LEHMUSKYLÄ
Jälleenrakennuskauden puhdas esimerkki
Johdanto Lehmuskylä on Mikkelin 14. kaupunginosa. Nimensä Lehmuskylä on saanut talvisodan jälkeen ruotsalaisten lahjoittamista lehmuspuista, jotka kuitenkin loppujen lopuksi istutettiin muualle kuin Lehmuskylään. Nimitystä Lehmuskylä ryhdyttiin käyttämään 1940-luvulla. Lehmuskylän laaja ja rakennuskannaltaan monimuotoinen alue oli inventointiprojektin ensimmäinen kohde. Lehmuskylä-seuran kustantama ja sen perustaman historiatoimikunnan toimittama teos Lehmuskylä, meidän kaupunginosamme (1995) tarjosi inventoinnille kattavan kulttuurihistoriallisen pohjamateriaalin. Teoksen ja kaavoituksen antaman pohjatiedon turvin tehtiin maastotyötä, johon kuului katunäkymien ja rakennusten valokuvaamista sekä ympäristön havainnointia. Lisäksi inventoinnissa on käytetty hyväksi Suur-Savon museon valokuva-arkistoa ja Mikkelin kaupungin arkistoa. Aluetta tarkasteltiin myös Lehmuskylä-seuran kanssa jär-
34
Lehmuskylän kehittyminen 1800-luvulta 1940-luvulle
jestetyssä tapaamisessa. Lähtökohta oli Lehmuskylän pe-
Nykyisen Lehmuskylän alueella oli alun perin kaupungin
rustamisen alkuvaiheissa 1940-luvulla. Toisessa vaiheessa
omistamia peltolohkoja, joita vuokrattiin kaupunkilaisten
käytiin läpi alueen rakennuskannan monimuotoistamista
virkistysalueeksi ja viljelyskäyttöön. Peltojen käyttöä alet-
1950-luvun lopulta 1970-luvun lopulle. Kolmantena vaihee-
tiin erityisesti tehostaa ensimmäisen maailmansodan aika-
na on alueen palveluiden kehittyminen.
na, jolloin senaatin maanviljelystoimikunnan kiertokirjeellä
Inventoitu alue rajautuu Saattotien, Otavankadun,
vuonna 1916 kaupunkeja kehotettiin järjestämään asukkail-
Savilahdenkadun ja Jyväskyläntien väliin jäävälle alueelle.
leen vihannes- ja juurikasviljelypalstoja. Vuonna 1917 Kiis-
Harjun hautausmaa Saattotien molemmin puolin kuuluu
kinmäen alueelta jaettiin kolme vuokralohkoa pienemmiksi
alueeseen.
osiksi. Kahdella näistä lohkoista sijaitsi neljä vihannespals-
Saattotien
loppupäässä
Pankalammen
puoli kuuluu puolestaan Kaukolan alueeseen, mutta tarkasteluun on otettu tällä puo lella sijaitsevat entinen
taa, 101 peruna- ja 102 siirtolapuutarhapalstaa. 1 Kiiskinmäen Kaukolan puoleisessa osassa on ollut
Pankarannan vanhainkoti sekä Kiiskinmäen myllyalue.
rakennusryhmä,
Suuri osa Otavankadun varrella sijaitsevasta Kiiskinmäestä
tuulimylly rakennuksineen. Paikalle on merkitty asuin- ja
vesitorneineen kuuluu Lehmuskylään, samoin Jyväskylän
ulkorakennuksia jo vuoden 1919 asemakaavaan, mutta
tien toisella puolella Lentoaseman vieressä sijaitseva
rakentamisajankohdasta tai suunnittelijoista ei ole tarkkaa
golfkentän alue.
tietoa. Kaupunki omisti alueen vuoteen 1925, ja myi
jonka
läheisyydessä
sijaitsee
vanha
sen tällöin osissa yksityisille, mutta osti alueen takaisin Etelä-Savon maakuntaliiton inventointi-
1930-luvulla.
tietojärjestelmään inventoidut kohteet:
rakennusta, mutta kaupunki jatkoi tonttien vuokraamista
• Harjun hautausmaalta siunauskappeli, ruumishuone
yksityisille henkilöille ja alue jäi ennalleen. Alueeseen on
sekä puutarhurin asuintalo ja pihapiiri
kuulunut 12 rakennusta vielä vuonna 1943, mutta nykyään
• Lehmuskadulta A-talot, Ruotsin lahjatalot ja
jäljellä on enää puolet.2 Nykyisin rakennuksista osa on
aumakattoiset kahden perheen talot, sekä
Suur-Savon museon hoidossa, osa yhä asuinkäytössä.
Lehmuskadun ja Kelotien väliin jäävä rivitaloalue
Alueelle
kaavailtiin
suurempaa
julkista
Ensimmäisen kerran asutusta kaavailtiin Lehmuskylän
• Poppelitien A-talot ja kerrostalot
alueelle jo vuonna 1913, jolloin Teknillisen korkeakoulun
• Saarnikadun rivitalot
maanjako- ja katasteritekniikan 3 professori Elias August
• Vesitorninkatu
Piponius (1868–1945) suun nitteli ehdotuksen uudeksi
• Kiiskinmäen vesitorni sekä Kiiskinmäen myllyalue
asemakaavaksi Mikkelin kaupungille. Tuolloin ehdotettiin
• Pankarannan vanhainkodin alue
Lehmuskylään
perustettavaksi
1 Kuujo 1988, 122–123. 2 Suur-Savon museo. Mikkelin kaupungin pienoismalli vuodelta 1938 ja siihen liittyvät rakennuskortit. 3 Katasteritekniikka vastaa nykyistä kiinteistöoppia.
teollisuusto ria,
jonka