Page 40

na oli jakaa Lehmuskylä kolmeen rakennusalueeseen, jotka erotetaan toisistaan puistoilla. Alueet olivat Vesitorninkatu ja Kiiskinmäenkatu, Pihlajatie ja Lehmuskatu sekä Vaahte­ rakatu ja Tuomikatu. Pihlajatie yhdisti alueet toisiinsa. Tällöin rakennettiin myös Jalavakatu ja Saarnikatu. Kirjalaan ja Siekkilään tehtiin alikulkutunnelit. 18 Omakotitalorakentaminen 1960–70-luvuilla oli aiempaa matalampaa. Kerrostalorakentaminen Vesitorninkadulla jatkui, kun sinne vuonna 1960 nousi ensimmäinen so­ tainvalidien veljestalo osoitteeseen Vesitorninkatu 9. Vuodesta 1962 samalla puolelle katua nousi viisi muuta samanmallista kaksikerroksista ja -rappuista taloa, joista viimeisin on vuonna 1971 valmistunut toinen Veljestalo. Veljestalot sekä kolme vierekkäistä kerrostaloa on suunnitellut ark­ kitehti Aune Mertaoja. Vesitorninkatu 11 ja 13:sta on ollut

suunnittelemassa

myös

arkkitehti

Elli

Toikka.

Arkkitehtitoimisto Kauko Kokko & Co. kädenjälki näkyy Vesitorninkatu 15 sijaitsevassa kerrostalossa. Rivitalot olivat Mikkelissä tuohon aikaan vielä harvinaisia, ja niistä ensimmäiset ra­ kennettiin Lehmuskylässä Saarnikadulle. Talot suunnitteli arkkitehti Elli Toikka ja ne valmistuivat vuonna

1963.

Tien

toiselle

puolelle

Poppelitien

ja

Saarnikadun väliselle kaistaleelle rakennettiin samaan aikaan kolme kolmikerroksista kerrostaloa. 19 Kiiskinmäenkadun

itäpuoli

muodostaa

yhtenäisen

asuintyyppitalojen kokonaisuuden, joka on ra­ kentunut 1950–60-luvuilla. Rakennukset ovat pääasiallisesti myynti-

38

yhdistys Puutalon ”Pajula 2010”, ”Vaahtera 2005” ja ”PikYlemmässä kuvassa Kiiskinmäen vesitorni ukkosvahingon

ku-Airi 2024” – tyyppitaloja. Tyyppitalojen viereen on sijoit-

jälkeen 27.7.1957 L. Metherin kuvaamana.

tunut myös Vilho Haikon suunnittelemia rakennuksia sekä

Alemmassa kuvassa Vesitorninkadun Haukanpesä

arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema asuin­rakennus Kiis-

rakennusvaiheessa vuonna 1958. Suur-Savon museo.

kinmäenkatu 9:ssä. Myyntiyhdistys Puutalon tyyppitaloja on myös Pihlajatie 22–24, jossa tyyppitalona on ”Tellervo”.

sijoittamista yhteen riviin. Asemakaavassa oli Meurmanin

Vitikaisen kaavaa uudistettiin vuonna 1963 diplomi-

mielestä myös turhia ja kustannuksia kohottavia katuja,

insinööri Pol­ visen liikennöintisuunnitelman poh­ jalta, ja

kuten

alueen läntisin osa eli Kelo­tie poikkikatuineen kaavoitettiin

alueen

pääkaduksi

suunniteltu

Pihlajatie.

Lai­

halammen ääreen tulisi laittaa matalampia taloja, ja

vuonna

korkeat talot laakion laidoille lähemmäs metsää. Professori

omakotitaloja. Leh­muskadun ja Kelotien risteysten väliseen

1966.

Sinne

rakennettiin

matalia

rivi-

ehdotti, että uuden asemakaavan laatiminen annettaisiin

rinnekortteliin rakennettiin puolestaan kuuden rivitalon

nykyaikaiseen asemakaavoituk­seen perehtyneen arkkitehti

koko­naisuus vuosina 1970–1973. 20

Pirjo Vitikaisen tehtäväksi. Näin tapahtuikin, ja Vitikaisen asemakaava vahvistettiin vuonna 1960. 15 Vuonna

1958

nousi

Lehmuskylän

ensimmäi­ nen

kerrostalo, Vesitorninkatu 12 eli Haukan­pesä. Tämän jälkeen nousivat Sinitorni (8), Vihertorni (4) ja Vesitorninkatu 6. Nämä pis­tetalot suunnitteli arkkitehti Eero Jokilehto noin vuonna 1956 16. Vesitorninkadulle raken­ nettiin vuonna 1958 myös Kiiskinlämpö Oy:n lämpövoimala, joka oli valmistuttuaan

neljäs

kaukolämpökeskus

Suomessa.

Voimala palveli erityisesti kunnalliskodin tarpeita. 17

1960–1970-luku 1960-luvulla Lehmuskylää laajennettiin Pirkko Vitikaisen

Näkymä Kiiskinmäenkadulle Pihlajatien risteyksestä

laatiman asemakaavan mukaisesti. Kaa­voituksen pääidea-

1960-luvulla. Suur-Savon museon kuva-arkisto.

15 Professori Otto I. Meurmanin lausunto asemakaavakysymyksistä ja asuntosuunnittelusta 17.10.1959, Kiinteistölautakunnan kokouspöytä kirjat 1959. Kiintltk V32 Fa9 aika 1959, liite §2105. (Kiintltk. MKA). 16 Jaatinen 1997, 49. 17 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 34.

18 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 31, 34. 19 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 35-36. 20 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 30.

ja

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement