A.G. Koranter: Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelista

C!lt

~-

<8. .f{orant<2r'tlfa

m f ltltol hea, 1848 l.4:obormalle~r poflttnoe~n

i\.

~.

(Ob<lrmallorfn ltu&tannultSQUa

JäljeDllâ&#x20AC;˘tty Mikhlin kaupuogiohallitulcseo toimesta 1948.

i{Q~to<2lma f;uu~- ~amosta oll

2\. <8.

~orantar ' ilta

llllll 1t o tie o a , JS~s I.<Ccbotwallot poiklnoon i\. '\f. <Cobouuallot ln tw&tannuksQIIa

J iljennetl y Mi1ckelin kaupungiohollitukseo toimeslo

1 9 ~8.

-

KERTOELMA

)

-

SmiR- SAWCSTA eli

MIKKEL I STÄ A. G. Kore nte.l' 'il ·~a,

!:hkkelisaä , 1848 I, Cederwallel' poikineen .

A,P . Cederwallerjn kuatannukaella.

- 4 -

MIKKELI:~

PITÄÄN

kuonioi tetta:·1illen asukkaillen omiste taan s e uraawa lyhykäinen kokemus

ystäwäl l is esti toimitta ·ialta.

- 5 KER'I·OELMA MH!GLIST.Ä.

Mi kkelin kuuluisata nimeä ei nyt omista yksi Sa won pitää ainoastaan: eikä se sovi enään Kihl akunnan kaen nimeksi yksin: silJ'i nimitetään jo koko Maaherra k untaa , e l i sitä Lääniä, joka, yhdistäen molemma t Suomalaiset sukukunnat , dämäläiset ja Karjalaiset, näyttää kätkevän kaikkea, jota Suomen maakunnissa , Hämeessä ja Ka r jalassa , löytyy suurint-a ja ka uniinta .

Se taitaa siis totuutta ·:euraten omi staa korkeimman ansion kaikista Maaher r E. - kunni sta , ja olla sydän Isänmaamme . Jo aikoja s i tter. oliwat Posti - kont t ori ja Apteekki , niinkuin myös ms rkkinat , suuremmat Suomessa , koroittanee t Mikke li n muita pitäitä korkeamma ' . Ja koska Maaherran istui n , :noniai ta vuosi a sitten muutettu, synnytt i kaupunni n jE sen kautta vielä y l enai Mi kkelin ni men kunnista , niin, etenni k koska tavataan selityksiä e i ainoastaan Mäntyharjun , vaan myös Sysmän ja mui stakin pi täistä , miehimme

sydäm~issä

e~me

epäi l e työmm e pitäe -

löyi.,vvän suostumuksen , ja wal -

mistawan waikutukaen ja keh oituksen

l uk ioille~ .

Jos

tarina n juoksussa pik i mmältään joku sana myös kohta i si maan laatua ja ast.:.ckai ta , toiwomme yhtä hywin

- 5 kokeemme , jos eiwätkän ol e ' aato!{sen sywyyttä koi tte lewia tutkistelemuksia, jot ka järkeä uuwuttaisiwat ja wäsyttäisiwät, kui tennik olevan pelastajia monen hämärän, ehkä jo pimeän , puoleksi unoutetun muiston män nei stä ajan vaihteistn .

Tämä suloine n toiwo ja rakkaus syntymä - paikkaan rohkaisee ja kehoittaa minua työtäni a lkamaan . Waan ennenkun asiaan tar·tumme , tahdomme selittää perustuksen , jonka jälke "! n kertoelma ajan suhteen ja'etaan , ja olemme Isän-maamme Histori aa seur aten koska yhteyttä sen j a tu ::kittawan , rakkaan syntymä pitäämme ajan-tiedon wäl i.llä l öytyy - jakana tärrän neljään osaan eli a ike -ln l'taan, joiden aet (Epoki t) ovat: 1:nen Ristin- cpin

W~ihetapauk­

lewittä:ni~en

meillen, 2 : nen Luterukae t- opin toi mittaminen Suomeen ,

3 :mas koko Suomen yhdist.'! S . Seuraksi tästä kestää :

- 7 ~!!~!~!!!~~ !!..~~ ~~ =~~!:~~

vuotee n 1300 .

Samate'kun

tunne u~o

kaiket, asi oita ja ta -

pauksia Suomessa selittE:O.vä t, kirjat ja kirjoitukse t perustuwan tietonsa wanhimmista ajoista satui n j a ta rinoihin ; niin täytyy - wermojen ja luotettawien tietojen puutteessa - myösk5.n pieni kokeemme , mitä Mikkelin ensimä isiin

alku - tap~uksiin

kuuluu, tyytyä

tarinoihin ja wä 'e n suu"' s a wielä juoksewiin l Auseisiin .

Eräs wanhan - aikui!'len , vaan wieläkin nykysen wä 'eatön muistissa oleve , satu juttelee Sucmalaisien

tänne tulleen wenein wet ·: ä myöten. i<oska he - jotka rantoin ja aaareston syPkeyden tähden , kussa eivät elävätä tewanneot , jos c' karhuja , susia ja muita metsän- petoja , täy tyiwät wiettää monen kolkon ja hir mui sen yön luotujeo keralla aaltoje n wäli llä - wiimen , myrskyltä ajel tuina , äkk'isivät sawun , joka kiekuroissa koho si pi e nellä niemek keellä olewasta pirtistä eli majasta ; ni i n sanotaan l'nidän silloin ilomieli n huuta neen: Sawu : Sewu : Nämät matka - miehet , innotetut rie multa kontioin keskellä ihmisiä taweta ', riensiwät kohta sawua kohden niemekkeelle r. , johon D'\Y ÖSkin , maallen noustuensa ,

rake ~s iwat

enaim~iset

pirt tinsä ,

- 8 Tältä aiemel tä j a tästä pirtistä t u umiteen eno-tulleiden lapset ja lasten-lapse t ?. ikaa woittain l ewit täi nec n ympäri lahtea Saima an keuniillen , kukoistawillen ra nnoillen . Kuistika i tästä, nimit tää wielä tarina , nä iden kuta uneen niemekk een Pirttiniemeksi x) , jonka nimen hän tänäkin päiwänä kantaa, ja l ahden, johon niemi pis täikseen, Sawu- lahdeksi; waan täti:i nimeä e i mikään muu muistuta , kun tarina, sillä sama l e ht i , joka l a inehtii nykysän k?.upunnin alla , wi e re telle n a a ltoosa entise n kirkon- kylän rannoil le n , sanotaan a i noastaan kirkon kylä n l ehdeksi. Kuitenik löysi Turun Ajan- sanoman t oi mittaja , wuona 1791

nume ~' Ossansa

15 , syytä lausua : en -

simä ise n kirkon- Risti n- o:1in aikoa myöden tä nne' jouduttua - olleen raken:; e tun tE ini t un Sawolahde n r annalle n, jossa ki rkko- kunte sitte n nimitettiin "S a w u j a k s eli S a w o 1 a k s" . Mutta olkocn miten taheansa Suomalais i en tänne 'tulon l a;_ta , kuin tiet ty on , pide t t iin ne järvistä je wesistä rikka at maat pohoi s - puoll a Päi jännettä wielä ku ude n nea:·.a - t oi s ta wuosisadassa kala peik~oina

Hämälä is i l tä , je varmaan oli myös Pirttinie men

x) Tälle ooma lle Pirt ti niemelle n on Kauppamies Aug. Sawander toimittanut sorean puu - tar han , jossa nykysen Mikke lin yle is ö ehkä jo •.na i - kesänä sae ttaa juoda ' e lämä wettä , koska tarhas t a on l öydetty senkaltainen terweys l ähde, jossa on sckti tul ' - 6i'.-1en e t tä ra uta a iaetta .

- 9 mainittu pirtti samenkal ttainen kalaa tajien kotoa täällä, ehkä ensimäinen , joka l ähdetti sawunsa sinerttiwän lahden ylitse . V/aan j oskin todeksi ot tas imme , lahden wanhuude staan Sewul E,hden nimeä ka ntaneen , weikka, niinkuin jo sanottiin , e i yhtään , joka tätä nimeä muistuttaisi, ol e löydet täwänä, - niin so , jot t a tämän laajan kirkko-kun nan nimi olisi tästä d e e t a

S a w u 1 e h -

otettu , ei ol;; millään wehwistettu , ja siis

kawala ja erhehdyttäwäir. c n. Tätä wastaan , - nimittämättä todistuksia gas

!!1~~!!~-H~!!!!~~~

s i

kirjassanse ,

my öhem~istä

ajoista ,- kutsuu KuninS a w i 1 a h d e k-

seur::tkunt a a ~II .

Ko l . Sept . 1330 , kussa hän käskee

nimitetyn seurakunnan jäseniä seuraamaan

~~~~!!~~!!!

!!!gd U!!!_3~2!!!!~.Q9.L~~~-!!::i~:~!§.!19..b 11 , kun naapurinsa Hämä l äi se t .

Todella olemm e tulleet määrätyn piirimme yli, waao asian a rvoisu uden tähden, emme tahtona katkais ta jouhea , jos kestikin wähä pi te mmälti:i; silH:i aikomuk ae mne on ollut selittää, cnsimäisen nimen tutki t ta wa 11 a kirkk o-kunnal l e olle e n

S e w i 1 a h t i ,

eikä - S e w o 1 a h t i. Mi lloin j a kuinka t ämä wiimoinen nimi pääsi wallan pä i' llen, e mme wa rmea n tunne ; jos ei se t apeht una was ta my::ihempinä a ikone , josta me myös, niihin ehdittyä,

t::.hdom~

lousua ,

~:'i tä

taas

siihen kummalliseen johd tttomiscen tulee , joka saapi

-

S a w o 1 e h d e n

10 -

siit ~

Wenäjän Ajan-tieto kirjois-

sa nimi tetys sä sukukunn2.::sa Sewole tschi t (:· ~,.; .!-,_; . .·' ' ...v<joka olisi rakentanut

as~nto - sian oa

toisella puolla

Wolokkia (;.a- 11-~vt::/(/,..-) ; nii n tämä katoaa i tses tään, muistutteleidessarnme , jotta

S a w o 1 a h t i , jos

emme tietäsikkään tällä VJenäjän tarinalla ei olewan enempätä ja tukewampate perustusta , kun koko Suoma laisen sukukunnan sikiämisellti Asyyriaan

l ~itetuis -

ta 1 0 Isretnin sukukunni:>ta. Ett9 nykyneo Kuopion kirkko 16 :nellä

wuosi-sadal~

mainitt iin P i e n-

eli W ä h ä- S a w o 1 a h d e n k i r k k o, emme ta hdo ' heittää nimittämät '.s , vaan eipä tuokaan wes tusta mitä tähä n saakka uanottu on, sillä jotta Mikkeli erotukseksi nimitet t iin S u u r - S e w o 1 e h t i , todistaa W ä h ä - S a w on nimen ha'et ukni vii meksi nimi tdystä

kirkoa ·~a ,

jonk<:l lea jaa aluetta

aikaa myöden luonnoll ise ;t i täytyi jake a , ja loh'astiin ehkä ensiksi kahtee :\ palstoon , el i Kihla kunre n Rovast ikuntaan .

Jos wä'estö tä llä Saimaan raonastella ja kauniille

saare s tol ~

lukee alkunsa niistä , jotka löysi -

vät welkeman wenoisillensa Pirttini eme ll ä , niin on selkeä, näiden jo

pak~noina

l e wi ttäneen mejojansa

l ewea lta ; myös moni wuori, kangas j:! kukkula muis tuttaa nimellänsä ka ukaL: immista

~ joiGta ,

jolloin

),

- 11 -

pekanet sekä pcl'os te Wr;pi siwet , että ri e muota lichuivat näillä pa ikoilla . Tämänk : ltaisia ovmt Hiiden- vuoret , joista tunnemme kaksi ; toJinen awaroilla , milt'ei asunnolkai soweliailla loukk.Jreilla koroittea mustan- puhu wan kylkeneä ja t erwehti\ korkealle kukkulella nsa , kolmannella wirstella , j okaista kaupunnista J u'en pi tääeeen päin me tkustewae . Werrnaa n tämän HU.den - pesä n rietuil la tekaisimmissa ·1joi saa moni pakana hikoili ; tosin sen hermact ja werisct - waan ur11ollieet - kammiot , jos jutella t a itais iwet , ta rinoitsisiwat monesta pekana e llis esta epä - uskosta j:l riemu- tai suru- kokouksesta , koska nykynenkin ka nsa wielä l öytää i l onsa , wuoren korkioille hartioi lle , e tennik Juhennus-aottone , kapuelleesa j a nau ttiess ·: siitä monta pc11inkulmae l e weasta ja ewara.s ta k etse. 11noste , jonka piirissä ilmietyy kaupunki ja kirk ko s n kerella , nimittämättä Sai maan sorea sti luikertclewia lchtie , jotka monessa mut kassa pistäikseewät melk.. en joka puolell en ;

walaistettui ~

na sadalta walkia - soissul ta , el i kokolta , kun molemmin puolin rantoja wetee n sekä kyliä ja

k~u niisti

herras -kar ~anoit~ .

kuwailce lehtoja ,

Se toinen Hiiden-

wuori kohoittaikscen kuu tta wirstea koupunniete loit tona itään päin , waan jo ; kohta ei ole edellisen wertainen, e i korkeudessa eikti urhol l isuudessa , on hä n nimensä kautta kuitennik muis tettava .

- ., 2 -

Muuten

merkillis~.n

kukkula Mik kelissä on H i

r-

w i w u o r i , tähän asti koko Savossa korke impana pidetty , ja jota kohden sekä luonnon-tutkia t että l uonnon suloisuutta j a monenkertaista jeloutta rakastavat joka kesä rientäät, etsien ma iniota paikke.0 , josta katsastae'taitaa eipä wähemr!lSn kuin seitsemän kirkkoe yhdellä silmän- aukasemal l a . Tämän kuuluisan korkeuden löytää halaaje , neljännestä wajaalla kahden peninkulman perästä kaupunnista Kangasniemen Pitäätä kohden waeltaissa, Korp j ä r \en aluudella , jossa Saimaan ja Päiäneen wedet jo

!2.!._Qj~!?~rg

tulee\·,-~t

likin toisiansa ja , niinkun

Suomen !'<:::1an - Oppaasseen ilmoittaa ,

owatki ei ' otut yhdisteti:'.Jä.

Mitä taas Ristin-rrili ' et muistuttaawat, joi ta myös kaksi löytyy Hikke Jin ni täässä ; - toiMn on kirkon ja keupunnin välillä, toisen alla taas kuuroot taa kahdes wirstan-paali ksupunnista Ju 'ell e n wiewän maantien warrella: - niin warma tik näillä mäkilöil lä oli risti esetettuna , jonka kcralla wä'e stl ensikerran k uu.r istiin tunnustamaan Ristin-opin omak sensa; jaa aivet nämät kummut niin nimensä siim·n aikaan, koska tämä Guloi aa ja autuas oppi löysi ensimäiset tunnustajansa n'.:iistä vi elä silloin synkissä syän-maissa . Näi ll ä ajoin ta ikka vie l ä myöhemmin nimitettiin luul tawas ti myös Linnanwuori Sairilan

- 13 howin luona , j a viimen Li nnanmäki , toisell a vlirstalla Ri stiinaan saat tawa n ti c1 oikealle puolella. Tää

korkea

ja lawea kukkula on epäilemättä ihmis - woimalla ko ' ottu ,

sil lä jäännöks et

pii r itt~ vistä

mul t awalli l oista ja

wieressä oleva aivan syvR. , nelisnurkkaine n Hännin- haut a todistaawat hänen ei olewan luonnon rakentaman , Tä t ä l uuloa wahwistaa epä - us kosen rahwaan

suus~a

kul kewa

lause ; joka kertoilee kirkko- kellon täällä näyttäi neensä , ja että wäki , tätä aarretta halatessaan , kaiwa malla pyys i toiwonsa täytetyksi , v.raa n, kellon sywempään ja sywempään upott ua , wi imen täytyi her ' etä , koska

wesi jo kohosi heiti.i was ··; ustamea n, Kuinka laitansa l ienee , mutta mcinitut salaisia muinois

p~ ikat

sulkee wat pimeitä j a

t apauk s ~ a .

~2iS2~!~-~i~~=li~~ra s t~ ~

(1300 .. 1522) .

Ma a n- woi t oista el i walloi tus - retkistä on tietty , jotta ensimäiset a setukset j a selwitykse t voitetusaa maassa seuraawat riikin rajoja , ja koska Mik keli kohtaa Kymin- pitäi t ä , joihi n Ristin - oppi jo z ikoa e nnen

- .4 ol i l ewenä , on seu!"nkur tt!I!I:lt:l , Ruotsalaisie n t ulles sa Sa woon, ollut ens imiiine n . j oka nä ki syn tymä pä ivä nsä wal ke nevan . j os

k oht ~

kirkko-kun ta oli a -

lung il t aan Gangen e wa r ar..pi nykyistä . Piir i lewi tettiin luultcvosti sitti :!.a•::eammaksi , kuta pare mmin pyhä kaste ' myöd i styi , j <' ku ta e t ui s Qmpi sen uuden opin onni ol i.

Sa wilahti on , nU :k :.m meini ttiin . sourakuntamme

enoimäi~e n

k ir ja llise .1 ti tunne tt u nimi. Ja koska

Wi sul e hti on ainoa Saima ··· n näi ll ä ti e n oi llo pu jottel ewai sia lahde kke ita . jol l a on e ew i - pohja , ja nykysen h lUpunnin a laisen l rhden ra nnoi lla , joh on Pirt tiniemi pi 3 t äi kseE> . a i noost.!. t-.i ek kn j a t uhka -multa pöllyä ä : , r a kcnne ttHn ti et.vati uud e n opin toimit t ajilta Sawon e nsimäinen kirkko .iisulahden ra nnall en .

Wanhempata kir kkoa e i

1:1u

sU -kirjat eikä wä 'estön

tarinat ttmnc . ' Kuinka pa t 1..1.0ta olisikkaa n e t si ttävää?

Sill ä monta ai kaa e n nGn wuotta 1330 e i suinkaa n Ri s t i n- oppi e nnätt änyt n' tin korkee s een wanhaa ta Kar jala nta . Me san omme se n t ull ee n wa nhasta Ka rjalasta e li Wi i puris t a . oi llti epä i l emättä owa t kaikki ne seura k unnat , jotka l c ··tyy wä t Saimaa n se ud uilla , peri - jl.!urin

a ~kun sa

saan ,et Ka r ja lan ristiän eli Apos-

t olin, Piispa Pie t arin t ·,imes tn , joka was t a wuonna , j one l Gika ttii n

1293,

no ~•si

1'/iipurin walka maa n Tork -

keli Knuutin p oja n lceral l a, hä nen risti-t oim! tuksel-

- 15 l ansa . \Vie lä •:takuuttava :: lpi siitä on ,

kos k~

ensimäisen

rauhan pää tettäessä Ruotsin ja Wenäen waltakuntien wälillä , Pähkinä - linn.es "•a nimittäin wuonna 1323, s . o . kolme 'kymmentä wuotta r. .i tti , kt.m Torkeli Knuutinpoika alkoi Ruotsin kol

. ~nnen

retken Suomeen ristin-o..:in

ja wiimc isen wellai tua -

lewitt~miseksi ,

nä ' emme

jäänneissä muisti·-kirjo·• s sa jo puhuttawan Itä - Suo-

messa : J ä

~ 3 k

w 1 1 a h d c n

e n, Ä g r

n- eli

Ä

y r

ä p ä ä n ja S e -

kihlak ~hnista , ruotsiksi: Gisla - lagxljoisse

s i!l oin jo mahtoi ol l a' kirkkoja ja

seur~~untia ,

ja jois-

ta ne kaksi ensim3istä ·.·ieläik kuul uwat Wiipurin Maaherran Lääniin . Myös k:.t•J si wuotta se n j ä lkeen, jolloin

pi irr~tt iin

~i~g~~~~ .

1320 , ktiskee Kun ingas

~eu~

sama te nii nkuin Kerja l ais i a , niir. Sewi -

l ehde n asukl.<a i ta

scurna~an

semua tih:.mti eli saa-

tawien ma ks u -tapaa , kun Hämä l äiset , heide n nactpurinsa . Jos Hämtilä i set o) i siwnt opin t ä nne toimitta neet , niin k uni nkzm kä· ky olisi ollut turha ja ylenpal ttinon, sillä SP.wi 1 ::o' UlPise t ol isiwet tie tysti opct tajoi tense tapaG seuran :.cet kä skemättä< in . Tämä kE ik ki, pelaateen epäil,yksel' tä osie.ssa, wakuuttae Sawilahtileis i en saaneen uur"c n usk onsa , Piispa Pietaril ta julistcit una , Torkkcli : nuutin - pojen kul'usta ,

x) Luokaemme silmäm!'lf

pag . 76 ja Paul 243 .

~~an

P'·rthonin Syll. Monume nt orum J oin Chronicon Episcoporum pcg ,

Juus ~

- 16 ei sii t ä wiisi kymmentä wuotta enre n Birge r Jar lilta toimi t etusta retkestä , joka Lä nsi - Suomoll en ris tin-opin s uori t t i , jos kohta ha l pana pi tä i simme lu •J.loo että oppi

S~imaz n

wesiä myöten nopiammasti kulki,

kun niiden hirweiden syän- m2iden läpi, jotka wie l ä näinäik a i ko i na e r ot tiwn t Srdmaan raonaaton Länsi - Suo;nesta .

Waa n hei t täen t ä-:J.än, tiedämme warmaa n wu onna 1329, niinkun w'rsta sononn sta

pä ~ stiin ,

Sawila hde n pitään l öytyt.ee tl x) , jonka kirkk o ens in seisoi Juonee nnurmen ma:'.- palstolla • kahde ksanno lla wirstolla kaupunnista J u ' a lle n saa t tRve n wa llant ie n warrella , Wis ul ah!hn i tä - rannalla , jonka vanha nimi lie ne e oll ut Sewi L: hti , - uskottava , koska pohja ja r a nna t ovo t

ailloa~t i

sewi-peräiset; - mistä

koko ki rkko - kunta sai n:i.mens3 . Li ki tätä paikkaa l öy tyy wieläik howi-kart ano , Sa irila nimcl tä , joka oisi wa nhoi n salityksien j .U ';:een oll ut kirkkoherran moisio ennestään , vaikle ai t te n lausuu Porthani sen muuttuneen k uni nkaan karja- karta nokai (kungsladugård) .

J~-:~

löytyypä

k irk ~ o - kunta

nimellä. Sawilahti ,

k utsuttu , pa itsi jo mainituissa kirjoissa kuningas Maunulta , wie lä koko nelj ä ;i oollätoista wuosi- sadalla , muka Drotsi n Yr jö Maunun- -ojan (_B~~~§.-~~~~~5.~ x) Vilahtakaamrr.e lop pul hdillä

wään k opio on.

N~

1 : den alla löyty-

- 17 ~SP.~f§.~ i)

lähe tys- k irja ~1 sa

Sewilahden asukkaillen ,

S§!~~-~Q ~?..§.'t:!:2 _~E.2~9~L~ m!l.2_Domi!:!L 1_L27 f~ri~-f~IQig_Q~Q~i~~-2.2§ h_fQ~~~~-~~~1teci.Qgi~ ~~~~!~_ or~Q!!h kun myös Arkki - pi i s pan Niilo RahU ~: sa

wa l din-pojan ( - 1448)

lasta toLrni tetuasa ter-

weht i mys - kirjassa kaikillen seurakunnan jäsen ill e n Sa vilahden pitäjässä , joista ko piot ovat löydettäwät kekeemme loppu-lehdillä, j a wiimen Turun Piispan Juhanan kirj assa , ~1~!E- '~L!!~!~!!!_Y:!~~rg!_!!Q;g.Q Domini _ 121Q_gi~-Q~~!~-Q~ 21~§!i~~-Y1rg~ni~ ~E~!_2~!!.2Qhl~QQ§_ig_~QY1 1~~L-§!2.~!-E~r_!~= .Y§!~!2~-~:L2~.!~~g!!Q~:.:,

nii nkuin Port ha n todis taa

seis owa n "Reg~~QQl..!.1,Q.!._~.21:.!._§.:_, Se ura ksi näistä t uo t amme ki r kko-k un nan nimen s a v e s t gHl.~) ,

ja ei s a w u

R

a(~=

ta ( f.Qm~@.), ei kä s a u w a s t a

(~.!:.!12-g~.QQ.!~~) j . n . e . x) , wa ik~ wanhin nimi Sawilahti ajanjuoksussa on myöhemmin tawa nna pieniä erot uksia , j oista w<ls ta tul ee puhuttawaksi.

Sawilahti pysyi

y~ 1 tenä

ernä - pitäänä lohkomatta

aina tulewaan wuosi - aataf1n , jolloin Ju ' an pitää ens irnäiseksi , koska leikat t iin wuosi -luku 144 2 , loh'astiin erilleen , jonka helmoihin Sa wonU.nna sitt en wuo-

x ) J os katsa htaisimrne Porthani n Syll oge Mon . pag .232, jossa kaikki nämät joh teet löy tyywät .

2

- 18 -

na 1477 rakennettiin. Näi nä aikoina, koska jako al'ulle n kerran pääsi , ilmaantui myös toi nen kirkko Sawilahden emä -pitäässä lä nsi - puolla Enolahtea , pe ninkulman ma tkaa kauka i s ena wanta sta Wisu- tai V/esilahden rannalla olewas ta kirkosta . Tur un

Ajan-

Sanoma, jo e nnen oj entonuorane pidetty , lausuu täs tä että kirkko Wiaulahdes t a muutettiin Pellcs niemellen , peni nkulma n matkan päässä olewaa n kylään, jonka tähden kirkko-kunta kantoi sekä Wisulahden e ttä Pellm niemen nimeä . Tää nka ltta inen muutos on luultawa s ti tapahtuna 1442 wuoden paik oilla , sen uuden Ju 'a n k irkon likey den kautta . Mutta pitäjän kantaneen sekä Wisulahd e :-. että Pellosnieme n nimeä yht'aikaa , e i ole uskottawa . War maa n ja 'ettiin Sa wilahti l aajuu tens a kautta kahteen osaan , waikle uusi kirkko rakennettiin varsin l ik i wa nhaa kirl{koa , joka siihen aikaan k-ats ottiin etusaks i , sillä myös muualla , ,J u 'an k i rkkoa ni mittämättä, tawa taan s e, oliwat siis Yl i

s u 1 a h t i ja P e 1 1 o s n i e m i molemmat kirkk o-

kuntia , toisi atansa erinäisiä . Tarkemmin tutkittua löytyykin s enaikuisista arwio- kirjoi sta Pellosniemen kirkko- kuntaan ku uluneen kaikki Läns i - Sawon ja Saima a n saareston wä 'estö , Wis ulahden kirkollen taa s kokoontui koko pohois-puoli eli maa - pohja entis t ä Sawilehde n pitl':iätä . r.lutt"l waikka 'llisu- eli We -

- 19 silahti ja Pellce niemi C'l.iwat omia k i rkko-kuntia , kuuluiwat he ka i keti samanW'lOtisen Ju'a n pitäjän kerall e yhteen Sawi l a hden kihla - tni Rowasti - kun taa n x) .

Näi n oli heidän la itansa wielä , waikRa kihla-kunta toisen nimen oli saanut , Piispa - k okouksen aikana Upsalassa vuonna 1593 , jolloin Kirkk oherra ja Rowasti Suuri - Sawossa xx) , Andreas , on piirtänä nimensä kirjoi n ale ; jotka näistä kirk ko- kunnista sinne' lähdetetti in ; ja niin he jäiwät aina wuoteen 1649.

Kihle - kun na n nimi löydet 'lä n myös tämänaikuisis sa kirjoissa kir joitett una 'l13 w'laht i xxx) , jossa kohta näemme äänikke en

! kedonllee n , nii nku tapahtuu kohin

useosti Suomen k i elessä , -

itä -~urteessa

ainaik ;

niin sanotaan esimerkiksi Sawossa s a w' , ei s a w 1 ;

x) Vide Finl ands Forn't id af G. Rein pag . 30 , sedoare häftet , 1:sta Afdelningen . xx) ~:i mi Suur - Sawo (St ·.~r- saw olar) tawataen myös kirj ee ssä , Klaus FlemLngille sota-wäeltä ä n l a itetussa Liukkolan sen aikuises t~ Ni mismiehen karta nosta Nuija 30den aikana w . 12~E , jouta ki rjeestä oli kopio Porwon SanomasE'a :!.~11_, ja jossa wirketään Flcmingin sote - wä ' en hirttäneen kanson - ka pinoi tsij oiden päällys - miehen( Tuomas Hännisen) Suur - Sawolahden kirkol la ja pitänem kirkon- menoa Sa irilas ·o . xxx) Wilkaiseppa Kuning" s Kristoferin Wapaus-kirjna n Wah wajärwe n tiluudelben , kopioitunn lop pu-l ehdillämme N~ _g,

-

~ ;..)

-

tul' e i t uli , jor.ka tähd0n S a w'l e. h t i on j uuri sa ma kuin se wnnhempi nir.·.i S a w i 1 a h t i, Peitsi s itä , ett3 Ju'en pitä:-;, reinitulla wuodolla , jona leikattiin 1442 , j o sai omDn ei onoas teen kirkon, waan myös kirkkoherran x) , on t ää Kuningas

K!:!§.1.2f~rin

Laki -ki.!'jan synty:nä - wuos i merkil li -

nen muustakin kirkko- kuntiin ku uluwasta; silloin ilmi s tyi , jo l on Piispan Mcur.u Tawas tin a ika ne , lewea Sysmän pitäjä Hämeessä Sawlahden raje.-pi tääks i.

Nämät kahde t likimäi eet'e:nä - kirkot : Sawi lahden Ke.rjclassa ja Sysmän Hä;:teessä olivat kaukana toisistean k8hdeksan toLsta - ky:n:nant ä peninkulmaa .

Suuret synkeät syän- mac:.t ja lawca t wed et l a inasiwat nsunto- paikkoj a a i n ..~ as taan jul:nille n metsän cläwil le n, waan eipä ihmis, ;n majaa tewattu kirkkojen wäli - mailla . Te it ä ei c1.;_ut toiwomista kaa n, ei minkäi:i nla ista tawata ; e ipä j alka - polkua edes l öyty nä .

Ka l as taja t , ne ainoat t'iä l lä wael t awet , s outcliw?. t wes i ä myöten . Jos p~ kottiwat

kowim:~at

onne t joill oin kulloi n

k etä kirkk o j .;n wäliä matkustamaa n , täy -

tyi hänen , pelko

powess <~ ,

sywä n lume n ja kork':l i de n

ni e t osten läpi ta l welle tahras taa tällä hirmui sella

x)

Perthe nin M~en - ope.s pag . 469 je 515 ; yhdistett~iwäii on Literae Epi scopi l egendaa i n Poliis Hedb . Ad . a , 1784 m 49 , pag . 385 . et , seg ., jossa Peruotus -kirja (Funde tions-bref) myös löytyy.

- 21 -

matkalla , jollon jää t t oki helpottivat ja lohduttiwat kulkieta . Kowimmes sa pal,ka isessa e i hän löytänä jäykkiä jäseniänsä wirwc i ttawaa lämmää , e ikä rajukatos t~ ,

imman myrskyn al l a

jossa lewon olisi mr-is-

tanut . Yöt oliwat hänellä pidettcwät joko hengelle eli kinoksisse lumelte peitettynä ,

ta ik~

jäellä kl!rhuin

j :; petoin kerella . Kaikkea ti:itä katsomota'pakotti kall i s kolm~nnolle

wirke Piispaa joka

wuodello tiedustole-

maa n jokaista kirkko- kuntaansa ; sen tähden mainio ja jalo Turun Piispa Maunu osti

me~ta

"sekä Kar -

ja l eisil ta että Häm3 läici l tä" W2hwajä rven rannalla , johon kyhäsi huoneet ja 12 s e tti hzltian eli lampuodin , huone i den ]!:immi t tämisen ,ja holhoamisen wuoksi, jotta s cltä Piispa itse ot t t' " muu kuninkaallinen wäki" (anna t godt folk) taisi tässä löytää lämmän l e popai kan kowa lla t uirna ll a rnf!

~ ka 11 ansa

.

Wean e ipG kuka an miGlinti lähteä tänne syän - maahan kontioin kar sA kynsistöä n ja ri nnustel cmaan , ja julmi in o hmoin keralla paini a lyömää n , sillä waikke saikin lewean maan wiljcl tti<1äksi ja walmiit huoneet asuttawiksi , tiesi hi=in kui tennik aemu- ja ilta - hartautenl a tulcwa n rnetsäläisicn ulwomisella sekoitetuksi ja petoin ärjymiscltä e stetyiksi .

Sen t ähden ets i Piispa Jaunu Esivmlla l ta V/ahwajärven tiluutcnsa muista me l<suista,

wap~

.:: inc8 ~'

aks i kaikesta werosta ja ti so<:!tawat kirkkoharrallensa

- 22 -

täytyi ha lli tsian suori t"taa . We paus-kirje toimitti myös Kuningas

K!~~!.2f~~·1

hänellen jo maihi -

tulla tav1clla wuodella 1442 , eenoj lla, kun löy tyywät loppu-lehtilöillä mme Ni 2 . Jäännöksiä tästä We h.wa järwen We pa - tilaste löytyy wie l ä Hirwensalmen kappel is sa Mikkelin pi

täj i.~

ti:i. Wa hwe jä rvi nimittäin,

ehkä kohta Puulawettä , ja siis kuuluwa Päitinteen wesistöö n, on Sawon mat' -: sa, josta ymmärretään , kuinka Piispa tuli

ostt>:n~a n m ~C! ta

että Hämeestä uudis-tila ll een .

s elä KC!rje l asta

Hirwensalmel~inen

muutenkin muistuttaa prljo Hämä läisyydestä , sekä vrolkealle mekollansa , j onka semate'kun

Mäntyh~ r -

juleinen kentao turkin päällä , että puhee llaan . sanoo esimerkiksi Hemä läi.se n t ewoi n : wettä , wi tta , jossa Mikkelin emä - pitänn mi es laatii : messä , wis so . Erittäin merkillinen on Hirwens elmele isen puhet apa lep66 (pro lepää ) , wet66 (p . wetää) , jossa Sawon puhe 'muual la on : lepee , wetee'.

Se ma t oima lline n Turun e dellä mainittu Piispa julisti

nä in~

a ikoina

~iä - miehellensä ,

Arkki - Pi i spa

Ni i l oll en Upsolossa , Se .Jil a hde n kirkkoherran omilla ra hoillEmaa ostaneen se !r en paremmalla ma3 -la<.! dulla , kun entinen kirkkoherrc n moisio , jo myös muuttance n asuntonsa täll cn

se~rclleen

etcHi - puoll a kirkkoa , wao n

et : ä ae ura k:.mta ei myöd ' stynä ulostekojen maksuun ,

- 23 jonka takia Arkki-Piispll l ä hetti

w~stuuks i

Terweh-

timya-ki rj a n , kusse hän ei ainoa sti sallino muut oksen , wa a n käskee seurakunnan j äsenet suurcntomeon moi a ion maa-piiriä j o , jo fl Eaiwalta ei sois i t ä t ä werosto wapaa ka i, uhkaa j e pakottaa kirk ko-kuntco pelasta macn kirkkoherranaa , vr.::;; n i tse suorittemean uloste 'ot kaikki ; niinkun näkyy jUlessä seuraawaisesta k opios t a Ni ' ·

Jos siis Scirilc eli,

luulo~~e

j ä lkeen , ny kynan

ka ppaleieen moisio , Sutela nimel t ään, olisi ollut ens i mäinen kirkkoherra n asunt o , niinpä tuo nyt muute t t iin s aareen , jossa hän wieläk in seisoo. Sillä muis tamme mekin kulj eneu mrne Suureen pappilacn sillan yli , jol loin lcinee t piirsivät koko

sa~ ren:

mutta wede n

puutee näinä wiimeisinti wuos ina kohotti ke tweleen , joka nyt seisoo saa r e n

I~~enncr-maehen .

Wa ~ n

a ika ,

j oll on moiaio raken nett iin kirkkoherralta saa r ell en , Gi ol e warmesti tietyks i t·111u! luul t ewest i tapehtui t ä mä muutos onnen kirk on syntymistä Pellosni cmellen , kos ka

t erve hti mys -kirj e~ sa

ne 'emme pappilan muu-

tetukai etelä - puoll e kirkkoe., pohois - puolla oltua nsa .

Tällä t a vQlla py3yi we nha Sawilahden kirkkokunta yht e nä Rowa eti -k untane , S a w'l e h t i

nime l-

t ä ns ä , myös loppuun wi jde nnen - toista wuoaise da n , jos kohta loh 'aatune kolmee n pie nempään kirk ko-kun-

toen, jotka polkoiaina

~4

-

nimit e t ~ä n

Juka, Vlisu- eli

Wesilohti ja Pell oaniemi ; kcikki omi lla liki toi sionsa reke nnetuilla kirkkoloi l lensa. Saman kaltaisene k ohtasi häntä myös tulewe monen waihteen, joi ta

~1u osi sa ta, k~~ ymm e

tuoden eyliasänaä

tut kiste lemaa n .

~olm~n~~~~-A~~=K~~~~~

( 1522-1812 ) . jonka edelline n puol i

~;ä ttyy

w. 1649 , Mik kelin nime n

ilmcn ntuea sn .

Suomen Historia d kBa kolmann en a il<a - kertonsA kuudennel la - t oi sta wuos·sada l la , e li sillä

a j~lla,

jona

Ewankelium s ana Lute ruks en toi mesta wapoa sti l ewi tettiin j a k ää nnettiin moa-kunti <,n ja maiden omillen k ielill cn . Eiköh''i n siis syytä liene meil läkin antaa toisen osan Kertoo l mastem:ne lop pue, weo n kolme nneo alke.e tällä a utuea lle tapaukaella , joka pä ä sti maakunnan pime yd ·.1s tä walkeuteen , ja seuraksi siitä tukulta walmisti kirkkoja meidänkin Isän- meos sa mme . Tutkittawe kirkko-k untammo ki soi tällä aj a lla korke a mman arvon . Hä ntä kuts ut eo n nyt urhol l isella , näinä a ik oina syntynee llä , nimellä nsä , SuurSawo , joka nimi tawotae n kaikissa kuninkaall isi ssa

- 25 je muissa muisti - kirj oissa cl'uss a kuudennetta -toista

wuosiaata a .

Weate nyt nä'emn:J kirkko-kunnan ke nta w3n nL:~ oä ,

Sewon eli Sawol ohd eo

wa e n ei milloinkcon

t ätä ennen . Tosin näkyy Piispa Meunun j . m. eli maa -oikeuden raj a - e r oitukses s a (grä nae -skilna d), kussa Sewon j a Hämeen

~a kun t ien

r nja t selwite t -

tiin wuonna 1415, Se wolrlhtea nimitettäwä n , waan siinä , niinkun muissakin pai koissa , ei Sewol?.hden pitäjätä mainita , wee n koko maakuntaa ( prowins) x). Se e nsimä inen Sawil a hden , oli, niinkun se wiide nnellä toisto wuoaisa della jo muuttui , Saw'lehd e n nimi nähdä 3 n wielä Upselen Arkki - Piispa Jaakon ja mui den toimittamassa kirjass a Turun Pi ispa Leuril len ,

!

Stocholm ~g2_Qlg!_l2 Q1 _ ~Q-~~~~1!g2_~~

Q~.±!~!Lm!.E~

tea

nähd ~

piossa

f.~

Tässi:i ki :.· joitukses sa , niinkun aoet-

wiimeiei stä l .. h ti löis ti:! kokeeesamme, ko4 , mainittu

Ar ·~ ki - Piispe

al 'usea

Leurilta näyttää wakuute tu o ol cwe n Suomen l aa joist a ja

wäk i-rikkoist~

pitäis t ä , joisaa moniaissa

l öytyi 12 eli 13 satea talon poikaa , w ::1 n usea sti oli 15 peninkulmaa ja wielä enemmän mone lle likimäi seen kirkkoon j v pappinGa tyköön, miksi he teiden

x) Turun Tuomio - ki~·kon kopio-kirjas t a , Fol.166 j a myös s euroewi.

- 26 huonouden tautta, kun cliwat ei ainoesti pitkältä , mut sekä wettä että maata m.vöten kul'ettawat, herwoin pääsiwät Herran huonees :en: toiset kerran 3 : men tai 4 : jän eastajan kul'uttun, toiset taas ei koskaan .

Jonka wuoksi eliwätki pimeydessä

j~

tietämättöminä

Ristin pyhästä opisto," niinkun Lap palaiset ja muut Pakanat , m,yös sieluillensa wehingoksi oleksenteliwet Jumalan pel 'ottc j a neutitsemetto kirkon py hiä Sekramentin lah joja , " Ei suinke"n harwoin , esimerkiksi kuolne lapset pyhään kasteaseen ennätti:imät tä je Ristin- oppiin joutumatta . Seuraksi t äs tä käs kee Arkki-Piispa Jaakko sekä Lauri a j a häntä seuraewia Pi iapoja Turuss a , että Tähtikästö ja Wiipurin sekti Sewonlinnan ·talli tsiae Jero Tuurinpoi kaa seuraejinensa , toia:ittamaan ni:iiden lcweoiden jo ke nsekkain pitäjien,

et ~ nik

Sawlehdease ja Korjclas -

sa , lohkomiete kahteen 0 11 useempsen kirk!<o- kuntoan , je siis kirkkoja e nempi

rakennuutt~mcc n .

Näin oli

asia t tuumee ltu jo oiwellettu jo ennen Luteruksen opin tuloe .

Waen ennen kun t änä joko sei eikoin , pu'd tiin kirkko- kuotemme uude llo awaremmelle nimollä S u u r - S a w o

muka . Syy nimen muut okseen ja

suurentamis een on luul t ~~ vesti etsi ttäwä siinö ,

jott~

monta kirkk o-kunteo oli jo eroite t tuna , ja poikasien tewoin särkeinä ja

kea~·n ne

pois emän leweiata hel -

moi sta, tuottaen kaiket: woi mansa ja elonsa emän rinn oista ; sillä ne loh'otut seurakunnat lu'ettiin SuurSawon pi täjään , ja heil Niin sulki Suur - Sawo

~ä

oli sama kirkkoherra .

ki ~1 la - kunta

piiriinsä J u 'an ,

Wesilahden ja Pell osnien en seurakunnat , sama te' kun Wähä - Sawon kihla - kunta, niin k utsuttu wielä mainitusta syystä

tä pär~i m män

lawe u tensa , tahi nuo-

ruutensa suhtee n Suur - Sewon r i nnalla , sai Tawi salmen (nykyään Kuopio), Ran t asalmen ja Säämi ngin (Sawolinnan ympärys ) aluudekse nsa . Näistä tie detään wuonna 1540 ,- k013ka Wiipuriin oli tullut Piis pa Itä - Suome lle n , e r iks :-;en Turun hippa - kunnasta , Säämingi n ja Ju'an pitä j öid en löytyneen ja, Sawo lahti kolmantena , kuulur: e e n yhteen Rowast i - k untaan , Herra Ollin nimittä in,

,._j_nku todistaa Porvoon Ajan-

Sanoma wuona 1842 .

Jo nimitetyn Ark ..i - Pi ispR n käskystä wuotena

1504 loh 'astiin pohois -

'U Ol i

;Nisulahtea ja Pellos -

oientä erilleen, josta ,· yntyi uusi kirkko - kunta , nimel -

tä Kangasniemi x) . Tämä ei k uitenkaa n saana omaa kirkkoherraa , sil lä yhd• ·llen samallen toimi ttiwat nä mät kaikki kolme sa<=tawensa , ii-limmoinen wuosi-

x) Porthanin Maa - ol·'as. - Kangesniemen pitää on kuuluisa liina-ja i alttina -waatteista , joita sen ahkera ja taitawa na is wäki toimittaa ; niinkun e ri nomattein Mi kke lin mark khoi lla hawei taan .

- 28 -

luku leikattiin Kangasniemen s yntymä-wuona , ei tunr:e ta 'warmaan; mutta totuutta likimmin seuraam me, luuloni jälkeen , jos heitämme tämän muistettawan wu oteen 1573. Sillä tä llä wuodella tunsi Suur Sawo wahwan aipaleen he lmastaosa leikatuksi , kos ka Piekaämä 'en emä-pi tt:.'i , tod i stuksien mukaan seurakunnan kaiketi Suur - Sawosta, ja sai kirkon sekä kirkkoherran oman ta kait: en . Tämä oli Suuri- Sawon wi i meinen jako. Syy , e ttä

.Ark ~c i - Piispan

kä sky

1504 1 wasta näin myöhään tuli t oimeen. on <;;tsittäwä war matik niissä menisaa tärkeissä ja suur- arwoisissa hommissa ja pu.uhissa , kun Luterukae n uskon- puhdistus myötänsä toi ; - jotka aaattoiwat wiimyt -

tee 'aeur akuntien ulko-puolisi a etuja tarkemmin hoksaamasta .

Tämän ja ' on jä l keen kuul ui nii nmuodoin SuurSawon kihla - kuntean wijsi kirkko- kuntaa: J u k a, P i e k-

s ä mä k i m1

1

W i s u- 011 W e s i 1 a h t i, P e 1 1 o s n iE

ja K a n g a s n i e m i , joista kahde l la ensimäisellä

oli omat kirkkoher.rat, waan muilla yhteinen . Todistukseke i tähän lienee myös kirja t , t ä ä l tä l ähd etetyt Upsalen kokoukseen , joi den alle ' kirjoittama on , pa itsi Rowastia Suur - Sawoeta Andreasta. ra t Pieksämä 'ellä,

Rant<~ salmella ,

KirkkoherKuopiossa, Sää -

mingi ssä , Ju'alla , niir.t myös ne Wa nhasta Suomesta.

-

~7

-

Täänkaltaisena ja näin pieneksi ensimäisestä awnruudestansa , usean ralaisen loh'eistua , kypris tyneenä tapasi seitsemänt oi sta wuosisata Suuren-Sa won, wieläik kohin

laajan~

aina seurakunnan wii-

meiseen lohkomiseen .

Seitsemästoista wuosiata, niin mones3a tarkoituksessa muistettawc. , oli m::: inio Reiwi Pietari Brahen aikee. , Maan-isä r: , jolla kunnin - nimellä hän on tuttu, ja joista Ruc:tsiksi wielä on tulla'Reiwin aikaa n

(k c ~ma

sana -l ~ sku:

i Grefwens tid), s .o.

paraaseen aikaan. Tämän i'äti kiitettäwän miehen, sekä hänen ei wähemmän kw l uisa n awio- kumppalinsa Ghristina Gatharina Stunbokin nimeä muistuttaat Länsi-Suo:nessa

perustar~;~nsa ,

ranta - kaupunnit; waan dän ylistyksensä

e~

kahdet Pohjanmaan

suinkaan wähempi ole'hei-

Itä - S~omeasa.

Hän, kun wuosi

jälkeen maan Korkia - opjston eli Akatemian asetettuansa Turkuun, perusti Wiipurin ensimäiaen, nyt Parkaos aa olewan Lukion eli Gymnaeain , samalla korkealle innolla myös loi 8ilmänsä seurakuntihimme, joidenka nykysen jär'jestjksen saattaa sanoa hänen teke mäksensä . Ihan wermaan se perustettiin silloin, niinku se nottu , "Reiwin oil:aan" olkup uole lla sei tscmänne ntoista wuosisadan.

3

- 10 -

Tämä ankara mies, kuvluisa niin hywin jä rkensä sywyyden , kun toine nsa kautta ympäri koko lsän- mearnmekin , juotti J.: orkeassa wii seudessaan jalon towerinsa keralla n.: enn en äiän like e llä olewet kirkot yhteen . Waan

täh~i n

saakka kowia pc kotetullen

ja weiwatullen rehwaell <m eduksi perusti hän taas toisia kirkkoja , miss 'i!-änä nsä hyödy lliseksi tunsi:jolla muod oin kuitenik lisäsi kirkko- kuntia , j e syty tti ilon jo mieleisyyden kipuneo liehkomaan monen maamiehen kiitollisuuteen taipuwansa sydämessä ; kylwäen toiwon ja lohdutuksen siemeniä , ja saottaen uskon waloa myös loittona olewi:\.n synkki in syän-mai llimme.

Näi l tä meinioilta , r ehWQan totisesta ja yhteisestä edusta innote tuilta,

kor~e ilte

awio- toweriilta ei Suur-

Sawon kihla -kun t akaan j i:ä nyt unouksiin . Tässäkin repi jalo Reiwi , Isä i s'.' :1-meamme , wa nhat perus tukse t , j a loi kaikki w·dell oo ihollen . Jonka takia tutki nnoa ' a olewa kirkkl -kun tamme ei einoasteen löy tä oä toi se o piirin , •.vae '1 myös nimon - sen nykysen .

Tosin ansei taisi tämä Re iwin aika tull a 'kertoelmemme wei he -tapauksuksi (epokiksi),etenik koska yhdistyy Isän-maamme Hiu torieeoe kerrotun, eiwen muistosa a pyey tet täwän wuod en kansa , jollon Ruhtinatar Christine

Korki~ - opiston

Waan koska sekä nimen

mt t;.~toate

Turkuun toimitt i.

ettti muuta er oi-

tua ta k irkk o-kunnosso emme tunne 'tärkiämpänä pi -

-

~

-

dettäwäkai. kun Risto Keminkas n Laki-kir jan sy nty mä - wuotta s . o. : jona piirrettiin wuoeiluku 1442 , jolloin kirkko-kunta , nt inkun edel läpä in nimitetty on, ensikerran loh'aetiin:

~iin

emme katso Reiwin aikaa

waihe-tapauksen werta i s e ks i, waan kul 'e tamme k ertoelmamme yhdes 8ä jaksossa ai na koko Suomen y hdis tykseen ja weipumiseen 'N enäjän wallan ale: Yhdistääka emme kertoelmassenm e saa ttawan jouhen , muistutetaa n

heit~äneemme

Suuren-Sawon , wiime-

kerran ja 'ettua Wis ulah cee n, Pell osniemee n ja Kangasniemeen. Tarina k 1llkee , näillä tie noilla

julki-

nen, Reiwi Brahen , saat:Ja Suur - Sawon aluukdeksensa , lyönee n wetoa, t.)imeeaa mie hensä kansa kilwoi ttelewan , Awio-puolL1onsa ka nsa nop eudes t a aiwot uista a lkeissansa . Kel"..iin wedon l y ö tyä, alkoiwat he innos sa ja ilolla molemjin puolin : edell inen rohkeasti linnaa asunnoks ens 1 perusta maa n, ja toinen leppeydeasä kirkkoa, aiwot·m linnan wiereen , rakennuut tamaan etelä - puolelle

P·~ ll

osniemen pi tää tä , puolen

toista peni nkulman matkn ssa emä-ki rkcl ta ; waa.n Re iwi , nähtyä kirkon

walmi r~ tumaisillansa

harj allanse ja

ristillänsä todis tawa n j a lon woi man wikke lämmän toimen, heitti. koko työnsä sipo- s ill een . Wi elä seisoo jäännöksiä t ästä lope t toma tt o:na s ta työstä, jotka e i ainoastaan he i t täuee t nimeä lin na n-nie mGll en, mutta

~i 2

-

-

seisattaewat cr.yöa tä nne

~joutuneen

dessa mui stutteleimaan

~. sän- maamme

kulkian hartauIsää, joka war-

maan mi etti tähän istuttaa asuntonsa, warustetun kor keilla ki?."imuuri lla i)ahant eki ö i tä wastaan; sillä pienoiset ja kehnot näyttä äwä t muurit ol ewan sota warj oikai.

R~ iwi nn a

Nii n kohta kun

Ghristina Gatharina

Stenb ocki näki kirkkona•! walmi stuneena , jätti Reiwi linnan- raken r; uksensa , j a löytäen jä r'ellensä toisen t3rkoi tuksen , toimi tti uudo n kirk kQ -kunnan , Pellosniemen pitääatä erillee n , kirk on r a k e ntaj a ttare n omalta nimeltä kutsutt u ensilG i pitää , josta nimestä

; h r i s t i n a-G a t h a r i n a n

ny ·~

on j e l'ellä Ris t i i na yksin ,

Samana wuonna , j ona lei'cattiin 16 49, yhdisti hän tä htee n Pell osnien tä IYi:ulahdc n kansa yhdeksi pi t äi.:i ksi, joka sai nykysen la·· j uute nsa , j a jollen hän l a inasi Mi k k e 1 i

n

nime nx :· . Wae n yhtä pa l jo , kun muis -

t i mroe pi t ää sen älykkään naisen, jonka nimi kaunis tae Mikkelin kirkon k bl.melj ännestä wajaalla kol mea peninkulmaa lik i ra kennet un na apurin, yhtä wähän selittä isi mi tä M i k k e 1 i

nimel lä nsä muistutt?. .

Totisimma n lu• -l omme ole·van että I sä n-maatamme rakasta \'ta hallitsia ,

jo ~e

wielä mäntyänsä a wa ran

toime nsa takia niin syw·:s t i sulkii syåämmiirn:ne, j ot -

x) Wilka se p ~as P or~ han in MeQ - oppa ao ee~ .

l

- 33 ta iham mahdotoin on un'Iottaa sitä parasta " Reiwin aikaa'' , pyysi lapsien ja lasten-lapsiin miel e en J:ElinaQ'ei monta ennen (wa sta 1557 keiw3 tun) järkensä Isän- maan ja äidin-kiel en r akkauden sekä jumal ia uuden tautta ,

arwoss~

pidettäwän Piispan M i k k c l i

Akrikolan , ja muistiks i tästä , muuten kyllä tähän asti unhotetusta hengell i sestä miehestä , Pyhän Raa matun ens imäiseatä Suom8ntaj e sta , kutsui täht ee t e ntis t ä Suur - Sawoa - Mik keli!::si , Kuinka nimen ka nsa lienee laita , jospa Arkld - Enkclistäki ol isi otettu ,-niin riemui tseewa t Ristiina ;ja Mikkeli jyrkästi Suur - Sa woeta syntyneensä niiden monie n pitäjien koralle , jotka ad uksenaa lukeewa t perustetuiksi tullee nsa tä l tä maini olta mieh eltä , joista lik cytensä tähden nimittää 'tahdomme Mikkelistä itäänpäin l cytywiä : S u 1 k a w a n , P u u ma 1 a n

ja K e r i

~

ä e n, ehkä myös Joroisten pitää t ,

Mainituista näyttää kun Ristiinan pitää tarkimmassa muistosaa pitäisi perustajensn , kooka kirkoss a osa suures s a a r wos sa hol hoowet sekä Re iwi Brflhen , ette hä nen towerinsa kuwa t, jotka luonnollisessa suuruudessa peräseinäl lä mole-:unin puolin al ttaria iloisella kataannolla t erwehtiiwä t jokais t a , ja luowat lempeät silmät kaikillen , jotke kokoontul·tat t änne ' etsimään 1·avlintoa pyl)ältä pöydäJ tä ja wirwoitusta siitä eläwästä lähteestä , jota j P. noawaiset ei koskaal tarwit -

34 se 'kaiweta . Sanotaa npa ;::ie l ä t ä män , Ristiinase a olewan , aineaksi muoto- kuvaksi ( portretiksi) Reiwis t ämme . x) Saman j alon Reiwin aikana , jolloin kirkkoherra kunra t warmatik Porkoon hippa-kunra saa saiwat perust ukaensa, s . o. puole lla seitsemättätoista wuosi3a t aa , näemme myös Saw on

eluu~sta

Kangas~ ie men

er'enne en Suur-

ja löytäneen riemun , samen-laa jui-

sel la piirillä , kun enre n keppelina ollessaan , turwai ta 'oma n kirkkoherransa Wahwa

~

~· u ojelukseen .

nta nyt näin pantua , ei loppu- puolla

t ätä wuosisataa syntynyt uusia seura kuntia , ja samate 'jäikin Mikkelin pität.: naapurinensa Saimaan raonastella täänaikuisellen perustuksellensa . Nykysellä kannallansa on hän tuntena monen aamu-r uskon koit tawan ja monen päiwä n h<' rätessää n suoneen surinkonsa niemekkein t aakse laskeiwan lahtil oisaa wilwut-

x ) !lämät suloiset ku~.' !t oliwat , niin kauwan kaunistaes aaan kirkkoa , jo l:.:l rpä ail tä sekä tomul ta tuntemettomiks i muuttuneet . Ka t somatta arwoansa j e wenhuuttansa , wiskat tii n he wihdoi t kellotapuliin , jossa he l epäsiwHt ylen katsotuina , s)ksi kun kirkko wiimekerran parannettiin ja suurennet t iin , kooka Kappalainen Herre Roscheri, aäi:ilien heitä , Lukk.l ri kumppalina ,i taalle e n kunniaksi ja ylistyksekai , pes i kuwat ja saattoi heidät entiseen suloiseen kirkkauteensa .

- 35 teiksensa, jotta sitä kj_rkkaampana ja suloisampena taasen s ukel taisi

<:; :31 toj en

wawois ta ylös , tuoden

päiwän uuden kerallans a , suurempie. muutoks ia kai paawan . Muutoksia j<! uutisia on kui tenik moni päiwä, iltaan sa kohti k ulkeissa, ma tkaan saa t tanll täl lä pitkälliaellä ajella , jonka alla pitää , Mi kkelin ni meä kantaesaaan on luke nut hetkiä lukemattomia tuhansia . J os uutiset e i wät olisikkaan samasta arwosta entisien rinnalla, niin ansaitseewat kyllä kuitenik kertoelmaamme sul 'etuiksi tulla: Seuratessa wakaita perustuksia ja totisia selityksiä , tiedämme nykysen kirkon nelj ä nnen olewan pyhässä jär'estykseasään , si t ten kun pitäjä yleni nykysellen kannallenaa . Mjkkelin ensimä inen kirkko rake nnettiin "kirkko- karäa allen" , ka hden nopian nuolen eli waeaman matkaa n.ykysestä koiliseen eli itäpohjallen päin . Mut

täet~

ei t unne t a'muuta, kun että

enaimäinen oli , joata t u limme warmaz ksi erään ukon t<Jwa tueta lauseesta, j ok·1 mietti ajan kää n tyiwän kol mennallen sadallen aiit 8 wuodesta, koska , hänen i sänsä sanojen jälkeen, perustua k i r k k o-kankeall en laskettiin . Mahto siis olla ' jo useasti mainitun Reiwin enaimäisinä aikoina.

