111 Multamäestä koulu siirtyi Kalle Valjakan taloon Rasiahelle vuonna 1931 ja toimi siellä kunnes oma koulutalo valmistui vuonna 1950 . Pullialan koulu toimi vuosikymmeniä n.s supistettuna kansakou luna, yksiopettajaisena kouluna. Kaksi alinta luokkaa kävi syksyisin, keväisin ensin alakoulua ja sitten alkoi neljän ylemmän luokan varsinainen kansakoulu. Sotavuosien aikaan tuli sitten kevättalvella pidettävä kurssimuotoinen jatkokurssi jo koulunsa päättäneille oppilaille. Sitä ei monikaan enää käynyt, kun sodan aikana oli kaikkien mielessä tärkeämpääkin tekemistä. Jatkokurssi-ikäiset pojat olivat k a ikki silloin metsäajoissa talvella tai muissa aikuisten miesten tehtävissä . Pullialan koulun johtokunta oli tehnyt vuosien mittaan lukuisia yrityksiä oman koulutalon saami seksi. Koulun rakentamispäätöksen saamisen jälkeen ei ole merkintöjä rakentamisesta koulun johtokunnan pöytäkirjoissa. Rakentaminen 1940-50-lukujen vaihteessa sattui pahaan työttömyyden aikaan. Kyläläiset tietävätkin kertoa, että koulun alueen raivaamis- ja rakennustö issä voitiin tarjota työpaikka monelle työttömä lle . Tiekin koululle Ihastjärventieltä tehtiin pelkästään mies- ja hevostyönä. Vuosikymmeniä kestäneiden sitkeiden yritys ten täyttymyksestä kertoo 13. päivänä maaliskuuta 1950 pidetyn johtokunnan kokouksen pöytäkirjan 2. § lyhyesti ja asiallisesti: "Koulun vihkiäisjuhla päätettiin pitää 16.4.1950. Päätettiin ohjelmasta ja tarjoilun järjestämisestä."
Pullialan koulun oppilaat vuonna 1938 koulun toimiessa Rasi ahalla Valj akan talossa. Opettajana oli silloin Alli Penttinen. Oppilaat eturivissä vasemmalta oikealle:. Olavi Hännine n, Simo Liukkonen, Martti Halinen, Aulis Saksa, Tauno Kovanen, Kauko Hokkanen, Aulis Moilanen j a Eino Halinen. Toinen rivi: