2
YLEISKUVAUS IHASTJÄRVEN PERINNEALUEESTA
Ihastjärven perinnealue käsittää nykyisen Ihastjärven koulupiirin. Se on aikoinaan maajään muovaama luode-kaakkosuunnassa Mikkelistä pohjoiseen oleva vesistöjen rajaama alue niin, ettei kuivin jaloin Ihastjärveltä pääse kuin etelän suuntaan, lukuunottamatta tietysti siltoja ja veneitä. Länsipuolella rajoittaa alueen Pyöreäsuolta ja Läpsöisten lammesta alkava monen joen ja lammen vesireitti laskien Harjukosken kautta laajaan Kyyveteen, joka kaartaa pohjoisen kautta itään ja etelään aina lähelle Hiirolaa. Tänne eteläpäähän laskee sitten itäpuoleinen vesireitti, joka saa alkunsa läheltä Hiirolaa Luotojärvestä . Se laskee Leveäjoen kautta Kyyveteen. Näiden vesistöjen alkulähteillä on Saimaan- ja Kymijoenvesistöjen vedenjakaja. Keisa lan talon kohdalta eteläpuolelta virtaavat vedet Saimaaseen, kun taas pohjoispuolelta vesien laskusuunta on pohjoinen Kyyveteen ja sieltä monen järven kautta edelleen Päijänteeseen ja Kymijokeen. Laaja Kyyvesi kietoo Ihastjärven syleilyynsä parikymmenen kilometrin matkalta lännen, pohjoisen ja idän puolelta. Kylä rajoittuu kahteen kuntaan, pohjoisessa Kangasniemeen ja idän puolelta Haukivuoreen. Kuntien raja on kyllä tältä osin veteen piirretty viiva keskellä Kyyvettä. Maasto on pitkittäisten soraharjujen, larnpien ja soiden kirja voittama. Etelästä Mikkelin ohi ulottuva soraharju jatkuu pohjoiseen pienten lampien reunustamana pikku Punkaharjuna jatkuen edelleen alueen itäistä laitaa aina pohjoisessa Kyyveteen saakka. Nämä soraharjut olivat ennen meidän maisemallinen rikkautemme . Nykyajan tie- ja yhdyskuntarakentaminen on jo melkein hävittänyt ne luonnonsuojelijoiden tähän liiemmiten puuttumatta. Alueen korkeimmat maastokohdat ovat Väisälän mäki Ihastjärven kylän puolivälissä Ihastjärven itäpuolella ja Pullialan niemen harju pohjoisosassa kylää. Pullialasse on oikeastaan kolmekin korkeata harjua, jotka pistävät pitkinä nieminä kuin sorrnina Kyyveteen. Suurin suo on Ihastjärventien länsipuolella Puimalammen ympärillä oleva Puimalammen suo. Myös itäpuolella Kyyveden rannalla oleva Kapinan suo on aika laaj a yhtenäinen suoalue. Pirtin sydänmaa Hiirolan ja Ihastjärven välillä on suuri yhtenäinen asumaton metsäalue, toistatuhatta hehtaaria hyvin vaihtelevaa maastoa muodoltaan. Alue oli ennen metsästäjien ja mar jastajien paratiisi. Nykyisin aluetta halkovat valtion teettä rnät tiet ja sen erämaa rauha on häiriintynyt. Perinnealueen halki kulkee luode-kaakkosuunnassa Ihastjärven paikallistie , joka alkaa Mikkelistä jatkuen pohjoiseen Kyyveden rantaan, johon se ennen päättyi. 1970-luvulla rakennettiin kyläläisten toimesta metsäautotienä yhdystie Pullialasta länteen Luusniementie lle, joten Ihastjärventie tuli läpiajettavaksi tieksi. Btelämmästä yhdistävät yksityiset tiet Ihastjärventien nyt myös Pieksämäentiehen kuin Jyväskyläntiehankin Harjumaassa.