Hewoisien kawiot polkeewat t aas kopisemal l a toise n kirk on tant eretta , ma tkustaiasa nykyseseä kir-

- -6 koeta Ju'ellen , toisel l a wirstalla . Warmatik ka ikui wat kirkon- ke llot silloin wieressä ol ewan kallion har julta , koska t ämä wieläkin ka n t aa Kel l okal lion nimen .

Kansan wuosien perästä e:1e nnyttyä ja pi tää n ka nsa kkaamm3 kai tultua, hyl ' ä ttiin tämä pienoinen huono; ja ruwetti in awar.1mmasta puhumaan :J:l keskustelemaa n. Waan , kun opettajien sulawn ä äni jo toisesta paikasta laikui , toimittaa n Jumalaa e lä wätä sanaa , se is oi hyl 'ätty Her ra n hu one 'wielä monia wuos ia ainoa staan warikaien ja neakkojen kokous- ja wara-paikkana , jotka h ar j alta lewittiwä t katke ran ja sydäntä särkewän r ääkt<ym1.sen:;;i , paremman ätinen puutteessa. Eikä parempa •18 t a ideta ' pitää tuulen ja myrskyn winkumista ja jyskettä nu.r k i ssa , j a owe n kolkkoa kolkuttamista r t..:ostuneilla saranoillansa . Wii men , wuosia sitten kahdeks an kym:ncntö , l une sti eräs te lokas , Juleoiua nimeltä , pitäjämiehiltäns ä koko kirkon neljä ka hdeksetta-kymme ne llä wanhalla Ruotsin riksillä 1 ja , tukulte t ä3 tä h irsiä s aa tua nsa , rakensi ul kohuoneita

monenk e ltt a i ~ ia .

Nä istä löy t yy tänäik päi-

wänä Pi ett ilänlahden rus ';hollissa j äl 'ell ä kaksi lääwää ja heinätalli , jotke. wielä warjoa elä imillen ja el äimi in kauhnall en l upr-:::!wat moni ksi ajoiksi. Paksui lla , kowilla puilla a t, muis t uttaowet huone e t myös ajoi sta , jollon hirsiä kaed eltiin , millaisia ei Sewon mets i s s ä enää n l öydetä .

- ::? Kirkon häwitettyt! jäi kellokallion wieroen wanha aakasti, jollen , suu1·ista kiwistä kyhätyllen raken-

nukeellen, ei ostajata j -.moittainut. Hän seisoo, waa tustaen samalla ka ntaali':l nsa, urhoollisesti holhoen wä kewillä ruohoilla woide i 'li ta ruumiita , jotka kumma 1lisesti kyllä jotennik' terweinä lepö äwät , moniaat aina kuudennestatoista wuosicadaste a sti. Tos in ihmeeksi jokaiae llen

ow~t

mädännce t ja sammaltuneet katto-

l audat niin estäneet sa t een hä wiöstä, kun owatkin 1 samate'pyayv/ät seinät k o ' ocasa , wa i kko eawi aikoo sitten on murenna pois , ja warpuset , jotka suuressa parwasaa kesäisinä aamuina tiukutteewet je wisertääwät katon tiuduilla , ollen einoot eläwät tässä kuolleiden majassa , kokc-ewat puolesta nsa , pesiänsä penkatesa:l , palj astaa nntä monikolkkee i a kiwiä . Muuri wälttää kaiket nämät ja

jollottel~e

keskellä kau-

punnin katua tämmöisenä ~ ni i nku sanottiin , monellen i hmeeksi . Nyt kuuluu ho;: ]asaa olewan ti'itti muinoismuistoe piirittä ö 'ja eti)lyttää ,' Waen hei ttäkäämmF t ömä :Kolmanei ja kome ampi kirkko rakenne ttii i!aunukselaa n, samellen kankaallen , jossa sitten s c ta-wäkeä sekä hewois - että jalka- wäö estlä ,

opetet ~ iin

ja jossa , kaupunnin rak,

j e kokouksissa juokeutettiin.

an ua-w~1o teen

asti, nähtiin

ha utuu-maa n, hi:ikittyn.i:i <li aidattune , säilyttäwän haudoille , Rowesti Brunr.wi .wainaen toimesta

- 38 iatutetuita puita , joite wieläik l öytyy , waikke kaupunki tasotti kankaan kirkko- tur'uksensa , ja puu- aa kast i , joka myös oli j äl 'ellä , häwi tetti in, kuopat tua ruumiit, joi t a t ä s sä '·in huoneessa säily tettiin .

Tämän kolmannen kirkon ,

~ osta

nämät oliwat ttih-

teitä , poltti ukon- liekk ;. wuona , j ona wuosi - luku 1806 piirrettiin , Ynnä kirkon kansa tuh 'eks i muutti tämä kiiwas tuli , ja raju myr Jky sen keralla . ,k ello- jel 'at kahde n kellonensa , ja pei tsi näitä wielä suloiset ur'ut , ne e nsi mä iset ja

wiimeia .~ t ,

jotka sulawilla , mi e ltä ja

sydänt ä liikuttawi lla äti.1illäns ä he.rta utoen owat kehottanee t Mikkelin esuklv1 ita . Hirmuisnsta pelcsta syyttää epä - luuloneo r ehwes tänäik hetke nä herras wäkeä, joka , urkujen wa lmiiksi sa<: tue , innoaee urkujen soidessa tanhuamallc iloi ta i kirkossa, Tämän surkean j a

.~owan

lu.1nr.on- tapauksen

poräetä , Jqyhäaiwät nopea , ti , e nre nkun uuden kirkon ehtiwä t wa lmistaa , wäli- ; jeksi, laud oi sta k okous huon een , jonka olisi out ..• muuk8 l a i nen oli wierea onne n h owin kauhno - huonea r.·· pi tänä , kun Mikkelin pitätin kirkkona . Kymman s

ojestsikae käytyä tä ssä

l nuta - kopisko ssa , au'aistiin seur akunnallen iloksi ja ri emuksi Kaukol!'ln kankea ' la nykysä awara ja komea risti- ki r kko , joka wasta kesällä 1826 wih'ittiin py hään

toimit~kse c naa .

- 39 Jos pitäällämme, Mikke lin nimeä

~

ntaiesa,

monta kirkkoa on ollut , niin wielä useampi kirkkohel:'ra on löytynä lawean seurakunnan holhojana, ja kuol on kautta taas jätttinä sen muillen nuoremmillen wilj eltäwäksi . Nämät kirkkoherrat löydetäsn selkeäs ti nimi te t yinä ja kerroil tuina pi täjätl kirkkb-kirj oista l öydety esä seli tyksea sä, toimitettu Pyhä n Jumaliauuden Tohtoril ta ja Rowas ti l ta Aaro Molenteril ta .

Kopio onkin tästä otettu loppu-siwuilla II'? 5 , Seura ten tätä tahdomme heidä t lyhykäiaesti kertoille.

Ensi:näinen siinä kalliissa ammatissa nimitetään ~~~~~-2~!~~~~

ol l een ai na wuoteen 1653 , jollon

Helsingih mao - seurakunn•' saa olewe kirkkoherra Juh~n~-~!:2~~

seurasi,

~ oke

Ruhtinattarelta Ghris-

tinalta sai kiinne-kirj e:n (fulllllDgt) tähän wirkecn 20:nä päivänä Elokuuta r.imitetylli:i wuodella . Hänen eeuraajaksenaa wahwisti Kuningas Kaarlo XI:nes )1 : nä p , Heinäkuuta , jollen wuosi-luku 1676 leikattiin , !n~i!-§!~~~~u!g~§~n~ korkias t -oppinut Majiateri 1667, ennen o;1et t.ajane Wiipurin Lukiossa oltuanaa , waan riidan t :1 utta, joka nousi , koska Wout i sekä itse Piiapakin a nowatte Reuteriä , ku

Strande -

niuksen koulua käydessä ja oli ollutlälnoastaan mainitun Lukion opettajana, mutta myös Iöseo Pa pis - hallituksen Toimityi;;sessa (Consh;torium), ylistettiin hän wirkaansa w !sta kahta wuotta kiinnityk-

- 40 eensä jälkeen . 5:nä p , Joulukuuta,seuraewana wuotena jona piirrettiin 1679 , katomttiin hän

kihla ~

kunnan Rowaatiksi Etelä-Sawon Rowasti-kuonaaea , kusta Joroisten pitää silloin erkeni ja pantiin Pohoia-Sewon Ala Rowasti - kuntae n kuulumaan, Jonka siaan Mäntyharju, tät'.i ennen Wi ipuriin huudettu, 20 :ni:i p, Tammikuuta wuonna 1681 toimitettiin Etelä -Sawon aluudeks i.

Neljänneksi tuli t ä nne, entisen Wiipurin Piis pan Abr , Thauwoniuksen poika, korkiast-op pinut A~E!~-!~! 2~1~,

joka myöo , niinkun

ueea~mat

Mik-

kelin kirkkoherrat , ennen oli Wiipurin Lehtori , Piiapalta muka ja Papis hallituksen Toimitukselta kut s uttua , Kuninka al ta wahvistettu wuonna 1679, Luonr. on ja Aatos -oppia lukemaan

(Log~_!!-~hls . Le2!2!l

Tehtyä

wuona 1688 Rowastiksi Mikkeli i n, kohta si häntä kuolema yhdeksän kuukaude n perä stä, Tä tä ei a i noasta e n isänsä , waa n myös oma n oppinsa ja tie tonsa puol esta !!!~H~!~·

kuuluisat~

joka t äällä

miestä, seurasi yksi

k r~ ppalaisena

2~E1

toimi tt± Papis-

wirkaa, mihin hän , niink •·.n tää n-aikuiset muis ti-kirja t selittäwät, ei oppinsa

jt

ti etonsa , waon isänsä har-

tain rukouksin ja katker cin kyyneleiden tautta oli tullut wih'itykai. Kuninga s peiskaoi hänet kirkkoherraksi 31 :nä p. Marra s kuuta wuona 1690 . Hä -

- 41 nen seuraajansa oli teea korkiast - op oinut Lehtori , "Wiipurin linnan ja Siikaniemen" ~~ lsingiu~ ,

kirkk ohe r r a

X!:l2

joka nimitettiin Rowas tiksi Mikkeliin jo

169 7, wa a n , tarpee ll i s er·a Wiipuri n Papi s - kokouksessa wuona 1699, e i alln na uutta toimi tuetaosa ennen k uin jyrkäll ä wuosi - lu ' ulla 1700 ,

mut~a

toikin myötänaö arwoa Mi:: kelillen , jota naapurit kadehtiwat .

Se n s uuren Reiwi r. lähdettyä täältä a ine kahdeksannent oi sta wuosisad3n alkuun saakka , ei juuri erinomaista t ää llä tapel:.tuna , eikä Mikkeli tiedä r.eljo muusta tarinoida paitsi , ynnä muiden keralla , onnet tomuudesta ja wä 'estöo wä henemisestä kato- wuosina ja kulkewan rutto- taud i n tautta lopulla männeen wuosi sadan . Wean "iao- <:i ha" , jolla uusi wuosisata sai a l'ulle n , ylenti e nci le i mauk sessaan Mikkeliä , j a ei ainooat i tänne erittäin si wis tystä ja walaistusta jouduttana , mutta e nt oi se n myös tää ltä lewe t ä 'ympäri monen piti:iän , mut.:tc ksien aeurakai , j oi ta t ä mä v~elta - sota

t ätillä waik ut

;i ,

Wuona , jona l eika ttii n

1710, wa ll oi ttiwat muka ..., ihol liset Wiipurin linnan kaupuntinensa; silloin k· .ikki, jotka eiwät hywtiksi katson eet wiholl i sia s il r•.ä ellä, hei ttiwät ke.upunnin ja läksiwät tipotiehensä .

Lukion opettajat ja

r Jiden parwes ga oliwat myös

helg~ll i sen

Konsistcr.iumin jäs e net .

4

- 42 Mikkeliin asetettiin ny t koko Sawolle ja, Iisalmesta Luumä 'ellen asti , poho::.s-puolle hippa-kuntaa wi:ili-aikaine n Papia-halli tus - ( ikeus , jonka hoi tajaksi ja Piis pan Edus - mieheksi

tuum~ ttiin

pitäi:in jalo Kirkkoherra ja

korkiast - oppinut Rowasi.i. Rowasti, jo mainittu Yrjö Hel singiue, Hän toimittikin uskollise s ti t ätä kallista wirkaa wuodesta 1711 wuoteen 1713, jollen koko t oimitus tädllä

lak~aa i ,

ja Rowasti täytyi , sodan lie -

kin Sawoonki tunkeides :·:a , Pohj an-mai tse pe 'eta Ruotsiin . Pa 'osta päästyää n hän etsi ja löysi sian Porkoonki Konsistorjumin pöydP. n neoässä wuonna 1724.

Porkoon kirkkoherraksi wuotta e nnen muutettu , ja siellä myös ensimäiseaä Tuomio- Rowaatina , Lukion huoneiden toimitettua, lopetti maalliset t yönsä .

Jos kipeästi käwiit hänee n tapauks e t wuona 1713, niin ehkä wieläik katkerammf:sti suri ja kaipasi Mikkeli aikaa edellä 1713. - S::y oliki, koska , Rov:aatin palatessa 1822 , 20- wuoti .e n metelin ptiätettyä , Sawoasa ja

ymp~riat ö llä ~ ksi n

Katkismus , Ae pis - ja

Wirsi-kirjat oli harwa :; :3 a kohden ; joksi täällä a sukkaat ottiwat wuoden 17 13 kaiken kowan onnen wertaukseksi , silHi tänäkin päiwänä huoma a moni onnen kowasti kohtees sa: se oli seitsemäntoista , kolme 'toista: · Ruotsiksi : "Ack , för sjutton tretton".), tahtoen tä llä selittää onnen saman olewan , kun wuona 17 13 :

- 43 Rovresti siitti v:iiai kunr.on poikaa , joi sta kahdet meini te tahdomme, - koska nä iden elämä tähän koskee, - sekä Heikki nimisen, joka Perkoossa oli LehtorinQ , ja wuona 1731 jo ke t aottu kirk koherrakai Mikkelii n , 22 34 wahwiatettiin koulun et t Ei myös Yrjön, joka 17 4 Päämieheksi , Lappeenra nnas s a. Tätä koulua muka emme taida, Mikkelistä j a Sa wosta kirjoittaessamme, h ci ttää'nimittämättä; sillä s e , el ' usta perustettu Wiipuriin , wiholl isen sinr;e joudut t ue kaswetti wa lon je. aiwiatyks e n tai mia isän- maallemme Sa wonlinnaa sa wuoteen

1732, j <•ne hän ta ca wietiin takape -

rin Lappeenrantaa , Waar: Lapp oenrennan- s odan t ekia , kun wih olliaet woi ttiw<:. t tämänkin kaupunnin , mu utettiin koulu ,

kuninke ~l liaen

käskyn jälkeen 30:nä p .

Tammikuuta wuona 1747 , Mikkeliin , jossa se rauhas s a alk oi kylwää monc. n he rtta ise n siemenen kas wawan nuoris on sydä!MlU n , korkea - oppisen , ~~ mä ä rätyn , Rehtoriosa Rohwes or Krookin hoi don alla, siksi ku ,

Riikin - rojas~a

e temmti 'Ra ntasalmellen kul' e-

tett u sama koulu , wi im n 3settui Kuopion kaupunt iin w. 1788,

Seitsemäntenä toimitti B~~!Q_Y~~-2~!-~~!~~ kirkkoherran-wirkaG Mil ·ke liss ä wu odesta 172 3, kuolopäiwäänsä sa a kka 27 Hu · ht i k . wuono 1731. Pork oon Lukiosta seuraewa nz wur· t;ena korkiss t - oppinut Hi a-

- 44 toria n Lehtori

~ntt~-tl~~ ~~ici u ~ .

He ntä mijärättiin

sitten sekä is ä nsä entis een seurakun t aa n Rentasalme l en 1741, että 1744 Porkooseen ,

pä tuo huolina kumpaise stakeen , koska, j ä lkeen, "Kuningas oli

s~l linut

waen ei -

kir~k oherraksi , o~icn

saooinse

hänellen paikan , johon

tyytyi 11 , Hän oli myös wuona 1737 Sawon ja Karj alan

edusmiehenä Pepis - kokoukses-

Rowasti-kunti ~ n

sa Mikkelissä , 6- 8 p. He l mik ., jossa tutkittiin, niinku Porkoon kokouksessa 23 - 25 Tammik , samana t el wene.

"2LoffiQH!!~:L!!1~ti2~LQ~ris:1~ ·

kuoltua

1

Rowastin

~ wuona 1756 käwi htinen leske nsä, Mag -

da l ena Margentin nimeltä, uuteen naimiaeen SuurenSawon kihlakunnan Tuoma rin Kaarlo Wilh. Ma l eenin kanaa. Ena i o:iiisessä neim .._sessoen synnytti hän Rowas tillen kaksi poikaa , wirka miehinä isänsä

