Page 46

44

Haukivuoren Kirkonkylä syntyi Hulkonniemeen kirkon ym-

sen vanhin osa, valmistui 1820 ja käsitti kolme huonetta,

pärille. Nykyinen kirkko, arkkitehti Veikko Larkaksen pala-

kanslian, keittiön ja porstuan. Tällöin rakennettiin myös ul-

neen kirkkorakennuksen tilalle suunnittelema rapattu kirk-

korakennus. 1890 valmistui puisen navetan tilalle kivinavet-

ko on vuodelta 1951. Sen esikuvana on ollut itäsuomalainen

ta (purettu), 1895 rakennettiin veranta, 1896 jatkettiin pap-

kahtamoinen 2, joka sai 1950-lukulaisittain modernin julki-

pilaa kolmella uudella huoneella ja eteisellä ja avattiin uusia

sivun. Kirkon vieressä on kiviaidalla ympäröity 1700-luvun

ovia. Seurakunta luopui pappilasta vuonna 1975, jonka jäl-

hautausmaa, jota laajennettiin vuonna 1907 rantaan saak-

keen se siirtyi yrityskäyttöön. Nykyinen kirkko rakennet-

ka. Kirkon vieressä sijaitsee puinen kirkkotapuli, joka on ra-

tiin vuonna 1951 arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien

kennettu vuosina 1838–39. Vanhan kirkonkylänraitin varrel-

mukaisesti, kun 1700-luvun puukirkko paloi vuonna 1949. 6

la on pappila rakennuksineen. Päärakennuksen vanhin osa

Savon tärkeänä valtaväylänä toimi ns. Suuri Savontie, jo-

on peräisin 1820-luvulta. Alueella ovat myös vanha kunnan-

ka johti Hämeenlinnasta Suur-Savon kautta Savonlinnaan.

huone (1922) ja entinen kansakoulu.3

Tielinjaus on peräisin 1400-luvulta, Olavinlinnan perustami-

Asemankylä muodostui rautatieaseman myötävaiku-

sen ajoilta. Toinen tärkeä tie oli 1500-luvulla Suur-Savosta

tuksesta Haukivuoren liike-elämän ja asumisen keskit-

kulkeva tie Rautalammille ja Etelä-Pohjanmaalle. Suur-Sa-

tymäksi. 1900-luvun sahateollisuuden mukanaan tuoma

von osalta se kulki Mikkelistä Haukivuorelle ja sieltä Piek-

työ- ja ostovoima näkyvät Haukivuoren taajaman raken-

sämäelle. 1600-luvulla väylää kutsuttiin Pieksämäen, Län-

netussa ympäristössä kuin myös hetkellinen väestönkasvu

gelmäen ja Turun tieksi. Haukivuorelta Pieksämäelle tehtiin

sodan jälkeen 1950-luvulla. Lakipisteen asukasluku saavutti

matkaa yleensä vesiteitse, joka olikin tärkeä yhteys, sillä

1950-luvun alussa, jolloin asukkaita oli 5460. Haukivuorelai-

Haukivuori kuului Pieksämäen emäseurakuntaan 1500-lu-

set saivat toimeentulostaan 70 prosenttia maa- ja metsä-

vun lopulta aina 1700-luvun lopulle saakka.7

taloudesta vuonna 1950. Merkittävä osa haukivuorelaisista

Haukivuori oli sijaintinsa vuoksi hieman eristyksissä, mi-

sai toimeentulonsa myös rakentamisesta ja teollisuudesta,

hin saatiin muutos rautatieyhteyden avaamisen jälkeen. Sa-

jotka olivat sidoksissa sahateollisuuteen. 1950-luvun lopus-

vonrata valmistui vuonna 1889 ja se mahdollisti kulkuyh-

sa ja 1960-luvun alussa Haukivuoren Keskustien, silloisen

teyden Mikkeliin, Kuopioon ja Kouvolaan. Rautatieasema

Mikkeli-Pieksämäki maantien, varteen rakennettiin kunnan

muodostaa vielä vuonna 2012 yhtenäisen asemamiljöön.

