145
kee~
3:.2.1838 myllyn toiminta sallittiin silloin vielä jatkua.
rakennettiin uudelleen uuteen paikkaan Kyyrakennetun koskipadon alle. ~yllyn rakensi rusthollari Daniel Nykänen kylän yhteismyllyksi ja oli se mitä tai157~-:~v~:la
ve~e~
~y!ly
ran~aa~
dokkaimmin rakennettu ratasmylly. Kivet olivat tässäkin vielä luonnonkiveä. Rattaat olivat kaikki puuta ja oli siinä kaksi kiviparia sekä erittäin tarpeellinen pärehöylä. Mylly siirtyi oston kautta vuosisadan vaihteessa K. E. Blomberg Aktie Bolak -nimiselle yhtiölle, joka sitten myi sen 1910 Otto Pöyhöselle, joka kyllä jo parin vuoden päästä möi myllyn Israel Lappalaiselle. Tämän poika Aapeli Lappalainen jatkoi jauhatusta 1975 vuoteen saakka. Myllyn kulta-ajat ajoittuivat vuosisadan alusta toisen maailmansodan jälkiaikaan. Myllyssä kävijöitä oli Kangasniemen ja Haukivuoren puolelta saakka, kesällä veneellä ja talvella Kyyveden ylitse hevosilla. Tullin Lappalainen kantoi ensin viljana, mutta myöhemmin jo rahana. Sotavuodet mylly jauhoi yötä päivää, kun vain vesi riitti eikä isoratas aivan umpeen jäätynyt. Talvisin oli myllyn pihan puomissa monta hevosta ja myllymiehet odottivat myllytuvassa vuoroaan. Kesällä monet veneet olivat myllyrannassa. Pitkämatkaisimmat kuten my~s Pullialen kyläläiset toivat jyväkuorman myllyyn ja ottivat edellisen kerran kuorman jauhoina kärriin tai rekeen. Joskus oli myllyn yläsilta niin täynnä säkkejä että pelotti milloin se putoaa isorattaan päälle. Aapeli Mylläri sanoi aina, milloin jauhoja saa tulla noutamaan. Jos jostakin syystä - Aapelille täysin ylivoimaisesta - jyvät eivät olleetkaan hienona,· näki Aapelista jo etäältä asianlaidan. Mylläri huokaili surkeana, kun ei ollut voinutkaan lupaustansa pitää. Sotavuosina, kun jauhatus oli tiukasti kortilla, ei Aapeli niin tarkoin pitänyt korteista lukua, kunhan nyt edes jotakin tuli leikattua. Viranomaisetkin katselivat vähän läpi sormien tätä jauhatusta ja tutut poliisit, Hartonen ja Antti Vasara tiedottivat Aapeli Myllärille, että he tulevat nyt silloin ja silloin tarkastamaan myllyssä sisällä olevan viljan: Silloin saattoi mylläri, monesti yön selkään lähtien, kerätä kylältä tarpeelliset jauhatuskortit, niin oli tilit tasan. Tämän verran Aapeli saattoi joustaa omassatunnossaan, niin tunnontarkka kun hän muutoin olikin. Kun erilaiset konevoimaiset myllyt alkoivat 1930-luvulla levitä Ihastjärvellekin, syrjäyttivät ne ensin tuulimyllyt ja sitten myös Harjukosken myllyn jauhatus tuli Aapeli Lappalaiselle kannattamattomaksi, kun kosken omistajilla yhdellätoista talolla oli ilmainen jauhatus.