1938, jolloin ase makaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman (1890–1994) laati kaavan yhdenmukai simmille tonteille sekä kehällä kulkeville tielinjauk sille. Kaava ei kuitenkaan toteutunut Lehmuskylän alueella. Talvisodan vuoksi monet olivat menettäneet kotinsa ja siirtolaisten suuri määrä vaikutti asuntojen tarpeeseen. Lehmuskylän asuinrakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Ensimmäiset
asuinraken nukset
nykyisen
Lehmuskylän
alueelle rakennettiin vuonna 1941. Mikkelin ensimmäinen omakotialuekaava valmistui Lehmuskylään vuonna 1945 6. Ensimmäiset asuinrakennukset olivat Ruotsin lahjataloja, joista 15 rakennettiin nykyisen Lehmuskadun varteen.7 Ruotsin
lahjatalot
ovat
ruotsa laisten
rahakeräyksellä
tuotettuja tyyppitaloja, joiden keräykseen osallistui muun Kiiskinmäen myllyn alue n. 1930-luvulla.
muassa Mikkelin ystävyyskaupunki Borås. Lahjataloista
Suur-Savon museon kuva-arkisto.
suunniteltiin vuonna 1940 neljä tyyppipiirustusta. Kaksi tyyppitaloa suunniteltiin kaupunkiympäristöön ja kaksi
ympärille asuintontit rakentuisi vat säteittäin. Alue oli
puolitoistakerroksista pientaloa maa seudulle. Kaupunkiin
suunniteltu Laiha lammen ja Ota vankadun4 väliin jäävälle
suunnitelluista rakennuksista puuttuivat ullakkokerrokset ja
alueelle. Vuosina 1925–1926 liitettiin kau punkiin loput
maaseututaloista puuttui kunnallistekniikka. Lehmuskylään
Lehmuskylän alueesta, ensin Vuolingon kylään kuulunut
rakennettiin tyyppitalo numero 3 piirustuksien mukaisia
Sannastin
maaseudulle tarkoitettuja asuinrakennuksia.
tila,
ja
seuraa vana
vuonna
yhteydessä.5
läntiset
osat
ny kyisen
Kaupunkiin rakennettavien tyyppitalojen piirustukset
Lehmuskylän alueen asuttaminen nostettiin esille vuonna
(tyypit 1 ja 4) suunnitteli arkkitehti Lauri Pajamies ja
esikaupunkiliitoksen
Uudelleen
Ote Piponiuksen ehdotuksesta Mikkelin uudeksi asemakaavaksi vuodelta 1913, jossa Lehmuskylään kaavailtiin teollisuustoria ja Kalevala-aiheisia kadunnimiä.
35
Kuva: Mikkelin kaupungin arkisto.
4 Otavankatu pohjautuu keskiaikaisperäiseen yleiseen valtanmaantiehen. Tie johti Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan ja sitä kutsut tiinkin Suureksi Savontieksi. Tiestä erkani jo varhaisessa vaiheessa tie Kangasniemelle (vanha Kangasniementie), jonka linjaus kulkee nykyistä Saattotietä pitkin Laihalammen pohjoispuolta.
5 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 6; Kuujo 1988, 84. 6 Hassinen 1988, 461. 7 Osaan rakennuksista sisäänkäynti Kelotien puolelta.