:;
l
Mikkelin mlk:n Kansalaisopiston Tunne kotikyläsi-kurssin ryhmätyö.
:JYVÄ LUKIJA Kerromme tässä kylähistoriassa nykyisen Hiirolan koulupii rin alueen menneisyydestä ja vähän nykyisyydestäkin. Hiirolan koulupiiri syntyi siten , että entiseen Väärälän koulupiiriin yhdistettiin Alamaan ja Honkamäen koulupiirit. Hiirolan koulupiiri n alueeseen kuuluvat Honkamäen , Häppälän, H.iirolan, Alamaan, Römpelinmäen ja Vääräiän kylät lähes kokonaan. Kartan viralliset kylännimet ovat osit tain toiset kuin kyläl.i' is·t;en keskuudessa käytetyt nimet. Esimerkiksi Hiirolan keskustan al ue kuuluu virallisesti Seppälän kylään. Sivun 3 kartalta lukija voi tarkemmin tutus t ua rajojen kulkuun maas tossa . Tämän kylähistorian tiedot on koottu Mikkelin mlk:n kansalaisopiston 11 Tunne ko t ikyläsi - tallenna pe r innettä" kurssin syysja kevätlukukaud en 1984-1985 aikana Hiirolan koululla ja jatkettu sen jälkeen koti työnä . Kirjan aluksi tutustumme perinnealueemme varhaisimpiin aikoihin. Mikkelin pitä jän pohjoisos ien asuttamiseen, kylien syntyyh , kylien nimiin jne . Tässä osassa oli suurena apuna Helena Wirilande rin teos Mikkelin pitäjän histori a. Tässä osassa on myös luettelot kadonnees t a asut uksesta ja nykyasutuksesta , . sekä maaston kuvausta. Jaksossa sotavuodet kerromme myös kyläämme kohdanneista koettelemuksien ajoista ja hal uamme muistaa kunnioituksella niitä kyläJäisiä, jotka kaatui vat Isänmaan puolesta. Jaksossa Kulkuya tey ~ et ja li ikenne :-.erromme tiestön ja kulkuvälineiden kehityksestä ja kylälle tär~ keän r autatien tulo sta. Toisen osan muodostaa Palve!iut osasto , jossa on koe t tuna tietoa c3lueemme koululaitoksesta, kaup ankäynnistä , postilaitoksesta sähkön tulosta, puhel.imen ja radlon tulosta jne. Kolmas osa Järjestö- ja harrastustoimlntaa kertoo kyläläisten vapaa- ajan vietosta ja hengellisestä elämästä . Erityisesti urheilu on ollutr ja on, kyläläisten sydäntä lähellä . Neljäs osa Työn perinne ttä on omistettu arkisen aherruks en kuva c:-m isell e . Alueemme on tyypillistä maatalousaluetta , j ot en maa- ja metsätöistä on kerrottu paljon . Mutta alueellamme on myös turvetuotantoa, keh räämötoimintaa ja yksityisyri t t eli äi syyttä. Tässä yhteydessä on myös luettelo erilaisten amma t ti en taitaj ista .
1
Ryhmätöihin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt : Helmi Kai piainen (os.Pylkkänen) synt . 1906 Martti Savenius synt . 1908 Oiva Herttuainen synt. 1913 Eino Kääriäinen synt.1918 Tauno Saksa synt. 1918 RaUha . Nikkanen (os.Vuorimaa) synt .1 919 He ikki Kovanen synt. 1924 Anna-Liisa Valkonen synt.1941 Eija Tiusanen (os . Kohvakka) synt . 1957 Hiirolan piirin vetäjänä toimi Liisa Vepsäläinen. Lisäksi olemme saanee t arvokasta muisti tietoa lukuisilta paikkakuntamme sekä nykyisiltä, että entisiltä asukkailta . Ne henkilöt , joilta olemme saaneet valmista kirjallista materiaalia, käy ilmi kirjan sisällön yhteydessä. Kiitos teille jokaiselle. Piirrokse t ja kansi: Pentti Kauko Tekstien jälkikäsittely ja viimeistely: Anna- Liisa Valkonen Puhtaaksikirjoitus: Eija Tiusanen Toivomme lukijan viihtyvän kirjamme parissa . Hiirolassa 19. lokakuuta. 1986. Ryhmän puolesta ~a 7?:;ra-~~ -..) Eija Tiusanen
...........
2
J.
.
,..
~
·\., '!\' ~ ' ( !
"..._;~
r.
·.
'
PERi,.. NNEALUEEMME ........._ . Loukee
"'
~ \
f$. .........b· ;
,
.:
''l-t. \
.'
1.
1_
..,....: 1
~
.. ·~
.......
1
1
}
1
:•
•
~-
.
'
i' 1
....
..
,
1
·1 i
~
•.:.
1
.,.. v"''
'
. . '. ':
... . .···.
~·
'"
$ ·,<.",. ...
-'
1
\ ~··
(
•,
...
/
'
'
~.·
...·"".
'·
-"
~
r;
~-.. . -.~;.·
,:.., '· .. r;·.... ~J
....
1•
.. -..._,. .... 0.
•':.....
..;:.....
'\\··~ ......... -
. . ·~···· .';'5.-
.•
,t -·· .,
'·
~
;:.._
... ,_,
i
,:;~"=
' .>
..
\
(.
aurikkala : · ~"' ~
. ·-
.·
..
.•
.,_
·......
....... .
·~·
.:; ..
... .• • .•
r'·
.. • ovala
··....:.., ... ·•
/·:~(, .
,
'
l..,. ··~
ALUEEMME ALKAMINEN Tietolähde: Wirilander: Mikkelin pltäjän historia Koonnut : Heikki Kovanen ja. Anna- Liisa Valkonen Kivikaudella , noln 3700 eKr, tiedetään ihmisen ensi kertaa uskaltautuneen Savon ja ehkä Mikkelin pitäjänkin alueelle. (sivu 17) Lähinnä meidän perinnealuettamme löydetty kivikautinen asuinsija on Rouhialassa, josta löytyneet esineet on ajoitettu 3700- 3000 eKr . Rämälästä , Välipe llo n tilalta on löydetty kivikautinen poikkikirves. Silloin vallinnut kostea ja lämmin ns. litorinakausi , joka suosi alkukantaisissa oloissa elävää ihmistä, alkoi muuttua n. vuoden 1000 eKr tienoilla . Vuoden 500 eKr vaiheilla ilmasto oli jo muuttunut kylmäksi ja sateiseksi. Tulivat pitkät pakkastalvet. Oli tullut nykyisen kaltainen kolea ilmasto , jonka vaikutuksesta Mikkelin pitäjän alueelle jo saapuneiden ihmisten oli aloitettava elämänsä uudelleen, uusin pyrkimyksin ja uusin keinoin. (s. 19) Kivikauden kalastajakansan alkuperä on täysin hämärän peitossa. Tiedetään vain se, että nykyisten asukkaiden esivanhempia he eivät ainakaan olleet. (s. 25) Ristiretkiajan, rautakautta , asukkaista on myös Mikkelin itä-, pohjois- ja koillispuolella säilynyt merkkejä . Vehmaskylästä on otettu tal teen kupurasolki ja Ihastjärveltä muutamJ.a rautarahoja. Huomattavin löytö tällä suunnalla on '1954 palj astunu t Visulahden kalmisto. (s. 34)
Nykyisen Mikkelin ti enoilta suuntautui eräs asutuskiila myös suoraan pohjoista kohti. Jo varhain täällä oli samoillut sekä hämäläisiä että karjalaisia erämiehiä . mutta k1inteä asutus alkoi juurtua seudulle vasta 1400 luvun puoliväliin mennessä. Hyvät vesitie t johdattivat ja helpottivat täälläkin matkaajien kulkua. Puulavedeltä pääst iin Korpijärven , YläntP.en , Hirvi j ärver., Santarajärven, Luotijärven ja Rauhajärven kautta Kyyvedelle , jonka rannat nykyisen Haukivuoren pitäjässä asutettiin ens j mmä j s inä. Tänne päästiin Puulavedeltä myös toisen ves i :·ei tin , nimittäin Hietajärven, ~rarsalanjärven, Hautalammin, Kaijanlammin ja Ihastjärven, kautta . Näin kiinteästi asutun alueen pohjoisosa oli (1400- luvun loppupuolelle mentäessä) edennyt nykyisen Varkauden kohdalle saakka. Näiden seutujen ja Mikkelin pitäjän 4
yhteiset sukunimet sekä Mikkelin, No rolan, Rämälän, Hiirolan Kavalan , I hastjärven ja Kirkonky län asukkaille aina isoonjakoon saakka Kyyveden ja Pitkäjärven välisen vesireitin varrel la olleet takamaat viittaavat alueen asuttajien Savolahtelaiseen alkuperään. (s. 61) ANEKIT Entinen suurpitäjä Savolahti on 1510 ja 1541 välisenä aikana jaettu Pellosniemeksi ja Visulahdeksi. Visulahden ja Pellosniemen välinen raja kulki myöhemmän Mikkelin pitäjän halki ja jakoi alueen kahti a nykyisen Mikkelin kaupungin korkeudelta . Eteläinen osa oli Pellosniemen , pohjoinen puolisko Visulahden. Kyläjakoa ei vielä ollut , vaan Visulahti ja Pellosniemi jakaantuivat kumpikin neljään neljänneskuntaan ja ne edelleen kuuteen kymmeneskuntaan . Kussakin kymmeneskunnassa oli alunperin ilmeisesti ollut 10 arviokuntaa, eräänlaista kantataloa, mutta 1500-luvun puoliväliin mennessä niitä oli jo vaihteleva määrä . Yleensä näitä , tuolloin aneke.iksi kutsuttuja veronmaksuyksiköitä oli edelleen "kymmenkunta" el.i 7-17 kappaletta. (s. 72 ja 73) Seuraavan sivun luettelossa on luettel oitu perinnealueemme anekkeja ja niiden omistajia vuonna 1561 . Tiedot on poimittu M.ikkelin pitäjän historiasta sivuilta 127- 145.
5
Neljännes ja VeroKymmeneskunta luku -
Melkola I II Anekin N:o
- - - - ·.. · ·-
. .... . .
Omistaja _.,. ..... <~• . - - •• - ................. . -~-·-----~
Vastaa myöhem...E.:!:~~.-l..... o..w.j_a_ _
3
Antti Paavalinpoika Vaitt inen Antti Mikonpoika Vaittinen Matti Sorvari
Alamaa I
5
Paavo Nironen Ant ti Nironen Olavi Nironen Lauri Kuosmanen Juho Kuosmanen
Alamaa 2 (sijaitsi lähellä Kalvitsaa)
Melkola IV
3
Pietari Leikkinen
Alamaa 3
Melkola V
8
Paavo J,aurinpoika HUronen
Alamaa 4
Norola II!
7
Paavo Matulai.nen
Hiirola I
Norola II
8
Hii:rola 2, 3
Norola
II
8
Juho Tarvainen Pietari Tarvainen Juh6 Pohjalainen Nikolai Tarvainen Paavo Karppanen Antti Karppanen
II
10
562
Melkola II!
554
577
588 401
385 377
Norola
378
Paukkula IV
1 6
481 Norola II
376 Norola II
386 Norola II
·376
Hiirola 5,6,7 (siirretty isossa jaossa Pieksämäen Venetmäkeen)
Matti Seppänen Lauri Toivarinen
Ihastjärvi 5,10
Juho Romonen(Rämänen) Olli Marttinen
Rämälä 8 , 9
8
Olli Pietarinp.Hyytiäinen Ant ti " " Heikki " " Pietari Hyytiäinen
7
Lauri Valkonen
Rämälä 3
9
Juho Remonen(Rämänen )
Rämälä 8 , 9
379 Norola II
Maunu Hiironen Lauri Antinpoika Hi ironen Lauri Heikinpoika Hiironen Lauri Nikolainpoika Hii ronen
Hiirola 4
6
Rämälä 2
·Neljännes ja kymmeneskun ta
l luku Vero-
Om1staja
1
Vastaa myöhem'7' piä taloja
Norola III Anekin N: o
10
Paavo Pietarinpoika Veko Pietari Matinpoika Kaipiainen Pietari Pietarinp. Matti Paavalinp. Juho Pietarinp.
Seppälä 6
Norola II!
9
Erkki Kaip iainen
Seppälä 6
Norola III
4
Juho Paavalinp . Veko
Seppälä 6
6
Pietari Pölkkynen
Suonsaari 8
4
Tapani Ollikainen Lauri Ollikainen
Vehmaskylä 4
5
Juho Hiironen Mikko Paavalinp. Hiironen
Vehmaskylä 12
8
Olli Ollinp. Oikarinen Lauri Paavalinp . Pietari Pekkonen
Vehmaskylä
5
Juho Antti Ikonen Pietari Ikonen
Vehmaskylä 15,21
7
J uho Laurinpoika Kuosmanen Lauri Paalanen Antti Paalanen Juho Laatikainen
Vehmaskylä 16
6
Matti Ia hinen
Vehmaskylä 22
390
389 394
Paukkula VI
513
Melkola IV
576 Melkola III
553 Melkola IV
574 Melko la II!
550 Melkola III
558
Norola IV
568
7
13' 14
KYLIEN SYNTY Kuten muutkin savolaiset myös Mikkelin pitäjän asukkaat olivat kauan tott uneet mäkitölleistään 11 Kahtelemmaa ommoo taevasta ja haestelemmaa ommoo ilimoo". He eivät länsi-suomalaisten tavoin olleet ahtautuneet pieniin kylärykelmiin, vaan asutus pysytteli toisistaan erillään olevien mäkien laella ja hajaantui tilaa vaativan kaskiviljelyn myötä ympäri pitäjän aluetta, jopa ulkopuolellekin. Näin Savon keskusseudunkin asukkaista tuli"seurallisia erakoita", joille hallinnollinen järjestelrnäkään ei ollut omiaan luomaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ryhmittely neljännes- ja kymmeneskuntiin oli tapahtunut verotussyistä todellisista olosuhteista piittaamatta, ja samoin oli varhaisemman kyläjaon laita. Neljännes- ja kymmeneskuntajako säilyi 1640-luvulle saakka, jonka jälkeen veronmaksajat alettiin Savossa merkitä kylittäin. Kyläjakokin oli syntynyt hallintomiesten työpöydällä teoreettisen yhdistelyn tuloksena. Talonpojalle tiettyyn kylään kuuluminen merkitsi vain sitä, missä järjestyksessä hänen nimensä huudettiin papinvaalissa eli missä järjestyksessä hän antoi äänensä ja maksoi veroosuutensa. Tällaista viranomaisten luetteloihin syntynyttä kylää väki kutsui "huutokyläksi". (s. 77)
l _ ___
8
KYLIEN NIMET Mielenkiintoisuuden vuoksi on tähän laitettu valokopio Mikkelin pitäjän historian luettelosta Mikkelin ~itäjän kylät ja niihin vaikuttaneet sukunimet. (s . 81 - 83)
K vlå
Sukunimet
1664
1664
1561
Aniaineo Anttonen Asilainen
Aniaineo Anttoneo
Aia.maa Aniannieou Annola Asila
Haahkala Haapataipale
!541 Anianmies
Anttonen Asilainen (155 7)
Haapatai· palinen
HarJUJarvi Hanumaa i i au ~-.t.aKornolu
korhoncr.
1-..."rhonen
Helppomen Hii ronen Hokkanen Hyyryliunen
Halppanainen Heippanaio~n Huroncn Hiironen Hokkanen Hyyrylåinen Hyyry!äineo Häyrinen Håvnneo
Ihalainen Kaikkonen Kaipiainen Kakriaioen Karstunen
Iha1runen Kaikkonen Krupiainen
Ihalainen Kaikkonen Krupiainen
Karstumen
Karstinen
Kcwanen
Ko,·anen
KJ.hkola K a:lnala
K.lhkoncn
Kähkonen
Käan:l.inen
LamaJa
Lutiamen
Kaäriamen Laitiainen
Laurik.kaJa L1uk.koia
Lauri krun~::n
b~ !!Udii.llt l
H~1poa.nai a Hitwi<.~
HokkaJa Hvvrvl ~
Ha~r\'ld lha~ tJarvt
t ennen lbaxcnJärvi} Ka.ikkola Ka.iptalu KaJmaJa 1\.arstill;, K.trkOOII. VI<J Korrt1årv1 ko~KCntaJpalc
l\.(lvala K w hk vl~
Liuk.k.on~n
Laurikainen Liukkonen
\1.atiskain~n
Matiskruncn
:vfontonen
Mantonen
Kååri1inen ''Laijttmen" == Laitinen Launkrunen LlUkkOOt!D
Mar1oni~ mi
Mauskaia Moi:>i11 Yfontola Nnrol3
'•.
9
'
K\b
~ukummct
il'l()4
!(164
1
~urho1a
'iurboncn
~ urnont! n
~J.rhll ..
"; ;irt.1n~D .\ :In <lllen
~arh1n~n
';<irmnt::l
Oikkonen PaJunen Parantainen Parkkinen Pekkonen Pict10en
Oikkonen Pajunen Paran taineo Parkkinen Pekkonen
Oikkonen
Purs1runen Puttonen Rahunen
Purs1runen Puttonen Rahunen
Pursiainen Puttonen Ra.hunl!n
RL-po ncn Rti tunen Ruokonen Rämä(i)nen Sairanen Salmelainen Sepponen Suskonen Soikkanen
Riepponen Riitum:n Ruokonen Rä.mä(i)nen Sairanen
''Rt.:ppoocn ··
Sepponen Siiskonen Soikkanen
T aipalainen Tikkaneo Tiusanen Tuukkanen Ukkonen Vanhanen
Taipalinen Tikkanen Tiusanen Tuukkanen Ukkonen Vanhaneo
:-i.m a!it Olkko ta.nmc:m1 Pajula Parantala Parkkila Pekkola Pietilä Pietilänlahti Pursiala
Punob Rahula Ra.nta.kvla R...ieppola 1R~tpolal R.littilå Ruokola Rämålä Sairila Salmenkylä Seppa!ä- Seppola Suskola Soikkala Suonsaari Surnolahti Taipale (2 kpl) Tikkala Tiusala Tuukkala Ukonniemi
Vanhala Vanhamäki VappuJa (Vappola) Vapponen Vatila Vchmac;kylä (Vehmainen) Viljakkala VilJakaineo Vtsulahti Vuolinko Väänälä Väänänen Väärålå Vääräneo Väätämänsalmi Äkrävåisenkylä Äkräväinen
::6 1
;54 1
Parantainen Park.k.iueo
"Salmen Iauri" "Seppe" Siiskonen Soikkanen
Tikkanen (1551) Tiusanen Ukkonen
Vapponcn
Vilja.kaincn
Väänänen Väärän en
10
Vaänåncn Vääräncn
',
-ISONJ AON AIKA Isojakoa edeltäneen ajan maaoloille oli tyypillistä omistussuhteiden kirjavuus, maapalasten lukuisuus sekä tilusten hajasijainti ja "epäjärjestys ". (s. 241) Tilojen koko Keskimääräinen t.i. l akoko isonjaon jälkeen oli 290.99 ha . Per.innealueeseemme liittyvä suurtila oli Hiirolan kylän Karppala 1568,36 ha. (s. 234 ) Esimerkki t:iJ.us vaihtojen järjestämisestä kerrotaan Mikkelin pitäjän historiassa sivuilla 246 9 247: Vehmaskylä N:o12 Paajala Isojaossa sen 1) kaskimaihin liitettiin Norola N:o 2 Kuurulan sotilaskartanoon kuulunut Kuurulanmaa ja Koskentaipale N:o 1 Puuste lliin kuulunut Örninlehto. Näiden vastikkeeksi se luovutti Talvilamminmaan Rämälä N:o 8 ja 9:11e Suurja Pien-Rämä lälle , Heltunkankaan Rämälä N:o 3 Valkolalle , Ukonsuure nlehdon Alamaa N:o 4 Rokk<=:Ll alle ja ylijäämän Vehmaskylä N:o 22 Valkoselle . 2) Kuurulasta Paajala sa.i Parkkiaeu torpan rakenn.uksineen, pel toineen ja nii tty.i.neen, jotka korvattiin s iten että jako- oikeuden päätöksen 22.12 . ,846 mukaisesti Alamaa N:u 4 : n omistaja lunasti vastaavanlaisen torpan peltoineen ja rakennuksineen ja maksoi Kuurulan haltijalle niitä vastaavan rahasumman. Loput maksoi Paajalan omistaja. 3) A1amaa N: o 4:ltä Paajala sai saunan , lä.Ei.vän . peltoa ja niittyä ja antoi sille puolestaan Pellonalusniityn , T.arhanitäniityn, Eteläni.i.tyn 1 Kolm aslatoniityn ja Kuloni.ityn. Vaihdosta jäävän erotuksen Alamaa N:o 4:n omistaja mRk~oi Paajalalle . 4 ) Paajala antoi Rämälä N:o 3:lle Rajaniityn ja sai vastikkeeksi rahasumman. 5) Samoin Alamaa N:o 3 Illaa sai Paajalalta Ukonsuurniit~rn rahasummaa vastaan. 6) Seppälä N:o 1 Kasin sotilasvirkatalosta Paajalaan liitettiin Örninpohjo.isnti tty ra.hal<o rvausta vastaan ja 7) Koskentaipale N:o 1:stä örnin to rpp a rakennuks ineen, peltoineen ja niittyineen. Myös nämä Paajalan omistaj a maksoi l<äteisellä . Oli selvää, että täydessä sovussa tällaisia järjestelyjä ei onnistuttu toteuttamaan. Eniten vastustusta aiheutti entisistä asuinpaikoista luopuminen , joka usein oli vätttämätön tä yhtenäisten ja kyllin väljien koti palsto jen saamiseksi. '1 1
taloista muutettiin kokonaan toiseen pitäjään. Tällaisia olivat Hiirola N:o 5 (Tyskä), N:o 6 (Valkonen) ja N:o 7 (Partala) , joista muodostettiin Pieksämäelle Venetmäki N:o 5. (s. 250) ~otkut
Muutama esimerkki todennäköisesti alueellamme tapahtuneista talonpaikan muutoista: Talo
+-Entinen asuinpaikka
-;:;:~;; N~--;·--
Uusi asuinpaikka
~l;;~an Hiironpel to
Talon kaskipalsta
Pitkäsenselkä Kangasjärven l<oillispuolella
Torpanpaikka Kasinmaalla
Suonsaari N: o 8 (Pölkkylä)
Suutarinpelto
Luotolahdenmaa
Vehmaskylä N:o 16 (Purhola)
Vehmaskylän pohjoisosa
Punkamäki entisen paikan eteläpuolella
Vehmaskylä (Kontti)
Rämälän Saaristenselkä
Seppälä N:o 1:n entinen torpanpaikka Vehmaskylässä
(Rokkala) No ro 1 a N : o 13 (Harj ula)
N :o29
! 1
!
Poimittu Mikkelin pitäjän historian l uettelosta: Isossajaossa tapahtuneet talonpaikan muutot Mikkelin pitäjässä . ~s.247-249)
12
- - - -- -- - -- - --·- - --- --
-
- - --
ALUEEMME KANTATALOT Alamaan kylä 16b4 - 1~ 54 : N:o 1 Matiskala, N:o 2 Tuhkala, N:o 3 Illaa , N: o 4 Rokkala 1854 lähtien : N:o 1 Matiskala , N:o 2 Rokkala, N: o 4 Alatalo , N:o 5 Isola (jakokunta) , N:o 3 Illaa Hiirolan kylä 1664- 1854 : N:o 1 Ukkonen, N:o 2 Mankola, N: o 3 Moilala , N:o 4 Karppala, N:o 5 Tyskä , N:o 6 Valkonen , N:o 7 Parantala Numerot 5,6,7 myöhemmin Pieksämäen Venetmäki N: o5 1854 lähtien: N:o 1 Ukkonen , N:o 2 Mankola, N:o 3 Asikkala, N:o 5 Eteläkangas , N:o 4 Karppala Numerot 2~3,5 muodostivat jakokunnan. Suonsaaren kylä 1850- ~uvulta lähtien N:o 8 Pölkkylä . Isossa jaossa vasta alueellamme. Vehmaskylä 1bb4- lö4U: N:o 4 Ollikkala 1850- luvulta lähtien: N: o 4 Ollikkala, N:o 16 Purhola, N: o 29 Kontti Väärälä 1664- 1840: N:o 1 Asikkala, N:o ~ Häkkinen , N:o 3 Tiusanen 1850-luvulta lähtien: N:o 1 Tiusanen (Tiusala) , N: o 4 Honkamäki, N:o 2 Lintumäki , N:o 3 Vanha talo , N:o 5 Säämiskälä Rämälän kylä 18?5 lähtien : N:o 9 Pirtti 1664- 1854 N:o 9 on oll ut nimellä Pien-Rämälä
13
rtATSUT ILAT Mitä ratsutilat olivat? Ruotuväkilaitoksesta Mikkelin pitäjän his·tor.i a kertoo : "Suomen sotalai tokesn perustana. oli. 1600- luvun l opul ta 1800- luvun alkuun ruotu jakolaitos . (s.501) Ruotujakoisen jalkaväen hankkimista varten Mi kk eli n pitäjän talot ryhml tel ·t iin) kuten Savon yleensäl<in , kolmenryhmiin eli ruotuihin. .Kuk i n ruotu oli velvollinen hankkimaan yhden sotamiehen, l uovuttamaan hänen vil j eltäväkseen torpan vähäisine peltoineen, kaali maineen ja välttämättömi ne ulkorakennuksineen, maksamaan. hänelle pientä palkl<aa ja kyyditsemään hänet harjoitus- ja katselmuskokouksiin. Läheskään jol<aisella ei oll u ~ so tilastorppaa. Sitä koskeva määräys ei nimittäin ollut ehdoton ja siksi sotilas, ainakin jos hän oli poikamies, asu.i tavalli sesti ruotuosakkaiden tuvissa. Yleensä ~än teki taloon töitä ja sai ruodulta ylläpidon lisäksi tarvi ttaessa työvaatteet. " (s. 502 ) "Ratsuväkeä hank ittiin siten , että vauraimmat talot toim.i ttivat verohelpotuksia vastaan kruunun käy-:töön hevosen sekä ratsastaj an varusteineen. Tapa oli ollut käytössä jo edellisellä kaudella, ja jo 1600--lu.vun al kupuolella erää r. rHkl<elin pitäjän t alo t o 1i vat alkaneet vaki.intua ratsumiestalo Jks.i, mu tt a periaa tteessa ratsumiehen varustam inen oli vielä ollut valn - enemmän tai vähemmän - til.apäinen oikeus. Kaarle XI :n t oimeenpanemassa uudlstuk~ : · . · sessa 1600- l uvun lopulla ratsumiehen varustamisesta tuli tiettyjen talojen pysyvä velvollisuus. Ratsumiestalot muuttuivat erityisiksi ratsut iloi ksi~ rustholleiksi ~ joille m.Yönnet t .i .:t.n ~Japaus kruununVf')roj en suorittamisesta. fvlilloi n kustannukset ol.ivat suuremmat kuin ratsu tilalle myö nnetty verohelpotus annettjin lisäkorvaukseksi yhden ta.i us eamm:m augmen t t i talon vero t. '1 ( s . 506 ) O.r:!. Ht ~1 j a tai hänen lähisukulaisensa ei kuitenkaan itse
suorittanut ratsupalvelusta, kuten oli ollut tap ana vieJä ratsumieslaitoksen a jalla, vaan tehtäYään hankittiin sijainen . Tällaiselle ratsumiehelle rusthollar i n oli hankittava torppa asut tavaksi . (s. 509) Per.innealueellamme sijainneet ra.t suti lat : SÄÄMISK.~LÄ , Hi irolassa ( Väärälä 5:3) Ollut ratsutilana 1760- l uvulta alkaen.