ja seurakunnan toimesta julkisia rakennuksia sekä useita lii-

Haukivuoren asemarakennus on vuodelta 1889 ja sen ra-

ke- ja asuinrakennuksia.4 Mikkelin seudun kulttuuriperin-

kennuspiirustukset pohjautuvat Oulun rautatien pysäkkien

töohjelma -hankkeen puitteissa tarkastelun kohteeksi nos-

piirustuksiin. Aseman läheisyydessä on kaksi 1800-luvun

tettiin Haukivuoren taajaman modernin rakennusperinnön

loppupuolen tyyppipiirustusten mukaan rakennettua hir-

ja taajaman muutoksen näkökulma toisen maailman sodan

sirakenteista taloa piharakennuksineen.8 Rautatien varres-

jälkeisellä ajalla.

sa, Hummerinkujalla on asuinrakennuksien rivistö, joka on muodostunut osittain rautatietyöläisten asuinrakennuksista ja osittain jälleenrakennuskauden asuinrakennuksista.

Haukivuoren historiaa

Hummerinkujan pohjoispäässä on 1900-luvun alkuvuosikymmenillä valmistuneita rakennuksia. Pohjoispäässä on

Haukivuoren kylä mainittiin jo vuoden 1561 Savon maaluet-

sijainnut Koposen puutarha, jonka paikalla on vuonna 2012

telossa, mutta ihmisiä tiedetään alueella olleen jo kivikau-

uudisrakennus. Nimensä Hummerikuja sai kauppias Moo-

della. Vanhimmat asutukseen viittaavat merkit ovat kam-

ses Tuukkaselta 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Tuukka-

pakeramiikan (5000–3200 eKr.) kaudelta. 1700-luvulle

nen omisti radan viereisen Karvannon tilan maa-alueineen,

tultaessa Haukivuoren alueen talot ja viljelylohkot sijaitsi-

johon nykyinen Hummerinkujakin kuului. Alueella asui torp-

vat hajallaan, mutta pääosa Haukivuoren asutuksesta ryh-

pari Oskari Svensk, joka oli nostanut Tuukkasta vastaan oi-

mittyi Saksalanharjulle silloisen maantien länsi- ja itäpuo-

keusjutun saadakseen luvan tehdä tien suoraan torpaltaan

lelle.5

Asemankylään. Asiasta suivaantuneena oli Tuukkanen to-

Hulkonniemi muodostui kirkolliseksi keskukseksi jo

dennut ”Olkoon se sitten Hummerinkuja”.9

vuonna 1739, jolloin paikalle rakennettiin rukoushuone. Ratsumestari Gerhard Lewe rakennutti pienen ristikirkon 1600-luvulla ja ilmeisesti tämä on toiminut rukoushuoneen

Haukivuoren saha ja Kapeaselän asuinalue

pohjana. Haukivuorelaiset kuuluivat tuolloin Pieksämäen emäseurakuntaan, josta he erkaantuivat kappeliseurakun-

Haukivuoren rakennetun ympäristön merkittävämpiä vai-

naksi vuonna 1782. Pappila rakennettiin Marjolahti-nimisel-

kuttajia 1900-luvulla on ollut paikkakunnalla toiminut sa-

le paikalle vuonna 1783 ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan

ha. Höyrykoneen ja rautatien ansiosta sahayrittäjät eivät

Marjolahden kappalaisen virkataloksi. Uusi kirkko raken-

olleet enää sidoksissa veteen voimalähteenä tai kulkureitti-

nettiin vuonna 1797. Seuraava pappila, nykyisen rakennuk-

nä. Haukivuoren höyrymyllyn osti vuonna 1901 K.F. Tavast,

2 Kahtamoinen on itäsuomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa 1700-l alkaen esiintynyt kaksoisristikirkko. Pohjamuodoltaan kreikkalaisen ristin muotoisen kirkon sakaroiden väliin on tilan avartamiseksi rakennettu kulmaulokkeet. 3 Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmä Saksalanharju - Haukivuoren kirkonkylä; Jäppinen 2011, 94. 4 Kuusisto 2012, 461, 574, 171.

5 Kokkonen 2012, 30, 45; Lehtinen 2012, 22. 6 Kokkonen 2012, 107-113, 116; Etelä-Savon maakuntaliiton inventointi tietojärjestelmä. 7 Kokkonen 2012, 135–136, 39. 8 Tyrväinen 2006, 3-6. 9 Kuusisto 2012, 358.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement