45
Päämaj an haja~ijoituk~en aikana keväällä 1944tiedmusosasto siirtyi Rämälän kylliiin ValkoJan taloon.J' Tiedotusosaston piiällikkönä toimi kapteeni Kalle Lehmus. Hän oli siviilivicaltaan Sosiaalidemokraattisen puolueen Helsingin piirin piirisihteeri . Lehmus toimi pääesikunnan sanomatoimiston päällikkönä rauhan aikana v. 1940-41. Tällöin hänen tehtävänään o li suunnitella Piiämajan Tiedotusosaston ja Valtion tiedotuslaitoksen kokoonpano sodanajan \•aralle taustanaan Utlvisodasta saadut kokemukset propagandatoinunnasta. Paitsi koko Tiedotusosaston päällikkii Lehmus ol i myös Erikoistiedotustoimiston (Ttus 3) päällikkö. '"
Tiedotusyhteistyö Saksan kanssa Tiedotuksen yhteistyö saksalaisten kanssa alkoi heti kesäkuun lopussa 1941. Saksalaisena yhteysupseeri on tiedotusosastolla toimi Regiemngsrat Waldemar Wlinsche. Lehdistö-ja yleisradiotoimiston toimistopääll ikkönä toimi neen Il mari Turjan mukaan yhteistoiminta kuitalli in useimmiten shakkipeli llii." Suomalaiset eivät olleet e rityisen kiinnostuneita lähtcmiiän mu kaan saksalaisten propagandaan ja usein kieltäytyivätkin yhteistyöstä. Saksalaisille ei esimerkiksi annenu lupaa kuvata Suomessa elokuvaa "Saksalaisten bolshevismin vastaisesta taistelusta'':\.,
Tiedoruksen toiminl(l/01"01
Jatkosodan alussa tiedotustoiminnassa oli puutteita. henkilökunta oli osin kouluttamawnta. tekniset välineet kehnoja eikä propagandan merkitystä täysin ymmärretty.-" Saksasta saatii n uuna välineistöä varsinkin viholliscl lekohdistettavaan propagandaan; kaiutinautoja, lentoleh tisten jakokapseleita ym. Il mari Turjan muistelmien mukaan tiedotusosasto muistuui lehden toim it usta, rescrviläisct olivat kaikki toimittajia ja kirjailijoita civiitkä taipuneet upseetityypeiksi. Omassa toimessaan Turja joutui hakemaan ti lannetiedotukset maa-, meri- ja ilmavoimilta, ollamaan hyvaksymisen j ulkistamiseen Airolta ja lähe ttämUiin ne edelleen creed-sanomana ··luolasta'' eli Lokista Helsinkiin. Li säksi hän laati päivinäisiii tila nncticdotuksia lehdille ja radiolle.~• Tiedotusosaston toiminta sopeutui ai na kulloiseenkin rintamati lmttccsccn. SodaJt alussa toimintamuotoja kehitettiin ja keskityttiin tk-kirjoituksiin. Asemasodan aikana yritelliin pitää mielialoja korkeallajajoukkoja taistelukuntoisina mm. viihdytystoiminnan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön erilaiset puhdetyöt ja opiskelu. Keväällä 1944 puolustusvoimissa oli mahdollisuu~ osallistua ylioppilaskirjoituksi in ja myös atrunattikoulutusta .kaavailtiin." Kannak sen suurh yökkäyksen alettua tiedotustoimintu painot[Uijälleen tk-ki•:ioituksiin, päivit[äisiin tilannetiedotuksii n ja uuti-