:PU RHOLA, Honkamäessä (Vehmaskylä 16:42) C:llut ratsutilana 17H)··luvulta a lkaen .
l_ _ __ _ _
14
_.. Vl
N:o
Ratsutila
Ratsuvelvollinen
Ratsumies
Ikä
20
Säämiskälä
Jöran Nord
40
40
Veikka
Michel Lönn
3::
41
Karppala
Krister Karp
42
Kaipiala
Ev Furumarckin perilliset Kpt Erik L Tigerstedt Claes Asikaisen perilliset Johan Savander
Palv . vuodet 19
48
Purhola
Kpt Otto Andersin
Pituus jalkaa tuumaa
Nainut/ naimaton nainut
5
7
7,5
5
6,5
"
30
3
5
7
II
Hinrik Ring
36
16
./
t;
6,5
II
Krister Lott
39
17
5
8,5
lt
Kopiointia Mikkelin pitäjän histoPiasta sivuilta 510 ,5 11, ratsutilojen luettelosta . Tähän on koottu alueellamme sijaj.nneiden ja osittain alueemme maita omista-· neet ratsutilat. Luettelo on vuodel ta 1798. "Ruotuarmeij an hajottamisen jälkeen (1810) rusthollit menettivät entisen merkityksensä . Nep samoin kuin jalkaväkiruodutkin, suo ri ttivat nyt sotaväen varustamisen sijasta erityistä vakenssiveroa, joka poistettiin vasta 1886 ratsuti loj en lakkauttamisen yhteydessä." (s. 509) Purholan rusthollin ratsumiehen torpan paikka on säilynyt tiedossa. Se mainitaa~ kadonneessa asutuksessa nimellä Purholan rusthollin soti lasasunto . Myös kadonneessa asutuksessa mainittu örnin torppa on ollut Vehmaskylänti.en varrella sijaitsevan Kaipaalan (aikaisemmin Kaipiala) ratsumies Örnin eläkeasunto. Myös Honkamäkeä (Vehmaskylä 16: 22 ) on kuultu kutsuttavan rustholliksi, ja se o~in ollut yksi Purholan rusthollin neljästä osatalosta. (s.651) Samaan tapaan lienee Häppälä- tilan laita. (Seppälä 6) Myös tämän on kerrottu olleen ratsutilana .
Eino Kääriä.i.nen 11orpparlasutus siten, kv.n suurissa taloissa o.li piikoja ja renkejä , siis palvelijoita, niin ainahan sellaisessa sakissa Amorkin ampuu nuoliaan joidenkin kannikkaan ja heille tulee halu päästä avioliittoon. Heille isäntä sitten saattoi antaa luvan tehdä torpan omalle maalleen määrätyl le paikalle . Paitsi , että hän tällä oli auttamassa nuortaparia sosiaaliseen hyvinvointiin, turvasi hän s amalla omaa tulevai suuttaan . Olihan torpan paikan vastineeksi käytävä t ekemässä ns . possakkapäiviä taloon ja torpassa kasvatetusta viljasta yleensä joka kolmas lyhde kuulu i päätaloon. Torpparina aloitteleville alkoi työllistetty kausi elämässaan . Kaskeamalla aloitettiin pellonraivaus , jos ta sitten saatiin viljelyaa.aa. Ensin hanki tt.lln yks i lehmä, v.i.ljelyalan lisääntyessä voitiin lehmälukuakin lisätä. Työpäivät taloon olivat ensin harvalukui semmat , mutta kun torpan talous kasvoi , lisääntyi myös possakkapäivi en l uku. Tavallaan sama systeemi kuin nykyäänk in, kun tul ot lis ääntyvät kasvava t myös verot. To rpparit olivat kovia t yöntekijöitä ja ni1n torpat vaurastuivat huolimatta ko vasta työurakasta taloon, joka puolestaan vaurastutti t aloakin . Suurimmi lla torp i lla saattoi olla 5- 6 lehmääki n . Lehmät poikiva~ keväällä ja maitoa tuli siis eniten ~esällä . Tämä tyyli oli käytännöllinen siitä syystä , että kesällä lehmät hakivat ruokansa laitumelta ja olivat kyl l äisempiä ja lypsivät samaJla jotenkin hyvin . 1'al veksi e i. saatu r ehua oikein tarpeeksi , ei ollut heinäpeltoja. Heinät tehtiin niityiltä ja hakama.il.ta. Kyykkävarsi viikatteilla, joilla niittää pyöritettiin molempiin suuntiin, ni i. tett.i.in heinä. Lehmille syötetti .in myös viljan oljet . Tal vella lehmät olivat ummessa. Talollise t olivat paremmassa asemassa koska heillä oli omat maat ja isommat pellot~ j oista sai enemmän satoa ja voi pitää elä.i.miäkin r unsa ammin . Hevosia saattoi torpparilla olla useitakin. Olihan niille työtä , kun oli ~aloon tehtävä hevospäivät, omat työt ja torpp arin pojat ajoivat usein talvisin puutavararahti a . Vauraimmi lla torpilla vo i olla 2-3 hevosta. Oli tietysti niitäki n joilla ol i vain yksi hevonen , ainahan on ollu t joka alalla eri tason yri ttäjiä . Torppariaikakausi on alueell amme ollut pitkä , ai.n.-1 t1.wlta keskiajalta maamme itsenäistymiseen ja kbhta sen jälkeen t apa.,'"l t uneeseen torpparien i tsenä.istymiseen saakka . Sillä aj a l l a on ollut oma t orpparikulttuurinsa, joka omalta os altaan on ollut autta:nassa suoma) ais ta heimaa olemassaolen taistelussa naapuri valtioiden puristuksessa . Torpat ovat nyt olleet itsenäisiä ylj, 60 vuotta ja niistä 6sa on kasvanut vauraiks.i t alo i ksi ja. j atkanu t tehtäväänsä suomalais essa yhteiskunnassa.
l_ _ __ _ ._
'rCrC?FAR:!". TJ JE 'J'TE~O
Pääti.-..la -.. ~---
---.------...
~~ :i.lanne
nyt
Suur-R.ämä.lä (Val1-<'ol a )Asuttu II
" "' II
Korteniemi, I hastjärvi Asut tu
"
Karhun Pattoi!lsil ta Ihastj ärvi Mankola , !~ii rola
Asuttu Asuttu
II
" II
...... -.J
~l' Ol' plJa
Vi i m~irl.~I)._ toJ:>pp ari ___!-IYJu:rinen asukas
Li ntumäki Petäjäselkä Lintuharju Huuha Leh tola Vierw1mäki
Anani as Lindström Salomon Arpiainen J atvetti Kei turi Taavetti Parantainen Kalle Laatikainen Kusti :Iäyrynen
Mikkola Pankamäki
Jussi Hyyryläinen
Lenni Häkkinen
Pankamäki Rinteelä Suon tausselkä Ki viselkä
Antti Tiusanen Kalle Tiusanen Reino· Häkkinen Ananias Hokkanen
Ka lle Kovanen Toivo Tiusanen Pekka Kohvakka Kesäas . Lauri Sikasen perikunta Autio, om Pentti Nikkanen Autio , om Ni ilo Vuorimaa Autio, om Pentti Kokkonen Toini Kovanen
II
Luoteenkangas
II
II
Pölkkylä , Suons aari
Asuttu
Kaval a , Suonsaar i
As uttu
11
" Asikkala , Hiirola
Asuttu
Veikka , Seppälä
Asuttu
Kusti Halinen, ei lunastanut Pupokangas Taavetti Valkonen ei lunastanut Pö lkkylän torppa Alb in Kovanen nyk.Valtion autio ei lunastanut Kivi kallio Asko Pylkkänen ei lunas tanut Nyytilä Mikko Puurtinen ei lunastanut Ki visalmi Todennäk. Paasonen ei lunastanut Nyk . Pel tomaaEhkä Frilande r autio Harjula
Pulkkinen
Martti Lind strö~ Ida Arpiainen Toivo Kei turi Eero Pulkkinen Autio, om . Urho As1kainen Autio, om . Aarne Hämäläinen II
Eino Syväys Autio , om Mikkelin mlk . Autio, om Lauri Pajusen perikunta. Yrj ö , Arttu ja Paavo Pulkkinen
1
Päätila Veikka
Tilanne nyt ~
11
~
" II
II
11 II
II
~
As uttu
II
"
Sahinjoki Häkkilä Haajala Pölhölä Hu uhanpuro Papinkangas
Topi as Joutsalainen Taavetti Häkki nen Taneli Kääri äi nen illlikko Pylkkänen Viljam Hämäläinen Juho I•lartikainen
Heltunl<angas
Piispa , ei lunast. osti Abel Vauhkonen Akseli IV!anninen
r.;;annila
II
CD
An ttila , Vehmaskylä
Nikinlampi
*
~Kon
11
Asuttu
Viimeinen torpp ari Viljam Hämäläinen Adam Aholainen Taavetti Strengell Mikko Hai konen Augus t Tullinen
** Ahola Uutela tinlampi
11 II
Matis kala, Alamaa
Tor:ppa Nykä l ä
*Iluh tipuru *Lau t ami':;.l< i Kasinmaa
Alarik Frilander Taavet ti , Huoponen Paavo Kauppinen
,t. Merkityt eivät sijaitse aJ.ueellamme. Tiedo t koonneet Oiva Herttuainen ja Martti Savenius.
Nykyinen asuk as -r;rarttT-Björninen perikunta Kari Venäläinen Kauko Strengell !Lauri Haikonen Kesäas . Sulo Kolin perikunta Lauri Joutsalainen Sirkka Kääriäinen Eino Kääriäinen Hilma Pylkkänen Martti Hämäläinen Kesäas . Arvi Mar tikainen perik. Autio, om Toi vo Keituri Autio , om Martti Hämäläinen Kauko Lampinen Kalle Hänninen Ari Kauppinen
Sirkka Kääriäinen
POSSAKKATYÖ VEIKAN KARTANON TORPALTA Veikan kartanon torppia oli myös Häppälän kylässä . Yksi näis tä on Häkkilä, josta Häkkisen suku on tehnyt possakkaa Veikkaan luultavasti 1700-luvulta alkaen. Tiedossa ovat ainakin r1atti Häkkinen, poikansa Heikki ja hänen poikansa Taavetti, joka on syntynyt 1863. Taavetti Häkkisen vaimo ol1 Malvi.ina (os. Venäläinen ) ja h eillä lapset Hilma, Anni , Ida , Martta, Taavi ja Elina. Lapsetkin osallistu.i.vat possakan tekoon , kun vain voimat sen verran karttuivat. .Äitini. El.ina, joka vielä e lää , näin kertoi . Veikan i säntänä oli tuolloin Niilo Häkkinen. Naispäiviä Possakan teossa olivat perunan istutus , heinän teko , viljan leikkuu ja perunan kuokkiminen. t1iesten peltotöitä olivat keväällä vi ljan kylvö, kesäll ä hej.nätyöt ja syksyllä kyntäminen. Todisteeksi työpäivän suorittamisesta torppari sai työpäivän päättyessä pahvi sen, aikaisemmin todennäl<öisesti puisen, lapun ajoittain suoritettavaa kirjanpitoa varten . Peh toori kulki pellolla katsomassa, että työt sujuivat. Mm . viljalyhteet piti olla määtätyn pituisia, jotta saatiin hyvät kuhilaat. Vuosisadan alkupuolella muistetaan pehtoorina olleen Nikkilän , j osta torpparit erityisesti pitivät. Hän oli maatalouskoulun käynyt, samoin kuin 1910- luvun lopulla ollut Järvinenkino Possakkatyö oli tavattoman r askasta. Matka oli pitkä ja aamuvarhaisesta iltamyöhään piti olla työssä . Torppar it kävivät omissa eväissään talon töissä . Niinä päivinä kun ei oltu possakkatöissä tehti in omia töitä. Raivattiin kaskea, että saatiin viljaa suuren perheen syötäväksi. Ensimmäisistä kaskirukiista piti antaa taloon joka kolmas lyhde. Kun koitti aika , että tuli torpparin vapautus vuonna 1922 oli kartanon omistaja sanonut: 11 Kyllä te nyt niitä torppia otatte, mutta kunh an kuluu kymmenen vuotta, niin ei teitä o1.e enää yhtään.tr ~rorpat han piti lunastaa rahalla . Kävi kuitenkin niin , että kartanon omistaj a joutui itse lähtemään Veikas ta ennemmin kui.n torppari t torpistaan. Nykyisi nkin on monessa i t senäistyneessä torpassa samaa sukua kuin torppaa lunastettaessakin on ollut. Seuraavalla sivulla on kopio Taavetti Häkkisen "vastakirjan" sivusta . Kirjan omistaa Elina Kääriäinen.
19
20
Anna-Liisa valkonen kertonut: EJ.la Tiusanen MANKOLAN TORPAN, PANKAMÄEN, POSSAKKATYÖSTÄ Kertojan isä~ Antti Tiusanen, on tehnyt possakkaa Pankamäen torpasta Mankolaan 1908-1922 . HänelJ.ä oli possakkapäivien määrä ollut 1,5 päi vää viikossa hevosen kanssa. Sekä miehellä, että hevosella täytyi olla omat eväät . Käytännössä Tiusanen oli järjestänyt possakkapäivien teon niin, että kävi joka toinen viikko tekemässä kaksi päivää ja joka toinen viikko yhden päivän. r.isäksi possaklcaan on vielä kuulunut heinäviikkoja ja viljanleikkuuviikkoja, joitten määrää kertoja ei kotitilansa osalta muistanut. Possakkapäivä oli alkanut kello kuusi aamulla ja päättynyt kello kahdeksan illalla. Kertoja on kuullut joittenkin talojen torpille kuuluneen possakantekoon myös lampaiden keritsemistä, pellavien siivoamista ja puolukankeruuta~ Am1a-Li.isa Valkonen · kertoi: Matti Tiusanen POSSAKKATARINA Huuhan tila Honkamäessä on ollut Tuomarin, kutsutaan Arolaksi, torppa. Huuhalla torpparina on ollut Taavetti Parantainen. Parantainen oli käyttänyt possakanteossa myös naapureitaan apunaan, pääsihän samalla hevoskyydillä useampikin henkilö ja niin Icäynt.ipäi vien määrä väheni. Niinpä hän eräänä päivänä oli vienyt naapurinsa Otto Pylkkäsen kanssaan possakkataloon töihin . Isäntä oli kyseisenä päivänä lähdössä kaupunkiin ja luetteli aamusella Pylkkäselle töitä, kynnettäviä peltoja . Töitä oli selvästi liikaa yhtenä päivänä tehtäväksi, mutta Pylkkänen vain kysäisi muina miehinä isä~ltä:"Mitäs miä sen jälkeen tien?" Vastausta ei liene ttillut. Jälkeenpäin oli isäntä sanonut. torppari Parantaiselle , ettei niin viisaita miehiä tarvitse possakkaan enää toiste tuoda.
21
POSSAKKA-KASKU MATISKALAN TILALTA
..
Eija Tiusanen kertoi:Elsa Häkkinen Matiskalan tilalla olj torppia enimmillään kolmisenkymmentä. Tuvan penkeillä istui siis aamuisin työnjaolla paljon possakkalaisia. Isäntä istui tuvan pöydän päässä ja määräsi työt. Kaukaisimmat possakkatyön tekijät tullvat aina Hanhijärven saaresta asti. Eräänä aamuna isäntä joutui hieman odottelemaan näitä kaukaisimpia tulijoi ta ja sano.i heille heidän vihdoin tultuaan: "J'iluut tulivat jo uamulla. "
22
PO ~ SAKKAREIT TE.J A
Ryhmätyö
Koska talojen torpp areill e antamat torpanpa:i.kat saattoivat olla kaukanakin tilan s.ivupalstoilla, kertyi ma tkaa torpalta päätaloon meidänkin perinnealueeJ.lamme helposti toistakymmentäkin kilometri.ä, pah.i mmassa tapauksessa kai parikymmentä kilometriä. Vuol<ran torpan maasta torppari maksoi työnä taloll.iselle" Osan mahdolli.sest.i. myös vilj ana , luovuttaen osan torpan tuottamasta sadosta taloon. Torpan vuokrasopimusta n:i.mite ttiin kontrahdiksi. Hevos- ja miestyöpäiviä nimi t ettiin taksvärkeiksi. Kansanomaisesti tuota vuokrasopimustyötä talo on on ainakin meidän seudullamme nimitetty possakaksi. Tottahan toki tuo työmatka on silloin oll ut possakkamatka ja m.ihin kulkureitti on vakiintunut on tietysti s i lloin possakkareittJ. Ryhmämme on s aanut s elvil le alueemme possak kareittejä seuraavasti: Huuha.npurol t a Veikkaan Alkaa Huuhanpurol ta, jatkuu Pölhölän kautta r ådan yl.t vanhaa. t"l.ikkeli-Pieksämäki tietä etelään. Hiirolasta taas radan yli Alamaan ky l ätielle , josta Harjulan Mä t äspi i. rin kautta Vestjärven l änsipuolelta Veikan kartanoon. Hatkaa kertyi noin 10 kilometriä . Tähän yhtyi Pölhölän kohdalla haara myös Haajalasta. Huuhanpurolta Veikkaan, vanha reitti Alku. sama kuin edellisellä Alamaan kylätielle asti. Tämä ei kuitenkaan läh tenyt Hiirolasta Harjulan kautta suoraan Veikkaan, vaan jatkuu Alamaan kyl ätietä Alamaan koulun ja Ollikkalan kautta sekä Uutelan kautta Veikkaan. Hatkan pituus noin 12 kilometriä. Huuhanpur~l ta L~E<2PE!!
Alku kuten edellisellä aina Ollikkala.an saakka , siit ä eroten Leponi in. Louhusta Ve i. kl<aal"l. I,ouhusta Luoto l an kautta, edelleen to d.ennäköJ.sesti Ki velän kaut ta Pirtille. Si itä Pieksämäen .. ti.etä , Alamaan kylät ietä , Har julan Mät äspi1rin kautta Veik1<:aan.
Peltomaa- autiolta As.ikkalaan Alkoi Hieta j ärven etelärannaita, Pe1 tomaal ta, Ri.nteelan kautta Pi.eksämäen tielle , jota myöten As.i.kka1aan . Reiti l lä on ollut kapula tietä Rinteelän pellon nurkalta Peltomaalle päin 30-40 metrin matkalta. Kapulat ovat olleet koossa vleH.i 1940-luvull.a, alueen kuivatuksen vuo ks i nyt lahonneet. Kivisalmi - Suonsaaren Kovala Kivisalmelta Nyytilän ja Kivikallion kaut ta PölkkJlän länsipuolitse Luoteenkankaalle, edel leen Mankolan e teläplio litse Pieksämäen tielle . Sieltä Tuomarin {Arola) maata Suonsaarelle, Kovalan tiel~e. Käy ttö l oppui 1914 .
23
路24
Kasinmaalta Anttilan.taloon, Loukeelle. Kasinmaalta Hakasuon poikki Takaistenkankaan poikki Loukeisen rannalle, josta rantatietä Loukeelle, Anttilan taloon. Reitillä oli runsaasti kapulatietä, jota on vieläkin jäljellä. Pankamäestä Mankolaan Pankamäestä Tuhkakankaan kautta kiertäen Honkamåki tilan länsipuolelta Pieksämäen tielle jota myöten Mankolaan. Matkan pituus noin 7 kilometriä. Vanh.immat kyläläiset muistavat kuinka tämän possakkareitin kulkija ajoi 11 paukkulauda1la 11 • Paukkulaudassa oli puupyörät rautavantein . Aisojen tyven tai akselin päällä oli poikkisuunnassa 1ankku, jonka päällä taas~pitkittäis suunnassa lauta, jonka päällä ajaja istui. Hevosen eväsheinäsäkki pyllyn alla ajeli Antti kivistä kärrytietä. Kolina ja paukehan siitä kuului, siitä kai ajoneuvolle n.imitys. Joka kohdassa tietä ei kuitenkaan paukkunut. Paikoin tiellä oli paksulti rapakkoa. Varsinkin Honkamäkitilan kohdalla saattoi pyörät upota miltei akseli.aan myöten ropakkoon.
25
MÄKITUPALAISIS'rA JA LOISISTA
Anna-Liisa Valkonen Kuten muuallakin , myös meidän perinnea1uee1lamme on asunut torpparien lisäksi vielä vaatimattomimmissa oloissa ja epävarmemman toimeentulon varassa eläviä mäkitupalaisia ja lo i sia, jotka hek.in maksoivat asumisensa vuokran työnä t.alolliselle. Mikkelin pitäjän histori assa kerrotaan heistä seuraavaa : " Tilattomasta väestös tä torpparilla oli käytössään mökki ja maapalanen, mäkitupalaisella vain mökki , talollisen pi rtinnurkassa asuvalla losella ei sitäkään." (s.278 ) "Kaarlo Wirilanderin mukaan mäkitupalaisen ja loisen asema oli yh teiskurmalliselta, vaikkei tosin taloudelliselta, kannalta itseasiassa melko huoletonta oloa: Hän oli taiollisen päiväpalkkal ainen mutta siitä huolimatta, kuten piiat ja rengi t , ankarien palkolli.sasetusten eikä myöskään isäntäväen mielivallan alainen . Hän myi työvoimaansa maatalouden kiireisinä. aikoina ,ja peri korvauksen y li päänsä - työnantajan mielestä - ylihintoihin, sillä mäkitupalainen ja loinen vaistosi herkästi hyötymisen ajat silloin. Kun taloilla oli työtä enemmän kuin sen teki jöitä. Kesäkiireiden ja syysriihen aika oli loisille sesonkia. Silloin hän kokosi perheelleen elonvaraa talvisydäntä varten, mutta kun tämän tilat t oman väen vuotu1sevästys harvoin y lti uu te en suveen saakka, ei ollut muuta keinoa kuin kerjuulla käyden jatkaa olemista siitä pitäen , kun omat leiväkset loppuivat}' Talollisten, .. lampuotien (tilan vuokraajat), torpparien sekä mäkitupalaisten ja loisien määrät (päämiehet) muutamina vuosina viime vuosisadalla Mikkelin pitäjän alueella. (R2 'rj) Vuosi ........ ·-··· ----·-· · ·- ···· ...
1805 1840 1865
Tila1liset; Talolliset 1 Lampuodit - · ·-· -·· --
..... .
578 677 740
1
1.. .
1 1
l
. - . .... - -··· .... .....
44 38 39
26
Tilattomat : Tor.pparit !Mäki tupa1laiset ja !loiset · t-- .... -- ---· 389 !'' 166 1 ; 367 484 504. 225
S 0 T AVU0 DE T J U '! .4 VA.LNON'P i: TORN I
Anna- Liisa Valkonen
!11\N .t: OL/J~
Ke rtoi: Rauha Nikkanen Mikkel in lJ mav<=!lvonta - aseman yks t t oimintapiste sodan aikana ol l Manko l assa . Ympä r ivuo r okau tinen v a lvont a , j ot a l otat suo r ittivat , t apa htu i Mankolan t uul imy llyllä . Myllyko pj n y l äosaan olj r a kennettu lava , j osta ylettyi s euraamaan ympä r is tc~i k C~ t t oo"!'l tehdyn aukon k<~ut ta. Talon yksi kamari o l i va rttop ~-i.ä l lj_ kö iden kä y tössä . Toinen k amarj oli lepo v uorossa ol evien l ottien nukkumap aikkana . Aluksi var t i ossa oli kak s i l otLaa kerrallaan ja vaihto tapahtui joka kahden t.unn in kulu ttua . r~Iyöh emmäs sä vaiheessa ol i vain yksi lo tta kerra l laan vart iossa . Il rnc:- e.lue ol i numer o it tain 1'\Judutettu ja l otan t ehtävänä ol i myllyJtä puhe l i n: e llu i lmoi t taa asui n r a kennuksessa varti o pU~Jlikön kama riss a o le vaan keskukseen , missä ruud ussa j a mj l Jä korkeudella s uunnil leen lentokone oli hav a ittu . Vart iopää l lik kö vä litti tiedon edel l een Hikk e lin I l mavalvontaasema1 J e ( Iva kille) , j oka si jc.li.ts i Naisvuoressa . Valvon t atehtävä ssä t o irninei t a l o t ti a aluee ltRmme oli. ain akin: Kertt u nämälä inen , Ker t tu Pylkkänen , fh r ja Vuori maa ja Rauha Vuo r i rn aa . Vart i opäälJ. ikköin8. pi s i.mmä n a jan olivat 1~ u'l:'lll i nen ja Ilmari Va i. tti n en . Iyhyernmän a i kna t yöskennelle.i t ä ol i vat ~latti "Pulkkine n j a Ur ho -Pulkk inen . Lopussa oli vain y ksi vartiopääl li~kö , s il loin o l i vart i op~~ lJlkkön~ jo edel l ä mainittu 7 a i i. t .i n en • Ra uha ~ikk an en (o . s . Vuo r imaa ) kertoo ainakin hä ntä kovasti pelo tt~necn y ks in o) l essa vart ios sa, va r s i nkin pi meässä yössä. .Sri ttäinkin sen jä l.k een , kun o li kuu l unut tietoja desan t t ien lii kkumisest a thll ä ki n seudull a . Tal vella oli. myös ky l mä . Ptt k tl ~ turkin, t Mppös ten ja leuan alta kiinni oleva n karvaha tun s isällö kak si tuntisen var t iovuoron kuitenkin kest i .
