2. Mikkelin pitäjän kirkko
4 3
2
1
sijaitsi Maunukselan plaanin pohjoispuolella Suuren Savontien ja Loviisantien risteyksessä nykyisen Kirkkopuiston koilliskulmassa. 1754 rakennettua puista punaiseksi maalattua ristikirkkoa ympäröi aidattu hautausmaa, johon on haudattu mm. Porrassalmen taistelussa kuolleet upseerit. Jokaiseen kirkkomaan aidan porttiin oli kirkkoherra Forsius maalauttanut sopivaksi katsomansa sananparren, esimerkiksi: ”Te makaatte, me walwomme wartijoina”.
3. Paukkulan kartano
6. Porrassalmi
12.–13.6.1789 käytiin Kustaan sodan kuuluisa Porrassalmen taistelu, joka on maineikkaimpia Suomessa ennen itsenäisyyttä käytyjä maataisteluita. 720 Savon ja Porin prikaatin miestä onnistui lyömään kuusinkertaisen vihollisjoukon. Venäläisiä komensi puolta vaihtanut G.M. Sprengtporten. Viikon kuluttua uudessa hyökkäyksessä venäläiset onnistuivat murtautumaan Mikkeliin, jolloin kirkonkylä koki suurta tuhoa. Porrassalmen taistelun muistomerkki paljastettiin 1923. Lokakuisen vierailunsa yhteydessä 1789 Kustaa III kävi ratsain tutustumassa Porrassalmeen, missä hänelle selostettiin yksityiskohtaisesti taistelun kulkua.
7. Brahelinnan puustelli
Ristiinassa sijaitsee Savon jalkaväkirykmentti everstinpuustelli Brahelinna. Ristiinan Kyyrössä taisteltiin päivää ennen Porrassalmea 11.6.1789.
Jukka Kumpusalo
Kustaa III saapui seurueineen ensimmäisen kerran Mikkeliin 18.10.1789. Suunnilleen nykyisen Mikkelin Hallitustorin paikalla sijaitsi Maunukselan plaani, Savon joukkojen harjoituskenttä, jossa kirkkoherra Henrik Forsius toivotti kuninkaan tervetulleeksi. Suuri joukko mikkeliläisiä oli kokoontunut vastaanottamaan vieraita. Seuraavana päivänä Kustaa III tarkasti tällä paikalla Savon prikaatin joukot, ja jakoi sotilaille hopeisia muistorahoja.
1. Maunukselan plaani 2012 Seija Lipsanen
1. Maunukselan plaani
MKM
Kuningas Kustaa III kunnioitti Mikkeliä vierailemalla täällä kaksi kertaa Kustaan sodan aikana (1788−1790). Sodan tavoitteena oli Ruotsin suurvalta-aseman palauttaminen, ja Mikkelin pitäjä itäisen Suomen sotilasasutuksen keskuksena ja Savon prikaatin kotipaikkana oli varsin merkittävässä asemassa sodankäynnin kannalta. Tärkeä Porrassalmen taistelu käytiin 8 km Mikkelin kirkolta etelään. Mitä Kustaa III Mikkelissä näki ja koki? Tervetuloa tutustumaan!
isännöi Kustaa III:n seuruetta lokakuussa 1789. Kuninkaan kerrotaan ihastuneen kartanon munamaitoon. Kartanon omisti tuolloin kruununvouti Petter Johan Masalin. Mikkelin seudulla oli sotilaselämän keskuksena paljon kartanoita, rustholleja ja sotilasvirkataloja. Paukkulan tuonaikaista päärakennusta ei enää ole. Entisen kartanon alueella toimii Suomen Nuoriso-opisto.
4. Kustaan kivi
3. Kustaan kivi 2011
Iso kivi sijaitsee Paukkulantien päässä, levikkeen reunassa. Tarinan mukaan Kustaa III nautti päiväkahvit suuren kiven kupeessa. Toinen perimätieto nimestä puolestaan kertoo, että Kustaa III olisi käynyt kiven luona tarpeillaan. Siksi rinnakkaisnimenä tunnetaan myös ”Kustaan kusikivi”.
5 7 20 km
6
7 km
Mikkelin pitäjän papin asumus on sijainnut Kenkäveronniemessä 1400-luvun puolivälistä saakka. Kenkävero oli vielä Kustaa III:n aikana saari, jonne pääsi siltaa pitkin. Kirkkoherra Henrik Forsius oli juuri saanut pappilan mittavat kunnostustyöt valmiiksi, kun venäläiset joukot hävittivät sen heinäkuussa 1789. Kirkkoherra itse oli paennut perheineen Hirvensalmelle. Nykyinen pappilan päärakennus vuodelta 1869 on maamme ensimmäinen uusrenessanssipappila. Se toimi kirkkoherranvirastona vuoteen 1968 saakka.
2. Kirkkopuiston kirkon muistomerkki 1953
Reijo Tiusasen kokoelma
5. Kenkäveronniemi
6. Porrassalmi, postikortti 1913