joi ~a ki rk !~

molempia Tuoneo neito tapcai

oherre - kunnassa ; wanhemmen ,

Juhana nimisen Maamittarine , je muut on kuuluisane Maewiljelyksen sekä

L ~ onnon

tutki e na ja tieturi -

na , Toinen, Äntikei kas t 0ttu, ehti mae llisessa

o l~ -

mäaaänsä kork:iest- oppine·.: ksi Majie teriksi ja Kappa laisaksi Hi rvensa lmen kappelis sa .

Milloin

Hirvensal~ne n,

tämtin Mikkelin kappe-

lin kirkko rakennettiin, emme wuoden pä!:illen tullut tietämään , jos ei lie 1664 . Kirkon- kelloon piirretystti todistuksesta sekä

muust ~ kin

tiedämme hänen , puo-

- 45 lell a seiteelliittätoista wuosioetaa , "Reiwin aikean 11 , syn nyttyänaä , l eikanneen kappaleen emä - pi tää n laa juudesta . Eipä pelainen kowin pieni ollutkaan , koska D. Djurberg l aa tii sen suurimman ja leweamman olewan kaikista keppelista ei ai ·- oastaan Suomessa , mutta myös koko Ruotsin Waltakunnassa . Kaikuwan nimensä , l ausuu tari na , ki rkko- kunnen saaneen siitä, jo tta hirwiä tukulta sekä löytyi ettM pyydettiinkin salmessa , joka yhdistää kirkon-kylää , toisell a puolla lehoaten ja puie t oin läi i pujottawan, rannellen saett awen , maantien kansa . !· i el uis at owatkin tosin nämät l ehwakot lehtoiset etenik hirwilöi stä ,

j::~

jotk -~

lepikot metsänkin eläwistä , t äällli myös salmia ja lah-

tia e i wtit tarwinneet kahJS ta , joissa aaiwat sekä wil wuut taida ; kun a uringon säteet warsin tuimasti kilottiwat ja kuumottiwat , e ttä myös huuhdella pois t omun , selkään ja kylki in kerätyn kankaita ja ketoja oi 'esteasansa . Ihan to t i.n sinerti mone n hirwen selkä entisinä a ik oina lahti- wes istä, joiden auwantoa ja tyynettä hitue moni airo nyt suntak- aamuina siirtää ; sillä menoisilla rie ntätiwät Hirwensalmen asukk ao t k i r kollensa , rakennettu niemckkeellen, joke a inoa staan n ~ ljän

syle n leweä llä t aipaleella riippuu mgnner-

maassa . - Jumalan pal ve h1ksen siellä toi mittaa kappalainen yhde n

apu lai ~ en

kanaa , jota e mi:i -pitään

- 46 kirkkoherra on velka pää palk kimaan . Toi sta k a ppelia ei olek Mikkelin nitHäl l H. Kappelin seurakun nan kappalcisena astui menalaan wiimcksi mainitun, rahwastansa rak<Jstawan , Rowastio korkiast - oppioll t poika, waan isän siaan määrätti in Mikkelin kirlckoherraksi

g~~ka_~~~!!~::

n!us, jollon leikattiin wuosi -luku 1759. Hän ei ikä iseksi pääsaynä, sillä yhdeksäntenä lopetti hän kuolon kautta ha 11 i tuksensa 2: n p. Elokuu ta seuraawo n~:; wuotena . Nyt kohosi saarnaa - tuoliin ja seurakunnan holhojaksi Lappalainen, niin hä n rahwaalta useimmiten nimitettiin. Hän,

li~!~~! -~~g~!~~~

oikeutta -

myöten nimeltään , ke nt ek i n kuo niaksensa ja toimensa todistajaksi Lappalaie - !:!imen, sillä lUin otti pfiiHlensö wuone 1747 kowa n ja wail. ;;an kuorman , olla ' nimittäin ensi:näinen ki:rk l,oherra Sodankyläsriä Lepi nmaalla . Samasta maasta , l\emijärweltti , noudatti hän waimonsakin, jotta mole:·1r,:at eiwt(t monta ruotsin sanaa taitcneet; toki adoi hö n lappa leis-äönensä saarnassa ärjyä Porkoon

kokoukses ~a

wuone 1765 .

Wuosi tätä ennen pantiin hän kirkkohe:rre ksi Mik keliin ja toimitettiin ldhl <J - kunna n Rowaatiksi , kah-

deksan kertaa enre n tur-haan mu ua lla waalia sa2rnattuansa . Hän kihla ttiin manalan neidolta wuona 1780 .

- 47 Wean

korkiast - op ;~ inut !1ei~}::!_Pors~!:!!•

je

wu ona 1769 Helsingin ko•1lun h oi tajaksi pääs tyi:inaä , j ulistettiin ei ainoesttlan Mikke lin kirkkoherroksi , wean myös kihla - k unnan Rowaa ·t ikei wuone 1781. Ttisel:i toimi t uks essa k or otetti ·i.n hän Pyhän Jumaliauuden Tohtoriksi (S . S . Theol.Doctor) wuona 1800 , ja holho j e hoiteli sekä t oima lliaesti että i söll is e sti seurakuntaa nsa aina k uol o-pä iwä ä naä saakka 19 Elokuuta wuona 1813. Ei ihmeeksi käynykkään , et tä wi el ä el iiwä r ahwas , kyynele et silmissä , muist elee wet ja ka ipaawat häntä , kun h3n niin pitkä n a ikaa oli he idän s ekä

waine ja

ehk~

lohduttt~ je

j a nc uwon- a ntt!je ni inä kii -

julmine s te - retkinä lopull a t ä t ä wuo-

a isotaa , että myös hel F

opettaja ra uhan iloisina ai -

koina. Tämän tautte hän myös Kuni ngas Kuato III : nen tykönä l öys i armon ja sai kirkkoherran wi r ' e n Mikke li ssä luwat ukni omoll en keswawa llen pojallenea , joka moniaita wuo sie sitten kuoli

i '~kk~ö nä

ope ttaja na Porkoon Luki 0ssa . Waen Kuninkaan lupa pojall e ei tullut täytetyksi , sillä isän s ilmä t , niin monta waihetta silmätessä jo wa nhentuneet , t äyty i wät wielä nähdä kok o Suome nmaan wihollisi en wa l lan ele 'waipunee n . Hä n sii s sekä lope ttaa kolmannen että al kaa wii maiae •1 Aika - ke r ran kertoclmnaaamme . Mutta ennenkun tart:unmc wiimeisccn pals to on , t a hdomme mainita korko- ·:imeö , jonk a Mikk elläiset

aeiwet lopulle mä nnyttä wuosisa taa . Eräs herres miesi sattui muka

Mikk e ~. iin ;

hän tuli Ruotsista,

Skoon e n maasta , j e hänelle oli outo tapawarma t ik ayntymä-maastansa kotoisin . Hän keräili wariksia a ek ~

ampumisella e ttä oatolle, pai s t o ja söi h eitä .

Rahwaa, nä illä ajoilJa

j o toimallisilta opattajilta hy-

wää n siwiatykse a n autettu , kats owa t ky llä tctti Ruotsalaisen wieraan herkkut• oudoks i

je kUlllll8 ksi , wn3 n

rahe., jonka löysiwät , k r>hta kun v1arik sen, ot raha a sialta eli haeskc ltaki n

l~ odi l la

pudote tuo , Ruotsalai-

sellen toimittiwet, keh' it ti hei t& waril!Ean pyy ntöön.

Kohtapa näitä pyydettii r ymptiri koko

pitä~itä;

ki i!:i tti-

wätpä wiereanki pitään ··ehwas wariksia Mi kkel ii n , nii !"' pian k un ti e t ömtiä n tuliwa t ttimmöisteakin peietiksi kelpaa wan: ei kä R1•otsalainen herkkua kaivronoo .

Mutta mi tä tapaht ui? Mi! :<:ellä isien naapurit eiwät a ina herraa tawannee t , Joksi ha möiwä t warikaensa myös muillen , ja mui s ta<. n wanhee sanan- las kua: 11

ei mak ia ta mah3n täyde ltä 11 , seiwat he pien pää-

hänsä , ett 'ei weriksia näi n tukul ta yhteen suuhun mahtuna , waen ettti mui t r kin wariksen-paistojia löytyi Mi kkelissä . J e kun ·:ämä ka nsast!'! , niinkun sanottu , jo siwis tyneeste nyös Mik kel in ympfi rillä , tuntu kummell e n, wastas : wariks e n- ki i ii tt äjä , kysytty minne hlin saalistaan ka1.tea ,

koht~:

wariksen- pais-

tej oillen, osoi ttaen tä 1 "t ä Mikkellcisili ; ja t uosta sai

- 49 Mi kke lin as ukkai , le k o1k o-nimcnsä , "Werik ::;en-pai staj a t", Korkonimen synr. vttäjän poika , kulki sota-hcrranc wiimeisessä sodassa , j <,l!ka seuram ukset , reuhan päätet tyä Ha minaos a wuone 18C9, ja Perkoossa He rr ojen päiwill ä wahwietet tua. , entaewat meillen syytä elke<'! wiimeisen j a

~2!~~~~~n-~!~~=~~~~an~

(1812 - 1848) .

Kolmanneksi wa i he - tapaukseksi wii menkin on I ssn- ma e mme Historialle koko

Su~~en

yhdis tys jc

waltakunnallinen pelastus (11~~~~!!2_E2!!1~Q~ ) . Sa not tiinpa Suomen wa ltakr.mnallincn pel astus ,

j~

t o-

tisesti woimrre kutsua i. 1pahtumaa 1812 , niin, sillä Suomen kapia piiri sitf. ennen aina keukeis i rnmasta aj asta , joll on asukk!:!at pekanoina hallitti.in jokain en sukunsa wanhi mmel te , e i ole ' he t ken a ikaa pää ssynä yhden wallan alle , jos: in wieraan ; mutta j a 'ett uina kahden wal tikkaa n ale ; owat miehuudestansa kuuluisat esi -isämme ei

aino~sta an

olleet t oi siata nsa tietä -

mättömä t ja tuntemattor. at , waan täytyneet myös kantao kilpensä j a keihäänsä , wirittää nopian kaks sulkisen nuolensa 9mia Stlkiil a i eiansa wastae.n • . Tästä julmasta j a su 'ullist a r akl<autta pol kewasta pakosta

- 50 pelastettiin suloies Suomenmaamme , kun tiedetään, al'usta yhdeksättätoista wuosisatae. Taitaa siis tapaus wuona 1812 , joka s åatti sekä Laatokan la ineilta huuhdeltujen Kä kisalmen ja Sortawelan, koilista ilmaa, et t ä Torn:i. on ja Aawaaakaan asujamet lounaassa, Suomen yhteistä etua ja parasta tarkoittamaan, mainittaa Suomen waltakunnalliseksi pelastukseksi.

Waan myee

tässä ~dn

syntyy kertoelmamme, I-

sän-mamme Historian ker alla , sitä paremmin alkaa uuden Aika-kerran, kos k? melkeen keskellä Mikkelin ~. os

pitäätä tähän aikaan , al'ettiin kaupunti (

~:;: 1.

/. .

ei perustettu, niin tuumia'

'""'· ... ... .. ,J

) , ja Maaherran oikeus

ju uri tähän sitten Hei r;olasta muutettiin . Ja warmatik olisi Mi kkeli nytkin ollut kaupunnitta, jos entis en waltakunnan ale'kuulus imme, Sillä jos kaupuntia näillen tienoillen oli f' i toimitattuna, nii n se ehkä seiaos i Ristiinassa, jot1sa kirkon wierestö jo oli Kuninkaal ta kaupunnin paikaksi t utkittu. Mut nyky neo Esi - waltamme näki ka nkaan soweliaammaksi , jossa ei wähemmän, kun wiisi wallan tietä yhdistyywä t .

Koko Suomen yhdi styksen jälkeen oli korkiast oppinu t

~~!2-~21~g~~~

nityksen

ensimäinen , ku sai kiin-

kirkkoher ~an ~ irkaan

l~~~QQ~t_!.;_seltä

tääl l ä. Keisarilta A-

27:nä p , Helmikuuta wanhaa eli

-

')1

-

Juliaa nin ajan-lukua w. 181 &, j a n ostettiin kallii sen wirkaansa wielä saman wuona 14 p . Heinäkuuta samaa lukua . Tätä ennen oli hän jo nime llinen Rowaati ja kirkkohe rra Kangasoiemellä , toimi tti myös kihla-kunna n wistettiin tähän

Rc~'.vas

tin wirkaa , wa an wah-

toimi~~ksee n

Etelä - Sawpn Rowas-

t i-kunnaasa waata Mi kkelissä ollessaan wuona 1821.

Hän toimitti kertomuksen (~!E~l~~ ) Luteruksen Jupel i- juhl a na 31:nä p . Lokakuuta 1817 ja korotettiin Pyh .J umalisuuden Tohtorikai 181 8. Paitsi tunnet tua oppiansa ja tie toansa yhdisti hä n uupumattoman ahkeruuden j a ty '.' neen urhellisuuden ka ikeasa wirkansa toimessa maallisen elor.>.:;a loppuun asti 15 p . Marra sk uuta 1821 . \Vaan korkias t- opr>inut ja oikeuden Kekela s ( Jur i s Gandidat) !5.g§!_:EL ".§.!2-~!:.!:\!! 2:':' wahwistettiin auki jääneeseer. wirkaan, wuona 1826, waikka kanse -ha kioistaan : Lehtori sitten Rowasti Ruokolahdella Juoe o Wege lius j <" Helsingin koulun Myö täeli Ewus-hoi taje) ( Conr::ctor), wielä kuoleman e nnen Sortawalan kirkkoherra , Neowius , - wiimeksi nimi t etty oli seurakunnel ta kutsuttu ja Senaatilta wa l i ttu Mikkeliin . Tämän kirkkoherran Brunowin aikana

lausutti in jo s i nne ja tänr:e keupunnin r akentamises ta , etenik kun jo 1831 päätettiin Maaherra n muutos Heinolasta , waan e)pä hänen si lmä nsä tuota

- '5 2 tawanneet, sillä hän

um~: isti

he idät wiimisen kerran

wuona 1833 , seurakunta2 i sä llisellä l eppeydellä holhottuansa 7 wuott a. Se oli wasta hänen lähdettyänsä, kun toimella tar Lui va t kaupunti - put;haan ja ty öhön kiinni. Katu j a j : kahdet tur'ut paalittiin laweallen , ja peltojen eh.3t lyötiin lewällen . Wanhoje huoneita heitettiin kumoon , jos k<!tu nurkkie py,yhkäsi , joka tukul ta tapahtui , !: oska lawia kirkon-kylä sa t tui wanhuudesta keswene' ksi määrätyllen kenta all en .

Häwitys oli wallan pääl '.ä wuosina 1839, 40 ja

41 , sillä jokanen, huone - paikkoja eli tomtie ostanut 1838, rupesi , kohta kun ehti, perustuks i a penkaile -

maan . Ensimäiset, jotka näyttiwät jotaik uutta wenhan häwitetyn palki:cnoksi toimite t tua , o:J.hva t molemmat pitkät ja leweät laiturit , jotka ihan weteen salwetti i n, hel potta::J.cw:. we neidcn kohoamista walka maan, wafln tosin seisoo'<:> t he nyt, Siika - salme n perr-attua , kuiwal.la

mea :· '- ~ .

Wean jopa wuona 1839

15 p. Ma rrask uuta nykyn< n matkustajien hewosmuuton paikka ensimäise r ·- i kohot t i nykyjään terwa tun kattonsa, ja soweli<al la ilc5.sal la k okous - huoneellaan eli salillaan ähyt i i pitäbi n awaran eatön , kaupunnin

toiwos 1 ~

terwehtimään toiwonsa

e~

he:rras-wä ~

innote tun, tanhuamalla

'3ln:äistä tpytettä. Tä stä

nousi sitten kartano to: 3ensa perästä hertteisempi , niin että riemulla nyt jo taitae silmäellä kylliksi löyty-

- 53 wiä suloisia ja komeoi Ld kertanoita , joiden se ' assa muita korkeampaa kuusi kiwi-kartanoa löytyy, joista kolme toisella kerralla osa jo kaukaa ennus t oawat mat k:u.s t a j ell e n r akennuksic n kome utta, nimi t tämä t tä kolmea kalkki-ka r tanoa , jot ka myös her:tta i s ia owat ; ja wieläkin kolkkaa salwajen ki rwes monen hirron päätä pykä l täissä. Waen a utio) na oliwa t leweät kadut melkeen wuotee n 1843 , jollen Maaherran-oikeus tän ne muutettii n ; ai nahan t ämän jälkeen yksi ja t 0inen, woi - wakkanen eli l ampa:: n käpä lä kaina l as sa , nä kyy, ta waratans a myödä t a r j c,ten , wael t awan kartanoiden wälystä , waikka