Kertoi :Elin a Kääriäinen Reino Kääriäinen ~' a J. v isod a~ a"Lk c:: an 1 1. ) .1 94 0 noin kah deks an a.i ka an illalla l ä'1es t y i rvlikke l].n suunnasta lentokon ei ta . Hä kki Uin liJan em~),ntfi .~:1 ina Kä nriftinen oJ.i juur i lähdös sä nave t;:s t a ja C~ ukaioi TI<l V P.t <.: m oven . .Kuultuaan lentokoneen ~\än t ä, :~ lko i hi·iu ove::1 - ·<.lOS C?. s eura t ?. til<mne t tR . Lentokon een kova jyri nä ja ~ o k o se udun vAlaissut palopommi säikäytLi Yät : ~ir.c-t !-<ui t enk ) n v etä i s emään navetan oven t a kaisin kiinni. ~Te!. ! lm•J11.:.J l-\ i n va1 t avf, ,jymähdys ja tätä seurasi vielä to isi a h iema11 vc:;j:ne;:,:n?i a . .!.lm&npai n eaal l ot lonl< s a uttelivat ovea . au:-<i p:U ~ , vaik ka nän kai k ·i;1 voitn i n veti ov e a kehvasta k i jnni , t uk i Pn jalo i llaan kynnyk seen. Vähän p oh~: 0 .isemp an<", kotona cm '-Taaja l as s a kuu1 i. nuorukai nen Re ino K ä~r i li in en lentok oneen ~änL~ ja lähti ute liaisuudesta
27
ulos katsomaan . Ens). n kuH-t ui vHjn hiljain(m koneen ääni , korie lensi n . s . lildo lJ2, yhtäk kl li kone jyräh ti kovaääniseen käyntiin , palopommi sy ttyi ja kuuJui j ymähdys . I l manpaine "k a atoi hänet maahan , ·h än mu :L st::ia hömpin f-;ensä tuvan :rappujen alle suojaan . Lii.hin pomm i puto si navetan eteläpäJidysti.i. par i nkymm enen rnetri.n päähän . Navetan ikkunat särkyivät ja jäiset mutamöy'.<yL tekivät putoilJessaan rejkiä rakennusten pli.reka ttoihin . l;suinrakennuksestak in sammui valot ja ovet aukRni v at . "Kun menin sis:nle , o l.i nac..r:1a veressä , ni.inkuin s o d a ssa ainakin . Gljn sa t uttanut pää t äni kaatuessani. 11 kert o<J nyt , 46 vuotta r.työhe mmi n mies , jonka ikä vel voitti lähtemään jo mukcan ~~euraa v a an sot.:1an, jatkosotaan . Jaakko Huoponen , :i.äl<kiW n?-t mi eh0n~i puolus tusvo imi en huol temiehenä Mikkelissä olleena , oli pyytänyt vapau tusta tehtäväs tFi päi.:i.s täkGf~en rauhall isemrnalle seudulle , o 1 ihan rii kkeliä pomrr.itettukin ja h~HytyksHi tu1i us Edn . lUin hän nyt ol l perheettö~än~ mieh~nä e r j talo i 8sa ~ankolan s eud u lla asuen ja työ skennA1len , t uon e iltan a tulossa kylämatkalta Korpelasta , senhet:k.iseen ma j a:pai kkam-':l., Haajalan pihaan . Lentokoneiden :it-i.lJfm kuultuaan h~i.n "kiiruhti pihan laidassa olevaan k~iymfilään S\JOjaan, ajatellen, et.tä asuinrakennustahan n e pommittavat. ei ollut luona iltana rauhallista täll ä kään seudulla . 1'upaan. tu.J. tuaan hän pi temmi ttä puhei tta s i e ppasi reppunsa naulasta ja muutt i aRuntoa - jonnekin P a nk amiikeen. Eeti Eaajalan jälkeen kon e et kaarsivat itään pa1n . Matiskalasta kot.i.insa Välimaalle matkalla ollut Nestor i Kääriäinen on kertonut koneita olleen useita . Itse ~än on mennyt kuusen alle suojaan . Palopommi oli pudonnut Häkki lfi11 p~~ Il ol l e , navetan luoteisp uolelle , kalllonkumpare ella olev~an k i v iraunioon, ha j ot t a en sitä ja vit~rif,n si i r.ä a 1ami\keen pUin , levi ttäen jotakin pal-3vaa nesteltä , jol<:a pa1aes ~wan valaisi seutua usean kymmen en minuutin ajan . Kohta pommituksen jälkeen tuli virlä lentokoneita, jotka lwartelivat. seudun y1J.ii.. Nfi .itä a rve lti i n tjed1.1.stelijciksi. Tuona iltana tuntui kyn ttilän v-;:;·Jokin- pir.tennety.istä i kku nois ta huo lj_ma. t t;> - ainak in mikk i li~l t.uv-assa ne lottavan kirkkaalta . Kyn ttilijkin laitettiin pöydä n all~ ja alettiin valmistella la t t-,j ;; lle pc tejt;. ti lapÄ. isr.~ajoi tuksesEB. oleville evakeille ~a M ikk eliet~ sotaa 9akoon tulleille tuttaville . ~uut ?nm~i t , ~aih~iaan 14 ~pl , olivat pudonnpet palopommista c :..-:;enp.':iin koi 1 J i8:>uu nt;~<H1 noi!~ 300 m ::n rn <:l. tkalle suorassa lin jassa, kaksi rinnRtusten, vi Jmeiset Haa~~lan itäpuolelle p ellolle . Pommien on arve ltu ollcPn samasta koneesta pudotettuja . Suurin monttu olj }·,alka.isijal taan noin 8 m ja syvyy t th pari metri ii. Pellolta r.tontut on tasoitettu . Häkkilän ja Haa j a lan v;-; } j mGasto ssa on vielä monttuja vähän näkyviss ä. '
·28
.....
Miksi sitten tätä harva~koon asuttua maaseutua pommitettiin? Syyksi on arveltu t8rkoituksena o11een tuhota .Hiirolan pohjoispuolella, juuri sillä kohtaa radalla seisonut sotilasjuna sa.i rasvaunuineen. Pommitus ei va:in jostain syystä osunut kohdalleen. Oli mahdollista , ett~ vihollinen desanttien välityksellä , oli junasta ti.eto:i.mm. Olihan kohta tämän jälkeen pidätetty desantti sillä kohtaa radan varrella olevasta heinätallista . Ales Hytönen oli mennyt hakemaan tallista heinif::i ja jotain liikettä huomatessaan tehnyt asiasta ilmoi tuksen. t:irn . H.U r0lan poJ:i i s i Hänninen on ollut pidätystä tekemä~sä . Talli on vielä paikoillaan ja sen laudoissa on desant i n puuko 1la ka 1 vert am.i.a Uif1ys tysreikiä.
KPrtoi : r·,iatti Tiusanen noiton .l<uusela-t i1alta. nl.i I.auri Tiuscmen li:ihtenyt metsästysreissulJ.e k uvastamaan . Fuv;:J~~c ~~mi. sel1a tarkoitettiin teeren ta .i metson näköiseks.i ornmelJun 11 nuken 11 avulla paikalle houkuteltavien lintujen metsästystä. Oli jatkosodan aika. Tiusanen oli t ul1ut Yontti.- n:imisen tLlan maalle , josta tapasi kak si rr. iestä isturm::.sta me tsässi·L ;-F:i.n oli tuntevinaan kauemp8a h eidät naapurin mJehiksJ ja huusi: 11 Hitäs pojat, oletteko p•wl ukassa? 11 'l'oi.nen m.ieh.tstä o1.i vastannut: 11 Tule lähemmäks i." 'riusanen o ·li J)ihtenyt . f"·'iutta nämä eivät olleetkaan naapur i n miehiä , hiin huomasi lii.heomäksi. tultuaan . Muutaman metrin p~i.8ssä he.i.sti:i. ollr-!SScHm hi·in huomasi h e .idän vierassaan ma:1sse ve ni..Uaisen } e 1päJ;.:-..;.kun jn pys~.:i.h ty i . Silloin toinen mieh h~ tii. n o usi ylös , otti. p:~r;-~I~e:l:t , m-pistoolin ja komensi : "Käd et yl c s, et mene m.i. !'mel<:·;.Ci.n. 11 T i. usanen e.i kuitenkaan tote :~ lut 1 v c-:.m läht.i nopeast]. k;.:rkuun kumar<:~ssA ja mutki tellen j u•.. ste ~~ . Lu o tej~J J,::;nteli 1<:a~itn:;;n.wlen pö1läytellen sammalia. Ki pua ~ un 1 . ui hartiessa jB niskassa. Kotiin tultua selvisi, et t~ yl·s i luoti oli lävistinyt repussa olleen teeren sekä t e,: r en k u ;_·;.m .ia meM~v-t si.ttPrt L;:1v.:m lävitse, tullut välillti ih o ;:t ;-:! u los ja mr·nnyt lop u1<si niskaan . Luodin vauhti oli ku it en~ in J ~ niin vaimF~nut, htth nlska~ta luoti oli pudonnu t p o ~ s , tHhden siihen vain haavan . Lavas s a ja niskasaa ol i 2 l7e t k oko Tius&cen clini~n . T.i :Js a:::•..:::-: '.!.::' t: , '~ i.~ st:i t ;.:pa;;,:mc;.t m~d : .~t. o2.iva t desantteja, jotka my ö h em~ i~
~2 util~
p~
1
~tctyk~i.
29
..
'
';
30
SGDANAJAN POSTINKULUSTA
-- -------··-· -- --····
~-.· ··~
-·-··-
·-- --~--·
-~--~---
.........
· ·---~
.. .....
_,. .
~
................ .......,..
-~..-
..
,,....
_
! ff.E"?TTAPos~T ,•. --~ ------·-·-.. .... .. .. - ~
r""
. '. . .?..~ . ?.·. ./. ')
.·
/ /
'~ ~ l?o
,.
.
u/..((Jr't4<QA
. . . ............ ·····-·· ........................ ......... ... .......... w ..
/
/
.. . .. .L.r.·.t!.. ~l?..ib-. . . . . . . . . .. .. ...,.
~enttäpostina
Nikkanen.
'
lähetetty joulukortti . · 31
J
Omistaa Rauha
.
.
. .. ..., .
~,.
~·",
1
v 'V
...
~.
/.~rt...~:.-(/!..:_,
,· ··,·..
•
1
(,__. .
/ (
. ' ~vt:V'otJJ
..
, ,/
)..<...-'.....-:........, 1
..
..:-
(- .:. . . . -. . . -;.. --::.-.(V
32
.
-l ..
1'1
/
.·..,
-;...
./..<.. . }.~~ -/ v
.-
.·
.-
·-· 1
_,!.v .... _:,;.....--.,-..M.;
-
• 1 /
:.... ~
_.-_/ . . /-
-
34
·
·:•
-
. · - ·- -
· .J
Kirjeen omistaa Rauha Nikkanen. ···-
35
·--·-- - -
ISÄNMAAN PUOLESTA KAATUNEET Asikainen Toivo Edvard, Hiirola , Luotojärvi synt.6.7.1916 k. 18.1 .1940 Hasanen Emil, Roi tto , Norola synt .17. 7.1903 k . 29 . 2 .1940 Hokkanen Arvo , Pankamäki, Kalliola synt.10.2 . 1918 k. 10. 9 • 194 1 Hä.k kinen Toivo Ilmari, Hiirola , Ki velä synt.2 .1. 1915 k.5.12.1939 Häyrynen Kaarle, Pankamäki, Vierumäki synt.7.12 .1 900 k . 3.8.1941 Häyrynen Urho , Pankamäki, Vierumäki synt.22 . 8 . 1913 k.8.11.1942 Kakriainen Lauri, Hiirola, Kivelä synt,18 . 9.1919 k . 30 . 11 .194 1 Kantanen Erkki Esajas, Kovala, Peltola synt.17.7 . 1924 k.14.7.1944 Kovanen Toivo Kalervo, Hiirola , Leatikkala synt.30 .1. 1916 k.14.1.1940 Kovanen Toivo, Pankamäki, Souruhmäki synt.23 . 12.1920 k.5.8.1941 Möttö Toivo, Hiirola , Leppäaho synt.15 . 3.1912 k.12 . 1.1940 Neuvonen Toivo Armas , Alamaa , Ollikkala synt.26.8.1916 k • ., 5. 7. 1941 Nordman Jaakko Olavi, Hii rola Maantieselkä synt.28.7.1916 k.14 .1 .1940 Pulkkinen Martti , Honkamäki synt .17.10.1903 k. 18. 2. 19 40 Suuronen Aadi , Väärälä, Låuniala synt.1.2.1913 k.20.6. 1944 Toivakainen Otto Arvid, Alamaa, Haapaselkä synt.15 . 8 .1 902 k . 9.1 . 1944 Seppäläine n Kustaa Heikki, Hiirola, Kiviselkä synt.22.3 . 1895 k.20.4.1918
36
ASUTUS1'A KADONNUTTA ASUTUSTA HIIROLAN KOULUPIIRIN ALUEELLA Tähän luetteloon on kerätty kadonneesta asutuksesta s euraavat tiedot: Tilan nimi Kylä, jossa tila sijaitsee Kuka a sui viimeksi ja milloin vakituinen asutus loppni, sekä tilan tilanne nyt. Oiva Herttuainen Anna-Liisa Valkonen; PANKAMÄKI Hakaniem.i
Ihasjärven kylä 10:42 Venemestari Esko Ruotsalainen n. 1966 Kesäkäytössä Sourunmäki Hiirolan kylä 5:21 Saima ja Sylvi Kcvanen 1964 Kesäkäytössä Vierumäki Ihastjärven kylä 10 :20 Anni Häyrinen 1975 Rakennukset purettu Mikko la Ihastjärven kylä 10:21 Lauri Häyrynen 1962 Kesäkäytössä Pankamä ki Vehmaskylä 30:7 Muurari ja kirvesmies Albin Valkonen 1983 Kesäkäytössä Suomäki Vehmaskylä 31:1 Elina Valkonen 1978 Kesäkäytössä Takalehto Vehmaskylä 16:21 Viljo Kovannn 1979 Kesäkäytössä Kal l iola Vehmaskylä 16 : 19 Kalle Hokkanen 1962 Rakennukset varastoina Kivisalmi Suonsaaren kyl ä 2 : 7 Anni ja Otto Kovanen, heidän jälkeensä tilapäisvuokraJ.aisia a:ina vuoteen 1943 saakka . Rakennukset puret tu 1957 Puolukkan i~mi Ihastjärven kylä 10:30 Jalmari 'i-Iyyryl.ä inen n. 1949 Kesäkäytössä Sourun myl lyn torppa Hiirolan kylä 5:10 Mylläri Hurskainen n. 1905
37
1
Peltomaa-autio
Hiirolan kylä 3: 13 Asikkalan tilan torppa Frilanderits ajankohta ei ole tiedossa Jäljellä on navetan k.iviseiniä ja asuinrakennuksen ja riihen perustuksia. Hämäläisen autio Ihastjärven kylä 10:24 Kalle Hämäläinen no 1920 Navetan raunio jäljellä. HONKANÄKI I,uotolahti
Suonsaaren kylä 2:47 Eemil Kirjalainen 1958 Rakennukset purettu, pellot metsitetty. Autio Valtio Suonsaaren kylä 8:1 Alb.in Kovanen 1924 Talo purettu 1925t pellot metsitetty. Pukkila Suonsaaren kylä 2:17 Siitari l900- luvun alussa Jäljellå on asuint'akennuksen ja naveta.'1 pohja. Halkomäki Väärälän kylä 4:6 Sylvi Kovari.Em,.- talo '· jää11yt perikunnalle 1978 Kesäkäytössä Harjula Väärälän kylä 4:15 Alma Eerikäinen 1973 Kesäkäytössä Koivula Vehmaskylä 29:'7 Jouko Tiusanen 1983 Kesäkäytössä Itäselkä Vehmaskylä 16:41 Emil Pulkkinen n. 1959 Talo purettu lf·orppa Honl<amäen ti lan maal1a Asukkaista ei tietoa Erotuu rakennuksen sija ja kivillä täytetty kaivo. Pu.rhoJ.an rust.hol1.in sotilasasunto Vehmaskylä Nykyinen Pohjoiskangas metsäpalsta 16:31 Asukkaista ei tietoa Jälje1 .lä navetan rnuur.i ja asu:Lnrakennuksen pohja. Kaipiajsen torppa Purhola-tilan maalla Vehmaslwlä 16:42 Vjimeksi asunut Kaiuiainen A."rankohd a.sta ei tietoa. Ai ue peltona. Jo aikaisemmin pellon keskelle kiviröykkiöks i kasatut rauniot jaettiin 1957 kyseisell e pellolle vievälle ti.elle 38
ROITTO Mäntymäki
Vehmaskylä Martta ja Vilho Seppänen 1977 Talo autiona . Välimaa Nestori Kääriäinen n . 1965 Perustuks et jäljellä, kellari ehjä. No rola Vehmaskylä 15 :1 2 Hilma Rasanen 1965 Talo autiona. Roiton vahtitupa Vehmaskylä VR 5 Lempi Toiva}>:ainen ja Hilja Kaipiainen n. 1979 Kesäkäytössä Torppa Punkamäen tilan maalla Vehmaskylä Asukkaista ei tietoa Jäljellä kaivo e i mitään muuta. Jokela Vehmaskylä Olga j a Tilda Pylkkänen n . 1964. Kesäkäytössä KOVALA
Anna-Liisa Valkonen Eija Tiusanen
Haapaselkä
Vehmaskylä Viljo Hokkanen 1980- luvun alussa Kesäkäytössä Lehtola Rämälän kylä Kalle Laatika.inen 1960-luvulla Talo purettu ja pellot metsitetty. Heltunkangas Alamaan kylä AapelJ Vauhkonen 1960- luvun a lussa Talo autiona Rajakangas Rämälän ky lä Eelis Kauppinen 1960-luvun alussa Kesäkäytössä Hytösen torppa Rämälän kylä Lyydia Hytönen n. 1967 Tontti on lunastettu valtiolle uuden MikkeliPi eksämäki tien rakentamisen yhteydessä. Kellar i jäljell ä. Mikkola Rämälän kylä Pekka Kan tanen n.1980 Kesäkäytössä
39
40
H-IIROLA
Martti Savenius Eino Kääriäinen
Rämälän kylä Mi kko Huoponen 1960- luvulla Talo autiona . Luoteenkangas Hiirolan kylä Saima Korhonen 1963 Talo autiona. Rauhala Väärälän kylä Aino ja Otto Nypelö 1960 Rakennus purettu n. 1962 . Rakennuksen perustukset havaittavissa, omenapuut jäljellä. Majala Hiirolan kylä Liisa ja Tauno Hulkkonen n . 1975 Rakennus varastona . Kiviselkä Hiirolan kylä Aini ja Lassi Sikanen 1970-luvulla Kesäkäytössä . Pupokangas Hiirolan kylä Hilma ja Viljami Pylkkänen 1958 Jälj ellä r auniot . Luotola Rämälän kylä Eino Pölhö n. 1960 Talo autiona . Aaponautio Luotolahti Aapo Venälä.inen 1930- luvulla Jäljell ä raunio. Papinkangas Alamaan kylä Kerttu Martikainen n . 1970 Talo au tiona . Louhu Rämälän kylä Antti Valkonen n . 1965 Auti o , viereen rakennettu kesäasunto . Pensola Alamaan ky l ä Taavetti Pöl hö n. 1970 Kesäkäytössä . Monikan mäki Hiirolan kylä Muukkonen 1920- luvulla Talosta ei ole mitään jäljellä, alue peltona. Asikaisen talo Hi.irolan kylä Purettu 1850.;tluvulla. Valjakan talo Hiirolan kylä Purettu 1800- l uvulla . Kalliolampi
41
-
- -- - --
-
-
.-
Onnenmäki
Alamaan kylä Elvi ja Arvi Martikainen 1982 Kesäkäytössä
.Mankosten talo
IUirolan kylä Purettu 1800-luvulla. Ala-Pirtti Rämälän kyJ.ä Hilma Pöyry 1930-luvulla Tontille on rakennettu Pirtin Kehräämö . Peltoja viljellään. Torppa Seppälä 8 :4 2 Seppälän kylä Kurt Venälä..inen 1930- luvulla Rakennus purettu. Kalliola Seppälän kylä Paavo Hiltunen 1960-luvulla Kesäkäytössä. Asuntatalo Seppälä~ kylä Hilma Pöyry 1970- luvulla Talo autiona. Torppa Seppälä 6:50:n maalla Seppäiän kylä Eeva ja Janne Hulkkonen 1970- luvulla Kesäkäytössä. Torppa Seppälä 6:26:n maalla Seppälän kylä Partaset 1960-luvulla Kesäkäytössä. Tiilikan torppa ( Tillikan torppa) Rämäl~~ kylä Ester ja Toivo Juvonen 1950-luvulla Kesäkäytö ssä. Metsäpirtti Hiirolan kylä V.llle Peltola 1970-luvun alussa Talo autiona. Kero Rämälän kylä Tyyne Tiusanen n. 1980 Talo autiona. Louhikivi Rämälän kylä Aino, Aili ja Heimo Kääriäinen n. 1970 Kesäkäytössä. Syrjälä Ri:imälän kylä Kauko Laatikainen 1975 Kcsäkäytössä. Leppäaho Råmälän kylä !Hski Kovar.en ·1977 'l'alo au ti ona . Rämälän ky.iä Riihikangas Veera Putkonen 1975 Talo autiona. Talvilampi Rämälän kylä Oskari Liukkonen 1975 Kesäkäytössä. 42
Ahola
RärnäJ.än kylä Tyyne Huuhilo 1982 Talo autiona. Mannisen torppa. H:iirolan kylä Vilho Kysk 1980-luvun alussa Kesäkäytössä. Ukkosen torppa Hiirolan kylä Tilda ja Otto Pölhö 1970-luvun alussa Kesäkäytössä. Metsälä Rämälän kylä Martta Sainpalo 1982 Kesäkäytössä. Römpelinmäki Väärälän kylä Veikko Valkonen n. 1970 Talo autiona . Vanha Ukkonen Aati. Pulkkinen n. 1970 Kesäkäytössä . Hiirolan kylä Korpela Hanna ja A1b.in Häkkinen 1960-luvulla Rakennukset 1ahonneet paikoilleen. Riihelä
Hiirolan kylä Hilda Hokkanen 1960-luvulla Rakennukset lahonneet paikoilleen. Torppa Rärnäl.ä 5:9:n maalla Rämälän kylä Ve ino Suoninen n . 1960 Kesäkäytössä. Eteläranta Hiirolan kylä Toini VaJ.jakka n. 1980 Kesäkäytössä. Laitakari Hiirolan kylä Elsa ja Taavetti Rinne 1960-luvun lopussa Kesäkäytössä. Toivola Hiirolan kylä Kalle Pölhö ·1950-luvun alussa Uuninpohja havaittavissa. Koivulehto, Tuomin torppa Severiina ja Taavetti Thorn 1960-luvulla HÄPPÄLÄ Väinölä
Helmi Kaipiainen Eija Tiusanen Seppälän kylä Hilma Väinölä Talo purettu.
n. 1960 43
Korpela
Alamaan kylä Jalmari Hyyryläinen 1960-luvulla Kesäkäytössä. Torppa Häppälä-tilan maalla Seppälän kylä Paasonen Rakennuksesta ei ole mitään jäljellä. Alue peltona. Torppa Häppälä-tilan maalla Seppälän kylä Viimeisestä asukkaasta ei ole tietoa Asutus loppunu t viime vuos.1.sadalla . Torppa Pölhölän maalla Seppälän ky1ä Mäntynen n. 1916 Rakennuksesta ei ole mitään jäljellä . Pellonpää Seppälän kylä Laila ja Seppo Y~äriäinen 1978 Kesäkäytössä. Martta Häkkisen torppa Seppälän kylä Martta Häkkinen 1960-luvun puolivälissä Talo autiona. Häppälän vahtitupa Seppälän kylä Esteri ja Armas Hämäläinen 1983 Kesäkäytössä. ALAMAA
Martti Savenius
Taunola
Alamaan kylä Tauno Laitinen 1968 Kesäkäytössä. Haapasuo Alamaan kylä Erkki Swan 1970 Kesäkäytössä. Ylä-Illaa Alamaan kylä Hiskias Puukko n. 1970 Talo autiona. Rauhala Alamaan kylä Vihto ri Keituri n. 1960 Kesäkäytössä. Rantala Alamaan kylä Akseli Manninen 1970 Rakennukset pure ttu. Haapaselkä Alamaan kylä I,empi ja Otto Toivakainen 1940-luvulla Rakennukset purettu. Ratsumies Öörni.n torppa Vehmaskylä Selma ja Taavetti Pölhö 1920-luvun alussa Raunioita jäljellä.
