Issuu on Google+

MANNERHEIMIN saappaanj채ljill채 Pia Puutanen


Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus ~1ikkeli

Pia Puntancn

MANNERHEIMIN SAAPPAANJÄLJILLÄ Päämajan sijainti ja toiminta lVlikkelin seudulla talvi- ja jatkosodan aikana

JULKAISUJA 27

lVJikkeli 1993


2

Julkaisija

Helsingin yliopisto Ma~scuduntutkimus· ja koulutuskeskus Lönnrotinkatu 3 50100 Mikkeli puh. (955) 20 231 telekopio (955) 2023 300

Toimitus ja raino

Hilkka Aru

Valokuvat

Mikkelin Maakunta-arkiston kokoelma (MiVIA) Mikkelin kaupungin mu~eon kokoelma (MKM) Jalkaväkimuseon kokoelma SA-kuva-arkisto Soramuseon kokoelma lrja Wonkan kokoelma Erkki Vinalan kokoelma Olga Revon kokoelma Heikki Kupiainen Timo Kilpeläinen Ilpo Aalto (kansikuva)

Kartat

Anne Hytönen

ISSN ISBN

0786-8367

Paino

Tcmprint Ky, Mikkeli 1993

951-45-6449-9


3

Esipuhe Mannerheimin ~Mppaanjäljillä ·hanke käynn i~tyi virnllisesti elokuun 15. päivlinä 1991. Aloite hankkeen totcuuamisesta tehtiin kuitenkin jo edellisen!! syk~yn3.jolloin Helsingin yliopiston Mikle· Iin Maaseudun tutkimus· ja koulutus~cskus jarjcsti ohjelmallisen mua>eununatkai lun koulutuMilaisuutlen Tenin kartanossa Mikkelin maalaiskunna•;.a. Idean tutkinmshankkcesta. jonka avulla voitai>iin l:ehillllll Mikkelin seudun historiaan · criryise~ti t:tl vi-ja jatkosodan aikana l\1ikkelin ~oeudullatoimineen piiämajan toimimaan· pohjautuviu mntkailurunueita esittivät tuolloin Malli ju Pcpita Pylkkänen. Tcrtin kartanon is.~mtiväki. Koska idea sopi hyvin yksikkömmc toimintapaan, ryhdyimme väliuöm~ti sclviullmliiin hankkeen r.thnitusta ~oekll etsi mäUn asiantunteviaohjaajia sekä aihec,.la kiinno~tunut­ l:l tutkijaa. Näimme alusta alkaen hankkeen totcullavan tdri<cää elinkeinotoiminnan kehittämisperhmtenanune: kunkin alueen elinkeinotoimiutu • tässti tapauksessa matl<nilu • kannauaa rukenwa seudun JuontaiMen edellytysten tarjoamalle perustalle. M i kkcliss.~ Liimti tarkoitl:la mm. kaupungin ja -en ympäri,tön historiallisen cri tyislaatuisuuden hyotlyntämista. Halusimme vaMust.~a houkutusta lähteN kehilliimtltln päämajan historiaan pohjaavia matknilutuuuci ta ilman perusteellista tutkimusta. Va_,ta nyt. kun tutkimus on tehty, voi matkailun SO\CIIutus- ja tuotekehity~työ lähteä vauhtiin. Tutkimusha.nkkeen tarkoituksena oli selvitllili p:mmajan sijoi tu, . toiminta ja vaikutus Mikkelissä ja sen lähiympiiri~tösstl mlvi- ja jatkoMldan aikana. Hanke tuoui ru= t i aiemmin julkaisematonta pohjatietoa Mikkelin ja sen lähiseudun matkailun kchittäjille. Tutkimus tuotti myii;. nyt käsillä olevanjulkai~un.joka v;tlouaa meille pii~ma­ jan orgunisaation ju ~otlan ajan monien vaiheiden lisäksi eri toten päämajan arkea. sitä. miten pUämllja ja ~n palveluksessa olevat muuttivat !\1ikkelia Ja sen katukuvaa ja miten päämajan toiminta n!ikyi myö~ lähiympäristössä. Hankkeen mtkij:ma toimi HuK Pia Puntanen. jota voi onnitella tutkimuksen onni,tuneesta I"Jjauksesta ja aikataulus<a pysyneestä toteutuksesta. Tut~ijaoo tehnyt myös tutkimusaineistoon perustuvan opinnäytetyön .. Päämajan sijoitus ja vaikutukset Mikkelin seudulla toisen maailmansndan aikana·• (Jyvllskylän yliopisto. Suomen historia. 1993). Tutkijaa on työ~siilin tukenut yksikön erikoi~tutldja. FL Heik~i Kupiainen. Julkaisun toimi tuksen ja tailon on tehnyt informaalikko, FM Hilkka Aro. Tulkijan merkinäv~nti apuna on ollut ohjausryhmli,jonka puheenjuhLajana toimi Jyväskylän yl iopi~ton dn>oenni. FT Jonna Keränen sekä j!lsenin!l professori MaunoJokipii Jyväskyl!lsta. mu~eonjohtaja Pirjo


Julkunen(Mikkclin kaupungin museot), yli1arl<as1aja AnjaJHtiskeläincn (Mikkelin ma:okunta-arkisto).t•edouaja PirkkoNuotin-Myllysja suunniuelija Marja Aro (Mikkelin 111!1ninhallitus). marU.inoimipä.~l­ lillö Hannele Raulllln~ki (Mikkelin seudun matkailu ry.).toimitusjohtajn Kari Hahnc(Mikkelin Matka1l11 Oy)sckäerikoi>tutkijn Heikki Kupiainen (Maaseudun tutkimus- ja koulutuskesku~). Hankella rahoiLLivat Mikkelin lällninhallitu,., Mikkelin kaupunki. Mikkelin maalaiskuma. Mil..kelin Matkailu Oy sekä kauppa-ja teollisuu,ministeriö. Ainei~tun

hankinna'-.a merkiu;ivä rooli oli niillä yksiuni;illä henki-

löill~.joita tutkija !>aalloi haasmtclla. samoin kuin kyselyyn vastanneilla

pU.m.1jan upseereilla ja l~hetcillä. Tutkimu,hankkeen ny1 pääuyc."'<ä ja julkaisun ilrnestyc.'\ä esitän Maaseudun tutkimu~- ja koulutuskeskuksen puolesta mit:i parhaimmat kiitokset hankkeen kaikille rahoiuajille, ohjausryhm~njäsenille. haastatelluille ja ky-.clyyn vastam>eille sekä tutkijalle ja hänen avustaji llccn. Tutkimu' on hyvällä yhteistyöllä saatu tuloksel..kaaseen pätitöksecn. Maaseudun turkimu>- ja koulutuskeskus roivoo. eu~ tehdyslii tutkimuksesta on hyötyä kchireuäessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin maalaiskunnan matkailua näiden luonnolliselle histonollisellc pohjalle. Julkaisun toivomme ilahdunavan lukijaai\S3tarjoamalla uuuaja aikaisempaa syvällisempää rietoa p:iilmajllSta ja marsalkka Mannerh.:imislli Mikkel is~ vii me sot.iemm.: aikana. Mikkelissä 4. 6. 1993 Pirjo Siiskonen johwja , VTT


5

Sisältö Mlkkeli • kolmen sodan päämajakaupunki Sotihwlli\Ct perinteet Pllämajakaupungihi cn,immäisen kcrnln Hallinto- ja koulukaupunki Mikkeli l'uolustu.~voimaio ylin j ohto ennen tal'l'l~otaa Talvisodan päämaja Miksi Mikkeliin'! Päämaja muodostetlUin Pliämajan organisaatiu J>äämaja miehittää Mikkelin Sijoittuminen Mikkeliin ja Otavaan Siirtyminen hajasijoitukseen Välimuhan aika Jatkosodan päämaja Jatkosota syttyy Päihn:Ya jälleen Mikkelii n Piilimajan organi"t11tio Yleisesikunnan päällikkö ja hänen alaisensa o>a~tot A-.clajikoment:tjicnja huoltolajien päälliköiden alai~et IJS:l~tOI

P'.iämajan henkilökunta Ylcisesil;unnan vahvuus Muut Mikkeli'\ä sijainneet yk>iköt Naiset pliämujassa Saksalaiset Mikkelissä · Vcrhindungsstab Nord Suomalaisten ja saksalaisten välinen yhteistyö Parakki kylä Pitkäj~rvella Vierailuja Suhteet viilcncvllt Yhteyse.<ikunnan poi~tumonen Mikkelistä Sodan loppuvaiheet Lapin S<Jla Rauhanajan pääesikunta Pääesikunta poistuu l'äiimajan arkea Majoitus Mullnitus Huolto Ylip.'i1Hiikön arkea jn j uhlaa P'.illmajao muun henkilökunnan vapaa-aika

9 9 10 II 14 15

15 16 19 26

26 31

34 36 36 37 38 39 57

67 67 68 69 70

70 73 73 76 76 77

77 78 78 80 80 88 93 96 100


6

Pääml\.ian vaikutukset i\'Ukkelin seudulla

Asuminen Majoitusti lanne Tulot sotilasmajoituksesta Vaikutukset eli rtkeinoelämään Muut vaikutukset Päämajan perintö 1.-ähdcviitteet LähtC(?t l .iiUcct

105 106 106

108 113 117 119


7

Saatesanai

Aloinac.'l.-;.1ni tutk.imuk!>enensim· mäisenä tchl!lvlinäni oli pohtiu aiheen mjaus ja nakukul ma. Pu· naisen:o lankana ol i p:likallishistoriall incn painotus. p.~ämajan toimi nnan tarkaste lu nimen· omaan Mikkl'l/11 .fe11ci111fa. f>eruslähtökohduk<i tuli selvinää, miksi päämaja päiitcniin sijoit· w.a juuri Mikkelin seudulle ja minne sen eri ~"101 sijoittuivat sekä mitä muutu~ ' in sijoinelu~~a tapahtui. Kosku pä5majan orgu· ni~aatiota ei juurikaan oltu aiemmassa tutkimuk~ssa selvitelty. oli tarpeen lyhyesti selittää eri osastojen tehtävill. niiden kokoa ja organiowatiomuutoksia. Nllin pystyttiin antamaan kuva siitä organisaatio>ta,joka valtasi Mik· kelin seudun ensin talvi>odan ja sinen jatkosodan aikana. Koska saatavilla olevat lahtcct olivat pitkälti pä.~maJnssu •yntyneiw. vaikuui se osaltaaan työn näkökulmaan. Päämajan toiminnan ~uhtccssa rintamatapahtumiin ja sodankäynt.ii n jiitin mielisuusiolla sotahistorioiL~ijoiden arvioi tavaksi.

Pliämajan jokapäi vliisen elämän scl vinliminen <>1 i olennaista. kos~a siitä aihepiiristä löylyt yhtey• paikallisten a.wkl..aiden elämään. Minne paämajan henkilökunta majoinui. missä he ruokailivatja mit~ tekivät vapaa-aikanaan'! Hiljainen rnaa.<eutukaupurlki ttiynyi sodan vuusik~i kiireisellä eläm:lnmenolla, jota värittivai kockeiden päämajan vreraiden käynnit kaupungiss.1. Keskeinen lähde;~inei~t<J tutkimuksc.'!--a olivat Sot:r•:.l rkisto~~a sijuiL..cvat päämajan eri o!.astojen -.(ll.apäiväkirjat, piiiimajan esikuntakäsl.-yt sekä järjc\tclyosaston kirjeistö. Mikkclis>Ji ~ijaitse· vi,ta arkistoista tiir~cimmät oli· vat Mikkelin maalai>kunnan SO· tilasmajoitu,Jautakunnan pöytä~irjat. JOiden pcru~teella voiti in arviorda majoituksen mllllräå ja tiheynä kunna.~o;a. Toista maailmansotaa ko,keva kirjalli,uus on lanjn ja munita· soinen. Yleisten sotia kä,inclevien teosten ohella oli )'~>rlläisiä tut~imuksia sekä a..;c- ja huoltolajien historioita kiiytcttä vissä kii-


tettävtisti. Muistelmakirjullisuudella oli tärkeä osansa. kun haluttiin päästä tavalliseen arkielämäiln käsiksi. Penrskirjullisuuut· mulivat niin ikään Mikkelin seudun historiat. Tärkeä osuus tiedonhank irmassa olivat haastanelut. Projektin kuluessa haastanelin 21 henkilöä yhteensä noin 25 tuntia, minkä lisäksi tein päämajan upseereille ja li.ihcteil le kyselyn. johon saatiin 55 vastausta. Tämll materiaali on talletenuna Mikkelin kaupungin museoiden arkistoon tut· kijoiden käytettäväksi. Lukijaa mahdollisesti kiinnostavaan tarkempaan lähdeviitoi tukseen voi tutustua Jyväskylän yliopiston historian laitoksella olevassa pro gradu -tutkielma.~sani, johon tämä teksti perustuu. Erityisesti haluan kiinätl kaikkia haastauclcmiani henki löitä. jot-

ka tekivät aiheen eläväksi ja läheiseksi tutkia. Päämajan upseerit ja lähetit vast:u.ivat hyvin ja ru nsaslukuisest i kirjall iseen kyselyyui. josta jäi vielä paljon materiaalia myöhemmin ktiytettäväksi. Kiitokset myös Elia ja Georg Ehuroothin s.'iätiöllcja Mikkelin lääni n maakuntarnhastnllc.jotka ovat omalta osaltaan tukeneet tutkimuksen edistymisl1i. Niin ikään lämpimät kiitokseni asiantuntevalle ja kanmJ.,t.avalle ohjausryhmälle ja erityisesti sen asiantuotijajäsenillc, professori MaunoJokipiilie ja dO$COUi Jorma Kertiselle.jotka auttoivat ohjaamaan tutkimuksen suunraa ja luovimann kari.kkoisimpicn kohtien lävitse. Lopuksi kiitän Hclsin1;in yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuske..~kuksen Mikkelin yksikkö~. joka oui tutkimuksen julkaistavaksi oma~sa julkaisusarjassaan.

Mikkelin maalaiskunnassa 31. maHiiskuuta 19\13 Pia Puntancn


9

Mikkeli - kolmen sodan päämajakaupunki Mikkelin kaupungio••ookwuw kori.Stai'OI mw·Mt/~(lll$(1tn·arjn•·ap(tu· NttQ symbolit ovat muisrona wi.fe,;r(rmaai/ma.wda.<ra. jolloitt plliimoja sijairsi Mikke/issl/ niinrolvi- kuin jmkosodankiu aika· no. Luflvttllwrw/lamar.mlkwrsaul·anw kttutJtmgitt kitylltiilu ylipiiiil· /ikkti Mmmerheim ltalusi kiilllili kottfJtlllkiarehr(fl•it<rli. jma .~1' ei irse

denri~ri.

saOIIIIII'Oiila.

Sotilaalliset perinteet Mtkkeli SiJaitsee Etclä-Savos'a Saimaan rannalla. seudulla. jos;.a Saimaaoja Päijänteen vesistöt lähes kohtaavat. Vuosisatoja on M:ulltkunnan menneisyys ollut ~idoksissa sen mMntieteelliseen asemaan valtakunnan itärajan läheisyydessä. R:~jan kulkicss:l kaukana idä."iion Mikkelin scu· tu ollut låhes kcskistä Suomea. JOSkUS taas raj:L..CUtU:I. S.;uten vuosina 1743·11112, jolloin Ruotsi· Suomen itäraja kulki lähimmil· llllin vain noin 50 kilometrin pääss~ Mbntyharjulla.' Vurhui,ta seutukunnan sotahistoriaa uvnt tapahtumat 1500-lu· vun lctpu~sa.jolloin Savon nuijao;odun ratkaisutai,teluktlytiinjuuri Mi~kelissll. ToiscnkerranMik· kelin seutu oli "'tatoimien nnkuiM:vana näyttämönä v. 1789, julloin kaupungin eteläpuolella ~aytiin Porra"almen taistelu. jo,.sa RuotSi-Suomen joukOt torJUivat ,·enalaisct.' Myössotila'a.~utuksellaon Mik·

kelin

~eudulla

pitkät perinteet:

1600-luvun lnpuha lähtien silloisen Mikkelin piWjän :llueella sijaitsi viidcnnc~ koko IHänin solilasvirkatuloista.~ Mikkelin pitäjä ja Ri~t iina muodostivat yhden Savon kolmesta sotilasasutuksen ,ydiinnlueesta! S:~von ja Savonlinn:~n ltiånin jalkaväkirykmcnlli ja Karjalan r.t· kuunarykmcnni kokoontuivat Mikkelin "plaamlle" harjoituksiin 1700-lu\'Un alkupuolcltu lähtien. Mikkelin Tarkk'ampujapataljuuna sijaitsi kaupungb~a ''· 1879 • 81. Tuolloin alniteuiin myö~ kasarmialueen nokcntamincn. 1900-luvun alu"a kaupun· kiin sijoitettiin vcnliläisvaruskunla. joka lopullisest i poistui kaupungi qa va,tll Suomen itse· näistymi.en ai ~oihin. Venäläisten jälkeen Mi~l.eliin sijoitettiin PolkupyoräpataiJOOna 3. Kaupungissa•ijainm:en varuslmnnan ohellaoli n. HmpällssäkaupungiSia Tuuk~alan varuskunta,jo.<sa toimi Polkupyörlipataljocman aliup.-;ocnkoulu 1!!30-1uvun lopu,Mt.!


10

Päämajakaupungiksi ensimmäisen kerran Tanmlikuun26. päi'ä 1918 Pohjanmaalla alkaneen Suomen vapaus,odan pätimaja 'ijai~;i Mil..kcliss~ huhtikuun II. pliivästii toukokuun 16:ccn! Sodan alkukuukaudet päämaja oli Seintijocllaja Vilppulassasijainneessajunassa. Tampereen taistelun ratkemm valkoisten voittoon ja Iimamalinjan siirrynyä Karjalaan ylipäällikkö Mannerheim päätti siinää csikumansa lähenunäk~i rintamaa. Mannerheim halusi olla lähellä ratkaisevia rintamataisteluja ja johtaa niitä it>e. kuten hän hallitukselle ilmoitti.' Viestiyhteydet Mikkelistä olivat hyvät. koska Savon armeijakunnan esikunt:tlukuisinc o~a.<toineen oli sijainnut kaupungis~a.

Pillimaja sijoitiUi a<cmua vastapäiitli <ijainnccsccn Hotelli Scur.thuoncc:-ccn. Jo v. 19 18 mikkcliläi:.illc tuli tutuiksi hcnkiliiit:i. jotka <ittcn uudelleen li ikkuivat kaupungi>sa toisen maailmanso-

Vuonna /9/8 piiiimajm1sijaimia ei o/1111 tarpuu peirellii. Mcmuerheim ja korkeimmatllpseeritmajoiuuii'GI ralliatieasemaa •·iuosri •·aslclpäärä sijaiiiii('I'Sl't'll Hotc>/li Seumlwoueeseeu. Vapaussodan piii•·iuä kenmali Mtmnuheimiu saauoi niilulii kl'liiile•·iin kiilmsii ktmlStlmikkcliliii>kiJlieislll roi J;l.'lam·tm biljardia Horflli Seumlumuetdla. Km·a Soramnseon kokoelnw.

dan aikaan."

Mikkelin kuurom\'kkiiinkoulullawimi •·· /9/8/?umsi.l'la liiherell\' kenuii.wimola. jonka emiimiinii oli Aiiw Mannerheim. yliptillllikkiJMannerheimin ••onhemman, Ruotsiin karkoilellm 1'1'/jen •·aimo. Ylipällllikön •·eljenpoiko Carl F:rik Mannerheim.joka oli siirrynytl?uor;islll mpaaellroisena l'llikoistt•n anueijcum. työskemeli piiiimajan/iihl'ltiupseerino. Km'll .lalkaräkiiiii/SI'I/11 kokoelma/.


II

Hallinto- ja koulukaupunki Mikkeli Mikkelin k~upunki oli 193Q.Iuvu lla vmin tyypillinen ,is.~suo­ malaincn pikkukaupunki. Se oli kuupunkin ymptlröivän maakunnan kc;l.u~. hallim~ ja koulukaupunki,jossa sijni~'ivat kaikk1 hiäninhallinnon ke;kci-.ct vimstot: lääni nhallitus, läänin maanmittauskonttorija rakcnnuskont· tori. tic·j~ vesirakennu,hallituksen piirikonllori sekä tullikamari. Kaupungissaoli myiis 13linin· 'lliraala ja lllänjnvankila.• Kolme oppikoulua - lyseo.tynökuulu ja yhteiskoulu. vetivtlt kau· punkiinympäröivän maaseudun upinhaluJSJa nuona opintietään aloittamaan . Kaupungissa toimi myös kauppakoolu. ammattikou· lu, kuuromykkHinkou lu sekä Suomen Nuoriso-opisto. Paitsi koulu -ja hallintokaupunki Mikkeli oli myös kauppakaupunki ympHriiivän maakunnuo kau pan kesku,, jonka markkinat oli· vat maankuulu!. Tehd<l\lcolli· suuua Mikkclin seudullauli verr:llluin väh3n. 10

Viiden valtatien ri'teys Liikenneyhteydet kaupunkiin olivm \emtlltain hyvät. Jo 170(). luvun lopulta IHhticn Mikkeli on ollut 'iidcn valtatien n\tCysY Kaupungistn pohjoi'Ccn llirkci n liikenneyhteys oli ' 'anha.a Suuna Savontietä seuraileva 5-tic. jota Mikkelin ja Juvan viilillä p.'U"anncuiin maaJhnan,otien välisenä ai kana. ~>

Satam~ oli vtlkas. sen kauna kul-

ki \Ckä matkustaja· että tavaralii~cnnenä. Etenkin ;ota-ail..ana Mikkelin sataman kauna kuljetcuiin halkoja ja' iljaa. Vlllirauhan aikana v. 1940-41 kaupunki rakennuni satamaan lisää laiturirakenteita ja no,tun:ita. minkä seumuksen:t satama oli Saimaan parltaita." Savon rJta kulki etel!!stä Mänty· harjun, Hietasen. Otavan ja Vuolinson kauua kaupunkiin ja siellli edelleen pohjoiseen PieksHmtiellc. Kaupungin laitamille, ns. Naistinginsuolle rakenneniin lentokcnull v. 1936. 1'\loluMII\· voimat laajensivat lentokcnllliii ennen talvisotallja uwclk:cn ..otien rti~nna.u

Asukkaitn kaupungis_<>a oli noin

10000ja kaupunkiaymp.~röiväs­ <ä maalaiskunna,.;~a. silloisessa

Mikkelin pitiljä.<.<a. n. II 000. Viiliaikaisen vlicstiinlis5yksen ..cudulle aiheuni 'iinoväen asut· 1<1minen vuosina 194041. joi· luin alueen yhteenl:l\keuu vl!estö oli suurimmi llaan noin 24 ()()() ~sukasta. 11

Ta,ara- ja matkustajaliikenteen keskus oli myös Mikkelin maalaiskunnassa. kaupungista 13 ki· lumctriä etelälm sijait>eva Owt·o. Sen sataman ja mutatieaseman kauna kulki Puulavedellä tullut ravara-jamatkustajaliiken· ne, joka Otava.'-"" 'iinyi rautatie· kuljetuk$een. ••


12

:\l:llala puutalol.aupunki

IJu,inunat ja modcmcimmat m· lot sijnihi-at lähellä l.c,l.u,taa. :\ lil.kehn k:tupunkil.u' ~•IIe anllli· P1etannl.adun län,ipuoh~i;;,a \'3t 1930·IU\UIIIOpU\\akimatNl kontdei'"' sektl Ot:l' ankadun ja matalat puutalol.ontclit.mil.lioli kasarmialueen ,.;m~. Merkit· pel'll:tlähe< <:tdan 'uodcn tal.:ti· ttlvänli;!ln kaupunl.il.u,·aan toi· ~'ta kaupun\...icn) tci-c,tä rJI.cn· vat 1930·IU\UII:1 ja 19-IO·IU\Uil llll'järjcstyl.~~til. Sen mu1.:1an alu~<:l ral.cnnctut funl.tionali'· kaupunktlll tuli rakentaa pä:1a,i· tiwt talot. joita edelleenkin , ui a'<:t) k'ikerrok,i>ia puutalni.t.ia nahdä M1kkelin kmul.uva;,sa. ne tuli ~ijoitaa tontille ,itcn. cttti awinrakennus oli l.adun ,arrc,. Kaupungin ke<kustaa oli,:tt .,., ja t:llou>rakennuk<et wntin 1SOO·Iu' un loppupuolelta lähti· enasunnneet erit) 1se~11) lernrn;it si,äow.s.1 ' 'osia:tlir) hmät: vul.~nuehistö. Potkkeuk,cn matal:tan kaupun· kauppiaat. liikemiehet. Kaupun· ktku\'aan toi,at muutamat kc;.· ~~~~ reuna-alueilln ohvnt k~sityö· ku,tan kerro<talot • l5~ninhalli· lal\llle J:l tyo,·äe~tolle k~n' oitetut lll'· ":tir:mln. ltiänill\':tllkila. l.:tu· :buinalueet pienine tonuein~n punglntal(>· wka koulurakennuk· ja vaatimunomine mloineen. Hnl· -..:t: ) l:ikans:~koulu. 1) ..eo. t) llÖ· lil~mattom~<ti rakennetut työ· l.oulu ja yhtei<koulu. Asuintar· v3e\lön nwma-alueet Ulhemiiki. koituk,iin mkcnnettuja kerrosta· F.mola ja Rouh1ala liitettiin l.nu· lnja et :\11kkchs>a ennen toi>ta punl:iin v. 1931.'9 maailman\Olaa juuriknan ollut. Va1kka ~til.kcli 'ick•jatko<Od:m ail.unal.in uli ylci,ilmeelt:iän m:uala puutulol.uupunki. 1oi tai· 'iM>t:l tilhan julkbl\ uun u'cim reikiä. Tahclla 19-lO kaupunkia pommitettiin 'ibi kertaa. joi,ta kolme aiheutti erit) i,c 11 ,uuna tuhoa. Sodan ;~il.ana kaupungin 939:,t:i l.iintehtfut:i tuhoutui tai \UUriOitui 131.~1

,~likkrli oli ra11hollin~11 jo .rleis· 1/lll<'t'll&lllllltlllllll p1111ltllllktrll·

punk1. Kurn MMA:n kokut>lma.


13

1. HalliiU>tori

9. '"Lokki''

2. ~irk~upu~-.to J. l"llomlokirkko • 4. ak Jll p:ippil•

:~· ~lokunru.nl•lu

~.

~~~-·

Kr-.ikk; • ~nnan kiri<ko 6. Kau!4ti "'' ·at<,Ji,_ kiri<ko 1.

Linja·•:"'"'"

8. Kansakoe:w"a

l6-

~lik~tlin

Kl b' •

Suur·Sotu> u 1.1\wltut,

. \ llltlskoulu l:!.. S Kuuro ll. . m}kkilnkoulu

17 1~ 'S3':'"'lil>•niJn talo 19 Llok•ml<sttn U<l"'

1~ I~J~Iuskuntalalo n•nballihö, posli

W. \1ipäilliJ.iln

1.· , ~.

Kau.pungin1aJo

· S«ourabuone !1. U5nio§Oirl.l~nto 22. Ktnkä• t-ronnltnlt·n pappila


14

Puolustusvoimain ylin johto ennen talvisotaa

Suomen armeijan ylimmän johdon uudelleenjärjestely. jota oli suunniteltu koko 1930-luvun. astui voimaan vuonna 1938. Pyrki myksenä oli keskitetty hallinto ja suurempi tehokkuus. Uudel leenjärjestelyäsävytti puolustu.'ministeriön ja marsalkka Mannerheimin johtaman puolustusneuvoston välinen valtataistelu. ' Uudessa organisaatiossa valta kcskiuyi puolustu.,ministcriö<in. jossa puolustusministctin alaisina toimivat hallinnollisista ja SO· tataloudcllisista asioista va~taa­ v:\1 osastot. Am1cijan johdossa toimivan sotaväenpäällikön alai· sina olivat puolestaan sotilasasioista vastuussa olevnt osastot sekä kemtäarmeija. 1 (Ks. Puolustusvoimien organisaatio v. 1938.liite 1) Puolusrusneuvosto. jonka johdossa sotamar.salkka Mannerheim oli ollut vuodesta 1931 , oli puolu,tusministeriön ohella vai· kuuava tek ijä maan puolustu.'asioi~!'la. Mannerheimin kanssa v. 1931 tchtysopimu~puolustus­ ncuvoston puheenjohtajan tehHi-

västä sisälsi salaisen sopimuksen ylipäällikkyydestä mahdollisen sodan uikana.> Mannerheimin csikuntana toimi ylcisc~ikunta. joka muodostui operatiivisesta ja ulkomaaosastosta. Ylcisc.~ikunnassa la3diniin opcmtiivisctsuunni!elmat. Sejä· tcuiin puolustusministeriön ulkopuolelle. sillä katsoniin ettei Mannerheim eikH hänen esikun· tansa voimn kuulua virastoon. jossa olisi joku toinen päällikkönä.' Ylin puoluswsvoimien päällikkyys valtakunnassa kuului presidentille. Hallitusmuodon mukaan hän saanoi luovuttaa yl ipäällik· kyyden sodan aikana wiscllc henki lölle. Puolustu,voimii n lucniin cdcl· Iisten lisiihi 1930-luvulla suojeluskuntajiirjcstö sekä raja- ja mcriva11iolaitos.' Naisten vapaa· chtoincn maanpuolustusjärjestö LonaSvärd liini toimintansa kiinteästi suojeluskurllajärjestöntoi· mintaan.


15

Talvisodan päämaja

Miksi Mikkeliin? Suomen puulustussuuonitelmis· sa olivat 1930-luvulla keskeisiä Venlljtin

ke.~kityssmmllitdmat.

Niiden mukaan pääviholli>ena pidcuiin Ncuvostoliinoajahyök· käy!.tii odoteltiin nimenomaan Karjalan kannaksen suunnalta. Tamli mlU!rtlsi myös >uunnitcl· mnt pH~majnn sijainnisl1ltictyllc alueelle. Kes.,·hein~uunvaihtC:.C."I."Ia 1939 operatitvtsenosa,tonmaa,oimatoirniston p:tallikkii. cvcrstiluutnanlll Valo Nihtilä laati muistion p~Umajan >ijoiltamisesta. Sen mukaan päämajan ~ijoitukselle aseteltavat ratkai>evai vamimuk· set olivat vannatja monipuoliset vie~ti yhteydet eri rintamaesikuntiin, hallitukseen ja kotijoukkn· jcn c'i kuntaan. sekli mahdolli'uullct 'uojaltuun. rouhalli<oecn jajatl.u\•aan työskentelyyn, minkä 'uuhi pä;tmajan piti sijaita ritltii\ ån l.auknna rintamasta, te· hoUaan ilmavalvonnan ;.i>ällå jaa utuskesl.'llksessa.jul loinmajoitus olisi kunnollinen.

Maarintamicn vaikmuksen oletcltiin tunwva.n linjalle Lappeenmnt<l • Punkasnlmi • Joensuu. Merchtl kHsin suuntautuva toiminta mahdollisine maihinnou;.uineen ja yiiUitävine ilmapom· mituksineen sulki pois rataosan Rii hirntikJ • Snnol~ varrella ole· vat patkkakunnat. Koska yhteydet Päijänteen länsipuolelta rintamaestkuntiin oli,ivat myös muodostuneet liian pitkik<i ja heikoik~i. mjauiin m:ohll<~llincn alue ko,kcmaan Mikkelin tilli· niä.' Tarpeellisena pide1tiin myös. eltä pällmujn voitaisiin sijoiltaa kal1iosuojaan. koska Mviu!ljiM ja il· matorjuntalailteistoa ei arvioitu riiltävlinp~llmajansuojaksi. Heinäkuun alussa 1113\1 Jyvliskyläs· s.~. Mikkeliss!l j~ Pieksämäellä selvitelltin mahdollisia kallioita, joihin \'OJStlouhta pommi<uojat. Mikkelissll kliyuokelpoi<ik;.i todenim ke~kell:i ~uupunkia ulc\:o Naisvuori ju ctcllilaidallu oleva Kuumuvuuri.l

S11omen itilraja ennt'n

mlloi.wttw.

N~m·uue­

luissa lokuklllll'ltt 1939 Nelll'll.ftoliittQ o•aati Saomfa lurwllt· 1(1111(11111 MOI/ Kmjtt/an kawtat~a, Stlllllll'll ·

lahtle11 lOaria uktl o•twkmamaan Hanko·

niemt'n a/111.'CtJ tuki·

kn!Jduk.li.


16

Varsinainen vertailu viesti- ym.

>htcy~•icn toimi' uudesta teini in Mi~kclin ja Picksämiicn välillä. Paremmat vie>tiyhteydet rintami llc sekä ~nupungin läheisyydessä ollutlcntokennä puolsivat Mikkcliil. Myöskin. koska kaupunki oli suurempi. pideniinosumatarkkuuna vihollisen ilma· hyöUäykscss.'i pienempänä. Varuskunnan paikkakunnalla oloa pideniin myös etuna. sillä sen njatehiin vähemävän ilmadesanttien ja sabotaasien vaaraa. Lisäk· si majoitusmahdollisuudet olivat paremmat suuremmassa l\•1ikkelissll kuin 3 000 asukk:mn Pieksämäen kauppalassa.'

Sek5 vie~tiyhteydct enii työskcn· telyvarmuus puhuivat si is Mikkelin puolesta. Koska kaupungin kesku,tassaja ete151aidallasijai t-

Mikkrlhtii löytyi sopim kallio. johon saateltiili /ouilia kalliosuojat sodanjoluaa 1"(1/'/ell. Lrmhima cdoiteuiin syk:ryllii 1939. tmma \'llrsitwi:.t•ssa Wrtö~sii /uo/(1( a/il·at l'asta jatkosolitmttikww.ju/loinllii:.sii sijaitsi piiiimajall ··iestike:.kus Lokki. Ylipiiii/likkö ei l.oskaan käylliinytltllmtlja operatiMsw johtoa \'m·tmteltt)jä tiloja. Ku1·a Erkki Virtala.

sivm vielii kalliot,joihinoli mahdollista louhia iunjat. piiäui puolustusneuvoston puheenjohtaja. marsalkka Mannerheim csiuclyssii 17.7.1939. että piii.imaja sijoitettaisi in Mikkeliin mahdoll isen sodan ·auue,sa. S:m1ul la päätCt· tiin louhia pommisuojat Nai~ vuoreen ja Kuuma vuoreen.'

Päämaja muodostetaan Saksan ja Neuvostoliiton 23. 8. 1939 solmima ns. Ribbentrop· M>pimusolijällänytst•urvaltapolitiik't"aSuomenja Baltian maat Ncuvoswliiton etupiiriin. Loka· ~uun 5. päivänä 1939 Suomi sai kutsun Moskovaan neuvonelemaan Ncll\ ostoliiton haluanlista tukikohdista Suomen alueella. Kutsua ei noudmem•väliuömäs· ti. vaan ensimmäiset neu,·ottelut pideuiin vasta lokakuun 12. ja 14. päivin~. Tänii väliaikana Suomi suorini liikekannallepanon ylimiiilriiisten harjoitusten(Y H) nimellä. Puolustusministeriiissä ja ylcisesikunna"a oli tehty alustavia valmisteluja sodan syuymiscn var:tha. Syyskuun 22. päivänä puolustusministeriön liikekannallepanotoimisto antoi käskyn "l'iiämajan.•udamti:m Puolustusministeriönja Kotijoukkojenesi~unnan liikekannallepanosta". Kiiskyssii määräniin rauhanailmi· sct ';llmistcltnyöt aloiteuaviksi väliuömästi.' Päämnjan pemstivat ylciscsikuma. puolustusministeriö. os.1 ilmavoimien ja me· rivoinlienesikunnista. Helsingi n


17

ja Mikkelin sotilaspiirit. Helsingin l.omeonu>l.omppania sekä p<l,ti· ja lennätinhallitu~. Pti~ma­ jan viestikomppanian pen.stami· ncn mällrättiin Mikkelin ~milas· piiri lle. joka sai teht~viliin amm;mihenkilöstöä Helsmgin >Oli· tu.,piiristä • Li ikekannallepano toteutettiin Mannerheimin. uosituk'<.-,.takol· mc~sa vaihee.,>-1 10. 10., 14. 10. ja 17. 10. 1939. Koska presi· t.lcntti ei voinutlain muka:m luovuttaa sotavoimien ylipäällik· l.nua toiselle henkilölle muu· hlin kuin sotatilan vallitessa. an· ncttiin asetus, jonka mukaan Mannerheimistaruli 17.10. 1939 "Tasavallan puolustu,voimain komentaja".' PuoluMu,voimat olivat kuitenkin r.~uhunuikaisten johtosuhteiden alai.cna siihen asti. kunnc.' TasavaiiWl president· ti nimini ylipällllikiin, mikä ta· painui :lO. II. 1939. Päämaja aloini toimintansa puulustu>ministeri Juho Niukka.~n käsky>tli 18. 10. 1939 kesäkuun 17. päivänä 1939 vahvistctuin määrlivahvuuksin ja syyskuun 22. päh~nä 1939 annettua liil.ekannallepano-ohjena noudanaen.• Paamnja muodostui yleis· esikunnastaja punlustusministeriCin 'otavllen päällikön alaisista o<a.,toista. Hanl.kivatosa.<t01j3i· viit puolustusministeribn alaisuuteen.• YH:n aJan päämaja sijaitsi puolustusmini,tcriön rukcnnukses..<a Kori<eavuorcnkadulla Helsingi>· sä. Pliämajan ja puolustusministeriön muoniruksen lii kekannallepan<ln aikana jliljesti puolus-

tusministeriiin kansliatoimisto yhdess3 Hebmgin SOiiJa.,piirin kanssa .'0 Samnan aikaan laadit· tiinpuolu$tu,ministeriö<säsuun· nitclma päämajan siinymi~stä Helsingistä varsinaisiin ><xlan ujan sijollu~paikkoihin. Pillimajan kcsk uskom(lpan ia. jukaolipenl\lcttu6.10.1939-jo ennen YH:n alkua· asensi puhe· Iin- ja lennhtinkeskukscn Mlk· kelin yläk:lll~akoulu lle, joka si jaitsi Naisvuoren kupee'·' "· Keskuskomppania saapui Mil.kcliin I I. 10. ja keskus oli tniminta· l.unnossa nclj~n p3ivän kulunua 15. 10.11 PUih11aja siis määrliniin perustettavaksi kaksi päivää sen j~lkeen. kun sen viestiyhteydet olivat valmistuneet. Kumcndantintoimisw jlirjesti tico.Justelun päämajan eri osastojen sijoilla· misesta Mikkelissä. 15-miehinen komennuskunta määr'.ittiin teke· måän sijoitustiedu.stcluja 27. 10. 1939.'l Suunnitelrnnn mukaan p~!lmaja tulisi siinymaan sodanajan sijoitu.spaikkaan kahdessa vaihec''"· Pillimajan vahvuudeksi oli suunniteltu 586 hcnkilö.'i. joista 188 upseeria. 161 aliupseeria ja 237 miehistön jä.-cntli. Keslin 1939 suunn itelmassa ylip tlU IIikkö. yleisesikunnan päällikkil, ko· lllCnt<l-OSILSlo.j30$10 111 ja :L-.cJa. Jikomentajat oli suunniteltu sijoitenav:tkl.i Kuumavuoreen ja jaostot f ja II sekä läiikint~- ja eläinlääkintllpllälliköt Naisvuoreen. Nai~vuoren luula.,toa ryhdyniinrakentamaan Yll:n oika· na. 'J Kuumavuol'cn louhimise~ta kuitenkin luovuttiin."


1!\

Mikkelissä saatiin cnsimmlhset viralliset viiucct päämajan SIJOtt· tamisesta lol..akuun 12. paivlln!l 1939. jolloin Mil..kchn sotilaspiirin es1kunta PY)''i liiahinhalhLusta varaamaan sotil:l\majoituskiiynöön lähes kaikki Mi kkelin ja Mikkelin m<l:tlai,kunnan j ulkiset sekä suurcmmut yksi tyiset mkennuksel. KäyLLiitul'koituSmei paljasrenu . vaikkal..in 'en kerrot· tiin olevan sotilaspiirin ticdo,.

Ncu">"oliiron hyököuyli Suomeen 30.11.1939 siirtyi pllämaja en~in h:tja.~ijoituk~en Helsingi~­

sä. Ylipiiällikkö ja tllrkeimm!u osa~tor muuuivat Hotelli Helsin· kiin. Siirtyminen sodanajan sijoitusp<likkmm Mikkeliin tapah· tui 3.12.'"

!\a. '~

YUl'ÄÄ LLIKKÖ

1

1

1

"E"c "2" ."....,

..

5E

"' '5 c

..

E

0

" "::?

.:.<

c

"' E 0

0

;~

V.

t ~ = :s = .... ~ il ..."'"' '5" > .>1.

~

0

~

Cl)

:o

-~

:o

.>1.

~ :;;

.."'

.::

"

-""

~

~

:o ..:.<

~ .E :;; 0

j_ j_ J_ .::,

.,

.. .""..., ""' = &.

!S c E 0 0 .:.< 8 .:.< ·;:: 0 :o

j_

1 Huoltolajitn päälliköt

Aselaj ien komentnj at

:;; ·~

...c:

:o

~

:c:

c..

:s ;.; :n c:

"' "' :~ >"' c: c

-~

:i

= ~c: ~ ... "'0"' :i "' ] ::; -;;; :« ,... "' ii: l" .&:

.>1.

:!."J

~

'-

1

1

~

~

;;.

""E

.>1.

~ :;

.. ·e ·c;

.:.<

"' "E

E 0

& 1;; "=

0 .:.<

c

0

.

=

<>.

·;:: .;!. ~

'----

1

1

"' ~

-""

"'c..

" ·;;0)

.:.< .:.<

=

0

:::>

ö

~

-


19

Päämajan . organisaatio Sod~najun

organ,,;wtioon pää'iirt) i 30.11.19~9. jollom prc,identti Kalho nimitti '013· mar,~lkla :'\fannerheimin ) lim:IJ~

pä~llikök,i.

Yhp.iälhliin al:u>ena t)ihl.emelh ät ) lei'c'il.unnan p:iälhkkö alm~enaan ylci,e'>Jkunta. meri' oinuenja ilmapuolu,tubcn konl<:ntaJat -.cl-.ä 1-.0tiJOtllloj;:n pä.illil.lö. JOilla kullakin uli omat csJkuntan,a. Suomun ) Ii päällikön alai,ina työskcntcli\'ätmyö' huoltolajien pä:lll il-.iit. tt~lou,. huollon tarl.astap.laal.int~paal­ likkö. däinlääkintapä:lllikkö ja ~Ol<lJ)("tipäälliki.H. \':1'\l:l:l\':l\ti en a\clajicn koment:tjina ylipU:dlikim 'uurassa alai,uudc>sa t) ii'kentdi' ätt) ki,töl.umcntaja. piunecril.umcntaja. 'ic,tikomenta· ja,l-.<J;l\u,uojelul.umcntajaja ,o. tapolii,ikomentaja. (K'>. tal\'i,o· dan klli.O päämajan organi-.:w· uo. hitc 21 "Komcntaako mini<,teri. ''ai komennanko mi nii'!'' Yhp:~;illikön tehta\,Jt mällritcltiin 7.12.1939 am1c1ull~ asetul.>ella Sen mukaan ylipäällil.l.il JOhti liil.cJ..:uJnalkpanoa -.eka"l· tilaalli,ia opcrualiuita. l.''·'l.'i ylipaallikön mli pil<l.~hallitu'> Iie· lui,cn~ kulloi'c'takin michi,töjarn;ttcriaalitarpcc't~. Händl:ioh oil.cu' antna 1-.a,I.)Jä 'älin.:idcn. t)ii,oiman. liintci\tÖJenja irt~l m~n omai,uudcn pakko-otostnjn h:Wittami>c'l:l. Ylipäällikkö ) Ien" p 'ijoitti tehtä\ iins.'i hen· kilöt e\cNiluutnami,la) l~p:un.

Nimit) 1-.,cn'>!i >htc}dc,\a 30.11. \lann.:rhcim 'aati iL...:llcen) lim· p1en up,eenen nimily>Otkeudcn. mikä oli ihe:l\i:l"a hallill.l\lllUO· don •a'>t:li\tn. Puulu,lu,lllJili'ten 1'\iul-.l..ancn '3\ttL,ti. muun laipui IIlann.:rhe1min 1..) ') m) 1-. <en ede~'ti: "Komentaal-.o mimqeri 1•ai komcnnanko minä? Joo,minli komcnn;m. 1111nä m)Ö' nimi-

tan:"1.. Ylipälillil.öll!i ()Ii oil..cu~ tehdli esit) 1-.'ill h~llitul....cllc mnnnpuo· lu,tul-. 'en k:~nnalta tärl..cl'tä \1'>'1· Ja ull-.opohtiikan ...:1-.ti t~lou...:l:i­ män 1-.);ym)l-.'i'tä." Ko,k;• yli· pilällikkö kti)'tti osaa prc,idemin \alt;toiJ..eul;,i,ta. ei hänt!i \1\UU· tcttu tärke1ta poliiui,ia r:ul-.ai,up tchtac;-.'i •• Ylipäällikön cdu,tajnk'i )htc)dcnpidos'a hallitul..;e<!n maar.attiin l.cnroali RudolfWaldcn.jul..a nautti ~lanncrhcimin luottamu,. w. Tasapuoli,uudcn ''IIOI..'i mlilirättiin myii' pli:imnjaan hallituk· 'en edu,taja.jtlka oli entinen"' 'ämi1mtcri l:rho KcUoncn. Kekkonen "'apui 1\likkcliin joulukuun II p!iivänä. tap;t'i Man· nerheimin ja päämajoitu,ln.:>tari. e\-ef\11 \l.>el Airon ja palasi Helsinkiin 15.1:!. Hallilul-.,cn edustajall a ei juuri ol luttchtlhM p.'iämaja"n.~'

lllanncrhcunin I)Ö\1-cnlcl) t:l\ a<· ta on l..irjoitellu paljon. P:läma· ja''" ei noudatettu n,. 1-.ln,~i~ta e,ikunlat)thkentcl)l<lpan. JO"a tärl-.cimmat up"'Crit J..okoontu· \:Jt C'Jttelyihin >hde">a. vaan Mannerheim loi uman tnpan,a t~öskenncll;a. l län halu\i \!Illan· l.äynnin Lannah~ ratkai'c' icn a-.elajien Jnht;ajien miehp1tcct il-

Carl Gu.,wf F.mil Mamrerhcim ( /867 · /9511 pcrlrtdi llfllt'erirw \ 'tniijilllil• rwtftrr 19/7, j()l/oin p<t/11\i SuoIIIC<'/1. Tflimi

l'llflttttHodmr yli{tiiii/liWinii 1'. 191.~ ja ww•·allcm wltimrlwiwjana /919. minW jlilkem ~iirryi \irlllit~/Jtiil·iin

Krrw111ii11

flllltfti.IIU<tleJII"II.I/OIIJIIIhtt'll· Jtllllltjcrhir./93/jaylemret· riinwumurr.wtll.crl.sit·./933. 7i>imi Suomeri armeijan yli· J>imlltl.l.iirtii taln- jcr jtrlkfl· <nri.-rr 11jan. w• Suomeri .\lt~rwlktm 11n·or1 •·· /9-11. l'a/iuiin e/o/.rw.m r 19·1-J lll!tll'allarl fJrt•sillemiksi. jmta uhtcJI·äHii luopui t~n·ntfellisiHtl niHli 1'. 19-16·. Ktl(l/i Sn;itsi«ir. /~tttlttiiiiCllll\',/95/jttfllltt·

tfauiin Hieumit•mt•cn Hrl· ,;r~Wn.


20

man vtiliponaita. Hä nenasennetK ntJtetiiO-osasto taan kuvaa hyvin kenraali Erik Heinrichsin kertoma MannerheiKumen10-osastol le kuuluivat min lausahdus: .. Ptil!maja ei ole kcnufuumeijan henkilöikysymykko llesiaalincn vimsto. vaan yli- siin liittyvät tehtNvät sekä pää· pliälli kön tahdon ja p~ätöstcn majan sisäiset. varu>kunnan toitoimeenpancva elin."'" Rintamamintaan liinyvättchtiivät. Osaskome nrajicn ohella noin kymton piiällikköna toimi eversti E. menen he nkilöä esitteli a~ioir-.. Schauman. Osasto jakautui Koyli päällikölle. Päämajan kieli oli mentO· ja henkilöa~i:tintoimis· suomi huolimatul ~i itH . enä ni in toon. Komendantintuimistoonja ylipäällikkö kuin monet muutViestitystoimistoon. kin p~ämajan upseereista o livat ruotsinkielisiä. .1.... Komento- j a hcnkilöasiainwi m istossa (Kom. 1) te htävät oli Yleisesikunta jacuu neljään ryhmlilin. Ensimmäinen ryhmä hoiti j ärjestyksen ja kurin ylläpitoasiat. lllmat ja Talvi~odan aikana päämajan laati pillimajan alaisten ryhmien yleisesikunnan pHHIIikkiinii toi· mi kenmaliluutnanni Karl Lenpäiviikiiskyt sekä palkiL~i jajakoi nart Oc;ch apulaisell3an eversti kunniamerkit. Toinen ryhmä laati V. Oinonen. Yleise,ikunta ol i päämajan vahvuusihnoitukset. piti upseeritilastoja ja hoiti upsamalla maavoimien johtoesiseerien komennukset >ekii lkpkunta. Se jakautui komento-osastoon. kolmocnj aostoon sekä propagandaosa~tnon .

Yl. E ISJ::SlKUNTA Kenraal iluutnantti K. L. Oesch

1

Komento-

1

J aosto 1

1

J ao~to

TT

Jaostom A.Airn

E. Honk.o

osasto E. Schauman

E. Mäkine n

L. Melnndcr

1

Propagandaosasto


21

a~iat.

Ko lmas ryhmä laati ylipää llikön päiväkäskyt, upseerien ylcnnykser, piti up>ecrien tap· pioti lastoja ja hoiti to imiston pUivystyksen sekä val voi konekirjoillttiattarien ryötli ja postin jakelua. Neljännen l)•hmiin muodosti adjutanruuri.joka laati ylipäUIIiki\n sotilas· ja päiväkäskyt sekä piiärnajan esikumaktisJ.:yyn tulevat asiat ja hoiti muita pliä· majan juoksevia asini ta." Komendantintoimi sto (Kom.2) o li päämajan sisäisen toiminnan kannalta keskeinen. Sieltä järjestettiin päämajan sijoitu,. henkilökunnan majoiru•. ruokuilut. päämajan vanioimi ja ilmatorjunta. päivystys. lähetti palvelut ja ajoneuvojen joko. l'äiimnjan esikuntakomppania smnoi n kuin monistamo ja piit·· tlimöolivat komcndantintoimi,. ton alaisia. Toimisto piti pl!timajan kassakirjaa ja hoiti pätimajan ,i~äistä taloudenpitoa. Viestitystoimisto (Kom.3) huolehti päämajan viestikeskuksista sekä sisäisistä ja ulos päin suuntautuvista viesti yhteyksistä. Pään1ajaan saapuvien j u sieltä lähetettåvicn sanomien vicstittä· minen.salasanomien kirjoittaminen ja avaaminen. vie>tikomppanian tarkoituksenmukainen kHynö ja kirjarunon wiminnnn stiännibtcly olivat vicstitystoimi ~ton tc htäviä.23 PäUmajan viestikomppania oli l':l· kentan.ut viestiyhteyksiä YH:nai· kana lisää. sillä Mikkelistä ei ollut riiltäviä viestiyhteyksiä 'iviilihallinnonjohtoponaisiinenncn talvisotaa. 2'

JaOS/0 1

Jaosto 1 hoiti li ikekannallepanoon, hallintoon ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Eversti F.i nar Mäkisen alaisuudessa toiminut jaosto 1muodostuijllrjestelyosa.,. tosta. hallinnollisesta osastosta ja koulutusosastosta. Järjestelyosaston alaisessa järjestely- eli liikekannallepanotoi mistossa hoideniin SOtavoimien yleiseen j ärjestelyyn. kuten ~ota· voimien kokoonpanoon. määrii· vahvuuksiin ja sis.~isiin alistussuhteisiin kuuluvia asioita. Henkilötäydennystoimi'to~'llpi­

dettiin vahvuus- ja tappimila,toja. joiden po hjalta huolehdittiin joukkojen he nkil ll tiiydcn nykscstä. Henkilötäydcnnystoimisto vastasi siitä, euii oikeassa paikassa oli riinävä,ti henkilöitä tehtäviä hoitamaan. kun taasko· mento-osaston alai"<Cn komento· toimiston vastuulla oli. cllli paikulla o livat oikeat henkilöt. Yh· tcydcnpirokut,untu-a.,ioissapuolustusministeri<mn. suojeluskuntaan ja kotijoukkojen esikuntaan kulki henki liitäydcnnystoimiston kauna. Hallinnollisen osaston päällikkönä ja samalla sotapoliisiknmentajama toimi luutnanui Johannes Tarjanne. Osastossa laadittiin y lipäällikön aloittcc,ta tehtävien laki- .i3 asetusehdotusten lak itekninen ja muodollinen a,u. Osasto valvoi sotavoimien oikeudenhoitoa siltä osin kun M: kuului ylipäällikön rmkuist:aviin asioihin sekä teki uikcudelliset tulkinnat. Päämajan kaikki hal-


22

Iinnolliset ja lainopilliset kysymykset hoidett iin hallinnollisella osastolla.

kuuluivat ulkomaatoimisto. tiedusteluosasto sekä valvontaosas-

Kou lutusosastolla s uunniteltiin J~aitsi sotavoimien sotilaallisen koulutuksen ja ka~vatukscn y leisiä suumaviivoja kaikissa aselajeissa. myös päällystön tliydennyskoulutusta. Taktinen lOi· m isto pyrki teknisten näkökohtien huomioonottamiseen sota voimien yleisessä koulutuksessa. Toimistossa muokatliin sodan aikana saatuja kokemuksiaja ticdmetti in niitä edelleen ohjeina

Ulkomaatoimistossa seurattiin ulkomail la tapahtuvaa sotilaspoliiuista ja sotilaallista kehitystä ja ulkomaiden mielialoja lukuun· ouamaua ku itenkaan NeuvostoJiiuoa. Toimisto ylläpiti yhteyHä Suomen omiin. ulkomailla oleviin soti lasa~iam iehi in ja toisaalta Suomessa olevi in ulkovalto jen sotilasasiamiehiin ja yhdysupsccrcihin.

joukoille.'~

Ti cd ust el uosasto harjoitli viholl isticdustelua eli vakoilua. T icdustclutoimistossasuunniteltiin ja ji.irjcstcltiin tiedustelijoittcn koulutus, varustus ja toimintaanp;mo sekä johdeuiin heidän toimintansa . Tiedustelutulokset koouiin. muokattiin ja tiedotettiin ~otlanjohdollc, operatiiviselIe osastolle, sotatuioniyhtymi in jne.

to.

Sowrovasti työskenteli koulutusosastolla. Hän suunnitteli, vaivoi ja ohjasi sotilaspapiston sodanaikaista työtä sekä huolehti sielunhoidosta ni issä päämajan alaisissa osastoissa j a laitoksissa,joissaci määrävahvuuden mukaan ollut pastoria. Hän ylläpiti yhteyu;i maan kirkk oku ntiin , huole hti kirkkoje n käytöstä ja , hengellisen ja muun kirjallisuu- Toimiston yhlcydcssli ollut kuden tarpeen tyytlyuämisestä so- 1 valaboratorio hoiti P~ämajan , !avoimissa. Sutarovastin asema ensisijassa kuitenkin tiedusteluoli itsenäinen, j a hänellä ol i täo·osaston. valokuvaukset j a kuvakeissä asioissa suora c.siuclyoi- ·, materiaalin. keus ylipäälliköllc. Käytännössä päämajassa toimi sot<~n>vltstin Viestiriedusrelmoimi~to harjoittoimis to jo talvisoda~sa, s illä soti tiedustelua tekni~ten laiucitlcn tarovasti Julius Björklundilla oli avulla. mm. salakuuntelua. Tieapunaan kolme sotilaspa"oria du~telun säännöstely ja laineisekä yksi sotilaspasto•i pmpatien tekninen huolto kuuluivat gantlaosastolla uskotmollista protoimiston tehtäviin. Kuuntelu-eli pagandaa varten.:<. radiotiedusteluseurasi vihollisen vicstiliikcnnettä, avasi salakielisiii viestejä, kehitti avausmeneJaos1o!! telmili j a koul utti henkilökumaa toim inilta varten. Toimistosta Jaosto II vastasi tiedustelusta j a valvottiin myös omaa mdioviesvalvonnasm. Eversti Lar.- Metintää." landerin j ohtama jaosto TI:ecn

j


:!3

Val vontao'a~ll> va>tasi turvallisuustiedu,tclustatarllailemalla sekä oman maan kan~alaasia enä maassa o lleita ulkomaalaisia. Vasta,·akoilutoimisto JOhti ja järjesti ma:mpuolustul.sen kannalla tärkeiden vira~tojen. tehtaiden ym. laiwstcn suojaamisen valtio-. maan- ja 'otapetok>esta sekäsabotaascilta. Toimistovastasi maanpuolustusta koske,•icn salaisten "'iakirjojcn säi lytykscstäjakäsiuc lystäsckiijoht i maanja valtiopeto~riko>tcntlllkimista ja sn najällc jäuämistä. Se valvoi eua 'iviiliviicstö noudaui niitä mtitirUyksiii.joila anneui in radioiden, kaukopulkien. kameroiden ja muilkn laineiden hallu'sapido,tu ja kä) töstii. Sen~uurituimisto johti painokirjoitiL'tcn julkaisemi..en valvontaa ,ckä eri tiedotu,lailO>ten. postin. lcnniinimen. puhelimen ja radion valvontaa.'"

llmoilu,toimisto oli -:llvontaos:aston kanslia. Vah on ta kohdistcuiin myös pätimajan omaan henkilöku ntaan. sillii valvontaosa>tO tarkisti kail.l,icn henkilötiedot sekä ne paikat. joissa henkilökuntna oli Mikkelissä majoitcuuna."'

Jaosto 111 Jao,to lll hoiti "arsinaiset 'otaw imi in liiHyviit asiat operutiivi$i~ta kiisl.visl!i huoltoon. Talvi\Oda~sa kuten j:ukosodas,akin J:lO~toa johti päämajoitusme~ta­ rina cvcr,ti. myöhemmin kcnraali lu ut nanui Akse l Airn a lai 'uudc,;aan operat i ivi ncn o,asto. huolto-osasto. topog.mfil.uma sekä sotahistoriallinen toimisto. Opcratii' i;ella osastolla Iaadiniin maa-. alma- ja meri,uimicn yleiset operaatiosuunnitclrl'lut. maa- ja rnnnikkolinnoiuami,ta koske\at yleiset>uunnitcln~<ll ;,ekä määriteltiin näiden ja ilmapuolustuslaineiden tal.ti,ct vaatimukset. l.isäksi c'itcH iin

opcratii visia vualimuksia pUUmajan muille toimi,willc ja muille 'irnnomai,illc.'' l luo lto-o,a>tn vastasi puoluslllS\'Oimien huollon suunniuelun johtamise,ta ja huollon toiminnan sopeuuami\c>ta operaatiosuunnitelmiin. Yleisessä huoltotoimisto"" l:uldiuiin operatiivi~­ ten >uunnitdmien edellyuämät ylci<>ct suunnitelmat. Rautatictoi-

Kmraali/rwtllillllti Ahel Airo 11898 1985XImemmalla)oli tail'i-jctjmko~O<Imr f>äämajoitu.lllreswri. jota Mamrerlrt>im kunnioirri .llrure~ti. Ran1kwr .IOICikorkeakoulussaopiskPIIruAirowimi 1930-lrn•u/la puoluStiiSIII'III'()Sillll silrtel'l'illli jtl ylei.\1!.\ iktmllall opermiiloisen o:.tutall pöiillikkönii. llä11e1 pidiite11ii11 kesällii 19-15 tpäiltynir omllisrmde>ta asekätkemiiiill . .-apalllettiill kolml'll l'llarle11 r·tmke11rle11 jii/kem .n-r•uömiinii ja eroteltiili l'irttstaan. Aira å.~ui lleinoltm Ristillttriptrleelltl osalli.!llll'll seki1 ktmtwlliseen mii mltiollist'l'll roimintamr. SA-klwa.

0

~c;

"'0 ...c .:,

~

0

-;;;

"0

V>

~

~

c

E "§

""·"c ~ -;:;

1:::

...ot 0

·;: 0

.o u ...... .: ,... -;:;·~

:;

0

ö

"'


24

misto sekä maan- ja vesitietoimisto tahollaan järjestivät joukkojen j a sotatarvikkeiden kuljetukset ja siirrot. Ku ljewsväli netoimisto hoiti ~uonnastovälinei ­ den ja tarvikkeiden täydennyk~en ja kunnos>apidon valvon· nan.l • T opografikunta huolehti topogr-Jfisten ja sotilaallisten karuojenlantimisestajajul kabemisesta sekä siit~. e uä .,otilaall iset n~­ kökohdat tulivat huomioon otetuiksi valtakunmm kantatöissä. Topogrotikunta jakoi ja varastoi kantoja. kehilli kanoitusmenetehniä ja johti topografikornppanian toimintaa. Sot ahi s toriall i ncn to imi sto johti materiaalin keräystä myöhempää sotahistoriall ista tutki· mu,työtii varten . Se huolehti ,llt:otaidolle ja sotavoimien kehittämi~elle tarpeellisten tutkimu~ten julkaisusta ja vaali Suomen >utahistoriallisten muistc.jen ja perinteiden sliilymi~>tä. '!

Propaga1ulaosasto Propagandaosaston toiminta keskittyi pääasiassa piiämujan päiviufiisten sotatilannckaL-;aus· ten sekä päämajan eri o,a,tojen ja y lipliäll ikön päiväkäskyjen välittämiseen lehdistöllesuoraan tai Suomen Tietotoimiston kaut· ta. Osastolla ei ollut rintamajouk· kojen parissa tiedotuselimiä,jotka olisivat välittäneet sieltä kuvauksia kotirintmnalle."

Aselajien ko me ntajat Yleisesikunnan uhcll:opäämajaan ku uluivat suor;oan ylipätillikön alaisi na eri aselajien komentajat ja huoltolajien päällikilt toimistoineen. Aselajikomentajien tehtllviin kuului antaa ohjeita ja >uumavii· voja omalle asclajillcen aselajiteknisissä ja -takti ~i":t asioissa. Ty~i~önkom_enLaja, kenraalimajuri Väinö Svanström. pioneerikomenia.Jakcni'ä:ilirrmj uri Uriio Sarfin·. Viestikomt:ntaja; -everstiiuutn~mti Leo Eklx:~ ja kaasu.uojelukomentaja. eversti Uolevi J>oppius toimivat kukin oman a.o;elajinsa komentajinaja välinehuollon tarkastajina . Yhteydenpito puolustusmi n isteriiin hankkiviin osa~>toihin materiaalihankintaan liittyvis'<ä kysymyksissä oli aselajikomentajien keskeinen tehtävä. Pioneerikomentajajohti lisäksi vakinaisten linnöiiustöiden rake ntami,tu ja kunn_(_!s~itO<;!. Hänen :rlaisuudcssaan toimivat pionecri toimisto, linnoitustoimistoja tie- ju vcsirokennust<>imisto. Sotapoliisikomentajana toimi Juumanui Johannes Tarjanne. Hän johti sotapoli isin toimintaa. piti yhteyttä valtakunnan muihin poliisiviranomaisi in, sekä suunnittelijajärjesti yhtciswiminnassa muiden viranomaisten kanssa väestönja omaisuuden evakuoinnin.34 Merivoimien komentajan, kenmalimajuri Väinö VaJvccn esikunta sijaitsi koko sodan ajan


25

Helsingissä. Yhteydcnpido~ta merivoimien esikunnan ja pillimajan välillä vastasi päämajan operntiiviseno<a.\lon merivoimatoimism.

pait~i oman puolustushaaraosa ylimpänä komento- ja hallintoelime nä. myös om ien alojen erikoiskysymyksiäja hankintoja hoitavina puolustusministeriön 1

o~ustoina. ~

llmapuoluslU kscn komcmaja, kenraalimajuri Jarl Lundqvistin johtama ilmapuolustuksen esikunta toimi YH :n aikana Helsingissti. Sodan sytynyä se siirtyi p.~ämajan mukana Mikkeliin ja sen :tiainen ilmavarustu<.osasto J~rvenpiiiihän .

Sekä ilmapuolu~tuksen enä merivoimien esikunnat toimivat

Kotijoukkojen esikunta muodustettiinSuojcluskunticn yliesikunnasta ja alisieniin >~>tilaalli~i>sa a <ioissa päiimajnlle ja hallinnullisiso;a asiois;.a puolustusministeriölle. Sen alaisina toimivat kotitHydenny~juukot sekii suojeluskuntajärjestö. Korijoukkojen komentajana toimi kenraaliluutnantti Kaarlo Malmberg. "


26

Päämaja miehittää Mikkelin

Sijoittuminen Mikkeliin ja Otavaan Päämajan siirtyessä Mikkeliin oli Naisvuore n luolien rakemamincn viclii kesken. Tämän vuoksi valiHi in piiämajan sijoituspaikaksi Naisvuoren vieressä oleva Mikkelin kansakou lu. jossa viestikeskus o li sijainnut jo pa1in kuukauden aja n. Kansakouluunkuului tuolloin kolme rakennusta: Savilahdenkadun varressa oleva alakansakoulu, kivinen yläkansakou1u sekä ruokalarakennus.' Yläkansakoululle sijoittuivat ylipääll ikkö Mannerhei mi n lisäksi yleisesikunnan piiäll ikkö Karl Oeseh . jaosto TTI :n pääll ikkö

Aksel Airo sekä operatiivinen osasto j a huoho-osasro. Koska päämajan ntdio-.lennäti nja puheli nkeskukset sijaitsivat yllikansakoulul la. sijoittuivar siJl· ne myiis vicstikomemaja. eversti Leo Ekberg sekä viestity~toi mis­ lO.

Ylipäiillikön läheisyydessä ol ivat siis ne toimistot. jotka hoitivat sotatoimi in ja vicstiylneyksiin liiuyviä tehtäviä. Alak;msakoululle majoiuui plilimajan tiedusteluosasto ja sen vieressä sijaitsevalle palokunnantalol lccsikunta- ja keskuskomppaniat.' (Lijte 3. päämajan sijoitus)

Mikkeli11 ktmsakouhm alueeswmuodostui wlvisodanpiiiimajan ydin ensimmäisen sowkuukauden ajaksi. Komelissa oli kolme rakemumc1. joista vanhin. alakansakoulu, oli mkennetlu v. 1889. Kivirakemwksessa. joka oli rakenneuu kolmessa miheessa vuosina 1902. 1911 ja 1937. toimi y/iikanwkoulu. Ylipäällikön t_riilwone sijuit.<i yliikansaknulnn opeflajainlwoneessa. Kuva MMA :n kokoelmm.


Tnill<:n pätimajan o~astojen si· jnitu,l..e,l.us oli l.ansakoulusta parin kontelin pää.'~ sijainnut Mil.l.clin Kuuromyl.käinkoulu. jonnt: sijoiuuival komento-osa.,. to. tyl.istönkomcntaja. pioneeri· komcmajnsekä lälikintä-jaeläin· liiiikinliipäällikötlnimistoineen.' Kuuromykkliink oulu koostui suuresta a~untolaMa. koulumlosta. johtajan a~unnosta ja talousrakcnnuk~eqa.

Yläl.an,akoulun ja kuuromyk· käinkoulun \äli\~. Runebergin· l.at.lun Ja Savilahdenkadun kulmas'>a. sijaihi Mikl.elin Yhteisl.oulu. jos'a tyii,J..cntelivät piiä· majan \'3IV011l(I•Osasto sekä l:t· loushuollon turJ..uswja'

MiJ./..elin l:uummy~Uiin~oulmm Imu/ui kolml' puilltt. IIIH· 1:/a.uilli.ltalyy/iii l'thmm·tw a;uin· ja l:nulural:emmJill fl'kil muuumm wlaufmkl!mm.l. Jmkosodan aikana koululla /nimi 17..wnwttimoltm t>\tl>llljtt. Kum Solamuseon ko/..oe/m(ll.

Muita julkisia rakennuksia. joihin osnstoj:l,,ijoittui. olivat mm. J..aupung.intalo, jonne sijoillui ulkomaao,:~>lo. poliisilaitos.jonne majoiHui sotapoliisitoimisto sekä Hallitu,J..atu 4:ssä ,ijainnut postitalo.jonnc sijoinui M>lapostipälllliJ..I.ii.' Paitsi julJ..i,ia rakennuksia pää· maj:m I.H) Höön otelliin myös yhtci,iijcn J..tiytössä olleita tiloja. Mikkelin Liikemiesten Seuran toimil:llnn Raatihuoneenkadunja l'nrrassa lmen kadu n kulmassa vailoiui vat j!lrjestelyosaslo sekä hallinnollinen o'a.'w ja Mikke· Iin Klubin huoneiston Raatihuo· nccnl.mu 6:s'l:l kaasusuojeluko· meniaja Poppius toimistoineen.• Vah omao~a.,um alainen päämajan l.u,·alaito' 'ijoitcuiin Mikkelin Valokul'uu,Jiikkeeseen Hallitus~:llu 2:ccn."

Mil./..elinyluei.•kouhmmuhl.ea.monajtm Mil.l.elis~ mnhrm·tl oli IViri Uinnin smlfmiuelemn ja l'ttf· mi.wmur 1', 1908-09. Yhteiskoulu •·nurioiwi tah·ilodnn pommilu~sinn kmm •·iere>>ii sijnimull seurakmuarnlokin ja mmeui kmjtw.m·ijMii jugendpiineensii liiht•> /..okonotm. Km·o MMA:n l.okoeluwr.

jugend·rnkemu~>


28

Kolmas päämajan s uuri sta keskiuymistiisijaitsi Mikkelin maalaiskunnan puolella Otava~~a. 13 kilomcu·iä kaupungista Lahden suuntaan. Siellä sijainnecscen Otavan kansanopistoon a_~cuu i ­ vat päiimajan koulutu~osasto. sotahi SL<ll'ian toimisto. wpografikuntaja propagandaosasto.' Otavan vali nta päämajan yhdeksi keskukseksi oli luonnollinen, sillä sen kautta kulkivat sekä rautaCllU valtamaantiet minkii lisäksi Otavan kansanopiston suuret rakennukset trujosivat hyvät majoitust ilat. Talvisodan alkuvaiheessa piiiimaj<~ll<~ ol i Mikkeli n seudu lla käytössäiin kaikkiaan II rakennusta tai rakennusryhmää. Mikkelin pommitus Mikkeliä pommiteuiin en simmäisen kerran talvisodassa tammikuun vijdentenä päiviinä 1940. Vihollisen koneet s<wpuivat etelästäradan suuntaisesti. Kaupuok ia pommitettiin kolmeen eri kertaan kello II ja 12.30 välillä. Johtuiko pommitus s iitti. e ttä vi-

hollinen tiesi piiäm<uan olevan Mikkelissä. on cpiiselväii. Mikkeliläiset uskovat mielellään näin. koska kaupungissa ei ollut merkittävää tcollisuuttn eikä esim. ra uta tieliikenteen solmukohtaa. Toisaalta venäläiset pommittivat j uuri tammikuun alussa systemaattisesti Suomen kotialueita. joten voidaan pitää selvänä. euä Mikkcli lllikin o li oma vuoronsa.• Mikkelin si lloisen poliisipäällikön Valcmin Soincen mukaan eversti Knut Brunerona päämajasta soi tti hlincllc tummikuun kolmamena päiv1inä ja kc110i tiedustelu n saaneen s uhteellisen varman tiedon siitä. cuii Mikkeliä tullaan lähipäivinii pomm ittamaan . Päämajiin kUsitys ol i, enä kaupunki pitäisi cvakuoida. Maaherra Jatkolaila e i ollut kllitenkann valtuu ksia aloilllla evakuoi ntia. vaan lupa piti saada s isliasiaiomjnjsteriöstii. Soine tavoitti ylipo lijsipäällikkö M1utti Koskimiehen vasta illalla klo 23.00. Tämä lupasi palata asiaan scuraavonapäiv!inti. Tammikuun neljänte nä poliisiy litarkastaja

Liihes 50-vuotias Otavan kansanopi.vw meuiin talvisodan alla puolustusvoimiw kiiyuiiön. Aikall(l(muwall suurin ktm:wnnpi.ftO·

rakennus, ratanu•swri A. Rvtkösen "junamalli/la"suwmiltelema päiimkermus.jowui 1930-luvulla syrjäiin. kunopiswn kil'imkemms l'tlimi.wui. Kuvc1 Jalkaviikimuseo.


(Ylh.) Loppiaisaaton pommituksissa Mikkelissä tuhoutui 64 rakennusw. Ihmiset yriniviit pelasma polovista taloista nmaiswmaan. 'l'uliptl/(~jen som11111tustyötä vaikeulti vesijohtojen katkeaminen. Kui'O Porrassalmenkadulta. takana palovai Kuokkasen talo ja Mikkelin l)'lliikoulu. (Oik.) Surullinen kul'll Mikkelinliiiininsairaalasta.jonka kmolle oli maalaili/ iso pwwill(m risti. Rakennusta kuitenkinpommitelliin. Pommi.jokapuwsimonumneljiin kerroksen läpi pommisuojaan. mrmasi kaikki siellii olleet potilaat ja hoiwjat. Mikkeli sai kokea wlvisodan aikana kaikkiatili viisi ilmahyiikkiiystti. joista maaliskw111 5. piiiviin oli whoisin. SA-kuva.(Oikealla) (Alh.) Loppiaistwton pommiwksen jtilkeen.wuri osa kaupunkilaisisw pakeni maaseudulle, osa pitemmiihikin aikaa, sil/ii l/SU/1/0ja Oli tai/OUIIII///1 suuresti. Pw1iikki ke.nijonkin tlikaa.minkiijiilkeen ihmiset tllkoimt palailla kaupunkiin. Kuvassa vasemmalla1/S. Pulkkisentalo.jossa Marsalkka Ma11nerheim asui jatkosodan aikcma. Kuva MMA:n kokoelma.


30

Vaher Halmc suiui Soineelle. ki innostusta tietoa kuhumn. Hän lupasi tulla l>eur-.mvuna p5ivänä Mikkeliin, minkäte kikin yhdessä Urho Kek kosen ka nssa, mu ua kcskel· Ie tuhoi~ pommituMa. 10 111uua ei osoiuanutj uuri

Jo ensim mäisissä pommituksissa kaupunki tuhoutui pahasti. Myiis pä;imaja kä"i pommituksen vauriui>La. kuten päämajan sotapäiviikirju~ta käy ilmi: "Päämajan henki Uikuntaa kuoli kaksi henkeä ja muutam ia haa voittui. Eräiden 1"astojcn ja toirnisrojen huoneistut paloi"'"· samoin mon ien päämajaan kuulu vien majuitu~pai kat hcnkilökohrasineta.v:oroinccn. Jo samana ilrana siirtyiviil ylipää llikkö ja Jaosto JJI kuupungista 13 km päässä sijair~vaan Otavan kansanopistoon ja seuraavina pliivinä eräät muut osasto t ja toimistot muille paikkakunnille kaupungin ymparistöön."" Tykistönko rnentajaSvansuilmin johtama tykistötoimisto siirtyi 5. 1. ponun ituksen jUikecn Tcrtin ka rtanoon. seitsemän k ilumc trili Mikkelis ta Juvan suunwan. Tertin kartanon miniäAnita Py lkkäne n muistelee pommituspäivä~. loppiaisaauoa 1940: "Oli kirkas pak k:i.•ilm:.. Hälytys kuului Temiin _,aukka. Mei llä oli sukulai~ia cvako>sa, ryntiisimrne kaikki perunakellariin suojaan. Jonkun ajan kuluttua alkoi tulla pakolaisia kaupungista, heitä tulo kuorma- ja pikkuautoilla. hevosilla. jalan, kai kin mahdollisin kei noin . Sitte n tuli upseeri tyk i~­ tötoimistosta ja ilmoini. että illalla tulee upseereita ja miehis-

töll yhteen~ä noin 40 hcnkeii ja heidät pitää majoittua. Onneksi olin edellisenä päiviinä pu rkanut meidän kotimmc kaupungiss.1ja tuonut tava rat Tcruiin. Sinäyönä TertissU majoiuui RO ihmistll, ja kaikille heille riiui aluncn ja peitto!"'l2 Ylipäällikkö muuttaa Otavalio Mi kkeli n pommi tusten jiilkccn ylipliiill ikkö ja hänen mukanaan jao>ro TIJ sijoinuivatOtavan kansanopistoon: pu iseen pä5rake nnul..~cen. kiviseen asunrolar:lkcnnukseen sekl! läheisiin taloihin." Opiston koulutyö oli ke., kcytynyt jo YH:n alkaessa." Myös ilmapuolustuhcn kumentaja mukanaa n pie ni komento porras siirtyi opemtiivio;cn osaston mukana Otavan upi>rolle. Muu osa Mi k keli~sä o lleesta ilmavoimien osa,wsta si irtyi Tuukkalan ka'>llnncille Mikkelin e teläpuolelle." Tammi kuun lopus<,a 1940 Neuvostoliitto luopui Kuusisen hallitukscMaja anto i ymmärtää. e tra se vni,i kc.\kustella rauhanneuvoucluista Rytin hallituksen

kllnssu.

Helmikuun kynunenentenä Ryti ja Tanner saapuivat y lipäällikö n luo Otavaan neuvottelemaan rauhantunnusteluista. Saatuaan erittäi n kattavan tilannetiedotuk,cn ulkoministeri Tan ner esitti ulkopolitiikan vi ime tapahtumia ja käsityksensä siitii, e ttä Suomen on e nsis ijaisesti pyrittävä rauhaan. toissijaisc,ti rukcuduuava


Piiilmajan OfJI'rtrtiit•inenjohrosiirryi Mikk<•lin pommitusu•njt1/kl'c'll Ow•·an opi.vwon. Mt~rski ami opi~ton jolllajan a.fiiiiiiO!.W pääou.wa katsoen \"alemm/11/a. Tl·örilm olirar ki.-irakennukfm kOIIIU'IIIII!'Hil kerrokse;,;,a. Kmjahi-nimi>l'.>., ii opf>ilasluwnel'>>a. jossa manalkcma ote11i111 ;,arja til!dmu.>lllrkoiruk.siin kiiHt'llljii b~~~-

Ruotsin apuun ja vasta viinll: kädc•sä turvaudullava liin:.iv:allOjcn apuun. jolloin Suomi joutuisi mul..a:m :.uursotaan. Mannerheimin paikalle kutsuma puolustusncuvo:.to piti päivän kuluessa kokouhcn. missä päädyttiin kann:lllamaan Tannerin ehdorusta.•• Muutamaa piiiv!itlmyöhemmi n. helmikuun 22. päivänä. kävi Otavassa englantilainen kenraal i Ling keskustelemassa ~lanner­ hcimin kan\-,a mahdolli:-c,la ltin' ivaltojcn avu>taSunmcllc. Ruotsiha ja Nmjaha piti saada lupa kuljellaa joukot näiden 'ahioi dcn l..auna. t.lanncrhcim epäili >)' ib.li Rum,in halua:ml:ta l..aultakul kuoil..cu:.. Sitä paitsi aikaoli kuluma"a umpeen. Suomen armeija oli v~synyt kolmen kuukauden} htäminaisista taisteluista eikä epämääräisiä lupauk,i:a voitujäiidU odouamaan. 1'

Päämajan osastoj en hajasijoitus Kaupungi n pommitu,h!n seurauksena joutuivai useat pti~ma­ jan osa;,tot muuuamaan. Otav311 opistolle aienunin sijoitetut o>astot muuuivat ylipäällikön tiellä: topogmfikunta läheiseen Mannilan ltlloo n. kou lutu;,os:lsto Annil un kurtanoon 18 Kyyhkyltinniemcn ~ylään ja propagandaosa\lo Heinolaan. Knhl:ylän lnvulidil..utiin 'iinyi,·ät k:tupungisla jii•jc>tclyosasto, hul linnollincn osastojasolapoli isikomcntaja. Muut osastot hajaamuivut kaupungin liepeillä ,ijait:-cviin ) ksillliisiin taloihin. V:tin muutamia) ~siköitäjäi edelleen l..aupunkiin. •• Ulkomaatoimisto muu ui MiUelin kaupungintalolla SoiUalan kylään. jo~a ~ijaitsi t.likkeli -

.


32

Heinola maantien varressa lähel· lä Hietasen rautaticascmaa.

20:een eri rakennukseen väl illä He ino la- Mikkeli· Juva.

Heti talvisodan sytyllyä Soik· kalan kansakou lulla oli alkanut il mavalvonta, jota hoitivat pai· kalliset !otat ja sunjcl u~kuma­ la iset. Viidentenä tammikuuta saapui eversti J. Hannulanjohta· ma ulkomaaosasto kylään. Puhelinkeskukseen vaihdettiin uudet väl ittäjät, sillii vakituiset kes· kuksen hoi taj<~t eivät olleet lottia. Os<tston kanslia sijoinui kansakoulu! Ie, jossa paikalliset !otat järjesti vät osaston ruokailun. Koulua vastapiiiitii sijaitsi maanmittausinsiniiiiri Auran talo . T alon miniii, kansakoulunopettaja Lempi Aura kertoo: ·' Uikomaatoim iston piiällikkö eversti Hannula majuittui a semapäällikön taloon. Meidän tallissamme oli toinenkylään evakkoon tuoduista olympiahevosista.jolla eversti sitten ratsasti majapaikkaansa. Meidäntaloomille o li majoi tettu kaksi kapteenia. Charpantier ja Lindemann. Heillä o li kummallakin oma huone. My(is Hannulan poika. sellai ne n oppikou lu · lainen,ja muuta toimisl<>n väke.'i asui yläkerrassa. lhnahlilytyksen tullessa toimiston arkisto.jotasäi· lytettiin meidän talossamme, vietiin pe•unakellariin turvaan. Koska pakkanen ol i kova, paleltuivat perunat, kunoveajouduttiin usein aukomaan."'" Auran talon ja Soikkalan kan~akoulun lisäksi ul komaatoimisronhenkilökuntaa majuittui Soikkalassa kolmeen

Päämajan hajasijoitukseen oli o lema.,sa toteumneiden lisäksi muitaki n suunnitelmia. l.appccnrannan lä h ellä sijaitsevaan Rutola:m s uunniteltiin erillistä komentoporrasta.jonne vie-stikomentajan alaiset joukot rakensivat yhteydet. Yhteyttä laajennettiin 1.2.1940 j a si irtoa si nne har· kiuiin vielä 21.2. Loppujen lopuksi paikkaa käytti kuitenkin ainoastaan pioneerikomppania. Tammikuu ssa 1940 ol i ryhdytty rakentamaan tielinjausta myös Kangasniemelle päämajan mahdollisen siirron vuoksi. Nämä työt jäivät kuitenkin kes ken, kun <lja· tukscsta luovuttiin."

tu1oon. 21

?ommituksia seuranneen haja.,ijoituksen tuloksena päämajan eri osas tot o li vat sijoittuneet y li

Ylipäällikkö siirtyy Juvalie Ylipäällikölle Oravan opisto e i o llut vii meinen sijoimspaik ka talvisodan a ika na. Sijoittumista Otavaan e i ilmeisesti o ltu a lun perinkliiin ~arelm pysyväksi, sillli helmikuun 12. päivästä lähtien Juvan Kuosmalan kylil~sli olevaan Loukion kartanoon ryhdyttiintekemätili viestiyhtcy~ticclu~­ tclu.ia operatiivista osastoa varten. Yhteydet valmistuivatl8.2.23 Seuraavana pUiviinii maaherra Jatkola sai päämajan komento· osastolta kirjeen, jossa toivottiin, että Kuosmala n kansakoululla evakuoituina olcvat venälä iset ja j uutalaiset siiol'ctläisiin pois. L i· säksi ilmoi tettiin, että päämaja on "sattuneesta syystä'' katsonut tarpeell iseksi sulkea tien Varsi la hde n ticnhaara -Siikakosk i Kuosmalan keskuksen kohdal ta.2•


33

MIKKELIN SEUTU 1930-LUVUN LOPUSSA

<D ®

®

Läsä.koski Rantakylä Vuolinko

®Otava @ Soikkala

® Moisio (!) Tuukkala ® Kyyhkylänniemi ® Rahula ®> Rämälä


34

Neu vO>IIIIiino pomrnini Otavaa 5.3. 1940. Maanvilje lyskou lun pelloi lle putosi n. 30 pornmia 1' . mikä aiheutti sen. että ylipliiillik· kö esikuntineen sekli jaoMo 111 vaihtoivat jlllleen sijoituspai k kaa. Osastot majoittuivatJuvan Kuosmalaan. 78 henkilöä siirrettiin Kuosmalan. Maivalan. Rernojär· ven ja Vuorilahden kyli,tä yli· päällikön tieltä. Siirretyt olivat kyliin e vakuoituja. esim. cntisiii viipurilaisiu, joilla oli vcniil iii · nen sukunimi. 26 Kuosrnnla>sa sijaitsivat muutaman kilometrin etäisyydell1i toisistaan loukion ja !nkilän karta· not sekä Tietin entinen ratsutila.11 loukioon,jokaoli lähimpänä Mikkeli -Juva tietä. sij oittui vat jaosto III: n operatiivinen o sastosekä sotahistoriallinen toi misto. Jaosto 111 :n huolto -osasto sij oittui Tielliin. Ylipäällikköadjutanttcineensiir· tyi lnkilän kartantK>n.u Kerrotaan, e ttä Ma nnerheim o lisi käynyt Tieti n pihassa. mutta valinnulasuinpaikakseen lnk ilän,joka o li kivirakennus. 29 Mannerheimin ja hänen adjutannicn>:t lisäksi lnkilään majoittuivat kartanon vicr.c;kirjan mukaan pää· majoitusmestari Airo. ylcise~i­ kunnan päällikköOesch, kcnr.tu· Iimajuri Hei kki Ke koni, jaosto ll:n ptlällikkö Lars Melander, jaosto I:n piiäll ikkö Einar MäkinenJO.

Välirauhan aika M~ali~kuun II. päivänäedu,kunnan ulkoa.,iainvaliokunta hyvlik·

syi hallituksen esityksen Suomen ja Neuvostoliito n välisehi nm· hansopimukseksi. Sopimu~ a lle kirjoi te ttiin maaliskuun 12. piiiv!inä ja sen mukaan Moskovan rauha astu i voimaan 13. 3. 1940 klo 11.00. Rauhan solmimisesta maaliskuun loppuun pätimajan toimistothoitivattchtäviäl!n Mikkelissä. Rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovute tulta alueelta piti tuoda tiukassa aikataulu,. sa paitsi monen ~adan tuhannen miehen anncija myös n. 400 000 evakkoa tavan>ineen. Maalisl..'l!un 16. päivän~ 1940 Kannaksen Am1cijan komentaja. ke nraaliluutnantti Erik Hein· richs ilmouautui lnk iltlssä. Samana päivänä miiäriitti in perustettavaksi Maavoimicn esikunta. jonka komentajaksi mälirtittiin kenraali Heinrichs. Se muodos· tcuiin Kannaksen armeijan esikunn~ta heti I..'Un oli vctäydyny uuden rajan taakse. Maavoimien c'ikunta toinu Mikke lin y liikansnkou lulla. TarkOilliS o li turvata Suomen armeijan peräytym inen uudelle rajalle. asettuminen uusiin asemiin, linnoittautumincn ja koulutuksen tehokas jatkumi· nen." Käsky päiimaja n si irtymi sestä takaisin Helsi nk iin annettiin 25.3. 1940. Siirtymi nen tapahtui kahta päivää myiihemmin. Upseeristo siirtyi mutkus tajajunallu. miehistö erikoi>junallaja eräät tä rkeimmät osastot ja korkeimmat upseerit autokuljciUksin.n


35

P~~maja jatkoi Helsingiss~ toi· mintaansa syksyyn 1940, jolloin se siirtyi rauhanajan kokoonpa· noon puolustusvoimain p~Mesi· kunnaksi. " Samalla puolustus· voimain ylin johto organisoitu i uuddleen. 16.9.1940 voim~an astuneen a~tuksen seurauksena puolustusministeriön vaikutus· valta våhcni. Maavoimien esi· kuma lakkautetti in tchtävtlnsä hoitnneenaj<l tarpeettomann:" Jo kesHkuun l 8. päivänä 1940Man· nerhei m oli määriinnyt Heinrich· sin yleisesikunnan piiälli kön v ir· kaan." Sotatalouspäällikköj~ so· tatalou,us.1sto siirrettiin puo lu•· rusmini,tcriöstä pääcsikuntaan , jolloin puolustusvoimien hankinnat tulivat Mannerheimin alai· sttuteen. Presidentin Manne rhei· mille talvisodan sy tyltyti siit1ämätylipääll ikön vnltnoike u· det siiilyivät hänellii koko väli· rauhan ajan:"'

Ma nnerheimin

viimcL~et

piiivät l nkilässä Mannerheimin viimeiset piiiv~t lnkiltlsstikuluivat linnoituskysymysten parissa. Hän oli vakuut·

tunut siitä. että rehoku.~ puolustus ylivoimaista vihollista vas· taan saano i onn i ~tua vain tukeutu malla wktibesti oikein suunniteltuun ja teknisesti hyvin rakennettuun linnoitu'<jätjcstelmään. Maaliskuun 22. lnkiliissä pidetyssä kokouksessa. johon yli· päällikkö uli kutsunut ~cnraalit Oeschin ja Heinrichsi n, pionee· rikoment:~a Sarlinin. Airon ja eversti Ttopolan. ptiUdyuiin sii· hen. enä linja Klamila-Luumäki on viipymäuä linnoireuava." Myös sotilaallista aluejärjcstel· mää muutettiin sodasta >a3tujen kokemusten pohjalta. Manne r· heim antoi 28.5.1940 käskyn. jokajakoi Suomen 1 6~utilaslää· niin, jotka kukin sod:m <yuyessä muodostaisivat yhden di visioonan. Määriillisesti kenullarmeij~ tuli siis olemaan l!lhc;, kaksi ker· taa niin suuri kui n talvi,odassa Soti Ia.~ Iäänit aloiuivattoimintan· sa heiniikuussa 1940. Suojelus· kuntapiirit.joihin e ntiset sotila;piirit sulautettiin, hoitivat uudes· sajärjcstelmässäcntiscn ~luejär· jesliin kutsuntatchtä vät.'~


36

Jatkosodan päämaja

Jatkosota syttyy Heti talvisodan jälkeen ryhdyt· ti in ~uunnittelemaan päänutian sijoitusta mahdollisen uuden sodan vara.lta. Mikkeli, jossa oli tuon ajan tasoon nähden hyvät viesti yhteydet, ol i nytliian lähellä uuna rajaa. Ajateltiin , cuä tuleva sota olisi puolustussota,jota Suomi joutuisi käymään yksin kuten talvisodassakin. Ma nnerheim piiätti, että päämaja sijoitcuaisiin Näsijärven pohjoispuolisccn maastoon Virroille, jossa kalliosuoj ien louhiminenaloitcLtiin loppusyksystä 1940. Päämajan perustamissuunn itelmassa sijoittuminen Virroi lle o li kevääseen 194 1.' Kevään kuluessa suunnitelmat kuitenkin muuuuivat. Ep1itoivoinen yksinään puoluslautuminen yli voimaista vihollista vastaan ei näyttänytkään enääainoalta vaihtoehdolta, vaan Neuvostoliiton päävoimat olisivatkin ehkäsijoitetut muualle.'

Suomi oli lähestynytSaksaasyksystä 1940 lähtien. Kauppayhteydet länsivaltoihin oli vai syliyneen suursodan vuoksi katkenneet ja NeuvostoiiHon painostus Suomen sisä-ja ulkopoliinisissa asioissa kasvoi . Saksan rnichilcltyä Norjan ei myöskään enää voit.u luouaa länsivaltojen apuun kriisitilanteen sanuessa. Joulukuussa 1940 kenraal i Paavo Talvela kävi Mannerheimin cmissaarina Berliinissä, jossa häneltä haluttiin tietoja Suomen mobilisaatiosta. Tammikuun lopussa 1941 piitiesikunnan päMllikkö Erik Hcin1·ichs viedessään näilä tietoja Saksan armeijalle sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmasla Neuvostol iittoon. Tarkemmat tiedot Operaatio Barbarossasta saatiin toukokuun 25.26. päivinä. Voidaan kuitenkin sanoa. että jo helmikuussa 1941 Suomen korkein johlmyhmä oli ajatuksissaan aslunul täyden askelen Saksan suunlaan. '


37

H lin tunsi kai kki a.<iat Mikkelis· sä. Toinen henkil<l.jonka kanssa olin tekemi sissä. uli majoituslautakunnan puheenjohtaja, rauta· t'äämajan sijoinamincn jälleen kaupan johtaja Turunen. Edes Mikkc.liin oli esillä 14. 5. 1941 M>lilaspiiriin en ,aanut ou aa yh· l>iiiväty,~ä kirjeessä. Siinä puo· tcyttä. Minull a oli luettelo kai· tustusvoimain pääesi ku nnan kista yleisistä r.s.kcnnuksi,ta. kou· komcntlanlli. everstiluutnantti luista j a niiden huuncistaja luok· Bruncrona ilrnoitt i järjcstelyosas· kahuoneistaja niitten suuruudes· wn päällikölle. enli tämlin pitäisi ta ja lukumiiäri,tä. Niiden perus· vardutua >iiheo. enä Mikkelissl! teella rupesin 'itten pelaamaan 17. Sotasairaalalle vurutut talot sitä shakkipeliä. jossa sijoitin ehkä joutuisivalitin komcndan· n!imä osastotomiin paikkoihinsa. tintnimiston kllyn~n.' Siinä oli tietty periaate. Toiset osastot voitiin panna kauemmas Vahvistus tilojen varaukselle lllh· Mikkelis tä. mutta kylläjohtopai· ti 6. 6 .. jolloin pääesikunnanjllr· kalla oli <itten nämä p!itlosastot jc.<.tclyosasto ihnoiui Mikkeli!n niirtkuin operdtiivinen. järjeste· Suur-Saimaan s uojelu>kuntapu· ly j a tiedusteluosa,tot."' rillc varaavansaläheskuikki Mik· kelin suuret rakennuksct ..crinäis· Saksan hyiikkiiy' Neuvostoliit· ten virastojen ja laito•tcn sodan· toon alkoi 22. 6. 1941. Neuvos· aikaista sijoitusta varlen·· p~ä­ to!litto pommiui Suomen koti· csikunn an komen to-osaston seutua 25. 6.,jolloin Suomijulis· käyttöön.' Vahvistus tapahtuisiis tettiin <ntatilaan. Jo kesäkuun 17 . heti Helsingin ja Kielin neuvot· päivänä presidentti oli antanut tclujen jälkeen. j niss.1 Suomi lo· käskyn liikekannallepanon aloit· pullisesti päani lähte11 mukaan tamiscsta. Samalla h!in antoi ka<· yhteistyöhö n Saksan kanssa.• kyn piitimajan perustamisesta. J>älimaja aloitti toimintansa suu· Puolustusvoimien pääesikunnan r-en mobilisaation toteutuspäivä· komendantintoimis ton upseeri, nä 1&. 6. 1941. (Päämajan urga· majuri Jorma Korvenheimoteki ni<aatiojatkosodan lopussa: liite päämajan majoitustiedustelun 4 ja osa~tojen sijoittuminen: liite Mikkelis.<tii. '"foukokuu~~a 194 1 5) minä sain He inrichs in ja Airon toimesta käskyn tiedustella pilä· Piiämajan yleisesikunnan pcruS· majan 'ijnitussuunnitelmaa Mik· tumistaj a siirtymi~täsodanaikai­ keliin ,illli vnralta. euii j oudu· scen muotoon j a paikkaan johti taan sutaan. Tämä o li hyvin sapääesikunnan komento-osaston lainentchtäv11. siviilipuvtL<sa liikkomendaminwimisto (Kom.3.) . kuen siellä Mikkelissä koitin Päämajaan varatut rcserviläiset hoita<• tehtäväN. Ainoa henkilö. saapuivat en,in Helsinkiin. jossa j nhun sain ottaa yhteyttä vimii~­ pätiesikunnan eri osat laajenivat '<C~ti. oli yläkansakuulun vahu · sodanaikai!.<.'Cn kokoonpanoon· mestari Kovanen, joka oli sernsa.' 0Mtstoillc ilmoitettiin vai· moinen luotettava vanha herra. mistava,ti 18. 6. 1941. että pliii·

Päämaja jälleen Mikkeliin


38

majan si irtosuunnitelmassa sijoitusvaihtoehto no 3 tote ute taan. Vaihtoehto 3 tarkoitti M ikkeliä ja oli päivätty 28. S. 1941 • Käsky siill'OSta tuli 24. 6 . 194 1. päivää ennen Suome n liinyrnisrä sotaan.10 Jatkosodan päämaja toimi kahdessa osassa. Mikkelissä sijaitsi yleisesikunta. jota yleensä tarkoitetaan, kun puhuraan päämajasta, ja Helsing issä soraralouscsikunta. Senjohdossa olivat sowtaloustarkastaja ja sotatalouspääll ikkö. jotka huolehtivat sotatarvikkeiden hankinnasta yhteistoiminnassa e ri huoltolajien piiälliköiden kanssa." Osa päämajan osastoista roum kahdessa paikassa, esirn. lääkintiiosasto 1 yleisesikunnassa j a lääkintäosasto ll soratalousesi kunnassa.

Päämajan organisaatio

ja merivoimien kanssa ol i tiivistä. Sodankäyntiä ja pääm;~an toimintaa johti ylipäälli kkö. marsalkka Mannerheim. Paitsi sotatoimet hänen aikaansa veivät yhteydenpito hallitukseensekäosal!istumi nen omalta osaltaan sotatalouden ho itoon. Mannerheim pyrkisaamaan mahdollisimman monipuolisen ja vivahteikkaan kuvan päätettävikseen tulevista asioista. Yleisesikunnan päällikön, kenraali luutnanui Erik Heinrichsin mukaan hän ei halunnut "olla yhden miehen vanki". vaan halusi esittelyt niiltä alaisiltaan, joilta parhaaksi katsoi.' 2 Mannerhei rnin johta mistapaa o n myös kritisoitu, sill ä pahi mm illaan ylipäällikkö puuttui pieniinkin as ioih in, j otk a o lisivat hoituneet joustavimmin ilman hä ne n a~iaan puuttumistaan. Mutta nltu·salkka halusi o lla johtaja, jota eivät koskeneet organisaation säiinn()t. Hiin saauoi an-

Ylipäällikkö Mannerheim Kuten talvisodassakin päämajan tehtävänä ol i valmistella kaikki yl ipäällikön päätettäväksi menevät asiat, laatia hlinen ohjeiuc nsa ja pää töstensä vaatimat käskyt ja valvoa ni iden toimeenpanoa. Päiimaja,sa piti o lla tieto sekii y leis- c ttii paikall istilan tcesta viholl is- , rintama-, järjestely-, hen kilöstö- ja vä lineistökysymyksissii. Tietoja rintami lta tuli jatkuvasti. Yhteistyö cti armcijakuntic n. kotijoukkoje nja il ma-

taa etusijan scllaiscllckin ticdolle, joka ci tu llut normaalia virkatietä pi tkin. Tiihän vaikuttivat hänen kokemuksensa Venäjän armeijassa seka toimintansa vapaussodan aj;~n keh iuymä ttömiissä piiämajassa. Mannerheimin päämajassa ylipäällikkö o li ainoa päällikkö. tJ


39

Yleisesikunnan pääJlikkö ja hänen a laisensa osastot

joitakin hoiti päämajoitusmestari. kenraalimajuri Aksel Airo. Heinrichsin tyii sutmnaniin toi sin.

Yleisesikuntapäällikkön~ toimi kcnraaliluutnanni Erik Heinrichs, joka oli väliro1uhan aikana nimitcuy puolustusvoimain pälie~i ­ kunnanyleisesikuntap.,ällikök,i. Hyökkäysvaiheen aikana 194 1 Heitll'ichs johti Karjalan armcijan.jolloin hänen sijaisenaan piiiimnjassa toimi kcnraaliluutnanui Edvard Hanell. Heinrichs pttlasi pH~majaan tammikuussa 1942."

Vaikka Heinrichsin asema yleisesikunnan päällikkö n!l ei ollutkaan painottunut, se o li sitä ylipäällikön luuttamusmiehenä. Hän oli ylipiiiillikön neuvonantaja ja uskmtu. Mnen viransijaisensa. joka hoiti tärke~t suhteet saksalaisiin. Usein hänen tehtiivänsä ylittivät sotilaallisen sektorin rajat. " Yleises ikunnan päälltkön alai suudessa olivat komentoesikunnan päällikkö. pä~majoitusme>­ tari. viesti komentaja. sotavankikomentaja,ticdu steluosasto.järjestelyosasto sek~ rautatieosasto.

