Ihastjarven perinnekirja

Page 192

'

174 Ihastjärventien maitolinjan lisäksi meijeri palkkasi sivukyliltä ns. oman kylän maitokuskit. Nämä ajoivat kunkin kylän päätien, keräsivät maitokannut kyytiinsä ja toimittivat ne päätien laidassa oleville maitolaitureille. Ensimmäinen kylän yhteinen maidon ajaja Peisinkorven tiellä oli Martti Salivaara 1960-luvun alkupuolella. Sittemmin tämän tehtävän hoiteli Leo Viljakaineo vuosina 1967-1975. Kuljetukset tehtiin farmariautolla ja traktorilla. Paajalan kylän maidot päätien laitaan ajoi Uuno Ollikainen vuodesta 19 62-19 7 4 . Alkuun kuljetus sujui henkilöpakettiautolla, mutta maidon lisääntyessä kävi auto liian pieneksi ja kuljetusneuvoksi piti otta traktori. Uuno Ollikainen rakensi vanhan henkilöauton rungon päälle sopivan kokoisen katesuojalla varustetun peräkärrin. Kärrin pyörät olivat jousitetut ja jopa varustettu iskunvaimentaj illa. Näin mai tokannut saivat tasaista kyytiä kohti maailman markkinoita. Imuautolla maidon keräilyn Ihasrjäveltä aloitti Heikki Halinen 1970-luvun alkupuolella vaihtaen lavakuorma-auton imukeräilyautoon. Maitotonkat tyhjennettiin maitolaitureilta imuletkulla suureen säiliöautoon. Vuonna 1974 tulivat ensimmäiset tilatankit kylälle. Systeemi oli ratkaiseva edistys ja helpotus maidon kuljetuksessa. Maidon kulku tilalta meijeriin kävi kätevästi. Ei tarvinut kellon mukaan varttua maidon vientiä. Tankkiauto kävi ajallaan hakemassa maidot. Maidon lähettäjän huoleksi jäi pitää tiet ja kääntöpaikat kunnossa, että auto saattoi esteettä kulkea. Heikki Halisen liikennöimisen kestäessä muutaman kuukauden, alkoi jatkossa Mikkelin Osuusmeijeri kerätä omilla autoillaan maidot tältä linjalta. Edellä mainittujen lisäksi Ihastjärven maitolinjaa liikennöivät: - Keijo Pettinen meijerin oma auto - Pekka Himanen - Aulis Ripatti 1970-luvun lopulta edelleen. Maito oli arvossaan 1950-luvulla tuotannon nousun ollessa 15-20 % vuodessa. Mitä rasvaisempaa maitoa, sen arvokkaampaa. Maitoa ei tarvinnut mainostaa. Kulutus oli henkeä kohti 1950-luvulla 280 litraa pudoten vastaavasti 1988-luvulle tultaessa n. 180 litraan. Kysyntä suuntautuu yhä enemmän vähempirasvaisiin maitotaloustuotteisiin. Maitoa ja sen hyviä ominaisuuksia mainostetaan nykyään paljon ja näyttävästi. Silti kulutus pienenee.

1

1

1

!

1

i

,,

!1

Tiedot: Mikkelin Eino Halinen

Osuusmeijeri

Tiedot koonnut: Esko Haponen

Esko

Malhonen,

Viljo

Nironen,


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Ihastjarven perinnekirja by Mikkelin Kaupunki - Issuu