44
Peltola Paajala Metsola Mannila Lahtela Mäkiniemi Kontiomäki
Alamaan kylä Kalle Pekonen 1982 Kesäkäytössä. Alamaan kylä Syrjänen 1960-luvulla Talo autiona. Alamaan kylä Oskar Parkkinen n. 1960 Kesäkäytössä. Alamaan kylä Pauli Frilander n. 1970 Kesäkäytössä. Alamaan kylä Hilja ja Heikki Lehkonen 1976 Kesäkäytössä. Alamaan kylä 1 Elsa ja Otto Hotti n . 1970 Kesäkäytössä. Alamaan kylä Hilma Jääskeläinen n. 1960 Kesäkäytössä.
VÄÄRÄLÄ
.....-
Anna-Liisa Valkonen
Rinnepelto
Rämälän kylä Tyyne Launiainen 1975 Talo autiona. Launiala Väärälän kylä Anna Repo 1952 Talo raunioina , kaksi aittaa on vielä pystyssä. Väärälän kylä Hilja Tiusanen 1981 Kesäkäytössä. Hiirolan kylä Jussila Martta Suhonen 1960 Talo auti.ona . Asunto Lintumäen tilan maa:lla Väärälän kylä Eetu Manninen perheineen Rakennukset paloivat 1927. Navetan kiviosa on jä1je11ä. Korpela Savonlahden kylä Pentti Uimi n. 1970 Suonsaaren kylä Liukkola Lyydi a ja Eino Liukkonen n.1971 Kesäkäytössä.
45
SAVUTUVAT Anna- Liisa Valkonen Pölhölässä ollut savutupa purettiin n . 1915. Se oli jo aiKaisemmin muutettu uloslämpiäväksi. Savutupa on ollut samalla paikalla kuin nykyinen asuinrakennus. Häkkilän savutupa on ollut ennen 1860 rakennetun (purettu 1984) asuinrakennuks en ja navetan välissä. N. 1860 siirrettiin savutupa asunnoksi saman talon maalle. Savutupaa ei saanut hävittää, koska talon isäntä sai siinä asuvilta loisilta vuokran työpäi v.i nä. Häkkilän omaksi tilaksi lunastamisen jälkeen, ennen vuotta 1930, savutuvan hirsistä tehtiin heinätalli. Heinätalli on purettu 1980 ja pahoin lahonneet hirret poltettu. Häkkilän savutuvasta muistaa ELina Kääriäinen hyvin ikkunan joka oli n. 50x30 cm:n aukko. Aukko suljettiin uurnassa kulkevalla , yhdestä puusta veistetyllä, luukulla, jonka läpimitta oli 10-15 cm. Sen läpi oli tappi , josta luukkua voi liikuttaa uurnassa edestakais in. Savutuvan uuni oli noin ihmisen korkuinen. Uunista vedettiin hiiliä uunin edessä olevaan syYennykseen , hiilukseen, jossa voitiin keittää riippuvien haahlojen tai hii lloksessa seisovan kolmijalan päällä. Savu t uli ulos uunin suusta . Hiiluksen kohdalla laipiossa oli aukko , josta savu pääsi ( ensin toki suurimmaksi osaksi huoneeseen levittäydyttyään ) vintin läpi katolle menevää puuto rvea myöten ulos. Aukon suulla oleva räppänä voitii n sulkea kep i n avulla .
46
NYKYASUTUS
Eija Tiusanen Alueemme vanhimmista rakennuksista mainittakoon: Bonkamäki, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Mankola, joka on rakennettu 1850-luvulla. Puut Mankolan talon. rakentamiseen on tuotu uittamalla Kangasniemen Pohossydänmaalta Luotolahteen ja siitä hevosella Mankolaan. Häpiälä, joka on todennäköisesti rakennettu 1857, ainakin täm vuosiluku löytyy talon kamarien puoleisesta päästä. Talo on alunpitäen ollut läpiajettava. Matiskala, talo itse on toistasataa vuotta vanha, sen uudenpl osa noin 80-vuotias. Kellarin ovenpäällyskivestä löytyy vuosiluku 1851 ja nimikirjaimet A w, Antti Valjakka. Kivi navetan kivijalassa on vuosiluku 1853 ja aitan hirrestä löytyy vuosiluku 1840, mutta aittojen paikkoja on todennäköisesti muutettu. Pihapiiriin on aikoinaan kuulunut kolme asuinrakennusta, jois t a yksi on myöhemmin purettu osiin ja rakennettu muualle {Jyväskylään) uudelleen. Yksi asuinrakennuksista on sijainnut pellolla nykyisestä rakennuksesta katsoen tien toisella puolella. Silloiseen pihapiiriin on kuulunut muutenkin melkoinen määrä rakennuksia; navetta, riihi, mylly, latoja, aittoja, kellari ja sauna. Nykyisen asuinrakennuksen vintillä on säilynyt melkoinen määrä vanhaa, arvokasta tavaraa, muunmuassa vanhoja kirjoja, useita raamattuja, rukki ja muita työkaluja. Nykyinen emäntä Helka Hynninen on ottanut talteen kaikkiaan noin 300 esinettä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon almanakka vuodelta 1862, jonka nimipäiväsankareiden joukkoon ei montaa suomenkielistä nimeä mahdu. Esimerkkinä seuraavalla shrulla valokopio elokuun sivusta. Omistavat Helka ja Lassi Hynninen.
--
47
" ·-
-· .. -·····
-- -
·-;·
- --
......... ...... ..
..
···~--
··- ··-··-·· ··- ..- ·-.,.-
AUGUSTUS, . 12utf tutu.' .1J>!fm6
-
--:ft.uu
.
·
~
· p:
.
·. Ju]i · 20 21
: 4 9Jl ~ln0tarlu~ . ;1' 6 st• 't'omhiitu~ • • . t 6 Jt €?tf~h\g t 1 a ~N1atu~ · ~ 8 ~ ~t}riaht~ ~ ·~ \! Uiomanu(i
1
7, .6 · 10, 1 ·R, 7 11. 10,.53
m3Uåri~tö profeetot~ ta.,
l
l
Xurinf. ,. . 1
' ... 8 ~ ~ ~-
'
~· m. !tUo 8 ~~ 3 4:; 3W / 3M
laflt. l1f llf\int
~. m. : ~· Mlo 8·:}0 1 '' 8 2.'l l1
kJ9 1, 13
•
~
J4 .; t5 ·
i
~
~6
i
*2i 2R
29
~ämmin ~u. · . 81
Au~. .1
'
r.ouf.
. ~. nt. Mto 4 0 4 5
~ 3 '4
-·
··:: ~
.
h
1
Cflo~~uu.
f8f)l, ·
a. b,Sq 9, i
i. t
t t1,21
a.·
!' i(
·,
5 ·
t:
6,19 1 ·9,41 ({ (atth>. •&· : '7 , Hll1o, ~ 9 e>«~,o~i·!j.~Hm.d0 1 ,. .20 Jt @:l~nnue{ . 7-.58 t 1,3 t -. ·8 21 ~ ~ml~t~1fiu0 · 8,4i anm. · ®ttmu · 9 !. 22 \}) ~1nHtr · 9, 361 0.;44 · (0 T'\l) t 0,15 e. 10 23 i! . (f:Sufcu~ • . 10,23\ 2,. 4 matä;l.top~\U. Q( 11 t
19 SI ':Dlmmo
r
.'ttt'f6tu~ itlH 3~-ruf~h·mfa. 24 J·o f. st~lm.~. 11,1o; · 3,2. i 1 . 2oiDl~-ctoiij11 .· . · 11,5G ·ei nHl== 26 a: ,8q.'9\rrinu~ e. 0,43: hlije. ·
~uut 1 ~. :f ~\1\'tdl'meu{t, · 12 '·: 0!. 11.,19 a.. 1S ~ ~ 14 rl 27 Jt ~Hufu~ . 1,30' ~\19f. ~ (( 2\. ({ ·•t& H 28 :II ~ngu~tinuG ·2119 ·el~t. . t6• 2.9 ~ zlc~.~lo~t.faul.l. 3,1 o! 7,20 ~aif?cttcl.e-.:. t.7' 80 ~ IDbouhu9 4:, 4:! i ,38 ll'uhten 18 ,
e*
CO
oo;;t
« .
fj
6anfeuff,.g tö ja ~puHft,;wi\Ha.
.31<5. *Jfi.~ctm.r.
[),
t ! 8, 5
·-fCliltfiiurint. ~. m.•'~'-
!cUo7 ·H~ :l5 . 7 4 t '17
410
4H
j
•
- - -····--- - - - - ·
nouf.
}
25 .
~.natt. 't •
iO e ~dH.Sl.rfm.,. o, 11-- · ~aurf ; u Wl~uf~mua · O,?z : m~uf·. tl ~ 5l·tatu· 1,40 ; c!}t. · 1. tll Jt ~i~roll;tu~ · 2,27 1 8, 3 · 14i:~~frl_\iu~ .· 3,~~. 1 ~,1~ · o« , 15 W,,aff. 9:har.p. 3,o~ 1. 8,26 ' 16 e ~r'?nrtt . 4,4·4l R,4~ · ~'
'
· . ~uo(t, 23 '«deL .. felfiä .24
9, 9 : (l{l llt. Q 1o, 9 o, 7 «.. Ht 1 ·J « '7.1 1,37 · · aam.! 3,15 0 f. '11,32 e.
.r
t 7.~ *9f.S~dm.~. ,1 !t8Wt~lrJftl:·l'ht~
. Jtti~tu!fett · !idotUåmif~sta. IDlati. 11~ 1· s'e ~~f. !ll'bn.p. ... &,' 8 9,$0 1\1AniA ]t6,3~n.*22 ·
i
....
:·yo
. 1 · ttufl=l~--~---:--iuit---·.- -----inan~;- tuta.. 'J)~iro4 ·· · "· pfit."j nouf,' · · . ,&ilit& J mlö&r~tå ~uone(n ~altia~to. riuuf. 1~.
1Ban61l tufu. . S})åi~d
"Hr.l !a6f. · · · ·. 1 ~ ~ie~. WG!tS· · e. 4,21,. ~,56' e. 2 ~ Rutarinu !l,13 9,10 ·
l
-- --
- ... --· . . muonno
~uut }!:;•.
~nuib nouf.
19' - lcr~f. Q. m. ~
~· m. t~Ul'. -l31) ! l!no7'!-\ .. 4 43 . . l 1d 1 t2 /
;
•
ASUTTUNA OLEVAT TILAT VUODEN 1985 ALUSSA Anna-Liisa Valkonen Ala-Illaa Alanko Anttila Asikkala Einola Erkkilä Eteläkangas Etelärinne Eteläselkä Haajala Hallasuo Harjula Hietalehto Hietala Hiirolan koulu Hirviharju Hunnanmäki Honkamäen koulu Honkamäki Honkamäki Honkamäki Honkamäki Huuha Huuhanpuro .Häkkilä Häppälä Härkölä Iso-Kuusela Isola Jokikumpu Jussila Kalliola Kalliola
Matti Savenius Aukusti Närhi Raimo Tarvainen Risto Saksa Elna Asikainen Oiva Villanen Elis Asikainen Hilja Moilanen Veikko Valkonen Eino Kääriäinen Pentti Kauko Pauli Pulkkinen ' Hilkka Tiusanen Viljam Maaranen Markku Pöyry Ari Tiusanen Harri Kainulainen Risto Järvinen, Juho Lätti, Ari Soininen Heikki Eerikäinen Martti Rantakylä ft~na-Liisa Valkonen Antero Valkonen Eero Pulkkinen Martti Hämäläinen Sirkka Kääriäinen Helmi Kaipiainen Esko Moilanen Anita Järvinen Elsa Takkinen Kauko Asikainen Juha-Pekka Häyrinen Irja Moilanen Aino Sappinen
49
Kalliola Kalliola Kalli orinne Kasinmaa Kasinmäki Kaunikko Kielokangas Kivelä Kivelä Kiviaho Ki viaho Kivikallio Kivikkoaho Koivi kko Koivuaho Koivula Koivula Koivula Koivula Koivula Koivula Koivulahti Koivulehto Koivulehto Kolkkala Korpe la Koti aho JCotipi rtt; Kujala Kulma Kulmala ):ulmala Kumpula Kuoppamäki Kuoppamäki
Sakari Siren Aino Tarki aine n Elin Laurikainen Ari Kauppinen Matti Ti usanen Juha Kokkonen Jooseppi Hotokka Eino Halinen Eino Kakriainen Jouko Neuvonen Veikko Paananen Toini Kovanen Onni Ukkonen Reino Kääriäinen , Kei jo Kääriäinen Heimo Kääriäinen Lauri Isokivi Vilho Kaminen Heikki Kemppainen Heikki Matiskainen Ante ro Pulkkinen Eino Pylkkänen Arttu · Pylkkänen Eino ja Raija Gadding Ossi Hämäläinen Vesa Orava. Reino Hiltunen Tauno Arpiainen Mirja Pulkkinen Eino Palmasvaara Yrjö Löppönen Matti Hokkane n Toivo Juvonen Veijo Hämäläinen Erkki Hämäläinen Kauko Immonen
50
Kuusela Kuusela Kuusela Kuusikko Kuusikko Kuusivaara Kuv:alanmaa Leatikkala Lehtola Lehtola Lempiäinen Levälä Lintuharju Lintukorpi Lintumäki Luotojärvi Maantieselkä Majala Mankola Matiskala Martinmäki Metsälä Metsäpelto Metsäpirtti Mustakorpi Mäkelä Mäntyaho Mäntylä Mäntylä Nieme1ä Niittylä Nurkkala Nurmela Nurmela Nyytilä
Pentti Pulkkinen Simo Tiusanen Ebba Vepsäläinen Sirkka Pulkkinen Jalmari Tikkånen Helga Moilanen Pentti Ulmanen Pentti KoYanen Aimo Loponen Viljo Paaonen Matti Lehkonen Aarno Pylkkänen Toivo Keituri Aleksanteri Ripatti Martti Lindström Vi1J'w Asikainen Helge Nordman Urho Asikainen Niilo Vuorimaa Lauri Hynninen Markku Koulu Erkki Liukkonen Urho Nordman Mikko Suuronen Unto Loponen Matti Parkkinen Armas Hämäläinen Pentti Rautio Kaisa Vitikainen Irja l"'oilanen Tauno Kovanen Osmo Kuoppa Martti Hämäläinen Leo Rötkö Eino Syväys 51
Markku Lampinen Ollikkala Onnela Veijo Ko r pelainen Onnela Arvi Paksu Onnela (Savonseutu ) Esteri Tarvainen Paajala Viljo Hänninen Paajala Matti Lampinen Palokunnan talo Annikki Laitinen Pankamäki Lenni Häkkinen Kalle Kovanen Pankamäki Maija Kantanen Peltola Siird Laatikainen Peltola Ida Arpiainen Petäjäselkä Jorma Tauriainen Pihlaja-aho Matti Laurikainen Pirtti Pirtti Väinö Peltoniemi Tauno Purhonen Pirtti Rai mo Tiihonen, Ida Tiihonen Pirttimäki Puistola Aino Svahn Keijo Grönlund Punkanmäki Johannes Sepänmaa Purhola Kaija ja Raija Lehkonen Päiväharju Tapio Nykänen, Ei no Is tolainen Päivärinne Hilma Pylkkänen Pölhölä Oiva Herttuainen Pölkkylä Rajakallio Lauri Häkkinen Rantaharj u Pentti Jääske l äinen Rantala Väinö Tiihonen Ratala Kert tu Hämäläinen Rauhala Pertti Hokkanen Rauhala Veera Putkonen Toivo Tiusanen Rinteelä Lauri Torniainen RinteeJ.ä Veikko Halonen Risteys Esko Kakriainen Roitto Esa Närväinen , Lyyli Närväinen Rokkala
.
52
..
Vesa Rautio Sahinjoki Elli Sonkkanen Satulehto Suontausselkä Pekka Kohvakka Suopelto Siiri Hämäläinen Suopirtti Emil Kauppinen . Raimo Lattunen Säämiskälä Kari Hämäläinen Taneli Selma Kantanen Taunola Timo Asikainen Timola Toivola Elli Parkkonen Pentti Kokkonen Tuhkakangas Lempi Paksu Tukkila Tuohikumpu Onni T"iusanen Tuulentupa Teijo Keskinen Eino Gadding Tyynelä Uuden Mankolan Alatorppa Erkki Taipalinen Viljo Siitari Uusi-Kuusela Pentti Nikkanen Uusi- Mankola Erkki Tirronen Uusitalo Urpo Ukkonen Uutela Uutela 1 ja 2 Olga Valjakka, Esko Tiusanen Kari Rautiainen, Martti Rautiainen Valonharju Paavo Valkonen Vanhatalo Jalmari Hyyryläinen Varasto Aili Komulainen Varjola Veijola Aarne Hämäläinen Paavo Nuopponen Vestjärvi Tauno Paavilainen Viertola Anu Asikainen Viitala Viljala Kalevi Valkonen VR : ntontti 3 r ak.1 Tauno Kovanen 3 Tauno Hulkkonen, Irja Pylkkänen Väinö Häkkinen Väi nölä Pekka Kantanen Väliaho
53
MA A S T 0 K UV A U S T A HIIROLAK YMPi'lRISTCN NAASTO Eino Kääriäinen Alueemme pinnanmuodostus on savolaiseen maaperään kuuluvaa tyyppiä . Tasaisia alueita on vähän, oikeastaan ei ollenkaan , kun vertaa maamme eri alueita toisiinsa . Maasto on kumpuilevaa , aina vain nousua ja laskua. Nousut ja laskut seuraavat toisiaan nopeammin ja jyrkempinä lähdettäessä kul kemaan itä- länsi suunnassa. Pohjois- etelä suunnassa kulje ttaessa on tasaisempaa. Har jut ja selänteet ovat muodostunee t Hiirolan ympäristösaakin kaak ko- luode suuntaan - jään lU.kkumissuuntaan - jääkauden loppuvaiheessa. Korkeita mäkiä ei alueallamme ole kovin paljon, mutta on joitakin mäkiä, joilta voi katsoa taivaan rannan kaukai suuteen ja kesäisin ihailla vihreyttä ja syksyisin ruskaa . Ko rkeimpia paikkoja ovat Hiienvuori, Mankolan mäki, korkeus 165m, Kakaravuori , korkeus 175m merenpinnasta, Metsät ovat alueellamme hyvin suurelta osin sekametsiä, joissa on mäntyä , kuusta, koivua ja vähäisemmässä määrin pienempiä lehtipuita ja pensaita ; leppää , raitaa, pihlajaa , pajua ja paatsamaa . Myös katajaa kasvaa varsinkin pensasmaisena jonkin verran . Metsiemme sekapuus to on vielä perua kaskiviljelymme ajoilta , jonka jälkeen eri puulajit vuorotellen lisääntyy, entisten puulajien ollessa mukana . Alueellamme on noin 25 järveä ja lampea , jotka tarjoavat paljon viihtyisyyttä ja kauJleutta. Niistä suurin osa sijoittuu Alamaan ja Hiirolan seuduille. Alueemme luoteiskulmalta alkaa Kyyveden vesistöalue . Suurensuonlammen ympäristöä Suurisuosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Näinollen on kesäisin nähtävää ja koettavaa luonnossa alueallamme enemmän kuin jollakin muulla seudulla. Asutus on täällä hajanaista , johtuen siitä , että asunto on tehty siihen missä on ollut vähän tasaisempaa. Yleenä vielä kprkeammalle kumpareelle~ jonka ympärille tehdyt pellot eivät ole tarvinnee t ojitusta . Pellot ovat yleensä pieniä ja kivisiä ja monen talon pellot ovat vielä eri lohkoiss a, kun sopivaa peltomaata ei ole ollut paljoa samassa paikassa . Kun aluettamme katselee kokonaisuutena, on näkymä sellainen että maanviljelys pienillä tiloilla häviää . Pellot metsitetään ja niin niillä ei ole enää merkitystä jäävien viljelijöiden lisäalueena. Os a pienien tilojen omi staj ista viljelee nykyisin peltojaan s i vutoimisina, käyden kaupungissa tö issä päivisin. Lähellä Mikkelin kaupunkia sijaitsevana lähiönä on meillä mahdollisuudet menestyä monilla eri pienteollisuuden aloilla. Myös M- toimikunta suunnittelee eri mahdollisuuksia maatalouden kehittämis eksi. Vaikka alueemme ei tällä kertaa tarjoa mitään suurta tuotantoa~ niin kehittelemällä pääsemme kyllä elinkelpoiseen olqtilaan ja elämme onnellisina elämämme loppuun asti .
54
Ryhmätyö Pankamäestä löytyy Jåhteltä : Puolul<kaniemi- ti.lan (kad.onnut asutus) maalta n. 100 m asuluksesta pohjoiseen. Sourunmäki- tilan (kadonnut asutus ) maalla n . 250 m pi hapiiristä itään päin . Hi.i.ro J.a 2 ~ 15 metsäpals ~alla , aivan lähellä Si tron rantaa , Jar vessa ol evan 1son kl Ven e teläpuolella. Tuhkakangas- tilan luoteispuo lella n . 300 m pihapiiristä , suon laita- alueella . 1-lonkamäki- t 1lan ( Antero Valkonen ) maalla on lähde p i hapiir lstä n . 100 m koillise en . Felt ola- ti]anlähellä on lähde n . 250 m pihapiiristä luote eseen . ItäseU(ä- tilan (k adonnu t asutus ) lähellä , radan i täpuole l la on"lahde n . 200 m pihapi.i.ris t ä ko i ll i seen . Ki vi selkä- tilan (kadonnut as utus) maalla , pel lon eteläpuo1ella , läh e llä pellon reunaa on myös lähde. Uuden tvJankolan maalla n . 200 m Alato rpalta länteen . Uuden fviankolan maalle on i l mestynyt my ös uusi J.ähde Pieksämäen tiet~ t eh täe ssä . Lähde on ai van tien tuntumassa , sen i täpuolel la . Alamaassa Niemelä-tilan maalla on lähde Lahtelasta Koivu l aan menevän polun pohjoispuolella n. 200 m I~ahtelasta . Kertoi: Martti Lindström Luola löytyy Väär älästä . Kalj anlammen r annan keskivaiheilta itään päin noin puoli ki lometriä , Kaijanmättäällä . Luolan korkeus on 2- 2 , 5 m. Hal kaisijaltaan luo l a on noin 4 metriä . Åinakin 45 vuotta sitten luolassa on ollut havaitt avissa kive en hakattu.ia numeroita ja kirjaimia. Perimätie to kertoo luolaa käytetyn isonvihan aikana piilopai.kkana . ERIKO ISTA KASVILLISUUTTA Ryhmätyö Näsiää kasvaa aluee llemme kahdessa paikas sa. Alamaassa Paaj ala-tilan maalla pellon laidas sa. Sekä Honkamäessä Purholan tilan pohjoispuolella olevalla, nyt j o me t si ttyneellä pellolla . (Pohj oiskangas metsäpalsta) Valkeaa maitoho rsmaa kasvaa Metaälä- t ilan maalla Leppäahon tien varrella , lähell ä Pieksämäen maantietä . Puumai nen kataia kasvaa Honkamäessä Huuha- tilan pellon l aida ssa , lähe=rä vanhaa Pieksämäen tietä. Korkeutta kat ajalla on 5,5-6 m ja ympärys metrin korkeudelta 74 cm . Keltamataraa kasvaa Pankamäes sä Suomäki-tilan pihapiirissä . Käärmekuusi, noin kolmen metrin korkuinen , puunajossa oeittain vaurioitunut, on Honkamäki - ti l an (Antero Valkonen) maalla , peltojen länsipuolella.