Mannerheimin johtamistuvan vuoksi yleisesikunnan päällikkö ei osallistunut siinä määrin c'im. sotatoimien vahnisteluunja>uunnitteluun, kuin muissa o losuhteissa oli'i ollut mahdolli sta. Joitaki n yleisesikunnan päällikön tehtäviä Mannerheim hoiti itse.

l 1

l

YL IPÄÄLLIKKÖ

J

YLE lSKSIKUNNAN f>ÄÄLUKKÖ

J

J

1

1

Sota vankikomentaja

Komento·

l'iiä-

Viesti-

esikunnan

rn~jollus-

komentaja

päällikkö

mestari

1

1 Tiedustelu· jaosto

Järjestely-

Rautatie-

osasto

osasto


-10

f:.'rik Neinril'hsin (1890-1965) (keskellä) smila.wra alkoi jo''· /9/5, jolloin hiili lähti jiiiikiiriko11luwheen Saksaan. Jotkosodan jälkeen hän toimi ke1•ään 1945 puolustus· I'Oinwin komentajana, mutwjout11i eroamaan asekätkemii}utunnOS((IIUU/IfJIImyrskm vuoksi. Myöhemmin hiili osallistui mm. YYA-sopimuksen suumtillehwn ja Mannerheimin eliimiikerran kitjoirtamiseen. Ylipiiiil/ikön. HeinrichsinjaAiran väliset suhteet ja työnjako päämajassa o1•at heriilliineet keskustelua niiiltin päiviin saakka. Mikt'i oli Heiwicftsin wdellinen asema. miksi 1\iro hoiti osittain tehtiiviii. jmka eil·iit piiiimajoiuwnestarille kuuluneet. miksi marsalkko ei piiiistiinyt hiimii silmistään? Jo ennen kaikkett. miksi Mannerfteim tyoskemeli niinkuintyoskewdi. esikuntakoulutuksen puuueesta •·<tiko tarkoituksella? Piiiimqicm. tarkemmin .wm01111na .ren yliikcm.wkoululltttoimilleen ydimyhmiin ilnwpiirinloi Mwmerheim.jol/a oli riiuiivii.\·ti ikiiiija aukwriteeuiaoleuaa. euä kaikki toimi••atkllll'll ftän halusi. SA -kul'a.

Komentoesikunta

KOMENTOESI KUNTA

KomentoesiklHHa muodos!ll i komento ·. komendantin-. kou lu tus- ja tiedotusosasioista sekä kirkollisasiainosastosw. Komentoesikunnan pääll ikköesitteli ylipääll ikölle komento- ja henkilö asiar. laaditm plli vtikäskyt. myönnetyt kunni amerkit sekä osallistui kou lutus- ja tiedotusosaston periaaltce lli ste n kysymysten pohdintaan . •• Komentoesikunnan piiällikkiinä toimi kenraaliluutnantti Wi ljo Tuompo, joka oli ollut r;\javw1iolaitoksen komcnt<~jacnncn talvisot<t<t. Huoli maun tärkelistä asemastaan henkilökysymysten ja tiedotusasioiden johtajana on Tuompo usein jäänyt muiden pääma_jan värikkäämpien hahmojen varjoon.


Konlt'IIIO·oltiSto

Komenu.>-osastoon l..uuluivat komcntotoimi'>tO, hcnkilöasiaimoi· mi\IO ja kunniamcrkkitoimisto. Sodanjalkue~~:t osu,loon perusIenii n vielä lona·a,iuin toimisto. hall innollinen toimisto sekä talvisodan kunnia- ja muistomerkl..iloimiS IO. Komento-osaston j alaisena aloinanut kuvalaitos Jaajcnncniin kuvao'a'toksi marrasl..uussa 1941. Ku\ao>asto koostui \:t)ol..uva-.elokU\a-l..u\'aajaja kansliatoimi\toiMa.'' Osa 1.."11· ,·aosastosta. mm. ncgatii' iarkis· 10. t)öskenleli Hcl>ingissä''

Kome/1/ae.•i/,wmtm piiiillikön. keuraali/mmumtti Wiljo Tuom· pcn kamw ku/J..imt ylipiiiillil..ölle ylemtyhn p11/l..itwni.mjo piii•·ii/..lisl..yt. ft'htiit•ii mpi Tuompolle. sillä kirjalli\et tyiit t:'i•·iit olleet hänl'lle l'leroiw. Yhtii mieltii Tuompa oli Mmmt•r· ht'imin kanna .tiitii. ellii ou iiiirimmiiiseutärkeiili ~tuula oil..ea mies oil..emm tt•htiiriiiiu. Kum Mikkt'lill 1../ubi/w Romtmia11 ' liihmiliiiillt• ltujollllta /ouuoaltajou/ukuu~.\11 /9-11. Tuompr1 Komento-o'a'ton päällikkö. ko/ma.~ 1'11.\emma/ta. SA·ku•·a.

evers1i V.H. Pul11jiir\ i sekä ko· menlotoim i\lo (kom.2) sijoittui vnr ylnkansakoulun vlili uömässii lähei~yydcssii 11lcvaan Vuorika· tu 13:een. Hcnl..ilöasiaimoimis· lO (kom. 1) 'ijoinui Sairiian kansakoululle ja kunniamerkkitoimi'\IOOia\ aan Li ukkolan kansa· koululle. ' Päämajan hajasijoilunua pommiiU\Icn \'amita keväällä 1944 l..omemo-osasto muuni Riimiilän 1..) lään par..tkkimajoitul..,ccn.~

~

~

å '3 ll:: = Q

·§ '§ c

·a -~

!E

:;;: Komendlmtinowmo

M:mnc•·hcimi n ohella chkii parhailcn mikkeliHiisien mieleen päämajan henkilöi\tä on jäänyt päämajan komendanni. c' crsti· luulnanlli Knut Bruncrona. TäMn lienee vaikullanut iloisen ja poikamaisen luonteen lisäksi miehen muhkea clopaino. joka 1ai~i liikkua 150 l..g:n tienoilla. "Rekl:tamin 'uol..si" polkupyö· r:iiiU pitkin k;wpunl..ia ajelleesta

~

a:

0

~

.iE

'§ :

;: E :> <J

ll::

'2§ ~

=

·~ c '§ :i

""... 0

.::

.~

c

;:::

~

c

"'

:>

~

'5 ]

c

·=c

·~ 7 1:

ll::

..J

~

=

13runcronasln liikkui useita kaskuja tyyliin "Seinä pois ja Brunkka sis!ltln". ~lui>liin on myös jtlHn) tmar,alkka Mannerheimin sutkaus ertiäs<ä esinelys'-ii. joka oh kestän)t jo jonkin ail..aa. Bruncrona alkoi '"'>ä 'cisorniseen ja ky,yi: "Herra marsalkka. "'anl..o unaa tuolin?". mihin Mannerheim \'lL'"''i: "Ota. ole hyvli. Ola kahi!""

0

0

~ ~

~§"'

.5 .:

a=

.'; ::0

E

...... " -~c

= = """' ;§ .. c

.~

~


42

Komcnduntinc»aMoon kuuluil'!ll komcnduntintuimisto sekä vicstit}'toimbto. joka 'ij<Lit'i Nai~­ ' uun:"a pillimajan 1 icstikcsku' Lokin yhtcydc\\ä. Vic\tit) stoimi,l<l ~iirn.:ttiin \iC\liO\tl!-ltOOn hcinäl.uu'..a 19-12. Kc,ku,l.irjaamo 'iim:niin puo1c,t<L:m komendantinosaston alai,uutccn maaliskuu"a 19-B ja \amalla perusteniin cl\astuon talou<.toimi,to. Komendantintoimisto (Kom.3) Mikkelin alal.an..al.oulus'u koko jutko,odan ajan. Sen 'ustuulla oli piilimujan käytännlln asioiden hoitaminen, mikä nHkyi myih osaston koossa; v. 1942osaMonl..okooli 122hcnkilöU22. mik!i 'i~Uisi monistam<m. kirjaamon ja kanslian henkilökunnat. (PUiimajan vahvuudct: liittcct 6 ja 7) sijai~si

Komento-osaston ja komcnduntinosaston yhtccnla.skcllu lahlliU' heinäkuun lopussa 19-11 oli llohenkcii.joista>uurinosa kuului päämajan kcskuskanslian. monistamon ja kirjaamon pahcluk:,ccn.:!.' Kouluwsosasto

Koulutusosasto oli jmkosodassakomemoesikunnanalainen itsenäinen toimisto. Liikekannallepanon alkaessa koulumsosastoon kuuluivat koulmustoimisto (Koul.l ) ja va1ismstoimisto (Koul.2). Jälkimmäinen lakkautettiin ja sen henkilökunta ~iir­ reniin valtioneuvoston tiedotuslaitokseen. Osaston vahvuus ol i sodan ~yt­ tyessä 20 henki löä ja sen pliällikkö o li eversti Hirki. Koulutusmimistos~u tehtiin YH;n ulkupiii vinä am1cijan kliyllixin erilaisia oppaita. mm. Kcnlllipo>tiopm•. Kuuluneiden huolto. Miimtohjcsäämll jne. Koulutu,osasto majoittui Juvalie lnkilän kartanoon. joka oli ollut päämajan käytössä jo tah isodanaikana.lnkilästä osastomuutti 10.1.19~20tal'ankan­ sanopistoon.

Parlraitm Mik/..e/i/iiistf/1 mielii11 .1'/ipdti//iköll litliksi 011 jäiiii)"IJJiiiimajcmkomemlnlllli. 1'1'1'1"1/i llrttlll"/"011/lllllllrkrnll olemuksensn jn Jry,·iilllullli~llllll!ll.llt l'twk.li. 8nmcro11an jyh/.;eil/ä l10nioillll lepii.1i m~/1111 nii11 2 {)()() henkilii11 1'{11"1/Sktmllilll wimiww.1111 kuin ylipiiiillikiht juhlieli jiilje.rliimi~eSiiiÅill. Sniriln11 knrlnlln.Hn .t yöliillylipätilliköll 77-vumisS.\"IIIymllp/iil'/1/owwsL'. 19·1-1./Jnmrmlloku••a.tsa roine11 l"llSOIIIIW/((1 •·iere.ui/i/11 Mannerheimin nuorempi adjuumui. kaplet:lli 0. R. Bilck11um. SA-klll'a.

Elokuussa 1942 osastoon perusteniin liikumakas\'atustoimisto (Koul.2) ja sen vahvuuteen lisäniin kaksi liikuntakasvatusneuvojaa; vääpeli Veli Saarinen. joka vastasi hiihtoneuvonnasta ja korpaali N. Somerkoski.joka vastasi nyrkkeilystä. Neuvojat kiersivät eri rintamilla. sillä asemasotavaiheen ai kana joukko-


43

jcn mielialan ylläpitäminen oli tärke!ltehtävä. ToukokuuSlia 1943 koulutusosa~­ toon lisättiin ohjcs~~ntötoimi'­ to.!' Koulutusosa~tuoli yksi niistä harvoista päämajan osastoista. joiden mllllrävahvuu' pysyi samana v:sta l942 1iihticn. Kirkolli.m.,ilmomsro Jatk'l~\•dun syttyessä kysymys sotarova., tin viran muuuamiscsta kentilipiispan viraksi o li kesken. Puolustusvoimat ja erityisesti m:mmlkkaMannerhcim oli· vat sitä mieltä, e11ä viran mounamincn kenitäpiispan viraksi Ii· säi~i pii,pan ja SOiila.,papiston arvovaltaa puolustusvoimissa. SotaruvaMi joutu i myiis esiintymään paljon julkisuudcs,a.

toimistoup,cerciksi. Toimisto majoittui Juvalie lnkiltin kartanoon.=• KcntrHpiispalla oli suora csillelyoikcu' ylipäällikölle. Sodan ke~tlics.'ä kentttipiispan toimiston tehtiivät laajenivat . Tammikuu~'a 1942 se muutti lnkilästä Mikk\:liin. Nuijamiestenkatu IO:ccn." Heinäkuussa 1942 toimi,tcm nimi muutettiin Kirkollisnsiainosastoksi. jonka plitillikkönä kenitäpiispa Björk lund toimi virkansa ohella. Maaliskuussa 1944 sotilaspastori J. Sillanpäti määrättiin osaston päälliköksi.'" Osaston tyilkcnuä jakautui kolmeen painnpi,rceseen: henkilötoimisto huolehti siitä. että kenttäanneijan kiiytiissä oli riittHv~­ ti pappeja. Sielunhoitotoimisto ke.skittyi hengellisiin sisältökysymyksiin ja Kaatuneiden huoltoimisru organisoi kaatuneiden palau ttamisen kot.i paikkakunnilleen. Helmikuussa 1\.144 osastoon perusteniin huoltotoimisto hoitamaan hengellistä radio- ja kienuctoimintaa sekä u~k<lnnol ­ li~ren lehtien. kirjallisuus· ja hankinta.,ioiden edellynämiä toirnenpitcitä.

Kun kirkko ei ollut halukas myöntämään sotarova,ti lle piispalli , ta arvoa. hoideuiin asia niin. että opetusministeriö myönsi sotarova>ti Julius Hjiirklundille kcn ttiipiispanarvnnimcn. Tämån kaL,ottiin olevan sekä henkilökohtainen tunnustus hänen tyÖS· tään kenttäarmeijan sielunhoidon kchinämisessä että tunnustus koko sotilaspapi>tolle. Arvonimi, joka myönnettii n heti hyökkäysvaiheen alkac~sa 11.7.1941 , nosti kenttäpii,p.1n kenraali kuntaan. Sotarova.,tintoirmsto muutettiin 10. 10. 194 1 kenttäpiispantoimistoksi. Varsinainen sotarovastin virka muutettiin kenttäpiispnn vimksi va~ta 20.1.1943.,.

Sodan loppuvaiheessa Kirko ll isa,i:tinosastossa työskenteli 57 henkilöä. Osasto oli sodan aikanaka.wanutlliheskymmcnkcnaiseksi, sill!l p~ämujan lkp-suunnitclmassa 21.4.1941 o li toimiston kooksi suunniteltu kuusi henkiliiä.""

Liikekannallepanon al kaessa sotarova,tille määrättiin apulainen ja wimistoon nelja pastoria

Päämajan sotapaswtit huolehti· vat myös päiimajan siclunhoidosta. pitivät e,ikuntapataljoonassa


Ma1111erheim kmmoiui ~uuresti ke111/ii· pii<poaja mtilaspoJ~is!OIIty~täpuoht~!.us· mimi.<m. lliilllahjmm kellllapuspaBJor/..lundille kulrai.<en ri.<rin ktmniano.foi/11/..· una tiistii t1·ö~tii. Mikkelin klubilla pitieli if/ii piii•:iillisillii Björklund kiiuöä 1'/ipiiii//ikköii. Ktti'O>Sa •·c!unwtalla ;~lannerht'imin odju/OIIIIi mOJttrl Ragnar ~.r~ Grihn·a/1. SA-kum.

-

..

ja muokomppania\\a hart<tlL\hCl· kiä. samoin omi;sa nmjapail.obMnn.' /it'!/11/n<nWtffO Ticdotu,osasto johti soti laallista tiedotus- ja propagandmoiminl:ta yhdcssii Valtion tiedotuslai· Ioksen k:ms"t. Talvisodassa Pro· pag:mdaosa,tona toiminut osas· to muutti nimcn'ä jmkosodan alu"a, kun ,en henkilökunta piti tiedotusta parempana nimeni\ kuin propagandaa.' '

N' ~

:0

c E _;E = "§ :~ .::'" ~

~:0

ö

""-~., ~

..::

-~

E

.: ::.:

Q,aqon t)iij1irjC\l)'l.. \Cn mukaan >Cn lch<.Ji,lÖ· ja ylci,radiotoimis· ton (Tlu'. 1) lchlä1änä oli hank· l..in \otilanJii,la ticdntu\· jaku1·a· ainclqon. jonka Valtion licdn· tu~laito•' iirnci>tcli,ijalc' iuäi\i. ~lyöhcmmin toimi,lon tchtä,·al.~i mli lll)Ö'> ticdow,komppanioiden toiminnan '<lhomincn 'ckä sotila~sioidcn l.lbiucl) n 1ahonta tiedotuslälincb>li. Toimbto jtirjesti ulko· ja kotimaisille lehtimiehille l'ierniluja rimamil(c j:l ,otiln'>laitok;iin. Rimmnatiedotu~toimi\lO (Ttu:-.2) ke\kittyi valistuS· jn vii hclytystoioninnan tllonamiseen rintamajoukoille.

Erikoi,licdotustoimi"'lo(Tnus.3) johti 1iholliseen kohdisrul'aapropaganuaa 111111. laatimalla lento· le htbiä ja venäjlinkielisiä radioohjelmia. Se johti myös kaiuti n· autojen toimintaa. Scn,uuritoimisw (Ttu~. -1) lisät· tiin T icdmusosastoon he intikuus· sa 19-1 1. Se va~tasi kenttäpos tin tarkastuksesla. tarkkaili joukko· jcn ja kotirintaman miel ialoja, tarkasti puolustusvoimia ja sota· wimiakoskevia kirjoituksiasekä antoi lausunLOja näilli asioita kli· :-iuclc' i'tä tcoksisl:t ja ~cumsi j ulkaisutarkkailun tnimintaa." Tiedotustoiminnan tärkc) nä kuva,laa hy1 in o;.a.,lon laajeneminen sodan kuluessa: lkp-,uunni· telmassa sen 'ah' uudcl.'i oli määräny 18 henkeä. muna suurimmillaan siinä oli 55 hcnl.ilixi '. 19-1:!. minkäjälkeen henl.ilö:-tön määrä l'äheni muutamalla. Tiedotusosaston suunniteltiin majoiuul'an Tieniin Ju\'alle. Koska viestiyhteydet Tietistä oli1·at olemanomat. osasto sijoi t· rui Mikkeli n Yhteiskouluun. Sa· ''ilahdenkadun vn11een--'' Marraskuussa 19-1 1 osasto muuni torin v:111een Mikkelin Säästöparlkin talon neljämeen kerrokseen:"'


45

Päämaj an haja~ijoituk~en aikana keväällä 1944tiedmusosasto siirtyi Rämälän kylliiin ValkoJan taloon.J' Tiedotusosaston piiällikkönä toimi kapteeni Kalle Lehmus. Hän oli siviilivicaltaan Sosiaalidemokraattisen puolueen Helsingin piirin piirisihteeri . Lehmus toimi pääesikunnan sanomatoimiston päällikkönä rauhan aikana v. 1940-41. Tällöin hänen tehtävänään o li suunnitella Piiämajan Tiedotusosaston ja Valtion tiedotuslaitoksen kokoonpano sodanajan \•aralle taustanaan Utlvisodasta saadut kokemukset propagandatoinunnasta. Paitsi koko Tiedotusosaston päällikkii Lehmus ol i myös Erikoistiedotustoimiston (Ttus 3) päällikkö. '"

Tiedotusyhteistyö Saksan kanssa Tiedotuksen yhteistyö saksalaisten kanssa alkoi heti kesäkuun lopussa 1941. Saksalaisena yhteysupseeri on tiedotusosastolla toimi Regiemngsrat Waldemar Wlinsche. Lehdistö-ja yleisradiotoimiston toimistopääll ikkönä toimi neen Il mari Turjan mukaan yhteistoiminta kuitalli in useimmiten shakkipeli llii." Suomalaiset eivät olleet e rityisen kiinnostuneita lähtcmiiän mu kaan saksalaisten propagandaan ja usein kieltäytyivätkin yhteistyöstä. Saksalaisille ei esimerkiksi annenu lupaa kuvata Suomessa elokuvaa "Saksalaisten bolshevismin vastaisesta taistelusta'':\.,

Tiedoruksen toiminl(l/01"01

Jatkosodan alussa tiedotustoiminnassa oli puutteita. henkilökunta oli osin kouluttamawnta. tekniset välineet kehnoja eikä propagandan merkitystä täysin ymmärretty.-" Saksasta saatii n uuna välineistöä varsinkin viholliscl lekohdistettavaan propagandaan; kaiutinautoja, lentoleh tisten jakokapseleita ym. Il mari Turjan muistelmien mukaan tiedotusosasto muistuui lehden toim it usta, rescrviläisct olivat kaikki toimittajia ja kirjailijoita civiitkä taipuneet upseetityypeiksi. Omassa toimessaan Turja joutui hakemaan ti lannetiedotukset maa-, meri- ja ilmavoimilta, ollamaan hyvaksymisen j ulkistamiseen Airolta ja lähe ttämUiin ne edelleen creed-sanomana ··luolasta'' eli Lokista Helsinkiin. Li säksi hän laati päivinäisiii tila nncticdotuksia lehdille ja radiolle.~• Tiedotusosaston toiminta sopeutui ai na kulloiseenkin rintamati lmttccsccn. SodaJt alussa toimintamuotoja kehitettiin ja keskityttiin tk-kirjoituksiin. Asemasodan aikana yritelliin pitää mielialoja korkeallajajoukkoja taistelukuntoisina mm. viihdytystoiminnan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön erilaiset puhdetyöt ja opiskelu. Keväällä 1944 puolustusvoimissa oli mahdollisuu~ osallistua ylioppilaskirjoituksi in ja myös atrunattikoulutusta .kaavailtiin." Kannak sen suurh yökkäyksen alettua tiedotustoimintu painot[Uijälleen tk-ki•:ioituksiin, päivit[äisiin tilannetiedotuksii n ja uuti-


46

soi mei hin -.ckä hengelliseen valistukseen. Kun välirauhaoli solmittu ja ao;cct käiinnctty entistä aseveljea Sak,a;J va,taan. tuli se v~tauvu,ti pmpagandatoi minnan kohtcck,i.'l Tiedustelujaos to Ticdustelujaosto. joka va:;ta_<i tai visodan Jaosto 11::1. muodostui ulkomaaosastosta. tiedusteluosasiostaja valvontaosa.stosta. Tiedu stelujaoston pää ll ikkönä toimi aluksi eversti Lars Melan o.Jcr ja hänen j:ilkeenstl vuode,ta 1942 sodan loppuun suk uj uuriiLaan rnik.keli!Hineneversti Aladur Paasone n. Jaoston pälill iköntcht~v:in:i oli esitellä ylipliiill ikiil lc Licdustelun tulokset. ulkomaiden rintama- j n poliittiset <tsiat ~~kii kotimaan val vonta-a~im:n Puasonen oli miel i piteiden~ii vuoksi monien eJ>äsuosiossa - hiin mm. piti vanhojen nuojen ylityslii virheenä. Manne rheim kui te nk in luotti tiedu,telujauqonsa pääl likköön." Suomen tiedustelu kchit-

c::o

:::; ,::;, ,::;,

2 0

1;;

2e 1;.

·e

·e '§

'§ -~

"' E e

~

,. "' 5 "' ·~

~

~

:::;

c::o

"B

"B E

E 0

.l!i 5 ·c;

Q

.5 5 'ö

....,:

~

-

~

,:

c; ~ .2

.!!:

E

;; ~ e

:;

·a5 ] ,.·a

'§ ...= ...= ·;; ~ "' "' ~ 'äl s ·:::

';! .~ ~

·~

·.:::: ~

>

>

;..

~

>

tyi Paasosen alaisuudessa saksalaisten tiedustclua korkeammalle tasolle. Ul komaaosastoon kuuluivat ulkomaatoimisto (Uik.l) ja sotil asasiamiestuimi~to (U ik.2). Osasto n määrävahvuus nousi sodan kulues.sa 29:äiin todellisen vahvuuden olles.s a vielä hieman suurempi. Ulkomaat o imisto majoittui AnniJan kartanoon. n. 5 km Mikkelistä Lappeenrannan suuntaan.'' Sotilasasiamiestoimisto toimi Helsingi~sä, jossa o livat eri valtioiden sotilasasiamiehet. Ainoastaan saksalaisten Yhteyses ikunta Nord sijaitsi Mikkelissä. mutla heidtlnkin varsinainen sotilasasiamiehensä oli Helsingissä. T i edus tcluosa~to

muodostui tiedustelutoimistostaja viestitiedustelutoimisLOsta. Osaston määrävahvuus oli jatkosodan alussa 82 henkilöä. Ti eo.Juste lutoimiston (Tied.l) lchtävänä oli johtaa eri tiedu;tclulajien kaukopan iotoimintaa. l>Ol:l vankien k-uulustelua, smasaalisasiakirjojen tutk im ista j a maastotiedustelua •tratel!ilois'a puitteis.sa. Maavalokuva;.. •ckä sabotaasi- ja tiedu~tcluvälincis­ tön kehittäminen kuului vat myiis toimiston tehtäviin. Viest i t i edus t el u toimi sto (Tied.2) johti kuuntclutiedustelua j a kokosi siihen liittyviä tietoja. Se oli samullapäämajan radiopmalj<K>nancsikunta. Toimis· ton mäiiriivahvuus oli 9upseeria ja 17 sotila~virkamiestä. jotka o1 ivut insinöörejä. matemaatikk(i)<i ja kielenkäänt~jiä.'•


Mikkeliläisrli mkujmma ollur ew:r.l/i Aladar Paa~onen 11899-1974) roimi 1930-lul'lllla .vorilawHiwniehenii .<ekii Mo.>kiJ>'tl~sa euii Berliinissii ja 1'11111'11 w!l·isouw presidt'lllli K,·ö;Ji Kalliofltldjmwlllilla. Hii11e11 johclollaan Suomen Jiedusrelu keltiuri vorsi11 korkealle rasnl/e. Soda11 pättiyuylf Paa.wne11 pois/ui mansw eikä eni/11 kosknan palwmul !>\'1111\'inmaahtmHI. Ku•·a:.sa Aladt•r Paa;Oill'll/1'11'l'lrlii Sahan mlwl.mmtmÅtmsleri Hemwmr Göringiiiylipiiiil/il.öll Saksmr markalla. SA-kum.

Vuoden 1941 lopussa kävi sel väksi. että suursota tulee jatkumaan pitkään eik:i Saksan voitto ole v:uma. Koska päätösten tueksi tarvittiin monrpuolista tietoa eikä pelkktl oman rintaman tuntemus enmi riittiinyt. järjestettiin tiedusteluorgani saatio uudelleen. Osa~ton johw vaihdettiin ja Tied. 1:n taakkaa 'ähcnneuiin muodll\tamalla ..otavankicn kuulustelujaol.-.cMa itsenäinen toimisto. Ticd. 1:n hallinnollinen osa muutettii n komento-ja huoltotoimisiOk>i j:1,,alaisen eli agcnttiticdu,tclunjohtoon pcrw;tcttiin S-toimi\tO. Tiedu>~clu­ O:,.'l.,tO muodo,tui tietoja kokoav:tk\i. muokkauval.,ijaj:tkavaksi yk.,iköksi. kun tietojen hankinta oli ~iirrcuy toisanll c. Osaston henkilömäärä nousi tämän kehityksen myötä. ja valwimmillaan esim. Tied. 1 henkilökunt:t oli n. 105 henkilöä. joista n. 50 oli upseereita.JJ Naisia tiedusteluosastolla työskenteli parhaimmillaan liH1es kolmekymmentli.'s Ticdu.,teluosa.~to

.,ijninui kcsäl.uu"a 19-11 t.lil.l.clin)lä-jaalal.an;.al.ouluille. Piiiim:ti:tn 'iin)c"ii hajasijoitul.,ccn Tied. l

muutti Rahulan kyWän Mikkelin maaseurakunnan toi>cn ~appa­ lai.cn , ir~ataloon Sutehtan. Q,a toimi'>to:.ta sijoinui ::-.Jicmclän taloon. Viestitiedm.tclutoimi>to (Ticd.2)jäi lähemm:il.si l.:wpunkia PaukkuJan Nuori so-opistolle.'• Valvontaosasto. joka muodostui yleisten asiain toimiMosta (Vah·.l) ja vastavakoilutoimistosta (Valv.2). sijoi ttui Mäntyharju IIe. Osaston vahvuus oli sodan alussa 44 henkilöä. Miesten määrävahvuus la~ki alimmillaan3-l:ecn. ::-.Jai:.ia , ·alvomaososto"a oli noin 13. Valvontaosaston ;tlui,ena toimi mm. ylipä:illi kiin vurtio"'sckäcri kuupungeissu ulatoimistoja. joiden tchtiivänli oli valvoa kansalabten mielialoja. Mikkelin alatoimi.,w sijaihi \))okuu~a 19-11 Hu,ilal.mu3:\\:t'' Sen suuri toimisto ,jo"a t;tl vi><ldassa oli kuulunut valvontaosastoon.siirreniinheinäkuuss:tl9-ll Tiedorusosastoon. Toukokuu,;,a 19-12 siitä muodosteniin Tiedotu\jaoston alainen itsen~inen o~asto.


;:

-~

, .§ 0

~

o; q;

'-'

= '§

~

-~

~

:

-~ ;:

.: 'öö ·;;;

" =

:

.~

;: '§

~ ""'" ~""" ,.= ö = ~" ä ~

= ~ o;

;;

:~ ...., :c

>

"'"'

<t

;..

= ö" Vl

.. ~

]

llseniiisel osnslol

Toimistossa mäiiritcltiin myös yksikköjen mäUrävahvuudct''

Jiirjeul'lmwun

Li ikekan nallcpanotoi misto suunoineli ja organboi puolustusvoimien a\Cttumi>.cn 'odanajanjäljestelyihin. Toimi\tohoiti kaikki uusien yksikiiidcn perustamiseen liittyYät a'iat niin joukkojen kuin e'im. 'llla-airaaloidenkin osalta. Samoin >uunniteltiin joukkojen IomautubeL esim. maatalouslumi IIe. sckädemobilisaatiojärjc,telmä.

Jarjc,tel)"'a'IU muu<.lo,tui Järje-ael) wimi'ltl'ta (Järj.l ). halhnnolli,c-aa wimi,tn,ta(liilj. 21. JOn~a nimi muuttui maali\kuu"a 19-l-lni~eu<.lcnhoitotoi­ mi'tu~ ,i. a'c' ch olli,uusa,iainwimi,Hhta (Jälj.3). liikekannallcpanotuimi,to,ta scl.~ \Otavan~ ituimi ,tu,ta. JHrjc,tci)'I Nl'IU 'ijoittui alul.si K)) hkyliln lnvaliuikotiin, josta ,c marr:t'l.m"sa 1941 muuni Mi~kcliin. Liikcmic>tcn ~eur;~n huoncisuKm. tl)lin viilittömlUin läIH:isyytccn. linjasijoituksen vuo~ 'i w.a,w muutti maaliskuus·' " 1944 kaupungin u lkopuolelle Vuolingon kyHiiin Nikaran ja Vuolingon kartanoihin.~' Osaston ,ahvuus vaihteli 24- 37:een. JUrjc-aclytoimisiO>>alaacliuiin ,uunnitchnat puolustusvoimien l.okoonpanosta. Sieltä lule,·ien l.iisl..)jen kautta penl\tettiin uudet aoiml\101 ja \iirreuiin niitä o-.1~10~1:\tOi\een tarpeen mu~:um.

Helmikuussa 19-12 )lipäiillikkö hyväksyi ns. väl iaikai;.cn liikekannallepanosuunnitelman eli kennäarmcijan ;.upi >tuksen toteutettavaksi." Jatkosodan alussa kaikki asekuntoiset miehet o li kursunu aseisiin. mi >tä aiheutui kotiri mamalla huutava työvoi mapula. Elintarvike-. polnoaineraaka-ainc-ja kulutustarviketeolli,uus sckii liikenneolivat hankaluuk,issa liian vähäisen t)'Ö\'Oiman '' uoksi. Väliaikaisen liikekannallepanonsuunnitelman mukaisesti kotiuteniin asemasodan aikana 180 000 miestä eripitui'ik>i ajoiksi työ\'oimaksi kotirintamalle. Kotiutus toteutettiin l.uitenkin niin . enä kenttäarmeijan' ah' uus oli koko ajan' ähintään .WO 000 miestä. " -

JiirjeslelyosasiOtuajnirrui K,\')lt~')'liill inmlidikOiiil• sekä ml1·i- euä )alkosodan aikanapäämajoli nllessa haja· sijoilllhessa. Kyyhkylii sijai1see ~'· JO kilmm!ll'ill piiässä kaupungm ulkopuolella. mnlum Porrassalml'll· lil'll •·arrt>s.m. lieti sodan jii/~el!/1 Knhkvliis.<ä 1nimi mm. Kwjahm silrtolaislen kokoamispaikka. Kum Ilja \Vankan kokoelma.


49

Rnmnrieosasto Rautatieosasto muodn,tu i kolme~ta toimi stosra:yl ei~cstii rautatietoimistosta. kulje tustoimistosta ja mtatoimistosta. o,aston tehtUvänii o li huolehtia 'iitli, ctl~ rata\'crkko oli kunnossa ja niin huolto-kuin miehistökuljctuk:.etkintoimivat. Osaston päällikkönå toimi rautatiehallituksen rakennuso saston johtaja, rat:linsinööri M. Viluksela. "!'ässä nimitykscssä ra tkaisi a rnrnanitaito. ei sutilasar,•o. Ylei,cn rautatietoimi,tun tehtävänä oli suomalai~lcn sotilaskuljctu,ten järjestäminen. valvonta >ekä il matorjunnasta vastaaminen. Toimisto perusti sotarautmicmuodostehnat sekä muut rautatieosaston alaiset muodostclmatja hoiti niiden hcnkilöasi a t. huollon sekä yhteydet sotatoi miyhtymiin. Ku ljetustoimisto laati sodanaikaiset aikataulut ja jakoi liikku van kaluston varikoille. Toimisto jlitjesti siviilikuljeruksiaju johti veturien korjausta. Ratatoi misl<l huolehti nimen~ mukaisesti mtojen 1.-unno<-apidosta. Sen alainen radankorjauskomppania hoiti toimi~ton määrä!imät korjaustyöt eri puol illa rataverkkoa vihollisen pommitusten jälji ltä. Erilaista suunnittelutyiitii tcht iinesim. vallanujen alueide n rata-asioiden hoita misehi."' Lisäksi ratatoimisto valvoi mutateiden viestiyhteyksien kunnossapitoa.

Rautalieosasto py>yi organisaatioltaan ja 'ijuituk<;eltaan samana koko sodan rojan . Osasto sijaitsi Otavan kan sa nopi ston asuntolarakennuk,cssa lnkkauttamiseensa 1. 12.1944 saakka. Osaston koko vaihteli 32 - 35 henkilön väli llä. Soravankiosasto Yleiscsikunnnn p:Uilli kiin al:dncn sotavankikome ntaja es ik untineen asetettiin syyskuun 2. piiivänä 1943. Osaston rungon muodosti järjestelyosaston 'otavankitoimisto. Sotavankikomentaja oli 'otavankiasioidcn y lin valvoja. Tarkoituksena nli >ckä kehittääsotavankien oloja humaani~sa mielessä e ttä käyttiiU vankeja tyiivoirnana. Sotavankiko mentaja in formo i ylipiliill ikkiiä havainow istaan ja tnimcnpiteisttiän. Kaikki sotavankitar~astajat ja .otavankien terveydenhoidon j a lääkintähuo llon turkastajat alistettii n sotavanki ~omcntajalle. Sotavankikomcntaja~si määrättiin pääm:~an jiiojcstelyosaston ptilillikkö eversti Snlo Malm.s7 Sotavankiosastoon Iiiteiiiin välitrömä~ti myös Kotijoukkoje n esikunnan l:tkkmnenu sotavankitoimistu, joho n listihenkilöstii määräniin Ttu, 2:sta ja lfiakintäosasto lta.j'


50

Päämajoitusmestarin alaiset osastot Päämajoitusmestarin alaisuuteen kuuluivatjatkosoda= operatiivinen osasto, huolto-osasto, so tahistoriallinen toimisto, Lopografiosasto , säätoimisto sckii Lammikuussa 1944 pe rusteltu kcksintötoimisto. Lisäksi pliiim<uoitusmestarin alaisuuteen perustettiin toukokuun lopussa 1944 pans"•rintorjuntakomemajan virka, johon kuului panssaritmjunnan koulutus- ja kehitystyö:" Päämajoitusmestarina toimi kuten talvisodassakin, kenraaliluutnantti Aksel Airo.

Julie, jo.<sa se Lnimi'i<oko sodan a_jan. Osaston vahvuusoli 22 henkilöä ja sen henkiliikunta pikemminkin väheni kuin kasvoi sodan kuluessa.

Operatiivilu..Jn osasto Operatiivisen osaston kok<xmpano. jako maa-. meri-, ja ilmavoimatoimistoihin. oli säilynyt samana 1920-luvulta lähtien. Osasll!n tehtävänä oli johtaa soLutoimia. Osaston johdossa olivat vuosina 1941 - 42everstitTapola.Mäkincn, Karikoski ja Viljanen.l9431944 osastoa johti eversti Valo Konstantin Nihtilä. Operatiivinenosastosijoittui yliikansakou-

Eversti Valo Nihtilii oli pidetty esimies. mistä to<.listaa Viiinö Lehdon mu istikuva syksyltä 1943: ·'Kun tulin päämajaan syyskuun lopulla -43. olin hieman peloissani. Minulla ei o ll ut minkäänlaista käsitystä ennakkoon koko päämajasta. En tiennyt, miten sotilaallisesti siellä käyttäydytään jne. Koputin osastopäällikön ovelle. Sain kutsun $isälle. llmoittauduin herra everstill e. Nliinedessäni ystävällisesti hymyi levän tulevan esimieheni.


51

Opaatiivisel/a osanollafllli olla

jmAm•wi ajan wsnlln niemitiedot siitä. mitii rintama/111 ICipalttui. Meril•uimc,toimi.wontoimisl<lufl· .fN•ri, lmuuamri Erk~i Virtala wrkallllll tilatme/ta Suomenlahtf<•lltl. Ku•·a F.rAki Virlalau

kuAMima.

1Hin kehoitti iMumaan pöydän vicreen it,ciiiin va,mpliälii. En muista. mi"ä 'iin~ ke,kustelimmc.muna kaikl.. ijNnnil) 'oli pois"1. Tuntui. kuin oh~m La,annut vanhan hyvän ) stävän. Tällä tavalla Valo Nihtil~ llllu,LUi tuleviin alaisiinsa. T~l l aisc lla käyLöksellä hän saavuui l..aikkien jakamaLLurnan kunninilul..sen:·"" 1/uolto-o:.astn

Huolto-osnsw koo,Lui yleiscs!ti huohoroimi,wsta (Huoho 1). kcnnäpostiwimi,LOola ( Huoho 2) maa-ja ve~itid.uljetu\LOimistos­ ta ( Huoho 3). 'otavaru\lu>tilaustoimistosta ( lluoho -1 l ja maataloustoi mi>Lo,La. Jatkowdan alus~a osaston vahvuus oli 23 henkilö~. Sen pääl likkönU oli eversti Harald Rom•. Päämajan huohopäällil..kö hoiti ~ota\ iicn huollon ja \lldan pitkittye~•ii lll)Ö' )'M enemmän siviilielämUn alaan la,kctta' ia lllloiLoky•ymyhiä. Kerran l..uukaudc'"' päämaja"a pidcniin yhteinen huohokatsau,. jo<sa kä) liin läpi koko valtakunnan tilanne.

Kenraalimajuri llarald Roo• nimcuiin <odan jatkues'a myö' rautatiehallilubcn p!iäjohtajak,i. jolloin ,i,iili- ja ,otila,l..uljctuksct ke,ldtclliin )k,un kä.,iin 'tKian aikana."' Roosm tilalle huoho-os:ISLon plitlllikök'i nimclLii n evenai Yrjö Lako.•' Vuonna 1942 huoho-osaston piiUIIikkö nimiteuiin vahion omai,uudcn anaMami,Lachk~iSe\'ien tnim.:npneiden joht~aksi.' lluollo-o,aMon päällikkh ja o'a>ton kanslia sekä yleinen huoiLOLOimi,Ln (Huoho 1) 'ijaitsi· 1 at ) läkansakoululla. Ylci>en huollmoimiston tehla\'ä oli 111111. erila"Lcn Lilanneilmoitu,Lcn va~· taanouaminen sowtoimi) lnymillll. Omat lomakkccn'a pai· nenii n 111111. tappio·, opcr:ni ivisia·. usc- ja asewrvi~c·. 'otasnn· Ii,-. jne ihnoiruhia ':mcn. Jl.

moitubi,La Yalmi,tcuiin tila>Loj:lja~raalisiaesil) l..,i:i."' Päämaj:\11 h:tj~ijoiruhcn aikana suunniteltiin Huolto 1:n ,ijoiuamisra Norolan kansakuul ullc.jolloin se oli,i ollm melko liihcllli ylipliiillil..l..öä. Siinoa ei kuitenkaan wLcutcuu lukuunouamall:lJOilakin arl..i,Lo,iirroksia...'

.~

s .;

2

0

0

-~

E

~

E

0 ~

.~

~ öi ......

=s

~

~

.~

c .;;. :r. = "c ic. ·~" .:"'"' " "... "'= ~..c ..... "'C: ~,. ;;::: :.: " ""' ::::::

..::

0

;.

:;

·~

0 :1;

1


52

Kent tä pos ti nivclle uiin jatko~odan aikana kuten talvisodassa-

kin posti -ja lennätinlt~itoksen toimipai kka verkkoon . Kotirintamar1 ke nträposti kerättiin ensin keskuskenttäpostiascmt~l lc Pieksämäelle. josta se jaettiin eri ke nttä posfiko nttoricn kautta saaj illeen. Rintamalta kotiinpäin kul keva posti jacuiin suoraan kenttäpostlkonttorista Whi mpään siviilipostikonttoriin. Kenttäpostin virkailijat ja postiljoonit komennettiin posti- ja le nniilinlaitoksen palveluksesta sekä koulutettii n mm. lottia postiapulaisen te htäviin.«> Maan - j a vesitiekuljetustoi· m istn (Huolto 3) hoiti autotek niset asiat esim. poltlo- ja voitcluaineasiat. Myös päiimajan automuodostehnat oli vat Huolto 3:n alaisia. Kesäkuun lopussa 1941 eversti Roos määrii~i Mikkeliin perustetlava.ksi autovarikon.joka toimi Huolto J:n autojen jakelupaikkana. Varikoita toimiteuiin autoja yhtymille ja päämajan autoko rnppania llc. Heinäkuunalussa 194 1 aloitettiin moottoriveneiden o tto Saimaalta ja tyhjennertiin Risti inan satamassa olleet proomut rescrvi täydennystä varten.<o;

Huolto 2. kenttäpostin tarkastus, sekä Huolto 3 sijaitsiva t Mikke· Iin Yhteiskoululla. Kenttäpostin selvitys- ja revisiotoimisto o li Otavan opiston puurakennuksessa Hajasijoituksen yhteydessä he lmik uussa 1944 Kcnttiipostitoimisto muutti Mäntyha~jul lc "Kuusela" -nimiseen taloon yhdessä Huolto 4:n kanssa ...

Maaliskuun lopussa 1942 Huo lto-osastoon perustettiin sotavaru stu sti laus toim is to (Huol to 4 ). jonka tehtäviinii oli valvoa ja tarkastaa sotavarustuskirjanpidon yhdenmukaisht suurittamis· ta ja noudattamista eri huoltolajeissa. Lisäksi se luokiueli e ri huoltovälincct, yhdcnmukaisti käytössä olevat esi ne tyypit ja näin rajoitti niiden määrää. Toimiston tehtäväksi tuli myös val voa. että va.llion omaisuutta. so. puolustusvoimien välineistöä. ei anastettaisi. Tämii "bc.,orgaus" oli ilmeisesti sen vcmm mittavaa. että se koettiin o ngel maksi. Huolto 4 te ki aloitteen puolustusvoimie n omaisuuden mcrkitsemisestä yhtenäisellä me rkillä. Kesäkuussa 1942 käytWön otet· tu SA-tunnus on edelleenkin käytössä. Huolto 4 aloitti to imintansa y lii· kans<tkoulun piharakennuksessa. josta si irtyi elokuussal94 1 Mikkel in kasarm ille j a lokakuussa Mikkel in Yhteiskoululle. Syyskuu"" 1943 toimisto muutti Yh teiskou lulta Kasarmi nkadulle Su ur-Savon Osuuskaupan liike· huoncistounjahelmikuussa 1944 päämajan hajasijoituksen yhteydes.<;iiMäntyharjun kirkonkyläMn. Karppisen taloon. Marraskuussa 1944 toimisto sii rtyi Mä ntyharjulta takaisin Mikkeli n Yhteiskoululie ennen kuin lopetti toimintansa 4. 12. 1944.""


53

Säärnimi.<to

S1i!itoimisto. jonka vahvuus sodan alussa oli vain viisi henkilöä. laajcnncniin joulukuussa 1943 sään;a\tok>i. Jo vuotta aienmun toimi,ton päällikkö. professori Jaakko Kcräncn, ol i pyytänyt mäiirii vahvuuden lisäystä. sillä ennen ~ootaa toimistosta tehdyt suunnitelmat olivnt puutteellisia. Niissii ei o ltu mm. varauduttu siihen, cnä sää~anomat piti salakirjoittaa tai enä sääpalveluasemia ei voitu liitt1Ui aluesääkeskusten yhteyteen kmen oli suunniteltu .'" Sääosasto muodostui Säätoimistosta. Slillpalvelukeskuksesta ja Keskussliäasemasta. Osaston päällikkö oli aselajikomentajan asemassa. Sääosastosijaitsi Mikkelin kasarmialueella. josta se muutti plilimajan hajasijoituksen yhteydessä Otavan kunsannpi, . tolle.

Keskussääasema (Sää 3) sijait· si Tampereella. Se oli sotilassääasemien kou lutuselin. huolehti kaikkien sot ilassääasemien havaintovälineiden täydennyksestä. korjaamisesta ja lueneloinnista. toimi siiäkalustovarastona ja sotilassäähava imomenetelmien kehinämisen koeasemana.n

E

'5 :~

Sääpalvelukeskus (Sää 2)" sijaitsi Helsingrssäjaoli oman alu · censasääpalveluasema. Se myös kokosi sääsanomat koko valtakunnan alueelta ja ulkomailta ja välini ne edelleen muille slUipalveluasemille sekä valmisti ja viiliiti koko maata käsittelevät sääennusteet ja tiedorukset l,isäksi sääpalveluasema hoiti sälisanomien ja säätiedotusten viestitystoimimaasääpalvelukeskuksenja Sääpalveluasemien väli llä." Sää· ennusteet olivat tårkeitii operaattosuunnitehnia tehtäessä. joten sätiosaston plitill ikk(i osall istui use in operaatiosuunnite lmien laatimisprose~.,iin.';

Säätoim iston ($äal)tchtiivän!i oli huo lehtia yleissääpalvelunjiirjestelystäjaedellccn kc,kiHämi sestä sekä johtaa päämajan alaisten •iiäpalvclu- ja ~llähavainto­ asemicn tuimint:oa. Säätoimisto keh il!i tykistön sil!lpalvelua ja johti ammati ll isesti tykistön sää· asemien toimintaa. Lisäksi toi· mistu huolehti yleiss~~palvelun ja eri n'>Ciajicn. meri- ja ilmavoimien crikoissääpalvelun yhteis· toiminnasta ja säähenkilöstön täydcnnyksestä, sijoituksesta ja crikoiskoulutuksesta. Lisliksi toimisto teki yhteistyötä Sliiipalvclua koskevissa asioissa päämajan muiden osastojen kanssa."

c

,;

Sorahistoriallinen roimisro Sotahistoriallinen toimisto keräsi myöhemm~n sotahistoriallisen tutkimuksen kannalta tlirketltl aineistoa ja selvitti kuluvan sodan aikana tapahtumia'" Eversti Yrjö Nurmion johtaman osa.'ton vah· vuus la.<ki kuudesta henkilö~tä neljiilin sodun kulucssa."Toimb· to teki yhtci\lyiitii sota-arkiston ja sotamm;eon kan<-'U. Syk<yllä 1943 Saksan smamu.-cn teki näyuclyäpohjoi,rinL:tmastu.Suomc lla piti oll a oma osastonsa näyuelyssä. mutta Mannerheim peruutti ehdottomasti Suomen

:!':

"'


54

osallisnunisen. Heinrichs selitti suomalaisten ka nnan Etfurthille. Sotahistoriallinen toimisto laati sota-arkiston ja soramuseon evakuointisuunni telman päämajoitus mestari Airon käskystä j ouluna 1943. Välirauhan aikaisia arkistoja evakuoitiin kesäkuussa 1944 Savitaipaleelta. Ta ipatsaaresta j a Lemiltä.

toPQgrafinen o~a.~to karttavarauksissaan ja -valmistuksissaan osasi hankkia o ikeat kaotal. Sotatoimien edistyessä topogra-

fisen osa:ston alaisia karuavarikkoja perustettiin Joensuuhun, Saarijärvelle. Tuupovaaraan jne. Varikot siinyivät kenttäarmeijan perässä yhä pidemmälle itään. Loppuvuodesta 1942 toionbto teki karttavaraussuunnitclman ,

Kannaksen suurhyökkäyksen jälkeen arkistomateriaalin evakuointisuu nnitelmia tarkisten iin. Kesäkuun 23. päivänä 1944 toi · mistossa keskustehiin vakavasti ko mentoesikunnan päällikkö Tuornpon kanssa siitä. mitä teh· dä. jos maa miehitetään. Päiitet· tiin. että arkistot hävitettäisiin ainoastaan yleisesikunnan päällikön käskystä. Sota-a rkiston teh· täväksi tuli koota yhteen paikkaan ne arkistot, joiden joutuminen vihollisen käsiin piti eMää. Tuoonpon mielestä ol i e nnenai · kaista keskustel la arkistojen s ii rtämisestä u lkomaille.

~ '§ ~

Sotahistoriallinen toimistosijoit· tui jatkosodan alussa yläkansakoulul le, missä se sijaitsi koko soctan ajan. Al kuwlvesta 1944 teht ii n majoitustiedusteluja Teotin kaotanocm .johon kokotoim isto ei ilmeisesti kuitenkaan muuuanul. Elokuussa 1944 toi · misto oli jUIIccn kaupungissa.7$

s

'§"'

.s ·;;; "'

sc

E

~ ·;:

"'e "'

...]

.. ..

..:<

E-

Topograj/•1e11 osasto Topografisen osaston yhceistyii operatiivisen (lSa ston kanssa ol i tiivistä. Operati ivinen osasto tiedotti armeijan kesk itys· ja hyökkäyssuunnitelmista, jolla

jonka mukaan pysyvät kamavarikot perustetwisiin Joensuuhun, Mikkeliin . Jy väskylään ju Kajaani in, joissa ne sodan j älkeen toi onisi vat lkp-vara.~toina. Topografinen osasto valvoi koko maan kaottojcn käytliiä. Suomen karttoja ei saanut luovunaa u lkomaalaisille sodan aikana. Karttoj en painatus keskitettiin 6. 11. 1943 valtioneuvoston piiätiikscllä päämajan topografiscn osaston valvomaan ja j ohtoon. Sotasaaliina saadut venä liiiset kmt:1Ltoimitettiin anal ysoitaviksi piiiionajan topografise IIe osastolle. Saksaascvcljenii toimi \Ii omia kaltlnjaan lOp<)grafiosaston kaut· ta jacuavaksi armeijalle. Karno· ja saatiin tai ostettiin myös Ruot· sista. Osa kartoista toimitettiin sotahistorialliselle toimistollearkistoitaviksi. Vanhenmneitakart· toja polleniin nun. Otavan kan· sanopiston keskus lämmitysuunissa viestiosaston edustaj ienläs· näollessa. Kun o·intama lla ha luttiin lisää katttoja, tilattii n ne Top. 1:Itä. joka huolehti siiti~ että (likeiden alueiden karttoja o li saa· ravissa. Osaston monisuomo ja kmttavarasto toimivat Otavassa Ruhalan talossa. Karuavanostoa


55

hoiti kolme lonaa. Käyllökanmvarikko sijaitsi Liukkolan ko ulu lla joulukuussa 1941. Tilaswjenmukaan4.9. 1944 mennessä pMmajan tllpografise n os:tston kautta oli saksalaisille annenu 1myyty 25 1 468 k:truaa ja lisäksi muiden vimnomaisten kautta 63 321 kamaa. Topografipataljoonaoli topografi osastonalainen kcnlläpataljoona.joka hoiti topog.-ali asio itarintaman tuntumassa. Pataljoonan kartanpainoryhmän johtaja valvoi Helsingis.'<ä kananpiirustusta. mikäteetettiin yksityisillll yrityksill~. Maaliskuussa 1942 pataljoonan e~ikunta siinyi Pitkärannasta Äänisl innaan . Topografinen osasto majo ittui jatkosodan al ussa Otavaan Mannilan taloon, jossa se oli ollut rnyö~ talvisodassa. Joulukuun 5. p~ivänä 1942 osasto muutti Otavasta Kcmvan kautta Tuusu hutn, Suojeluskuntain päällystökoululle. Siclt li se muulli edelleen 4.9. 1943 1lclsi nk.iin Fabianinkadu lle lootaa edeltäneeseen sijoitu,paikkaansa. Joulukuun 1943 lopu"a osastossa alettiin varautua uuteen siinoon mahd()llistcn pommitusten varalta. Helmikuun t~.-23. 1944osastosiinyi Jiin•enpi.iän karjanhoitokoulullc. josta ntuhanajan kokoonpanoon siirryllliess~ marraskuun 15. päivän~ 1944 takaisin Fabianinkadulle."'

Viestikomentaja viestiosastot Päämajan viestikomentajana toimi eversti, myöhemmin kenraalimajuri L. A. Ekberg. Hänen alaisuudessaan toimivat Viestiosasto 1 ja m. Vic~tiosasto U toimi SotatalouM:~ikunnassa Helsingissä.

Viestiosasto 1 Sodan alussa Viestin'a'tu ktK~~­ tui kohnesta toirni,tll>tu; Vicstitoimistosta.Salakirjuitu<,-j:t vicstiliikennetoimisto>ta -.eka Vicstihuoltotoim istnsta. Keväällä 1942 osastolle llCru,tclliin Vicstiko•jaamotuimi sto jn vahvavirtato imisw.Vicstio,asto J:n päällikkönä toimi everstiluutnantti L.R. Winter."" Sodan alw..,a viestikomentaja ja suurin osa Viestiosastosta sijoittuivat Karitan koeasemalle Mikkelin ulkopuolelle. Joul ukuussa 1942 osasto siinyi kokonaisuudessaan Tuukkala n kasarmi IIe." Viestiosasto l:n vah vuus kasvoi 28 hcnkilöstä42:eenkesäiin 1944 meno~.

e

~

e ~ 'cc"' "' ""' ~·

·e"'

·;:

>

::;:

"!;;

~

"§ ~

~ Q .z:. ~ ;;; ~ ... ..... -;:;.

..

"' 'i

<1)

::0

>


56

Vie.,tio.w.uo /II

0 Q

:~

E

~

= =

""'

" .~

'<;

'§ ~

.121

-~

.E E

= .:" .i

ö" '5

&

E '§ c <.> c

·;:

0

-~ E

""'~"

'5

"

"'c

.~ ~

;;

>

§ c

6

~

Kc-.äkuu,,a 19-IJ perustetun Vicstiosa>to lll:n <tluetta olivm nimenomaan viestitekniset nsial."' Osa>to muoth>,tui neljästä toimiMo,ta: puhelinteknisestä toimi,to;.ta. rudioteknio;estä toimtMo,ta. vah\a\ inateknisestä toimi,tostaj;t komctllotoi mistosta. Sodan "ulucs>a tekninen kehitys meni huima.,ti eteenpäin. jolloin vie>tintäyhtcydct ja laitteet oli pidcttävä(\jan tasallu. Viestiosasto 111 ' ijoitcuiin H cl~inki in. missä oli l.äytellä\ i"ii riiltävästi osaston tan it:-cmiu laboratorioita. Kehiuel) n kohteena olivat esim. Mviuäjä-ja pan,,ariradiot. l>itkHaaltoine n liihetin, puheen>ekoilll~laillecl. ><llai,et radio la itteet. kuumelulaitwct \Ckä koko vahva,·irta-alan '"' chaminen puolu,tus,·oimien tarpci,iin jne.~' Liikekannallepanon aleuua piti valtakunnan viesth crkko muuttaa palvelemaan sodanajan kä) ttiiä. P:tämajan eri"oiwicstipat<tljoona (VP 10). jo"-a ol i muo-

dostcttu posti- ja lcnnätinlaitok'en henkilöstöstä. mukauni valtakunnan ,·iesti)hteys,erkon sodanjohdon vaatimuksiin >ckä hoiti ulkomnanyhteydet ja välittömät viestiyhteydet päämaja>ta kotiseudun kesku~virastoi hin. Viestipataljoona 1(VPI )rakcn'>i jXiamajao sisäiset esi"unta) htc)'det ja päämajan lähiaJuccn vbtivcrkoston. VP 1hoit i myös ylijohdon radioyhteydel."" Päämajan viestikeskus "Lokki" 'ijait\i Naisvuoreen rakennctus'u luo lastossa. Päämajan radiovie,tikeskus sijaitsi jatkosodan alu"a Rantakylän kananossa vii'i kilometriä kaupungista Lahden 'uuntaan. Viestipataljoona 1: n neljännen komppanian hoitamat lähetinasemat "Sonni". "Kouta"ja "Röppäll" asennetti in Ota\aan. asema .. Karhu'' Karila:m ja a~ema "Vaka,a" Vuolingollc. Lokakuun \'iimei'cnU piiivänä 19-12 mdioviestil.c;kus muulli kaupungissa ole' aan UrpoJan kananoon. ja em. Hihctina.scmat 'iin)·ivät Ramakyl~än."'

Noill'ltOre:.m .1ijaim1111 piilimajtm f/llh<'lilll..esi..IIS Lokki vii/iui p11hel11t ri11tamil/e, lw//iwksee/1 ja ~tlkomaille. Y/ipäälliköllii oli oma li11ja. jovta hän tilasi: "l'lipiiiillikkii f>yytää faada puhelu11 ... ". MKA:11 kokoelma.


57

(Oik. ) f'iiiimajan radiokeskus roimi \'uosina 19-111942 Ranwkyliin karrmwn ryhjilllilin olleessa, 1•eroisassa pehtorin asuinmkennuksessa. (AII1.) Kartanon pliiimkennuksessa kouluteuiin rimamarehliil·iin lii/llel'iä mdisreja. Samoissa tiloissa suoma/ai.wen kanssa roimi mvös saksalaisten radioasema. Kul'(ll 0/g(l Rev()ll kokoelma.

Aselajikomentajien ja huoltolajien päälliköiden alaiset osastot

1

TYKISTÖNTARKASTAJA

Tykistöntarkastltja Tärkein ja vaikutusvaltaisin yl ipääl likön asettam ista aselajien tarkastajista o li tykistöntarkastaja,joka tykistöntoiminnan ohella vasta.~i kcnlllianncijan asehuollosta. Hän valvoi laivasto-. rannikko-. ja ilmatorj untatykistön koulutusta _ja kehitystä. Vuonna 1942 hänen tehtäviinsä lii tettiin kranaatinhcinimistön kehirtämisen _johtaminen .""

1

1

1

Ase-esikunnan päällikkö

1

1

1

TykistöMasto

l

IN·~~"

Kaasus uojelu-

1 komentaja


Trkisrönkenmali Vilho Pelieri Nenonen( /883-1960)olipäiimajan upseereisra iiiltiiiin /iihimrii ylipäiillikköii. Veniijiin anneijan rykisrössii r,·öskemrellyr Nenonen ansioiflli riedemiehenä ja unkijana ja oli erityisen kiinnostuml/ (rki.uiin ampumatarkkmtden ja relrokkml(/en kelrirriimise.nii. Hänen/rajamielisen riedemiehen olemuksensaailreurri rv;;ro,·ereille monia hauskoja he.rkiä. joisra osa 011 koouu kitjaksi "Sanoi kenrtlllli Nenonen". Kut'fiSSa kenraoli Nenonenylipiiiillikönkamsa kaln•iranolla rinum111kiivm1in ylrreydessii. SA-kuva. · TykisiÖntark<tstajana tou1u JO Venäjän ann.,ijassa palvellut tykistökcnraali Vil ho Petter Nenonen. Hänen ansiostaan Suomen tykistö kehiuyi ampumateknisillä taieloiltaan yhdeksi maai lman parhaista."' Nenonen oli ikävuosiltaan lähinnä Mannerheimia, joka kunn ioilli tyk istökenraalin kykyja suurest i. Nenonen o likin a inoa vakituinen Mannerheimin pöytäseunteenjäscn.jokaci työskennellyt yläkansakoulun alakerrassa. Tykistöntarkastajan to imisto majoittui 25.6.1941 Kinoarin taloon, Mikkelistä Pieksämiicllc vieväntien vaneen. Lokakuussa 1941toimistomuuui kaupunkiin Maaherrankatu2ll:aan'8 Kun pyriuiin yhä suurempaan keskitykseen, muutti tyldstöntarkastaja toimistoineen Mikkelin kasarm illc lokakuussa 1942. Hajasijoitukseen si i,·ryttäessä keväällä 1944 osasto muuni 10.3. Kekkolan kananoon Vuolin~ton kylään.'" Sodan alussa tyk istöntarkastajan alaisuudessatoim i tykistötoimis-

to. Lisäksi oli erikseen päämajan tykistökomcnL<~a alaisuudessaan tykistöosasto. Tykistöntarkastajan toimisto ja tykistöosasto yhdisteuiin asc-csikunnaksi, jonka päälliköksi tuli piUimajan tykistökomentaja. kenrmtl i m;~uri Väinö Svanström. Hänen tehtävänsä keskittyivlil e nsisijaisesti taisteluväJjnehankintoihin. Tyldstöosasto. myöhempi Aseosasto. ja tykistön ktlmcmaja majoiliuivat Mikkel in Yhteiskoululie kesäkuussa 1941. Maa1iskuussa 1944 osasto muulli Vuolingon kansakoulullc. Tykisräosasro Uuteen TykistöosastOon kuuluivat tykistön jä~jestcl y- ja koulutustoimisto (Tyk. l ) ja tykistön tiedustelu- ja operati ivinen wimisto (Tyk.2). Tykistöosaston pä1ill ikkönä tointi vat ensin cverst i Ejno Honko ja v. 1942 eversti Erik Ulfsson.~''


59

A <~tJ.Il/SIO

Uudessa organisaatiossa A,c. osasto jakautui y leiseen a<etoimistoon.jalkuviicnasehuoltcuoimistoonja lykistön asehuoltowirni,toon. Tykistön komemaja.<ta tuli ase-esikunnan päällikkii." Nenosen johtaman tykistöo-a,;ton vahvuus oli R henkilliä ja a<C<)Saston 22. Aseosaston henkilökuntaa jouduttiin lisiilimiilln 31:ecn kesällä 1944 vilkastuneen rint:nnatoiminnan takia.

Koosu<uojtdutoimi.<tn Tykistönkomentajan alaisuudessn toimi myiis kaasusuojclukomcntaja•1, eversti Uolevi Poppius, sekä kaasusuojelutoimisto. Toimisto vastasi sekä k:m<usuojehm välinehuollosta enii koulutuksesta. Toisen maailman-odan aik:~na varauduttiin vihollisen k~yttämään kaasuun o,ckä kotien~ taistelurintamilla. Kc,äkuussa 194 1 kaasusuojelukomentaja ja hänen toimistonsa l>ijoittuivat Ruhulan kansakou lulle Mikkelistä Juvan suuntaan. Toimiston vahvuus oli yhdeksän henkilöä. mutta määrävahvuu' la.~ki sodan kuluessa kuuteen,jo,kin sen kirjoi.sa oli kymmenkunta henkihiä. Stxlan jatkuessa toimi ston tehtliviltlistitintyivät.sillä v. 1944 Kaasusuojelmoimiston vastuullaolivat kaasusuojelun taktinen jamateriaalinen kehittäminen. <avutus-ja sytytystoiminnan järjc>tcly ja niihin tarvittavan materiaalin luominen ja kehittäminen. joukkojen terveydenhoitoon liit-

tyvä desinfektiotoiminta >ekä kaasulääkintiivalmiuden ylläpiliiminen. Näiden listiksi toimisto teki alaan li ittyvää kemiallista llllkirnustyötii, johti kansusuojclukoulutuskomppaniaasekäosal!istui panssaritorjunn:m järjestelyyn j a rakettia.<cen luomiseen ja kehittämiseen ka.L~usuojelujouk­ kojen peru•asci\tukseksi.•3

Q

.;

0

E

]i

~ c

0

=.:

Q

<;;

Q

;;

:€~ ~

·a s e ::1

..c:

.:

:§~ Q

;:; t;

·~

=.: > Q

s "S ::1

....= , .. .." .,. :;

8

~

~

'Ql

Pionecrikomentaja, kcnraaliluulnantti U. B. Sarlin ja Pioneerio;,a.~to 1 majoittuivat j;ttl.osodan syuycss.~ Otavan kan-anopiston puiS(.'Cn päärakennuk,ccn. Marras kuun lopussa 1942 osasto muutti Läsäkoskell c, Mikkelistä 30 km Kangasniemen su untaan.

·;::

0

;;;:;

Pioneeriosasto

s

c c

P ioneerikomentaja -

0

.~

,;Jf,

.....

g .~

·sE 2 ö ..c:

"

""'

"'=

:o

<;;

:!2

~


60

Pionccrio,asto I:n p!iällikkönä toimi cvcr,;ti Herman Uimonen koko sodan ajan'" Osa>tnn teht~vänaoli pioneerijoukkojenjohtaminen ja kouluuamincn. Se määritteli pioneerimateriaa lin tarpeen ja laadun sekii huolehti sen jakamisesta joukoille. Pioneeriosasto ll toimi sotatalousesikunnassa Hel ~ingis.<;ä ja hankki pioneeriosasto T:n mäUrittele mtln mate riaalin ulko- ja kotimaisilta laitoksilla!' Pioneetio,:L~to I:o kokoonpano ei muuttunut sodan ku Iuc.~~. sen vahvuu~ oli ~odan alus.<;a 34 henkilöä. mutta laski v. 1943 20:een. Lasku o li kuitenkin näennäinen. sillä osaston kirjoissa tyihkcnteli koko ajan y li koiJnekymmentä he nkilöä. Ku n päämaja sii rtyi hajasijoitukseen maa liskuussa 1!144. siirtyi pioneeriosa~to Luumfielle.

lLMANSUOJ F:I .UKOMENTAJA

0

2

0

~

E

·g

.. 0

;: E

0

~

~

~

e

:§ ·&

..., ~:'J

:i= 3

·;;

·~ 0

E

i;j

.~

:1.~

..,. ·;: "

.. c;

::;;

E '§

;;

=

0

.....

~

::::: "

;! ::s

=

·~

0

;: -.;

"' :§ ~

...=

limasuojelukomentaja llma nsuojeluosastn lhnasuojelukomentaja, kenraaliluutnantti Aarne Sihvon alainen i lma.o;uojelutoimi~tn ja siirtoväen huollo n kesku' 'ijoiuuivat Juvan Kuosmala:111. Loukion kartanoon 25.6.1941. Kuten muutkin Kuosmalassasijuinneetosastot. myös llmasuo.iclutoirnisto muutti kaupunkiinjoelukuun 20. päivänä 194 1. Kaupungissa ollcc~ta Linnanmäen knulusta toimistosiinyi Mikkelin kasarmille lokakuun 25. päivänä 19-11. Kesällä 1944 osa toimi,ttl,t:l työs!.entcli Heinolassa."' Toukokuussa 1943lhnusuojelutoimisto muutettiin llmusuojeluosaswksi, jossa oli kaksi to imistoa. Aikaisemmin ll mu,uojeluja llma~uojelumatetiaalitoimis­ to ol ivat olleet icsenäi$iä alistetruina suor.mn ilmasuojelu ~umen­ tajallc. Umasuojcluosaston kokoonpanoa muutettiin uude lleen huhti kuussa 1944. Tuolloin osastn käsitli kuusi toimistoa: komcntotoimiston, jiirje.~telytoimi•wn, siirtoasiaintnimiMon.materiaalitoirniston, palontorjuntatoimiston ja rakenteellisen toimiston. Organisaatiomuutos nosti henkilökunnan miiäriin si ihenasti;:c,. tu noin kymmenestä 33:ec n. o,astontehtävic n l:oajene miseen vaikuttisodassa tapahtunut muutos: Neuvostoliiton ilma-aseen kehitys ja siitä scur.mnut ilma•uojelun kasvanut merkitys. IIma,uojelukomentt~an apulaisena toimi eversti Bertil Heinrich,."


61

l'ääintendenlli Pöäintcndcntinosa.sto Pl!äintendenui, kenra~li majuri VernerGustafssoninjohdoll:l intendentintoimisto kcskinyi pilli· majan taloushuohoon: elintarvikkeiden. rehujen. vaalctuk,cn. varusruksen. toimistotarvikkeiden ym. huoltoon ja jakeluun. Vuodesta 1942 intendentintoimistoa johti everstiluutnanni S. Salonius.•• .Kes~kuussa 1943 pcrustclliin armeijakuntiin tuotantotoimistoja ja elokuussa intendemintoimis· toon li~niin tuotamotoiminnasta vastaavia upseereita.joiden piti tuntea maa- ja metsätalousasioita."

A~emasodanjatkuessaja työvoimun o llessa sidottuna rintamille pyrittiin siellä o levat joukot valja,tamaan omalta osaltaan pal· velemaan tuotantoto imintaa. T~­ hän kuului mm. metsätaloustöi· dcn järje~tel yä. raakapuun hankkimi~w sahateollisuudelle. vi ljelystliidcnjä•jcstelyil valmiita pel· toaloja kUynäen, karjutalouden hoitoa ja valvontaa, koneiden hankkimista jne.100

Intendentintoimiston tchtävii laajeni puolustusvoimien taluu,. huollon huolehtimisesta ko;.kc· maan koko maata kuten totaalisessa sodankäynnissä usein kuy. P~tlint.:ndentinosasto huo leht i myös ~ota vankien muonituksesta ja varusroksesu. puolustusvoi mien rahoituksesta ja kassapal· vclun valvonnasta. v~kijuoma­ k:tUpasta puolustusvoimissa j a

;

c

.; E

] :: ·;;;

-~

.§ ·c:; "'

s=

c

.;

.. .E .§

·e s <r.

~

:: ...

c

~

"' .E

i:;:3

">

.. ">" -~

tuotantotoiminnasta. To imiston työkenttä vaati yhteydenpi toa puolustusministeriöön. kHnsunhuoh<>ministeriöön. viljavarastonn, valtion hankintakeskuk~ccn, rautatiehallituksen puutavarawimistoon jne. 101 Murraskuussa 1943 toimisto muutcniin pääintendentin osastuksi, joka muodostui neljästä wimistosta: elintarvike-. vaate· tu s· . varustus- jatuotant<lloimistosta"'' Osaston hen kilökun nan mtlärä knksinkertai~tui sodan kuluessa seitsemästä 14:ään. lntendentintoimiMo majoiuui kesäkuussa 1941 Tcrtin kartanoon. mistä se myöhemmin muutti Sairiian kartMHltln. Tammikuussa 1944 Sairila luovutettiin komendaminosaston kiiyttöön kunnostenavaksi yli päällikköä vruten 103 Päämajan haj:l'ijoitus.,uunnitelmassa p~~intcn­ dcminnsa.<ton »ijoituspaikaksi oli pUätcuy Salpaushovi L:lhdessa.

s

.~

·sE

c c ö"

?,....


62

YLILÄÄKÄRI

3

3

.~

E

'§ ~ :.;;: c .c "'

'"E ~

'"..J""

0

~

.§ 3 "":.;;:E ;~

:·::15

..J

·s'ö"' Q;

""...

·;:

5 ""E ~

""""

..J

0

~

.§ 3 :§

~

·s '§ .,

...

-:;

.::! ~

;;.

c 0

:1)

"'... -~

Ylilääkäri - Lääklntäosasto

Sotainvalidita rkastaja

Päämajan ylilääkärinä jatkosodan aikana toimi lääkintäkenruali Eino Suolaht i. Sekä ylilääkäri cllli lälikintäosasto sijo iuuivat kesäkuussa 1941 Uisäkoskensahan alueelle . n. JOkm Mikke li stä Kangasnie men suuntaan. josta se pian muuni kaupunkiin .

Toukokuussa 1942 lääkimäosaston Sota.,airaalatoimistosta muodostellii n Sotainvaliditoimisto. jotajohti sotai nvalidihuollon tarkastaja. Koclliin, cuä tähän työhön täytyi o lla oma tarkastajansa. silläsotainvalideja tuli koko ajan listlä ja heidiin huoltoaan piti kehittää.

Suurimmi llaan lääkintäosastooli kesällii 1942, jolloin sen määrävahvuus oli 40 henkilöä, minkä jälkeen hcnkilökunnnan. lähinnii michicn osuulla, supistettiin. O><t~tolla työskenteli 6- 8 oaista. Uiäkintäosaston päällikkö nä toimivat lääkintäeverstit H. Gadolin ( 1941 - 1942). E. Wolff ( 1943) ja T. Y. Roschier (1 944).1bl OsaslOn tehtävänä o li koord inoida kenlläarmeijan lääkintähuolto sekä sairaskuljetukset rintam ilta ja siin·ot kotirintamilla. Lääkintähuollon käytössä o li kymmene n sairaa laj unaa . He lsi ng in pommitusten jälkeen talvella 1944 sieltä evakuoitiin näi lläjunilla sairaaloiden potilaita, h<ta· voittuneita ja lapsia Mannerheimin Lastensuojelul iiton avulla. Lääk i ntäos<~slo järjesti erilaisia kursseja, mm. liiäkintäa liupseerikursseja. Kannaksen cvakuoi nnissa kesäkuussa 1944 lääkintäosastolla oli oma tehtävänsä. SoUlsairaalo iden potilaistapidettiin tilastoja. Joitakin yksinäisiä kyselyjä mahdollisista lääkäreiden väärinkäytöksistä selvitetti in. Lääkintäosasto 1 muuni Mikkelistä 17.2.1944 Juvalie Loukion. lnkilän ja T ietin kartanoihin.'OS

Yhteistyön J<lr.JCStänunen työhuoltotoim innan ja vapaiden sotai nvalid ihuoltojärjestöjen kanssa oli tärkciiii. 1"" Sotainvalidihuollon wrkastaja oli Sotainvalid ityiihuoltoneuvoston puheenjohtaja, >~ntoi lausumoja varoje n jaostasmainvalid ihuoltojiiJjestöjen kesken ja valvoi varojen käyttöii. Hiin soviui yhteen vapaataja lakisiiiilcistä sotainvalidihuoltotyiitoimimaa ja valvoi sotainvalidien sosiaalista huoltoaja o hjausta. Tarkastajan. lääkintiieversti Johannes Heinosen lisäksi toimistossa työskenteli neljä henki löi\. "" Sota.i nvalidihuoltotoimisto lakkautettiin 30.9.1942. koska o li pe ru stettu erityinenSotainvalidien huoltotyövirastO,joka hoiti näitä asioita.'OSSmainvalidihuollon tarkastajajatkoi tehtävässään.


63

