Page 14

”Tiilipulan vuoksi taloihin oli käytännössä mahdollista

Pelto-Paukkulantielle ja Ratinlammenkadulle alkoi nousta

suunnitella vain yksi savupiippu, joka oli lämmön jakami-

ajalle tyypillistä, matalampaa arkkitehtuuria. Siirtymä jäl-

sen takia järkevää sijoittaa keskelle taloa. Huonetilat tulisi-

leenrakennuskauden rintamamiesarkkitehtuurista uuteen

joineen oli vastaavasti luontevaa sijoittaa kiertymään piipun

tyyliin alkoi 1950-luvun loppupuolella eikä ollut suoraviivai-

ympärille, ja näin rakennuksen pohjamuoto määrittyi ne-

nen, vaan tyyppejä sekoitellen syntyi kahden aikakauden

liömäiseksi. Jyrkähkö harjakatto taas mahdollisti sen, että

tyyppitalojen välimuotoja. Kattolinja loiveni aikaisemmas-

myös ullakkokerros oli käyttökelpoista asuinpinta-alaa. Li-

ta, rakennusten suorakaiteen muotoinen massa venyi hie-

säksi näin aikaansaatu puolitoistakerroksisuus oli tilankäy-

man ja ikkunat sommiteltiin nauharyhmäksi. Yksikerroksi-

töllisesti ja taloudellisesti järkevää, sillä ullakkokerros voitiin

suus ja massan sisään vedetty kuisti viestivät myös tyylin

aluksi jättää kokonaan rakentamatta tai sinne voitiin ottaa

muutoksesta. Myös asumisihanteissa tapahtui muutosta, ja

vuokralaisia. Mahdollisten vuokralaisten takia myös käynti

rintamamiestalojen sulkeutuneesta tilajaosta siirryttiin il-

yläkertaan sijoitettiin usein mahdollisimman suoraan tuu-

maviin ja avarampiin tiloihin. Keittiö tuli olennaiseksi osak-

likaapista tai jopa ulkoa. Tältä perustalta tyyppitalojen ark-

si asuntoa ja yhdistyi yhä useammin olohuoneeseen, jon-

kitehtuuri vakiintui nopeasti hyvin yhtenäiseksi ja vaikka

ka merkitystä asunnon tärkeimpänä huoneena korostettiin

tyyppejä, suunnittelijoita ja suunnittelijayhteisöjä oli paljon,

julkisivussa suurilla ikkunapinnoilla. Lisäksi arava-normit ja

suunnittelua leimaa anonyymiys ja eri tyyppien erottami-

matalammat huonekorkeusvaatimukset vaikuttivat ajan ra-

nen toisistaan on vaikeaa.” 22

kennusten ulkonäköön. Tehokkaammat eristykset ja maanvaraiset lattiat madalsivat taloja ja yksikerroksisuus korosti asumismukavuutta. 1960-luvulta 70-luvulle siirryttäessä kattoräystäitä alettiin koteloida ja tasakatot sekä pulpettikatot yleistyivät. Tyyppitalojen perinnettä jatkoivat pakettitalot, joissa rakentaminen tuotteistettiin äärimmilleen. Näiden kahden ero on siinä, että tyyppitalotuotannossa talon suunnittelu ja rakennuttaminen oli eriytetty, ja pakettitalossa puolestaan talotehdas oli vastuussa kaikista näistä osa-alueista.23 Puuteollisuuden 21 edustajan organisaatio Puutalo Oy perustettiin vuonna 1940 tuottamaan talvisodan aikana ti-

12

lattuja parakkeja. Toiminta alkoi Ruotsin lahjatalojen pystytyksen organisointina, ja kun puutalojen teollinen tuotanto pääsi käyntiin, kehitti yhtiö seuraavina vuosikymmeninä lukuisia tyyppitaloja. Vuonna 1955 Puutalo Oy ja Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys perustivat MyyntiyhdisRaivaajankadun puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia.

tys Puutalon, josta 1960-luvulla tuli yksi johtavista yksikerroksisten tyyppitalojen tuottajista. Muita samantapaisten

Raivaajankatu ja Seuralankatu sekä niiden poikkikadut

tyyppitalojen suunnittelijoita olivat Asutusvaliokunta, Asu-

muodostavat yhtenäisen niin kutsutun rintamamiestalo-

tushallitus, Maatalousseurojen keskusliitto, Osuustukku-

alueen, joka koostuu puolitoistakerroksisista omakotitalois-

kaupan tyyppitalotoimikunta sekä Sosiaaliministeriö. Myös

ta. Tavallisesti talot ovat sijoiteltu suorakaiteen muotoisten

yksityiset tahot suunnittelivat vastaavia tyyppitaloja ylei-

tonttien kadunpuoleiseen päähän siten, että tontin toinen

seen levitykseen 1960-luvulla, minkä jälkeen pakettitalo-

pää on aikoinaan jäänyt hyötykasviviljelyn tarpeisiin. Eri-

tuotanto syrjäytti tyyppitalotuotannon.

tyisesti Raivaajankatu sijoittuu mäenrinteeseen, joka muo-

Ratinlammenkadun rakennuskanta tarjoaa läpileikkauk-

dostaa yhtenäisen asuinrakennuksien rivistön mukaillen

sen siitä murroksesta, mikä tyyppitalojen suunnittelussa

kadun reunaa. Raivaajankadun ja Seuralankadun pohjois-

tapahtui 1950-luvun lopulta aina 1970-luvulle. Täällä raken-

päähän on sijoitettu matalampia asuinrakennuksia, jotka

nukset näyttävät päällisin puolin pitkälti saman mallin mu-

on luultavasti rakennettu vasta 1960–70 -luvuilla. Lähemä-

kaan tehdyiltä, mutta lähemmässä tarkastelussa on löy-

en alueelle on rakennettu myös muualle jälleenrakennus-

dettävissä eri tahojen suunnittelemien talotyyppien kirjo.

kauden puolitoistakerroksisia asuinrakennuksia, kuten Ans-

Myyntiyhdistys Puutalon tyyppitalot hallitsevat katunäky-

sinkadulle, Peltokadulle ja Sorsankujalle.

mää heti sen alkupäästä lähtien. Paukkulantieltä Ratinlammenkadulle tultaessa jää tien pohjoispuolelle neljän kaksikerroksisen omakotitalon ryhmä. Näistä ensimmäinen on

1960–1970-LUKU

Myyntiyhdistys Puutalon tyyppiä ”Liisantalo”, kaksi seuraavaa tyyppiä ”Vaahtera”. Sorsankujan risteyksestä eteen-

Mikkelin kasvusuunnaksi painotettiin 1960-luvulta eteen-

päin katunäkymä on matalan avoin. Suuri osa Ratinlam-

päin kaupungin itäisiä osia, Tuppuralaa ja Lähemäkeä.

menkadun tehdasvalmisteisista matalatyyppitaloista on

Alueita kaavoitettiin ahkerasti, ja Lähemäen etelärajalle

Myyntiyhdistys Puutalon tuotantoa, tyyppejä ”Pikku-Sep-

22 Kummala URL: http://www.mfa.fi/rintamamamiestal . 23 Ruotsalainen 2011, 19, 22, 26-28, 40. 24 Ruotsalainen 2011, 26-27.

Profile for Mikkelin Kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 1  

Mikkelin kaupungin kulttuuriperintöohjelman julkaisu 1, Modernin jäljillä

Advertisement