55
\
\/ ,
1
56
Rauhoitettu mäntl kasvaa Honkamäessä Kivikallio-tilan miltei pihapiirissä, asuinrakennuksesta luoteeseen n . 100 m. Puun i äks i on arveltu 200- 300 vuotta ja siinä on harvinaistyyppinen kilpikaarna . Valkeaa kanervaa kasva a Nankola-tilan maalla Sepänkankaalla , Luoteenkank aalta noin kilometrin päässä Pölkkylään menevän polun oikealla puolella . · Tnteenkasvaneet koivut . N. 80 cm :n päässä toisistaan kasvavat koivut ovat kasvaneet oksan välityksellä yhteen noin 2 , 5 m:n korkeudess a. "Poikki puun " yläpuole lta molemmat ko i vut jatkavat taas normaalia kasvuaan . Luonnonoikku kasvaa Häppälä- tilan maalla , noin 300 m pihapii ristä lounaaseen, laskuojan varrella , lähellä peltoa . Kullervoa kasvaa Alamaas sa , Sin kkala- tilan maalla, pihapi i ris tä vähän lounaaseen . Kauniita , kookkaita katajia kas vaa Rokkala- tilan maalla Alamaassa , Alamaan tien lahistöllä . HARVINAISEMPIA LINTUJA Ryhmätyö Töyhtöhyyppiä on p es inyt useita pareja 1950- luvulta saakka Mankolan seudun pelloilla . Sinirinta on pesinyt yhtenä kesänä 1940- 1950- lukujen vaih~ee ssa Luotolahden itäpuolella r antamaastossa . Kurkia aluee llamme pesii us ei lla soilla . Suurisuo on ollut vakitui nen pesimispaikk a ainakin vuodesta 1940 lähtien. Li säksi a inakin Väärälässä Lintumäki- tilan maalla Pajusenojan varressa ja Hä.ppäJ.ä- tilan j_täpuolella , ehkä Per äkankaansuolla ja l•lanl-<.olasta länte en Kalliolammen ja Luo toj ärven maastossa on pes inyt kurkia useita vuosia. Kor!p e j a on pesinyt vi ime vuos ina ainakin Matiskalan seutuvil a ja Väärälän ja Ihas tjärven kylän välisessä maastossa , sekä luotolahden länsipuolen korvessa . Sinitiaisia on ruokail lut lintulaudoill a alueellamme seur aavasLi : Talvella 1984-1985 ja 1985- 1986 Honkamäen Pölkkylässli , !985- 1986 Alamaassa Rantaharjulle ja syksytalve l la - 85 ~äppälässti . Heteoja on pesinyt viime vuosina ainak in Matiskalan ja Häppälän seudui lla sekä Pölkkylä- Honkamäki välimaastossa säännöllisesti a.inakin vuod e st~1 1940 lähtien. Palokä rki on ha kannut pesäkolon Häppälän isoon haapaan 1970luvun puolivälin paikke j lla . Palokärk i pesi siinä . us eina vuosi na . Pyrstötiaisia on tavattu Roiton s eudulla 1960 ja 1970 luvuilla . 57
•
Pähkinähakkeja on nrutty syksyisin 1970 ja 1980 luvuilla ManRolan Hiirolan seuduilla. Syksyllä 1985 on kaksi lintua viipynyt aseman seudulla joulukuuhun asti . Harmaapäätikko~a on majaillut kaksi Häppälän pihalla muutama vuosi sit en. Kat tohaikara pysähtyi toviksi Honkamäessä Huuha-tilan pe~~olle keväällä 1980. Kuhankei ttäjä;. maakuntalintumme , on nähty Häppälän pihalla Kevåttalvella 1985. Puukiipijä on nähty useaan kertaan Honkamäessä uuden ja vanhan Pieksämäen tien välissä vuoden 1985 aikana. Pikkulepinkäistä on nähty kesinä -81 ja - 85 useaan kertaan ~ankamäessä, Suomäki-t ilalla . Metsäviklo on pesinyt Pankamäessä Ala-Sitron ja Pankamäen tien vålimaastossa kesällä - 85 . Satakieli on pesinyt Hiirolassa Satul ehto-tilan läheisyydessä ainaKin ihan viime kesinä . Pähkinänakkel~!.t ~ kaksi asustanut Hiirolan aseman seudulla syksystä - 85 lähtien. Vuoden 1986 puolella oleskellet Majala- tilan lintupöntössä ja ruokaillest lintulaudalla ,
.58
KUL KUYHTE YDE T
J A
LIIK E NNE
r,HKKBLI - .PIEKS.iU'lÄKI 'J.' IEN SYNTYM INEN Jviartti Savenius Mikkelin pitäjän historia kertoo (s . 400 ) : 11 f1ikkelin kirkonkylästä pääs.i siis jo varhain koillista , kaakko a ja lounasta johti eli naapuripitäjiin Juvalle , Ristiinaan ja Mäntyharjulle . Neljäs , pohjoiseen Haukivuoren ja Pieksämäen kautta Kuopioon johtavan tien alkuosa r aivattiin jo 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun puoliväliin mennessä . ·r yö oli .kui te.nkln jäänyt osittain kesken , ja 1700luvun lopu.lle as t i maantie olikin ni.in kehnossa kunnossa , ettei sitä yleensä käy te tty. Mikke lin ja Pieksämäen välinen matka tehtiin mielumm1n J'uvan tai Puulaveden-KyyvedenKangasniemen reitin kau tta . Sodan aikana , vuosina 1789-1 790 Pieksämäenkin tie parannettiin kulkukelpoiseksi . Se mutkitteli Mikkelin pitäjän alueella Mikkelin kirkonkylän, Visu~ahden , Rämälän, Väärälän, ja Hjiro~an halki . varsinainen valta 'tie sil 'ta tu~l .KuJ. 'tenlr:in vasta 1830- luvulla , f'.likkelin läänin perustamisen jälkeen . Tällöin tie korjattiin Mikkelin Haukivuoren vä li seltä osalta ja 1850-luvulla sitä oikai s ti in ja levennetti in .'' Todennäl<öi sesti si l1o in oikaist.i in tie Juvan tiestä läh t eväksi Kukkaronkäänteen kohdalta (nyky5.sen Kukkaron valinnan länsipuolelta) pohjois t a kohti . Kukkaronkäänne nimitys johtui siltä , k'...ln maalaiset kaupungista lähtiessään tekivät s i i nä viimeiset ostoksensa . käyt tivät rahansa viimeiseen p enninkiin ja käänsivät kukkaronsa nurin . Kukkaronkäänteestä tie jatkui maaseura kun~an Peitsar in pappilan itäpuolitse Or avinmäelle, edelleen Tuomaalan kar tanon talouskeskuksen ohi ValkoJ.::.m tilan länsipuoli tee sekä Kuurul an , Arolan ja KarppaJ.an itä.puolitse ja edell e en Rokans elän tas or'i.steyk sen kautta Lehtolan tilan itä:puoli tse Hiirolan asemalle. Siitä edelleen Pirtin ja Mankolan tilan itäpuolitse As ikk aJ.an tilalle , jonka länsipuoli tne PuJ1kamäelle ja edelleen Aholan tilan itäpuoli tse Kalvitsan t.ilan t;alouskeskuksen läpi Haukivuorelle ja edel leen. Koska tie oli pääosiltaan etelä- pohjois suunnassa , ei kovin pahoja mäkiä tiellä ollut . Pahimmat mäet olivat Oravinmäki , Tuomaalan mäki , firtin , Mankolan mäet ja Asikkalan pohjoispuolella f'lonil<an mäki . Poh,joisimpana Pun kanmäki . Ent isaikaan teitä rakennettaes sa ei tien kohdalla mä kiä l eikattu , vaan tienpinta muodostui suu. ri~ niirtein maaston mukaa n . Mutkia ja jyrkkiä kaarteita tälläkin tiellä oli , kuten kaikilla teillä siihen aikaan . Pahimmat mutkat etelästä alkae en olivat Oravinmäen mutka kaatopaikan kohdalla , vähän ennen Tuiskuharjun t i enhaaraa oJ e va n.s . Höl tän mutka ja Karppalassa Orasen mutka . Pohjo i sempana olleet mu tk aise t tienpätkät eivät olleet n iin vaarallisen jyrkkiä . 59
Autoliikenteen 1930-luvun lopulla lisääntyessä alettiin tietä pitää talvisin auki auraamalla. Aurattu tie routaantui ja muuttui keväällä lumien sulaessa upottavaksi, koska tietä ei oltu eristetty vaan se oli niinsanotusti rakentamaton . Vuosittain kyllä hoitotöiden ohella tietä vähän parannettiin. Tien runkoa vahvistettiin sorastuksella , mutta keväiset kelirikot jatkuivat kunnes tie 1970-luvun alussa korvattiin uudella rakennetulla, nyt käytössä olevalla, kantatie N:o 72 : lla.
·6o
LI IKEN TEEN
ALKAMIN El\~
A1UEELLAf'JIME
Ryhmätyö Hevos ten v e tämi en ajo pe lien l i.säks.i ilmestyivä t Pieksämäen tielle p olkupyörät. Seudun ensimmäise t polkupyörät on hankittu 1910- luvulla: Vihtori Vauhkoselle Asi kkalan ti lalle. Pyö rä on o llut puuvan te inen . Uuno ja Veikko Nordmanni l la JViaantie se ll<ä t ilalla on ollut puuvant einen Union merkl<inen polkupyörä . Eero Hokkas en pyö rä Hi iro lassa on ollut myös ensimmä isiä. Bmll Kir jalaisen puuvan teinen polkupyörä Luo to lahti -tilalle ~li haet~u Viipurista n . 1914- 1915 . Tämä oli a i nakin Honkamäen s eudun ensimmätnen pyö r ä . A.nanias I,i ndströmmillä on ollut ensimmäinen Väärälä n kylä n polkupycrä , joka samo in on hank i ttu 1914-1 915 . Elisa Valohar ,iulla Ala:naan koululla on ollut ensimmä i n en naisten polkupyörä. Hankkimisaikaa ei muisteta . 1920-luvullakaan polkupyör iä ei ole ollut vielä kovin paljoa , n e yleistyivä t vasta 1930- luvulla . 1920-lukua kuvaa kesk us telu Väärälässä Anani a.s linds tröm.in os tettua perh eensä käyttöön s ekä nai s ten että mies ten po l kupyö r än 1927 . Kun hänen muualla asuva veljensä Alfred tuli käymään ja lmuli as i ast a synty i. seuraava keskustelu: Al fre d:"l'v'iissä.s ty ö n iil lä aj elet te? 11 Ana.Ylias : " Käyvää vae kl< a Kavalan järvelä uima ssa. 11 Alfred :" Kyll ä o l iij a kalJ.ista lystiä käö t tee po lokupyör e e uintimatka la. 11 Kertoi Martt i Linds tröm. Autol iikenne alko i vähi te llen 1920-luvulla. Ensimmä ise t au tot o l:i. vat avoau t o jc:t ta1. rä ttika ttoisia , vas ta 1930- luvun lopulla al~w i ilmes tya u;np i c.:utoja. 1920-l uvun lo ppupuolella a lkoi ilm es tyä myö s l:-:l.wrm;;,...,autoja Pieks ämäen tien l iik ente ese en. 1930- l t:vun lopulla , todennäkö is esti 1937 al koi lin ja- auto ajaa ·Pieksämäen tietä . Ensimmäisenä vuonna liikenn öi Oksanen Pieksämäe ltä . Seuraavana vuonna liikennöi nti siirtyi Savonlin jalle. 'I 'alv.i sin yr5. t e tt.ii.n t.i etä aura ta l i nja- auton eteen ki i nnit e tyllä aurall a , mu t ta huonolla menestyks ellä . ~~äinoll e n linja-autoliikenne , kut en muukin l ii kenn e oli pääasie1ssa va in kesi:i.LLiker..ne t tä . Sodan puhjet tua 1939 .keskeyty i l inj a-autol:i lkenne l<:okonaan P i ek:sämäenti e l tä . Parina en~immäisenä vuonna sodan jälkeenkään ei t i e ollut t alve l la a uk i . Fi e ksämd e n t ien liikennöin t i ä e i p id etty ensi arvo isen tärk eänä, ko ska täl1ä s uunnal la oli rautatieliikennet t ä . Todennäköises ti ympäri vuotj.nen l inj a-autoliikenn e alkoi 1946 .
61
Autoliikenteen tultua Pieksämäen ti. e l lc~ alkoi tulla myö s kolarejta . 0ravinm-3.en mutkaan pohjoi.sesta päin tullessaan tie kaar t u i mäennyppylältä vasempaAn , jolloin moottoriajoneuvo t silloin t ällöin kovan vc:mhdin johdosta menivät suoraan rin nettä alas . Höltän mu tkassa , ajettaessa kapealle sillalle , tuli yhteenajaja . Niinpä kerr ankin 1930- luvLm loppupuolella sattui siinä kahden auton kolari . Siihen aikaan ei poli is i lla ollut autoj a , v na n poliisi ajo i poJkupyörällä ko laripaikalle ja a i kaa men i , niinpä kolarios apuo l et moittiva t p oli isia viipym i sestä . Poliluin kolari a tu t ki essa a j oi pohjoisesta paikalle auto kovalla vauhdilla j a ko Jaroi autoja lisää. Ylikonstaapeli An tt i Vasara tokais .i k i n : " 01 inpas minä nytkin het.i pa i kalla . " Ora~en mutkassa nutot suistul vat silloin tällöin s i vussa o levalle pelJoJle . Pohjoisemp?.nakin oli toki mutk1a, mu t ta yllättävän vähän niissä kolaroitiin . Alueemme ensimmäisiä yks i tyisiä henki l öautoj a Augus t Vilhunen on owt anu t HU.rolaan Hauh ala- t 11alle uuden 'l<'ord c·oupe- röerkk.isen aut on 1928 tai 1929 . Aa r ne Rautio on o~:>tanu t lfi jrolaan Wintylä- tilalle 1934 Ford T : n, joKa oli, kuten autot siihen Aikaan , jalkavaihteinen , k<;l<si vaihdetta eteen ja yl<~-d taakse. Auto oli vuosimallia 1928 tai 1930 . Otto Savolainen on ostanut ~lamaahan Mäkiniemi tilalle 19JOluvun loppupuolella Ford T- ma l lJ avoauton. Vilho Kaipiainen on ostanut Häppälh-tilalle Oak land- me r kkis en au t on n . 1937 . Alueemme pirs~ ia utoi lijoita Lauri Laiho 1'-iajala- tila t Hil ro lassa . Toimi alueemme ens i mmåisenä pirssiautoilijana 7ord vuosimalli 1938 autollaan . Urho Asikainen f'ti o jala- tlla Hiirolassa . Ajoi 1950- luvun a l ussa Popeaa - aut o ll~an .
rillc Vitikainen Heil<kilä - ti l ~ , ll ilroJasRa . Toi mi ajalla 19621966 . Au tomerkk.i Peugeo t. :\<.1rne HiimäJ}iinen t~ump u1 a- t.i. la , Hi irol as s a . tW.n on ajanut tak :-~ ia vuodesta 195'2 . Ens immi-iin r:··r: auto oJ i Ford Consul. .~~.-ua !Eimiilii.in•?n KumpHla - tila, Ei irc J ass::: . Ajoi vuosi na n. 1S60- 19ÖO . V~i~o ~i=i.m~lälnen ~umpula - tila , !iiirola ssa . Ajanut vuodesta 11J~u lähtien . Alu e emme kuorma- a utoilijoita August Y.Uhunen Rauhala-ti la , iliirola . Hänel lä oli käy t e t ty ·.eor d- merkkin.en Buto 1929- 1931 . Hän ajo i a utolla omia ka uppaasio i taan , ei juur i muu t a . 62
' F.sko Tiusant=>l"l, Kuopparnäki. Ensimmäinen auto o.Ll. Citroen T 45. Hän aloit"tl vuonna 19?2 ja harjoittaa ammattiaan edelleen. _Pentti Rau.tiq, Mäntylä. Ensimmäinen auto oli Ford vuosimallia -39. Hän on ajanut vuodesta 1950 lähtien ja ajaa edelleen. Kauko ja. Otto Taivalantti, Uutela. He harjoittivat autoilua Hii rolasta kåsin vuosina 1952-1958 vuoden 1946 mallin Austinilla aloittaen • .Touko Muttilainen , Kulma . Hän aloitti Redford merkkisellä kuorma-autolla ja harjoitti kuorma-autoilua Hi irolasta kä.. sin vuosina 1962-1965. Niilo Vi t .i .kainen, Heikkilä. Ajoi vuosina 1956-1961. AutomerKit: ensln Austin sitten Bedford. Pekka KQhvakka, Kiv ikkoaho. Harjoitti autoilijan ammattia aluee.Llamme 1956-1979. Ensimmäinen auto oli Ford F 6 . ' Armas Heikk ine~, Viitala. Ajoi pari vuotta 1950-luvun puo.Ll.Väll.ssa . Auto oli Fargo. Eino ja Eero Mo ilanen , Koivulahti. Autoilivat noin 3 vuotta 1950-luvun alussa. Auto oli Thames .
63
KYLÄTEITTEN TALVILIIKENNÖINTI Anna-Liisa Valkonen Alamaan tie ja Römpelinmäen tie alettiin aurata talvisin auki kunnan toimesta, niiden tultua kunnan teiksi 1952. Alamaan tietä oli pidetty auki jo 1940-luvun lopulta ainakin Vapon toimesta puutavaran kuljetusta varten. Römpelinmäen tie muuttui v. 1960 kunnan tiestä takaisin yksityistjeksi. Muiden kyläteiden Jumenpoisto alkoi Martti Lindströmin ostettua lumllingon syksyllä 1957. Samasta syksystä alkaen alkoi Väärälän tien linkoaminen. Luotojärven tien, Huuhanpuron tien ja Eonkamäki-Pankamäki-tien linkoaminen alkoi syksystä 1958. ~onkamäkj-Pölkkylä väli vuoden 1958 alusta. Lindströmin Lintumäki-tilalle hankkima lumilinko oli ensimmäinen koko Mikkelin läänissä. Merkki oli Vippa ja sitä valmisti Kosti Santala Hollolassa Kosti Santala on ollut Suomen ensimmäinen lumilinkojen valmistaja. Roiton tien talviAukipito alkoi v. 1959, Matti Tiusasen alkaessa aurata sit~ siipiauralla. Kovalan tje alettiin pitää aukJ perille asti vakituisesti 1975.
. J.in~/slri"mi/J l/nfv.mtib~ ~i?l#t- lt?"~b~ /v,n~~b61 ~hr ,nn/nd/4~~~ e~,f~ 1/lJit!H/J 14d//JYf~....
64
TALVITIET Hiekkatie Oiva Herttuainen Koko H.iiroJ.an, Honkamäen tienoo on hy,in hiekkak()yhää al u-· etta, joten hiekkaa on jouduttu Hiirolan pohjoisp·u.oliselle alueelle ajamaan aina Ihastjärven Kamun kankaas ta asti. Hiekkatie alkoi Kamun kankaalta hiekkahaudalta ja kulki Koipinonlammin pohjoisosan ylitse, Ylä-Sitron eteläpään ylitse, Nyytilän suota myöten Nyytilään. Si itä Luotolahtitilan kautta Pölkkylän pohjoispuolitae edelleen Suurensuonlammin yli Suurtasuota myöten Pieksämäen tielle. Honkamäkeen erkani hiekkatiestä haara Nyytilä-tilan kohdalta kulkien kylätietä Honkamäen koulun kohdalle Pieksämäen tielle . Kamunkankaasta on ajettu mm. vanhan Pieksämäen tien korjaushiekka. Mankolan navetan ja Honkamäen koulun rakennushiekka. Hiekka on ajettu hevosilla puolen kuution laatikoissa. Viimeinen suuri hiekkasavotta oli silloin kun Honkamäen koulun kentälle maaston tasoitukseen ajoivat Arvi Joutselainen ja Albin Tiusanen hiekkaa koko talven . Muut talvioikotiet Mart ti Savenius Kaupunk i-, kauppa- yms . a~>j_ointia ja kulkua varten syntyi talvisin matkoja lyhentäviä rekiteit~. Myyrylän ja Pekolan kartanoiden ja Hiirolan väliä kuljettiin talvisin reittiä joka alkoi em. kartanoista kulkien aluksi Vehmaskylän kyläti etä Huiskon taloon. Siitä alkoi varsinainen talvitie, kulki Karvasjärve lle, Ala- Illaaseen ja Laajajärvelle~ jonka jää.lJ.ä yhtyi Hiiro laan meneYä.än r ahtitiehen. Alamaan kylätieltä oil-<a.istiin talvisin Isolan talon kautta Vestjärvelle, jonka jäätä myöten sen eteläpäähä.n. Tästä Uutelan talon kautta Ve i kan kartanoon. Siitä kulkureitti jatkui Vehmaskylän tielle, jota myöten päästiin Mikkeliin.
65
VANHA KAUPPATIE PIETARIIN
Anna- Li.isa Valkonen Kertoi :Pentti Jääskeläinen Tie on kulkenut alueemme koil lisosan kautt a . Reitti on tullut Roitosta Kasinmaan, Haapaselän ja Haapasuon kautta Matiskalaan josta Rantaharjun itäpuolitee Huiskoon . Rantaharjulta Ruis koen päin n . 200 m näkyy pienellä matkalla tien ravioj ia ja korkeaa pengeyrystä rinteessä . Pietariin on viety tervaa, rui sta , nahkoja, vuotia ja kesävoita . Kaupparei ssu on kestänyt he vosell a useamman viikon . Venäjältä on tuotu aina kin tupakkaa, "venäjän lehtiä" n . s. vastoina. Venäjänvallan aikaan, tämän vuosisadan puolella , kun Vehmaskylän t ietä alettiin tehdä, oli venäläinen tälle seudulle tultuaan ihmetellyt Vehmaskyl~n tieti=i: 11 Mikä tie , mikä tie? " Hänen kartassaan oli va i n vanha kauppatie. 1910- luvulla on vielä aje ttu karjaa Viipuriin. Matiskalan seutuvilla asunut AJ.bin Häkkinen on ollut tässä työssä . Nuistetaan hänen kertoneen matkaan kuluneen monta päivää ja että ja lat menivät kä velles sii puhki. Välillä yövyttii n taloissa .
.66
RAU TATIE Rautat ien r akentaminen
Eino Kääriäinen
Rautatien rakentaminen on alkanut linjan aj~lla , jossa on ka t se l tu radalle paras mahdollinen maasto , ja reitil le edullinen suora linja, noin 30 metriä leveä . Tämän jäl keen on alkanut metsän hakkuu . Kun Savonrataa, joka valm .i stui välillä Kouv ol a- Kuopio 1889 , pituud el t aan 275 km , r akenne t tiin olivat puunkaatovälineet melko y ksinker tai set . Pi enemmät puut kaade ttiin ki r v eel lä . Iso i hin h akattiin ens i n kirveellä kaatopykä l ä , j ol la saatiin puu kaatumaan ha l ut tuun suuntaan , sit ten sahattiin puu poikki justeeri- sahalla. Justeerilla sahaamiseen tar vittiin kaksi miestä , toinen sahan toiseen päähän , to inen toiseen ja sahaa vedet~iin vuoronperään. SiJ.loin ei vielä ol lut kä ytössä ns. pokasahaa , se tuli käyttö ön vasta tämän vu osi s a-~ dan alussa . Seuraava työvaihe oli punnitus , missä määritetti i n r e i tin korl<:euserot . Tässä se,_visi missä oli tehtävä lei kkauksia ja missä taas nostaja , että rata saataisiin tarvittavan tasaiseksi. Kun linja oli saatu raivattua ja punnittua alkoi kartoitus, m.i ssä me rkittiin asemat ja vart.ioiden asunnot eli vah ti tUvat . Merkittiin myts ylikäytävät ja aalopit. Aalopeista vesi pääsi kulkemaan radan ali. Merk i tti i n myös as emien kohdalle tulevat ratapihat , joissa on useita raidepar eja ohitusta ja lastausta varten. 'P.bFr. .:.i.r: jL~J~een päästiin v.:..l.rs:in::lisiin rakermustö i h.J.n . Lapio, rautakanki ja kuokka ovat olleet varsinaisia ty ~k a lu ja . Näit t en l isäksi on ollut vipuja , taljoja j a vinssejä, joilla on s i irretty k i venj~rkäleitä paikasta to i s een ja kuormi i n hevosen Yedettäväksi notkopa1kkoihin. Joskus kuormia vede t tiin miesvoiminki n . Työ sujui silloisi in olosuhteisiin nähden ai ka vauhdikkaasti . .Eri työvaiheita suoritettiin työmaalla saman a ikai sest i. R <:. ker~nusm ! cni lle alkoi kova urakk a . Oli rakenn e ttava asemarakennukset , as emavirkailijoiden asunnot ja vahtituvat, sekä ni i!!j n kuuluvat u lkorakenm;.kset ja saunat . Silloiset rakennuk~3e t ten ti in ke.:!.kld h ir-:--cs t~L Sirkkelisaha ja e i ollut ko ska <:: i c• llu t voima~~ <-'J , e:i. t ai-: aan n.t itä pyörittämään. Lauta tehtiin miesvoimin sc..hc.ama] ia ja oe oll. verratta.i.n hidas t a . l &~ taa k~y tetti in vai n välttämätt~nii n tarpaisiin , koska sitä ei ~') ll ·. t rajattomaRti käytctt2vissä. ·rukit vestettiin hi:.•sil<si j ::. niistä rakennukset nousivat ja s eisovat vahvoin a vielä tänäkin päivänä jo sata vuotta olle ina . Aalopit rakennettiin hakatusta kivestä, jossa työväline enä oli vasarat , taltat, lekat ja killat joilla kiviä muodos t e l tiin isoiksi tiileiksi , toisin sanoen suo r akulmai s iks i ka ppa l eiksi . Etumiehenä eli vöörmannlna. aallopin r a kennustyös sä oli ol l ut muun muassa nimimerkki "Lap at ossu" • jolta on 67
jäämistöä jäänyt aika paljon, esi;nerkiksi elokuva ja kaskuk irjoja hänen kepposist aan. Hän oli ollut viisas mies toimim aan kivityöpo rukan etumi ehe nä. Ylikäy tävät vv:JJ ät t:i. ir... l<ah tapuolen , jotta rata olisi tasainen ja helppo ylittää. Ratakiskojen väliin tehtiin lankkusilta ja kiskojen ulkolaidoille pari lankkua , ettei ajoneuvot tartu kiskoihin kiinni. Kun nämä alustavat työt oli saatu tehdyksi ja ratapenkka suurin pi irteia asia llis een kunt oon, alkoi kiskotus ja siihen liittyvät homma t. Ens in jaetti.in pölkyt-""tasäisi:n noin 60 cm:n välein. Ratapölkkyjä tarvi ttiin siis aika paljon ja sehän oli hyvä puutava ran meneki lle . Ratap ölkyt vestettii:n kahta puolta litteäksi , että se olisi kantava kiskojen alla. Pclkyt vestettiin talvella ja laitettiin taapeliin , jossa ne kuivuivat ennen rataan laittamista . Pöll<kyjen päälle tu1i rau ta.levy t, ,j oissa oli kolme reikää naulausta varten ja näi tten pääll e asete ttiin kiskot . Ki.sk ot naul a tti.in kiinnJ .isoilla ra takisko-naulo illa , joissa oli iso pääte , rautalevyn läpi p ölkkyyn . Työvälineenä naulauksessa kä ytettiir. l~kaa ja silläkin sai iskeä aika lujaa, jotta isot naulat painuivat puuhun. Kiskot olivat a l kuun 8 metriä pitkiä ja ne kiinnitetti in toisiinsa pulteilla. Lii kenteen kasvaessa ja kuo rm ien suuretess a oli kisko t 1930-luvulla va.ihd et tava tu.k evampiin. Uudet kiskot olivat 12 metr.i ä pitkiä . Kun Savonrata sähköistet tiin 1970- luvulla , lai tettiin 18 metris e t ki skot ja ne yhdistettiin toisiinsa hitsaamalla . Nyt ei kuulu nakutusta liitoksisaa junan kulki essa , kuten pulttiliitosten aikaan . Kun työ oli edennyt siinä alku:r.a dassa n.i..i.n , että kis kotue oli suori tettu, alkoi .~).ime.is tely~;x:,2, j oka oli tarkkaa työ tä. Tähän hommaan koottiin kolmen miehen työryhmä, j ota kutsutt iin topparoikaksi. Tämä työryhmä tarkasti raide leveyden , punnitsi kaarte iden ka l tevuuden ja tasoitti radan ajokelpoiseksi. Tällä porukalla oli tyijvälineinä nostotunkki , sorkkarauta , lt::!(a, lapio, raitermleveystanko, jonki nlainen vatupassi ja hakku, jolla topatt i in hiekkaa pölkky jen alle . Topparoikalla oli esi miehen ~ radanvartij a a ina omalla rataosuude11aan. Topparoikka hu olehti radan kunnossapysymisestä myöhemminkin, niin kesällä kuin talvellakin. Vet':lri~~
joil~<: j~nia_ ·redet~fin, _o l.~~ai. E_,q,yryve~ureita
7
bns 1mmu!set na1sta ol1va t aiKa p1en1a kool taan Ja volm~l ~aan . Oli hyv~, et tä näin oli sillj vasta rakennet tu , pehrnyt r atapenkka ei olisi kovln raskaJ ta l~itoks ia kestänytkään jatkuvassa liiken teessä . Sit ten kun ti.e vahv.istuit suureni kalusto sekä vetur in että vaunujen osalta ja samalla kuormatkin kasvoivat. Veturissa oli kaksi mi estä, kuljettaja ja lämm.i ttäjä. Hcyry kehitettiin vetureihin koivuhal koja polttamal l a. Höy r yä tarvlttj_inkin runsaast i, että 68
ja'1.a jaksoi kulkea ylämäetkin, joita tässä kumpuilevassa maastossa myöskin on. Alamäissä juna meni omalla painollaan. Junan viimeisenä vaununa o:U. konduktöörin vaunu. Siinä oli konduktööri itse ja kaksi junamiestä. Junamiehet huoleht.ivat tavar-an kuljetuksesta. Kaikki tavara kulki s.11~ ~ : , loin rautateitse, koska autoja ei vielä ollut • .AsemJlta veturi t ott.i vat lastatut vaunut mukaansa ja jättivät tyhjiä vmmuja. joihin sai taas lastata tukkeja, hal1<0 ja, propse ja yms . ·puutavaraa. Asemilla oli asemamiehet, jotka t.iesivät paikat mihin vaunuja kulloinkin tarvittiin ja ohjasivat vaunut sinne. 011. vielä työ, joka oli radalla jo1(avuotinen ja arvostettu. Se oli pölkkyjen vatht~, joka ta.pahtu.i keväällä. Radanvartija tarkasti kaikk.i p1H l<.:yt ja huono1-\v.nto:isten tilalle vaihdettiin uudet. Pölkkyjen vaihto kesäkuumalla urakkatyönä oli raskas ta, mutta ki.lpailul1.J.onteise:na to i. s ten kanssa työ SUJUl. 1970-luv1;.n ~.i 1 uss<3. tapahtunut :radan uusiminen sepeliä ja kyllästettyjä ra tapöl kkyjä käyttämällä vähensi huomattavasti pölkky j e n v<:lih don tarvetta.
Rautatien merkttys Kun rata Ei tten o1 i. val mis ja vj rkamiehet aserni lla ja radanvarti ja t tuvJss aa.n ja liikenne vähitellen käynnistynyt • oli Hiirola, alueemme ase ma vielä melko asumaton paikka. Koska asema lastauspaikka na t arjosi työtä, rakensivat ihmiset kotinaa tycmaan :Lähelle. Nä in syntyi Hiirolan kylä. TV!yös ma tkup t ajalt iken te•'ln päi~s t yä käynt .U.n oli varmaan mone l la :-l:iirolankin a sukhaa.ll8 hurmaa j a pelkoa päästessään juna-ajelulle, S<?<moin kuin J'uhani i', hon k i rjan 11 Rautatien" Matilla ja Liisalla. Kun siihen vauhdin hurmaan s1 t ten totutt.i in, niin pian uskallettiin viedä jo voi vakl-la ja ;jopa l<ananmunakorikin junaan j a ffii k kelin torille myy t äväksi. Näin saatiin tavara muuttumaan rahaksi.. Samo.i.n menetel tijn kesällä marjojen, sienten ja juuresten kanssa. Tästä alkoi ns. marhid.n::.>.. talous H.i.lrolan ss-ud1m at>ukkaille. Rahan il;nestyessä eliirn :i. see:n tul.i myös kauppoja Hi irolan seudulle. Ilmestyivät myos sepät, palveluammatin edustaJlna. Näin syntyi aseman ympärille asutustaajama, joka oli vaurc.:.s yhdy skun tr:l <.:ls c ma n vaikutuksesta. NäJn muuttui seutu, joka aikoinaan oli ollut vain suurten keranoiden takametsL:i.. Koska rat atyö teh tiin i h mi s - ja ~evosvoimin, voi vain arvata, kuinka mon t a työpäivää Savonradan :Lähes 300:lle kilometrille on ma..'l. tunu t. r~Iutta työvoimaa olikin silloin runsaasti. ~1uua.l takin päin Savoa oli tullut työntekijöitä ja ammattimieh:LU.. H<~utatie on antanut työtä jo rakentamisesta alkaen. Ja myöh emmi.n rautatie!tenki1ökunnan lisä,ksi nimenomaan puutavaran käsittelyssä, olj.han sitä en......;.-.._.;..~;,;;_...;.;;....-,.;..;;;....~.-
69
>-:i irolan rautatieasemaan liittyvät rakennukset kr..avamaisena kuvana .
8.0: 107. 9.0:1'06.
/30: U:~. 11-t.OI 0 71.
0
10 10.
079.
70
75. â&#x20AC;˘
1
1. Asema ja aRernapäiiJlikön asunto 2. Tavaramakasiini ja lastaussilta. Siiretty pois n . 1980. 3. Pumppuaseman vesisäiliö, j oka on purettu 1930-luvulla ja samall e pe.ikalle rakenne ttu silloin varasto- ja verstasrakennus, jot a myöhemmin käytettiin r uokatupana . Puret t u 1970-luvun lopulla. 4. Yle iset käymälät . Purettu 1960- luvulla . 5. Asemapäällikön ulkorakennus. 6. J unanlähettäjän ja asemamiehen asunto. 7. Kellari. Purettu 1977 radan oikaisun yhteydessä . 8 . Junanlähettäjän ulkorakennus . 9. Asemamiehen ulkorakennus. 10 . Sauna. 11 . Kaivo. 12 . Ratamestarin asunto . Rakennettu 1930- luvulla . 13. Ratamestarin ulkorakennus . Rakennettu 1930- luvulla . 14. Kellari . Rakennettu 1930-luvulla. 15 . Ratamestarin resinakoppi. Purettu noin 1977 . 16 . Lastaussilta . (esim . eläimet, rehut) 17 . Hevospuomi . 18 . Majala- tila. Ratamestarin asunto (omistus- ) 1930- luvulle asti . 19. Majala- tilan ait ta . 20 . Majala- tilan ul ko rakennus. Kaikkien virkailijoiden ulkorakennuksiin kuului alunperin navetta , rehuvarasto , haikovaja ja käymälä . Myöhemmässä vaiheessa on sisätiloja muutettu . Vuosilukujen puuttuminen kohteesta kertoo sen rakennetun todennäköisesti rautatien rakentamisen aikaan ja olevan edelleen paikoillaan .
11
-
nen ollut puulla vain polttopuun, rakentamisen ja kaskeamisen arvo. Nyt ovat ajat muuttuneet ja radan merkitys maaseudulle on vähäinen. Liikenne on siirtynyt maanteille . Asemien - niin Hiirolankin - lastaustyöt loppuivat 1960- luvulla, ehkä puolivälissä.
.,
-
VR
-
J
·72
KESTIKIEVARIT
Anna-Liisa lfalkonen
Poimintoja Mikkel in pitäjän historiasta sivuilta 408, 409~ 411 : " Ma tkan teko kevoskyydillä kivisiä, kuoppaisia maanteitä pitkin ol i h idasta ja vaivalloista. Usein jouduttiin yöpymään tai ainakin levähtämään ja vaihtamaan hevosta ja siksi valtateiden varailta joitakin taloja alettiin valita majataloikai eli kest ikievareiksi. Aluksi tästä tehtävästä o~ivat nuo lehtineet nim.ism1estalot ja pappilat. Uudenilaisesta kes tikievarilai.t oksesta annettij.n ohjeita jo 1600-·luvun puolivälissä, mutta Mikkelin pitäjässä, kuten useimmissa muissakin savola.i.spi täjissät suunnitelma toteutettiin varsinaisesti vasta pikkuvihan jälkeen 1'740-luvun lopulla.~' HKestikievarit tarjo sivat vierailleen melko vaatimattoman yösijan. Vanh immissa, Rantakylän ja Paasolan kievareissa oli matkus t a jille vain sav·upi.rtti, jonka kalustuksena ei ollut muuta kuin pöytä. ja penkki sekä kupo olkia vtwteena. Najoi tueolot l uonnollisesti pa:ranivat ajan m.i ttaan , ja 1831 kievareiksi tarjotuissa taloissa, läkes jokaises sa, oli ainakin savuton t;upa ja 1- 2 kamaria. 11 "Kestikievarin vieraat olivat aluksi yleensä viranomaisia tai muita säätyläisiä ja ve.sta myöhemmin tavallisia talonpoikia . Viranoma.isille yöpyminen ja. s.iel tä saatava kyyti oli ilmaista, muut maksoivat yösl.jasta, ruoas t a ja juomasta ti e tyn korvauksen . Vuonna 1843 vahvi ste t un taksan mukaan hinn2.t olivat l\Ukke1in p.i.täjäm kievareissa seuraavat: ·to hopearahaa ateria arkiruokaa II jumpru paloviinaa 2 1! kannu olutta 6 kannu maitoa 6 "II kannu piimää 3 naula VOl"ta 10 " kananmuna 1 " II naula kuivaa lihaa 4 naula kuivaa ruisleipää 2, 5 II kuppi kahvi a 4 "!1 yösij a yhdelle hengelle 6 II talikynttilä 3 u kappa kauroja 10 II heinät 12 11 tal l ipaikka hevoselle 1 II talLipaikka yön y 1... J_• 3 vaunurasva 2 "II rekirasva 1 Mitat: jumpru = kannu =: naula = kappa =
8,18 cl 2,6 1
425 g
5,5
1
73
Alkuaikoina kestikievarin pitäjä huolehti itse matkustavaisten kyyditsemisestä seuraavaan pysähdyspaikkaan. Myöhemmin kyytivelvollisuutta laajennettiin siten, että jokaisen talon tuli vuorollaan toi mitaa viikoksi mies ja hevonen tai hevosia majataloon "halliin". Rollinteon jakoperusteena oli tilan veromarkkamäärä." Alueallamme on Mikkelin pitäjän historian j a perimäti edon mul<aan ollut kesti kievari kolmessa paikassa : Mankolassa Ala... Pirtillä As i kkalassa kievaritaloj en järjestely tapahtui 1700-luvtm Loppupuolella, Kangasniemen ja Pieksämäen maanteiden valmistuttua. Pieksämäen tien var relle Htirollaan perustettiin ympäri. vuoden toimiva Manko l an kievari. Mankolan kievari lak kautettii.n 1865 alussa j a tilalle perustetti i n kaksi maj ataloa, to i nen noin kahden kilometrin päähän Mankolasta Rämä län Pirt in ti l alle, toinen Kalvitsan rus tholliin Vehmaskylän N: o:lle 16."
t~Seuraava
Asi.kkalan majatalosta
Tauno Saksa Asikkalan talossa on entisten kyläläisten kertoman mukaan ollut majatalo 1885- 1890 välisenä aikana. Asikkalan tultua maj a t aloksi on asuinr·akennuksen yhteyteen rakennet tu kak:s i kam aria. Asikkalan t alosta on silloin ajettu Hevoskyytejä Haukivuoren ~a.ke a laan ja Mikk~liin: Mm. naap uri tilal~a J?i~po~an-· kaa1la a su.nut Taavett1 ValKonen on ollut kyyd1 tSlJana. Joi llal<in herroil la on ollut oma reki. Tällö i n kyytimiehen piti ottaa myös oma r eki mvkaan, jolla pääsi ajamaan takaisin . Tavalli s esti matkala iset ajoivat majatalon reellä ja kärryillä. Majat al o on ollut As ikkalassa ennen rautat i en rakentamis t a. Rautat ien tul t ua käyttöön ei Pieksämäen tiellä tarvittu enää kestikiev·are1 ta,. Mene ja t iedä, Anna- Liisa Valkonen l ieneekö ehkä tieto As ikkalan kes tikievarina olosta siiv1ttäny t naapurissa, Suontauss elällä, asuneen Juho Häkkisen mielikuvitusta hänen tullessaan Asikkalaan käymään 1950-luvulla kesäaikaanp ja huomatessaan lai tetuks.i ulkoeteiseen pöydän tuo 1.eineen, istuutuJ siihen odottamaan. Kun t alon emäntä sitten sattumalta lähti tuvasta ulos , tullen eteiseen , sanoi Juho tot i sena leppoisalla äänellään pöydän ääres t ä:"Kaksi kuppi a kahvia pullan kanssa . " Äkillises t ä vieraan kohtaamis es ta huolimatta oli emäntä heti tilanteen tasall a ja sanoi:"Hetkinen", meni kiehautti kahvin ja tuli koh ta kaksi kuppia kahvia pullineen mukanaan P.teiseen naapuri n seuraksi. Tarinan kertoi emäntä Aili Saksa.
74
Anna-Liisa Valkonen Väinö Häkkisen kertoman mukaan. Kaavamainen piirros Pirtin kestikievarin rakennusryhmästä. P~e\{sämäki
1' '
\
1
L_.___.__ l
Mikkeli 1. Asuinrakennus (majoitettiin kestikievarivieraita) 2. "Herrojen kamari" " " 3. Työläisten tupa 4. Sauna 5. Aitat 6. Hevostallit, kaksikerroksinen~ toisessa kerroksessa rehuvarasto. Kaikki rakennukset, paitsi ki·vinavetta, ovat olleet hirrestä valmistettuja. Yllä oleva kokonaisuus on ollut tallella vielä ainakin 1926, jonka jälkeen rakennuksia on alettu vähitellen purkaa. Nyt on jäljellä vielä navettarakennus, johon on laitettu Pirtin kehräämö. Myös Herrojen kamari seisoo vielä paikoillaan.,
75
76
77
-------
•
78
K 0 U L U T 0 I.M I N T A Ryhmätyö K1ER'f.OKOULU Kiertokoulu on ollut seurakunnan järjestämä koulutusmuo to , sen j uut et juontavat Mikkelin pitäjässä jo 1600luvun aivan lopusta. Välillä se ei ole toiminut sotien ja katovuosien takia , eikä talo npoikai sväestössä ollut yleensä suurta halukkuuttakaa.n saada laps iaan oppimaan lukemaan. Lukuta idon ope tus ja katekismuksen sisällön opettaminen olivat alkuajan päämääriä . Vakituinen koulumestari, j oka kiersi kin keripiireittäin pitämässä parin kuukaud en oppijakson vuosittain , saatiin I'1 ikkel in pi täj ään 1798 . (Mikkelin pi täjän historia s. 366)
Alueemme iäkkäimmät henki löt muistavat kiertokoulun käyntiään n . 1910-luvul ta alkaen. Kie r t okoulua on pidetty muistin mukaan vuoteen 1937 saakka. Kiertokoulun pitopaikko ja olivat yleensä samat talot kuin mikä piti aina kinkeritkin. Alueellamme kiertokoulua muistetaan pide tyn ainakin: Hiirolassa: Ylä- Pirtillä f"1anko lassa Rokkalassa As i kkalassa Ala-Pirtillä Alamaassa : Ala- lllaassa Matiskalassa Tanelissa Honkamäes sä : Leikkaalla Tiusasella Pulkkis ella Purholassa Väärälässä: Lintumäessä Säämiskälässä Viij a lassa Kiertokoulu on kestänyt muistin mukaan 2-6 viikkoa kerrallaan ja 4··5 tuntja päivit täin . Vä litunnit on olleet , kuten nykyis issäkin kouluissa. Oppilai l l a on ollut omat eväät . SiellU on opeteltu l uk emaan, kirjoittamaan ja laskemaan, laskentaa on ollut vain yhteen- ja vähennyslaskua . Lisäksi on opetettu raamatunhis t oriaa, katek i smusta ja hengellis iä lauluja . Opettajia on ollut Ann a Luukkonen , Ida Pöntinen ja Ida Kauppinen. Opettaj alle on kuulunut kiertokulutalosta asunto j a ruoka. Opettaja oli hyvin arvostettu henkilö jota piti palvella hyvin. 79
K!iNSAKOULUJEN SIJ AIN'ri
Ryhmätyö Alamaan koulu - Paaj alan t ila.sta l ohkai stulla Valonharjutontilla. Hiirolan kovlu ( aikaisemp i nimi Väärälän koulu ) Tuohikummun talossa Elsa ja Taavetti Rin teen aikaan . Nykyinen koulu on Lehtolan tilasta lohkaist ulla tontilla Vää:cälänl-<eulu 4:83 . · Honkamäen koulu - Honkamäki (Vää~älä 4 : 5) talossa Eino Valkosen aikaan . ~onkamä en koulu rakennettu Väärälä 4:14 tilasta l ohkaistulle tontille 4:12. ALAMAAN KANSAKOULU
Martti Savenius Alamaan kansakoulua varten on ostettu 2,25:n heh taarin tontt i 8 .11.1 899 tehdy llä kauppak irjalla Alamaan kylästä Paajala N: o 4 tilasta, omistajiltaan Anna ja Kustaa Valjakalta. Kauppahinta on ollut 250 mk. Sen ajan olosuhteita kuvaa hyvin seuraava ka tkelma kaup:pakirjasta : 11 Mainittua kauppasummaa vastaan sitoudumme koulutalolle ainai seksi antamaan yhden lehmän kesälaitumen talon karjassa. " Kauppa on hyväksytty Mil<kelin maalaiskunnan kuntakokouksessa 11. i 2. 1899 • Tontille rakennetti i n kaksi luokkaa ja kaksi a suinhuoneis toa käsittävä koulurakennus , erillinen saunarakennus sekä ulko rakennus. 12.4 . 1901 vahvistettiin lainhuuto .ja. tontille nimeksi Valohar j u N: o 4:5 . Ko ulu aloit ti to jmintansa 1902. Oppilasmäärä kas"tJOi 1920- l uvun alussa niin suureksi, että opetustilojen ahtauden takia piti poikien käsityötunteja varten vuokrata tilat Ala- Illaan talosta siksi ku~~es 1920luvun lopulla rakennettiin koulurakennul<seen kolmas luokkahuone ja eteinen sekä yläkerran asuinhuoneisto. 1950- Juvun alkupuolella kävi vät koul un tilat taas ahtaaks i ja jouduttiin alakoulun oppilaille vuokraamaan opetus tilat Ylä- Illaan tilan asuinrakennuksesta muutamaksi vuodeksi. Koulu toiml yhtäjaksoises ti vuoteen 1971, jolloin kou l un to .iminta päätt y i kevätlukukaude n lopussa oppilaiden vähyyteen.,. MJkke l in mlk myi koul1m maa··alue.tneen helmikuussa 197 3 Liisa ja Reino Waldeni lle. Ensimmäisinä opettajina koululla t oimivat Elisa Valaharj u , joka oli opettajana eläkkeelle siir tymiseensä asti , no i n 1940- luvun puolivälissä ja Pekka Has s i nen kuolemaansa asti , vuo l-een 1922 .
80
Oiva Herttuainen
HONKA1'-1ÄEN KOULU
Toisen maailmansodan jälkeiset suuret ikäluokat eivät mahtuneet entisiin kouluihin . Perustettiin eri puolille maala.iskuntaa uusia kouluja. Honkamäkeen saatiin koulu 1948 . Se alkoi vuokratiloissa Eino Valkosen talossa. Koululuo kkana toimi talon saLi. ja opettajalla oli asuntona kamari. Oma koulutalo rakennettiin Johannes Eerikäiseltä ostetulle 2 ha:n tontille vuonna 1953. Koulu oli to:l.m.i.nut tähän ast.i supistettuna ykslopett.a jaj.sena koulu.11.a, nyt kouluun tul i kaksi opettajaa. 1968 koulu lakkautettiin las ten vähetessä , vaikka alkuun lapsiluku oli 57 . Opettajina Honkamäen koulussa to imivat : Vieno Kovanen, Sirkka- Liisa Jaatinen, Vieno Markkanen, Bertta Heinonen, Sirkka- Liisa AHm, Rauha Renn, Rauha Mikkonen, Alpo Mikkonen , Pentti Hämäläinent Ka:i.evi MannJla, Ant ti Höl.ttä ja Risto Järvinen. Poikien käsityöt olivat koulun toimiessa Eino Valkosen talossa , naapurissa Joh.annes Eerikäisellä (Honkamäki-tila, Väärälän kylä 4:H) Ee:rikäinen oli myös käsityönopettajana. Uudella Honkamäen koululla oli poikien käsityönopettajana Yrjö Hallikainen~ kunnes kouluun tuli miespuolisia opettajia , jolloin he olpettivat myös poikien käsityöt.
VÄÄRÄLÄN KANSAKOULU
Eija Tiusanen Koulu alko i 8. elokuuta 1949 klo 10.00. Tuohikumpu nimisessä talossa . (Hii ro lan kylä 1:14) Opettaj~ta toimi Helga Jääs keläinen. Poikien käsityönohjaa;jana Toivo Seppänen lukuvuoden 1949-1950, sen jälkeen Pentti HöJ.ttä . Ke.i ttäjänä toimi Raakel Jstolainen. 1949 ol i Väärälän koulun johtokunnan kokoonpano seuraava : Paavo Valkonen puh .joht. Ida Lindström Oskari Liukkonen Matti Paksu Irja Tuk.ia K<:.lle Valkonen Helga Jääskeläinen siht. Vuonna 1954 rakennettiin nykyinen koulur akennus lahtela- tilasta lohkaistulle tontille. Aluks i tämänkin nimi oli Väärä1.än koulu, myöhemmin ni mi muutettiin Hiirolan kouluksi.