Ylicläinmäkäri .l::läinläöldntäosasto YlicHiinliiäkäri , cläinHiäkintiicvcrstiluu tnantti G. Ki cnhcrg ala isuudessaan eläinlääk intiiosusto 1 vnstasivat ~iitii, että soda~sa tat·vittavat hevoset saatiin hankituksija että ne py~yiviiltyii­ kyky isinä. Puolu,tusvoimicn hcvo,vahvuus vaihteli l l-12,6%:n välillä koko maan hevoskannasla. Kesållä 1944 anneijan rullissa oli noin 44 500 hevoMa. Pakkootettuja näi~tä oli 32 200. Ylicliiinlääkåri ja cliii nlääkintiin'ltsln pää] 1ikk<ii nään ensin clllinliiiikintiicversti Immonen ja v:sta 1944 1ähticncläi nlääkintäcvcmi Saurcnnuou sijoiuuiv<tt sodan alussa kesällä 194 1 Läsäko~kcn kan,akuu lun tiloihin,30 km Mikkclistii Kangasniemen suuntaan. Heinäkuun lopus~a 194 1 osasto muutti Mikkeliin ja sieltä p.'!ämajan haja.,ijoitukscn yhleydes'ä Olavan maamicskoululle.

IYlffiLÄINLÄÄKÄRI 1

3

e

.'E E ·s

!;

.~

E

·~ e

c

.E

"' ;;

c;

:E2

:o:

:;

:ii

="

>.

.::

5

.~

... ::

:;

~

s

Eläinlääldntäosaston vahvuudeksi oli lkp-suunnitehnassa määritehy 18 miestä. V. 1943 osaston vahvuus oli 13 miestä ja viisi naista. 109 Linnoitu~tiliden

komentaja-

Linnoitusosasto Moskovan ntuhan jiilkccn uuden rajan linnoiluslyöl käynn i.'tcniin väliniimiisli. Aluksi lyö kuului päämajan pinnccriknmenlajan alaisuulccn. muna jo maaliskuun 211. piiivänii 1940 ylipäällikkii mii1ir'.l•i linnuitustöidcnjohlajak~i kenraalimajuri !Z. Hancllin. Linnoi1us1öiden sujumiscn vamliStnmiscksi nimilcltiin tlancll yleisesikunnan ptuilliköksi ja ylenneuii n kcnraal iluutnnntik.~i. jolloin hänellä oli riiu~vll aukloriteeui työn vaatimien käskyjen antamiseen. ''" Pioneeriosastosta koko se henkilöslö. joka oli perehtynyl linnoimstöihin. mällrnniin Hanellin alaisiksi. Rauhan aikaisen maavoimien linnoilustoimiston sijoituspaikka oli Myllykoski. Jatl<osodan alu;•a linnoi1uso~usw muodostui yleis1cn :l'iain toimistosta (l.inn. l), suunnittelutoimisiosta (Linn.2). työmaatoimistosta (Linn.3), knnctoimi,tnMa(Linn. 4) ju uuli,rakcnnu>toimistosta (Linn.5). 111 Linnoitu~toimistun päiiusa oli Myllykoskella sodan loppumiseen as1i. Jona yhtcydcl cr'.iisiin Helsingiss., sijainneisiin virastoihinjn lai1oksiin hoituisivat helpommin. o li joitakin lOimistoja siirtynyt päfikaupunkiin jo v. 1940. 11 ~


P~~m~jnn linnoitusosasto järjcstelti in uudelleen marraskuun aluss.1 1943.0sastoja~autui varsi naiseen linnoitusos.1stoon sekä hnnkimn- ja tiliosastoon. Sen muodostivat HelsingissH siihen saakka itsenäisinä toimineet toimistot ja sotatalousc>ikuntaan kuuluva Jinnoilusmatcriaalitoimisto."-'

Linnoimsosastotoimi itsenäisesti. sillll.:simerkiksi sen vahvuusilmoituksia ei anneno pätlmajan yleisesikunnan vahvuusilmoitusten yhteydessä en~ä vuoden 1942 j~Jkeen. Päämajan lkp-su unnitclmassn osaston kooksi oli suunniteltu 44 henkilöä. Kesällä 1942, jolloin vahvuusilmoitukset vielä anneniin päämajan il moitusten yhteydessä, rivisstl oleviksi ilmoiteniin 237 henkilöä, joista kahdeksan oli naisia.'"

0

·e';\ .§

... c

0

0

;;;

·e '§

;;;

.~

E

'fJ ...::" ~

0

0

=

'i§

;;; .§

,; 'i§

.;

E '§ 5 E ·~ •sc ""'"' ~ ·;:c c ·g .:.: "' .'!l "'c: "c0 ö :i .:.: -"' -;: :::1 ~ V)" ~ )<: a:" .~

:~

!~

~

Sotil a.sha!Jin nollincn osasto Suomen hyökkäys käynnistyi 10.7.1941. Viisi pjiviiåmyöhemmin yl ipäällikkö antoi käskyn takuisinvullatun alueen sotu-ujun hallinnosta. Tarkoituksena oli. enä alueen sotilashallinnosta tu· Jisi väliaikainen rntkaisu.jasota· toimiyhtymlil vapautuisivat niin pia n kuin mahdollista niille mlilirätyistä hall intotehtävistä. Sota-ajan hallintoa takaisinvaiJatulla alueellajohti ylipää!Jikön alainen sotilashallinnon johtaja. ensin everstiluutnantti Kotilai nen, kesäkuusta 1942 lähtien ever..tiJ. V. ArnjuurijaelokuusUI 1943 alkaen e'•er..ti E. R. Ko>· kimies. Sotilashul linto-osasto uloitti toimintaosu Mikkelissä varuskunnan kasam1illa."~ Lääki ntä- sekä talous- ja tilitoimistot >ijuit<ivat heinä-elnkuu<su 1941 Mikkelin Yhtci•knu lun jnht"j:on Ju<I>Cppi Sajanicmcn asunnussa Runeberginkatu 9:ssä''•


65

Sotilashallinnon komentajan e'ikuntana o li päämajan sotilu.,hallinto -osa,I<J. Sen tehtäväoli oli takaisinvalhtlun alueen hullinnon jtlrjestämincn, entisen jUJjestyksenja väestön palaunaminen sekä alueen talouden. lähinnä maatalouden ja kansanhuollon jiirjcstllminen. Sotatoimien hiljennyttytl alkoivat karjalaiset pulata emisille asu inalueilleen. Tukaisin saatu Karjala oli ku itenkin täysin toine n kuin se kuko iMava maakunta. joka oli luovulellu Neuvostoliitolle maaliskuu,sa 1940. Ko,ka Karjala oli monin paikoin tuhoutunut. muodo., tui vat sotilu.,hallinnoo tehtäviil monipuolisi k,i. Siiny minen laajaansotila,hallintoon tupa htui asteittai n. Sotilashall into-osastoon peru,lcllii n uusia tnimistoja sitä mukaa. kun niitä tarv ittiin. Ensimmliisenä peru,lclliin komentotoimisto. jonka tuli hankkia turviuavahenkilibtii ja sijoinaa heidät tehtllviinsii. Ko mentotOimistolle kuulu i myös sotilashallintcKJrganisuation suunninelcmincn ja jllrjcs!Uminen. Seur<U~vaksi perusteltiin vtlestön palauuamistoimi~to, sitten oikcudenhoito·, maatalous-. kansanhuoho-ja terveydenhuoltotoimistot. Sotatoimien edetessä kauemmas itäiin ja takaisinvallanujen alueiden vapautuessa sotatoimiyhtym iltä ~oti lashalli nw-osaston toimi,tojenjn henki liikunnan mtiärii ku.~­ voi. Sotalashallinnon jatkami>la koskeva laki anneniin 6. 12.194 1: s:un:L'-'a yhteydessä. jo"" ta~ai­ sinvul laltu alue j ulisteniin jtilleen

valtakunwan kuuluvaksi . Sen mukaan voitiineri hallinnon haa· roja si iniiii a.~emksella siviiliviranomaiste n tehtäviksi. Ensimmäisenä Iakkauteiiiin lääkintätoimisto 30.12. 194 1 ja seltt'~a­ vaksi kauppa- ja teollisuustoimisto 28.2. 1942. Toukokuus<a 1942 anncuiin siviilien hoitoon maatalou.,-, rakennus-JU hankinta-asiat, kansanhuoho. met>ätalousa.siat ja cltiinltläkintäasiat. Kun suo malaiste n vetäytymine n alueelta alkoi 1944. sotilu.~hal ­ lintoalue pieneni. kun ne~ alueesta jouduttiin luopumaan ko konaan. Sotilashallinto-osasw Iakkauteiiiin puolustusvoimien ;iirtyessä rauhankannalle.'" Myös Itä-Karjalan mie hitety n alueen smilashallinnon komentaja toimi suoraan y lipäiill ikön alaisuudessa. Itä-Karjalan hallinwa o li suunniteltu ju ennen jalku-ooan syn ymi'>tä. >i llä muistio johon hallinnonjiirjc,tcly pohjasi nl i päivätty 16. 6. 19-11. 1.. Vanha ruja yliteniin elo-syyskuun vaihteessa 1941 ja rint:ttnat vakiintui vaijoulukuun puoliväliin mennessä.

0

,; 3

E

0

"' '§ :§

.;

0

ö

'§ c 0

e

~

3

-~

<1

=

ö

]= .' f ·;; -~ -; :§

= '5= .c ] _,;, = § -;; ...c: c;""'"' ::.: ::: :r. 'ö

·e 'ö

..

q;

:c:

>

·s:§~

...~"'

-~ _,;,

...

~

-;

!-

0

:;

0

=

,;

:3

:~

.~

.~

]

:.<

.!!, .:, ::l 0: ...... ::l

::.:

E

s

.:, ::l

c

-;;

!-

s

E

.:i.

! !'S

::;

ii


66

Miehitctyllä alueella sotila~hul­ lintojatkui koko sodan ajan eikä sielläedes osittain siirrytty siviilihall intoon. Myös Itä-Karjalan sotilashallinlO aloitti toitnintansa Mikkelissä. mutta tilanahtauden vuoksi osasto muutti lokakuun puoli välissä 1941 en~in Niittylahdcn kansanopistolle lähelle Jocthuuta ja seuraava"" kuussa Joensuun kau punkiin. Maali skuussa 1943 osasto siirtyi h allintoa l uccn~a keskukseen Ä:tnislinnaan.119 Pää majan vapaaeh toistoimil.1o Piiämajan vapaaeh!Oistoim i,to m~äriittiin sodanajan kokoonpanoon kesä-heinäkuun vai hteessa 1941 . Se oli toiminut talvisodan piii vistli saakka.jolloin sotmlll oli osalli>tunut paljon vapaachtoi · sia. Vapaaehtoistoimistosijaitsi koko toimintansa ajan pääkaupunki· seud ulla, ensi n puolusru sminis· teriön rakennuksessa Korkeavuo· renkatu 2 1:ssäja Helsingin pommituste n jälkeen he lmikuusta 1944 Malminkartanossa, Pitlljllnmäelltl. Vapaachtoistoimistoa joh ti aluksi ke nraaliluutnantti Enckell ja vuodesta 1942 majuri E. Lönnroth. '"' Heinäkuussa 1942 toimisto siiJTCttiin itsenäisestä asemastaan päämajan ko· mcnwesikunnan päällikön alaisck~i. Toimiston vahvuus kesäkuun lopussa 1944 oli 41 hcnkiliiä.':'

Vapaaehtoistoimiston tehtlivänä oli vastaanottaa Suomen am1eijaan tulleet vapaaehtoiset, -.elvittäU heidän luotettavuutcnsu sekä kou luttaaja sijoittua hcidlit ke nttäarmeijaao. Vapaaehtui,ct solmivat sopimuksen, jns.'ll he lu· pasivat palvella Suomea ..OOUn loppuun saakka. Sodan alkuvuo· si na vapaaehtoisten knkoontumispaik.ka oli Tuntssa, >illii >UU· rin osa vapaaehtoisista tuli sitii kauna. Kun virolaisten vupuachtoisten määrä alkoi v. 1943 kasvaa, lakkautettiin Turun kokuontumiskeskus ja perustettiin uusi Helsinkiin. Suurin vapaaehtoisten ryhmii jatkosodassaolivat virolaiset, joi lle pct•ustettiin oma koulutuskeskus ja joista perustetti in o ma rykmentti , JR 200. Elokuussa 1943 ~uuri osa heistä palasi kotiin taistelemaan Viron rintamalle. Virolaisten o hella myös ruotsa· laisten vapaaehtoistenjouk.kooli suuri . Ruotsalaiset sijoi te ttiin pliliMiassa Hangon rintamalle, josta heidät Hangon valtauksen j älkeen sii rrettii n 17. di visioonaan Syvärio tintamall e. Vapaaehtoistoimi>ton kautta Suomen armeijaan sijoitetti in kaikkiaa n 6 022 vapaaehtOista sotilasta jatkosodan aikana. m


67

Päämajan henkilökunta

Päämajan Mikkelissä ~ijainneen yleisesi kunnan vahvuus vaihteli jatkosodan ~ikana 700 - 1 100 henkilön välillti. Usein väitetään. et!ll päiimaja kasvoi pullataikinantavoin kok.o sodan ajan. Kuitenk in henkilöstön miiiirä väheni päämajan perustami'c~ta vuoden 1943 alkuun saakka. Tämä kehitysoli luonnollinen, ~illä päämajan ''käynnistlimi>ccn" tarvitun henkilökunnan mrvc väheni. kun toiminnot alkoivat vakiintua.

Myös kenttäarmeijan osiltainen kULiutus v. 1942 näkyi pllfunajan koossa. Vasta toisen a.'cmasotavuoden loppupuolella a lkoi byrokratiu iskell päämajaan: he nkilökuntaa tunnuttiin tarvitsevan mitä ctilaisimpiin tehtäviin sekä uu siin toi111i~toihin ja osastoihin. Kes ien 1943-44 ''älisen~ aikana p.~llmaja ka,voikin yli kahdella sadalla henkiWIIii.

Kuvio 1 l'äiimaja n yleisesikunna n henkilökunta, U(lSccrit, a liupseeril, miehis tö ja naiset v. 1941-1944. 700

600 500

------

~

400

X

100

0

I

--

194 t

x, u-

t942

-<>- Päällyst6 0. AlipUIIy$!0

___..

300 200 1'--.

"<>

·X. Mieh;stö *Naiset

--1:!'"

~

X

1S

1944/6

1944111

......... ) ( _ 1943

(lilhde:SArk. PE . Pv/J~rj l. Pl . vuun.v~IIV.iln• . 12.7.1 941. JO.G.jn 15.1 1.1944. T 22 104.)

l.7 . j;~

1.8.1?.12.30.6.1943.


68

Upseerit olivat m!ilir'.illi'e~ti päämajan .,uurin f)hmä.johon kuului myö~ ;otilns- ja sivi ilivirknrnichiä. esim. p!i!imajan Rautati<:osa.\lon päällikl..ö M. Viluksela.jokaoli siviilivirahaan Rautatiehallituksen R:uamkcnnusosaston joht:tja.' HcinUkuu>>:t 1941 piiämaja~~a työskenteli 15 sivi ilivirkamiestä ja 68 wtila;virkamicstä. j(llka oli1 at up~cerin arvossa.' Pyrkimyk~cnä oli sijoittaa nuoret, rintamakclpoi,et upseerit rint:unatehtUviinj:< ptiäma· jaan jnl.;o vanhempia tai rintamalle !.;elpaamattomia tai haavoittunciw upseereita.' Päämajan työn luonteestajohtuen alipiiUI Iystötl oli päiimajan henkiltistiistä verrauain vähän. Aliupseereita ol i eniten nsa~tois­ sa. joi"a oli suoritust:L,nn tehtä· 1iä. c'>im. topogr:tli>e"a-. komendantin- ja valvontansa~tos­ sa. Myös miehistöä oli näis>li osastoi~sa suhteellisen p:tljon•

Osastojen koot Päämajan osastm olivat hyvin erikokoisia. Pienimpiä olil•at sotahistorian toimisto, kaasusuojelutoimisto. koulutusosasto. pääintendentinosa'to ja tykist~,.. to. Suurin o~a,toista oli riedu>tcluosasto.jo"u työskenteli enim· mill~~n 130 henkilöä. Operatiivisella osastol lu työskenteli noin kaksikymmentä henkilöä koko sodan ajan. Muutami!>.'a päämajan osastoi'>sa tapahtui yhtäkkinen nopea henkilökunnan lisäys osastojen merkityksen l.a." ae,'>:t. Sääosasto oli pieni. alle kymmenen henl!en osasto. kunnc~ 'e yhtäkkili ~uostna 1943- 19~ kasvoi 90 hengenosnMoksi. Myös ilmasuojeluosasto laajeni vun~ien 194319~ aikana kolminkertaiseksi alkuperäiseen kukunn<a nähden.

Muut Mikkelissä sijainneet yksiköt Yleisesikunnan lisäksi Mikkelin seudulla toimi päämajan alni:.ia muita yksiköitii.

!"

Tunnelma pillimajan l'ri Ola.\Willa oli ylt;~'!lli mpmlltmlll ru•·erillinen. Kwtmlwa ~esiitrii /9-12 Of1t!ratm•tll!lla o.m<rnllakm.

"oopperas.w", uskalll'ltiin luopua olrjesäiirmön mukai.fes/fl pukeutumist!SICI. Ku1·a Irja Wmrkan koÅoe/nw.

Pätimajan csiku n uq>ata ljoo· nan muodo>tivattoimitus·. vartio· ja autokomppani:u. Pimvnrtiosijaitsi palokunnantalolla,joka oli c\ikuntapataljounan keskustoimipiste. Pataljoonan miiilrävahvuu' oli n. 400 henkilöä. mutta kesällli 19~ siinä oli mie· hi1i l!lhes 700f Kan,li:uchtiivi<sä työskenteli noin 15 naista.•


Viestipataljoona 1 olikoollaan n. -100 henkilöä ja se sijait&i lilhe~ ko~onaan Mikkelin seudull a. Vicslipa.aljoonan ensin11niiincn ~omppania muodostui lähe' kn~onaan lotista.jolka työskenteli' ät 'icstikeskus Lokissa. Myö~ radiokomppaniassa suuri O\a radi.,tciSia oli naisia. Mikkelissäsijaitsi myös va i vonta- ja tiedusteluosasiO n alaisia yksiköitä. Näiden henkilö~unta ei kuitenkaan tuonut cniiii mcrkinävää lisää päämaj:m hcnl.ilökumaan.

VieJtipmaljomw /:11 ensimmiiinen komppania oli koollu ltihes knkrmaan lmisw. jmka lwiriwu Lokin pulll'linkt·~ku~ra jolenntitintii. 1/mam·aihto luolassa oli huono. minkä li!ilk!i kmreu< mi•·asi ryömekijöitä. Km·a MKA.

Naiset päämajassa Naisia kuului päämajan henkilö· kuntaan alu;.ta asti. Yleens~ he nlivatl.nnckirjoiuajia. kansi isteja j:t l.artanpiirtäj iä. Suuri osa n:ti· ~i,ta oli louakomennuk~ellu. o'alla oli ollut virka jo rauhanajan puolustusvoimissa ja he '>i irt)'i' ät 'odansytynyäyleise,ikunmm mul.ana sodanajan sijoituspai~kaan. Erityisen paljonnaisi:t työskentel i päämajan kcskt"· kansliassa. kirjaamo~'" 'ckii muilla suuremmil la osa.,Loill o. Enimmillään naisten O'>UU' l.ol.o ) leisesikunnan henkiUhtii,tä oli ltlhes kolmannes. Kuten muuallakin kotirintamalla. naiset tä)'t· tivät monen miehen paiknnmyös piiiim:tjassa. jossa naisten mtltlrä kawoi samaan aikaan kun miesten määrä kääntyi laskuun. Päämojaua tYiiikemeli noi<ia sekä sil'iilil'irkailijui"" ellii /oua/upauksen a/1/mreino. Monit'll puoli <nt o/il'(l/ rimamafia tai kaa/lmt'ita ja lap.!t't kntiJHlik· J.akwmi/la omainen hni••iua. Kum Ilja IVrmkan kokoelma.


70

Saksalaiset Mikkelissä - Verbindungsstab Nord

Kesäkuun alussa määrättiin "saksalaiseksi kenraaliksi Suomen päämajaan" kenraali Waldemar Erfurth . Hän o li vanhan koulun kasvatti, hyväkäytöksinen herrasmies, joka mli hyvin toimeen marsalkka Mannerheimin kanssa. Erfurth ei ollut kansallissosialisti. Erfurth saapui Suomeen kesäkuun 13. päivänä 1941. Hänestä käytetty nimitys ·'saksalainen kenraali'' tarkoitti saksalaisessa käytännössä Saksan liittolaisrnaassa toiminutta korkeinta sotilasedustusta. Useimm iten ~ak· salaiset kenmal it osaII istuivat Ii ittolaismais~ myös operaatioiden suunnitteluun, mitä ei kuitenkaan tapahtunut Suomessa.'

Suomalaisten ja saksalaisten välinen yhteistyö Suomen ja Saksan yhteistyö jat· kosodan aikana hoidettiin sekä päämajan yhteyteen sijoitetun yhteysesikunta Nordin kautta että normaaleja diploma<tllik;onavia p itkin.

Helsingissä toimivat Saksan lä· hettiläsjasotilasasiamies. Rovaniemelle oli sijoitettuna 20. Vuoristoarmeijan esikunta, jolla oli rintamavastuu Lapissu. R<,v<.t· niemellä toimi myös suomalaisten yhteysesikunta Roi. joka oli suomalaisten yhdyselin pillimaja n ja pohjoisessa olevien saks;tlaisten välillä . Kesäkuun 19.päivänä 1941 yleisesikunnan pääll ikkö, kcnraaliluutnanui Eri k Heinrichs, jonka virkatehtäviin kuului yhteydenpito saksalaiseen yhtcyscsikuntaan, ilmoilli kenraali Erfurthille. että päämaja sijoitetaan Mikkeliin. Erfurth epäili Mikkelin tarkoilUkscnmukaisuutta Laatokan Katjalan hyökkäyksen kannalta ja chdoui päämajan sijoituspaikaksi Joensuma. Heinrichs vastasi Erfurtille. että Mannerheim ei pitänyt Joensuusta, jossa ei ollut samoja toimintamahdolli· suuksia kuin Mikkelissä.z Viestiyhteydet Joensuusta hallituksen suuntaan olisivat olleet huomattavasti huonommat. jos kohta Laatokan Karjalan operamion johtaminen o li sikin ollut helpompaa. Lisäksi n. 6 000 asukkaan


Joensuussa' majoituskapasiteetti olisi ollut pieni. Karjalan Armeijan c~ikunta sijoitcuiin Joensuun lähhtöllc Kiillylahtccn hyökl..liy"aihccn ajal..,i. Erfurth C>ikuntinccn :.:mpui Mil..l..eliin p;iUmujan mukana 25. p!ii'änä kc:.äkuuta 19~1. Saksalaisten majoitustiedustelu tehtiin toukol-uunlopussa yhdessä päämajan majoitustiedustclujen kanssa.' Yhteysesikunta :-lord majoittui alul.si posti- ja lennätinlaitoksen lomakotiin 11eimariin. 13 ki lometriä Mikkel istff Lappeenrannan suumaan. Esikunnan henkilökunta majoittui Heimarin) rnpärillä ole' iin hu,iloihin lomakodin ollessaesikunnan keskuksena. Kenraali Erfunh asui lähistöllä sijaitsevassa rnikkeliläisen tehtailijan omistamassa Villa Auralas>a. Päämaja järjesti vanion panioimaan Heimarissa yöaikaan, koska yhteysesikunta Nordissa oli upsceriston li'lik$i \'ain sähktittäjiä. konekirjoittajia ja autonkuljettajia. Suk~alaisten muonituksestaju puhcl invaihtccstu huolehtivat paikalliset lotat.' Lokakuun puoli'"älil>.'>ä L:rfunh ehdotti ylci,c>ikunnanpäällil.l..ii. kenraali luutnanlli Edvard Jlancllillc. cllli Nord muuHaisi Mikkeliin. Erfunh epäili. cuä Heimariin 'oisi olla vaikea kulkea tah ella. mikäli lunta tulisi paljon. KenrMli itse oli muuttanut Jntmtamna päivää aikaisemmin Aura lasta. jossa ei ollutlHmmirystä eikti sähköjä. lähei~een helsinkiläben maisteri Tuukkasen omistamaan huvilaan.

Nordin Jrenkilö.nöön kuului upseereita.mdi;teja. konekirjuiuajia ja autonkuljetwjia. E;ikrmrwn \"artioimri~ta samoin kuin muouitukseswlwolelllirtrt>uomalaiset. Kumua .womalaitrt ja saksalaist't asellalltllma;.,a rylmriikllmllhl'en. K11m MKA.

Marraskuun l. päh iinä 19~ 1 :-Iord muulli Mil..l.clin kasannille.• Kooltaan yhtcy>esikunta Nord ol i kestlllti 1941 4050 henketi.' Sodan kulues>a yhleysesikunnan vahvuu~ l.aS\'Oi noin kahdellakyrrunenellti henkilöllä.•

Vaikko .w omalaisten ja saksalaisten sullleet lroitikin pääasiassa yleisesikwmcm piiiillikkö. l'iemili Mannerheim m11111amia J.ertoja yllley., esikllma Narclitsa. Yk!i .-it>railuifla tl'llliin /lfiUelin kasamrille. Krn·a Ja/ka,·äkimlluun kokoelma.


72

Yhteysesikuma Nordin viikeli työskemeli nun. Mikkel in varuskunnan kasarmilla• ja Yhtcis· koululla.'" Saksalaisten kesk us " Bertta" sijaitsi ensin Ilcimarissa, siioTyi sitten esikunnan mukana kaupungin kasarm illc ja sieltli vielä Tuukkalan kasarm iIIe." Saksalaisten vicstikc$kussijaitsi Naisvuoren luolassa päii· majan Lokki-viestikeskuksen vieressä ja radioasema vuoteen 1942 Ramakylän kananossa yhdessä s uomalaisten radioaseman kanssa. Suomalaisi lla ja s<tksa· laisi lla oli myös yhtei nen radioviritysasema Nikaran kartanossa Yuoli ngon kylässä.'~

Saksalaisten n1okailupaikkana oli Tykkimiehenkadun ja Kasarminkadun ku lonauksessa sijainnut "Ruokala· j a kahvilaliike Kaarina". jonka viereisessä talossa. Tykkimiehenkatu 2:ssa asu i keou·aali Heinrichs." Kenraali Erfunh asui koko Mikkcli~­ sä olonsa ;Uan Mikkelin kaupunkiseurakunnan kappalaisen l lc ik· ki Kuoppamäen virka-asunnossa. kirkkoherra Aamion naapulina. "'Saksalaisista upseereista osa asui kaupungissa vuokralla." Jonkin verran heit~ majoittui myös kasamtille sekä Tuukkalan kylään '• Kenmali l:iofunhin mukaan kans sukäym inen s uomalaisten ja saksala isten välillä oli aina kon·ektia. mutta - vaikka läheisiäki n ystävyyssuhteita syntyi -oli asioiw,joista ei puhum•. Kansallissosialismin Erfurth huomasi suoma laisi lle vieraaksi eikä s iitä keskusteltu cdel< pienissä pi ireissä. Tietystijoitakin poikkeuksiakin ol i.

Saksalaisilla oli Mikkelissii myi!.<oma upseerikasino.jonka Eofunh mainit.1·ee /1,\'f!l//111 keruum päil·äkioja.<.<Ot/11. Siellä \'ietettiinuseita illanisflljaisia suomalaisten ase,·e/jien kanssa. Kasino lienee sijainmlf Mikkelin kasarmialneella. KuFa Jalkaväkimuseon kokoelma.

Suomen piWm1uan edustajat seurasivat esikuvaansa. marsalkka Mannerheimia, joka tin kimättä noudatti tahdikkuulta j a hyviä käytöstapoja. Loppuun saakka päämajassa osoitettiin saksa lais ille kohteliaisuutta ja ystäväll isyyttä. Suomalais-saksalai nen aseveljeys o li Erfurthin mukaan Mikkelissä parhaimmillaan kesällä 1942. Saksalaisten ctcncm inen s ujui. eikä Suomen s isällil ol lut oppositioita. Syksy muutti tilanteen. kun Sak.~an offensi ivi Kaukasian öljykentille pysähtyi ilman main ittavia saavutuksia."


73

Parakkikylä Pitkäjärvellä

- Raken•ittc~o myös saunan Pitkäjärven rantaan? - Ei. sitä etrune rake mancct, koska kasanni on niin lahellä. - Se on hyvä. sillä muuten me e mme pääse ni istä ikin3 eroon.''"

Suomen pä~majan muuno hajasijoitukseen tapahtui kevänalvella 1944. Koska Mikkelin lähiseudun majoituskclpoiset paikat o livat täynnä ja saksalaisi lle tarjottu majoituspai kka Ota van maatalouskoululla oli liian kaukana ylipäällikii,lii, pi1ätti Etfu11h rakennunaa~:-•ikunnalleen parakki rnajoi tuksen. Mikkel in keskustasta noin kahden kilometrin pl!HSiiäsijait,cva Pitkäjärven r.tnta oli soveli as paikka, koska tiheä puustosuojasi parakkeja lentotähy>tykschä.

Yhte istyöstäj:t hyvistä suhteista suomalaisten ja saksalaisten välillä ke11oo mm. se, että e versti Bruncrunanjohdolla lalljoitettiin saksalaisen ke nraalin Suomessa olon kolmcvuotismu istopäiv~nä esikunnallc muutamia veneHä. jona saksalai!.cl voisivat soudella Pitkäjlirvcllä."'

Parakkeihin muutettiin Mannerheimin kehoituksestn 2 1.3. 1944, vaikka r.tkcnnukset oivat vielä keskeneriii siä. Marski aavistcli voimakkaita pommituksia, koska Suo mi oli evännyt ensimmiiisen kerran rauhanehdot.''

Saksan valtakunnanjoht:tiaAdolf Hitler kävi Suomcs'a kc,i.illä 1941 onnittelemassa marsalkka Mannerhei mia tämiin 75 vuotispäivänii. Kohtmnninc n tapahtui lmrno lassa,jo"a mm-s.~lk­ ka oli rintamakäynnillä. Juhlalounas tarjotti in paikalle tuO<Iu ssa marsalkan ~lonkivaunuss.~.

Päämajan puo lelta parakkien rakennu,tiii>tä vastasi Kom. 3:n toimi,tupäällikkö. majuri Korvenhcimo. Työn valmistuttua h1in ilmoitti marsalkalle tyiin tulleen tehdy k,i. "Mannerheimin adjutantti, kapteeni Bäckman soitti minulle ja kertoi, että ylipll~ll i­ köllä o n kunnia kut~ua minut illalli~elle. Niin minäsiucn menin si nne, panin parasta piiälleni ja söimme illallista. Marski oli jostain syystä pahalla tuulella eikä kukaan puhunut mittiiin kun ei Marskikaan puhunut. Ykskak:s hän sitte n skoolasi ja kysyi o livatko saksalaiset tyytyväisiä parakkeihinsa. - Kyll~ herra Marsalkka. he olivat tyytyväisiä.

Vierailuja

Suurta johtajaan,a jlilj itcllen halusi myö' SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himm ler samana kesänä käydä Suomessa. Hiinen vierail unsa oli epävirallinen. 1~­ hinnä lomamalka. vaikka se sisälsikin käynnit sekä presiden· ti n euä y liplmllikö n luona .J' Himmlerin seuralaiseksi määrättii n komentoesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Tuompo. Himmlerin rullessa Mikkeliin 30.7. 1942 ~toi ja lemokenttlloli huonokuntoinen. Vastassaolivat Hei nrichs ja Tuompo. Seurue kävi cn~in majoitturnassa Kalevaan, minkä jälkeen rna=lkka oHi Himmlerin vastaan yläkan-


7-1

sakoululla. Tarka;.tcuuaan kunniakomppanian llimmlcr, Mannerheim ja llcinrich!> kc,l.u,tclivat mar~alk:mtyöhuom.'C~'a. PäivälliselleMikkelin Klubillaosal liswi 32 henkilö5.>: Kcmnaan. että senaikana päämajan ticdu'teluosasto kuva~i 1-limmlcrins:dkun sis~llön. Himmlerin vierailun aikana ,uomalniset nnustuivat sahalai;.tcn uusiin panssarintotjunta-a..cbiin: panssarinyrkkeihinja-kauhuihin: Himmlerin ja llUikintiikcnrualr Eino Suolahden myöhemmin m:ltkan aikana l..liym:it 1-e;.ku>tclutjohtivat siihen. cua suomalaisia sotain,·alideja ja haa' oiuuneita lähetettiin hoitoon Saksaan. Matkansa aikana Himmler o li lll) ös tiedustellut Suomen juut~­ lai~kysymyksestä. mihin päämrnisteri Rangell oli vastannut. ettei ..Suomessa ole rnitätln juutalai,k) ')'111) stä...!J

Esikuntapäällikkö Jndlin •·icrailu Saksan sotatoimien johtoc,il.unnan pätillikkö. t) l..btökenraali Alfred Jodl kävi Mil.kclbsä 1-cskustelemas;.a ;.otilaalli,i,ta 1-ysym)I.Sistil marsall..an l..an,sa ensimmäisen kcn·ar1 syy~>kuun4. päivän~ 1941. Vierailun aikana päätettiin Leningradin koht:tlosta. sillä Mannerheim l..ichäytyi hyökktiämtistä si!Ul ,uunn~lla ~i­ demmtille kuin 'anhan raJan ucnoille. Sen sijaan sal..,al;li~ia ilahdutti uutinen Suomen hyökkäyksen alkambestn samana päi' iinii TuulosjoeltaSy,·ärille.SnksalaiY ten katurahaoli tärkeää. että Suomi sitoi \'enaläisiäjoukkoja omalla rintamallaan.'" Toisen vier:tilunsa MikkcliinJodl teki syksyllä 1943. Myös tuolloin olivat aiheena sotilaalliset kysymykset. Neuvostojoukkojen .,uurhyökkäys l\evelin itäpuolella oli alkanut 6.10. ja jo kolmen plliv!in kuluttua puna-armeija oli onni.,tunut lyömään kiilan Sal.~an Heeresgruppe Nordin ja Mitten vllliin. TUssä tilanteessa

Mikkeli/iiisillä oli lukui.~ia tilai.s1111ksia seuraili piiiimajtm rapolrwmia ja seremonioiltl \'lllkansakoulun pi/wlla. ·Tiirkeiril viemiw oli wmaauIJIIII/111/.HO kwmiakomppauia.

kureu lii.~sii Sabau smawimieu jollloesik 111utan pllällikkö.il. n·killökrnranli A!(ffd Jod/111. kenraali Etfurrlr oikealla. SA· kum.


75

marsalkka Mannerheim oli eh· donanm puolu~tusascman raken· 1amis1a Lapi>'a loirnivan 20. Vuorisloanneij:m sclu~laan. Ken· raali Erfurth pi1i liilti ~päluotta· muksen osoituk..cna ja pyysi jolakulalarpeeksi korkca1aOKW:n cdusmjaa infonnoimaan rnarsalkkaa 1ilameesta itärimamalla.:>

Iisissa suhteissaolionnistuttu pa· !auttamaan, ko,ka Saksa onnis· tui vakauttamaan riol aman Narvan seudullc.11

Tykistönkenraali Jodl tuli Helsingistll Mikkel iin ylimääräi..ellä junalla. mukanaan kenra~­ limajuri Scherff, Hitlerin histon· oitsija sekä Rovaniemeltä kenraali Eduard Oietlin esikuntapäällikkö • "suuren'' Jodlin veli.

Päämajan korkein kenraalikaa1ti . Heinrichs. Tuompo, Airo. Ne· nonen. Talvela, Paasonen - sekii Erfunb olivai vastaanottamassa vieraim Mikkclinrautatieasemalla. Marsalkka keskusteli Jooiin kanssa kahden lähes kaksi tuntia. PäivUIIisellc Mikkelin Klubilla osallistui 26 henkeä.~ Jodlin vakuutusta siitä. että Saksan anncija kestää eikä vedä rintamaan~a takaisin Leningradin lohlwlla, lähetettiin varolistamaan vielä Heeresgruppc Nordin 18. Armeijan 1ykis1ökomcn1aja. kenra:tli Siegfried Thomaseki mamtSkuun alussa. Marsalkka Mannerheim ei ilmei"<C.~Ii vakuuttunut Thomasckin lupauksista. sillä hän lausui tlillc: "Uskon mielelläni teillä olevan sellaisia tarkoimksia. Toivunavasti teillä on myös riittävästi voimia tarkoituksienne totcunamiseksi." Vuoden 1943 lopussa näytti kuitenkin siltä, c11ä tasapai no Saksan ja Suomen välisissä sotilaat-

Sotamarsalkka Keitelin

vierailu Saksalai,lcnsolamarsalkka, Wilhelm Kci lcl saapui Suomeen 17.8.1944 tuomaan Mannerhci· milleTummenlehvän rautari,tin J3 Heinrichsille Rautaristin rituriristin kunnianosoituksena puna· armeijan offensiivin torjumises· ta. Mannerheim. joka tuolloin oli my<is tasavallan presidenlli, uni Keitclin vastarunyöbuoneessaan. Seun1.'i merkkienjakoja Keitclin esitclmli solatilameesm eri rirlla· milla. mikä ei tehnyt ,uomalai· si in vaikutusta. koska Kcitcl lOi e'illc ainoastaan po'itiivisia n11kiikulmia. Ohjehna.''" seurasi lounas Sairilassa.jossa Mannerheim hebkutti seurustclumitoaan. Sen jälkeen siirrylliin takaisin kansakoululle. jo's" marski ystävällisesti kertoi sUlamarsalkka Keitelille. enäSuumi ei katsonut olevansa enlili 'idottu Rytin te· kemä!ln sopimukseen. Uihettipä hän vielä kuri llisen rapuja Keitelin mukaan kotiinviemisik· si.'sTyypilli~ccn tapaansa Mnnnerheim tuudilli Keitelin uskoon suomalaiMcn yh1eis1yös1ä moil· teettomallascurustelutaidolluan, kunnes lähliäisiksi ilmoitti katkaisevansa ~uhteet.


76

Suhteet viilenevät Suomalaisten ja saksalaisten suhteiden muunomista kuvaa hyvin kenraali Heinrichsin adjutantin. majuri Erkki Sutelan kertonu~s kenraali Erfurthin vastaanonanusesta: ..En~in olin ulkona vastassa kenraali Erfu11hia. Sillen sain ohjeet olla ovella. sitten portai~­ ten luona. p~>naitten yläplläss!i Ja lopuksi kcnrau li Heinrichsin ovella. Takin minä kuitenkin autoin joka kerta Erfunhin yltä. Yhdes.~i viihän hymyilinune tälle hicnovarai~elle sotilasdi plomatiallc. mutta sellaista se oli.''"

Yhteysesikunnan poistuminen Mikkelistä Suomalais-!>aksalainen yhteistyö päättyi 2.9.1 944.SuomenjaNeu· vostoliiton väliseen vulirauh3nsopimuksen mukaan saksalaiset tuli poistaa maa.,ta 15.9.1944 mennessä . Kenraali Erfur1h ~ui 3.9. tiedon Saksan Suomen suurlähettiläältli Suomen aselepoehdoista ja sako;alaisten intemoimi~'ta. Samalla hän sai ohjeet, joide n mukaan

jokainen niin vi•·allincn kuin henlcilökohtaincnkin yhteys suomalaisiin oli katkai~tava välittömästi:'" ..Erfurthilla oli selvä kuva Suomen poliilliSC!>ta asemasta ja hän ymmärsi erinäin hyvin Suomen menettelyn loppukesälhi 1944. Hän ymmärsi. e ttä meidän on ajateltava o maa mm•tamme, koska jo silloin nliylli sclviiltii, e ttä Saksa tulee tämän "Klan häviämään. Herrasmiesten tyyli in erosi nune. pidimme heille liiksilliset. vaikka heeiviit oli•i !>llaneet edes seurustella kanl>...amme", kertoi Erfurthin sodanjälkccnkin tavan· nut päämajan komendantintoi miston toimistopäiillikkti, silloinen majuri Jom1a Korvenheimo." Yhteysesiku nta Nord poistui Mikkehstä 6.9.1 944.'l Monen mikkeliUiisen mieleen on jäänyt saksalaisten lähtö näide n mars;i essa raudoitettuine sauppaineen ja marssilauluja laulaen Pitkäjärveltl! Mikkelin rautatieasemalle. Ennen mtläränjan umpcutumista Yhteysesikunta Nord poistui laivalla Helsinltistä:"


77

Sodan loppuvaiheet

Lapin sota Suomi ja Neuvostoliitto solnlivataselevon4. päivan!isyyskuutaja vtiltrouhan 19. päivtinäsyyskuuta 1!>44. Aselepoehtojen muka an Saksan armeija p iti intemoida Suomesta syyskuun 15. päiväiin rnenne<-<ä. TiillWn j:ilkeen maassa olevm ~ak~alui ­ set tuli vangitaja luovunua Neuvostoliiuoon sotavangeik,i. Teh tävä oli mahdoton, >illä sahalaistcn yli 200 000 miehen armeijan siiltoon Lapistutarvinii n aikaa m.c ita kuukausia. Ncuvostoliitnn tarkoitus olikin saada Saks.111 jn Suomen armeijat sotaan kc_,kcnään.' Suomalaiste n päämälirlinä oli saada 20. Vuoristoarmeija poistumaan Lapista niin. en~ siitä koituisi mahdollisimman vähän aineellista vahinkoa tai ihmishenkien menetystä. Syyskuun 11. päivänä lensi päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston piiällikkö, everstiluutnantti UskoSakari Haahti Rovanie melle neuvonelemaan 'W.ksalaistcn kanssa niiidcn pcruuntymisc.\lä.

Yhteistyö sujuiki n kohtuullisen hyvin. Sak~aluiset saivat kipeästi tarvitliemaansa rautatiekalustoa "kaappaamalla", näennäisesti väkivalloin. muua kuitenkin yhteisestä siipimuk'C,tu. Mälir'Jajan mentyä umpeen vallit'i käyt:~n­ tii. j11s.sa H:mhti ilmoiui päfimajuan Mikkeli in Airolle, kuinka p itkiin matkan >aksalai;.et aikovat parin '<Cumavan päiviin :tikana >eläytyä. jolloin Aim anwi samat hyökklly~tavoiucct pohjoisessa toimivi lle suomalaisi ll e joukoille. Näitä "syysmanöövcreita'' kesti syyskuun lopulle saakka.' Pä~majassa ymmärreuiin a l u~ta asti. ettäjossakin vaiheessa Neuvosto)jiton painostus käy niin suureksi. että oikeisiin sotatoimiin Saksaa vastaan on pakko ryhtyä/ Kun suomalaistenjoukkojen määrä pohjoisessn nousi ja a lkoi näyttää •iltä, ettäjoudutaan totlc llisccn sotmm, pcru,telliin •yyskuun lopu lla pohjoiseen •iirrctyistä joukoi;.ta lH Aomcijakunta.jonka komentajaksi mäli-


78

räniin kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo.' Hän ei ollut erityisen lämpimissä väleissä saksalaisten kunssa. mikä saattoi vaikutiaa nimhyl.seen.• Mannerheim halusi nimiuäin aina mahdollisimman o;<>pivan henkilön kuhunkin tehliiviiiin. Marsalkka johti Lapin sotua v. 1944 loppuun . jollo in hiin luopui aktiivisesta ylipäällikkyydestä• Varsinaiset sotatoimet alko ivat syyskuun 30. yöllä. jolloin su~r malabet koukkasivai saksalaisten selustaan Kemiin ja Tornioon.' Tästä hyökkäyksest:i oltiin eri mieltä pää majassa ja Siila'vuon esikunnassa. Airon mielestä ei ka nnattanut kuluuua suomalaisten voimia enää uudc«sa sodassa. Tuo mpon päiviiki•j an mukaan M an ne rheim illa j a Airo ll a oli 1~.\1. " taa>" kova yhteenouo sototoLmista saksalaisia vastaan.' Mannerheimille kysymys sodasta o li pol iiuincn, hän näki sen vähtä.mäuömyytenä. jotta rauhanehdot >aatiin täytetyksi .'

Rauhanajan pääesikunta Joulukuun 1. päivästä 1944 lähtien ptiämaja lopetti toimintansa ja tilalle tul i rauhanajan puolustusvoimainpääe>ikunta. Rauhanajan kokoonp:moon siirryttäessä p:iämajan joitakin osastoja lak· kauteniin kokonaan tai ne pienenivät toimistuih i. Osa osastoista. mm. inten<.lcnni-, pioneeri-. Jää· kintä-jaeläi nlääkintäosastot siirtyivät Hebinkiin. Mikkeliin jäiv;it operatiivinen osasto, osia huolt!)-osastosta sekll komento-ja kou lutusosastot." joide n tehtävänä oli saattaa ar· meija rauhanajan organisaatioon seka 1urvata jatkuvuus siirtymäkaute na. Su urinu'a näistä Mi kkel iin jääncistäosastoistasijaitsiedelleenkin yHikansakoululla. Hajasijoituk-.cn vuoksi maaseudulla sij:tinncct osastot muuttivat syksyn l..uluessn kaupunkiin.•: P1-c.~idcntiksi valittu Mannerheim

Var..inaincn sota Lupi>sa päättyi marraskuu"a 1944.jolloin Suomen mmcija dcmobilisoitiin ja se menetti resurssiosa suurisuuntai•iin operaatioihin. Os~ asevelvoll iM:staarrneijasta, helmikuussa 1945 600 miestä. seurasi 20. Vunristoanneijan perääntymistä siinH tahdissa kuin nämtl antoivat mahdollisuuden. Taisteluko<· kctuksia ei juurikaan enää ollut. Huhtikuun 28. päivänä Sii lasvuo saanoi lähettää presidentti Mannerheimille slihkeen.jossa ilmoiteniin viimeisten •aksalai»tcn 1 poistuneen Suomen maapcrällli. "

kulki syksyn 1944 Mikkelin ja Helsi ngin vlilil lä'\ kun wisaaha ylipällllikön tehtävät ja toisaalta presidentin tehtiivät vaativato loa eri paikoissa.

Päämaja poistuu Miksi pätimajanosastot eivät sit· ten siirtyneet Helsinkiin jo syksyllä 1944? Syk!.yn 1944 aika na p!!l!majan npcmtiivisella osastolla >Uhtaudulliin rauhan pysyvyyteen erillHin pessimistisesti. Q,a valvontakomissiosta saapui viilittiimästi 22.9. Suomeen tultu-


aanmyös Mikke liin. Operatiiviselta osastolta vaadittiin täydel1i~iä tietoja iriiraja lla o levistajoukoist<l ja linnoituksista. minkä tu lkittiin o levan hyökkäysräedeltiivää tiedustelua . Neuvosrol iino ol i myösjatkanut tuli tusta aselevon jälkeen vuorokauden pi tempään kuin s uomalaiset - viidenteen syyskuuta saakka. mikäjohtui todenniiköisesti siitä. ettli viesti tulen lopettamisesta ei e htinyt ajoissa Tukholmasta Moskovan kautta neuvostoli ittolaisille rinta-makomentajille. Myös vetliytymistli luovutettavilta alueilta vaaditti in n<lpeammin kuin väl irauhansopimuksessa edellytettii n. Lisäksi valvontakomission puheenjoinaja Zdanovin toim in ta lisiisi kiis ityksiä si itä, että Neuvostoli itto tekee kaikkensa. jotta Suomi ei pysty tiiytlämään viiJimuhan e htoja ja Neuvostoliitto saa syyn michittmi maan.H Tässä tilanteessa päämajan operatiivisella osastolla ryhdyttiin toteuttamaan aseiden hajavarastointisuunnitelmaa. ns. asckätkentää. Syksyn 1944 ja kevään 1945 aikana Mikkelin yläkansakouluh a j ohdettiin suojeluskuntapiireissä tnpahttultltta aseiden. ammusten ja muun materiaalin vamstointia mahdollisen miehityksen varalta. Toimintaa johti operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö. everstiluutnantti Haahti. Asiaa viime vuosina tutk ineen Matti Lukkari n mukaan suunnjtelmalla o li sekä päämajoitusmestari Airon että marsalkka Mannel11cimin hyviiksyntä." Näyttää hyvinkin si ltä, että piiämaja oli koko syksyn 1944 vai-

Myös Mikkelissä saariin kokea I'Cl/1'01/Takomission /iisniiolo. Irja Wonkka 11111istaa tapauksenajalta juuri ('JI/11!11 komission saapumista: "Up>eerit ~·euloircu papereitaj(t yrillil•ät selvillää. milii ei jätetä näkyville. Juurlrmo meri1•oimaroimistosm wli kanslioau kädessiiiin nippu papereiw. jorka hä11 sillen hetken mietittyään laitloi kanslian katolle palwile1)jen olle. Koulun juhlasali oli uimiuiiinjaeuu pahviseinillä ja -koloilla kolmeeli o.wcm. Kun .<itum kesällä 1945 prtkkasimme Helsinkiinlähtöä varren, muistin yhtäkkiä Juw·amon paperir. Siellähän ne edelleenkin Oli1·ar. korolla!" Ktt1•a/rja Wonkau kokoelma.

miudcssa siltä varalta. että väJj .. rauhan sopimus pettää. Mannerheim pysyi yl ipliiill ik.könä tamm ikuun a lkuun 1945 saakka. jolloi n yleisesikunnan päällikkö Heinrichsistä. josta o li tullut ar-

meijan rauhanaikaan saattamisen yhteydessä pääes ikunnan päällikkö. tuli puo lu stusvoimain komentaj a . Myössuojeluskuntien lakkaunamispäätös lisäsi päämajan tehtäviä. sillä niillä ol i ollut keskeinen tehtävä Jiikekannallepanossa. ja nyt Ii ikekannallepano-organisaatio piti s uunnitella uudelleen . A-vaunu.joka oli ol lur päämajan kuriirivaunujmkosodan ajan, lähti viimeisen kerran Mikkelistä Helsinkiin 26.7.1945 mukanaan piiämajan viimei set osastot.16


80

Päämajan arkea

Majoitus Yleistä sotil asmajoituksesta Puolustus voimie n majoitusta säätelivät vuodelta 1919 peräisin olleet laki ja sitä täydcmiivä asetus sotilasmajoitukscsta. Lain mukaan sotaväen majoitukscn johtamisesta ja ylimmästä valvonnasta vastasivat sodan aikana maaherrat. Paika llisina majoitusv ira no maisi na toimivat kaupungeissa ja kauppaJoissa maistraatit tai järjestysoikeudet ja rmwlla kruununpalvelijat. Kaupunkiin tai kumaan tuli perustaa majoituslautakuma.jonka tehtävänii oli hoitaa käytännön toi· mcnpitcet yhteistyössä sotilasvir:momaisten kanssa. Sotilasrnajoituksesta maksettiin korvaus. jonka kukin majoituslautakunta määritteli paikkakunnan hintatason mukaan. Kunta maksoi korvauksen maj oittajallc ja peri valtiolta saman summan puo li vuosittain. Laissa määri teltiin millaiseen asuntoon tie tyn arvoinen upseeri

ol i o ikeu te ttu. Sodan aika na kenraalcidcn tuli saada käyttöönsä kaksi huonena ja upseer-eiden yksi. Al iupseerit ja miehistövoitiin sijoittaa yhdessä suurempiin huunci~iin' Tätä ohjetta ei esim. Mikkcl iss~ pystytty noudanamaan , sillä kaupungin asuntorcscrvi ei pysty ny t venymään vaaditluihi n puitteisi in. Majoiuaja oli velvoll inen antamaan riittävästi poltwpu ita llimmitykseen, ruuan laitt<Km, pesuun ja saunomiseen. Majoitetun tuli käyttäytyä niin, cnii hän ei vahingoittanut hallussaan olevaa omaisuutta. Maj uitukscssa tuli ottaa huomioon majoiliajan olosuhteetja yhteiskunnallinen asema eli pystyikii hiin majoinamaan vaaditu n mäiirän. T ieto majoituksesta piti antaa hyvissä ajoin etukäteen rny<is rnajoinajalle .2 Tätä kc)htaa ei Mikkeli n seudulla pyri ttykään totcunarnaan. vaan majoiuamincn pyrittiin pitämään mahdol lisimman pitkään salassa.


llorl'lli St•urol111011een uikkarirwlimm l'lfÅi'IIIIIIS oli wdmisriima v. 1889. Alnkl'l'nl.~.,·a sijait>i koill'i/a ja yliikerrossa nn•i11tola pu11ni.~ine .wmeuisisusruksi111'1'11. palmui11el!ll ja peileineeu. KIII'IIMKM.

\'lipiiiillikiin majoitus Tall·i.~odnu

aika

Talvisodan all..~essa ylipäällikkö Mannerheim majoittui Mikkelin kcsl..usw"n vinosti ruuta-

rokscssa. Karjala-nimisc.,sä op-

tiea~cmuu vtll\tap:ttitä sijui nncc-

Opbton vat1ioin ti:t tehostetti in yli pliiillikön :;:lapumiscn myötä: v;trtio~otilaat ll'cttuivm ulkoovillcjakylliä kiersi hiihtiicn I'Un· hcmmista miehi,tä koottu 'artio-osasto." ~1anncrhcimintoincn )i>pymi~p:ukka oli Ota1an Saha Oy:n JOhta.Jan Hjalmar Piilhön talo n. 1.5 kilometrin pääss.~ opiMolta. 1\lar,alkan lisäbi talo'>S3 asm1 at hänen adjutanttiosa majuri Ragnar Griin1 nll. yleisesikunnan päiilli~kU kcnmaliluulnanlli K.I..Ocs~h. kcnrnalimajuri Heikki Kc~oni ja muuta mia >Otilaita. Pillhiin perhe oli siittynyl Ui,äkosl..ellc antaen tilaa sodanjohdollc. •

~ecn

hotell i Seurnhuonccsccn. l'aikl..:t oli h~nelle tuttu jo vuodelta 1918. jolloin kansalaissodan pätimaja sijaitsi Scurahuoncdla l..uul..~uden ajan. Ylipäällikkö \1anncrheim sijoitcuiin 'amaan huonce\Cen. j<"'a hän oli a'unut huhtikuussa 1918. Erityisenä huomionosoituksena hotellin omtstaja rou1a Tanskanen toi omasta asunnostaan suuret laiskanlinnat mar'"lkan huoncc~ccn.-'

Tammikuun S. pliivtin pommitu>tcn j~lkeen marsalkka Man· nerheim muutti Ot:tvuan. Hänelle järJeStettiin pari huonettaopis· ton JOhtajan Anni Leinosen asuntoon optston ki1 italoon. Johtaja Lemosen työhuone oli hänen mal..uu-JU ty<>huonccnsaja asunnon sali>sa kä) tiin useita neuvotteluJa. Varsinainen työhuone sijaiLsi saman tulon l..olmanne<'a kcr-

pilu,hunncc~sa.

Kun Ota1 an 'cutua pommitettiin maaliskuun alu,'>:l. 1\lannerheim esikuntineen muutti Juvalle. Kuo,malan l..) l~llll sijaitsevaan lnkilän l..ananoon. Kananon puolitOi stal..errok>men p:ilirakennu> oli vuodelta 1~53.•


82

Kartanon tuoiloiset omistaja!. rehtori Ann"" Miller sekä hänen tätinsä E'tcr ja Toini Miller ovat muistellcct lunta aikaa: Mar<kin huoneessa o li kirkkaan sininen kaakeliuuni. ,;;nky sijait~i seinän vierellä ja kirjoituspöydän alla ol i punake tuistatehty ma110. Ruokasalissa o li vn hion ruokapöytä: iso, jotta siihen olisivat mahtuneet kaikki. Kokoushuoneena käytcnii n 'uurta salia. jonka poikki kulki,·at kamatelineet ja m)Ö>>einilläoli karttoja. Man· nemeim teki päi\'äkä\·el)jä ympäristöön ja ter,ehti kohteliaasti kaikkia ,a.,taantulijoita. H~n ei ratsastanut. 'aikka ratsu olikin mukana.' Kerrotaan. cllii ,en jälkeen ku n Ma nn erheim muu tti Juva n lnkilään. Neuvostoli iton koneet po mmiuivat ankarasti pient~ lnkilä-nimiMä rautatiea5ernaa Karjalan Kannahclla.•

Jarkosndan aika Tullessaan kc~äkuussa 1941 kolmatta kertaa ylipäällikkönä .Mikkeliin marsalkka Mannerheim majoinui cn>in Hotelli Kalevaan• Pian hän kuitenkin muurri kaupungin ulkopuo lelle, vanhan Porrassalmentien van·elln sijainneeseen tohtori Alflhuni n huvilaan'" Tästä kes.'iasutta\ a.'tu hU\ ilasta hän siirtyi syyskuun 25. päi' änä kaupunkiin korttelin päähän ylä· kansakoulusta. 1lallitu,l..adun ja Ristimäenkadun kulmaui..\C"a sijainneessa ns. Pul~l..i,cn talCI\· ~a marsalknllnoli k~ytö>,iWn tohtori Dalhsu·ömin huoncisto''.jo•-

Kesiillii 1941 Mannerhl'im adjufllmteineen a.wi kaupungin ulkopuolella. Porra.~salmemien \'arrel/a sijaimreessa tohtori A/frhanin lwl'i/assa. Mar~kin henkilökolrraiustcr pyyl.inpeSU>fll luwlehti roum Mcmm Py/Hiinen. jonka prwli.w ll'öskmreli liiheiseuii M11i1imr .<criraala.na. Tohtori A/ftlrcm jnurui munnmrkaan artrpunmi.Ji hu•·ilal/aan .n·ksvllä /9.J 1. mil.il l.uolmui ko•·iirmieliii Mikkeliuii. Kll\'a Jalkm·iikiiiiii>C!onl.oÅ()(•/mtL

sa hänen lisäkseen asui' at 'anhempi adjutantti Ragnar Grönvall ja taloudenhoitaja. Kä) nti huoneistoon oli Hallituskadun puolelta. Mannerbeim.illaoli oma ~isäkkö. ensin Aili Pohjolainen ja sitten Elsa Sundman. joka ~iir· tyi Mikkeliin marskin Hel,ingin


Knivopui>to>>:l sij:tinnecstu kodista. A~unnossaan ma,.,all.ka nautti aamupalan. jokasaattoi o ll a tattari- tai kaurapuuroa. mi nkä jtilkeen hän ~iirtyi kävel le n koululle.': Mikkelin keskuMass.1 Mannerheim asui kaksi ja puoli vuotta. kevättalveen 19-14. Elämit 'ujui ulkoisiltapuitteiltaan rauhalli'c'· t i. sillli monaaika na e i ollut pomm ituksia. Viimei>tään loppuvuode~ta 1943 seh·äksi . että Saha tu li'i M,·iämään sodan. Odotettu' i"a k~\i

oli.ettäSuomcajamyö~t.likkcliii

pommitellaisiin. Tämän 'uol.'i marsalkka muutti manli,k uu":l 1944 Sairi ian kartanoon, joka 'ijaitsi 5 km:n päässä km•1>ungista Juvan suunwan.

Marsalkka nähtiin MiU.elissä piiit'illiiin hllnrn kii•·elle>siiiin komt!lm mmkcm mojapoika.\1111111 \'/iikamakou/u/11'. Pahimmcm kerron hän mmi.11tli :,iiikiiylliimiiän emiimii Heidi Partin.joka mvllymatkalloan kauptmgissa oli hel'osmtminrm karaul/aa lllllrsctfl.cm l.umoou. Kul'a ltja Wonkan l.okol'lma.

Paikkaa hallinnut pääintcndcntin toimi,to luO\'Ulli kartanon l.omendantintoimiston kä) IIÖÖn. joka te.: ui siinäremontin ylipäällikköä varten. Useimpiin huonci>iin vaihdettiin tapctit, manlattiin luttiat ja ovet sekä uusittii n uuncja. Talo n viereisccn metsikköön mkcnneniin kolme parniJ:in vartio- ) m. henkilökuntaa 'artcn.11

Yliplililliköoja tämiin udjutantll· en lbäl..si Sairilaan muuttiv:JL yleisesikunnan pälill ikl.ö Heinrichs adjummteinccnsckä tiedu~­ tel ujaosto n päälli kkö. evcr~ti Aladar Paasoncn. Kullakin o li talossa oma taloutensa. e,im. aamiaiset nautittiin aina "pcrhcpiiris;ä". Jo;kus ylip:iällikiin poi,sa ollec...~ saattoi yläkcrr.t,ta kuulua sä'cliä eversli Pau,u>en soiunc~~u viu lua.l.l

Sairiian eminm ktmmkmmkartono sijaitsee noin•·iiden kilnmt!trin piiässä Mikkeli.1tii fl<lhjoiseen. Marskia mrtm Sairi/aon siirtyi neljän loum pulll'linkc•!ku.! sekä •·artiomiehiii. joiiiP rakeunettiin a.111i11pamkit. Kum Heikki Kupiainen.


ly(\skcnnel lyl ~illoinen kapteeni Teppo F.rwe kenoo: "Mikkeli n majoitus kaup un ki a loppia isanilona knhdanneen tuhoisan ilmapomTol••iso<lon aika mituksen jälkeen toimisto työskcmcli viisi päivll!l ahtaissaolois· Talvisodan aikana pä.'imajan heno;a yläkan>akoulullajasiinyi 12.1. kilökuntaa majoittui Hotelli kaupungin ulkopuolelle Peitsarin Seurahuonee IIe jtl IIutel ii Kalepappilaan. Osa toimiston henkivaan. Raut~tieasemaa va.,tapäälökunnasta asui pappilass.1 (mm. tii sijainnut hotelli-ravinwlaSeu- eversti Wahren. majmi Balme ja rahuone oli kaupungin hotelleisminä). muun osan majoittuessa ta hienoin ja tunnetuin. Osa Hallähitaloihin. Pappilassa työsk.enlitu skatu 2:ssa silloin v ic lii neltiin 27.3.1940 saakka.jolloin sijainneesta Hote lli Kalcva.,taoli toimisto muutti takaisin Helsinkiin. Työskentely pappilan ahavoinna myös •iviilcille. taissa tiloissa sujui kitkattomasPäämajan upseereita ja naisviiti. Päiväkahvin nautimme joka keä asui myö~ Seurahuoneen piiiva klo 14.00 pappilan isossa kanssa samalla kadu lla ~ijain­ «ali~~a "palmujen varjossa". Papneessa Tanskasen pcrhccnumi,. pilan omaa väkeH tapasi harvoin. he pysyttelivät visusli omalla tamassa Matku~tajakoti Tapimsa, joka p~ämajan tulbML Mikpuolel laan. Kappalai11en väliin keliin oteniin kokonaan päämakävi ky!>elemässä sotakuulumisia."' 7 jun käyttöön."

Pllämajan henkil ökunnan

Q,a upseeretsta majoitctti in mikkeliliiisiin koteihin. Vielätal visodan alussa kaupungi<.'>:l oli v:tpai ta majoinJStiloja. ·"Talvisod an aikana asuin aluksi Porras'almcn~adulla yksityiskodissa. jo,sa minull a ol • käytett~vissäni yksi kalustettu huone. Mikkelin cnsimmtii-.essä pommituksessa 5. 1.1940 talo tuhomui tu lipalossa. jolloin samalla siellä ollut vähäinen omaisuuteni paloi. Siitä liihticn kuljetin kaike n ''irtaimistoni" kaa.,unaamarilaukussa aina muk.,nan i" . muistelee talvi sodan aikaa insintiiirimajuri Erk· k.i Koiso-Kanttila.•• Ptifunajnn muulctlua hajasijoituk · seen työpaika,la tuli monelle myös koti. Komentotoimistossa

Jotko;odtm aika Välirauhan aika na Suur-Savun Osuuskaupan toimiiiloihin 1nrin laidalle valmistunut uusi hoLclli Kaleva oli pä:lmajan käytössäjalk(lSodnn aikana. Ho telli to imi suurentalon kolmessa ylimmHs· sä ken-oksessa. Ravinto lakerroksessa o li vat ra v intolasali. kabinetit ja ajanmukamen keit· tiö. '' Neljännessä ja viidennessä kermk~essa asuivat kenraalit ja cvcrslil. Palunajan yli mmästll johtiosia mm. l>iilimajoitusmes.tari Airo. komentoe~ikunnan pätillikkö Tumnpo. tykistöntar· kastaju Nenonen ja pää majan kumcndanui. even.1i Rruncrona a~uivaL koko Mxlan ajan K:llevassu.''J


·.-•v '· ~

'

•'

~, ..

t...

Mikkelin torin lt•idnssa 1111 Ho/1•1/i Kale•·a.josxu •ijait.1i Amtluisa Marski11 Klu/Ji. ja jo11ktl Aahdessa ylimmiiHii kt'rmklesm kukujatAoswa11 aja11 U\lltl't11 piiämajnn knrkeimmtllllp.•eerit. Snmnna

ra'-e111111ksessa nli 111\'ä., Ral'intoltt Sillit'· Sam. }oka oli pllilmajtlll lo11ie11 ntokailll· fJaikka. K11l'a E. \lirtala.

Yletse,ikunnan pmillilkö Heinnch\ \'uokra-'i kak,il.crrohi-en omakotitalon TyU.irni.:henkmu 3:Ma wlle,.,,mm päiimajaan tammikuussa 1942. Talo 'ijaitsi rauhallisella asuinal ueella l~heiHi ka~annia. Hei nrichsin l is~ksi t:t· lo~~a asuivat häncn">Otaperheen,;f' muut jä.,cnct: autonkuljella· ja.lähenijaadjutanni. Yl~kerr~n Olakuuhuoneista toinen oli' uokrattu päämajan nuoremnulle re~erv inup,ccrcillc.' Ko,ka kenraalit ja ever~tit vallniu i ~:•t Ki!levan. saivm muut up~ccrit majoittua kaupunJ..ilai,. tcn koteihin - ) leen<ti p:trittain. L''cin jouduniin käyuämään paJ..J..omajoitusta. johon laJ..i anwi mahdollisuuden. :\lajnitctta' ia upsecreim ja lottia saapui muncqi yöjunalla. jolloin hei IIe r iti löytää majoituspail.ka heti. , i ll li hotell it olivat ylccn'ii aina täynnu.:• Useinuniten majoittajicnjamajoite!la\'ien rinnaJ..J..ai,.,. cln .,ujui ,·aikeuksilla. ~on molemmat osapuolet 'upcutul\·atulanteeseen. mikä oli luonnolli;ta noina vuo'ii na. n

Ju,J..u~ ,.,1anoi ~ama"a tai~~ a..,uauo;citaJ..inuP'Cereita. "A5oin yk,ityi,majoitul.se,;\.1 Kasarminkadulla talo,,a, johon oli majoitellu kuu'i J..uriiriupseeria kahden hengen huoneisiin. Keväällä 1943muutin n~umnnn Ytjönkaru 1O:ccn. koska olin aloittanut opiskelun ja tarvit>tn rauhallisen oman huoneen. Ka':lnninkadullaolin toi,en huoneto\erina. YrjiinkatuiOoli minulleennestään tunu talo. jo~~a ohn a.. unut koulu<~ikana lulan·uoden 19-10-11. Vuokranantajat suhtautuivat meihin sotilai,iin y•lccnsii erittäin myönteise,ti."''

Sodan jatkue"a paamajan up~erit pyrki\'ät h:mkkimaan mahdollisimman mul.a1 an a>onnon. AseosastollatyihJ..cnncllyt>illoinen luurnunHiTuuno Norvi muistelee asunnonvuihtoaan: "/\;u in aluksi Hall i tus~udun vat1'clla kauppias Knvu,cn talo"a Marsalkan asuintaloa ,a,tapä(itä. Huone oli läpiJ..uiJ..uhuone. jo; ta kaupan 1äl.i J..uiJ..i liiUceseen. Q, et oli•ut ainaaul.t pthalle <aakka. Muka• uuksia e1 ollut. vain


86

ulkohuone pihan perällä. Kun saimme pientä kuukausinaista 1isämaksua vastaan mahdollisuuden muunaa rnukavampaan asuntoon Polnimonkadun varrelle Vihosen taloon. asuin siellä, kunnes siirryimme Vuolingolle. Vuokranamajatsuhtauwivat meihin hyvin ystävällisestija kutsuivat välistäomalle puolelleen. jopa huvilalleenkin.··" Kouluwsosasto oli majoitettuna lnki län kartanoonjatkosodan alkupuolella. Osaston sotapäiväkiljassa keJTotaanjou lusta 1941. jonka kouluwstoimistonja kemtäpiispan toimiston väki vietti yhdessä talon omistajaperheen. Millereiden. kanssa. Jouluvirsi laulettiin neiti Nonne Millerin säestäessä nyygel illä. minkäjälkeen kennäpiispa Björklund puhui. Jou luatctialla ei puute vielä näkynyt: ateria aloiteniin voileipäpöydällä ruokaryyppyineen.

sitten seurasi lipeäkalaa valkoviinin kanssa. kinkkua punaviinin kera. heclelmäkeinoa. keksejäjajuustoja. Juhla-ateria päätettiin kahvilla. konjakilla ja punssilla. Loppuilta vieteniin laulamalla flyygelin ääressä. lnk.ilän kodikkaasra ja lämpimästä ympär istös tä kou lutusosasto muuni 10. 1. 1942 Otavan kansaopiston puurakemmkseen. Muutos ei ilmiselvästikään mieliyltänyt toimiston väkeä. sillä elämä Otavassa muistutti ··eniten kasarmielämäkC. ::!> Sodan kuluessa. kun monet päämajan ensin maaseudulla sijainneet osastot muuuivat kaupunkiin. alkoi asunnoista olla huutava pula. Talvisodan pomntintkset olivattuhonneet paljon asuinrakennuksia. minkä lisäksi kaupungissa asui vielä talvisodan jälkeen tulleita sii.ttolaisia. Päämajan komendantti joutuikin

Päämajassa työskellll<'lic'<'l 11aise1 (ISIIi••at perilemajoiluksessai/Sl'itakin stmtasstt wlollde.vsa. Operatiivisella o.mswlla konekitjoillajmw työskennelleen ftja Wonkan mukatili S1111ri joukko osastojen t'irkailijoitaja l"iesti/ouia as11i V11orikadun ja Maailerrankad11n k11lma11ksessa sijainnee.,.m Hiil/ströminneitien wlosm. Jiiljestys pitkiiilelmai· siin pukuihin pukelllllneiden arvokkoiden vanhojen neilien wlnudesso oli ankam. lls11kkam saim1 nukkua salissa pukki· siingyissii,sisiivesswt kiiyllö oli kie/lellr. Kun neidil •·etä)'ll"il'äl kesiiksi lull'ilalleen. jii1euiin piika ralnn menoa wtrrioimtum.

Hänellä a.mkkaal saa/loivat sentiiiiu ostaa ma1l,ojaja1mtita pwllariwlllolleiln. ·• K11va MKM.


87

nuhtclemaan upseerikuntaa \ii· tä. cuä komentotoimistoon ei lähc~kiiän aina ilmuitcllumajapaikan vapaummisesta, van n yritc t· ti in "virabelill a" saadacsim. nuoremmalle upseerilleoma huone. ~ Niin ikään päämajan heniJiösttl alkoi pikkuhiljaa siirtää perheitäiinpaikkakunnalle ja) rini sillä keinoin 5aada suuremman asunnon. Puolustusvoimat sanoutuivnt täysin irti kysci>CStlltoimin· tlU!\l \l.~lJ

l'ait>i perhemajoituksessa osa up,ccrcista asui tyiipaikoillaan. T) ilhuoneen nurkassa saartoi olla kcnllä' uode. jo~..a yö\')'t!lin ." Tiitä majoitustapaa jouduttiin kiiyuämään eri tyisc,ti päämajan >i irtyc>\ll hajasijoitukseen. Otuvassa ja Mäntyharjuli u majoitus sujui samaan tapaan kui n kaupungissa.llläntyharjulla vai·

1/enki/ökwman majoiuamifeksi puohtltus••oillwt mkensil•at pamkkeja, joissa useimmiten a.w i miehi.flåii. Viestipma(iomw l :n ./.komppanian •·iestilnlllta.vui•·cll ./0/tengenparakeissa l?anwkyliin kartanOli pilws.mJ ' Olga Hemn kokoelma.

vootaosastollu työskennellyt tuoiloinen luutnanlli Antero Aho muistelee: "Asuin Mäntyharjun kirkonkylässä leskirouva Salo· heimon suuressa huvilnssn.jossa asuivat myiis cvcrstiluutnanni Malli Ropponen ja majuri Pentti !Ieino. Rou' a Salohcimooli isänmaallinen. ) 'tii\ ällinen. iäkäs henkilö. Hän 'aati hiljaista asumista ja liikkumi,ta. minkä vuok· ~i kerran huumaull ikin majuri !Ieinoiie kannu;.tcn kilin~stå."'lo

Aliupseerit ja miehistö olivat lu· kumääräiscsti 'uurinjoukko pää· majan mukanaan tuomista ihmi>istä. Tämä noin tuhannen miehen joukko mujoiuui yhteisma· joimkseen parakkcihin. Mikke· Iin kasannillc. palokunnamalo llc y m.


88

Muonitus

rueensa kanssa söi erillisessä kabinetissa.-'-'

Pä1imajan ruo~ailu oli jiirjc,tcll) tah i'odan ail..;ma mil..l..cliliiisiin ra' intoloihin. Scurahuon<-clla. jol..a oli l..ol..onaan 'otila,l..ii) tö"ä. ruul..ailh at ) lipälillil..kö adjutanllcinccn. ) lci'c'ikunnan päiillil.l.ö adjut:mucinwn. kumcnto-o,as· ton pli1illil..l..ö ja K01n. 1.. jaosto lll:n piilillil.l..ö. upcratii,incn usa,to.ull..om:mo'a.'to. Huollul. 'owhbtorian tuimi,to. huoltoosaston pälillil..kii ,c~ii t) l.i,tiil.omcntaja. piunccril..omcntaja. 'ic,tikomcnt~ja ja kaasusuojc· lukomentajn. '' Ruokailutapahtui Seurahuoneen ruokasa lissa. Ybi Mikkelin loti>ta istui VU\)rollaan ruol.a,a· Iin ovenpiclcssii pitiimii»,ii tui-kimiehen l..itjanpitoa ruokailijoi,ta. jona r:wintola osasi laskuuaa o ikein..Mannerheim seu-

Tämän kortin haltija

Kapteeni Erve, (wfcu.

T.u.

i• etunimi)

-1

on oikeutettu puolus/uslai/okstn laskuun aluioimaan

Hotelli Seurahuonee

n

~~~~} RUOKASALISSA

Kaikille piiiimajassa tyiiskt'lltl'li'''il/e jaelliin lrenJ.ilö· knluai:~et ateriak~mit. jmka oikeullimt korti11 haltijan atenmmaa/1 koriin o.\011/tllltm.\a flllika.~.w. Ktn·a Timo Ki/pe/iiittl!/1.

Päämajan muut osastot ruokai· Jivat Kalevassa. joka talvisodan aikana sijaitsi Halliruskatu :!:s~:t. sekä Ra,·imola Suur-Sa,·ossa. Ma:therraukaru 13:ssa. Suur-Savossa ruokailivm myös päämajan esikunta- ja kesku~­ komppania sekä piirtämön. kir· jaamon. monistamon ja kennäpostikonnorin henkilökuma. Aamutee tarjoiltiin klo 7.30 • 9.00. aamiainen 11.00 -13.00 ja päivällinen 17.00- 19.00. Henkilökunta sai n•okauput.jotka kii· vivät ainoastaan omaan ruokai· lupaikkaan. Kalevassa ja SuurSavossa oli varattu tietty aika myös siviilien käyttöön. jolloi n päämajan henkilökunta ei saanut niissä käydä. Talvisodan aikana yläkansakou· luJia l<limi Lona-kahvila. joka pah·eli koulullatyö>kenteleviä. ' ' Otavan opistolla ~1anncrhcim seurueineen ruokaili crilli~c~~ kabinctis.-.a.joka oli opbton opettajien ruokahunnc. ~1uu hcnliliil.unta ruokaili opiston runlala.,~a. Opctuskciuiös.~ lotat piti\äl luuakanuiinia. jo,ta ihai,in "1i kah\'ia ja 'ir,olkcita."


89

"La T uble Ronde dc SL Michel'' JatkO~()(lan aikana mar,alkka

seurueineen ruokaili Mikkelin Klubilla. Tämä '·Herrojen klubi"'. oli saanut uudet tilat va,tavalmistuncc~ta Suur-Savon Osuu~kaupan talosta. Man.alkan käyttöön vuol.rattiin klubin ruokasali ja kahvihuone. Ruoan klubille tOimitti vieressU toiminut Kalevan keittiii.

Mannerheimin adjutantit olivat sopineet tyiinj~•konsa niin. että yleens~ Vlmhempi adjutanui kä'cli yläkansakoululta parin kontclin matkan mar,kin kanssa aterialle ja nuorempi s.1attoi hänet takaisin.'' Pöyt,iscurucenjäsenet keräytyivät etei~halliin odonamaan marsalkkaa, saattoivat v~iht~a viimeisiä tintamatie toja tao vam laskea leikkiä.''

0 0 8 0

0 0 0

Ruokapöytään siirryu~essä paikat mällräytyivät arvon ja virkaiiin mukaan. l'iiytään mahtui kolMarsalkan pöytäseuruec,ccn me henkilöä kummallekin pitkuuluivat ylci~sikunnan 1,äällikkälle sivulle ja yksi kumpaankin kö. kenraaliluutnantti Eo·ik Heinpiiähän. Marsalkka btui pitkllllä richs. komentoesikunnan päiillik>ivuJla isännän pail.alla selkä kö. kenraalimajuri Wiljo Tuomkah vipöytään päin. lläntä vastapo. päämajoitusmestari. kenraa- päätä istui ylei-.csikunnan ptllllliluutnantti Aksel Airo. ricdu,telikkö Heinrichs. Mannerheimin lujaoston päällikkö. eveo~'ti Lars oikealla puolella i'tui kenraali Melander, tykistöntarka,taja. Nenonen ja vasemmalla kenraali ke nraaliluutnatti Vilho Nenonen Tuompo . Heinrichsin oikealla ~kä marsalkan adjutantit: majupuolella istui l.cnraali Airo ja van Ragnar Grönvall ja kapteeni semm;~ll acvcr..Li Paasonen. VanO.R . Bäckman.'• hempi adjutantti Grönvall iswi marsalkusw k:oL~ocn pöydän oiKun Heinrichs siirtyi v. 1941 keass:t piiii,,ll. sillä htin oli vaspuolck>i vuodeksi rintamalle. tuli tuussa ruokailun järjestllmise>tä. hänen tilalleen li nnoitustöiden ja nuorempi adjutantti Bäckman johtaja, kenrnaliluutnantti Edvard pöydän val'Cmmassa päässä. JO Hancll. Eversti Melanderin tilalle tuli kev1iä1lä 1942 everst i Mannerheim ol i tyy tyvtiine n A ludar Paasonen. Kalevan pal"cluun. Hän kirjoitti kälylleen P:11la Mannerheimille Seurue muodostui ylipätlllikön lokakuu~sa 1941: ":VIitä minuun lähimmistätyötuvereista.et suin- jae>ikumaani tulee. ei meilhinlc kaan päämajan korkeimmisw puute tta misttiän. Kaupun gin upseereista. Monta kenraalia jäi "fashionaabeleimman" klubin >euru~eo ulkopuolelle. K~ytän­ huoncislosta o n kaksi hu• 1nctta nöllisyys lienee sanellut seuruvumttu minulle ja kymmcnkuneen muodostumio;cn, sillä ylipäälnallc vanhemmalle upseerille, likkö tarvi tsi näitä henkilöitä liikunpälimajan monilukuinen hcnhes jatkuviL,ti, ja olisi ollut hankilti,tö taas syö ~aman klubin kalaa. jo~ he olbivat olleet kuka yhtcyde~sH oleva'"' ismsa ramissäkin ja eri aikoina ~yömlis­ vintolasalissa. Kummankin ruosä.

CD 1

Mannerheim

2

Heinrichs

3 4

Tuom!>(l

s

c nonen

Ii

Airo Paasoncn

7

Cröm·all

8

fläckma n


90

~ailupaikan keinjö on ;ama ja >iilä huolehtii mainitun ""i tsemu,lii~~een ja samas•a ~iintci'­ ttbsii wimivan hotellin omistuju-

wr ~angcn unsiokkaasti.".J'' M:mncrhcim oli tunnettu pi~ku­ tarl.kuudcstaao ruuan suht~-en. mikä '<ldan aikana koski> k-en'li kuitenkin vain aterioita, joilla oli tärkeitä vieraita läsn1i. Arkena MiUelin Klubilla syötii n tavulliMa tuon ajan ruokaa ulk:tcn si:mli haka,ti kkeesta. Luun:os alkoi usein niukalla voileipäpiiydällä. jonka kan"a tarjottiin kuumia uunipcrunnita. M) ih kalakukkoa saatettiin tarjot<t. Lämpimänä ruokana o li ta' alli,ia lounasruokia: pannupihviii. sipulipihviä, ··läskisoosiu", p:ti,tettuu tai hiilios tettua kalaa jne. Piiivälliseenkuului 11ihes:oina ~ciuo. Pliiiruokana oli useimmiten lih:ta. muttajoskus kalaakin . Juhl:tpäh inä ja vieraiden libniiollc"a tarjoiltiin juhla' ampia ntokia.

Lounas Sairiiassa 4. 6.19-14

*

Juustokolwkkaita Kuorrutettua siikaa Luuttomia kananpoikia

*

Salaattia

*

Mustaherukkallyytelöä

*

Tulwtlelltitorttua

*

Lounalla tarjottiin )k'i ryyppy. päi,älliscllli kaksi. Viinin e i tavallisena arkena ollut." Majuri Ragnar Grön vallin ukvaviitis tn, ginistäja vermutist:t kehitt1im1ilin ryyppysekoi tuk;.ccn M:onnerheim mielistyi niin. että ltiheui sitä ystä•ällccn l.cnmali F.rnst Linderille Runt,iin "MiU.eli11

pyöreän pöydänsekoiwl.sena ".'' Joskus juhlapäi,inä tai huomattavan voiton kunni~ksi mao-<;alkka ta1josi kahvin kanssa konjakkia. annanj<lkk ia t:ti muuta vasra.avaa juoma~l. -H Usein on puhuttu 'iitä, miten ,·aatimauoma.,ti tai hy' in nmrskin pö)'däs>li ;,yötiin. Atron kertomanmukaan >yiitiin lni,tavasti " ja kerrotaan. ettU pitipii joskus erikoisllihc tin lähtcU noutamaan kuhaa llangosta tai Lovii~asta. k"Un marsalkka sitli vaati.'' Kolmeen ja puoleen 'uotccn, minkä marsalkka i'iinniii r.likkelin Klubilla. mahtui 1R25 lounasta ja päivällbtli. Arkcn:tkin ruoka marsall..an pöy<.lli>'ii o li parempaa kuin salin puolella. •• Kun ylipäällikkö oli poi,,a bänniii "marskin pö} tNä" \ill1hin p:tikalla olleista upseerci>ta. T1illiiin nämä saanoivat kut;.ua 'icmak-.cen kenet halush at. Eräiin kerran oli isäntänä opcratiivi,cn osaston päällikkö. cvcn.ti Ni htilii,jokakutsui viemiksecn operatiivisen osa~tonupseerit." Mar;.alkan piJissaolle~sn piti Airo hyviinä seuramiehenä huolen siit1i. ellei pöydä,~N påN>t) ikä' }slymään.'


\JI

Piitimajan muun henkilöstön ruokailu Muut ptlämajan up~erit sckii naiset ruokailiv:•t Kalevan ravinlola"a ja ~amat.sa talo;sa sijainncessn ravintola Suur-Savo:,sa. Kaupungin keskuswssn yllikansakoulullu. yhteiskoululla jne -työskennelleet osastot jaettiin Kalevan ja Suur-Savon kcslcn.•• Kaievaa pidettiin "hicnompana". ko~ka \Cn keittiö vahni,ti maf'~in ruoan. ja ~oska kcnmalitjaC\CNit ruolailivnt Kalc,·an "lcnraalim<>tk"'".' ·Suur-Savos'a ruoka haettiin :.ciso,·a~ta pöydiisttl. Oven'""''aoli pöytä. josta jokainen otti pikkuruisen voinapinja puoli lasia maitoa, mikä kuului päivittiiisccnalmoksccn." Millaist;t oli plitimaj(tssa ta~jouu ruoka'!

Piilimajan ruokailu olijiirjesretry u,\(!{ICIIII'ri paikktum.olittaill kiiWiiiiiiÖII .wllelt!misra .~\'isrii. osin an·m·tdlit 1 \'iHil. Kåuptm}li>:>ll t' i a/1111 ylttiiii11 i-uokailupaikkaa. joka oli i·oimll IIIIIOIIitttlliU.S('(III.Wdtiii/U!Il8elljOIIkOII. Li.,iiksi o/i ({){10/lil. t•ttii miehista jll up:.eeri.<rn sekii .'·lill johto siiit·iit t•ri paikoi.'·'"· Juuri l'lllll'/1 wll'i.Willll l'(llmiSI/IIIlll.{llllkkistyylille/1 Kll/c'l'(l oli sislililoilma11 lliltes kar1111 pelkisreuy (yllt.). Mylis ml'illloltt Suur-Sm·o11 kllbinel/i lnllt.) oli usei11 köwiJ.uileri 1'\'ltmiell tilni.< tmbio 1'(11'/1'11. Kumi \lirtnla11 ja Wt;nktm kokoeimm.

Muistikuvat vaihtelevat laidasta laitaan. U-cimmiten atcrioihin ~uitenkin oltiin t))t) 'äisiä. "Yieen'ä tarjolla oli puuroa. perunaa ja ru:,~caa ka~tikctta. hernekeiuoa. Lih:1:1 ja kalaa hyvin harvoin. Voita ei saatu. muna Aunt-Rochcfol1 juustoa. jota sotiIalli civHt syöneet, o~tcttiin heiltä ni in nmsaasti. euä pystytti inlähettiimUUn koti inki n. "M ustaa" voitu o~tcuiin ··mclsäsl~:C muis-

telee crlh haa,tatcltu.'l Uiäkinläo,astolla työ;,kennellyt silloinen ltlhkintäl:tpteeni Leo Kaprio muistaa' crtailleensa \'aim<m'a ~an-,-,a 'i' iilien saamaa ruokaa ja p1tänccn'ä päämajan tarjoilua par.:mpana." Ylimääräisitl. k011ittmnia annok,ia saat-

toi ,aada muutmni,ta rnikkeliläisi,täravintolui,ta." Mi~elin ka'annilla ty(\-,lcnnclleet upseerit <llerioi\'at upsccrikerholla.''


Mikl..elin pa/okumum· talolla sijaitsi piiiil'(tl'tio. Rak/.'111111.\ oli sekä tall'i- euii jmko-sodan aikmw e.<ikulltap(l(a/jomum toimipiste. Y/clkerra/1 jultlasali.,·.,·a pideuiiu useita yhteisiii Ji/aisuuksict . jouluJuillia. ••iilulyt,\'sjoul.kojell t>Sityksic'i jne. SAkuva.

Aliupseerit ja miehistö sekä läh.:tit ruokailivat v~n1skunnan ruol-alassa. palokunnantalolla t~i muis,a yksittäisiss1i pisteissä."' Saattoipa liihcttipoika päästä hienompaankin paikkaan: "Ruokailimmc 17. Sotasairaalan Moision O$asl<ln ruokasalissa. hienosti pöytäl iinoi lla varustetuissa pöydissii. Myiis lääk:irit söivät samassa paika,sa. Ruoka-aika oli määrätty tunnin viivee ll ä. Ruoka oli monipuo lista ja hyvää. Sitä sai myös riittävästi. vai n voi ja sokeri o li annostehu. Ruokalajeista $i lak ka l<~atikko on erityisesti j äänyt mieleeni. sitä oli kai kerran viikos'a ja se oli herkullista.''5'

cstcttii" e li silakkalaarikkoa . vcl lcjii. puuroja ym ."'s Kauemmas keskustasta SIJOitetut ruokailivat om issa sijoituskohtcissaan. jolloi n paikalliset lotat huolehtivat muonimksesta. "Jatkosodan aikana koko yksikkömmc ruokai li w imi- ja asuinpaikassamille Kinm1rissa, jossa lotat evcrst inrou va Aino Poppi ukscn johdolla huo leh tivat muoniwkscsta. Mi.intyhmjulla, jossa yksik kiimmc ol i h<~jautenu eri taloihi n. söimme crää.~sä paikall isessa p ikk u ravintolassa. Ruoka o li taval lista pula-ajan ruokaa vctil1a mil~Uin '"pimmajali· siä' ·.· · ~9

Palokunnanta lo lla ruokail i os~ läheteistå ja piiiim1~an esikuntaparaljoona$ta. "Söimme nykyisen teatteritalon ala-au lassa. Siellä 1110knili päämajan vartiokomp-

pania jtt suulin osa pätimajan eri osastojen läheteistä. Ruoka-ajat oli järjestetty niin että miikiriittynä aikavälinä ol i pientä joustov~waa. Aamiaiscna oli tcctH. leipää. \'Oita.juustoa tai makkaraa. muina111ok~-aikoina pcn111akcitt<m. hernekeittoa. ·'piikkilanka-

Mäntyharjui in SIJ<~mnccsta valvontaosastosta Antero Aho mui ,telee: "Ruokailu oli jiirjc.~tcHy kunnamalo Salmelassa. Osasto aterioi tiettyinä aikoina kahdessa vuorossa. Paikkakunna n !otat apteekkarinrouva kä1jessä- hoitivat ruokailun. Olosuhteet hu()mioon ottaen syötiin vaihtelevaa mokaa. Talousaliupseeri hankki lihaaja kalaa pitäjän kulmakunni lta."t~t


93

Suurin kaupuntJin ulkopuolella sijainnut rnuonituspistc oli Ota v an ka nsa nopistn lla, jossa ntokailivatlähes kaikki Otavaan sijoitetut osastot. yhteensä n. 150 henkilötl. Viestipataljoona IO:n csikunta .joka mytholi Otava.,sa v. 1943-44. ruokaili omas.'ia rnajoituskohteessaan.••

Huolto

myös vieraspaikknkuntalai>tcn veroilmoituk>et j a lähe tti ne eteenpäin.•• .Jatko.~odan

aika

Jatkosodan päiimajnn cnsi mm~i­ se,~ä c,ikuntakäsky;;_~ ilmoitettiin käytänn6n toiminnan kannalta kcskc isiii asioita: -päämajan säiinnöllincn kuriiriposti ltihti joka päivä klo 17.00 yläkan~akuululta.

Talvisodan aika Päämaja toimi tavalli.cn v"ruskunnan tavoin. l .iliikärin va.,taanotto oli Savilahdenkatu 14:s>!i. Postilaatikot henki l<ikunnan yksityiskirjeitä varten olivat y läkansakoululla, yhtci>koululla ja tynökoululla. f>äiimajan nui~väki saunoi Linnankatu 4:ssa sijainneessa "Kylpylä-Saimassa" ja upseerit. aliupseerit ja mieh istö kuk in vuo l1llluan varuskunnan miehbtösuuna"a. Myöhemmin myös upseereillejärjcstcttiinsaunavuo•·o HSaima\ln".6!

Ko>ka uomcija huolehtii omistuan,uli myih pyykinpesu järjestetty "talon puolesta"'. Vapaaehtoiset ja rcscrviläiset pesetci vUt pyykkin>li M ikkelin varuskunnan pcsula.~. Jokaisen tuli kuitenkin mcrkit.'i omat vaatteen,a. T iimä käytäntö toitni kaupu ngis'a ,ijainneissa yksiköissä. Otavasl>:l oli omat jl!rjestelyn~ä.•' Vaikka sodan aikaa e le u iinki n, e i valtio unohtanut omia n otiincjaan. Myös päärnaju"a pahclcvie n piti tehdä vcroi lmoitu~ ja jotta asi a oli 'i poikkeusolo issa helpottunut. Mi~kclin kaupungin verotuskan,lia olli vastaan

- Ke nttlipostikontturi sijait,i jNlleen kuupungin postikonuorbsa Hallituskatu 4:ssli kuten talvisodankin ttikana. -Nai, vuoren pommisuojaan kuljcltiin kahta reittiä. ylemmät up-ccrit Vuorikadun kaunaja muut Pirttiniemenkadun sisliänktlynnin kautta. - Päämajan lääk~rin vastaanotto o li Tuberkuloositoimistossa Savilahdenkatu ll!:ssa. - Päämajan e ri sijai ntipaikkojen viHille järjestettiin linja-autoyhteys ylimääräisten ajojen ,-ähentämiscksi . Kaupungissa lähtöpaikkaoli Palokun nantalon ede'sä. Omvassa kansanopisto lla ja Kuosmalassa lnkil:issä. Yhte)'' oli Ku<lsmalaan vi i'i ja Ota vaan neljä ke11aa päivlissii kolmen lunnin v!ilein.•l PäUmujan vartiointi u li melko vähä i5tii. Yläkan~ukoulunpm1ill3 P..1lokunnamalna vu,tapäätii oli varticN>tilas, -amoin Vuorikadulla Mikkelin Puhclinyhdi~tykscn talon luona,jossauli myös kudun katkai-cva aila. Kolmas vartiomies kä•di ylipä~llikön ikkunan ullayltikansakoulun lakanurknlla. Lisfiksi o li yksi vartiosot ilas kou lun plläsisliänk!iynnin luona.


94

Vuoden 1942 ~yyskuuhun saakka Mikkelin ilmatorjunnasta huolehti 9. Kcv.h. Jaos"Lasse...joka sijuit,i Linnanmäellä. Tuolloin sen tilalle tuli 83.Rask.lt. Paneri ··uu.o··. 9. Kev.IUaos siinyi Akkavuorcllc. 97. Kev. !Uaos PaukkuJan kananon pellolle ja 99. Kcv.h.Jaos kasannialueen lähi•tiillc ...

Alkoholinostoluvat myönncuiin Kom. 3:sta päivittäin klo 9 - I I v~l illä.0' Silloinen luutnanui Olavi Rytkö lä muistelee erä.\lä tapausta: "Ollessani kerran päiiintcndentin wimi,ton kmncndantinsijnisenu piiäintencJcnui. kenraal i Gustafsson antoi teh täväksen i käydä Mik kcfi>Sä nou tamassa eversti llruncrunuiUt suuremman erlin cmmcntaljuu,tua toimiston käyniiiln. Koputcuuani komendan1in virkahuoneen ovelle ja saatuani kchoituk~cnaMuasisään en ehtinyt vie lä lausua mitään. kun llruncrunahuudahti: "Mietoo vai väkeviiä T Vastauuani. euei kumpnakaan. herra eversti. vaan j uu>toa pååintendentille. eversti nousi vaivalloisesti kirjoituspöytäns.~ ä!lnstll. oui taskustaan avaimen ja :tntoi virkahuoneensa nurkassa o levasta suuresta sinkkilaatikosta va ltavan juustoker:tn ..... i:.<iktlllfltkii.~kyjii Pä~majan esikuntakäskyt kenovat p!!~majan arkipäivästä. Toistuvasti koko ~<ldan ajan tietyin vlilinjoin jouduniin huonmullamaan löyhtynccl-lä kutukurista. Varsi nkaan rc'crvinupsccrit ei-

vät tahtom:cttaipuasotilaalliseen käytiiksccn. Sodan kulue!.sa mm. ilmoitukset anastctuista polkupyöristä tulivat yhä ylci>emmiksi. Useinuniten pyör'.lt olivat hävinneet jonkun ravintolan luot:t. Kadotasaattoi muutakin: "Ticdotuksia: Hotelli Kaleva\la on löydetty "Parabellum·• pis1ooli, joka on ollut siellä jo noin viikon ajan. Saa periä ilmoiuamalla aseennumeron Kom. 3:,ta.'... Paitsi ylcnnykset myös rangaistukset julkaistiin päämajan esikuntakäskyssä. Julkinennuhtelu katsouiin tehokkaaksi rangaistukseksi. Useimmiten upseereita rangaistiinkin j uoponelusta ja si itä scurannccsta sopimano masta käyUäymiscstli arestilla. Päämajassa, kute n muissakin yhtymissä toimi myös ke nttäoikcus. jonka virallisena syynäjänä jatkosodan alussa toimi kuptccn i Vä inö Teivaa la Kom . 3:sta.10 Kenttäoikeus kokoontui Mikkelin kaupungintalolla. Puhelut

Päämajassa palvelevat saivat tilat:.t yksityispuheluja klo 20.00 9.00 ''älisenä aikana. Puhelu sai kestää korkeintMn kuusi minuuttia. Omaisille ei s:~anut ihnoinua päiimajao keskusta tai sitä, missä päämajassa palveleva on tavatutvissa. Pakottavissa tapauk~issu omaiset saattoivat anoa 'uojcluskumapiiriltä.ettäse ilmoiuaisi päämajassa palvelevallc hcnldlölle. että tämän pitäisi ottaa yhteynä omaisiin." SaaHoi oll a,


95

euäomaisilleei puhelinnumcwja juuri jaenu. muna siläkin enemmän mikkeliläisille liikkcillc. Kesällä 1943 numeroila ol i jacllu niin paljon. enä sanoniin lii kkeilläolevan ''Lokin puhel inlucl-

Hajasijoilukseen siinymisenjäl koen pyykkiauto kiersi osas1oi lla hakemassaja tuomassa pyykin." Lakana t vn ihdeuiin perjamaisin kahden viikon välein.

tcloita"!n Vamsret'l Päämajan va•·usvaraslO. jokn sijaitsi Mikkelin k:c,amlilln,oli komendanlino..aMon alainen. Lisllksi Esikumapalaljnonalln ja 4. Er.lt. P>lolla oli kummnllnkin omat vm·aslnns;t. Vicslipmaljoonien 1 ja 10 vurushuo l10 siirtyi komendanlinu'u.~ton alaisuuteen keväällä 1943. Päämajan varusvarastu hoili myös saksalaisten vaatelUkscn jujalkineiden korjauksen .'-'

Oswksel Päämajan ka.~<>.1. josm vakinainen väki haki palkkansa. sij nil'i Yhteiskoulun kolmannessa kerrohcs•a." Säännös1ely koski myö" piiämajan benkilökumaa. Kamahenkilökunta os1i oSlokoneilla vaaneensa puolustusvoimie n vorasto>tu.'S Rcscrvi n upseeri! kllyniväl siviiliostukunlia. Myös he saatloivai hanH ia vaaueensa anneijan vanc,IUi>ta. mistä kuitenkin jouduuiin luo pumaan keväällä 1944.,. PuhTaus Pyykinpesu hoideniin myö> jatkosodan aikana Mi kkelin varu,. kunnan pesulassa. Tuo ll oin lähetil keräsivtil pyykin ja lOivat sen puhtaana lakaisin n

Yksityisperheissä majoitelUl saivat usein perheillä myös vuodevaaucel. Syksys1ä 1942 lähtien monet yksityiset balusivUI kuitenkin vuodevaattensa 1akaisin' 0, mikä oli ymmärrettävää. sillä uuua 1av:u-aa ei olllll saatavilla eikä kukaan tienny1 kuinka pitkiiän s01a jatkuisi.

