteeksi nos-
piirustuksiin. Aseman läheisyydessä on kaksi 1800-luvun
tettiin Haukivuoren taajaman modernin rakennusperinnön
loppupuolen tyyppipiirustusten mukaan rakennettua hir-
ja taajaman muutoksen näkökulma toisen maailman sodan
sirakenteista taloa piharakennuksineen.8 Rautatien varres-
jälkeisellä ajalla.
sa, Hummerinkujalla on asuinrakennuksien rivistö, joka on muodostunut osittain rautatietyöläisten asuinrakennuksista ja osittain jälleenrakennuskauden asuinrakennuksista.
Haukivuoren historiaa
Hummerinkujan pohjoispäässä on 1900-luvun alkuvuosikymmenillä valmistuneita rakennuksia. Pohjoispäässä on
Haukivuoren kylä mainittiin jo vuoden 1561 Savon maaluet-
sijainnut Koposen puutarha, jonka paikalla on vuonna 2012
telossa, mutta ihmisiä tiedetään alueella olleen jo kivikau-
uudisrakennus. Nimensä Hummerikuja sai kauppias Moo-
della. Vanhimmat asutukseen viittaavat merkit ovat kam-
ses Tuukkaselta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Tuukka-
pakeramiikan (5000–3200 eKr.) kaudelta. 1700-luvulle
nen omisti radan viereisen Karvannon tilan maa-alueineen,
tultaessa Haukivuoren alueen talot ja viljelylohkot sijaitsi-
johon nykyinen Hummerinkujakin kuului. Alueella asui torp-
vat hajallaan, mutta pääosa Haukivuoren asutuksesta ryh-
pari Oskari Svensk, joka oli nostanut Tuukkasta vastaan oi-
mittyi Saksalanharjulle silloisen maantien länsi- ja itäpuo-
keusjutun saadakseen luvan tehdä tien suoraan torpaltaan
lelle.5
Asemankylään. Asiasta suivaantuneena oli Tuukkanen to-
Hulkonniemi muodostui kirkolliseksi keskukseksi jo
dennut ”Olkoon se sitten Hummerinkuja”.9
vuonna 1739, jolloin paikalle rakennettiin rukoushuone. Ratsumestari Gerhard Lewe rakennutti pienen ristikirkon 1600-luvulla ja ilmeisesti tämä on toiminut rukoushuoneen
Haukivuoren saha ja Kapeaselän asuinalue
pohjana. Haukivuorelaiset kuuluivat tuolloin Pieksämäen emäseurakuntaan, josta he erkaantuivat kappeliseurakun-
Haukivuoren rakennetun ympäristön merkittävämpiä vai-
naksi vuonna 1782. Pappila rakennettiin Marjolahti-nimisel-
kuttajia 1900-luvulla on ollut paikkakunnalla toiminut sa-
le paikalle vuonna 1783 ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan
ha. Höyrykoneen ja rautatien ansiosta sahayrittäjät eivät
Marjolahden kappalaisen virkataloksi. Uusi kirkko raken-
olleet enää sidoksissa veteen voimalähteenä tai kulkureitti-
nettiin vuonna 1797. Seuraava pappila, nykyisen rakennuk-
nä. Haukivuoren höyrymyllyn osti vuonna 1901 K.F. Tavast,
2 Kahtamoinen on itäsuomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa 1700-l alkaen esiintynyt kaksoisristikirkko. Pohjamuodoltaan kreikkalaisen ristin muotoisen kirkon sakaroiden väliin on tilan avartamiseksi rakennettu kulmaulokkeet. 3 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä Saksalanharju - Haukivuoren kirkonkylä; Jäppinen 2011, 94. 4 Kuusisto 2012, 461, 574, 171.
5 Kokkonen 2012, 30, 45; Lehtinen 2012, 22. 6 Kokkonen 2012, 107-113, 116; Etelä-Savon maakuntaliiton inventointi tietojärjestelmä. 7 Kokkonen 2012, 135–136, 39. 8 Tyrväinen 2006, 3-6. 9 Kuusisto 2012, 358.