asukka j. ~en

luku wi elä on aiwa n

wähä ; korkeittain nous C' ':l tämä 300 henkeen . Kuite nik owat he ma tkaan s aettar·eet sekä ,

kaupp:~m i es

Se -

wanterin awulla , tulen wa r jo- el i estellys - huoneen ristin - mä 'elle n , ruisk : in ja muiden ware-ase in kansa , jossa yö-wartia joka h( t ki yöllä torweensa toj ot t e loo , e ttä myös komean ja so1 a liaan kokous - ka rtanon eli ralli - huoneen , jossa

m (~e nkGlttaisella

ilolle herras -

wä 'e s tö wiettää hämärät talwiset illat , jospa yötki n wälisti tää llä hahkahteawat . Waa n kotiinsa joudut tua nuriseewat he syömf - taweran , ete nik särpimen wä hyy destä ja tiuriudesta ; syytä tähän etsimme sekä mil t 'ei joka he tki muutetuas e hinnassa, kun ostajel ta päi wällisest i a l e nnetaan ja ylenne tään t awaran paljou-

- 54 dcn eli puutokaeo mukU.n, että myös

meamiehis~ä ,

wielä äkkinäiset kau puntia rawi teemassa. Ihmeell ieesti on kaupunti kui tenik päässynä moniaan wuosien sisään nykysee r: hywääo tilaanse , että Kirjan-paino sekä kaup JS ilmisty i tänne 1846 , ja

9: nä p . Syyskuuta männb:-wuone a:.. 'eistiin Säästö pankkikin, johon moni

~ - nekaa

jo on rahansa jiittä-

nä säästymään ja keswomc-an korkoe wasten .

Näiden wehkeide n alla tuli Kustauksen pitään ki rkkoherra ja Rowasti

gy!§.!

~~y~~-Qot!r~9-~9!9=

kirkkoherraksi !(ikkeliin wuona 1839 . Hän

oli ei ainoastaan

pitä~ - miehiltä

melkeen yhdellä suulla

huudettu, waan myös ki1 jallises ti heiltä alemais uudessa Keisarin armosta tukoiltu ; niin mielie t ynyt hänee n oli koko seurakunta . Enti sen kihla - ll:unnan Rowastin l ähde ttyä ja , siksi k un t oi nen wa li tti in eli wäli - a i kana , toimitti htin wuosina 1845 ja 1846 tätä wirkaa . Rowasti Nordqwistin hoitamisen alla toimitettiin Esi-wa lle l ta Ale i s - koul u , yhden opettajar. kansa, Mikkelin kaupun t i in; t ä mä aukeni Syyskuun a 1 'ussa männäwuonr.a , s ' is sata wuotta määrälleen siitä, kun nykyneo Kuo· ton Is o- koul u Mikkelissä auchstiin , ja tästä ju :·.ri etu toiwotaan . I tae t o i mitti Rowasti samana a :". !.tana Pi täi:in - koulun , jossll maa-asukkaiden lapset f.l i..wistystä , opria jt! waloa löytäi3wät kouluttajansa h r rkeämättömästli ahkeruudesta ,

- :>5 joka melkeen palkatta w;·· petahtoisesti t a.rjoisi i n tähän kall i iseen , wa e n siunattuun työhön . Hänen palkkansa nousee muutamaan hopia :upl aan, we e n odot e ttawas ti enentääwät seurakunnan jäsenet tä:nän , niin kohta kun etunsa koulusta tulleet t untema a n . Tätä toiwomme , koske Mikkelin pitää n a Hukkaat , toimallisten pappi enaa sekä muiden wirka - miehi ·. naä wäsymätt ömästä ahkeruudesta rahwaa n para en onr:e n suhteen, owat saaneet tiedon sielun walosta ja o·

~ sta

a rwostan5a ,

j~

siis

koroit taineet melkeesee.• siwiatykaee n .

Tä mä oli lyhykäi:' e sti , mitä Mikkelin pitää s eo . kuuluwata , olemme tewat •tiste totisista kirjoista ja selityksistä taitana ko ' ota . Erit täin maantiedon suhteen ansaitsee wielä kuu.luisa Porrassalmi jonkun sanan . Sen lorisewan wecl e n yli te 'k ulkee Ris tiinaan saa ttawa wallan- ti . toisella puolella s ei taemättä wirstaa paalia. Se oli tämän pohoi s -rannalla ja kukk ulalla , kun Wisulah0en mois ios sa Mikkel in pi tääe sä t uuwi tettu uro!'l t>nkara Ma j ori g~!:h-2!!}

rr.EL~ä -

näytti mie huutr.osa ja keri:isi korkean kun-

·oian sekä ansion: se ol

tässä kun hän , jär'ellä

ja tuimuudella tapel tue naa , n:)udatti yliatykson , ehkä suurimman eläiss änsä . T ssä s e myös oli, kun ta lokaa

T.':!2'!!~~ -!'! ~!:!.:ti. !l!'l2

p ri , jos ej muilta , ni i n

pitää - michiltänsä i kuis o

~uistin,

koska hän , t ienojan

we rma tunti a , kohte äkk <J i Ruotsalaisten tykkien

- 56 sopimattoman ojennuksen , ja miahuutensa et t ä totisen eeli tykaensä kautta sai nämät muutetuikai kentaallen, jossa he sit ten niin e tusaati jyskiwät , ja tuli sieramissa , jouduttiwat nopian kuolen ja kauhietuksen wihollieien parween ja poween, Näiden ja koko Su omen sota - joukon miehuut t a j a lujuutta ei alenna ', jos nimitetään täällä korkeirr.malla kukkulalle wielä löytywän kiwi, jonka wa ·· jossa eräs Katt eini Gri penberg aa t teli

suojel ~tun

olewansa , waan tykin luoti

sattu kiwen nurkkae pyy:. käsemään , ja kiwisipele , jonka hän männesaään il.I.' Otti, sieppasi nenän Kat teinilta , tuostapa

kiwc ~

wieläik kutsutaan Gripen-

ber 'in kiweksi, Mainitun maan-t L:n warrella löytyy myös puolen p e ninkulman matkel b

ka upunnista pelto , jota

ruv. ti - pe 11 okei nimi te täti n; wermae n oli tähän perua tettu rakennus , jossa ruatia eli selpetteria sulatettiin je keitet tii n , koska hän on seenut nykysen nimensä , Tämmöisiä rakennuksia ~!!.!:9.~~

t~ imit ti

meillen jo

De_l~

e li niin kutsutt ..1. Laiska Jaekt.: o , ja tosin pel-

to silloin sai kowan woimensa, niin et t ä hän , ainoastaan joka kolmas wuod. kesonnoksi heitetty , ilman muuta höystyä eli woiman J( ·Jinoa lykkee mustaan puhuwan laihon j a 2nta a teräkke; mmän ka swun je hywäo wil jan . Wielä jos wilkaser·,:y·e pohoiseen päin, pauhaa tuolla Läsä - eli Kyy -k n ki , r ajaksi otettu Mikkelin

- 57 ja Kangas niemen wälil Hi, joka on niin kaloka s, etenik lohi , siika , säynä s ja myös mu u kala pärähtää koskassa ,- että ko!:ken haltiat owat määränneet ewus - miehillensä wuotu}sekei meks uksi 25 leiwiskää lohta je 35 l eiwiskää Gilkoje . Koskeen on myös mylly , kahdella

kiwi -p~: rilla ,

rakennettu ,

Wiimeksi sul'emme tähän Hurissalon, joka ei ole ainoastaan suurin Saiman awarassa saarestosso , waan myös koko Suomessa , ja oli tunne ttu jo mainitulta D. Djurbergiltt; suurimpana je

law~impana

koko Ruot sin Weltakunnassa. Eikä Djurbergin la use totuttaa kai peakkaan , sillä tämän kolme 'peninkulmaa pitkän salon kumppclia awa r uudessa ei useasti löydy muualla, kun merr- s sä . Hä n, wilj e lty wiideltä kymmeneltä telokkaal i2, antaa laweamman ja wuorisem:nen osansa Pu•lma l ao ;>itöällen, josta niin polt to- kun hirsi -puut wettt: myöten Mik kelin keu;>un·tiin kul 'etetaen , je kl ?ea mman, .Yhden tilan aluudon , Riatiinallen , waen jättää pohois - tähteenaä Mik!<el ill e n, kolmen tilan osakkaillcn nautionokai ja elä nnl:lksi.

Hänen monen mutkaan kul kewisso lahtiloisaa eiwät nuottamiehet turhaan a r.ai ta nsa lewi tt e l e '. Täällä onkin pitiiän ainoa wes j ka nse eli wesi-aeutu, pei tai sitä kalekaste Ukonnientä, Hirwenselmen ja Kangasniemen wälillä, johon edellä mainittu Läaä - koski

- 58 kuu l uu . Hurissalon siwute 'mänee myös Lappee nran nan j a Mikkel i n wäliä kulkewien aluksien matka , mone lta salmelta ahdistett u , joita nimitet t äkoön ~': u o t e e n a a 1 m i , ar ci t tawe

Puumal~n

ja Ristiinan , P y ö -

r ä s a 1 m i , Ri atiin·ln , ja S i i k a s o 1 m i, Mik keliir: kuuluwa. Ensimä iaen ja wiimeiser.. näistä , niinkun myös Mikkelin pitäässä löyt ·wän VI e ä t ä m ä a a 1 m e n , joka aukaaee tien Puurr.·.le n puu- lautoill e n, onKos ke n perka us - seura kaiv. ·.mn kautta SY\'Ientänä , wecn Sa ima?n männeen ja

tä ti~

wuotisen erinaisen weden

l e sk e imisen t autt:; , j c·.1on syy tä ei wielä ole löydetty , owat salmet wa rsin rnat ·.lo t, jotta sut.:rem:nat we neet tuskin woiwet tunkei te läpi. Jos ei Saimac siis korkea~~aksi

poisu , ni i n estää hän pa lj on kaupun-

nin kohoamista , niin keupa ss:>. , kun muussatdn ; we s n aukasee Luonnon- tutkioill en lcwean wiljollykse n, johon heillcn onnea je hala t ·:ue lop :-ua toiwom;.,e .

Jos pianosen kc:ce:nme lukict eiwät pehc ksi pa nis1 ja jos eiwät wiel'; ole'v1äsyneet , tehdo:rme lyhykäiscsti toimittaa hoi "l en tutkintona ollee n pa ikan pii.ri ttäwiä

tienoj~ .

Tier.·Jins c suhtee n kohte3 _,likkelin

pitää etelässä Ristiin n je Puumalan pitäitä , idässä tapaa hän Ju'on pitäät i , pohoisessa Haukiwuorta (Pieksämä'on kappelin ) je Kengoon i entä , ja luoteossa s euraa hän Mä ntyhnrjur. oeurokuntaa . Ja koska si wistys aikeseen leweni wl:i 'estön sekco n, seurasi hän-

tä myös maa- wil jel eminvo, niin että maa jotcnik on per' a ttu ; waen tietäwäs ti oliwat metaä - työsiöt cnsimäise t , jot ka l eiwän perkaejillen kaswattiwat . Ja nä itä ehkä lii ' an täällä hakat tua , owat me tsät s e n tautta harwassa l öydett äwät , jotta kolmea peninkul maa likempätä ei kaupunti saa puita polttaakeensa .

Lopuksi tahdoll".me maini t a l s wcoita tatta r i - mai t a Länsi-puolella , ja runoin kotia itä -pohjalla pitäätäx , \'lean jos lUkia t enempätä odottaneet , t oiwomme kert oe l memme westa ll:Sytäwän e.wa ramman ja selke ämmän t owerin , toimi tetun toiselta , kun wuosi en kuluessa lisännystä on

ko~ ll a

x) Vide Wäinämöis c t .

taitana.

Porthan . - Syllcge Monumcnt orum in Pauli Juusten Vhronicon Apiscoporum pag . 231 .

Not . 107. Litera rum r egiarum exemplum (cujus cum or igi neli bus conve nt ientie n Pe trus Archie p. Upsalienais testatus es t ) , quibus e undem in modum ac vicini s ibi Tava sti Docimas persolvere jube ntur , l egitum, quod est hujus modi,

~mgnus

De i gracie Rex Svecie & Nor-

vegi e dilectis s i bi in Christa , omnibus parrochiam Savilax inhabitar.t i bus in Domino dile ccion em , Greciam & selutGm, Mandamus vobis firmiter & districte,

c .~an t enu s

eundem modum

decima adi sen tributandi , quem vicini veetri Tavaatiam inhebit anter observant , in Decimio ve stri s exhibendis vos humil i ter et cum cmni obedicncia observatis , non solum a nobis pr optor hoc gratea habente G, verum eciem ab eo mercede m recipie nte s, r: ui omnium bonorum ee t lergissimus r etri butor. Da tum Stokholmia Anoo Domini MCCCXX nono, in vigilia beati Bertholomei Apostoli.

II .

Tertio exemplo

h~ c

practarea verba su-

ecripta reperi ntur: In quar um litterarum pr ee l ectar um evidenciam firmiorem sigillum nostrum preeentib ua

duxim ~s

apponendum . Scrip-

tum Stokholmis anno D: n.i MCCC tricesimo, XII . Ka l. Sceptembris .

Ta le autem in Re t . Eccles. Ab, Fol . 7 . legitur

(mandadu~:) G re ~ ori us

111 ustris Regis Svecie

Magnusson,

k~ pifer ,

omnibus et s in-

gulis parrochiam Savilax inhabitentibus in Domino dile c cionem et

s ~ lut em ,

Noveritis nos

pre dicti Domini nostri Legis veras et sl'll vas et cum minori ipsus sigil lo pe ndenti signatas videsse litteras, in ha c c verba Magnus Dei gracie etc . (quales nuper dedimus) Volomus i gi tur et vobis firmi t er precipiendo mandamus, guetenua predicto Domino Aboensi Episcopo Decimas et tributa sibi per vos dcbi ta ,

juxtt~

forman et modum aupra dicti mandati Domini noetri Regir , expedite

~. t

aine contsa diccione

quelihe t exsolvere et e:-.hibere nullete nua omit tatis, prout graciam prr licti Domini nostri Regis et nostrum diligit :i.s f a vorem . Da t um in cas tro Ahoensi ann Dr':-1ini MCCCXXX septimo , feria f erci a pr oxima post festum cx a ltacionis sancte cruci8 , N2 2 .

Reg . Eccles . Ab , fol ,

4 ~~

och fรถljende,

ell er Sylloge Monum .p.5 13. Port ha n.

III.

Wy Christoffer med Cud z nehd Svc rig es , Denmerkes , Norges , Vend e s ok Göta Konung , Palant - greve upa Rin ok Berligh af Bayer , kongörum met thesso voro närva rande öpne breff , at vör deligen f e dher me d Gudh , Biskop Magnus j Åbo , haffuer 03s beräth , at mell nn Sysmes kirkio j Tawas t e land ok Savlax kirkio j Karela äre XVIII mil o vägh ok tha biscopen haffuer ther imellan f e rit h , aom honom bor hvar th tridje ae. r viaitera , el l e r a nnol got fol k t he r mi lle n fere , The ha ffuo thc engha , bygd ther i mill an hafft , wha n haffe ligeth pa marke na eller ysen , ti l thes a s for- de Biskbp Magnus , som ther aat the ncgre jordh aff sy na förä l dra wegna , ok köptc thertill nog ra jordh badhe a ff Kare lom ok Tc·"IIaathom wijdh Vahvajcrffwi , ok haffuer ao t h the r wpa een l a ndbo ok lot i th byggie twa , r· ::>m Bi s lcopen ok endra g ode wä gfa r endenne magh:t haffua värma ok kwil o , ok at landboea r~ thea he l dre bl iffwc ther s1t i ende , tha ha f f uer hen fordr ägit honum bodha tiond h ok lendge t:dh , swa at hon haffuer ther off enghoro gjort \:ha o Pr e starä ttb synom kirkioherre : ok haffuer f or-de Bi skop Magnus oas bidi t , ok wj wi ll om unna the t f or -de god zet Va hwajerffwi fri j t h ok frtilsth for alla Konnugxlice wtakylder ; ok medhan vij forstendom , a t th et god zet ä r wphygt for mena bä ata ok gangn , tha unnom wi j thet ok giffuom thet fr ijth ok frälst for a lla n Konungxlige. n skath ok andra ae l eghne huru t he he l zt kunno nempues t ok f or biwd hom a ll om vorom fogtom