Osa p~ämnjan henkilö ku nnasta peseni vaaneensa yksiryispesuloissa. He saivat kerran kuukaudessa jneuavan normaalin '>Uippua-nnnoksen lisäksi ylimääräisen IOOgrammaasaippuaakuussa."' Huhlikuussa 1944 reM:rvin upseern m~är'.itliin pc-.cuämään vaaneen~a yhilyispcsuluis,a. mis111 puolu~wsvui mat kuitcnkin korvasi 40 markkaa kuukaudcssa.s' Kasam1inkatu 8:s.">a 'ijni nncc~~a "Helmi- Kylpyliissä" ol i upseereiden saunavuoro keskiviikkoisin klo 15.00 - 2 1.00ja p~timnjan nai<~cn torsl:tisin klo 15.00 21.00. Sumassa talossa sijailsi my<lslunli;,aunn.jota kenraalit ja os<Js Lopiiä lliköl sa ivat lilnta Kom.J:sta. Talvisodassa tuhoutuneen lynökoulun !omille puolus1usvoima1 rake nsivat saunan. jo1a käyleltiin desinfektiosaunanu. Se o li myös upseerien käytihsll Luntisaunana ilwisin k lu 17.00 • 20.00. Näiden lisiik.'i vuiliin käy!-


Niiimajcm Uiylliimä sauna "HelmiKylpy/ii" sijailsi Kasarminkow8:.ua. Ne. jalka asuil•m sa11w.<.m Tcilos.m.

nlit·m 1111ti1a onnel/isemmassa ase•· ma.ua: heilläoli aina kiiyu•TTiil•issliän kuumaa L'ellii. Ku•·a Erkki Virlala.

tää kasarm in mieh is tö· tai perhe· saunaa' ' Lisiiksi Mikkelissä oli vielii tuolloin useita mui takin sau· naliikkciUi.

Ylipäällikön arkea ja juhlaa Siiännöllisintä ja kurinalaisinta cHimää piitimajassa vieni ylipliäl· likkö Mannerheim. Päivät seurasivat toistaan samankaltaisi na. llerätys noin klo 7 .00. aamupula adjutanuien kanssa. kävely työ· maalle. jossa ryöskenrelyä lounaaseen. klo 12.30saakka.jonka jiilkeen jälleen työskentelyä päiväll iseen. klo 19.30 ~:takka. Päivällisenjälkeen jälleen työsken· telyä. kunnes takaisin asunnolle klo 22-24 välillä ... Eversti Rafael 13iickman vietti nuorena kapteenina ne ljä vuona Manne rheimi n nuorempana

adjutanuina. T uona aikana marsalkantavattu livat tutuiksi. sillä palvelus o li ympiiri' uorokauris·

ta. ''Kesällä saateuiin kiiydä uimassa ennen aamupa laa tai

ratsastamassa Pctmfin e li Kalevankankaal la. Joskus ratsastettiin Kauilansillan mlicllii. Rouhialan suunnalla tai Pitkiijärven maastossa. Kun tulliin takaisin. syötii n aamupala ja Hihdeuiin päämajaan. Joinakin ptiivinä hän halusi rat~astaa lounaan jälkeen. Minä a nnoin tallillc tiedon. mistii Iähdetäiinja hevoset olivat siellä odottama.,sa. Ratsastus kesti yleen:-~ii

noin lunnin.,')(,l

"Vaihtelevasti saateni in kävellä es im. Maaherrankarua päästä piiiihiin. Siinä sitten haukaniin raika~ta ilmaa. Mannerheim katseli aina välillä kelloa. Saateuiin myös kävellä taUeille vanhalle k<LsUJmialueelle. missä hän kävi hevosensa luona ja keskusteli hevosen hoitajan k;mssa. Sydän· talvella eversti Fot-sscll, vanhanväen ratsuvnen eversti. erinäi n taitava hevosten kouluth\ja. "mt· toi wlla vi ikoksi tai pariksi päii· majaan ja kouluuaa Manncrheimi n hevosta, euei se oli UI pclkäs· tään hevosen hoitajan käsissä.


Mik~flill ympan.<WII h)Tiit ratsaswsmaa<tnt wlil'lll marski/11' 111111ihi jmko.wda11 aikana. Piiil'illiiinen mtsasws l'l~i milloin K/llemnktmk/lal/e,milloin Pitkäjiil'l'elle tai Kallilansiltaan. Uteliaita pikk11poikia riitti aina todistamaali yliptllillikönmtsasIIIStn. Yhti l'ielttki11 ka11ptmgin rat·'·astllsseumt tekeviit syksyisi11 "Mar.1·ki11 rm.mstukse11". SA kum.

Kihchiin Kalevankanknalle. mi>· >ä Forssell kouluni hevosia. hän

seuraili ~iinH hevosen koulutusta ja vaihiOi rnielipileitä Forssellin kan~.a ja si tten kävehiin takaisin.''

"Päivällisenjtllkeen hänlUhti sinne pHHmnjnlle töihin. otti iltaraportitja sai kuulla sekä kotimaan että ulkomaan 1ilnnreet. tappiotilmneeterityiscsti. :-Ie tulivat kahdella suunnalta. joko lääkintä· huoliolla tai ylei~n huollon taholta. Niissä saauoi olla ristiriilaa. kun ajanjahot. millä ajalta tappioluvut ol i otettu. >aattoivat ol la vähiin erilai~ct. Hiin oli hyvin tarkka niissii. Iltaesittelyssä k1ivivUt Air·o.jokacsittcl i kaikki operatii viset mdat ju eve rsti Paasoncn.jokaoli tiedustelupäällikkö ja u~cin myös Heinrichs. Kun esittelytul i kiiyly läpi siinä kymmenen mab,a. lähdettiin kotiin ja va.,tu >illoin hän sai rauha"a katsella päi\ iin lch1eä." "Ei 'iinä ollul mitään suurta hovia. Kyllli hän edellytti. enä ol· 1iin lii>mlillisiä ja kliytenävissä, kun oli 1arpecn. muna että olisi ollut jotnin sutn1a hovia. missä

lakeijal ja muut ihmeelli') ydet. ei sentiiän! Me olimme illalla kahdestaan tai kolmi,taan, ei siinä ollut kenmalikuntaa seuraa pitämäss11. Mannerheimin luona oli usein ilwisin hänen läiikiirinsä Lauri Kalaja,jok<l tuli mäiiriiajoin Mikkeli in. Kun hiin ol i illal la puikullu. me udjunumtit olimme ' illcn vupuila.''"' Josku.' Mannerheim ;.cnllilin ;curu~teli kcnraalcidcn'u kan>;.a vapaa-ajallillrn~in. Tuompo on kirjannut pähäl.irjaan;a tapahtuman kc;äkuulta 1943: "Olin tänäiin. <unnuntaina, marsalkan kul>u;.ta ;.auna;.sa hänen kanssaan. Mar;.all. ka oli iiUrimmäiscn kohtclia;.. Minun pili mcrmti ensimmäiscnti ovc~ta slstlän jne.

Hlin turjosi ennen saunaa viskin -Kalaja oli ;anomll. eli~ se 1ekee hyvtiä ja lislili hikoilua -ja saunan jälkeen lOisen. Meninune vain l.ylpylakrssa saunaan ja 20 minuulin löyl)·nj~lkeen uimaan. :VIan.alkka ui myös. vaikka sa1oi. :O.Iinä olin viel~ toisen löylyn ja menin pesun jlllkeen uudelleen uimaan. Marsalkkaoli iiärimmäisen huomaavainen. kuten vain hän voi olla- ~illoin kun on."*


98

Mannerbei111illa o li kyky atcri o illaja illall a irrottautua tyiiasioisttL organisoida ajankiiytlÖnsU niin. enä myös lepoa tuli väl iin. Eversti Bäckman m uiste lee: 'Tavall isina iltoina hiin luki niii tä kotimaan lehtiäja sitten häne lle w li kokosodan ajan sveitsi läi nen lehti Journal de Geneve, josta hän näki maailman katsauksia. Htln saartoi anma mi nulle jonkun kirjanluenavaksi, kun nltiin kahdestaan. Sitäoli hyvin paljnn vaistonvarassa.joshiin halusi olla rauhassa. se piti vaistota eikä ruveta tarjoamaan kesk ustelunaiheita. Kyllä hän saattoi sitte n yht ·äkkiä innostuaja kertna menneistä asioista. elämästään Venäjällä j a matkoistaan sicllii ja metsästysmatkoista ja kai ki sta sellaisesta. Mutta e i hän tuo llaisia ajankohtaisia suunni telm iaja semmoisia. ni istä e i ai nakaan minun kanssani puhuttu.''

"Vuoden 1942 lopusta saakka koitenii n järjestellä si llä tavalla. että kun aamupäivä oli täynnä työtä esitrelyjen tai keskustelujen muodossa hall ituksen , presidcrltin tai rin tamakomentajien kanssa. ni in lounaan jlilkecn hänelle o li varanu tämmöinen <ti ka noin klo 16.00 saakka. ettei ku-

kaan menisi häiritsemään hiintä. Minun tehtäväni o li valvoa, e ttei kukaan mennyt sinne. Matklllll ichct yrinivät kyllä kovasti saada vuoronsa e nnen neljää. Joskus o lin kyllä sitten he ikkoja annoin ajan, mutta ei siitä sitten hyviiä $Curannut . Sen (vapaa-ajan) hän käytti niinlwin käytti. joko o ltiin ulkona ra tsastmlHtssa ta i ul koiltiin tai hänoli mennyt huoneeseensa ja teki siellä tchtäviänsä. Mutta kyl lä sitten hyvin pian neljänjälkeen esittelijäi ol ivat valmiina menemään sisi-iiin.''

Piitimojassa jä1jeste11iin myös erilaiJia juhlia. Mannerheimin 77·1'110/ispiiiviinii oli Sairiiassa jllhlalowws. jossa vieraaua oli 111111. Tasaml/on presidenlli Risto Rpi. Lmmaan jälkeen marski lähti rimamamotkal/e E11.wwn. Viisi päh•ää myöhem· min 9. 6. 1944. alkoi Neuvostoliito'' srmrlryökkäys Kamrak· sello. SA -klll'a.


99

Matkoja ja viera iluj a Päämajan arkirutiinin katkaisivat vierailut sekä matkat rintamalle ja Helsinkiin. Kun o li kyse valtakunnan asioista. saapui prcsidenui, ulkomini steri tai puolustusministeri Mikkeliin. mikäli rintamatilanne ei sall inut ylipällllikön irrottautu van päämajasta. Rauhallisempina aikoina Mannerheim matkusti itse.

Aimn chdotuk.~esta marsalkka ja puolu>tusministeri Wa lden tapasivat si lloint1illöin myös Lahden Seumhuoncclla.joka oli sopivasti puolimatkassa. Mannerheim ei ilrneisc,ti tullut milloinkaan tietämä!in. cttii herkut, joita Se urahuoneella tarjuHiin. olivat Waldenin uma~tajääkaapisra. johon täydc nnyksct tuotiin h~nenomal­ ta maatilal tann ja johon hänellä

oli ilinoa avain." Nämä lapaami-

>et olivat harvoja. joita marsalkan kohdalla voisi sanoa vapaaJatkosodan aikana marsalkka te ki ajaksi tai irrou:oulumiscksi työsHelsinkiin 58 matkaa, joista neltä ede' pieneksi hetkeksi. Kuten jällä hän joutui pommituksccn. hiin kirjoitti s isare lleen Eva Rintamamatkoja Karjalan KanSparrelie toukokuussa 1942: nakseUe ja Itä-Karjalaan kertyi "Voisi n ehkä ajaa Helsinkiin ta14. Kaikki aan man.k i teki kesäpaamaan Sinua, multa en tee sitä kuus ta 1941 tammik uuhun 1945. mielelläni, kchka on niin monia jolloin hän luopoi aktiivi-,csta joiden pitäisi matkustaa. mutta ylip~tlllikkyydestä. 90 junumatjotka e ivät voi.''"" kaa. mikä keskimääri n o li kaksi matkaa kuukaude"a. JunamatVuoden 1941 lopulla.joulukuun kapäiviä kerty i 335, mikä tar13. - 16. päivinä. Mannerheim koitti noin 8 päiviiä kuukaudesteki matkan Rovaniemelle tersa. Usein marsalkka poistui Mikvehtimään Lapinjoukkoja. Kotike liin milessaan jun:"ta jo lliem:ukan hän reki Hangon kautta. tasessa tai Otav:t,:;a. Pohjoisesta tullessa poistuminen \a3HOi ta - jossa kiitti Ha ngon rimaman vapahtua Hiirol:t•sa. Turvallisuus- paaehtoisia ruorsalaisjoukkoja vcn~läisten poistuttua. Jäätävän näkökohtie n ohella tiihän oli syyky lmässä tuiskussa s uorite nu nä se, e llii man.alkka halusi v~lt­ tää turhaa julkis uuua." joukkojen katselmusaiheuni ylipäiillikölle vilustumisen ja hän Aina kin kcrmn. kun neuvonelu joutui vuoteenomaksi loppiaihallituk,en edustaj ien kanssa jäi seen saakka''0 Tautiaan Mannerkesken näiden jouwessa palaaheim poti asunnossaan Halliru•kadun varrella. Mikkel in liliininmaan Helsinkiin kello 21 jun:tlsa iraa lan y liho itajatar Si iri la, mur,aJkk.1 liitätti oman vauNaukkarinen kävi piiivilliiin annun'a junaan, jolloin neuvottelu saattoi jatkua markan aikauu tamassa lääki tyksen ja minuamassa y lipääll iki>n kuumeen . Helsinkiin. Marsalkkapalasi~u­ raavana aamuna ensimmäise llil "M.arsalkalla o li korkea lämpii. j oten vietin juuluaaton häne n j unalla Mikkeliin*' kanssaan. O li n tilannut o ljista te hdyn himmcli n. joululiinan j n


100

kynttilät sekä muutaman tulppaanin . Marsalkka sai paljon joululahjoja. esim. kypäränpäälly~en, sormikkait:l jne. Parhaana lahjana hän piti kuite nkin kunnalliskodin hoidoklden pakettia, joka sisälsi paketin voita. pikkuleipiä ja kahvia.".. ' Mannerheimia liik ullivat vähäväk isen kan san huontionosoitukset, joiden han usko i tulevan suoraan sydämestä. Ylipäällikön turvallisuus Ylipää ll ikön turvallisuudesta va,ta;i pääm:Yan valvomaosaston alainen vartioimijoukkue. jossa o li 10- 14 miestä.•~ Nämtl turvallisuusmiehet liikkuivat aina y lip.'Hillikö n perä'>.~ hänen poistuessaan asunnostaan tai y ltlkansakou luha. Mannerheimin asuessa Hallituskadulla "Rybm:i 8 läfield'' majoittu i saman rakennttksen alakerrassa." Turvallisuusjoukossa oli osa Htlmeen rntsurykmemiss!i vantsmiehintl pal velleira hevosiin tottuneita miehitl. Kun marsalkka lähli rmsastamaan. o li yksi turvanties mukana oman hevosensa kanssa. KunMannerheim käveli asunnollaan yläkansakoululle tai ruokailemaan Mikkelin Klubille, seurasi pari turvamie~täjonkun matkan päiis.>ätakana. Marskin menne,sä '>~unmm tai uimaan lähettyvillä o li aina turvamichiii. Sairiiassa heillä oli omat panokit, joissahcmajoiuu ivat. Turvamiehet eivä t tienneet liihcskäiin aina minne mar..ki oli meno""• vaan j o ut ui v;~ t scuraam;~an häntä

''!.okkuna''."' Ma nnerheim ei e rityisesti pillinyt ''kaval.ieereislaan··. vaun l\Ualloi moiui:. adjutanuia näistä jtlrjestelyistä. Suurta iloa hänelle tuoni tehdtl pieniä kepposia Ryhmä Bläfieldilleja tilai;uudcn tullen eksyttää heidät jäljiItäiin .9$

Päämajan muun henkilökunnan vapaa-aika Vapaa-aikaa päiimaj ..ssa työskennelleillä oli y lccn'ä iha.isin. Aina piti kuite nkin o lla valmiina pala:tmaan työpaikalle. Myös viikunloput työskcnncl tii n. Automaattisia lomavuoroja ei ollut, vaan kun lomaa tarvitsi. sitff piti anoa. U>cimmitcn loma.1oti noin kolmen kuukauden välein, jo lloin matktL,tc uiin kotiin."' Vapaa-aikaa saateuiinjäJjestlll! osaston sistlllil päi vystysjärjestelyin.

Useimmi ten vapaa-ajan vietto sujuijoko yksin tai oman osaston piirissä. Pideuiin illanistujaisia tai kahvihetkiä mm. kotitapahtumien.esim. lapsensyntymänjuhlistamiseksi."' Myös ravintoloissa käytiin seurustelemassa ja nauttimassa pientä iltapalaa omaan laskuun. Syntyi ryhmiä. jo illa oli omat vakiopaikkansa. Kaleva. Nuijanties ja Upseerikerho olivat suosittuja paikkoja." Näiden lisäksi kaupungissa toimi useita muitakin r.IVintctloita. esim. Savon-Hovi, PotTa\\almi , Ce ntrurnja Osula."' Liikenne kaupungilla ja ravintoluissa oli tuona aikana vilka,ta.'00


Tärkeää

va~tapainou

ti ivibccn tarjosi myö~ liikunta. Talvella l.liytii n usein hiihtämä~'ä Mil.l.clin maastoissa. Kcslillä uitiin Pun kalanunessa tui muissa Mikke lin Iammissa. joitu kaupungi";' on paljon. sekä pyör'Jiltiin kaupungin lähimaaMossa. Kaupungin kirjastoa ktiytelliin niin il.Hiin hyväksi. 10' toimistoi~~a tyii~kcntclyyn

Päämajan rilarillisct kavaljeerit Kanssaktiyminen paikkakuntalaisten kanssa vaihteli. o~a piiämajassa työskemele,·i~ta oli mikkeWäisili tai joskus kaupungissa asuneita. monella aktiiviupseerilla oli takana palvelusta 3. Po lkupyöräpaw ljoonassa. Silloin myös yhteydenpito paikalliseen väestöön ~ujui. Miellyniiviä mui swja kcvliähli 1944 on Tnuno Norvilla: ""Ylioppilaskirjoitusten ja penkinpainajaisten aika läh~tyi. S) nt) i pulma:' iimei-.cllä luokalla Mil..kelissä e i ollut yhtään poil.aa. hehän o livat kaikki sodu>su. Pc nkinpainajai<ct o li pidcltävä kuitenkin. Joillakin tytiiillä oli 'en verran suhteita muutamiin nuoriin upseercihin.cnähc an·clivm a<ian hoituvan sitä tietli. Niinpä sitten haaliniin komcnnusl.u111a nuorista u1l\ecrcista tilannena aunamaan. Tilaisuus pidettiin Lea Timo,cn l.otona. Joukko ei ollut kovin >uuri. Tytöt olivat humstranncct yhtli ja toista. niin Cllli tarjottavaa kyllä riiui. Ilta kului mukavasti erilaisissa

Vuo<lmjultliapyriuiin •·ieulimiiännonnaaliin tapaan. Osastoillajärjesteliiin eriltlifiClllilnipiiit•iikaln·ituksia. lälttiiiisiii. komuajaiJia jne. Näiden pien1en juhlt1hetkien t/1"111/a pyri11ii11 kmkaisemaan ryiin yksitoikkoista rytmiti. Kun koti oli """wlla ja åsw11ona useimmitl'lljaenulwone, t•apaa·aikaat•ietelliin ptiäasiassa "oman porukan" kanssa. K111·assa operatiit·isen o.\i/\ltJ/1 pikkujou/111 Up.feerikerlwlla. Kum Irja IVonkcm kokoelma.

scuralcikcissii. H:ujoiteltii n myös n~. vanhoja tansseja, vaikkei tanssi silloin ollutkaan sall ittua . Oli laulua ja musiikkiesityksiä. tytöissä oli soittotaitoisial.in. Tämä oli niin hauska ja mukava yhdessäolo. että ylioppilaskirjoitusten j älkeen tytöt pliättivHt o ttaa uusiksi. Kokoonnuttiin Kaisu Ehrnrootin kotona maalaistaJossa Porrassalmella. Tilai~uus oli yhtä onnismnut kuin e nsimmäinen. Mainittakoo n. cttli mitään alkoholia ei ollut kummassakaan lilai~uudessa. Olivatkohan juhlar juuri siksi niin onnisruneita'l Ja tytöistä tuli ylioppilaita PlHimajun nuot1en upsee-

rien avustumina.··,n:


102

Uikuma oli monelle piiiimaj(I$Sa o·ö.rkemu.fleel/e raktl;lrarrttstur ja rarjosi lry1·iin m>Wpainon ;i;iit,·ölle. Harjoitteluun o/1 111ah;lollisuus panewua 111111. mi/..kt!liläisissä urheilu w•umi,,,\11. JärjestetTiinpii Mik/..eliuurheilukenriillii kerran vleisurlu.>ilumaaottelukin .wo.lllalaisten jt1 saksalaisten•·ii/illä. VP 1jiiljesti pawljoonan sisäisen hiihtokilpailmi ''· 19.J3. johrmne(iiillllt!ll komp[Janian heukilökunta 011 tässä h(lljoittelenwna. Kuvo Ol,~a Remn kokoelma.

1\lusiikinharrastajat Päämajan kuoro "Hu~kaa P1iälle" tai ··Hakkapeliitat". kuten 'it1i myös nim itettiin, oli u•·ccmt.jm.-

sa upseerit eri nsa..;wistu

lapa~i·

vattoi siaun. Hmjoituksiuoli kerran tai kak~i viiko'"'· Kuoro esiintyi erilaisissa tilabuul..:.iM•a ja juhlis~a. Mar,all..l..a Mannerheimin täyttäc"ä 77 vuotta 4.6.19-W kuoro c'itti hlincllc ter\'ehdykscn ) läkan,al..oulun aulassa. minkä tk-l..u\uaj;U O\'at i kuistancct. "Hal..l..apcliitat" muisti,·ut m)ihl..cnmali Erfurthia ja kenraali Nenm.ta nUidcn S) n-

Lähinnä tykistöosaston piiriss:i syntyi kitaralauluyhtye Piupali puupalipojut. T. K. KukkamUki kertoo: ·Tykistössä o li kolme o ikei n hyväii laulajan. U. V. V. TapoJa . Pen tti Yrttimnn el i "Kryy ti " ja Nils Lindholm. "Limppan". ja si uen minä, joka en osaa laulaa ollenkaan. Olin ja ulcn 'icläkin tämän kuoron joh· taja. Kuoroesiintyi kaikenlai\i\'a illani,tujaisissa. Trio 'ai nimensä tuosta siihen aikaan l..uulu,ta suutarin eukon kehto· luuluMa.··t<M

tymilpHivinU.101

1/akkopeliiualworo toi mo11elle piiämajan upseerille l.oil'tl//ua toimimaa mpaa-aiktwn. Piilima· }tmlworoesiill(yi kerran Ht'lsinJii.<.<ii mlwkmmalliuna 11 re1·eliillassa sekii kierteli silloin tlilliiin mmcallakin esii11mnä.uii. Kuoro onniueli mtlr.mlkkaa tliml/11 771'1/0tispciil·iinii yliiktmsakolllulla. SA-ku•·a.


Elokuvat Elokuvilla oli t~rkeä osa päämajalai,tcn vapaa-ajan vietossa. Mikkelissä toimi jatkosodan aikana ncljäcloku,ateatteria. Vanhin tcattcrci;.w oli rouva Agatha Suho;.cn omi,tama .. Maailma ku'i"a·· Maahcrrankadulla. Mikonkatu 12:s'a sijaitsi ··Kino" ja Vuorikadullajo 1930-lu vullatoimintansa alnittanut .. Kinolinna".'"' Vuonna 1942 a'•attiin Mikonkatu 1:ssii "Mikkelin Kino Savo Oy".'"' .. U,cin kiivimme ruokailun jälkeen clokuvis;.a. Näyttlnnöt al · koivat klo 18.00 ja meidän piti olla toimi,tolla takaisin klo 20.00. jotenehdimmejuuri sii nHväl issä elokuviin." muistelee operatiivisella osa.,tolla konekirjoinajana työ~kcnncl l yt Irja Wonkka.' 07 "Sal:~alai>et esittivät meille pää·

majalaisillc saksalaisia elokuvia. Ni itti kävi joskus itse Marskikin kat,oma'>a. Istuin kerran M=· kin takana katsomassa värielo· kuvaa "Kultainen kaupunki". En tiec.lli. miksi Marski kuvan päätyttyä kaivoi nenäliinan ta.,ku.,. tmmja pyyhkäisi silmi!i!in. Oliko tullut myöt!leiHmisen tippa silmään. ''ai muutoinko vain piti p)Yhkäist!l kasvoja. Eihän sen teatterin ilmastointikuun ol lut paras mahdollinen, joten saanoipa olla vain hikeäkin". muistelee tuolloin a'eosastoll;t luutnanuinn työskennclyt Hcikl..i Saarento. '"'

E/okul'i.~.w kiiymi oli suositru tapa l'iet!iiii. •·arwa-aikaa. Teauereiw toimi Mikkeli>>ii u>ecmtpw ;a ;ml.osoda11 11ikana pt'rustelliin yksi lisäiikin. KumHn Vuoriktululla .1ijai11111tl e/okut•atMI/eri Kiuoliunn. Km·a MMA:11 kokoelma.

Saunailtoja Suomalai:.elle saunominen merlit5cc paitsi puhdistautumistn myös seurustelua. Olavi Rytkölä muistelee: ·'Pääintendenni kenraali Gustafssonilla oli tapana kut~ua usein kenraalikuntaa MikkcliMll saunailtann Sairilann. Muistan. enä palvelusaikanani Sairiian kartanos~a jouduin toimiston muun henkilökunnuo kanssn istumaan illallispöyc.lä~sä tai sinen lounasp<iyc.lässäainukin neljäntoistatällai,cn kenmuli' icrailun aikana. Hyvin u~cin o li sanotunlai~ena kut,uvicraanajokin jatko~odan rintamakolll<!ntajista. Vicraanu oli kerran myös kennmli Heinric h;..''""'


1().1

Taikootyötä Oman lisänsä pätimajalaisten vapaa-aikaan toivat mottitnlkoot. Tuosta kaikkia kansnlni&ia koskenaneesta työvelvollisuudesta ei ollut vapaa edes ptltimajan henkilöku nta. Ki lpa iluja monien määrästäkäytiineri osastojen välillä.sattu ipajoskus niinkin. että herkullinen päävoitto. kem1akakku. meni vilungilla väärälle osastolle. ••

Paitsi motinteol'.,a, 1-.ä) tiin jo>kus myös heinätalkoi,sa auttamassa paikall isia maanviljelijöitä'" Varsinkin kcsällli 19-11 tiilIä toi minnal laoli suuri mcrkity~>. kun talojen omat miehet o livat rintamalla. Suunnite lma ..hcinlitöihin kotiin .. ei onni stunut ja sota venyi kahden kuukauden sijasta y li kolmeksi vuodeksi.

Po/uopuidenlwkktlltl'elvollisuus koski kaikkia. Opermiivinen ma.110 kiivi Mikkelin liiflimelsillii sei1semiin kenaa mouitalkoissa wtoden /943 aikana. Telulyksi 111/i kaikkiaan60 monia. Ktwa Erkki Vinala.


105

Päämajan vaikutukset

Päämajan vaikutusten täsmällinen ja täydellinen todcntaminen Mikkeliin ja sen Whiscutuihin tuntuu mahdottomalta. sillä koko maa eli tuolloin p;Jikkcuksellisissa o loissa- todell iscssa hätäti • lassa. Elämä o li monin muodoin sllänneltyä ja s!iänniistcltyä. Jokainen koki raskaita menetyksiä. Jo tätä taustaa va.\lcn pelkkien tilastojen tarkastelu tuntuu kylmältä: paljonko kaupunki ja sen asukkaatansaitsivai päiimajalla? Moniko sai leipUn•H majoittamalla päämajan henkilöstöä tai o namalla työpaikan päämajan trujoamistatyöpaikuiMa? Paljonko paikkakunn an teollisuus. kauppa- ja palvel uliikkeet vaurastoivat tuona tuvuropulan aikana'! On uskottava. että l aikki hävisivät. jos vaihtoehtona oJjsi ollut rauhanaika. Muna päämajallu oli myös markoi n ja penncin laskeilavai vaikutuksensa. Päämaja toi ruloja

pieneen eteläsavolaiseen kaupun· kiin. Se myös nosti tämän kaupungin hetkeksi kaiken poln<r pi~tee•cen. Paikkak"Unta - ainakin sen nimi - tunnettiin monissa maailman keskuksissa. Muna voidaanko mitenkMn todeta, mikäoli päämajan vaikutus kaupungin ilmapiiriin. arvoihin jaa'!entcisiin?Kerroman.cuäsotienjälkccn Mikkelinkinasemalla oli juna lasteitlain menetetystä Karjalasta tuotuja liikeyrityksiä ja tehtai ta, jotka vain odottivat mahdollisuutta aseuua uusille sijoilleen. Kerrotaan. että mikkeliläiset olisivat suhtautuneet n1iihin tulijoihin vähint:iänkin nurjasti; kaupunkiin ei haluttu vieraita. Ehkä tässä nihkeydessä ottaajälleen vastaan uuua väkeä. sijoittaa, majoinaa ja huo lehtia. oli viilieitä kyllästymisest:i. Ehkä se jollakin tavalla kuvastaa kaupungin ja sen asukkaiden väsymistä vieraisiin. Ehkä silloin todcllu haluttiin hengähtäli hetki: vihdoinkin kaupunki on taas meidiin , vihdoinkin saamme itse pä!iuliä omista asioistamme.


106

Asuminen Talvisod<m jälkeen asuntopu la Mikkel issä oli huutava. K ymmeniäasu intaloja oli tuhoutunut talvisodan aikana. 2 500 pakolaista asui kaupungissa. Lisäksi luovutetulta alueeltaoli muunanut usei· ta yrityksiä Mikkeliin. Vaikeaa asuntokysymystä helpotti vain hieman 28 Ruotsista saatuaasui maloa.IS maaseudul· Ie tarkoitettua. mutta kaupunkiin pystytetty~ taloa ja 20 kaupungin kust.amamaa, Lehmuskylään rakennettua taloa.' Asumisen säännöstely aloitettiin Suomessa v. 1940 kesäkuussa. jolloin säädettiin laki kohtuut· tornien vuokrien perimisestä. Toukokuussa 1941 määrälliin vuokrasäännöstely ja huoneenvuokralautakunta kuntiin ja kaupunkeihi n. Se sijoitti vuokralaiset vapaisiin asuntoihin ja seurasi. että kaikki asunnot ja huoneet otettiin käyttöön.z Vuonna 1941 Mikkelissä ei ollut yhtään asunto,-eserviä. asumisti· heys ol i suuri. alivuokralaisten ja asukkien pito yleistä. Pahimmillaan yhden huoneen ja keittiön asunnossa a.~ui kolme perhettä.3 Vastaavaaongehnaaei vielätuolloin ollutcsim. Hclsingissä.joka ei va urioitunul talvisodassa.

Asuntokysymys olikin räjähtiimälön pommi jatkosodan aikana.silläasuntonlkcntam incn Ias· ki viidennekseen sotia cdcltiinccsta ajasta. Karjalan jälleenrakennus oli tuolloin etusijalla muuhun Suomeen nähden.'

Majoitustilanne Suurimmillaan päämajaan ja sen alaisi in yksiköihin kuu luin. 2500 henkilöäjoista valtaosaasuiehkä lyhyitä hajasijoituksen kausia lukuun ottamana koko ajan Mik· kelissii. Kun kaupungin asukasluku jatkosodan aikaan oli noin 11000. olijatkosodan ai kana si is noin joka viides kaupunkilainen päämajan väkeä. Tämän lisäksi Mikkelin kautta kulki joukkoja, jotka tosin usein majoiliuivat laroihin tai muihin vastaaviin tiloihin. Upseerit pyrittii n majoinamaan taloihin. Useimmat päämajan upseereista ja naisista asuivat perheissä. Koska sijoittamisessa otettiin huomioon majoiliajan yhteiskunnallinen asema ja asunnon koko. majoireniin heitä useinuniten virkamiesten ja liikkeenharjoittajien koteihin. Pelkästään lokakuun 10. päivästä 1939saman vuoden loppuun kaupungissa tapahtui 1069 majoitusta "kiil-ellisesti päivio ja öin"_; Myös maaseutu sai osansa Kaupu ngin lisäksi päämajan osastoja oli paljon myös Mikkelin maalaiskunnassa. SuuriniinilIaan sotilasmajoitu s oli vuosina 1941ja 1944,jolloinpäämajaoli hajasijoitenuoa. Erityisesti hajasijoitus näkyi v. 1944 rnajoittajien määrän suurena nousuna. (Taulukko 1.) Otavan opisto oli sekä talvi· että jatkosodan aikanakoko ajan päämajan käytössä. Tämän lisäksi


107

Taulukko 1 Sotilas majoitus :'11ikkclin maalai.s kunnussa vuosina 1941 - -'4 Vuosi Talooksia

1941

19-H

1943

19-'4

74

67

59

ISO

1-'hdc: ~L\ili.A Sc•tmJJ.Itk:n pL:o 1941-19+1

juuri hajasijoirukscL Loivat piitimajan osastoja Otavan majamaan. Jatko,odan aikana Ota\ as>a' oli sotila;,majoitusta 66 taloudcs;a.• Kun alu~-clla oli tuona aikana 307 reki,tcröityii tilaa ••. voidaan todeta. että noin20 ~lr a lueen tiloista m.ull btu i a inakin jonkin aikaa '01 ila,majoituk'ecn. Topografinen o,a,to majaili Mannilan talos\u Ota,assa vuoden 19421oppuun. O>ustoonkuului määriivahvuudcn m ukaan v. 1942 SS henkiliiä." Talon väki a\ui peräkamari,.a. kun osasto oli 'allannut muun talon. Salissa oli toimisto. • Vaikka ei voidakaan ajatella. cuii kaikki 55 henki liiii majoitruivat yhteen taloon, nähdään tästä kuitenkin hyväesimerkki siitli. kuinka majoitus >ujui. Talonväki joutui elämään ahtaissa oloi"a p.~llmajan .., alloitenua"talon. Tämä olit) ypillistäerityise,ti maaseudulla, kaupungissahan o,astot toimivat yleensä koului ssa tai muissaj ulkisissa tiloissa. Mikkelin pitäjän Vuolingon k)'· Iällä majoitcttiin jatko,odan ai-

kana pätimajan henkilökuntaa 26 taloudessa. Kylän luvuissa näkyy selvästi v. 194-' maali~~uu~­ ,_, tap:lhtunut tyki,tÖOS.1StOn. ~­ O~StOojajärjcstclyOS.1StOn muutto lähinnä Nibran ja Kekkolan kananoihinsckii Vuolingon kansnkou lu IIe. U ihcs 70 ihm iMli majoitettiin yhteen ky1Hfin 11• Vastaa,anlaincn \'Oirnaka\ majoitu;lukujcn nousu ha,·aitaan myös Rämiilän osalta v. 194-'. jolloi n päämaj an s uuri tiedotu'osnsto hajas ijoitett iin kylälin. Sotilasmajoiuajien määrii m)iltliili selvästi päämajan kc,kiuärnistä ja hajasijoitusta. V. 1942 rnnjoitettavicn määr5 nou'i mm. koulutusos<~ston Omv:wn s iirtymisen rnyötii. Lasku vuonnul943 selittyy kcnttäarmeij<~n y leise llä supi,tamisellaasemascxJ:m aikana \Ckä topografi~n o'a>ton muutolla Helsinkiin. (Taulukko 2.)


10~

Taulukko2 Päämu.jan majuittajat Mikkelin rnaalaiskunnan eri kylissä \'uosina 19-tl -1944

OtU\(1 Vuolinko Rantakylä Rämälä Tuu~kal a

Rahula SoiHalu Kyyhkylänn. Moi~io

1941

1942

1943

19+1

20 6 12

31

21 2 6 2 7

52 23

0 8 5 4 7 1

2 9 15 7

9 15 5

8 1 6

2 4 1

8 5 6

l.iohdo \(MikA. So1.moj.ltk:n pk:l 19~1 19-1-1

Thlot sotilasmajoituksesta Sotilasmajoi tu~>csta ~aadut kor-

vaukset määrli) tyivät kunkin paikkakunnan \allitsc,an hintawson mukaan. Korvauk,cn mlilirästä pääni kunkin kunnan majoituslautakunla. Kon uus suoritettiin kunnan varoista. jokapuolestaan sai summan 'ahion 'aroista puol ivuosi nain. " (Tau lukko3) Kaikkiaan Mikkelin kaupunki ja kaupunkilaisetsaivatjat~osodan

aikana tuloja lähes 15 miljoonaa markkaa sotilnsmajoitukscstu. Tämä summa jakautui ) ksit) i\ten henkilöiden. yrity>tcn ja yhteisöjen kesken. Asukasta kohdeolaskcuunalulooli 1301 mk.'' Vuoden 1941 ;likanu sotilasmajoinajia oli Mikkelin kaupungi>sa 450. joista yrityk:,iU ja yhteisöjäoli 24.'6 Majoitu;,tulomajoit-

tajaa kohden oli 3 792mk. Ko>ka päämajan henki lökunnan majoitus t..cskinyi 'arakkaampiin ~o­ teihin. päätyi >innc myös suuri osa sotilasmajoituslllloista. Mikkelin manlaiskunnan kassan kaulla kulki vuosina 1941- 19-14 majoituskorvauksia 3 562 813 mk. (Taulukko4.) Summakoostuu ~uurimmaksi osa~si mak ..cruista' uokrist:l. Noin kuudc;o~a oli korvausta IInloista ja sähköstä" Majoiuajia maalaiskunnan alueella oli 21 0" . joten keskimätirin jokainen majoiliaja sai 16966marUaakonauksenasotilasmajoituksesta. Keskian•oei kerro kol.o totuuua. sillä 210 m;tjoiuajas!:l ainoasiaan 12 taloudessa oli jatkuva majoitus. Majoiteuavista snadut korvaukset tiippuivat Mnen sotilasarvostaan: kenraalista ja esiupseerista maksettiin 12 - 16 mk. upseerista 5 - 10 mk ja sotamiehestä 1 - 3 mk vuorokaudeha.


L09

Vuulingon kyliil/ii. joka sijait.fee 11. viidm kilumnrin ptlllssä Mikke/istii itiilin. oli monia ominaisuuksia.jotka t•aikmtil'(lt piiiimajan omsrojc>n .fijoirramiseen sinne. Kylll sijaitsee rauunien t·arrl's.va. lylr.t·en nullkan piitissll kallllll!(ivw. Alueella oli kolme wurlll wloa jo kansakoulu. jossa myös oli runsrwlti majoitustilaa. Y/iikm'tl;So Nikaran. a/akumssu KeM<olan tilojen piiiirakemwhet. Kut·at Raimo Virranm.


11 0

Taulukko 3 Korvaus sotilasmajoitukscsta Mikkelin kaupungissa v. 1941-1944. Vuosi

Markkaa

1941 1942 1943 1944

1 706 587 3 873 281 4 771 446 4 424 555 14 775 869

Yhteensä

Lähde; MKA. )..1Jin kaup. menot sot.majoitukscsta.

Tilikonit V 1 Gf5.7.L0.13.l 7.

Taulukko 4 Korvaukset sotilasmajoitukscsta Mikkelin maalaiskunnassa v. 1941-1944 sekä korvausten keskimääräinen jakautumjncn majoiliajaa kohden.

vuosi

korvaus/mk/v

1941 1942 1943 1944

407 032 936 360 7?.7 464 1 421 957

majoittajia /v 75

65 59 152

mk/ maj./v

5 427 13 770 13 347 942 1

Ulltdc: MMlkA. <vllin mlk:n kunn.ken. 1941.1944. Sounajl.ltk.pk:n poh· jalta ~lny korLislo.

Lotistaj apuolustusvoimissapalvcllcista nai sista korvaus ol i 414 mk. Maksun kritee rinä majoi tcnavan sotil"sarvon lisäksi oli myös se. anncH iinko majoitetulle oma huone vai jakoiko hän sen toisen henkilön

kanssa••

K(llvaussummat myötäi livät päämajan s ijoituksen vaihtel uja. Vuosilta 1942-43 saatu korvaus majoiliajaa kohtioli selviisti suurempi kuin v. 1941 ja 1944, mikii johtui si itä, cllä majoillaj ia o li vähemmän, multa majoitcuavat korkcampiarvt)isia. Miehistöä


111

maJOUenun erityisc!.ti vuosina 1941 ja 1944,jolloin heitti kuljeteniin rintamalle ja rintamalta pois. Lukuja tarkasteltaessa on myös huomioitava, cuii v. 194 1 korvaukset ovat vain puolella vuodelta. Keskimääräinen vuosi korvaus soti1asmajoiruksesta vastasi v. 194 1 maatyömiehen 111 päivän palkkaa. vuoden 1942 korvaus peräti 206 päivän palkkaa. v. 1943 korvaus 153 ja v. 1944 korvaus 97 päivän palkkaa. Tuon ajan yleistä hintata$oa voidaan kuvata myös er'Jiucn elintarvikkeiden hintojen avulla: perunan kilohinta vaihteli 4,89-9,23 markan välillä. silakan hinta 6.611 8.97 vtilillä ja sianliha 33,93 34,54 markan välillä. Huoneen ja keiniön vuokm olin. 455 markkaaja koivuhalut kotiin ajertuina

5 19,42 - 907.20 markan välillä kuutio."' Majuinamalia si is everstin kolmeksi vuorokaudeksi tai lotan viikoksi saattoi majoi naja hankkia ylimääräisen kilon sianlihaa tai kuusi kiloa silakoita. Sotilasmajoitus jakautui eri ammattiryhmien kesken siten, että kolmasosa majoi nujist:~ kuului viljclijäväest.öön, runsu.ll 20 % ammali$Sa toirnivmtn vHe~WHn (kauppiaita, virkamiehiH, ammatinharjoinajia) ja 18% ylimpiliin ammattiryhmään (papit. lääkärit, johtajat). Yli 40 % majoittajista kuului ylimpään ammattiryhmään tai anunatis_<a toimivi in . (T aulukko 5.) Kuitenkin v. 1940 Mikkelin maalaiskunnan asukkaista n. 83% sai toimeentulonsa maanviljelyksestil."

Taulukko S Sotilasmltioituksen jakautuminen eri ammattiryhmien välillä Mikkelin maalaiskunnassa vuosina 1941-1944. Ryhmä Yhteisöt Ylin ammattiryhmä Ammatissa toimivat Maanviljelijät Muut (ei i!Jn .) Yhteensä2 '

majnittajia

% majuiuajista

15 36 47 65 37

7.5 18.0 23,5 32.5 18.5

200

100,0

Llhde: M.\1tkA. SoLnuj.ltk:n pk:l t9J t-t9-14.


112

Kun majoitusta tarkw;tellaan päämajan niikökuhnasta, on majoituksen jakautuminen ylempiin sosiaal iryhmiin luonno llinen. Osastm pyriuiin sijoiuamaan lii kenneyhteyksien lähelle, taajamiin ja keskuksiin. hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Myös majoitustilojen fyysinen sijaimi lähekkäin oli tärkeää viesti- ja muiden yhteyksien kannalta. Mikkelin maalaiskunnassa Otava oli laajama, joka täytti nämä vaaditut ehdot. Taajamassa puolestaan w;ui enenuuistö seudun ylemmistäsosiaaliryhmistä. Kylässä ol i kaksi suurta koulua. Otavan kansanopisto ja Otavan maatalouskoulujases ij aitsi vesija rautatie n risteyksessä. Ammatissa toimivien ryhmästä 24 asui Otavassa tai sen välittömässä läheisyydessä.!> Korvaukset majuituksestajakau· tuival hyvin epätasaisesti. Joissakin tapauksissa majoitlL5tajatkui koko jatkosodan aj;m,joissakin tapauksissa se saattoi kestää ainoastaan muutam ia päiviä. Koska Otavan opisto ol i koko sodan ajan puolustusvoimien käytössä. majoittui sen opcuaj i· en asuntoihin korkea-arvoisia upseereja lähes koko sodan ajan.z' Tulonlisä oli merkilUivii. Soti lasmajoitustuloa saatloivat saada myös vähiiväkisemmät väestönosat: erään tilan kaksi karjakkoa muunivat yhteen huoneeseenja luovuttivattoisen h uoneen sotilasmajoirukseen. Yksi upseeri (5 mk /vrk) majoitettuna tähän huoneeseen koko sodan

<\iaksi tuotti 1 800 mk vuodessa. Korvaus vastasi noin 30 työ· päivän palkkaa. Kaikki korvaukseen oikeutetut eivät lunastaneet korvauksia. Johtaja Pölhö, j onka a.~unnossa marsalkka Mannerheim asui, luopui korvaus vaatimuksista. Myös muita va~taavia tapauks ia on ticdossa.'"Luopumisecn lienee vaikullanut paitsi majoi ll<\jien hyvä tu lotaso myös korkea-arvoiset majoitcttavat, joita kohdeltiin vieraina sekä talvisodan aikana kocllu yhteishenki. Solilitsmajo itus nihcuui myös menoja, mikii näky i erityisesti majoituksen lopuuua. Toimistokäytössä olleiden huoneiden s isustukset o liv<ll kärsineet, kun seinil le oli iskeuy kmttoja, tehty väl iseiniä jne. Valtio kuitenkin korvasi nämä vauriot. Mikäli rnajoitet ut oliva t huolimattomuuttaan särkeneet paikkoja, joutuivat he itse korvaamaan aiheuuamansa vahingot.!' Rantakylän kattanossa tehdyssä loppukatselmuksessa todettiin huonekaluja hävinneen. ikkunoi· ta rikkouruneen . seittiin ammuskelluu jne.'• Ala-Nikaran asuinrakennus oli majoiruksen jäljiltä vahavan likainen. seinät oli tervattu j a siellä vilisi syöpäläi· siä."'


113

Vaikutukset elinkeinoelämään Mikkelin kaupungin v~kiluku kasvoi päämaj~n vaikutuksesta n. 15-20 "K. Tämäjoukko käytti ja tarvitsi kyllii munia palveluja. mutta synnyttikii l..ysyntll uutta liiketoimintaa? Kun vermtaan tilannetta Mikkelissä tilanteeseen Jyväskylllssa. lähes samankokoisessa kaupungissa, voidaan todeta. että mi tään kovin merki llistä vaikutusta ei pä~majan s ijoittu misell a ollut ka upung in cli nkeinoelll mii llc. Ku n koko jatkosod an aika na Mikkelissii perustettiin 73 uutla palvelualan y oitystä, vertailu kaupunki Jyviiskylässli perustetti in samana aikana 78 yritystä. PiiUmaja o li si is h yvin pitkiil ti itseriilloincn "rniehitLäjä", jo ka tuotti itM: itselleen ne palvelut. joita 'e tarvitsi.,.,

Yleise,ti voidaan todeta. että yritystoiminnan kasvu laantui molemmi~sa kaupungeissa sodan loppua kohden. Mikkelissä lasku tapahtui hieman tasaisemmin kuin Jyvä>kylässä. Mikkelissä perustettiin v. 1944 15 uutta palvelualan yritystä. kun Jyväskylässä va.,taava luku oli kuusi. (Taulukku 1\ ja liite 8.) Millaisia yrityksiä Mikkeliin sitten perustettiin? Palvelu:olan yritykset on jaettu viiteen eri luokkaan toimialan mukaan:

2 3 4 5

majoitus- ja ravintolapal veluyritykset . kaup:onalan yritykset. liikennepalveluja tuottaneet yritykset . ammatinharjoittajat ja verstaat . muut luokittelemmtuma! yri tykset

T aulukko 6 Mikkelissä j a J yväsk ylässii perustetut uudet palveluala n y r itykset v. 1941-1944.

Vuo~i

1941 1942 1943 1944 Yhteensä

Mikkeli 24 21 13 15 75

Jyvit~kyl ä

31\ 19 17

6 78

UUtdc: MKMA, F.hn~cinoihn. 19J 1 -t~44: JyMA. Jkyllln mai>or.ark .. elinkeinmltn. 1941 - 1944.


114

Taulukko? M ikke lissä ja J yvä sky lässä vuos ina "1941-1944 perus te lut uudet pal veluala n yritykset toimialan mukaa n.

194 1

1. Rav&rnaj 2. Kauppa

Mli Jkl 2 () 12 26

3. Liikenne 4.Amm.h&

4

verstaat

6 0

5.

MUUI

YHT.

1942 Mli Jk l

5

1 10

2

9 0

6

24 36

21

5

1943 Mli J kl 1

1944

YHT.

Mli Jkl

Ml i Jkl 9 3 3M 40 6 7

1

1

9

0

9 0

4

3

8

3

4 0

18 26 2 2

17

15

(i

73

3

0 19

13

78

Lähde: MK1\1A. Elinkcinoil m. 1941· 1944: JyMA. Jkylän m ai~tl' .ark .. cJinkcinoihn.

1941-1944.

Vuonna 194 1 Mikkelissä perusteltii n selvästi eniten kaupanalan yrityksiä. Se uraavana vuonna majoitus- ja ,·avintola-alan suhteellinen osuus nousi 24 %:iin. Myös ;~mmatinharjoittajien ja vcrstaidcn miiiil'ä kasvoi . Vuosina 1943-44 uus ien pal vel ualan yritysten pcrust;~miscn painopiste siirtyi takaisin kauppaan. Myös Jyväskylässä kauppojen perus taminen halli ts i vuolla 1941. Sama s uunta usj atkui vuonna 1942. jos kin lieve mpänä. Vuonna 1943 ammatinharj oinaj ien ja verstaiden perustaminen lisääntyi kattaen lähes puolet J yväskylässä perustetuista uusista palvelualan yrityksistä. R avintola- ja majoitusl iikkeitä perustet· tii n v. 1941-11144 vai n kolme,

kun niitä Mikkelissä pe rustettiin yhdeksän. Uu sie n yritysten pe rustaminen J yväskylässä tyreh tyi läheskokonaan vuonna 1944. Hote llit ja ra vintolat Seurahuone, kaupungi n para~ hotelli, palo i talvisodan pommituksissa. Jatkosodan aikana kaupungin li ppulaivaksi tu li Hotelli Ka leva, j onka uudet tilat valmistuivat sopivasti vuoden 1941 a lkupuolella. Paikkakuntalaiset eivät tos in päässeetnauttimaan uudesta hotelli-ravintolastaan,sillä sinne pääsi ainoastaan upseeriseurassa.~'

Kestikuussa 1942 ravintoloits ija Alfred Erland W ilen avasi Miko nkatu 1:ssä ens immäisen luo-


115

kan mvintolaliikkeen. jonka yhteyde,sä toimi anatkustajakoti. "Ravintola Oy Porrassalmessa" oli p;~ikkoja 73 henkillillc. se oli auki artmukuudesta yöyh teen. Siellil oli myös lupa järjest~ll musi ikk iesityksiä. J~ Saman vuoden marm,kuu~sa torin laidalla, Mikkelin SäMtöpnnkin tulossa avani in 132-paikkainen. niin ikään ensimmäisen luokan musiiklåesityk,iä järjestHvä r-avintulaliike"Savon Hovi Oy"H Seuraavana vuonna kaupungin sckii majoitus- etili ravintolakapasitccni vielä ka,voi, kun Mikkelin Aseveljet ry perusti ''Hotelli Nuijamiehcn'' Hallituskatu kahteen." Pait,i ravintoloitu Mikkeliin pcrustelliinjatko,udanaikanamyiis useita kahvil:t- ja ruokailuliikkeitH. Pääasiassa Yhteysesi kunta Nordin väkeii palvellut "Ruokala- ja kahvilaliike Kaarina•· aloinl helmiku ussa 1942toimintansa Kasarminkadulla uuden kivitalon alimmassa kerroksessa. Mikkcliläisen rakennusmest arin ruuva Alma Rä~llsen emännöimässä ·~Kaarinas~n'" oli paikkoja 35 henkilölle. Kahvilalla oli niin ikHlin o ikeus jllrjestiiä mw.iiklåesityk<iä. '-' Muita kahviaja ruokaa tarjoilevia liikkeitä perusteniin lähinntl kaupungin kesku,tuan: "Pallas" Porrassalmenkadullc. "Aula". Savilahdenkadulle ja "Pimi" asemun lähistölle."'

.\1uita liikkeitä Mikkeliin pentsteniin myös neljä pe'ulaa jatkosodan aikana. Venai 1ukaupungissa J Y''ä.'ky1!\ssä pe;uloita ei perustettu lainkaan. Pesu loiden pentstamincn Mikkeli,sä johtui nimenomaan päämajan henkilökunnan mukanaanluomasta palvelutar)lCCnlisäyk~estii. Sodan alkupuolella upseerien oli mahdollista peM:I· tää vauuccnsa yksityispesu"a.ja v. 1944 se tuli reservinupseereille pakulliscksi. Parturiliikkeiden määräii ei p~ä­ mujakaupunkinu olu kuitenkaan näyuänyt sanott:tva,ti lis.~ävHn. Nähtiivästi olema<o;a oll<:ct p.~r­ turiliikkeet pystyivät tyydyttämään kysynnänlaajentamalla toimintaansa. Kuului,in tuon ajan mikkelillilsista panurcista lienee nllut Kirkkopuiston reunustalin sijainnut Hyytiäiscn parturi- ja kampaamoliike. jota marsalkka M:mnerbeiJnin li'<äksi käyttivät monet päämajan upseerit. Päämaj an vaikutukset "vanhoihin" yr ityksiin Piiiimajan vaikutuksia Mikkelin elinkcinoellimtiiin ei voi mitata ainoastaan uu<icn yritysten perustamisella. vaununennenkaikkea otettava huumioon sen vaikutus olema.,sa olleisiin yrityksiin. Kysymykseen o n vaikea plläsltl kä>iksi. sillä sota-ajan yleinen tilanne, tnvarapula ja säännöstely vetivät alta sitä. mitii pillimaja mahdollisesti toi rulle"a:m. Esimerkiksi ko timaan kaupan volyymi laskl40'if-vuotccn 1944


116

mennessä, mikä aiheutu i tavarapulasta ja mustan p<irs~in kaupasta:" Kauppiaillaci ollutmarkkinointiongelmia. sill>i kaikki tavar-a. mitä saatiin. meni kaupaksi.!* Kirjapaino Länsi-Savo Länsi-Savon kirjapaino oli sotavuosina vakavarainen ja maksuvalmis yhtiö. Kirjapainon tulotili oli v. l 944 3,5 kertainen vuoden J 939 tiliin verrattuna. Länsi-Savon kiojapaino oli valittu päämajan ki ojapainoksi hyvissä ajoin, sillä painon työt lisääntyivät jo YH:n aikana ja ylipäällikön ensimmäinen päiväkäsky 30.11.1939 paineuii n Länsi-Savon kirjapainossa. Päämajan koulutusosasto antoi v. l940ybtiön käyU<i6n paperinleikkauskoneen. jonka yht iö myöhemmin lu oasti omaks i. Vuonna 1941 puol ustu~voimien avulla hankiniin lalom;okone ja v. 1942 pikapainokonc. Paitsi ylipäällikön päiväkiiskyjä Länsi-Savon kirjapainossa pai neuiin kä.,kylehtiä. kunniamerkkilucttcloja, talouskäskyjä, taktisia oppaita ja erikielisiä lentolehtisiä. S;olaisia asiakirjoja painellac!>.~ painosali n ovella seisoi varti<)mics, ja paikat tarkasteuiin työn pHätyttyä. ettei yhtään kappalella salaista asiakirjaajoutunut hukkateille. Sotatarviketeollisuuden tuottajanaLänsi-Savooli erikoisasemassa. Työvoimapulastajaammattiväen puutteesta ei tarvinnut kär-

siä. sillä miehet miiiirätli in jäämään töihinsä heti YH:n <Oicltua. Virka-apua saatiin tarvittaessa päämajan toirnituskompp<~nialta. Vakinaisen henkilökunnan määrä nousi vuodesta 194 1 vuoteen 1944 37:stä 56:een.34 Sodan lopunua yritys oli valmis uusiin haasteisiin niin toimiv;m konekannan kuin henk ilökunnankin suhteen'• Majoitus-ja ravirsemusliikkeel Suuoimman hyödyn sotilasmajoitukscstasai Hotell i Kaleva. Koko ~odan ajan osittain kesään 1945 hotelli oli puolustusvoimien käytössä. Kriisiaik<Ona h<>telli oli koko ajan täynnä, oninkii voi laskea yriltäjällc voitoksi vaikka korvau~ o lisikin o ll ut normaal ikorvausta pienempi. Kalevan ravintola ruokki suuren osan päämajan upsecristosta k;ohdcsti päivässä. minkä lisäksi ravintolasali lienee ollut täynnä u~cimpi na iltoina päämajan lukuisan joukon nauttiessa iltapalaa ja seurustellessa vapaa-aikana. Haitaksi ei tarvinne lukea sitäkMn mainetta, minkä Ka leva hankki y li pää llikkön muoninajana. (Taulukko l!.)