81
KGULUREITTEJ.A Alamaan kouluun Loukeen kouluun Honkamäen kouluun Kalvitsan kouluun Martti Savenius amaan l<oulll Loukeen suunnalta. Alko i Hokkas en talosta, jatkui Loukeen talojen kautta Rantapaikalle ja Matiskalan talon kautta koululle. Matkan pituus 8,5 km . Talvisin voi kulkea Alaisen jäätä myöten. Koskentaipaleen suunnalta. Mujusen talosta Pyörylään ja toinen haara Aunekankaan talosta Pyö~ylään ja tästä edelleen Halilaan, Huiskoon, Paaja1aan ja lopuksi Illaan talojen kautta koululle. Talvisin lapset kulkivat Huiskosta Karvaksen jäätä myöten Illaan kautta koululle . Matkan pituus 8 , 5 km . Veikan suunr.alta. Hännilän , Kasin, Ross i lan taloista kuljettiin Lustin, Uutelan ja Ollikkalan kautta koululle. Talvisin voi oikaista Uutelasta Vestjärven jäätä myöten ja sitten Isolan ja Tanelilan talojen kautta koululle. Pekolan, Vinnin ym . seudun taloista lapset kulkivat Leponin talon kautta Vehmaskylän tietä Ojalaru1, edelleen 01J.ikkalan kautta koululle. Matkan pl.tuus 7 km. Hä.ppälän kylältä. Haajalasta kuljettiin talvisin suoraan Ko.i vulaan, josta Laajan Jammelle ja jäätä myöten yli ja edellee n koululle. Vaihtoehtona Haejalasta Häkkilän, Pölhölän ja Koivula.:"l.den kautta Koivulaan. Matka 3 ,5 l<m. Kesäisin Haajalasta kuljettiin Häkkiiän kautta Pölhölään sitten Häppälän talon kautta, edelleen Papinkangas- talon kautta Alamaan kylätie11e, jota myöten koululle. Matkaa kertyi .1. km. Kavalan kylältä . Kuvalc.nmaalta ja Lintuharjulta tulevat reit.i.t yhtyivät Paajalassa . Tästä jatke"tti.i:n matkaa Manni.1 an kautta Alamaal'l l<yläb.elle, jota myö ten koululle. :'>1c. t ka noi n 6 km. Petäjäseläl tä Huuhanpuron kautta Korpelaan. Toinen haara Lintuharjul ta Hel tunkankaan kautt2. Korpelaan. S.i i t ä edellePn Lahtelan kautta- kesällä Laajan .itäpuolitse - tal\'P11a laajan ylitse jäätä myöten , koululle. Matkan. 6 ,5 ki lometr i i3. . Knvalasta, my ös Petäjäselältä asti, Pieksämäen tietä Asikkalaan ja Mankolan ohi Hiiro laan, josta Alamaan kylätietä koululle. Vaihtoehtona oikal.su rataa myöten. Matka 6-7 kilometriä. A)
82
Tal vis _Ln K.ovalan kylän J apeet oikai si vat Mar1kolan kohdalta Pölhölän ja Koivulahd en talojen kautt a Laaja~lam men yli koululle . Ka:ikkien Ko va.l an kylän kou1 urei tti t:m käyttö Alamaan l<eululle loppui 1948, jollo in perustettiin Honkamäen koulu . Honkamäen Kivikallioita kuljettiin PöJ kkylän pohjo ispuoli tse~ sam:->in Suurensuon lamm in po hjo .ispuol..i ts e Suurensuo n yl.i P.ieksäm8.en maantiel1e. Kovalass a siirryttiin radal le, jo ta p.i tkin kuJ jetti1n 'fUi rolaan, siitä Alamaan kylä t.i. etä koululle.. .Reittiä käytet tii n 191 0-luvulla. t>~atkan pituus o1.:i noin 10 km. Väärä l än kylän Lento l asta j a Lintumäeltä ym. seudun talo ista kulje ttiin Viljalaan ja ede lleen Ukkosen kautta Mus takorven tilan länsJ puo l itse Rö mpelinmäen ky lätielle, jota myöten P.i.e ksämäen maantielle ja sitä edellf~ en Hiirolan asemalle, josta Alamaan kylä tietä l-wulull.e. Matkan pituus 8 , 5 km. Käyt tö loppui 1949, kun perustettiin Vä.ärälän koulu. Römpelinmäen seud ul ta. Metsäpirtiltä Hallasuon kautta Römpe ljnmäen tiell e, ede lleen Laatikkalan ja Luoto järeven kautta Pi r t.in kehräämön kohdalle, Pieksämäen tielle, jo·l ta vanr1an tasoristeyksen kautta Al amaan kylä. tiel1e , jota myöten koululle. r1atka noin 7 km. Käyttö loppui Väärälän koulun alkae ssa . Roi tosta Kajani r'L talo sta Kasinmaalle, sLi.tä Kuusl.ahon kautta Haapaselälle, josta Haapasuo-tilan länsipuolitse Alamaan kylätielle 1 j o ta myöten koul ulle. Kajan.in lapset olivat viikot yötä sukulaistalo ssa Illaassa , mennen vain pyhiksi kotiins a. Useimmiten heidät kyydittiin kot oa hevosel la maanantai a.amtm a eväJne en Illaan taloon . Reitti oli käytUssä 1924- 1931. Matka noi n 8,5 km. Mui ttenk_i.n kaukai sempien taloj en lapset saattoivat yöpyä läh empänä koulua syksyn ja keskitalven aikana. Lapset joutuiva t käyt tämää n paljon polkuj a, jotka olivat talvell a nmmessa, ei.vätkä tieten kään aurattuja . Koulupäivä vt=myi jopa 12 tun tiseksL 1960-1uvun alusta koulumatka t lyhenivät korke.intaan vi i teen kilometrtin. Kunnan tuli järjes tää kyyditys jos matka oli yli 5 km. Elleivät y leise t kulkuneuvot soveltuneet, e.i kuitenkaan yh~ tä lasta varten järjestetty erilli stä kul jetus ta , vaan lapsen vanhemmille maks ettii n ylt viiden kilometrin meneYäJ Ui matkan osalta saatte korvausta heidän kuljetta-essaan lasta. Anna-I,Lisa Valkonen Lo.u keen koulu Kas inmaalta (Kauppisen talo) Hakosuota myöten , Takaistenkangasta. ja 1\akaistensuota myöten Loukeisen rannalle . edelleen loukeisen eteläran taa r.oukeen l<:ou1mm., j~ka silloin toim.i. vuokratiloi ssa Väliaho talossa . •.ralvisin voi Loukeis en jäätä myöten. MatKan pituus n. 4 km. Käyttö loppui 1940-luvun alkupuolella. 83
•
Oiva Herttuainen
Honkamäen koulu
I,uotolasta ja Luoteenkankaal ta P1"5l kkylän kautta Honkamäen kouluun. Koulu sijaitsi silloin Honkamäki-tilalla. liiatkan pituus n. 4,5 km. Käyttö loppui 1953. IYiikkolasta Pankamäkeen (Kalle Kovanen) , josta edelleen Pankamäen kylätietä kouluun . 'l'oinen Hakaniemestä tuleva haara yhty i edelliseen Pankamäen kohdalla. Matkan pituus n. 5 km. Käyttö loppui 1968. Rintee läs ·+;ä Purholan pohjoi.spuolelle vanhalle Pieksämäen tielle, jota myöten koululle. Matkan pituus n.3,5 km. K~yt t ö loppui 1968 . Kasinmaalta kylätietä Kasinmäelle , josta polkua pitkin Koivulaan , edelleen koululle. Matkan pituus n. 3,~ km. Käyttö loppuj 1968. Roitosta vanhalle Pieksämäen maantielle, jota myöten koul~lle. Matkan pituus n. 3t5 km. Kuvalanmaalta Eeltunkankaan, lintuharjun ja Petäjäselän kautta Pieksämäen maantielle, jota myöten koululle. Matkan pituus n, 5 km . Luotolasta r<!ankolan kautta Pieksämäen tielle ja Kivelästä Kal1iolampi tilan, Luoteenkankaan ·ja Ki viaelän l<:autta Pieksämäen tielleJ jota myöten kouluun~ ensin Honkamäki-tilalle ja myöhemmin uudelle koululle. Matka Luotolasta ja Kivelästä n . 7 km. Anna-I •.i i sa Valkonen
Ka.lvits an koulu
KiviKallioita ja Nyytilästä Pankamäen kylätielle, josta Tuhkakangas- tilan kohdalta polkua myöten SuomäkJ.- U lan kautta Rinteelään. Si itä ed elleen Syvälahden tilalle, josta kylätietä Ka lvi t san koululle. Matkan pituus n. 9 kilo:tH~triä. Käyttö loppui 1948. Kivi kalliolta ja Nyytilästä sekä Honkamäestä kylätietä P1 eksä.mäen maantt el1 e, ~jota. myöten kou1u lJ.e. Tähän yh-<:.yivät Honkamäen päällä Huuhalta ja Koivulasta tulevat haarat. Lumettornana aikana voitiin oika.i sta Le.ikkaan (Honkamäki- tiJa) ja Pulkkisen (Honkamäki- ti la) kautta Pieksämäen t.ielle, tai Purholan kautta Pieksämä en tieJ Le. Matkan pituus n . 10 km . Käyttö loppu.i 1948. Pankamäestä VaHco sesta IH etajärven eteläpuo:U tse SyväJahteen, josta ky1ät.ietä kouJ.ul.l.e. Tähän yhtyi Hietajärven eteläpuolella Panl<amäen Hyyryläises tä tul eva haara. Samoin Pu olukkaniemestä Hietajärven yli tuleva venereitti yhtyi Syvälahdessa samaan reittiin . Matkalla oli hankaluutena Hietajärve11 eteläpäähän laskevan joen tulviminen keväisin. Hietajärven kaakkois -
84
kulmalle, Peltomaa-au tion laitaan ol.i laitettu pi tkospuita kulun helpottamiseksi vuonna 192 3 . Matkan pituus n.5 kilometriä. Käyt tö päättyi 1948. Jääreitti Pank amäestä HyyryJ.ä.isestä H1etajärven jäätä myöten n. 3 km, järven poh joisrannal1e. Sitten po l kua pitkin Vuolenlammelle ja sen yli kou l ulle. Matkan pituus n . 4,5 kilometriä. Käyttö loppui 1948. Kas .inmäE~l-tä kylätietä myöten :Pi eksämäen maant i elle, jota myöten koulu lle. Matka n pituus n . 6 km. Anna-Liisa Valkonen MUISTOJA KA1VITSAN KOULUTEf LTA Entiset oppilaat Pankamä.en ja Honkamäen seudulta kertovat , että koulumatkal le Kalvitsan kouluun täytyi l ähteä aikaisin aamu l la, jo pimeällä. Koulu alko i klo 9.00. Äiti voi saattaa joskus lyhdyn kanssa alkumatkalla. Joillaki n lapsilla oli myös sähkölamppu, jolla valaistiin täpärissä paikoissa. Sitä ej saanut käyt tää jatkuvast i , pattereita olisi kulunut liian paljon . Ja ihmee llisesti kuulemma taito kehittyi kulkea aivan pimeässäkin po lku jaki n myöten, matkan muisti jo niin tarkkaan , miltei askel askeleelta . Mutta pimeässä ja hämärässä kulkiessa ol i yks.i - itseään pimeää rnil t ei suurempi hankaluus - mörkö jen ja kummitusten pelko. Aikuise t olivat aja. t telemat tomasti kert~meet Japsille se:J.la.isia olevan . Mielikuvitus loiht i puj.sta pelottavia h ahmoja. ja kl vien ta., kana piileksi mi e l ikuvi tuksessa mörköjä . Kun tällaisessa tilanteessa sitten sattui kuulemaan lin tujen tai muiden metsän eläinten aikaansaamia rasahduksia, oli pelko suunnaton. Ve~; is eJ Jä kelilläkään ei jalkaan pantavaksi ollut kumisaappaita , oli vain nahka kenkiä. Nämä luonnollisesti kastuivat l äp i. Sat.t•8l la myös veräjii.p1.mt, joitten yli täyty i kiipeilUi , olivat Likaisia ja vaatteet. likaantuivat helposti. Kun sitten päästiin koulu.l1e asti kengät märk inä ja sukat makkaralla, au ttoi opet ta &a t ilannetta ri pustamalla märät sukat hellan tan ~~o lle ja kengät hella~ päälle kui. vuma a~. Y~oul.um:::n: kc:J l.la vo i u se i n tyt ti:> jä ko hd ata sel lainenki n yllätys , e tt·ä poja t hyökkäs i vät p.iilosta kimppuun. Eräs tyttö oppilas kertoi heidän ty ~ töjen sitten kerran poikien hyökätess~ ha~anneen kankaisilla, kirjasisältölsillä koululaukuillaan po.ik.ia. Ke rto ja arveli , että he.idän laukkujensa iskut eivät t untuneet muka vi]ta , koska väijymJnen ja kiusaaminen oli lorrmnut . Täs sä t:-3paukset:'lsa k bi.,ri. nä:in onnellis esti, muttr.:;.. kylLi jotkut tytöt joutuivat kulkemaan välillä p.i t empiä koulure.i t t e jä sen taki a . kun tiesivät poik1 en olevan väi jymässä, va1miina he.i ttämään se1laisia lumipallo ja, joissa oli kivi sisällä. Uhkaukset olivat kovat jos tästä joku kotona t ai koulussa kertoisi.
85
•
lloisiakin yllätyksiä sentään koulum atkoi l l a oli. He vosmiehet ot tivat i.lman muu ta koululais e t kyytiin h ei tä tavatess aan . Samoin ne harvaluku.i.set autot, jotka Pieksämäen tietä sil loin kulkivat. Ja autokyyti - se oli jotin se . Jääreitti houkutteli jo skus salaakin si tä kulkemaan, kun t iesi matkan olevan lyhyemmän ja jään parempaa kulkea kuin maata myöten, vaikke.i kotoa ol t ukaan annettu l upaa jään heikkouden vuoksi. Onne ksi ei kuit enkaan Hieta järveä ylittäv i en las ten al la ke r ta akaan jää pettänyt. Va.rjel u s oli mukana myös venematkoi1la, vaikka kerran kovalla t uu lella koululaps ien ven e rotä ei kuulunu tkaan kotirantaan. Hä tään tyhyt äiti ,juoksi naapuri i n itkien: 11 Koulul.aisi a ei ole tullut, nyt ne ova t varmaan hukkun eet ." Naapurit k ehottivat äitiä läh t emään takaisin koti in pienten las ten luo, jotka olivat jääneet yksin ja lähtivät rantaa myöten kävel len kado nne ita etsimään. Ja sieltä he löytyivä t, toisen lahdekkeen rannasta. johon tuuli oli heidän veneensä väkisin kuljettanut, pi enten käs ien turh aan ponnistellessa airoissa . Kun koulupäivä matkoineen olt si tten illansuussa takana ja sai ava ta kodin oven ja riis ua matkavaat teet ja massu sai vie lä ruokansa , kutsuik in s änky vars .in.k in pienen koulula isen peiton alle ja unten mai lle. Koulureppu tai ·~laukku jäi u sein kirjoin een ja vihkoineen koskem at~o maksi 9 omista jan voimat eivät enää läksyj en l ukuun riittämeet.
86
81
---
K A UP P A T 0 I Ml N T A
Ryhmätyö
Vl LLE TIUS.ASEN KAUPPA si j ai ts1 H.iirolan asemalla , RauhaJa 10: 1 1 talossa~ Tiusanen piti. kauppaa vuoteen i 919 . Alkamisa.i. kaa ei tiedetä, mutta kaupat eivät ole voinee t ilmestyä Hiirolan kyläkuvaan ennen rautatien valmistumista v . 1889 tavarankuljetuksen järjestyessä . Samassa paikassa ovat kaupanpi toa jatkaneet Tiusasen jälkeen : Albin Kääriäinen 1919~192 5 Hannes Lampinen 1926-1927 August Vilhunen 1928-193 2 Vilhunen rakensi uuden kaupparakennuksen maantien ja ent.isen rakennuksen väli.in. Nykyl.nen K-Kyläkauppa J-P Häyrinen sijaitsee tässä. V.ilhusen jälkeen ovat kauppiaina samoissa t iloj_ssa toimineet: Löytty 1933-1936 Aune Hal inen 1937-1940 Aatu Toivakka 1941 - 1943 Erkki Vi llanen 1944-1949 Oiva Villanen 1950- ·1969 T:mi .E . Villanen Elvi Pulkkinen 1970- 1971 H.iirolan 7~alouskauppa Eino Häyrine n 15 . 8 .1972- 28.2 .1 983 " Juha-Pekka Häyrinen 1.3 . 1983- K-Kyläkauppa J-P Häyrinen JUUSO LEINOSEN KAUPAKSI miehensä nimellä kutsuttu Evel.iin a Leinosen kauppa SJ.jai tsi myös Hiirolan ase malla, Majala-tilalla . 'rämänkään l<aupan a1kamisaikaa ei. tiedetä , mutta sen muistetaan olleen ainakin jo no in vuonna 1912 , jolloin kaupparakennus muistetaan hyvin uutena . Evel iina Le.inonen piti kauppaa noin v-uoteen 19 20. Hän en miehensä Juuso Leinonen oli ratames tar.i. ( rau tatievirka.ili j a) . SA.mo :i. ssa tiloissa toimi Sir!<ka 1J5.psasen kauppa vuosina 1927- 1928. l•iiKKEI,IN TYÖVÄEN OSUUSKAUPPA ~U kkelin Työväen Osuus kaupan H.i.irolan myymälä aloi tt.i toim.i.ntansa Maja:ia-talossa, vuokratiloissa. Tämä tapahtui Eve1:i. ina Le inos en lop etettua kaupan pidon. 1927 liike rakensi maantien toiselle puo1elle 9 AJ.a-Pirtin maasta ostamalleen pel to t ontille oman kaupparal<ennuksen . Nimi muutettiin 1930-luvul la Osuus liike Savonseuduksi.
88
Mikkelin Työväen Osuuskaupan - Osuusliike Savonseudun myymälänhoitajina ovat olleet: Augus t Eteläinen 1920-1 923 1923- 1929 Eero Hokkanen 1930-1 931 Eino Huoponen Emil Hentunen 1932-1933 Sulo Tammisto 1934 Reino Järvinen 1935-1937 välisenä aikana U II Erkki Hietanen Vä inö Häkkinen '1938 Janne Viuh~conen 1939-1947 Kauko Valg.ren 1948-1954 1955- ei tiede tä mihin Sulo Purhonen asti Ei tiedetä aikaa . Veikko Väisänen Tuomas Alin -1971 Reino Pulliainen 1972-1976 Sirkka Pulkkinen 1977- edelleen. Eka- Hii ro la Ann.a- Li.isa Valkonen Kertoi Vainö Häkkinen Kuten entisaj an muissak.in. kauppalii.kkeissä, oli myös tässä kaupassa sekalaisen monipuolinen tavaraval.iko.tma. Maataloustarvikkeista maini~takoon: Hevosen valjaat sekä hevosen kengåt , jotka olivat kauniisti kokonumeroitten mukaan tangoissa riippumassa. Köyttä oli useampaa paksuutta ja kullakin oli oma paikKansa miehen korkuisessa telineessä . Oli pyykkinarua , hevosen oltjasnarua ja köyttä kolmea paksuutta . Köysi oli valkoista sisal- hampusta tehtyä ja s.i tä kutsuttiin manillaköydeks.i. Tätä köyttä valmistetaan vielä nykyä~nkin . Valopetroolitynnyri oli heti oven pielessä korokkee lla odottamassa asiaKkaan t a rvetta. Tästä 50 l:n peltitynnyristä otettiin valopetraoli alareunassa olevasta raanasta 0,5 1 tai 1 l:n mitta- astiaan ja kaadettiin ratin välityksellä asiakkaan astiaan, joka oli tavallisimmin 2-3 :n litran vetoinen las ipullo. jonka ympä r ille suoj aksi särkymistä vastaan oli. tehty pyö-reä pärekori.. Myös pel tikannuja oli käytössä jonkin ver.·ran. Kansanomaisestj_ valopetroolia kutsu t t iin lamppuöljyksi, olihan sen ainoa käyttö tarkoitus lampuissa ja lyhdyissä . Terva oli kellarissa isossa puutynnyrissä . Alareunassa öreva tappi irro ttamalla laskettiin tervaa asiakkaan astiaa..'1.. Väkilannoitteita alkoi tulla vuonna 1926. Nämä olivat 1ÖO:n kilon 'Kangassäke.i.ssä ja laatuja löytyi seuraavas ti : superfosfaatti, i<alisuola, luujauho ja tuomaskuona . Viimeksi mainittu oli rautatehtaiden jäte, hitaasti liukeneva fosfaatti valmis te. N~.i. tä säilytettiin ulkorakennuksessa. '89
90
Vaatteet olivat yksi myyntiarti kkeli~ Löytyi alusvaatteita paitoja sekä housuja. Mieh.ille oli puuvi llakankaisia työpaitoja ja villapaitoja. Miehille oli myös päällysvaatteita: työpuseroita ja päällyshousuja . Pukuja ei ollut~ Lippahattuja, karvanattuja ja rukkasia kyllä löytyi . Kankaita oli monenlaisia. Miesten työpuserokankaaks i oli tummans inistä , kirkkaan punaraitais ta lyyssikangasta . Miesten päällyshousukangasta oli useamman vär.is:i.llä raidoilla . Oli saata v ana flanellia, josta ommeltiin miehille paitoja sekä alushousuja miehille ja naisille. Oli palttinaa naisten pal.doiksi. Ja oli aivinaa, miesten alusvaat ekangasta, sekä valkeaa että siniaivinaa. Ja sitten oli vielä na.isväe1le hyvin tärkeä kangaslaatu~ retonki, josta saatiin kauniita mekkoja, hameita ja puseroi ta. Kenkäkauppa tämä kyläkauppa oli myös . Mieleisiään jalkineita voi alkaa valita katselemai la ylöspäin, sillä katossa riippui nJputtain lapikl<ai ta ja mu.i ta nahkakenkiä ja huop ikkaita. Näitä o tettiin sitten alas kepillä, jossa oli haarukkarauta päässä . Saman laitteen avu lla ne laitettiin myös sinne ylös. Taloustavaraa oli myös. Oli kahvikuppeja. lautasia, kahvipannu Ja, paistinpannuja , pieniä patoja, savikuppeja ja savirJukkuja. Saviastiat olivat halpoja ja niinpä niitä ostettiinkin paljon . Ämpäreitä oli peltisiä sekä emalio.i tuja . Elintarvikkeita löytyi seuraavasti: Silli- ja silakkatynnyri t olivat kaupan nurkassa. ole'•.rassa syvennyksessä. Li.ha, joka. ol.i s.ian suolalihaa, oli. puutynnyrissä tai isossa puusaavissa kellarissa.. Oli myös "amerikan läskiä", jota tuli Ame rikasta noin vuos ina 1918-1925. Sitä nimitet ti .in myös n v'ilsonin piru:raksi 11 , Amerikan presidentin mukaan. Liha oli paljasta Gilavaa, joka oli pakattu 60x25x6 cm:n kokoisina paloina 240 kg:n laatikoihin , saipietari suol aa silavapalojen välissä. Tämä liha säilyi eri ·::täin hyvin huoneenlämrnössäkin . - Tässä yhteydessä on kerrottu myös ke ksittyä tarinaa kyseisen lihan tuotantotavasta. Kerrottiin, että siat ajettiin siellä Amerikassa teräväreunai.sen metalliympyrän läpi, joka leikkasi pintaläski.t pois ja sika. jatko.l. matkaansa ka~vamaan uutta läskiä . Amerikasta tuli myös la.ardia, jonka tuonti jatkui kauemmin kuin 11 amerikan 1ä-Sk.it l.n:- IJaardi oJ.i 25 :n kilon laatikoissa, josta sitä lohkais t iin puulastalla tai veitsellä asiakkaan tarvitsema määrä . Sitten ostos kääritiin voipaperiin. Jauhot ja ryynit tulivat säkeissä , jotka tyh jennettiin huoneen s e inustalla, hyllyjen alla oleviin laatikoihin. Jauhoj a oli paria karkeutta ru:isjauhoja. 91
ivJan:oa- ja kauraryynit tulivat 50:n kilon valkoJ.sissa kangassäkeissä. Riisit tulivat 110:n kilon juuttisäke issä . Makaronit tulivat 10: n kilon puulaatikoissa ja ne olivat noin 35 cm :n pituisia pitkiä makarone ja. Sokeria oli kekosokeria f jota kansa nimitti toppasokeriksi . Kartiomais ia kekoja oli kolmen ko koisia: 2,5 kg:n, 10-12 kg:n ja 45-50 kg~n. Kääreenä oli paksu ruskea paperi . Nä:i.s tä so keri pieni tti i n asi akkaalle sokerikirveellä , joka oli litteäteräinent lyhytvartinen ki rves. Palasoker.ia ol.i. myös . Sahat tu p alasoke ri oli 50 kg :n laatikoissa ja puri stettua palasokeria 60 kg:n laatikoi ss a . Näitä vas taavia ova t nykyisin Si rkku ja Pulmu soke ri t. Hedelmi ä ol.i vain ku1vattu ja luumuja ja rus inoj ta . Rusinat olivat 12 , 5 kg:n puulaatikoissa ja luumut jonkin ve rran isommi.ssa. .Joulun all a tu li ku itenkin puutynnyreissä kauni in p1.ma.isia ul.komaisi.a omenoi ta. Ne tekivät hyvin kauppans a. _Keksej ä ol.i tässä kaupassa vain yhde nlais ia, noin 3 :n kilon pelt ilaatikoiss a olevia Hangon keksejä . Karam elle_jä ol i pyöreissä peltipurkeissa ja näi stä suo sJ.tuj.mpia olivat pien et punai set mansi kka-karamellit . Myös Kevät-karamellit olivat suosittuja, ne olivat paperiin käärittyjä marmeladikaramellejä ja nämä oli pakattu puulaatiko ihin. Molemmat olivat irtokaram e llej ä , joi ta punni.t tii n asiakkaan pyytämä määrä. Virvoi tu s - ja nau tintoaineet 'K ahv1 myy ti in säkeistä. Saatava.na oli pyöreäpapu.ista Helmi- kahvia ja kahdenla.isJa halkais tuj a kahvip apuja. Halkaistujen kahvipapujen merkk e jä olivat Rio , Santos ja Guatemala . Kahvi oli paahtamatonta ja t uli Brasili as ta 60 kg:n juut tisäkeissä. Sikuria käytettiin kah vin lisäkk eenä. Si tä oli Stan~ard -nl mistä, Riika-nimis tä, joka oli lähellä Viipuri a sJj a i ts eva n tehtaan tuo te, sekä l'i etarsaaren tehtaan valmis t amaa Jakob stad-sikur:i.a , jo ·~; a kans a n.imi tti "juakko tuatiksi 11 • Li monadi oli naulan ( 450 g) pulloi.ssa. Kalja · o li 0, 75 1 :n pu11o :i s sa ja s itä nlmi. tettiin 11 rapal<aljaksi11. Tuoakkaa oli seuraavia merkkejä : Armiro II(holkkitupakl<:a ), Arm iro V ja Työ mies (pö1l.i.tupakkaa) sekä Väkevä fJiatti (sät.k;.i- ja piipputupakkaa ). Tupa.kkat tulitikut ja pasti ll eri t olivat ainoat - li monaadia ja kaljaa lukuunottamatta - valmiissa pakKauksissa olevat tavarat, muut punnitti in kaup anteon yhteydessä. 92
-'favar a tu l i. j unalla aseman makas.i. inii n , j os ta kaupan apulaispoika hak_i s en kesä l lä rau tapyöräisillä käs i kär ryillä ,i a tal vel1a kel ka l la . 1926- 1927 paikkeilla alkol t avaraa tull a j oskus myös kuorma-aut oll a, kun ke skuslii ke ol.l hankkinut omi stukseensa kaksi kuormaau toa. Li ike ol i auki klo 7-18, pa.i t si lauantaina klo 17 :een. Tämä oli myös työ pä i vän pituus vuoteen 1926 asti, joll oin t uli 8 :n tunnin työpä.i vä. Sen jälkeen myymä länh o.i ta.ja j a apulainen vuo rotte1Jvat; niin, että liike oli senkin jäl ke en auk i saman ajan . ro 1 an kaupP.ara~::_::~u ~~E ~'Y_ky_~-~:_~--~i_!:_~_nne: Vil le Ti usasen kaupp ar akennus : kunnossa , yks ityi sasuntona , omi staa Veera Putkonen. August Vi l husen r a ken tamassa k aupp arakennuksessa toimi i nykyisin J - P Häyrlsen K-kyläkauppa . t-1 ajala-ta1 ot jossa to imi .Juuso Le i nos en kauppa, Sirkka Lipsas en kauppa ja M.ikl\elin Työvä en Osuuskauppa; kunnossa, maant i en puo leise ssa päässä kauppana ol oa ikana ol lut s isään tul o on muu t e t tu pohj oispuolel le. Yks i tyi sasuntona , omi s t aa Ur ho Asikai nen . M.ikkelin Työväen Osuus kauppa, välillä Osuusliike Savonseu tu, vuos i en 1984-85 vaihteesta l ähtien E- Osuuskunta Eka: eteläpää alkuperäinen , pai tsi vuorattu myöhemmin ja pohjoispäähän rakenne t tu jatkoa . !-f j i
KAUPP .A. J.~ I I KKEE'f HON l<" AMÄEN AJ..UEBLLA
Oiva Herttuainen Ensimmäinen kauppaLiike kaut ta ai koj en Honkamäen tienoil] ~ ljenee ollut Otto Koskisen 11 tavaratalo~ jonka Ott o vyhäsi s .i ll o.Lsen r< öulunt onti n j a vanhan Pi eksämäenti en t ien ku lmaukseen n . 19 53 . Liike oli kioskityypp i nen , joss a a siakas oli ulkona ja t oimitti asiRn:;a pienen l uukun kaut t a . Myöhemm i n liike muu t t i väh ~n mäki r i nnettä alemmas Huuh a--tj l an maalle , johon Otto kyhäs i " talon 11 l aud oista ja pah vista . Li i kke ~n menes tys jäi va r s i n l yhyeks i tukku .Liik ke i t ten pahansuopaj_s uud en vuoks i maksamattomasta luotosta . IJikkeen toi min t a loppu i n . 1955 . H o ~n vuo:ma 1956 r aY.~n t e li :f_E jö ~ia l l i kai nen Roi tossa om~s tamansa J okikLmpu- tJl an navP.tas t a kauppalii kk een ja rei1uv ar a s t oi.sta vsr.as t on , jossa Ai nonsa kanssa hoit el i kauppa l i i ke ttä j <~ post.1asema II : sta noin vuo t een 1968 , j o) l o i n vanhuus ja .he.i kl\o t erveys pani ilmoi t tamaRn kaupan kuo l i nilmoituks en.