IV , ok ämbettsmcnom at hind~a eller qwälia thet godzet eller Biscopens landbo , aom heo ther wpa säther , wija wora konungxlica hämpd .

Til thes mera visse ok vittnesbyrd la t hom ;uj hengia wort i ncig le for e thetta breff, Scrip tuotum et datum in Caetrp nostro Stockholm anoo D: ni MCDXIII: o, die beati Johennis anto Partam Latinam .

m 3.

Ur Åbo Dom-kyrke ~ Svertbok Fol . 8 ., Brefvet synee vara af Ä ~ i<eb iskop Niclis Ragveldesoa , som dog år 14•:8, emedan forsemlingen beskrifves s åsom reden för l ängre tid inrätted .

Vi Nicli s , mc t G~dz nahd Ärciebiscop j Upsala helsom alla so;( namennena j Savilax aokon ävinnelikcimet war um . Herra Kungörum vi i der goda vener me t ~ hesse narve.rande öpne breffu~ , et wirdclikcn ·~· roder met Gudh Biscop Magnus j Åbo haf!'uer os :~ berät, et j haffdhen fordom id e r presteboll nordan Kirkiona , ther öm jord är oc mynne än r eth presteboll gör e~tt vora, oc the dan skipthc en ider Kirkioherre prestebolet sunneo kirkione pa ena öö, ther bä t er iordh är ok prestenom läghlika re, ok hve.dh han til gaff t~1et vCJr kirkione ok ha ns egna penninga , oc :H:ln ha ver cy ther merf1 en XXX epannelend i hve :• t gi:irdil. Ok ide r böör sjelffuom gö re eth fult presteboll, thet är eth marc l endh i ord , ok ~het böör fryt oc frelst

v. vera for a ll om konungU k om sk<!t oc aaleghum .

Vil Konungen thet ey f rli ls unna , tha bör soknamenne allom skothen t he rför göra, som rikes lag uthvisa. Nu t.eretthe osa for-de Bisc op Magnus , ath j v ildhe n ey holdba t het prestebol e t, aom tog ey f ult är , frykt ok frä let, aom ider bör, wthan idtor ki rkioherre s kal s i elffuer meste delen 6 ff s ke t then uthgör a , ä ntho at ider ä r thet opta for rettne sakt: P.t ider bör prestebolat f 1·yt holdhe . Oc the rom haffuen j nu skylit for osa , som vi forstondith heffuom , oc a kulden j el l e r i der oppebudh nu hän när osa he f f ua varith , som j ajelffue vilkoret haffdhe , ok e ngin sa i dra vegna t her om til aware , Thy biud om wy i cje r hiid wnder lydbno , a t om swa är a o m förre rör th är , eth j holdhen i der presteboll f r ,rkt ok frälst for allom k onungx likon skatt , sor rigesins lagh wthuiaa , wthan hee akap (On lukematon , ehkä 11 treda ka u?)

Nögher idcr ey :· <>r a t h , tha stempnom wj i dcr hiifh for osa , a t j hc r warin thc t sötz sto pa Sancti Laurf.na dagh näst komande; ok seghum Biscope nom ol: C~pi t ulo til, e t t he mege oc si th vissa budr tha ther til swe r s haffua: tha wili om vi r'Ot Gudz help ider om idra trä ttha veel eth :·kilia . Gudh ve ri met ider . Datum Stokholmis • • . • • (Vuosi-luku u e i l öytynä kopiossa) . ,,.~ 4 . Åb o Domkyrkaa Svartbok Fol . 258 .

VI. Vy Jacob medh Gadz nc.d Erchcbiscop j Upsls, Matthiaa j Strengnes med sama nad Biscop. svente Nielss cn , Riddere, Sverigis Rikis Forstandere , Kun ·J.t Eskilsson, Erik Trolle, Sten Turss on, .,encth Ryning, Erick Johansamn , Ture Jensso :, , Folke Gr egerson , Sten Christiernsson, p_~,· e Hansson, Karl Larensson, Christier Ben ~ t sson , Rid dore, Kunut Eriksson, Axel Posse , väp nere, Svarigis Tikia Rod oc Men her nu fors,~ mbled j Stoch.olm, göre vi therligi t medh t hetto närvarandis opne breff, at verdog Fader j Gud , Biscop Lerens j Åbo, heffuer oss lat i d forstea, hurn l edes j hana Biscopsdöme i Finland, hälst j Savlex oc Karelen, äre somme sokner gandska vidä begripne , awa ther fyn~es the sokner ther 12 eller 15 huhdrade bönder äre uti , oc somlige sokne bönder heffue 15 mijler oc än mere til theres sokne kirkior, oc for then l anga väghen the ha ffue be dc til ~ tn oc l e nd k omme the siellen til kirkio , so~ lig e näplige en tijdh i 3 eller 4 aor, oc some t t y vär aldr ig, ock ther medh bliffue ilärde j 'Che helge Christne tro oc leffwa, som annen L ·. ppcr oe Hedninge, til theres store siäle farä, oc eiöldhen pe theraa yterate fe the thoros ~ eedo och then helge Kirkios sacrament, häl"' t om hööst oc waare tiidh, tha meenföre är ~ off to döö och theres barn uten Christondom och döpilse . Togh kunne wäl böther fynnes til l swadaM stoor och va?.d heligen siälforderff , :;om et swadane store a okner, ther 2 eller fler ; Clerker kunne sig vääl

VII.

födha utaff , matte delc·s j twaa eller fle r a Kirkiosokner , och thermed oyggi as flere Kirk i or j för - nde landzände , medh prestebol oc anned hvad ther filhörer , Om hv ilkit for - de wc r dog fader Biscop La rens os ~ kerliga bad oc for menade , at thet swa ma t the skee , at j forende hana nades biecopsdöme matthe förökas Kirk i or oc Gudz tiäni sth Gudi til l off oc then fatig almoghen til siälegegn , Tha epter thy wij thet swa j sanning fynne , oc mange aff oss thet wi therl i gi t är , ath swadana brijst , som förrörde stea , äre j l c ndit , for t hy ath ther äre faa kirkior , kunna oc wij grandelika formerkie , ath aff swedanE kirki ones oc cri sten domps ene foröki l se hafZuer Rikit ellor Kronen inghen akade eller forfong i nogher matthe , uthen eller ena s to or etörkil sc , förbätri ngh och bes tondh ; Thy ey e1 1. enast unnom wij till g oda uthen jämffw~l bediom oc höglige for nanom for - nde wärdu6 h fedher Bi scop Lerons oc hens eptherkomende Biscope j Abo, cpther thy them tilbör a ff thercs embete , ath l etha sig vorda thcr oa:, ath fle.re Kirkior medh prestegaarda och prestcbol , och anned the.r tilhörer , kunne b;.-ggi es j then landzände , helst j the atore och vtidhe sokner , som kunne oc formso flere Clericke.r födha oc uppeholda : Bediendea och forrnanan<".es Erligh oc h s t rengie Ridde.re Her Erick Tursson , Höffwitzman pa Viborgh oc Olaffzborg , ok swa hana e pthe.rkomende Biscopa j Abo be hic l poge och beston dige, oc skynde Almoghc n the rtill , ath flerc

VIII .

kirki or och prestebol, ~e t tolko tiläg or ther tilhöre, matthe koma ti l gaegnes oc h byggiee j foraciffne Finl andh , !wer som hä lat bahoff görs , beqweml1gi t och n·rttocth är , som for se riffwi t staer ; knilk e ·~ wij a l tijd forakylle vi lj a . Thces till yte r ~ re och högre forvandningh l ethe wij hängia wore incigle och Seeret nedhen for thetta breff, eom giffui t och scriffuit ä r i Stocholm Anne O: ni MD 4:to , i n crastino 6. Calixti papG, o ,.

N"

·' ·

Afskrift af en ut i Kyrkohe rde-erchivet bafin telig och Doctor ~ o lendor med ege n hand besluten företockni ng å Kyrko-herdar i St . Miche l.

1:mo Joha nne s Sil enius , fö r e år 1653 .

2:do Johannes Brr,terue, med ful l megt a f den 20 Augusti 1653 af Drottning Christine .

Har varit förnt Pas t or i Ha1singne socken , hveri frå n han transportered es till St. Mi chel , då Helsingne Paa t ora t blef underlagdt Helsingfors , 3 : o Andreas Stre: ·deniua , (J ohannia), Megister (1667) , x) Phi l oaophiee (egen tligen Ma th. et P~a . ) Lee tor ·: id Vliborgs Gymna x ) Kaikki he ' oiltPnaa sul 'etut todistukset ovet tuotc tut t oiai ste lähteistä , ~ii n kun Porko on Gymnao sin H i s tori~ as ta A 1 o p e e u k s ~ 1 t a , S t r o n d b e r g i n Herda minn G e z e 1 i i den äldres sekä C e z e 1 i i de n yngrea minnen J . J . T e n g s t r ö mm i 1 t ä.

IX

sium (suffragio et appla u~ u totius collegii 1669) , utnä mnd den 51 Julii 167G af Kon. Carl XI till Pastor i St . Michel, men först 1678 (emedan Fogden derstädea ville ha Reuter , som redan var Consistorialis, Pastor och Notarie , då Strandenius gick i skcla) installerad , den 5 December 1679 utnämnd t.ill Contracts Prost i Savolaks öfr edels distrikt med undatag af Jor ois socken , som blifvit lagd under Savolaks nedredels Prosteri . Den 20 Januarii 1681 underledes Mändyharjn socken , som dertills hört under Wiborgs Prostt ri , Sevolax Öfre dels diatrikt , i stället för Jorois , 4 : 0 Abra ham Tavonius ( som till l3iskopen i Wiborg Abr . Thauvoniue . hvilken för ut varit Phys . et Theol, Pr ~fessor samt blifvit Theol. Docktor 1665 och ~: uper-indendent i Narva 1667) , Phil . Msgister (1682 , "Lector Log , et Phys . non solum fO Episcopo et Cons. vocatl!s , sed et Regiis l i "';teris roboratus" 1679) , 1688 befordrad till Pros t i St . Michel och dog 9 månader derefter .

5:0 Sigfrid Brotterus, (icke för sin läråom , utan fö r fadrens bön och tårar ordinerad) Kapellen i St . Michel , utnamnd af Kon. Carl XI den 31 Mars 1690 till Kyrkoherde .

6:o Georg Helsingj us (Philos . Magister 1694 och s.å , utnämad Lir.~ . Graecae et Hebr .

Leetor i Wiborg, Kyrkoherde i 11 Wiborgs alotts och Norra förstad a Siika niemi församlingar" 1695 , Prost i St . Michel 1697 , pr esid.

x. vid prestmötel i Wib org ~~ 1699) innehade Kyrkohe:rde basfällningen t' rån ungcfärligen å r 1700, ( ordförandc i St . ~1!iche ls ConHistorium 1711 - 1713) s edemera för s ta Borgå Domprost (1724 , sedan han årc; förut fått transpol:'t till Borgå Pastorat , dere st han "cnravit ' aedifica ndea Gymnas i i eedE.-:1 11 • Han hade fem söner inskrif na, sås om St uJ era nde vid Åbo Akademi , i den s . k . Wiborr i'l ke na t ione n, af hvilka 2:ne Magistrar och Zloq , et P o~s.

Lectorer i Borgå , nemliger. Henrik , som år 1713 redan var i underdånighet föres lagen t ill St. Michelo Pastoret , och Geo1:-:~ , som 17 2 ~ 34 blef Rector vid Trial-skolan i Willmanstrand, hvilken förnt varit i Wiborg , och , efte r desa intagande af Ryska armeen, i Nyslott intill 1732 samt g enom Kongl . Resol . den 30 Januarii 1747, sedan äfve n Willmans trand förlorades , blef upprät t ad i St . Michel , hvarifrån den genom Randasal:ni dregi t s i r; till Kuopio) .

7:o Christoper von 1e r Heide , ( Student den 3 Junii 1698 . Rectore ' lagno Stee n, Math. Prof.) Kyrkoherde ·i',.23, död den 27 April 1731 .

8 : o Andrees He inrici us , Phil osophiae Magister ( 1726 , Hist . et • .!orzl. Leetor i Borgå 1728) , Kyrkoherde 17 32 , Prl"st. ( Uppfördea på f örslag till Ra ntasa lmi pcr:torat 1741 efter sin fader med aamma namn , ock ti ll Borgå 1744 me n afsad e sig hvardera , ~.dvida "K . M: t för aett honom med en lägenhet, hvarmed han var

XI. nojd . " Preside rade vid prestmötet 1737 för Savolaks och Kareleka Pro~ t er ier ne i St . Michel , da artikeln "de officiis ·~ t s t otibus Christi 11 ventilerades . Han dog 1756 . _: nkan ff.agda le na lfe r ge ntin , dotte.r till Hä ••adshöfd ingen i Lill Savoleks Joh . Vergcntio , :•lef gi!'t med ifåradshöfdi nge o i Stor-Scvcl a ke Domsagl! Carl Wilh .

Male n . Tvcnnt: söner till ..:enr-e .P rost i St .

Michel , hafve, såsom Stud1.. nte r, hört till Wihorgska Nation vid Landet •; Unive.rs itct, och altidit i St . Miche l :J pes t orat ~ Johan , såsom Commissions Landmätere , 11ko no:n och Na tural - historikua , samt An ',ers , sås om Magi ster och Kapellani Hirvensalmi ) .

9: o Pehr Aschanius . 1759. Kyrk oherde och död den 2 Augusti 176 .J, (Student 1729 d e n 12 J u nii ) .

10:o henrik Vegeliuo , (förste Pa stori Soda nkylä Lappmark 1747 , :1ppförd på åtta förslag , förr hen blef) år 1764 . Kyrkoherde, Contracto - l)rost (Han pr edikade 1765 vid Prestmötel i Borgå , oGh dog 1780. Gift med t:laria Fellman ifrån K ;:ni tri:is iO .

11:o h e nrik For s ius . Ph . P.~ng ister , Hector Schol ae i Helsingfors ( 17 ',9 ), Kyrkoherde i

St, Mi chel (1781 ) ,

Contre ~ ts - Prost ,

s.s.

Theol .

Doctor (1800) , död den 19 Aug . 1813 .

12:o Aron J.1olande r, Phil. Magiste r, Prost och Kyrkohe rde uti . a ngesniemi , vice

Contracts - Prost , utnämnd

~f

Kc jsar Alexa n-

XII .

der I . den ?.7 Febr . g . s t . 1816 Kyrkoherde St . Michel, installerau i Embe t e t den 14 derpå följand e J ulii n. s t,, procla me rat vid J ube lfeste n den 31 Octob,,r 1817 , promoverad til l s.s. Theol. Doc tor äen 15 J unii 181 8 , uts edd till Contracts - Pros t. i Söd r a Savolaks Pr os teriden 26 Se pt , 1821 . i