117

Ta ulukko II Majoitusliikkeiden saama sotiiiiSI1lajoltustuJo Mikkelissä v. 1941-1944 Majoituslii ke Kaleva Tapio Mikkeli Porrassalmi Nuijamies Matk.koti Rajantie

tulo/mk 1 758 331 404 347 189 025 28 7 16 10 345 27 680

L.'ihdc: M KJ\. K•upungao sot.maj.DlCIIOI. L:rinclykonn t'J4 t · 194-1 V 1 (.;(: 5.7.10. 13.

Muut vaikutukset Paitsi u~u mi scssa ai heutti päi\majan sijoittuminen Mikkelin julki!.iin rakcnnuk.~i in ahtauttaja crikoisjiirje,tclyjä. Ko$kapäämaja valloitti useita kouluja, jouduttiin vapMksi jääneissä kouluiss..' työskentelemään useammassa vuorossa ja ahtaissa tiloissa. Jatkosodan alkaessa Suur-Sai maan suojeluskuntapiiri. johon Mikkelin semu kuului. määrättiin sotilashallintoalueeksi. Sotilashalli ntoalueella yli n määräysvalta oli puolustusvoim ien käsissä eikä siviiliviranomaisilla.•Q Kesäkuun 20. päivä 1941 'isäasiainministeriö antoi Mikkelin lääninhallituk.;elle määr'Jyksen, euä Mikkeliin, Mikkelin maalail.kunt:mn ja Hihi•cut.lulle ei sijoitctasiirtoväkcä••, koska p.'iämaja aiouiin sijoiuaa seudulle.

Kanssakäyminen mikkeliläisten ja päämajan henkilökunnan väli llä ei ainaollut ruusuista. Asenteista ja epäluulo~ta kenovat seuraavat esimerkit: kesäkuussa 1943 Mikkelin luonnonsuojelulautak unta nli valittanut päämajan knmcndantintnimi,tolle. että sntila;hcnkiliit kutknvatpuistoissa puic.J cn oksia, tunnclevat son:ien pesiH ja taliovat nurmikoita. Piilimajan csikuntakä.skyssäsiuen kiellcuiin tällainen käytt~ytyminen .•'

Mielenkiinnosta sijoituspaikkaa kohtaan kenoo seuraava mielipide: "Mikkeli oli aika primitiivinen paikka. alkuasukkaat eivät kiinnostaneet meitä eteläsuomalaisia:••; Yleensll välit kaupunkilaisten ja pl!ämajan benldlökunnan välillä kuitenkin koettiin hyviksi."'


IIR

Päämajan 'ijait"~eminen \llikl;clissä toi paiUakumalai,ille työtä. Monet mikkelillli~poJat työ\kentcli,ät päämajan eri o,a,toi'· sa lähcucinä. Tuolloin p:tl~kuan kuuluneet vanueet. ruoku ja pieni piih•iiraha olivm vnrm~hti tar· pccn monessa pcrheessil. Jlilämaja tarvi t'i myö, httoltohenkiliikuntaa. Siivojan paikat o liv:tt haluuuja. koska palkkaan kuului myös ateria ja tupakka-anoo>. jnn~a saattoi Yaihtaa 'okcriin tai muuhun tarpeellheen." Päämajan lääkintäosa,tolla t)ii'kcntcli monin oman alan'a >pcsialisteja. mikä taka\i 'en. culi mikkcliläisillä oli mahdolli,uu' päästä parhaaseen mahduII i>Ccn hoitoon Mikkel in I!Hininsuinmlan yhteydessä toimincc>sa 17.

Solasairaalassa. ~" Merldtykseuömäk'i ei Yoit:tnc sanoa sitä so'iaali,ta 'uoro' ai1.'\ltusverkkoa. joka >) nt) i :1-ftkkelinja mikkeliläi,tcnja päämajassa pahellcidcn henkilöiden välille. Lähc' kaikki k) \CI}Yn \·astannect päämajan up;,eerit

mui\ta,·at Mikkelin micll)llå\änä ja luonnonkauniina paikkana!" Monet päämaja."a pah·cllciMa upseerei,ta toimi' at myöhemmin yhteiskunnallbc,ti korkeissa tehtä\'issä. eikä liene ollut haitaksi. ettö he >uhtaului vm myönteisesti Mikkelii n. Suku laisuussuhteita ~yntyi avioliittojen kauna. kun plilimaja;sa t) öskennelleet iha>tuivm .. muikkuihin ... kuten lcikillincn nimit)S mikkeliliiiM) tiii,tä kuului.• Mil.kelin kaupunki\Cural..unnan 'ihinyjeo luenelon pcru,tccllaei 1-uitenkaan ,·oi tehdä johtop~l!­ töksiä siitä. vaikuttiko päämajan sijaitsenunen Mikl..clin >cudulla erityisesti avioitumi>ccn. Upseereita vihityissäoli ainoastaan yksitttlisill tapauksia. Joitakin inhi millisiä tragcdioita ja perheen särkyntisiä. joissa toi-cna osapuolena oli päämaja•sa työskennellyt henk ilö lai yhteysesikunta Kordinjäscn. on sliil) nyt mikl..cliläisten miclis\ä.

MrösMikkeli.Hii /iihclelliint·. JY-12 /ap.<ia .<0/tltl pa~ocm RuM.tiin jll Tanskaott. Pienimmärlap!i.!lonlimr min nmstum rttodell ikili.\iil ;te

'"'"'himmat

110itt Å1'11Wiell·

morioila. Kllikkillwi Mi/..J.l'/isrä liihereuiin 110i11 200 mralasra. Kumssa kl's~t>/111/or­ lllpttmssa Mikkeli.uii .•iiml(l organisoi11111 Syll•i Pallntlll. Km•o Jalkm·iikimrcst•tm kokoe/Jn(l/.


119

Päämajan perintö

Ehkä nak) vin päämajan mukanaan tuoma muuto' oli Mikkelin vaakunan muuttaminen. Jatkosodan aikana oli kaupungissa virinnyt tunne. cttii tiistä ai nutlaa· tui~cstu jaksosta oli ~antava jokin mc l'kki kaupungin ulkoiseen tunnuksccn. Tehdyt luonnosesitykset eivät kuitcnkmln marsalkkaa ryydyt· täncct. \aanh:inhalusianraapäämajakaupungilleen jotakin per'oonalli-.ta. Pääd)ttiin marsalkan"'u•oihin. jotka tulivat vaakunan yl~o>ann risrikkäin. Ehdotu~ oli ainoana asiana esillä !..aupunginvalnou~ton kokouksessa marsalkan 75-vuotispäivänä 4.6. 1942. Vil'all i,en vahvistuksen asia sai 15. 1. 1943 . Joulukuun 21. 1944 presidenttiylipäällikkö M;onnerhcim kävi Mikkeli-.,ä C\ittämä\sä' iralliser kiitoksenom 'iitä. että kaupunki oli .. kolmen \lxl;on aikana viernanvami..c,ti majoittanut puolu\luwoimain >limmänjohdon... Kiitok..ck'i hän antoi neljännen luokun Vap:oudenrisrin liitettäviihi kaupungin vaaku naan.

Mikkelin kaupunki siis kantaa 'aakuna~!.aan. n!ik)'' imm~ssliul­ koisc5>a tunnuk>essnan sekä mars;olkansauvoja että VapaudenriMHi.'

Muistoksi vuoden 1918 plilima· jasta muutett iin l\llikkc lin mutatieaseman ohi ku lkevn Rumakatu Mannerheimintiek~i heti so· dan jälkeen.'Toi-.en maailm:msodan jälkeen muutettiin Pohtimonkadun alkupää Päämajankaduksi . ~luitakin ehdotuksia tehtiin. mm.jo vuonna 19-B Hallitu!.kadun muuuami nen Sotamarsalkankaduksi.' Hanke kuitenkin raukesi. Ainoat kiinteät j~!intect l>iiiimajasta Mikkeliss!i o livat Naisvuoren luolastoja saksalai'lcn pamk· kikylä Pitkäjärven r:tnna,su. Jalkaväkirykmcnni 7:n kotiutuessa marra..,kuu.,,ul944..cjoutui tehramajoituk-.ccn. koska päämajan osastot 'iclä kan,oiui' at kasarmia. Kc,ään 19-'5 mcnne'sä J R 7 päibi t:tkai>in nonnaaliin päiväjärjc>t) ksccn. Osa kantahenkilökuntaa joutui asumaan sak,alai;,ten parakkei hin. jotka

Marsalkan sau•·m liitmiin Mikkelin makwwan ltlllrsalkka Mannulleimill 75•·uoti:.päio•iillii 4.6.19-12. Jatkosodan jill~em makunaa11 lisii1tiin o-ielilneljl/11nell luokan \lapamlenri.1ti. Kut'a:t~a t·cwkw um lummosvtw-

de/w 19-12 .w!kii mw.111lkcm ki1joiuamaua teksti "Kamm e/1d0111ksen OlllliHIIIIC'ek<i. H_\Täksyn amMta JIIIOit'vtmli. Mmmerlu!im. " Kul'tl Timo Kilpeliiim!ll.


tisjuhlavuonna paljasteniin Kalervo Kallion tekemä Päämajapatsa,• Pa tsas sijoitetti in Suur· Savon aukiolle eikä Hnl litustori llc. kuten all••per!iinen wrkoitu~ oli. Vuonna 1974 avattiin yl ipäiillikön sodanaikainen työhuone- kcsl.uskoulun openajainhuon.: - Päämajamuseolla yleisölle.

Monien mikk1•liläistl'n julkisten ja yksirristen rakelliUISien seinissii nil~y,r ohei.<ill wuluja. jmkll kerto•·at päilmajan oUiliOjentoimineen kneilis;ii tiloiHa wMjÖ jarkos(){/cm ailwna. Ku.-n Timo Kilpe/iii-

nm.

olh:lljiiiikylmiätalvisaikaan. Komenl:ljaSimclius perheineen a~t• i kenraali Erfunhin parakissa.' Ylläpitääkseen päämajan mui~­ toa ~11Uelin seudulla Mikkelin Reserviupseerikerho painani '. 1953muislotaulun sijoitena' aksi taloihin. joissa toisen maailmansodan aikana oli sijain nut pä!imajan osastoja.s Monet no;,. ta taului~ta ovat yhä 50 vuoden jälkeen paikallaan ctcis.:"ä pUUoven vasemmalla puolella J..ertorna"a talon menneisn clcMä. Kulunccn50vuodenaikanaMiJ..J..eli cm mui~tanut päämajahi,toriuan'u monin tavoin. Jo vuoden 1942 :tlu,sa vahuu tenu /1.. /1.. Tienhdmochdotti toimenpiteitä mm'l-alkan ratsastajapatsann pystyttiimbcJ..~i. Ratsastajapatsasta ei l.uitcnl.aan Mikkeliin koskaan teht).Scnsijaanv.l967111arsall.an s:uavuotissyntymäpäiv~nHja Suomen itsenäisyyden 50-vuo-

Mikkelin 1\uorkauppakmnari laati v. 1985 suuttnitelmanjokavuotiscsta Mannerhei tn-tal>nhtumusta, m ikä kuitenkin jäi toteutumana' 1990-luvun alussa kaupungissa heräsi uusi kiinno~tus pliämajakauteen. Vuonna 1991 l.ä) nnistyi :\likkelissä ~ijait'IC­ vassa Helsingin Yliopc>ton Maaseudun tutkimus-ja koulutu,kcl>· kukscssa Mikkeli n p!iäl11ajakautta koskeva tutk imus. jonka tarkoituksena ontuonaa tietoa 111111. matkailun käynöön. Hankkeen taustalla olivat Mikkelin läiininhallitus. Mikkelin kaupunl.i ja Mikkelin maalai,kunta. Vuonna 1992 kaupungi<;.a järje,telliin Manoerheim-seminaari.Samana V\tonna kaupunki hanl.ki hal li nta~msa marsalkka Mannerheimin saionkivaunun. jolla hän teki sotien 1939- 1945 aikuna useita kymmeniä matl.oja •ck11 rintamille että kotiscudulla. Vaunu on ylciwn nähtävUnä Mil.kelin rautatieasemalla. Kun "Lokki" Puo lustusvoimain piiliesikunnan kcskukscnn poistui Naisvuoren luolasta 1.!!. 1945 mennessä. se muuttui Mikkelin 'aru~kuntakeskukseksi.• Pikkuhiljaa yhte) ksill pureniin tarp<.-cnomina.• Osa Lokin tiloista oli jopa asuntokäytös~ä sodan jälkeen. Sittemmin huoneet jäi-


121

vät tyhjilleen ja puurakenteet lnhosiv:u.10 Vuosien mi uaan on k.tiyty keskustelua Plitimajnmu · scon laajentamisesta sekä viesti · kesk us Lokin entisiiimisestä. Lokinentisöimisessä varsinaisena a>iaa ajavana tahona on ollut Kaakkois-Suomen Viestikilta.

tyy Marskin päiväkoti. Kaarinan päiväkoti saksalaisten käyttämän kahvilan tiloissa sekäesim. Marskin Kuri iri -kuljetusli ike. Mikkeli tunnetaan kolmen sodan päämajakaupunkina, joka yhä suuremmassa määrin on alkanut k<r ro'taaainutlaatuistamenneisyyt· tään.

Piiilmajan perintö Mikkelin seudulla on enemmänk in henkist~ kuin aineellista. Yritysten ja yh· teisöjen nimissä käytetään p~ä­ majanimistöä: kaupungin paikalli,radio on nimeltään Radio Päämtlja. Päämaja-niminen ravinto· Ia toimii Mikkelin Liikemiesten Scura.n omistamassa kiinteisössä, samalla paikalla. jossa pää· majan järjestelyosa,to työskenteli sekä talvi- että jatkosodan aikana. Lisäksi kaupungista löy-

Pysyvä sotilasasutus Mik kelin seudulla alkoi jo 1690-lu vulla. Kolmesataa vuoua myöhemmin, vuoden 1993 alussa aloitti kaupungissa toimintansa Suomen Itäisen maanpuolusrusalueene~i­

kunta. Voidaan perustellusti sanoa,ctlä Mikkelin seudun a<:cma puolustusvoimien majoiuajanaja sotila.~halli n non keskuksena jat· kuu nyt jo yli kolmesataa vuotta vanhana traditiona.


122

sijoittaa noin viikon tar\(kuudell a. 2 M ikkeli - kolmen sudan pääSark. YE 1Op. l. No 2641 kaupunki Op. l ja 2711 Op.l. T 286115; Katso myö~ Arimol987. s.528. 3 SA rk, YF./ Op.l. No 264/ 1 Väänänen 1978, 439-445. Op.l. T286215. 2Väänänen 1978, 439-445 . 4 SArk. YE 1Op. l . YE:n kirje 3 Puntanen 1992. s.59-60. 10.7.1939. T286215. Kirjeessä 4 Välinänen 1978, s.424-428. yleisesikunnan päällikkö 5 Väänäncn 1958. s.6. K.L.Oeschi n jälkionerkintii 6 Väänäncn 1978. s.490. Airolle. jos.<a kertoo Manner7Soil a 1965. s. ll3. 143. heimin päättäneen >ijoituk~csta 8V>iiinäncn 1978, s.490. esittelyssä 17.7.1939. 9Kuujo 1988. s.62-65 . 5 SArk. Pv.PE /lkp-t:.to. J>I.M. 10u.tkio 1988, s.264. toimeenpanokäsky no 47 1 1Kuujo 1988, s.76; Alamäki 22.9.1939. T22520/F l 0 6 SArk, Pv. PE / lkp·t~to: PI.M . 1992.s.l6. 12Wi rilandcr 1982. s.399. toimeenpanokäsky no 47 13Plinkii1Hincn 1992.s. 197-208. 22.9.1939. T 22520/FlO. 14Kuujo 198R, s.l9 7 Talvis<><.l:m histo1•ia 1. s. 14615PiinkliHiincn 1992, s. 197-208. 147. 16PiinkiilHincn 1992, s. 197-208. 8SArk. PI.M. 1 kan<lia. Määr'.i17LHhdc 19R7, , .28. Y' päämajan pcru,tamisc.•ta 18Miin kaupun~;:in juhlavuoden 18.10.1939. Kirjci,t(i 1938näyuely -nävuclylucnclo 1\1 ; ••s • 15• 1940. Lähde 19!\7 , ~.29-30. 40-4 1ja 9 Tervasmäki 1978. ~.40-45: Wo lf H.Htllsti. joka työskentel i 84-85. 2° Kuujo 1988. s.201. ylciscsikuntaup,ccrina puolus-

Lähdeviitteet

Puo lust usvoimain ylin johto ennen talvisotaa 'Suomen puolustuslaitos 19 181939. s.424. 1 Tervasmliki 1978. s.38. 1 Selen 1980. s. 22-23: Killinen 1983. s.41 -42. 1 Selen 1980. s.66-68. ' Suomen puolustuslaitos 19181939, '· 426. Talvisodan päämaja 1 SArk, YE 1 Op. 1. No 264/ Op. l . T 2R62/5 A>iakirja on plliväämätön, multa voidaan diaarionumcronStl avulla

tusmini~tcriössä syksyllli 1939, kertoo muistelmissaan, että p;iämajan organisaation laatimi nen anneuiin hänen teht:lväkseen ennen YH:n nlkua. Perustana bän käytti puolutusvoimain yleisesikunnan organisaatiota ennen kuin puolustusministeriöön oli siirretty osastoja. Päämajan organisaatio laadittiin nopeasti , lähes improvisoiden. Halsti 1974, s. l4-1 5. lO SArk. Pv.PF./Ikp-tStO. J>I.M. to imeenpanokäsky no47 22.9.1939. T 22520/FlO. I I SArk. PM 1 Vic."ikom. S PK 3258. 12 Arimo 19!!7. s.529.


123

13 Arimo 1987. s.528. 582-583. t4 Ei toi,tabcksi tietoa mistä syystä. mahdollisesti käytänöllisyyssyyt: Kuumavuoren lähellä ei ollut rakennuksia, jotka o lisi voinut ottaa käyttöön kunnes luolat valmistuvat. 15 ML. HA , M lin sot.piiri maaherral le 12.10. 1939. Snl.diur.ki1j.as.kirjat 1936-39: M KMA , Mlin sot.piiri maaherralle 12.10.1939. Saapuneet kirjeet 1939. t6 Esim. PM 1 Huolto o~.SPK 3378 ja PM 1 Kom. 1 SPK 3284: Tah i~odnn historia 1. s.l51. 17 Terva,mäki 1978, 42-45. t STervaMnäki 1978. 42-45 19 Killinen 1983, s.67-68. 20 Hietuncn 1990. s. l 06. 21 Heinrichs 1953. s. 66. 22 SArk, PM 1 Ko m. 1. SPK 3284. 23 SArk, PM 1Sotapol.tsto. Päiimajan työjärjcstys. T 91021 19. 24 Talvisodan hi~toria 1, s.ISI154. 25 SArk. PM 1 Sotapol.1sto.Päämajan työjärjc•tys. T9102119. 26 Kansannho. s.35-36. 2? SArk. PM/ Sotapol.tsto. Pliäm<tian työjärjc~tys. T 9 102/ 19; Heiskanen 1988. s.26. 28 SArk. PM 1 Sotnpol.tsto.Päiimajan työjärjcstys. 9102/19. 29 SARk. Pm:n esikuntakäsky 12.12.1939. T21149/Da 1. 30SArk. PM 1 Sotapol.tMo.Pälimnjan tyiijärjestys. 1'9 102/19. 3t SArk, PM 1 Sot:lpol.t~to.PHämajan työjärjestys. T 9102 1 19: Puolustus-

voimien huolto 1918-1986. s.l62-163. 32sArk. PM 1 Sotapol.tsto.Plitimajan tyiijärjesty•. T 9 102119. 33 Perko. 1974. s. l5· 16. 34 SArk. PM 1 Sotapol. tsto. PHHmajan työjärjestys. T 9102/ 19. 35 Talvisodan historia 1. s.l60161. 36 Talvisodan historiaT. s.l42143. Päämaja miehittää Mikk elin

1Has~inen 1987. '· 18. 1 SArk. PM 1 Vic,tikom. SPK 3258. ~ SArk. PM 1 Vie~t i kom. SPK 3258. ' Kuujo 1989. $.392: Jlassinen 1987, s.21-22. > MKMA. Mlin sot.piirin esik. maaherralle 12. 10.1939 . Saap.kirject 1939. • SArk. PM 1 Vicstikom. SPK 3258. "SArk. PM:n e,iJ,.k.\9.12.1939. T 21149/ Da 1. 1 SArk, PM 1 Viestikom. SPK 3258. • Lappalainen 1975.s. 8-9: Salovaarn 1986, ~. 53: Pajari 1971 . s. l20. '" Parkkolt• jaTiihonen 1992, s. 20-2 1. 11 SArk,PUiimajanS PK 5. 1.1940. " Pylkkänen 11.5.1992. u SArk. PM 1 Viestikom. SPK 3258. 1' MMlkA: Sounaj.ltJ..:n pk:t 13.1 0. ja 24.11.1939: Puntanen 1992. s. 457-458. " Pajari 1971. ~.120. •• Tunola 1989. s.196: Tanner 1979.s.209·212: Heinrichs 1950, s.\58-159. Hci111ichs ilmoinaa


124

neuvotLelun tapahwneen 28.2 .. mikä on ilmeisesti väärä päivämäärä. (vrt. Tanner J979.s.254· 259) " Tanner 1979. s.233-234; Heinrichs 1960. s. l 56- l57. '"Työssä käytetään Mikkelin seudulla vaki intunutta nimis töä. Itäistä vaikuteua olevaakananoni rnilystä käytetään seudulla kai kista suuremm ista maataloista, joihin liillyy näyttävä suuri päärakennus. 19SArk, Vicstikom. SPK 3258 :wAura 3.1 2. 1991. 21 MM lk/\, Sot.maj.ltk:n pk:t 1\140. zz SArk. PM 1 Viestikorn. SPK 3258. 2 ' SArk, PM/ Viesti kom.SPK 3258. 2'MLHA, PM/Kom.os. maaherralle 19 2 .1940. S al.diar.kirj.as iak irjat 1\1401941. >.<SArk. PM 1 Huolto SPK 2784. 26 MLHA,Sal.asiak.kitjckonseptit, no 105/ 1940. " ~telä-Savon rakennusperintö, s.88-89. " SArk , PM 1 Vicstikom. S PK 3258. ; SArk. PM 1 Sotapnl· tsto. Käsky päämajan siirtym isestä 25.3. 1940. T\1102/19. 19 Muukkonen 19.2.1992. "' Yle:n ääniteark. , M iller 25. 1 1. 1960, nauha no 1&37 111. "Turtola 1988. s.l63- 166. Turtola mainitsee "ylipäällikön entisen lyöhuo nee n Mikke li n lyseolla'' mikii ei o le mahdollista, sillä ylipäällikön työhuone ei sijain nut kos kaan Mikkel in lyseollaja Mikkelin lyseo tuhoutui talvisodan pommituksissa.

2 SArk, PM 1 Sotapol.tsto. Kii..'· ky päämajan s iinym iscstä 25.3. 1940. T 9102 11 9. .u Viljanen 1965, s.344. ·" Turtola 1988. s.l63 - 165. '~ Hei nrichs 1960, s. l95. ·" ' Tervasmäki 197&, s. 139- 14 1; Jokipiil993. ·" Heinrichs 1960. s. l93. ·"' Jokipii 1987. s.69. ·'

Jatkosodan päämaja 1

Lehmus 1971. s.48-49. Lehmus 1971. s.49: Jokipi i 19ll7, s.364. ·' Jokipii 1987. s. 634-637. • S Ark, Pv. PE/ lkp-to imisw. Kom.3:n kitje järj.os.l4.5. 1941. T 225201 F2 l. ' SArk, Pv.PE/ lkp-toimisto. Järj.<os. ki rje Suur- Sa i m~an skp: IIe 6.6. 194 1. T 22520/ F2 1: Lehmus ( 1971) e päilee päaliikscn piliilmtian siirtäntisestä tapahmnecn kc:iiikuun alkupäivinä. s. 49. • Jokipii 19ll7, s. 637-638. 1 Korvenheiono 29.7.1992. • Viljanen 1965, s.344 -345. • SArk. PM 1 Lääk.os. No 78 1 Korn.3 sal.24.6. 194 1. T 20948/ 2

Fl. •oviljanen 1965. s.344-345. Viljanen 1965. s. 352. oz Heinrichs 1960, s.205. 13 Turtola 1988, s. 167- 17 1. " Turtola 1988, s. 194 15 Turtola 1988. s.l 7 1- 176, 194. "' Viljanen 1965, s.350. " Päämajan organisaatio esitetäänorganisaatiokaaviossa vuodelta 1944. jossa on myiis main ittu käytetyt lähteet Jatkossa kaikki organisaatioon Jiiuyvät maininnat on haeuavissa tästä kaaviosra. 11


125

" SArk, Kuvalaitos Kom. E:n päiill. 14.11.194 1. T 17749/1. '~ SArk, PM 1 Lääk.os.l. PM :n os. sij. 28.6. 1941. T 20948 /Fl. Päiimajan eri osastojen sijoimk· sista on koottu liite, jossa mainitaan kaikkien osastojen sijoitus toimistojen tarkkuudella. mikäli se on saatu selville. Viitteetsijoi· tuks is ta on nähtävissä liitteessä, joten niihin ei tekstissä enää viit:tla. '" Lehmus 1971, s. 50. '' Kivimies 1951, s. 90. 22 SArk, Pv.PE/ Jä1j. 1. Pl.voimien vahv .ilm. 1.7.1942. T22104/Hh 165. u Sark, Pv.PE /Järj.l. Pl.voim. v~hv.iim. 1941- 1944. T 22104. Puolustusvoimat antoivat jatko~odan aikana vah vuusilmoitukset kahden viikon välein. Tlitli tutkimus!~ varten päämajan vahvuusilmoitukset on tutkillu puolen vuoden välein kesä-heinäkuun vaihteessa ja joulu-tammikuun vaihteessa. u SArk, PM/ Koul.os SPK 20908. 's Kansanaho 199 1, s .2 12-2 16. ' 6 Kansanaho 1991 , s. 162. " SArk, PM:nesik.k. 26.1.1942 . T 21 149/ Da2. "Muukkonen 1961. s.99-J OO. "' SArk. PM:n mrv. 21.4.1941. ·" ' SArk. PM 1 Ohisen SPK ·" Turja 1973, s.298. ·" SArk, PM 1 Tiedomsos SPK 25746; Sillanpää 1961,s.60·61. '' SArk, PM 1 Ticd.os. SPK 25746. "'SArk.PM:ne~ik.k.19.11.1941 ,

T 2 1149/Da2 . ;, SArk. PM 1 V iesti 6. PM:n hajasij .s uunn .29.2.1944, T 17212/15; Lehmus 1971. s.SO: Paavolainen 1982(1946).s.493494.

•16 Sillanpää

1961, s. 58.

17SArk. PM/Tied.os.SPK 25746

; Turj a 1973. s.306-307. ;a.SArk, PM/Tied.os.SPK 25748. >9 SiJlanpää 1961. s.64. "'Turja 1973. s.297-300. "' SArk. PM 1 T ied.os. SPK 25749. ' 2SArk. PM/Ttus.2. SPK 25750. "·'Viljanenl965. s.350. ·•·• Paa~onen, s. 110- 113. Jatkosodan päätyliyli Paasonen pakeni Mannerheimin suosituksesta ulkomaille ja auttoi marsalkkaa laatimaan tämän muiste lmia. Ohto Mannisen mukaan Mannerheimin muistelmat ovat suurek5i osaksi Paasosen kirjoittama!. Manninen 1992, s.159. '' SAI'k, PM/Lääk. os. 1. PM:n t>s. sij. 28.6, 1941, T 20948/F1 •• Heiskanen 1989, s. 152. 1 ' He iskanen 1989, s.l 54- 155. "'SArk, Pv.PE/ Jiirj. l. Pl.voimien vahv .i1m. 30.6.1943, T 22104/ Hh 176. 49 SArk, PM 1 Viesti 6. PM:n h ajasij.suunn. 29 .2 .1 944, T 17212115. "' Heiskanen 1989, s. 150. s• SArk, PM 1 Viesti SPK 20950. Mikkelin alatoimiston arkisto s iirrettiin 2 1.9.1944 Stella Polaris -operaation yhteydessä Rums iin,joten tämän toimiston tuottamaa materiaalia mikkeliläisten kliyttäytymises tä ei ole saatavissa. .l! SAI'k, PM 1 Lkp·tsto SPK 20907.; PM 1Järj . SPK 20902: Salovaara 1992, s. 342. ~' SArk, PM /.Järj. l SPK:t 20902· 20903. s• SArk. PM 1 Lkp-tsto SPK 20907. To imisto mainit:tan se kä Järj. 2 että Järj. 3:n nimellii, lienee identtinen asevelvollisuus-


126

asiantoimiston kanssa, si llä sotapäiväkirja on sama sisällöltään kuin ascvelvollisuusasiamoimis· ton s pk 20906. "'Salovaara 1977, s. 38-39. "' SArk. PM 1 Ratats to . SPK 2599 1. J' SArk, PM 1Jlirj. L Käsky sotavankikomentajan toimen peoustamiscsta 2 .9.1943. T 17750 "SArk. PM 1 Järj. 1. Ylipiiiill ikön esittely 6.9.1943 . T 177501 7. '"SArk. PM 1Järj. No 60 11Järj . l 1 4a sai. T 17750/2 . "'Kys. A. Lehto. 6 'Viljanen 1965. s.35 1. 6 'Suomen sota 194 1-1945 L s. 426. 6.'SA rk, PM 1 Huo lto 4 . SPK 20895. "'SArk, PM 1 Huolto l.SPK 20896. 6' SArk, PM 1 Huo llO 1. SPK 20897. 06 Pietiäincn 1988, s.170-175. • 7SArk, PM 1 Huolto 3. SPK 20892. ~SArk, PM /Huolto SPK 20888. 60 SA rk , PM 1 Huolto 4. SPJ< 20895. 0 ' SArk, PM 1 J~rj.l. Säätston pääll. jä rj. osastolle 27 .6. 1942. T 1774918. ' 'SArk, PM 1 Jätj.l. Sääosa.-to j:ilj .osastolle2 5.4.1944. T 17750 1 12 . 71SArk. PM 1 Järj. l. Järj.l. 16.12. 1943. T 1775011: Savolainen 1974, s. IOS. );SArk, PM 1 J;irj . l. Sääosasto jälj.osastolle 25.4.1944. T 17750 1 12. " SArk , PM 1 Järj .l. Jä rj . l. 16.12.1 943. T 1775017: Savolainen 1974, s. l 08. 'STuoja 1973. s.301.

n.

16SArk. PM 1 Sotah isusto. SPK 2590 1. "S uomen sota 1941- 1945 ! , s.426. " SArk. PM 1Sotahisusto. SPK 25901. 79 SArk.PM / Top. l. SPK20941. '"'Toiviainen 196 1, s.343. "'SArk, PM 1 Vicstios.l/ cv.I.Winterin muistio7.12.1942. SPK 20946. "' SArk. PM /Järj.I.Järj.l. 6.3. 1942. T 17749/8. " SArk. PM /Järj. l . Viestios.l Järj.l:lle 3 1.5. 1943. T 17750/6. "'Toiviainen 196 1, s.337 -338. " SArk.4/V P 1 SPK 24710. '"'Viljanen 1965. s.350 ; Temmes & Viikko 1961. s.l 27. "A lajoki 1975 , s.295, 306. " SArk. PM /Tyk.tark.tsto. SPK 26 125. " SArk, PM :nc>ik.k. 26. 10.1942, T2 1 149 /Da2: PM /Tyk.ta rk.tsto SPK 26 125. IIOTemmcs& Viikko 1961.s.l 27128. 91 SArk, PM / Tyk.tark.tsto. S PK 26125. 91SArk, PM/Järj . l. SPK 20903 . 91 Surk. PM 1 Järj . l . Kaasusuojelu kome nt aja järj.osasL<>11e 21.7. 1944. T 17750/12. "'Suomen sota 1941 - 1945 1, s.426. "' Uotila 1961, s.223. "'SArk. PM/ SPK 2095 1: PM:n esik.k. 8. 11. 1941 T 2 1149 /Da 2 j a 19.7.1944 T 21149 T/Da 3. "'Sark. PM 1Järj. l.llmasuojelukomen taja j ärj.osas to lle 13.4.1944. T 17750/12. S>*Suomen sota !. s. 426. 99SA rk, PM 1 Järj.l. Käsky tuotantotoimistojen perustamisesta kesäk uussa 194 3 ja J ä,·j . 1 6.8.194 3. T 17750/6.


127

'ooSArk , PM 1 Järj.J. Järj. 1 6.8. 1943. T 17750/6. 10 1 SA rk, PM 1 Järj. l.Pääint.tsto Jä•j. l :lle27.9.1 943. T 177SOn. 102 SArk, PM/Hirj . l. Järj.l 11.1 1. 1943. T I775on. •oJ M M 1k A .T ar k ast uspk. 26.1. 1944.Sot.maj.llk:n pk 194 11957. ' 0 'Suomen sola 1941- 1945 1, s. 42 6. •ossArk. PM 1 Lä äk.os.I 1 lääk.maj. Esko Hclskcen SPK 2.'>799. •oo SArk. PM /Jiirj. l. Järj . l. 18.5. 1942. T 17749/8. : PM 1 Järj . I. Järj. l . 22.4.1942. T 17749/

8. 101 SArk. PM / Järj . l. Sotain v.huollon tark. Järj. J :IIe 3 1.5.1943. T 17750/6. 0 ' ' Sark , PM 1 Järj . l. Järj. J. 26.9.1942. T 17749/8. ""'SArk, Pv.PE/ Järj.l. Pl.voim. vahv.ihn .30.6. 1944. T 22 104 1 Hh 187:PI.voim.mrv.21.4. 1941. ""Heinrichs 1960. s. l 94. " 'Jatkosodan histo ria 1. s.208209. 112 Arimo1981. s.232-236. "'SArk.PM 1 Jä rj . l . Järj. J. 1.11.1943. T 1775017. 11 'SArk. PM sa:n mrv 21.4. 1941; Pv.PE/ Järj.l. Pl.voim. vahv.i hn. 1.7. ja 1.8. 1942. T 22104 1 Hh 165.

"~SArk,PM:n c.,ik .k. l4.7.1 94 1.

T2 1149 1 Da2. '' 6SArk. PM/Vicsti ISPK20951: rakennu ksesta Kuuj o 1988, s. l05. 1'"Eiroma 1956. s. 562-568. 597. " • Jokipii 1987. s.444. "" Laine 1982, s. 63-7 1. '"'SJ\rk, PM/Vapaaeht.tsto. SPK 20943 .

"'SArk, Pv.PE 1Järj . l. Pl. voim. vahv.i lm .30.6. 1944.T22104 Hh 187. 121 SArk. PM 1Vapaaeht.tsto. SPK 20943. Päämajan henkilökunta ' 1 Jatkosodan histo•·ia 1, s.2 13. : SArk , Pe.Pv./ J ä rj . l. Pl. voim. vahv.i lm. 12.8. 1941. T22 104 / Hh 152. }Sark. J>M 1 Järj. 1 8.1.1942. T 17749/8. ' SArk , PE . Pv . /Hirj.J. Pl.voi m. vahv.ihn . 194 1- 1944. T 22 104. 5 SAI'k. PE.Pv. Järj.l. Pl.voim. vahv.ihn. 30.6. 1944. T 22104/ Hh 187. 6 SArk. PE.Pv. Järj . l . Pl.voim. vahv.ilm. 1941- 1944. T22104.

Saksalaiset Mikkelissä Verhindungsstab Nord 'Jokipii 1987. s.362·364. ' VA, Erfurthin pvk 19.6.194 1. ·' Väestön elinkeino. Väestöelinkeinon mukaan 1880-1975. Tilastollisia tiedonantoja 63. 'Korvenheimo 29.7. 1992. ' VA. Erfurthin pvk 26.6. 194 1. • VA . Erfurth in pvk 12.1 0. 1.11.1941. ' Valok uva Yh teysesikunta Nordista ja lotista kesällä 194 1 Heimarissa. Jalkaväkimuseon kokoelmat; Sutela 25.5.1992. 8 Korvenhcimo 29.7.1992. •s.,Iova<lra 22.1. 1992.; Suomen sota r (s.:l72) kc•too saksalaisten mu uuanccn jo marraskuussa 1941 Pitkäjärven rannalle parakki majoitukseen. T ieto on väärä. sillä Erfurth päiväkirjassaan ker-


128

too, että Pitkäjärven leiri rakennettiin keväällä 1944. ' 0 Raarikainen 4.5. 1992. "SA rk , YP l :n SPK 24706 ja 24709. " Repo5. 12. 1991. •3 Esim. Salovaara 22.1.1992: Savontie 20.1 1.1991. ••MKA. Sot.kuuk.p.ltk:n ark. Maj.ltk:n pk 17.9. 1943. '$Kiv ikanto 27. 11.1991 ~6 Y ääniinen 1958. s. 76. 21 L::rfm1h 1951, s. 175- 177, 187. ,. t::rfu•·th 195 1, s. 172- 173: Erfurth 1954, s. 12-15. '"Korvenheimo 29.7 .1992. "' bfurth 1951 . s.173; t::rfmth 1954, s.l63-164. " Jokipii 1962, s.41 9. 2"Tuompo 1969, s.l55-156. '' Jokipi i 1962, s.422-432. " Polvinen 1979, s. 30, s.422432. lS Polvinen 1979, s. 248. Vierailusta myös Erftn'lh 1951 , s.l98. 26 Tuompo 1969. s.2 19-220. " Polvinen 1979, s.250. 2"Erfurth 1951 , s.243-245. ,. Sutela 6.1 1.1991. '" Erforth 1954, s.27 1-275. '' Korvenheimo 29.7 .1992. '' Erfurth 1954. s.27 1-275. 33 Erfurth 1951. s.255.

"Tarkka 1988. s. 19-20. s Ahto 1980, s.294-296. •o sArk , PM /Vicstityststo. Käsky PM:n rauh .aikaan siirt. 6.1 1. 1944. T 172 12/15. 12csim. Sark, järjestysosastosta PM:n esik.k.9. 11. 1944. T 2 11 49 /Da3. 13 Salo 1992, s. 39-40; Bäckman 29.1 0.1 991. '"Lukkari 1992, s. 25-26, 46-49. '; Lukkari 1992. s. 43-45 ja 27 • 28. 16 SArk, Pv.PE:n csik.k. 11.7. 1945. T 21149/Da3.

Päämaj an arkea 1 Suomen as.kok. 1919. Laki sol.maj.30.6.19 19; Asetu s sot.maj. 8.7.19 19. ' Suomen as.kok .l 9 19, Asetus sol.maj. 8.7.1919. ) Vedenkannas 2. 12.1991. Seur~huonccst<l päämajan käytössä on Taru Stenvalllcirjoittanut elävästi teoksessaan Marslci ja hä· nen hovinsa. 'Leinonen 2.10.1992. ' YLE:n ään.eark.. Anni Pölhö 9.6. 1960. Nauha no 32041. • Etelä-Savon rakennusperi ntö,

s.l!8. 1

Sodan loppuvaiheet 'Ahto 19ll0. s.57-62. 1980, s. 106 -109 jall4· 117. ·'Ahto l980, s. 11 4-115. • Puroma-Sonck 1958, s.408; Ahto 1980, s.l 30; Tarkka 1988. s. 19. ' Ahto 1980, s. 130. • Jokipii 1993. 7 Ahto 1980. s. 133-137. •Tuompo 1969. s. 298-299. 2Ahto

YLE:n ääniark. nauha 1837 111. 25.2.1992. ~ Stenvall 1955, s. 63: Tuompo 1969. s.l9. 10 Tuompo J969, s.27. " SArk, PM 1 Viestios.l SPK 20952. '' Bäckman 29.10. 1991. " MMikA. Sot.maj .hk:n pk:t. Luu vu tuspk 24. 1. 1944 ja Tarkastuspk 26. 1. 1944; Tuompo 1968, s. 257-258. Kirjallisuudessa usein mainitaan. että Man· nerheim olisi muuttanut jo ral8 Muukkonen


129

veli~ 1943 Sairilaan. Tiew on kuitenkin erheellinen. minkä oheisen arklstol~hteen li~äksi suullinen muistitietouseammalla henkilöll~ todist aa (es i m. 5.6. 1992 Mannerbeim-sentinaari~sa mm. C.G. Mannerheim). On myös esi teny. enH marsalkka oli si viettänyt kestit 1942 ja 1943 Sairilassa. nmtta se ei ole toden näköistä. koska pääintendentinosasto työskenteli silloin S~irilassa. Kes!in 1942 marsalkka lienee viettänyt Alfthanin huvilalla (Tuompo 1969. s.204). sill~ adjutantti Bäckmanin mukaan marski ei hänen aikanaan asunut muuall a kuin Alfthanin huvi lall a. graniittita lossa ja Sairilassa . " Bäckman 29. 10. J99 1: Sutela 6. 11.1991. rs Vedenkannas 2.12.1991. •• Kys. A. Ko iso- Kanttila. " Kys. A. Erwe. " Stenvall 1955, ,,63-65. 19 Bäckman 29.1 0.1991. "' Sutela 1979. s. 137,142-143, 153. " Parkkola 30.4.1992. ll Ki vikantu 27. 11. 1991. :> KY'· A, Häm1iläinen. :o Ky,, A, Nurvi. :• SArk, PM 1 Ko ul.os. SPK 20908. :• wunkku 17.8. 1992. :'SArk, PM:nesik.k. 8.1.1942. T 2 1149/ Da2. :'SArk, PM:n esik.k.. 26.7.1942, T2 1149/Da2. "'esim. Korvenheirno29.7.1992: Kys. A. Saaremo. lV Kys.A. Aho. " Repo 5.12. 1\I<JI. 32 SArk. PM :n e~i k.k. 7. ja 9. 12.1939. T21149/Da 1.

" Kivikanw27. 11. 1991: Veden2.12.1991. " SArk, PM:n csik.k. 4.ja 7. 12. 1939 ju 12.1. 1940. T 21149/ Oa kanna.~

1.

" Lei nonen 2. 10. 1992. "'Tuompo 1968. ~. 1 8. " 13äckman29. 10. 1991. ·" Griinvall 1964, s.l5. "' Bäckrnnn29.10. 1991. -1(1 Jägc~ki old 1983. s.321-323. "Stenvall 1955. s. l26-137. "Stcnvall6.10. 1992. " Griinvall 1964, s. 17-18. '"' YLE:n ä1in.ark. Airo 2.6.1968. miUha 421 1. " Korvcnheimo 29.7. 1992. ...Stenvall 10.11.1992. •' Arajuuri 11.3.1992. "'Stenvall 1955. s.I05. •• Korvenhei rno 29.7. 1992. "'Stenvall 1955, s.76. ~· Wonkka 17 .8. 1992. " Kys. A. Stenbäck. " Kys. A. Kaprio. ~ Jermo 1974. s.59-60; Vuorenmaa 1987. s. 395. ,. Kys. A. esim. Panula. "' Kys. B. esirn. Aholainen. Hämäläinen. Häyry. )l Kys. R, Hani kaincn. "' Kys. R, Väi,lincn. ~ Kys. A, Koiso-Kunttil:o. 110 Kys. A, Aho. •• Kys. R, Loimula. • l SArk, PM:n csi k.k . 4. 12.12.19:\9. T 2 1149/ Da 1. "'Surk, PM:n csik.k.l2.12.1939. '1'2 1149 !On 1. "' Sark. PM:n csik.k. 16.2.1940. T21149 IDa 1. "'SArk. PM:n esik.k.29.6.1941. T2 1149 / Da2. "' Kuujol988. s.206. Tykkiennimet Urho Vätlnänen puhelinkeskustelussa kesäkuussa 1992.


130

SArk, PM 1 Komcnd.os. PM 1 YE :n Esik.P no 229 /F/ 1 19.4.1942. T 1007 tn . 0$ Kys. A. Rytkölä. o? SArk,PM:nesik.k. 16.8.1941. T 21149/l)a2. 10 SArk, PM:n esik.k .29.6.194 1, T21149/Da2. 71 SArk, PM:n esik.k.29.6.1941 , T21149/Da2. n sArk, PM:n csik.k. l 9.6.1943, T 2 1149/ Da2. n SArk, PM 1 Komend.os. No 39/U /Kom.3 /sai 14.5. 1943, T 67

1001 1n. " SArk, PM:n esik.k.29.6.1941. T21149/ Da2. 'sSArk, PM:n csik.k.29.6.194 1. T21 149/Da2. 76 SArk, PM 1 Komend.os. No 132/ Pääint. 3/30 29.3.1944, T 1007 1/2. 77 Esim.Korvanheimo29.7.1992. 1• SArk, PM 1 Komend.os. No 686 nT 1 Komend.os./37 b 26.4.1944, T 1001 1n. 9 ' SArk. PM 1 Komend.os. No 1374/Kom.311.9.1942, T 10071

n. '"' SArk, PM:n esik.k.2.7. ja 10.7.1941, T21149/Da2. •• Sark, PM 1Komend.os. No 366 1 ll 1 Komend.os./ 37 a sai 30.3.1944. T 10071/2. 82 SArk, PM:n esik.k. 31.8. 1941. 10.2.1942 ja9.9.1941, T21149 /Da2. 83 Bäckman 29. 10. 1991. Katso myös Vio'kkuncn s. 160-162. 1 "' Bäckman 29. 10.199 1. SS Tuompo 1969, s.204. 86 Salo 1992. s.39-41. S'7 Bäckman 29.10.1991. " YLE:n ään.ark., Airo2.6. 1968, nauha 4211. .. Jägerskiöld 1983, s. 324.

90 Saio

I992,s.43:Tuompo 1969. s.I03. •• YLE:n ään.ark., Naukkarinen 9 .6.1960, nauha 3204 1. 9> Heiskanen 1989, s.150: Virkkunen 1989, s.l41. 9J Virkkuncn 1989. s.I4J. !» Bäckman 29.10.1991. •s Virkkunen 1989. s. 143-144. 96 Kys. A. ., Kys. A, csim.Lehto. 98 Kys. A. esim. Norvi, St1ari nen, Koiso-Kanttila. 99 Kuujo 1988, s.43-44. ' 00 Kys. A, Paajanen. 10 1 Kys. A. esim. Alppisara, Hämäläinen, Lehto. Saukkonen. 102 Kys. A, Norvi. 10 1 · Kys. A. Lehto, Panula, Saarinen, Vuoristo. "''Kys. A, Kukkamäki. 1 MKuujo 1988, s.l80. IOn MKMA, Elinkei noilm. 3.1.1942, Tuomiokirja 1942. '"' Wonkka 17.8.1992. ""' Kys. A. Saarento. "~ Kys. A, Rytkölä. ""Wonkka 17.8.1992. ' 11 Kys. A, Aho Päämajan vaikutukset Mikkelin seud ulla 1Kuujo 1988, s.302. 1990, s.319. ~ MMA, Mlin kaup .kuno.kert. 1941. s.221-224. ' Hietanen 1990. s.318. MMA, Mlin ka up . kunn . kert.l940. Kaup.valt.kok. 18.1. 1940. 6 MM ikA , Sot.maj.ltk:n pk: t 1941-1944. 7 MMikA . Sot.maj.ltk:n pk:t 1941-1944. Asetelmissa ··sotilasmajoitus eri kylissä" ja "majoitus kylissä eri vuosina" -luvut ~ liietanen


13 1

ovat erilaiset. Tämäjohtuu siitä, enä vuosittaisessa jakaumassa mukana on samoja majoiuajia eri vuosina. kun taa5 kyliuäiscssa jakaumassa kukin talmt' on ainoastaan kerran mukana. 8 Taajama , joka nykyisin mielletään Otavaksi , on muodostunut Liukkolanja Puttolan kylien alueelle. Kun tässä tutkimuksessakäytetään nimitystä Otava, sillä tarkoitetaan yllä maini Itujen ky lien aluetta. Samoin Vuolinkoon liitetään Salme nkylän kylä. ~ MMlkA. Sot.maj.ltk:n pk:t 1941-1944. '"MMA, Mlin mlk:n henkikirja 1943 . 11 SArk. ?!.voimien vuhv.ilm. 1.7.1942. T 22104/ Hh 165. " Salovaara 1992, s.344. 11 SArk. Pl.voimicn vahv.i lm. 30.6.1944, T 22104/ Hh 187. " Suomen asetuskokoelma 1919, Laki sot.rnaj. 30.6. 19 19. " Summa on jacllu väkiluvulla, joka on keskiarvo vuosien 194144 väkiluvuista. l6 MKA, Mlin kaup. menot sot. majoiruksesta. Tilikortit V 1 Gf

5. " MMI kA, Mlin mlk:n kunn.kert. 1941 - 1944. 18 MMikA, Sot.maj.ltk :n pk:t 1941 -1 944. 9 ' MMikA.Sot.maj.Jtk:npkesim. IS.7 1941, 15.5.1942.15.6.1943, 23.7. 1944. Maksu oli suhteessa sotilaan arvoon: mitä korkeampi upseeri. sitä parempi majoitustila hänelle piti olla. Arvoissa eroteniin sotamiehen. aliup., ecrin, upseerin ja esiupseerin arvot. Ylemmät -everstit ja ke nraalitmainitaan yleensä arvoltaan yksilöityinii.

ro suomen Tal. hist.3, s.409, 452453. " Majoinajata1ouksiin on laskettu kaikki koulut erikseen, muun tässä luvussa koulut on laskettu yhden yhteisön, Mikkelin maalaiskunnan osiksi. 22 Talka 1992, s.33. ll MM1kA. Sot.maj. ltk:n pk:t 1941 -1944. " MMikA, Sot.maj.ltk:n pk:t 194 1-1944. 25 Suomen Tal.hist.3, s.409. >• MMlkA. Sot.maj.ltk:n pk 29.3.1940. 21Suomenasetuskokoelma 1919. Laki sot.maj. 30.6. 19 19. 2 " MMII<A , Sot.maj.ltk:n pk 6.12.1944. 29 MMli<A , Sot.maj. ltk:n pk 11.2.1943. 30 MKMA. Elinkeinoi lm. Tuomiokirja 1938. Jl Ki vikanto 27. 11.1992. }> MKMA, El inkcinoilm. 15.6.ja Tuomioki1ja 1942. }l MKMA, Elinkcinoihn. 30.11. ja Tuomiokirja 1942. >·• MKMA , Elinkeinoilm. 5.7.1943. Tuomiokirja 1943. 3; MKMA, Elinkeinoilm. 9.2. 1942. Tuomiokirja 1942. li< MKMA. Elinkeinoilmoitukset 3.3.1941, 9.3.1942, 31.3.1941. Tuomiokirja 194l ;osittainmyös Kuujo 1988, s.44. 11 Pihkala 1982. s.321. .ll< Kivikanto 27.11.1991. 39 Aalto 1990. s. 147- 150. ~' MLHA, Sal.k.irj .as.kirjat. PM 1 määräykset sot. viranom. ja siv.viranom. suht. 25.6.!941. " MLHA. Sal.diar.kirj.as.ki1jat. Sis.as.min. Mlin lh:lle20.6. 1941 . ' 2 SArk. PM:nesi k.k. 19.6.1943, T 21149 /Da2. •) Kys. A, Stenbäck.


132

"' Kys. A. '; Parviainen 11.1 1. 1991. ... Kivikanto 27. 11 . 199 1. '' Kys. A. '' Stenvall 1955, ~.81-82.

