1938, jolloin ase­ makaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman (1890–1994) laati kaavan yhdenmukai­ simmille tonteille sekä kehällä kulkeville tielinjauk­ sille. Kaava ei kuitenkaan toteu­tunut Leh­muskylän alueella. Talvisodan vuoksi monet olivat menettäneet kotinsa ja siirtolaisten suuri määrä vaikutti asuntojen tarpeeseen. Lehmuskylän asuinrakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Ensimmäiset

asuinraken­ nukset

nykyisen

Lehmuskylän

alueelle rakennettiin vuonna 1941. Mikkelin ensimmäinen omako­tialuekaava valmistui Lehmuskylään vuonna 1945 6. Ensimmäiset asuinrakennukset olivat Ruotsin lahjataloja, joista 15 rakennettiin nykyisen Lehmuskadun varteen.7 Ruotsin

lahjatalot

ovat

ruotsa­ laisten

rahakeräyksellä

tuotettuja tyyppitaloja, joiden keräykseen osallistui muun Kiiskinmäen myllyn alue n. 1930-luvulla.

muassa Mikkelin ystävyyskaupunki Borås. Lahjataloista

Suur-Savon museon kuva-arkisto.

suunniteltiin vuonna 1940 neljä tyyppipiirustusta. Kaksi tyyppitaloa suunniteltiin kaupunkiympäristöön ja kaksi

ympärille asuintontit rakentuisi­ vat säteittäin. Alue oli

puolitoistakerroksista pientaloa maa­ seudulle. Kaupunkiin

suunniteltu Laiha­ lammen ja Ota­ vankadun4 väliin jäävälle

suunnitelluista rakennuksista puuttuivat ullakkokerrokset ja

alueelle. Vuosina 1925–1926 liitettiin kau­ punkiin loput

maaseututaloista puuttui kunnallistekniikka. Lehmuskylään

Lehmuskylän alueesta, ensin Vuolingon kylään kuulunut

rakennettiin tyyppitalo numero 3 piirustuksien mukaisia

Sannastin

maaseudulle tarkoitettuja asuinrakennuksia.

tila,

ja

seuraa­ vana

vuonna

yhteydessä.5

läntiset

osat

ny­ kyisen

Kaupunkiin rakennettavien tyyppitalojen piirustukset

Lehmuskylän alueen asuttaminen nostettiin esille vuonna

(tyypit 1 ja 4) suunnitteli arkkitehti Lauri Pajamies ja

esikau­punkilii­toksen

Uudelleen

Ote Piponiuksen ehdotuksesta Mikkelin uudeksi asemakaavaksi vuodelta 1913, jossa Lehmuskylään kaavailtiin teollisuustoria ja Kalevala-aiheisia kadunnimiä.

35

Kuva: Mikkelin kaupungin arkisto.

4 Otavankatu pohjautuu keskiaikaisperäiseen yleiseen valtanmaantiehen. Tie johti Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan ja sitä kutsut tiinkin Suureksi Savontieksi. Tiestä erkani jo varhaisessa vaiheessa tie Kangasniemelle (vanha Kangasniementie), jonka linjaus kulkee nykyistä Saattotietä pitkin Laihalammen pohjoispuolta.

5 Ihalainen, Lyytikäinen, Mäkinen, Pulkka & Saloranta 1995, 6; Kuujo 1988, 84. 6 Hassinen 1988, 461. 7 Osaan rakennuksista sisäänkäynti Kelotien puolelta.