Päii maV .. n perintö ' V!!anHnen 1978. s.505. 1978, s.491. J Kuujo 1988. ~.206. ' V1ilinlinen 1988, ~.2 15-2 1 8. ' Mlin re~.up,.kcrhun kiertokirje 11.6. 1953. Paavo Ta.,kiscn hal lussa. 6 VHäniinen 1978, s. 505-506. 1 M Iin NuorkauplllJkamari n muis· tio 14.6. 1985. "SArk. Pv.PE::ncsik.k. UU 945. T21 149/DaJ. • Rcpu5. 12. 1991. 10 Lllnsi-Suvo 8. 11.1992. ~ Vääntinen


133

Lähteet 1. Arkistolähteet Vahionarkisto, Helsinki (VA) W;~l dcmar ErfLnth, Kriegstagebuch 194 1-1944 Sota-w·ki,L<>, Helsink i (SArk) Päiimaja: Päiimajan eri osastojen sotapäiväkirjat 1939-1940, 1941 - 1944 Sotapoliisitoimiston sai ja yl kirjeistö !939-1940 Lääkintäosaston kirjelrnät 1941 Jiirjcstelytoimiston (Järj .l) kirjeistö 1941- 1944 Viestitoimisto 6:n kirjeistö 1941 Yleisesikunta 1 Päiie., ikunta: Maavoimatoimiston (OP.l) kirjeistöä 1939 LKP-toimiswn kirjclmät 1941 Jäljcstclytoimisto; vahvuusilmoitukset 1941 - 1945 VP 1:n sotapäiviikirjat 1941 - 1944 Jyväskylän maakunta-arkisto (JMA) Jyväskylän kaupungin maistnmtin arkisto, Elinkeinoilmoitukset Mikke lin maakunta-arkisto (MMA) M ikkelin kaupungin kunnalliskcrtomuksct 1939-1945 Mikkelin maalaiskunnan henkikirja 1943 Mikkelin lääninhallituksen arkisto (MLHA) Salaiset kirjaamaliomat asiakirjat 1939- 1944 Salaiset diaroidut kirjeasiakirjat 1940- 1941 Mikkelin kaupungin arkisto (MKA) Tilikonitl941-1945 Mikkelin kaupungin maistraatin arkisto (MKMA) Elinkeinoilmoitukset 1940- 1944 Saapuneet kirjeet 1939 Mikkelin maalaiskunnan arkisto (MMikA) Soti lasmajoituslautakunnan pöytäkirjat 1939-1940, 194 1-1945 Mikkelin maalaiskunnan kunnalliskertomukset 1941 - 1944 Sotilasviranomaisilta saapuneet kirjeet1881-1948 2. Virallisjulka isut Suomen asetuskokoelma 19 19, 1940


134

3. Kirjallisuus AalloEeva-Liio;a. Maakunnan kantava ääni. Länsi-Savo 1889- 1989. Mikkeli 1990. Ahto Sampo, Aseveljet vas takkain. Lapin sota 1944-1945. Hämeenlinna 19!!0. Alajoki Matti, Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen. Keuruu 1975. Alamäki Päivi, Mikkelin mn••laiskunnan alueja viikiluku 1860-1985. Mikkelin maalai~kunnan kirja. Toim. TeppoVihola. Jyväskylä 1992. Arimo Reino. Suomen li nnoittmniscn historia 191!!·1944. Ke uruu 1981. Arimo Reino, Suomen puolustu>>uunnitelmat 19 18 -1939 UI osa. Helsinki 1987. Grönvall Ragnar, Esipuhe. Man.ki läheltä ja kaukaa, toim. Ea Rahikainen ym. Hki 1964. Eiroma T. , Päämajan sotilashallinto-osaston toiminta. Suornen sota 1941 - 1945 osa 6. Helsinki 1956. Erfurth Waldemar, Suomi sodan myrskyissä 1941-1944. Porvoo 195 1. Erfurth Wa ldemar, Sotapäiviikilja vuodelta 1944. Porvoo 1954. Etelä-Savon rakennusperintti. Etelä-Savon seutukaava liiton j ulkaisuja 114. Mikke li 19!!4. Halsti Wolf H., Aik..1 vautii vemnsa. Muis telmat Tl 1939-1948. Keuruu 1974. Hassi nc n Es:~. Koulurakennuhia. Teoksessa Hassi nen- Lähde, Mikkelin kaupunki 1938. Historiallinen pienoismalli. Mikkeli 1987. Heinrichs Erik. Mannerheim ylipäällikkönä. Suomen Marsalkka Vapaaherra Gustaf Mannerheim. Suomen Aateli,liiton julkaisuja IX. Helsinki 1953. Heiskanen Raimo, Saadun tiedon mukaan. Päämajanjohtama tiedustelu 1941 - 1945. Keuruu 1989. Hietanen Silva. Sota-ajan hallinto ja politiikka. Kansakunta sodassa II. Vyli kireällti. Helsinki 1990. Jcnno Aake, Kun kansa e li koni lla. Keuruu 1974. Jokipii Mauno, Himmlerin Suomen nMka 1942. Historialli nen arkisto 58. Turku 1962. Jokipii Mauno. Jatkosodan synty. Keuruu 1987. Jokipii Mauno, Mannerheimin rooli 1941- 1944. Scripta Historica XX: Acta Societatis Historicae Oulucn~is. Oulu 1993. Julkunen Manti. Suomi kevilii,tä 1938 tah•isotaan. Kansakunta sodassa. !.Sodasta sotaan. Helsinki 1989. Jägerskiöld Stig (toim.). Mannerheim - Kirjeitä sciL~mtin vuosikymmenen ajalta. Keuruu 1983. Kanninen Errnei. Tuntematon Mannerheim muistelee Suomen Marsalkkaa. Suomen sotilas 3/ 1992.


135

Kansanaho Erkki, Papit sodassa. Juva 1991. Kill inen Kullervo, Miekka tuppeen. Poliittisenja soti laall isen johdon <.lualismi Suomen sodissa 1939-1944. Porvoo 1983. Kuosa Tauno, A.F.Airo. Legenda jo eläessän. Porvoo 1969. Kuujo Erkki, 19 18-1944. Teoksessa Kuujo- Väänänen- Lakio - Hassinen, MuuuuvaaMikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 19 18-1986. Mikkeli 1988. Laine Antti, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941- 1944. Keuruu 1982. Lakio Matti, Elinkeinoelämä. Kuujo - Väänänen - Lakio - Hassinen, Muuttuvaa Mikkeliä.Mikkelin kaupungin historia II 1918- 1986. Mikkeli 1988. Lappalainen E., Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotial ucellemme j a kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt tal visodassa. Sotakorkeakoulun diplomityö no 1 195. Lappalainen Jussi T .. Pitäjän synty ja aluemuutokset Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä 1977. Lehmus Kalle, Kolme krijsjä. Tapiola 1971. Lukkari Malli, Asekätkentä. Keutuu 1992. Kolmas painos. Mannerheim, Carl Gustaf. Muistelmat II. Helsinki 1953. Manninen Ohto, Testamentti Suomelle. Mannerheim - sotilas ja ihminen. Helsinki 1992. Marski ja pojat. Toim. Pertti Parkkola ja Teuvo Tiihonen. Mikkeli 1992. Muukkonen T.E .. Hengellinen toiminta. Suomen sota 1941- 1945 osa JO. Kuopio 196 1. Paasonen Aladär. Mannerheimin ticdustelupäälliköna ja hallituksen asiamiehenä.T apiola 1974. Pajari Risto, Talvisota ilmassa. Porvoo 1971. Perko Touko, TK-miehctjatkosodassa. Päämajan kotirintaman propaganda 1941-1944. Keuruu 1974. Pietiäinen Jukka-Pekka, Suomen Postin historia ll. Helsinki 1988. Pihkala Erkki, Sotatalous 1939- 1944. Suomen taloushistoria 2. Helsinki 1982. Polvinen T uomo, Barbarossasta Teherani in. Suomi kansainväl isessä politiikassa 1 1941-1943. Juva 1979. Puntanen Pia, Mikkelin maalaiskunnan sotilasvirkatalot. Mikkelin maalaiskunnan k.irja.Toim. Te ppo Vihola.Jyväskylä 1992. Puntanen Pia, Opistotason koulutusta Otavassa. Mikkelin maalaiskunnan kirja. Toim. Teppo Vihola. Jyväskylä 1992. Puroma A. - Sonck L., Sotatoimet saksalaisia vastaan Pohjois-Suomessa 1944-1945. Teoksessa Suomen sota 194 1-1945 osa 8. Kuopio 1958.


136

Pänkiiliiincn Jouni , Liikenne ja ku lkuvälineet Mikkeli n maalaiskunnassa. Mikkelin maalaiskunnan kirja. Toim. Teppo Vihola. Jyväskylä 1992. Rahikainen Ea ym., Marski läheltä ja kaukaa. Helsinki 1964. Salo KUJi , Ylipäällikön juna. Marsalkka Mannerheimin junamatkat v. 1939-1945. Resiina 1/1992. Salovaara Kalevi , Päämajakaupunki pommituksessa. Puna· lcntiijicn hyökkäykset Mikkeliin v. 1940. Mikkeli 1986. Salovaara Kalevi, Sotien 1939-1944 aika. Teoksessa Mi kkel in maalaiskunnan kirja. Toim. Teppo Vihola. Jyväskylä 1992. Salovaara Karli, Säännöstellen selvittiin. Jyviiskylii 1977. Sclcn Ka.i , Mannerheim ja hänen puolustusneu vostonsa 1931-1939. Keuruu 1980. Sillanpää LA., Tiedotus· valistus- ja viihdytystoiminta. Suomen sota 1941- 1945 osa 10. Kuopio 1961. Soi la Antero. Johtamistoiminnan y1eisjärjestelytja viestitoiminta Suomen vapaussodassa 19 lll.Tiede ja ase. Suomen sota· tiet. seuran julk. 23. Mikkeli 1965. Stenvall T aru. Marski ja hänen hovinsa. 4. painos. Porvoo 1956. Suomen marsalkka tuokiokuvina. Koonnut Yrjö Kivimies. Myllykoski 1951. Suomen puolustuslaitos 19l ll· l 939. Sotatieteen laitoksen julkai suja XXIV. Porvoo l\lll8. Suomen taloushistoria 3. Historiall inen ti la~to. Helsinki 1983. Sutela Erkki. Heinrichsin adjutanttina. Keuruu 1979. Taika Anu. Yhteiskunnan muuttuminen. Mikkelin maalaiskunnan kirja. Toim. Teppo Vihola. Jyväskylä 1992. T alvisodan historia 1. Sotatieteen laitoksen julkaisuja XVI: 1. 2. painos. Porvoo 1978. Tanner Väinö. Olin ulkoministerinä talvisodan aikana. 8. painos. Helsinki 1979. Tarkka Juhani, Vlllimuh<L,ta rauhaan. Suomen historia 8. Espoo 19ll8. M.J. H.Temmes ja L.T.Vilkko, Kenttätykistön toiminta. Suomen sota 1941- 1945 osa 10. Kuopio 1961. Terva.,mäki Vilho, Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939-1978. Puolustusministeriön historia ll . Hämeenlin na 197R. Timmen E.O., Huollon toiminta. Suomen sota 1\141· 1\145. • Osa 10. Kuopio 1961. Toiviai nen J.S.. Vicsl itoiminta. Suomen sota 1941-1945 osa 10. Kuopio 196 1. Tommila Päiviö. Jyväskylän kaupungin historia II 1837- 1965. Jyväskylä 1970. Tuompo Wiljo. Päiväkirjani Päämajasta. Poovcx1 1969. T urja Ilmari, Herrojen kanssa marjassa. Porvoo !973. Turtola Martti , Erik Hei nrichs · Mannerheimin ja Pa<osikiven kenraali. Keuruu 198ll.


137

V.A.Uotila. Pionccritoirninta. Suomen '"ta 194 1-1945 ~a 10. Kuopio 1961. Viljanen T.V .. Päämajaja sen to iminta. Suomen sora 194 1· 1945 osa 1. Kuopiol965 . Viljanen T.V., Yl ipmillikönja Ptiämajan toiminta. Jatkosodan historia 1. Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXV: 1. Porvoo 1988. Wirilander Hannele. Mikkelin pirajan historia. Mikkeli 1982. Virkkunen Sakari, Mannerheim. Suomen tasa,•allan prestdenrit 6. Keuruu 1989. Vuorenmaa Anssi. Musra pörssi. Suomen historia 7. &p<.l<l 1987. Väänänen Kyösti, Tuukknlan kasarmin vaiheita. Mikkeli 1958. Välintlnen Kyösti, Savon Prikaatin histmiaa. Mikkeli 1978. 4. Painamattomal esitykset Arajuun Penni, E.,itelmä Salonseudun Reserviupseerien vuo,i· kokouksessa 11.3.1992. Savolainen Niilo, Suomen soriiW>sääpalvelun vaiheet vuosina 1921·1944. Suomen hi storian pro gradu. Jyvöskyliln yliopiston histo•ian laitos 1974.

5. Haastattelut Yleisradion iliinitearkisro. He binki Nauhat 1837 II. 3203. 4211 , 3972.1965,1964. 32041. Aura Lempi. ~)'llt. 1907. opeuaja. B~ckman Osvald Rafael. synt. 1912. eversti. Kivikanto Else. os. Jordan. ~ynt.l916, voimistelunopcuuja. Korvenhcimo Jomta. sym.l908. eversti, valt.mai51. Leinone n Juhani. synt. 1924. cvcrstiluumantti. Pylkkiincn Anita. os. Kahelin , synt. 1910. kielenkiliintiijti. Repo Oili, os. Liukkonen, synt. 1919. rouva. Savomic Mauno. synt. 1931. yli postimies. Stenvall Taru. ravinrolapäällikkö. Sutela Erkki, sym. 1917, piiätuiminaja. Vedenkannas Helmi, os. Hokl.nnen. synt.l918. yrinäjä. Wnnkka Irja. os. Nieminen. synt. 1916, toimistovirkailija.

6. Kyselyt Ky~cly A: Päämajan upseerit Kysely B: Päämajan lähctit


138

LHTE 1 Puolustuslaitoksen ylimmän johdon jiirjestely 1.1.1938

1 PUOLUSTUSI\'EUVOSTO N JHO '. NJf)ln"AJA

SolitiiiiiOii!Jkb C. C . M.:tn:~ttrtlehu

Ptrou;S11JS. MINiSTt\.KI

SUOJE.l\J~KtJ:'\'fA ih' VÄÄI.I.IKKÖ

J:Niukb~

K~nntllliluutllafltli

L . Mohnbtr;

Suajtlu.fkunlatn ylclShlltlt

t'·\•r.Jii LA. ·E. Mvtob

Ksit.m'i.llpiiil.lik.kil E'·tr~ti W , ();nurtt..

J\ur;!Japiöllikkh [,·.-rsli

O. Oieniu..1.

1

1 Armtij:akuot2 l<.('ll ruJi lu~lilnUi

H. Otaq~,~u.-t

1

1

Mcrl\'olltl•t

I I,.II.~Vi iNit

l\mnU~~UPtajuri

Atu(J!irjHiiS

1\e:nrulimajuri J, F. Luodqvht

I.Ai!ok.~

V : J.. N. Valvc-

1

1 2. 1)h·isiooru..

J.Dh'lst-ooa~

J. W, H ii:)Q:IIIad

J, H. Httdt.anu

Ke11r»--in~url

Ktnnu.J im:llj11ri

Ko111hal

1 RalW\~klpriWti

Kmraa.lim:.~uri

G. t ". l'a.lnu•4Ul


139 LIITE 2

Päämaj an kokoonpano joulukuun alussa 1939. 1Kt~mtnto- j~ttwt~ll~laltt~tiOI ~vm..·nt~~~tQ 1Komt:nd:uniA bt~J

1\'l~tkY~>ti>IO

PWn«''"i5o:nn\CnUj l\

l 1

• l"ii''Mtrit:tlu • LinnuihoM.MII)

•' l'it- j;a,•n:in lootn• -

Dtl~bi.IJI

Vfto~ll(lf'I'C:"~j2

• ViHtit,;to

•Säl.lllltjt~it~t"-t.-.

rl Jirj~fti)~O

fliilnliiiki"~ $v4~po\oti 1Niillilr;kö

LH 1

1 4 Tlt'dusll:~IK~ II-·11::":.:;:: '"':::'::: " ::: "':::•_ _ _-JI lvo titk:tht:<tctt'-ll<tl) 1 V:uUYakuUubtu

rl H

Ja<~~tn 111

~

M..uY<IirmtU1o

......

O(lt'l'flt1i'vintfl

IM~rh"'m.Mo 11owvui~m~btu

\' k:hW:It twof~o

t----1

t l oou~uo

KGut.:lrW.L~O

)IG:m· Ja ' 'esidtbto K uljttu.c~tM'bto


140 LIITE 3 (l/2) Pä~imajan

sij oitus talviMdassa.

VIipäällikkö ja Yleisesikunnan päällikkö 3. J2.1939-5. 1.1940 Mikkelin yläkansakoulu. 5.1.-5.3.1940 Otavan opisto ja Pölhön talo, 5.3.-n.20.3. Jnkilän kartano

· · Tykistökomentaja 3.12.1939-5.1. 1940 Mi kkeli n kuuromykkäkoulu. 5.1. 1940rauha Tertin kartano / Pioneerikomentaja 3.12.1939-5.1.1 940 Mikkel in kuuromykkäkoulu. 5.1.- ntuha suojeluskuntatalo ja kansakoulu Vie~>iikomcntaja

3.1 2.1939-5.1 .1940Mikkcli n yläkansakoulu,5.1 1940- rauh:l Rantakylä, KariJan tila

Kaasusuojelukomentaja 3. 12.1939-5.1 .1940Mikkclin klubi,S.l. 1940- rauhaSiekkilän ampumarata

Sotapoliisikomentaja 3. 12.1939-5.1.1940 Mikkelin poli isi laitos. 5.1. 1940 · rauha Kyyhkylän lnvalidikoti , Sotapoliisikomppania Nikaran kartanossa

Taloushuollon tarkastaja 3.12.1939-5.1.1940 M ikkelin Yhteiskoulu. 5.1.1940 - rauha Mik kel in Suojeluskunt.1pii1in taln Kasarmitlkadulla

1 Lääkintäpäällikkö 3.12. 1939-5.1.1940 M ikkelin kuuromykkäkoulu, 5.1.1940 . r-auha Po lttimunkatu 14, SotasaimaJa 17 sijaitsi Mikeiin lää· ninsairaalassa. josta 5.1.Sairilan kartanoon

-< Eläinlääkintäpiiiillikkö 3.12. 1939-5. 1.1940 Mikkelin kuuromykkäkoulu, 5.1.1940rauha Vanhainkoti (Pietarinpirtti)

Sotapostipäällikkö 3.12.1939-ratLha Mikkelin postitalo (nyk.lcnnätin)

Komento-osasto Kom.l. 30. 11. 1939-3.12. 1939 Hotelli Helsinki , 4.12. 19395.1.1940 Mikkelin kuuromykkäkou lu, 5.1.1940 -12.1. 1940 Mikkelin yläkansakoulu. 12. 1. -28.3.1940 Pcitsarin pappila. Sii rt. He lsink iin. Kom .2 3. 12. 1939-5. 1.1940 yläkansakoulu ja osia kä.~ityö­ koululla, 5.1.1940 -rauha l.uukkola ja Maini la Kom. 3. 3. 12. 1939-5. 1. 1940 yläkansakoulu ja osia kiisity<>· koululla. 5. 1.1940- rauha yläkansakoulu J aosto I

.Järjestelyosasto 3. 12. 1939· rauha Liikemiesseura


14 1 LIITE 3 (2/2) Hallinnollinen osasto 3.12.1 939- 5.1.1940 Liikemiesseura, 5. 1. 1940 - rauha Kyyhkylän lnvalidikoti Sotapo/iisiroimisto 3.12.1939-5. 1. 1940 Mikkel in JXlli isimlo, 5.1. 1940- rauha Kyyhkylän lnvalidikoti Koulutusosasto 3. 12. 1939-5.1.1940 Otavan kansanopisto, 5.1 .1940- r<~uha Anni lan kartano (Kyyhkylä) So ta r oYasti 3. 12. 1939-5.1.1940 Otavan kansanopisto, 5. 1. 1940- rauha Mikkelinisopappila ( Kenkävero) J aosto II Ulkomaatoimisto 3.1 2.1939-5.1.1940Mikkelinkaupungintalo, 5. 1.1940- rauha Hietanen, Soikkalan kylä, kansakoulu. Auran talo. asemapäällikön talo Tiedusteluosasto 3.12.1939-rauha Mikkelin alakansakoulu Vah•ontatoimisto 3.12.1939 -5. 1.1940 Mikkelin yhteiskoulu, 5. 1.1940 -rauha Mantyharju (matkust,Yakoti, pankki. kunnamalo, Ripaui, Nuori:;oseurantalo. Osuuskauppa. pankk i), osa Mikkclissii Urpo lan tienhaarassa J aosto lll OperatiiYincn osastO 3.12.1939 Mikkel in yläkansakou lu, 5. 1.-5.3. 1940 Otavan kansanopisto, 5.3. - rauha Inkilän kartano Huolto-osasto 3.12. 1939-5. 1. 1940 Mikkelin yläkansakoulu , 5.1.1-5.3.194{} Otavan opisto, 5.3.-rauha Huolto l.ja4. Tieni, Huolto 2. Otavan opisto ja yläkansakoulu Topografikunta 3. 12.1939-5.1.19400tavan opisto, 5.1.1940 -rauha Mannilan kartano ja Otavan koulu Sotahistoriallinen toimisto 3. 12. 1939- rauha Otavan opisto P ropangandaosasto 3. 12. 1939-5. 1.194{} OtaV<Ul opisto. 5. 1. 1940- rauha Heinolan hotelli


142

LnTE 4 ( 112) Päämajan organisaatio helmikuussa 1944 l.:ll'lli!~L SAtk, 1 '~5m:&Jlllll.t>k~u j.. t('hl~p IS. 6 19J 1 • 1 l. 19-U. Suc.~ll.

os.JMj J:U\'!,4

19.!~ Tl77~(116>.;"N:U/

JM).I /O:a,S;al 1 77~J!.IIm~:.u~lj .ktiG'Il,l ~. J , 19.1..1 TlnSOlll


143 LIITE 4 (2/ 2)

l..: :;.

Vin1ituimiM~ C \' IC':"tll ) vJiik.tuimi~u ( Vk_ ~ll)

S:ibk.· j~

YI<"Stitm(lfll}ltliu \i\ti'J ( \if'Ui3)

\

l~t.ikorj:taiJWtulmblo ~ \'ic.o.li

4)

\';lhl<t"irl.utuimi\lo) ( \ ~d 51 \'lotsthyst~Mmisto i \'k-<oti ~)

1-

P\th.tvkn.tol•n:..t~ (\'l~cll~lm. 1) Ka!diM~kn. toimistv (V~! Itt'k~t.l) \';~b\ lllirltth·l.ll. hlt) (\'i~cit('kn. J J 1\(loU)~IUOLhltUISIO (Yind(d,n., .a)

Yl .~tolmlsto (;\st U

J, . a...W•.ohotoimtn~ C i\~ l ) ' l)k. l);«'!looltotohnh:co ( J\ll'l' 3 ) Pll.lfl(~:rltu'nli..to ( l'iatl.l) TietCihnil<tO 1Plon.l)

Pi<.~n. ln.uftotl)irniito WiM. 3) \'~l~tOtolmisto •Pi•.m. J ) ~Olfi.I Ohnl\tO ( I<:.I )

1 - - - - - - -- --l llm:Kns~o~l)jt•l••:l__ komt•uoj-a 1

llnlll~lujduOAA-<110

Jirj.tuinlistu ([)..l) S iirtolt'ii:•i nlllimi<iii)II;..Jt

)J:utriaalhulmlstu (1...., " ) PltlQf•h•f'juntr.t.Wmi!'CO Cls.. 51 Kakwtn-llhwntvirni,to (1.._ 6)

rl.11:-l11f"tol•ni<;lft\l.inn. IJ

Suu nuin rlu luintbto ( l; l'lil. ! ) Rsi..M•nu,trnmkl<l ( l.irm. J)

KoMtolmbto {Unn. "'t

l luolt M(oilhiStO (llnn. ~)

L!i:!ikint:4t(lim.hll) (l.itw.I'J)

I"Aia.bu~~tofntisto ( Unn. 7)

llanldnt:t•j\11 t il ~:hlo

J Tm~ ~---------1--:-loi=i'i0.5.--:-l'""'L..J lntendt•nui

f

~:~~~~~!):,';;'~ V ~l.aanJu n,tu-lmlsHt u

1

.11. 1 1

Rt,lsklwhnhto (Un.tili 2 )

~f'h'illt'l)'tolmt,.to iLin.tili J t

\ 'l.lll,o. tuimhto(Pif;lii.-t. l)

l'iililnttndtfltltl Mlöto

1

1-:.lint~,an·ikt-tl)imbto ( Piöiint

2)

\ 'a ;tl. · j a ,;, ,,.~.w;nWttn tl'iiiint. Jl 'l'uotantmtlintbtu ( Pä;.~llll.. 4 ) l .it.!ik.her•til61t~lmlsto (L!Wik. t • WkJntltoimislt~ \Liiil.. Z)

l .llii. tal'\1k«oin,lsto (L!Lilk. Jt

Snt:~ in \'lllidil uimi)tu(l ,iiilk. -1) soe~~lrA!ll:rataimitt n

Sot!ljm o iMiiltuMII'Iott t:irlt

Ylicl!iJn.

tofm.i~u

IO:Ifii nlliäk i n t5ot:~SII)

HUikätl

Katuentntl'loimb.to ll ~ll intotoimilltO

lit-•tk. buolloo tolmist(l St.l&a<S~lll iSt l)imi~tn

Sntilft~baiJinto­ (1~10

\ lks:t3nsUnotolmbt(l T~&\14r:-tart.:. ja ((:h1 tttlyti)Jmi$IO K\IUrt~ ja tiik.t(limhtv T)l&oc~· jlltrtitnimlsto

fJJä.äk.liloil'ftbttl


144 LUTE 5 ( 1/6) Päämajan sijoitus jatkosodassa. Ylipäällikkö 25.6.1941- yHikansakoulu (PM:n osast.sij. 28.6.1941 -, T 20948 1 F l), tammikuu 1945 yläkansakoulu Ylcbcsikunna n päällikkö 25.6.1941 - yliikansakoulu (PM:n osast.sij. 28.6.1941-. T 20948 1 F 1). heinäkuu 1945 yläkansakoulu Tiedustelujaoston päällikkö 25.6.1941- yläk;msakoulu (PM:n osast.sij. 28.6.194 1-, T 20948 1 F l), 22.1 2. 1944- ulk.os.pääll. yläkansakoulu ( Pv.PE:n esi k.käsky 1/44,21149/DaJ) Päämajoitus mestari 25.6.1941- yläkansakoulu (PM:n osast.sij. 28.6.194 1-, T 20948 1 Fl). 22. 12. 1944- yliikans;~koulu (Pv.PE:n esik .käsky 1/44, T 2 l l49/Da3), he inäkuu 1945 Hki Komentoesikunta 25.6.1941- yläkansakoulu (PM:n osast.sij . 28.6. 194 1-, T 20948 1 Fl), 22.12.1944 -y läkansakoulu ( Pv. PE:n esik.käsky 1/44. T2 1149/Da3) Komento-osasto 25.6.1941 - Vuorikalu 13 (PM:n osast.sij. 28.6. 194 1-, T 20948/ Fl ), 22.12. 1944- yläkansakoulu (Pv.PE:n esik.käsky 1/44. T2 1149/ Da 3), Kmn. 2 25.6.1941 - Vuorikalu 13 (PM :n osasl.sij. 2&.6.194 1-. T 20948/ Fl). helmikuu 1942- Polltimonk.6 (PM :n csik.k. 21.2.1942.T21149 1 Da 2), 22.12. 1944Runcbcrgink. 4 (Pv.PE:n e.si k.käsky 1/44, 1'21 149 1 Da 3). Kom. 1 25.6.1 941- Sairiian k.koulu (PM:n o~asl.sij. 28.6. 194 1-, T 20948 1 Fl). helmikuu 1942· Vuorik.2 (PM :n esik.k. 10.2 .1941. T 21149/Da2). 22.12.1944- Hall itusk.3 (Pv.PE:n csik.käsky 1144, T21 149 1 Da 3). Kom.5 25.6.194 1- Liukkolan k.koulu (PM:n osast.sij. 2ll.6 .1!!41 ·, T20948 1 Fl ), heinäkuu 1941· Polnimonk. 6A. (PM:n esik.k . 10.7. 1941. T2 1149/ Da 2). helmikuul942· Mlin kasanni (PM:n csik.k. 21.2.1942, T 2 1 149/Da 2), syyskuu 1943 Yhteis-kou luha Mannerheimintie 18 (PM:n esik.k. 19.9.1943, T 21 149 /Da3), 1. 12.1 944- Mlin kasarmialue (PM:n sij.ra.kok.pano.siirr.6 . 11.1944, T 17212/ 15) Komendantinosasto Kom. 3 25.6. 194 1· alak;lnsakoulu (PM:n osast.sij. 28.6. 1941-, T 20948/ Fl ), 22.1 2.1 944- kansakoulu (Pv.PE:n esik.käsky 1/ 44, 1'21 149 / Da 3), Kmn. 4 25.6.194 1- viestikeskus Lokki (PM:n osast.sij. 28.6. 194 1-. T20948/ F1). !.12.1944- kasarmialue (Pv.f'E:n esik .kiisky I/44 ,T2 1149/ Da 3)


145 LIITE 5 (2/6) Koulutustoimisto/osasto 25.6.1941-JO.J.I942 1nkilän kartano. (PM:n osast.sij. 28.6.1941-. T20948/ Fl ; SPK/ koul.os. (SPK/ koul.os. 20908). 22.12.1944- kasarmialue (Pv.PE:n esik. kä5ky 1/44. T21 149/ Da 3) Kenttäpiispan toimisto/kirkollisasiainosasto 25.6.1941 -lnkilän kartano (PM:n osast.sij. 28.6.194 1-. T 20948/ Fl ). tammikuu 1942- Nuijamiestenk. l 0 (PM:n esik .k. 26.1.1942. T 21149/Da2). helmi-maaliskuu 1944 Kari Ia 1.12.1944- Runebergink.4 ( PM:n sij .ra.kok.pano.siirr.6. 11. 1944, T 172 12/ 15). 22. 12.1944 Hki Punanotkonk. 4. (Pv.PE:n esik.kfu;ky 1/44, T21149/ Da 3) Tiedotusosasto 25.6.194 1 Mikkelin Yhteiskoulu (I'M :n osast.sij. 28.6. 1941-. T 20948/ Fl). marraskuu 1941- Mlin SiiiU;töpankin talo Hallitusk .3 4.krs, Tuomiokapitulin huoneisto (PM:n esik .k.l9.1 1.1941, T 2 1149/0a 2) 13.3. 1944- RämHiä "Valkola" Paavolainen 1982 ( 1946) s. 493-494; J>M :n hajasij.suunn. 29.2. 1944, '1' 17212/ 15), 1.1 2. 1944 lakkautetaan (Pv.PE Kom .4) Tiedustelujaosto Ulkomaaosasto 25.6.1941 - AnniJan kartano (J>M:n osast.sij. 28.6.194 1-,T 20948/ Fl), sotilasasiamiestoimisto koko ajan Helsinki (SPK 20943), valvontaosa.,to 25.6.1941 - Mäntyhmju (PM:n os<tst.sij. 28.6.1941 -,T 20948/ F l), maali., kuu 1944- Hki (PM:n hajasij.suunn. 29.2.1 944, T 1721 2/15). 22.12.1944- Hki Ka.~armink. 22 (Pv .PE:n esik.käsky 1/44, T2 1149 / Da 3) , vah•o ntaosaston Mikkelin ala-toimisto Huvilak. 3 3.9. 194 1. komissaari Haapaniemi .iohti (SPK/ viesti 20950). tied usteluosasto 25.6.1 941 - ylä- ja alakansakoulu (PM:n osast.sij.28.6.1941-. T 20948/ Fl ). Tied. 2 28.3 . 19~ Lokista Yhteiskoululie (SPK 2095 1), helmi-maaliskuu 1944. T icd.l Niemelä. Sutela, T ied.2, PaukkuJan Nuoriso-opisto (PM:n hajasij .suunn.29.2.1 944. Tl7212/ 15). 22. 12. 1944- Ulk. 2. kansakou lu (Pv.PE:n esik.käsky 1/44. T 2 1149/Da 3),( 1.12. 1944 tiedustelujaosto lakkautetaan ja tilalle toimistoa; Ulk l. sot.as.mies, u1komaaosasto, jossa ko lme Ulk. 2. tiedustelutsto, Ulk. 3. valvontatsto. Ulk.l osin Helsingissä, osin kasarrn ialueella, Ulk. 2. kansakoululla ja päällikkö, Ulk.3. Tuukkalan kasaomilla Järjestelyosa.~to

25.6.194 1 Kyyhkyli.in invalidikoti (PM:n o~ast.~ij. 28.6. 1941-. T2094&/ F l ). marraskuussa 1941 Mlin Lii kem iesten seura Raatihuoneenk.4 (PM:n esik.k. 19.11.1941, T 2 1149 /Da 2), Järj.4 toukokuu 1942 (sotavankitsto) Raatihuonccnk.6. ( PM: n


146 LITTE 5 (3/6) esik.k 16.5.1942. T21149/ Oa 2). 1944 Vuolingon kylll. AlaNikaran kunano (PM:n hnjasij.,uunn. 29.2.1944, T 17212/ 15). murra~kuu 1944 S~ästöpankin talo {PM:n esik.k.9.11.1944. T 21149/ Da.1), 22.12.1944· Hallitusk.3 (Pv. PE:n c~ik.klisky 1144, T21149/Da3) Operatiivinen osasto 25.6. 194 1· yllikans~koulu (PM:n osast.sij. 28.6.1941 -. T2094!S/ Fl ). 22. 12.1944· "(Pv.PE: n e~i k.kilsky 1144. T 2 1 149/D~ 3) Huolto-osasto Huolto 1 25.1\.194 1- yläkansakoulu (PM:n osast.sij. 2!!.6.194 1·. T 2094S/F I). 22.12.1944· .. (Pv.PE:n esik.käsky 1/44, T 21 149 IDa 3), Huolto 2 ja 3 25.6.1941- Mikkelin Yhtel!.koulu (PM:n osast.,ij. 2!!.6. 194 1·. T 20948/ FI ). Huolto 3 17.9. 1941· yläkansakoulu (SPK/ viesti 20952). Huolto 2 ja 4 15.2. 1944 Mäntyharju "Kuusela'' {SPK/ huolto 20888). 1.2. 1944 Mlin kru.armilla l!ihtien. muut koululla (PM:o sij.ra.kok.pano.sHrr. 6.1 1.1944. T 17212/15). Huuho4 19.11.1941 Kcskuskoululra Mlln Säiistöpanki n taloon (PM:n eslk.k. 19.1 1. 1941 , T21149 / Da 2), lökakuu 1943 Yhteiskoululta Kasarmink . 10 B (PM:n e~ik.k. 12.10.1941 T21 149/Da3), Huolto 1 ja 3 maaliskuu 1944- Ra hula (k.koulu'/) (PM:n hajasij .suunn.. 29.2.1944. T 17212/15). Se nsuuritoimisto Hklin 19.10.1942 (PM:n esik. k. 26.10.1942 T 2 1149 /Da2) Säätoimisto 25.6. 1941 - Mikkelin ka~armialue (PM:n osast.sij. 28.6. 1941 ·, T 20948/ Fl ). helmikuu 1942- Nuijamies-tenk.S (PM:n csik.k.l 0.2.1942, T 21 149 1 Da2). helmi-maaliskuu 1944 Otavan o pisto (PM:n hajasij.suunn. 29.2.1944, T 17212/15), 1.12.1944· Hld Runebergink.3 (Pv.PE Keskusääasema) (PM:n sij.ra kok.pano.siirr. 6. 11. 1944, 17212/15). Sääpalveluasema Kirjata 1941 (SPK /vic.,ti 20950) Sntahistoriallincn toimisto 25 .6. 1941· y läkansakoulu (PM: n osast.sij. 28.6.1941-, T 20948/ Fl), maaliskuu-elokuu 1944 Tcrtin kartano (SP K PM/ sotahist.), elokuu 1944 - yläkansakoulu (SPK PM/sotahist.) Topografinen osasto 25.6.1941· 5. 12. 1942 Otava . Mannilan kartano(SPK PM/ sotahist.). 5. 12. 1942 4.9. 1943 Tuu~ul aan suojeluskuntain päällystökoulu (SPK PM/sotahist.). 4.9.1943 -23.2. 1944 Helsinki, Fabianinkatu (SPK PM/sotahist.), 14.-2.1.2.1944 • 15. 11.1944 JärvcnpMn karjanhoitokoulu (SPK PM/sotahist.). 15.11.1944- Fabianinkatu. Hki (SPK PM/sotahi st.) Rautaticosa.~to ' 25.6.1941· Otavan kansanopi~to (PM:n osast.sij. 28.1\. 1941·. T20948/f 1). 1.12.1944 lakk.(l'v.PE Huolto2)


147 LllTE 5 (4/6)

Viestiosasto 25.6.1941- Karila (PM:n osast.sij. 28.6.1941-. T 20948/ Pl, SPK/viesti 20950),joulukuu 1942- Tuukkalan kasanni (SPK 20946), Viesti 5 toukokuu 1942- Olkkolamie 5 (I'M:n esik.k. 16.5.1942 T 21149/Da2) 2.12.1944 Viesti 1jatkaa 1\Jukkalassa (ja Viesti 2 Hki, Laivanvarustajank.6), (PM:n sij.ra.kok.pano.si irr. 6.11 .1944. T 172 12 / 15), (Vicstios. lja lll muod. Pv.PE Vicstiosaston)

Tykistöntarkastaja 1 tykistöosasto 25.6.1941-lokakuu 1941 Kinoarin talo. Pieksämäentienhaara (PM:nosast.sij. 28.6. 1941 -, T20948/Fl), lokakuu 1941 Maaherrankam 28 (PM:n csik.k. 8.11.194 1 T 2 li491Da2), lokakuu 1942- Mikkelin kasarmialue (PM:n esik.k.26.1 0.1942 T 21149/Da2) 10.3. 1944 - Kekkolan kartano (S PK 251 25), 1.12.1 944- kasarmialue (Pv.PE Tyk.tsro). (PM:n sij.ra kok.pano.siirr. 6.1 t .1944, T 17212/15), 22.12. 1944- Hki Et.Esp.IO (Pv.PE:n esik.käsky II 44, T 21149/Da 3)

Tykistöosasto 1 aseosasto 25.6.1941- Mikkelin Yhteiskou lu (PM:n osast.sij. 28.6. 1941 ·, T20948/Fl).J942 Mikkelin kasarmi helmi-maaliskuu 1944 Vuolingon kansakoulu (PM:n hajasij.suunn. 29.2.1944, T 17212/15)

Kaasusuojelutoimisto 25.6.1941- Rahulan kansakoulu (PM:n osast.sij . 2!U\. 1941-, T 20948/Fl), lokakuu 1941 - Kinnari (PM:n esik.k. 8.1 1. 194 1 T21149/Da2), maaliskuu 1944 - Mäntyharjun kirkonkylii (PM:nhajasij.suunn. 29.2. 1944, T 17212/ 15), 2.12.1 944· Hki. Runebergink.3 (Pv.PE:n esik.käsky 1/44, T 21149/Da 3) Pioneeriosasto 25.6.1 94 1- Otavan kansanopisto (PM:n osasl.$ij. 28.6.1 94 1-, T 20948/FI), marmskuu1942 -Uisäkosk i (SPK 20940) helmi maaliskuu 1944- Luumäki (PM:n haja~ij.suunn. 29.2.1944, T 17212/ 15), 1.12. 1944 Pv.PE Pion.os. (PM:n sij.ra kok.1)ano.siirr. 6.1 1.1944. T 17212 115) Ilmas uojelutoimisto 25.6.1941-Kuosmala. Loukio (PM:n osast.sij. 28.6.1 941-, T 20948/ F1), 20.8.1941- Linnanmäen k.koulu (SPK 20951). 25.10.194 1- Nuijamiestenk.2/ Mlin kasarmi (PM:n esik.k.8. 11.194 1, T21149/Da2), sii1toasiaintsto Heinola (PM:n csik.k. 19.7.1944 T 21149/ DaJ), 1.12.1944- (Sisäa~.min . väestönsuo·jeluaso.os.), (PM:n sij.ra kok.pano.siirr. 6.1 1. 1944, T 17212/ 15)


148 I.IITE 5 (5/6) Intendentintoimisto 25.6. 1941 - Tcrtin kart<mo (PM:n osasl.sij. 28.6. 1941-, T 20948/ F l ), marraskuu 1941 - t:tmmikuu 1944 Sairiian karL<tno (MMikA,Sot.maj .ltk:n pk:t. tark.kcrl. 26. 1. 1944.). helm ikuu 1944 Lahti. Salpaushovi (PM:n lu~asij.suunn. 29.2.1 944, Tl7212/15), 1.12. 1944- pääintcndcnlli Lahti (Pv.PE lnt.os.)(PM:n sij.ra kok.pano.siirr. 6. 11.1 944, T 17212/ l.'i ). 22.12. 1944- Hki, Korkeavuorcnk.37 (Pv.PE:n csik.käsky 1/44, T 21149/Da 3) L ääkintäosasto 25.6. 194 1-Läsäkoskcn saha (PM:n osa.~t.sij. 28.6. 1941 ·, T 20948/ Fl ). Mikkeli ( 1.8.1941 yhteydet l ä'\äkoskclta purclliin (SPK /viesti 20952), 17.2.1944- Juva, Loukion, Tnkilan ja Tieiin kartano (SPK 25799}, 1. 12.1 944- Hki (P v. PE Lääk.os.), (PM:n sij.ra kok.pano.siitT. 6.11. 1944. T 17212 / 15), 22. 12. 1944- Hki laivanvarustajank.6 (Pv.PE:n csik.kiisky 1/44, T 21 149/Da 3) E läinlääkintäosasto 25.6.1941- Läsäkosken k.kou luja saha (PM:n osast.sij . 28.6.1941-, T 20948/ fl). Mikkeli ( 1.8. 194 1 yhteydet Uisäkoskeha pureniin SPK /viesti 20952), maaliskuu 19440 tavan maamieskoulu (PM:n hajasij.suunn. 29.2. 1944, T 172 12/ 15), 1.12.1944- Hki (Pv. PE El.lääk.os.). (PM:n sij.ra kok.pano.siirr. 6.11.1944, T 17212/15) Li nnoitusosasto koko ajan Myllykoski (Arimo 1981. s.232-236.). Linn. 5 Runebergi nk.S:sta 13.12.1941 Mlin kaup.talo Sutilashallin nollinen osasto 15.7. 1941 (osaston perustamisesta) Mikkeli. varuskunnan kasarmi (PM:n esik.k. 22 7.194 1. T 21 149/ Oa2.). 3.8.1941 osia Runebergink .9 (SPK 2095 1), J.l2.1944-lakkautetaan Riihimäellä sot.hall.osaston selvittelyelin 1944 (Pv.PE: n csik.käsky 1/44,1' 2 1149/Da 3) Päämaj an vapaachtoi~toimi.sto KorkC<Jvuorenkatu 21. Hki. (S PK 20943). helmikuu 1944 Malminkartano (S PK 20943). 1.1 2.1944- lak.kauteraan (Pv.PE Kom.os.). (PM:n sij .ra kok.pano.siirr. 6. 11. 1944,T I7212/ 15) Kuvaosaston yhteyselin 16.7.194 1- Yhteiskoulu (SPK 2094 1), helmi-maaliskuu 1944 Alflhanin huvil<l (PM:n hajasij .suunn. 29.2. 1944, T 17212/ 15) Sotavan kikomentajan Esikunta helmi-maaliskuu 1944 Laht i (PM:n hajasij.suunn. 29.2.1944, T 17212/ 15), 1.12. 1944 Lahti (PM:n sij .ra kok.pano.siin·. 6. 11.1944. T 17212 / 15 )


149 LIITE 5 (6/6) PM:n karltavara~to Yhteiskoulu (PM: n osast.sij. 28.6.1941-.T20948/Fl )

Kenttäylipostimestari Yhteiskoulu 194 1(SPK 2095 1)

Hallinnollinen t~to Maahcrrank. 28 194 1 (SPK 20952)

Muut yksiköt VP 1 22.6.1941 li/V P 1 ja21VP 1 Siekkilä n ampumaral!t, Rauhanicmi, 1. 11. 194 1 F.IVP 1 Porrassalmenk.2S ja 2NP 1 Työväcntalo. Porrassalmi 1944 1/VP 1 keskuskoulu. 26.6.1941 Paluk unnantalo, 12.8.194 1Rauhaniemi. 3 1. 10.194 1 Tyi)vlientalo. 3/VP 1 Ramakylä, muulluu 4/ VP 1, Urptllan kartano 1942


150

LJJTE 6

Päämajan c•·i osastoilla !yöskennelleidcn miesten määrä v. 1941-1944 määrävahvuus-ja kil·joissaoloilmoitustcn mukaan.

l6.7.JI IS.IlAI

1.7.41

31. 1l.42

MJ.6.J)

mn·(l..irj.)m~·(kilj.Jmr...-JidrJ.) lllC\' Ikiq.~ mtY IÖ}.

Yh~.+kom.+ lwotloi~JlC'Ojo!lt

16 ( 16)

K<"n~nlo~

1160$21

Koo.:nd:vmnos. Kootutu~l>lO Klrl:.asJ:ufto~ou.to 1 tcdC'IItl.l$0$;t)1Q

Ulkom»>IS.'IStO 11«1ustdoosastO V:'II\'Oftl~lilO

Opfrnti,\iocno. Huolto·~1o

f!ltJ('S1CI)~lJoiO

SUOt>3sto Souilii~tm~o T~fino..'1!os.

16(16)

160(tJ

16(16J

ZZfll'

21t2iJ

2$ (:tJ; 'J~ t~OI

18tl9) 6$(J.8J

26(1?) 7J (30) 13(10)

~Sf l riiJ)

13(20)

619) 26(21} 1708)

13(12) 6!l'll

131 1(11

1;{9) 9(1, J l(·H i 21 (23) 71 (S.H 26(2S) 25(131

9(11 21 (20)

llc24•

11 (9Sl

1HI I \J

l<I<MI

}:f.l-11 lHSZI)

8.!(87)

$2(90J

82t9l<)

4 )(82)

uan

"'(30) ! 1(20)

~3 (;\1)

lW61

~1 (19)

22. (18)

17(14)

~(40)

~4 (4 ~)

2J (3~)

17(25)

'l5f20! 17(13) 2.1(28)

5(6)

Stfq

~($)

.I(J ) .l(.S )

J (.:) 4(4)

39 (~)

~9(27>

5(~)

5(.:'i)

5(5 1

t1(:'i5)

47(2.1)

4 '1(30)

1 ~( 1 2)

91 ')J ll t !l)

17(2())

'lt2'U

llc2~1 26(21J) 7ol(31)

.:1(29)

ft ( c.l ) -'li-U.&) U~ZKJ

6)(6h

)1.12A) mn·(l.UJ.)

,0,(1.~

LUL~

'""'}(•!).

utf\'/klrJ.

1:'12.31

23123) 37{36) 7.JfS.it 1300)

4.S t"3(it

74t39• ll(8) 44(J2) 43(33) 21 (:10) 71(l0,"\j ).;(}.;)

22(17)

11(101

11(1S)

26f29J ) S f-121

zr,{JI> ~g (59)

4(·q 10(26)

70(•8)

.,... Z(ZI

Kd:s.i.nliitl.1olmi~l\l

~(25)

.J3(1.S)

21(37)

71 ($3) 3-l (13) 16 ( 2-l) 17(11)

.ZG <.:m ~7(39)

.1{3) ,J8(.15)

2(1)

1Uu1111i~•~IO

l7 (_l ~ )

2-J (~N )

29(z:i)

26(221

26(2$)

1'1)(1.~ }

.\0(301

2~00)

Vac-M•w·•)lql

l:.g(4())

b:i(~J)

32(.~1)

37(-U)

)7(Jl)

42 (~)

oli (50J

6(11) 17(1J) O(S)

6CI21 17(1-1)

17(-15} 6 (11)

(• (12)

6(91

17(1.:>

2.H.~-I)

2Stl0)

i< Sl

7()()

l(S)

8 (9)

!O<ISJ

2003) IO<~J

2(37) 11)( 2)

20 ( .&J)

9(10J

33(.12)

28c3:5) 1.St25J

Kaasu~lutoim.

""""""'

'J)'ki~l~ö l>iQC\('('ri.QtS.!'IO ll rJW~woj,-1~•• PJ.äi~tin~

S09t

)}(10)

SUO)

lttU.!il

1 ~(22j

1 8(~)

~·o'•

ll ti•JI 3{13)

l..u.a\,iM~-.t• •

'21;\21

EJS:nllilll.int,K."VJ!PI:Iehtl•i'l•)lltl.

11)1;10)

).a t ~J)

II HO! )i ( l!;

:U42JJ 19!1'7J

\J (2S) IICIJI

S• I3J

618)

91101

14(U)

IJ ( IJ)

.\JUS)

2.7HS)

H<l-')

~X(I:l)

'lS( IZ)

19(1$)

1.1(1·1}

1~(12~

1 ~(12)

81 S t

lS(SJ

13 (1:!) 13 (7}

1(, (16)

~J\ ,Iftk.ilorl'l.~'ik ,

h. Ylil•'- · ~'il.unt:• $u(;L~;~;~liin 1110'\ .~~'·

Pl1.1m.yhlcy"'}':."'o

' ' ln'EENSÄ

6..\1 tff lfh 674 (l.66} 678 (6.")

··ubdc:Sr\rk.Pv.r&JJQ 1

~<6 ( ~11)

Pf,,('lmu_'"' ·•h• .rln•. l \l"l · l ~.

IJ:(.B l l<i(l-1\

)J ( 9) I H IOJ 15 ( 13)

1 2(~ J

161.!0) ll.S) 0 (J2) 0(53)

601 ($59) 1M. ( (.$0) 7'M ($021 763 (SIJ!

1' 2210-1."


151

LllTE 7

Naisten määrä päänuijan eri nsa.~lnis.~n mliärli"nll\'uus- ja kirjoiss.1oloilmoituslcn mukaan.

.,.,:

111!.1!

~{).&)

Mln ti.<IJ llllln IUt IIW\

''-ICJ.

)IUH

'IOfJU

f\ "-""

~ tUt)) D ' t'i.IQJ ..... t'i. ... l

~1_ .........

.....t..jlnt,..._

.

.: ..,.._,.._.....

t\4~·~

....:......__......

JtiH

!Otltt

.!'0117t

.:Ot!lt

!~11M

lh)))

lltU.I

.&t!U

!t.!l

<ll!l

1711~1 .&C:\1

...... ...... ... _,.

~

....:.rt. ................., ranR.........._..,.,

lt\)

j,oJr.,c)..Jolo.....lt l-"i\.i'Ql_ _,,,,

v..t\,,....O"W~•••

171141

"'''

itft !lltZtt 11'(111

1oll)e•1d)•NI«•

~t61

Opoero~IJJ\I!Wittt'-l•"' lllkllk~t,.,'-ln

:\OJ 7Htl

•• 71 Sdt 7171

s~~"' St"'-'"'l>l~!o'~'t" Tc-,lo."'lg;to~fil'letlt"'o\\:lolö

lll ' ltll 1( .. ,

"'"' ltlt

111~.

TIII!du..tr1Uol-....,fo•

Kcl...tn!"Comu•JO

......,,1,,

.ltH

R.w1.111i~

V""'-i'....,.~'"

7(1~)

1

Kol.t.~~JCI\IIiiHt\l ~tO

2( l)

A~IL'.IO

·&(6)

r)&.i\lo'IM~IO

S(8J JtlJ

l'iooft'l'l(lol.:l\10 111'1\U~thl~\10

2{2:! 7r7J

I~.U!lll~d.:tltit.'I04a.~IO

I.II.Jlr,.ulUil!<~to

'~ ...

t-.l..linl.uki~IO

,

l:C.!J

\-;cpa.atiiOOts.oitl"!oiO S«~\ ril.k~ ~~kd:Ma

4dt

"'''

... ~ 1

.&()1

••••

,, s 1

)(ll

, 2. 616) )l2) lt "J

.. t \ t

,,., '" ··~·

b( 1 1

&(~)

.,.,,,

~tl1t

llf1\t

l?tl!t

t1t.& 1

1(1!)

1

,,ft,

6(10 \(hl

7t7l

7f71

1tll

~ltNI

4!t\lt

1clfh lltlr!7t

14 1 1 .&tSt

1111 1111)

111) IIP•I

llpq

:HS! 1lt17t

~1~

~~ ~ 1

.,,,,

IHill

~

(6,

12tl'\) 4{ l,

j . •I I ltll

ti (

lt l l

SU1

~471

)((\1)

~.

.CI\t lllj,\t 1

,,,,1

J

6tfll lllt l l

lt\1

~,

1(]t

1(11

,,,,

Ut 1 1

"''"' oltl)

b< :\) IC2J llnn

:\tlll

j(l$)

'f'J g," ,(,, 111141

8(71

)II('\)

liCS) , •.q

lC~)

'tlt-H

lr'l \tll

_,,_,,

U.'!IIS.!II.SitJ7)1 1'""lt17lt l'lht2121

Jt ... lt.\1

}\, 'Jiol;uk:l~~llftc-4tl.vnta YHI1±..' :0.:\

.,,,,, "~'"''

6t7t

61 ,, StSI 7161

17flh

51 11

1 18)

.. ,,,

nt-ot

14tlll

:•·~· l)tlSI

!tt!'?l

,,,. .. ,,, ,,"')(,, '"'...

)!(16)

.

.. .,,

4()1\!t

%71t~~· ~.,.~~21

"'1AIIk.SAr\.. p, PI:~JliiJ 1. J,_,('IID(fl'ill' !.1m lt4,!-IQ.u T l!IR-1 ..


152 LIITE 8

M ikkelissä ja J yväskylässä perustetut uudet yritykset v. 1941-44 toimialoittain. ~u.

JU

19JI I•J.t!

\Ui j (_M~

I .R:uii.Sfmll!rja

"''

19-U

m.,joh~likk(>ft

;\Ui

Mb Iki

) l !t

JJ:I

4

03

73

78

·•

.o

hotdb,tn:~t1.1:att

,., '"

m~in1~:.

root.:•

J;,mvila. ym J.ab\in1•itu l.J.:IU1pp;1 ~i

tQril.:wpp;. ruoka· JJ~bLI... l)tlylt.l\ötr.tl..

tulJwk••Pf"' \,j,lf~k.wpf'.l

l...•n~<A-4.m.ll'f"l

l..cnt.äl.nuf1M lniQI:".'~II·

j.a \~'f'holl~

~hw- j .. mnnul

lifj:•llllll!f';l L11U.,.J..wpp~~

url16luhik(! 1~11-jll\ ,jli.J.sl..

'""'U.. j..r.~~;bvllikt· ....,vl...llrp;i~Jlll-~11\10 lunci.~U(ll:\;1

'-•mttl..-it;tn.il.~iiil..t•

1 1

f'II\"'''""'IJ.uhil..: '-o:m•l...ll•u ;lJitc<d.U J., I ,III.:('III1C l.:ul)ti'"• J.J ~j\111111 .

.J.A.mm:Uinhr.rj, jat~h:yiit,

p)(JC'ilJ.t'lrJ.ja m~~!\11 k:utnii.O.p.ilflo m:cl~hl uJ.c

\';;'IUWJ.OfiiJI(I. lcuh~·J~$;dla;..

1)*1\IM. l:llmp.».lllO \l:I<JI..-u\'atl~l ut:.: po.~lll

..

;iV'COL.«ja.uoo

S..Muut ('lokll\lUC;IH~

Yl ll'EF........S.:\

...

l4

"'

"

19

'·'

07

"

LJll.,lc-: J).IA Jp•L.,.kyl.ullna.i(1f;l,),lf,_,),1, ll •nl.c••""'""-.i111'kwt I~II· I QJ.J.~1K~1.j\.EJmkcinoUcooctul..wc

1 ~1·


Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Lรถnnrotinkatu 3 50100 MIKKELI Puhelin (955) 20 231 Telekopio (955) 2023 300

ISSN 0786-8367 ISBN 951-45-6449-9


Puntanen, Pia: Mannerheimin saappaanjaljilla