93
Näin päättyi kauppojen toiminta Honkamäen alueella ja asiointi si.irtyi kauppa-autoihin ja lähimpien asemakylien liikkeisiin. Otto Eoskisen kaupparakennuksista ei ole mitään jäljellä. Yrj ö Hallikaisen kaupparakennus on nykyisen omistajansa puutyöverstaana ja asuinrakennus asuntona. Anna- Liisa Valkonen kertoi:Oiva Hert tuainen Alueemme po~joisosista käytiin myös Kalvitsan kaupoissa. Niinpä kerrankin Ville Gadding Honkamäestä meni Kalvitsan kauppaan ostoksille. Kauppaan oli juuri tullut uusi sillitynnyri. Silli oli entisaikaan yksi tärkeimpiä myyntitavaroita. Kauppias oli pyytänyt Villeä maistamaan ovatko sillit hyviä. Ville nosti tynnyristä sillin silmien kohdalta puristaen, vetäisi sillin kainalossaan takin ja hihan välissä puhtaaksi, si.irsi otteen s illin pyrstöön, kohotti päätään takakenoon ja antoi silli n hartioineen painua suuhun puraisten siitä poikki. Hetken kuluttua oli annos vatsassa ja kaksi suupalaa silll:.istä vielä tuli: ensin lceskirtmmis ja viimeksi pyrstö . Kauppias kysyi:"No, miltä maistui?" "Ejhän tuos ta yhestä vielä tiiä" vastasi Ville. Kauppias kehotti ottamaan toisen. Toinen silli koki samat vaiheet kuin ensimmäinenkin. Arvostelukin tuli jo:"Kyllähän noita syöp. " ASIOILLA KALVITSASSA
94
KIERTÄVIÄ KAUPPIAITA
Ryhmätyö Konttikaupp i as Eetu /,s.i'kainen aoui Hiirolassa noin vuosina 1920-1930. Hänellä oli tavarat isossa laukussa, 11 kon tissa", jota hän kuljetti selässään . Talvella hän saattoi käyttää potkuke lkkaa . Myytävänä oli ompeluneuloja, -lankaa, nappeja, kuminauhaa, sukkanauhaa, lampunsydämiä ja muuta sellaista.pikkutavaraa . Kiertävänä konekaupp iaana alueellamme muistetaan Anani as Nykänen , jo ta kutsuttiin Niikko Nykäseksi. Hän asui useammassa paikassa Hiirolan seudulla, mm. myöhemmin Tuomin torpaksi kutsutusea mökissä . Hän kiersi noin vuoteen 1940. Hän myi separaattoreita, ompelukoneita ja maatalouskoneita. Maatalouskoneita siihen aikaan olivat hevosvetoiset aurat ja karhit , puimakonee t, öljymoottorit ja kotitarvemyllyt.
KIOSKIT
Ryhmätyö Einari ~'ull.inen pj ti kioskia 1940-luvulla Hiirolassa. Kioski sijaitsi maant1en laidassa , sen länsipuolella , Alamaan tasoristeyksen kohdalla.
U:rho ;\s.ikalscn kioski 1960- luvulla sijaitsi maantien l aidas sa Savons eudun myymälää vastapäätä.
95
l
P 0 S T I POSTITOIMISTOT
Ryhmätyö Hiirolan postiasema I Roiton postiasema I I - toimi Yrjö Hallikaisen kaupalla n. 196 5- 1968.
POSTIN KULUN HISTORIAA Mlkkelin pitäjän historia sivut 414,415, kertoo: Osa talonpojista suorltti halliosuutensa (talonpoikien vuoron perään suor.i. ttama kes tik.ievarikyydi tys) kuljettamalla kruunun virkamiesten ja heidän suostumuksellaan joskus yksityiskenkilöidenkin kirjeitä. Tämä virallisen -eli kihlaklli~nan postin kuljettaminen oli vuoden 1636 postiasetuksessa uskottu postitalonpojille ja järjestelmä oli käytössä aina 1900-luvun alkuun saakka. Seurakunnan posti sitä vastoin oli jo ennen kihlakunnanpostin perustamista kulkenut lukkarin välityksellä ja tällä tavoin erillisenä se hoidettUn 1800- luvun puoliväliin asti. Myös Pieksämäelle kuljetettiin Mikkelistä postia je 1700luvun alussa. Vuoteen 1734 asti posti kannettiin ensin Rämälään, josta posti talonpo.ika Olli f-1yyryläinen kuljetti sen suoraan P.iel< sämäen kirkolle. Vuodesta 1734 lähti en posti vietiin ensin Haukivuorelle ja sieltä edelleen Pieksämäen Kantalaan . Postitalonpojille kirjeiden kanto ei ollut pelkkä rasitus. He saj.vat korvaukseksi työstään verohelpotuksia ja luonnontuotteina tai rahana maksettavaa paJkkaa. Si tä mukaa kuin uusia virallisia postilinjoja syntyi, alkoi jo 1700- luvun loppupuolella kHd.ak·unnanposti väistyä valtakunnanpostin tJel tä. Sen tarpeita varten perus tetti.i.n postikonttoreita , joista ensimmäinen Savon alueella avattiin Savonlinnaan. Kaupungin jouduttua pikkuvihan jälkeen Venäjän puolellP. kuningas Fredrik f antoi 5o9.1744 käskyn uuden konttorin perustamisesta Mikkelin kirkonkylään. Postikonttori aloi.tti toimintansa saman vuoden marraskuussa. P(lSTIN KUI,KU !11 lROLAN ALU1!:EI,Ll1
Saveni us Savon radan valmistut tua 1889 lienee postin kulku siirtynyt Savonradalle . JJ:.tin lienee t.t=~pa.htun ut myös Hii.rolan kohdalla ja noina ai1-'. ·:Jin .~ on todennäkc.iResti perustettu m_yc5 s Hiirolan postitoim• p<: ikko . N3~kunta - arki:-;tosta on nähtäv1ssä, että vi.tme vuosisadan puolella on j<tlkapostirei t te ji:i si vupi täj issä ollut Juvalla, Hauk ivuorella , Mäntyharjul 1;- j . n . e., joissa oli myös postitoimipaikkoja. liiirolan jalk~postista ensimmäinen maininta on vuodelta 1918 postin palkan korotuksen yhteydessä. ~1artti
96
· Posti tuli Hl irolaan aamusella eteJ.ästä paln klo 7 : n aikoihin 9 henkilöj unan yhteydess~ olevassa post ivaunussa. Näin muist e taan tapahtuneen hyvin pitkän aikaa. Noin klo 9 .3 0 tuli pohjoisesta päin postiji.ma tuoden postia. Illalla tulj etelästä postijuna klo 19 aikoihin, klo 21 tuli myös pohjo .i sesta postijuna . Postivaunussa oli kirjuri ja postimies. Ainakin 1910- luvulta lähtien muistellaan junien kulkeneen näin . Ensimmä isiä tietoon saatuj a postitoimitsijo ita ovat olleet : Pietilä 17.12.1 903 Melard 5 . 7 . 1904 Auli Leinonen 15.11.1904 Viktor Tammi 20.1.1909 Oskar Guido Tapio Aminoff on määrätty Hiirola 2 lk:n postinholtajaksi 15,4.1910 alkaen ja siirretty Hauki vuori 2 lk:n postinhaitajaksi 2.11 . 1912. 2 . 11.1912 linjasähköttä jä L.Paukka1a on määrätty hoitamaan Hiirolan 2 lk :n postiasemaa. 18. ·12.1 9 12 raut at_iek.ir,jur.i. Henrik Gunnar Berneri on määrätty hoit amaan Hiirolan 2 : luokan postia toistai se ksi . Tähän katkeavat tiedot postinhoitajista vuoteen 1926 , jolloin es.i..intyy asemapäälJ..i.kkö Ant ti Porvanen Hi irolan postinhoitajana 11.9 .1 926- 31.12.1928. Häntä ennen oli muistitiedon mukaan Hiirolan asemapäällikkönä Lofett aika pi tkän ajan ja hän lieneekin to i minut postinhoitajana koko Bernerin ja Po~~a sen välisen aja~. Antti Pervasen jälke en 31.12. ·1928 oli Johannes Onikki aina 31. 5 . 1958 saakka H.i.i.rol an postinhoitajana, josta lähtien on ollu t Raij a Leh kon(m post:i.nhoitajana ja on edelleen. Joss akjn vaihees sa on Hi.iro la:n I I lk:n postiasema muutettu pos tiasem& I :ksi. Postiapulaisina Hi_irolan poAti.s sa ovat olleet: Sei ja Ra utio 1 . 6 . 1950- 30.1. 1951 t-1ai ja 1'-!uukkonen 1. 2.1951 - 30 .5.1951 H.Honknnen 1.6.195 1-31.1.1952 Lahja Loikkanen 1. 2.1952- 30.1 .1953 Ra.i ja Lehkonen 1 .6.1 952- 1.6.1958 Kai ja J.ehkonen 1.2 . 1953- ede lleen f"lu.i.st.i. t .:i edon mukaan ensimmijinen tiedo ssa oleva jalkapostin jakaja oli Eetu Asikainen . ::; i"itä, m:i.llo.in .hHn :ryhtyi to.i.meen, ei ole tarkkaa tietoa , mutta ainakin 19 ·1 0- 1 uvuJ.la hän ol.i. postina ja lopetti 192~ pa ikkeilla. Hän kuljetti postin jalkaisin , talve!la työnnett.8.vää , rautakiskopohjaisilla jalaksi lla varustettua ke.! kkaa apuna käyttäen, mutta kesällä tuohikantti selässä käv0llen. Po stin jako oli kolme kertaa viikossa ja postireit ~ n pituus n . ~0 km, alkaen Hii rol asta, ja kulkien
97
l
f1:lamaan, '.fehmaskylän, Seppäiän ja Rär:1äJ.än kautt a Hiirolaan. Pos tin jättöpai kko j a i:äll ä linjalla o] i Alamaan ko ulu, !qatiska.l.a , Rantapaikka, Norokorp.i , Soutjoki , Antti la , r .oukeen talo, josta tul "Liln takaisin Rantapaikal 1 ~ ja edelleen Huisko , Halila, Myyrylä , Pekola (myöhemmin Vinni) , Lepon.i , Le.inikka , Lusti, Veikka , Kangaspelto, Seppolen t .i. enhaara, Vehmaskylän tienhaa ra, Kuurula , Aro la, Karppala ja Rokans elkä (Peltola ). F.;etu Asikaisen jälkeen post.ia jakoi E:lno Nykänen Ala maasta. Hän kulki rei tin talvella huonolla kelillä hevo se lla ja hyvällä hiihto kelillä suksil la. Kesällä hän ajoi polkupyörällä. Vuoden 1930 alusta postinkuljettajaksi ryhty i Aarne Rautio . Hän kuljetti postia talvella hevo sella ja kesällä :' ekä ~evos e lla että pyöräll::t . Vuorl en 1939 alus ta alko :i postia kuljettaa Hi skias Kovan en . Hän kulki aluk si talvella po tkukelkalla ja kesä isin polkupyö rällä. l\1yöhemmin hiin kull<.i myös hevos ella. Kauempana as ema lta asuvat mu.i stavat hänen toimittaneen myös pankk i asio .i ta post.i matkoil lc=tan . Viisikymmenluvun alkupuolella, ehkä 1954, alkoi Vehmaskylän tie llä sä~nnölli nen linja-autoliik enne. Tästä lähti er. posti tuli linja- auton mukana Mikke listä. Näin KovaselJe jäi vai n väli Hii rola- Rantapai kkaJ noin 6 km . Uutena r e ittinä t ähän aikaan tuli Hiirola- Väärälä reitti, j onka postin Kovanen myös kulje tti. Tässä vai heessa pos t :in ku lku muuttui 6- päi väiseksi, kun se aikaisemmin oli n llut kolmena päivänä viikossa. Vuoteen 1946 H i.i.rolan läh.iseudun asukkaat hakiv at postin Hijrolan post istA, jo sta po stia jaettiin aamuisin ja iltapäi v8.llä k i.n. VC',s tin P ii r;• l aflta joutuivat hak emaan aini" Honl< amäes t ä as 7, 1. . V1.wmP 1 q46 a.l koi linja·- auto kulj eti;- ~ pos t.ia jo~ a <H'k.ipäiv·ä Hi i.rolasta pohj0 isee n päin . Lin~? -aut o s ta postj j ätettiin tienvarteen varattuihin 1aRt ik0 ih i n t ~Jo i ~in johtavien teiden rist eyksJin. i :: ki ns Kov;:q=~r::n jii ä tyä eli-iY. h Pe1le 1959, a1ko .i Aarne Hämä., inen xu1;jP. I: 1.aa pos tia 11r~j,,_iJla H·i.:i. rola- Ra ntapaikka ja 'i .: i rc•la.- Väi'~ r:t ! il - O:r:-ls en ta 1o- Karppa:J ;: . ~:
lJ.LiroJ. 2.,.Honk <Fifiiki sa.i postfrei Lin, ky1,'=i.Jäi sten A.kti .i vis en t.r)' ·:l_i m 'i: ;n tu1 ok ~:.r·· na , 19 70. Nä.iJ'I s aAt i.in posti tu1 emaan ··, , ~.. :)_ ,;;=::rwn e 1.tä <uriPn t i.r.:: '·: la i L::t<HL Post inkul jett2. jaks i !,1:J i Cl .LVR H'.;'r·:. l.tJ rl.;'18n , j ··;k. p .i.ti t f:!l1Vi väii. 28.2.1980 saaki'::: . .:arne Hä'Hiilä.i n en t un :~_i.irol<~ - Honkami:i ki linjan posti~klll jRttaj a~s i He rttuais~n j~l keen ja hän hoitaa tehtävää ed elleAn. 1 . ) . -1980 tuli Hii.rola- Vää r än. reit .i n posti njaka jaks.i Matt 5 J.:'~ur ikain en. J:änen jä1kPnnsä 1 • 5. 1984 Antero Valkonen :: onl~am äes tä , a j aen re ittiä ede lleen .
98
Lain muutoksella 1970-luvun lopulla määrättiin kantopostin reitit niin, että etäisyys postilaatikon ja talon välillä saa olla enintään 500 metriä, elleivät tieolot ole esteenä. Niinpä alueemme postireiteillä postia jätetään huomattavasti useampaan paikkaan kuin ennen.
99
S ÄH K Ö N T U L E Ml NE N ['•1a rtti Saveni us 191 0- lu vulla
_1\ l
amaan kylässä
~ia
tj ska] an tllalla tuotettiin
säh;<öä v a laist11kseen gen eraattorin avulla.
Generaattoria pyc.i ri tti höyrykone . Höyrykone oli han ki.ttu voimanlähteeksi myllyn jauhatuksessa. Kun miehen , kone en käyttäj än pitj aina olla valvomassa voimak kuutta ja l aitos tyydytt i va .i n tilan tarpe en , tuli s;:, kall i..i.ksi ja valokin ol i huononpuoleinen. Stin n.i te 11 enee o lJ.u t 25 voJ ttia. Nä inollen lopete ttiin sen käy t t ö muutaman vuoden käytön jälkeen 1920 l '~VUfl. alkupuo] ~~ 1] a .
Vunnna 1945 maa l iskuun 4. päivä k lo 14 pidettiin Alamaan kansako u lulla kokous, j ok a oli j.lmo.i tettu p aikkakuxltalai sill e tarko i tul<sella sähkö.i s tää Alamaan ja Hiiro lan seutu yhty~än puitteissa . Kokoul< seen oli saapunut 29 kLLnteistönomi stajaa. Insinööri V.Rapi a, joka oli sivutoiminen Rämälän Sähköos uuskunnan johtaj a , selostJ kok nuksell e mitä mahdol l isuuksia on saada s ä hkövirtaa k.o. osuuskunnalta, jos asukkaat pii~1 t tävä t alue e n sähköistää. llsi as t a oli aika:i.semm in neuvo :. e l tu ins .i nö öri V . Ra.pian ja osuus kunnan johtoelinten ja muutamien palk kakunnan henkilöiden toime sta. Johtaja , insir.öö ri V. Rap .ia v oi kin antaa kokouk sen osanottajille melko tark a t ehdot mahdo llises ti perustettavan yhtymän saamiseksi. Asia tulikin n ·i in selväksi, että kokous valitsi puheenjohtajan ja si .h tR ~ rin ja päätti tämän j lilke en niis tä toimista joLka ovat ta r peen sähköistämisas ian ~te enpäin vi emiseksi. Ko kous päätti ensiks.i , että rakennet aan kaksi mmmtopiiriä, to inen Alamaah al"l ja toin en H.Urn 1an seu.d.u11e. /;i.h vistetti.i.n i. a.r.i fflyl-<sikc)t, j otk a oJ.i vat s amat kuin ny~yi sien sähkö yhtymien käyt1~mät, eli lämmitettävän huonel.Hvur: ja pe ltoh ehtaari en p t:rusteel] R . Näin saaduilla y ks . ik~illä on j o kais en yhtymään li it tyvän o sallis tuttava mer. o ; ··. i n • Päii t. ett.iin suorittaa ko::.-kec.jänn i te li n.jan kuin myös matalajt.~ nni tel i njOj f~n mi ttau.l<.set ta r v.iJ.<k e iden h ankintaa varten. A.l · :. ~Haan m'J.unt op.i j;:'.iin V81 .i.itji n Um1o Lamp inen, Tauno Närvän P:l ja f'1ar t t .i. Saven i us. ll.i.i rolan muun t ·)pi .iriin val..i. tti .i.n Janne Vj. uhkonen, Aarne Ra11.ti o j a .Ja1 marj Kai piainP.n.
: ; c·~·Ira~; vass·'l
1':' _6 . 19 45 pidP- t :,· :: ;sä kokouks essa vahvj.stet tJin .'' ksi\·-'.Örl':·: ksu, jok<::: p.iti mak~-> ~:'l.<:t os akkaiden 23 . 6 . 11:. 45 m~'>nnessä :1ik:::ti.semrnin 1:~adj tun t ari ffiyksikkö määrän
t ;:·r- iffi ~l
rrn; Y.aan .
:-::·.!:!assa kokouks essa päätet U j n antaa muun tajakoppien te:..(o ur.akkana halvimman t ar jcm .~;:=:~"n tehn eelle ja päätettiin k0rkea jänn.i te J; ·n,jan rakennust öi s tii. Stir1!<öpylväät t·JJ ivnt paikaJ.listen ma;::momistaj.ien metsis~~ . Hinta ol J Kovit tu yhtymän k anss · Pylväät tuotiin 100
:<evosel l a l.i.njan Jäh.i Htö1 1A .1a kuor.i ttiin paikan päällä. Rakennustyöt edi styjvät, n.iin, että molempien muuntopiirien alue.i lle s aati.ln talouks.iln sähköjä , ei ku.i tenkaan l äheskään ka.ikkiin, ko s ka e:i saatu kylliksi tarvikk eita. Rämälän Sähköosuuskunt a anoi heti ke väällä minist eriöitä 1 upaa ostaa kupar.i - ja rautalankaa sekä P.ristei tä , mutta määrät olivat ri ittämättömiä , niillä päästiin vain alkuun . Päämaja~ t opok raffikunta tarjosi N. Saveniukselle Visu lahden , Sairilan koulul<odin ja Sutelan päämajan käytössä oll eita, tarpeettomiksi käyneitä sähköjohtoja pientä maksua vastaan, P.dllyttäen että ne purki itse . Yhtymä ei näitä kuitenkaan huo1..i.:nut. ~;a venius o tti asentaja Helge Nordmanin muka an j;=~ he purkivat Jinjat alas - ja ylösmenokaapeleineen ja ne vedett iin hetj Alamaan ja H.ilrolan rnuuntopiireihin. Savenius maksoi laskun ensi n itse , mutta toiset makso ivat hänellA myöhemmin . Vuonna 1946 tilanne pa heni. kuparin osalta nii n ettei sitä se.anut mistään , e .i 1uval1a, eikä mustasta pörssistä . N.iinpä yhtymä <mto.i. 2Sllkk aJlJ.e luvan ostaa mistä saivat ja vahvisti en.immäishinnan niin kupari. - kuin rautalangalleki n . Rauta)angalla vedettl i n vain pari Jan kaa , että saatiin valoja t 81oihi n . Lyhyitä pät ki ä ved et t ii n jopa pi i kkilangalJ.a . Vuonna 1948 saatiin 1000 kg kup urila nkaa , joka vedettiin kumpaank.in muuntopij.r.i i.n vo.i.mrl.vi rtaa tarvitsevi lle linjoillA . Aluekokouksessa t ehdyn päätöksen mukaan rakennettiin Alamaahan muuntaja PaajaJan maalle ,]a H.UroJan muuntaja Häppälän tilan maalle , rautatien lähen e, Häppälän ylikulkupaikan lähell e . lnon- 'Rc'3.i.volan saha raktmsi mlPmta jan Hallikaisen maalle ~~U ro l~n J aan.i.pai kan v.i. ereen . Pel to tur·.re Oy rakensi muuntajan Ko valan Vanki suolle , val tion maalle. Molemmat yht i öt rakensi vat muuntajansa omi lla kustannuksillaan ja ostivat sähkön korkeaj ä nnitteisenä . Yhtic5.itten korkeajänni tel.i n ja yhd.i stetti i n Ri:i.mälän Os uuskunnan verkkoon Kon tinlamm.in tila n maa1la Sr ppälän kylässä , kulkien 0J likka1an , f<:~jala n, Tane11lan, Rokka1an, 4arj ulan , Papinkankaan, •rauno le.n ;j a Häppälän t .i.l<'ln rnai ta. Vuoden 1 ~A8 aikana oli perualettu alueellinen sähköyhtiö , Suur - Savon Sähkö . Yhtiölln olj suunnj.teltu :n . m. Mikkelistä Hiir0J ~m ohi pohjoi seen korke;:ljänniteljnja. Yhtiö otti yht.e:rttä y~tymäämme ja tarjos i yh tymän o~ka ille liitty m.is th :.;ullr-S::tvon 'lr~h k::Jön. 10. 1 0 .1948 yhtymä n toi.mikunta päät ti a ntaa Suur- Savon Sähk~n arvioidA linjat ja tehdä muut tarvittavat toimenpiteet kaikkien yhtymään kuuluvien Ji ittämisekGi Suur- Savon Sähköön . Yhtymän toimikuntaan kuuluivet puheenjohtaj ina to imi neet Janne Viuhkonen , Oskar Laitin en ja Nlilo Kos kim aa . Sihteerinä toimi koko ~fh tymnn toiminnan aj;:,.n Martt.J. Sa.veni us . Toimikunnan jä101
seninä Alamaan muuntopiiristä olivat Uuno Lampinen ja Oskar Laitinen. Hiirolasta Aarne Rautio, Jalmari Kaipiainen ja Kus L Hämäläinen. Kahden sitkeän neuvottelun tuloksena syntyi li:i.ttymissopimus St.;.l..lr- Savon Sähkön kanssa. Yhtymää neuvotteluis-. sa edustivat Niilo Koskimaa, Väinö Komulainen ja Martti Saven.ius. 14.11.1948 pidetyssä yhtymän kokouksessa, jossa oli 45 osallistujaa, hyväksyttiin sopimus. Yhtymän osakkaat katsoivat sopimuksen edulliseksi, koska vailinaisesti rakennetuilla laitteilla saatiin jokaisen osakkaan liittymi smaksn täys.in maksettua. LJ i t ty j iä oli 64 osakasta. t.luetta oli Alamaassa ~1at.iskalaan asti, idässä Viljo Hänniseen, etelässä Kont.inlammell.e Mikko Haikoseen asti ja kaikki kylän keskustassa olevat kiinteistöt. Hiirolan muuntop.i i rln alue ulottui .lännessä Laatikkalaan (Ville Kovanen), luoteessa Kivelään (A.J.Häkkinen), pohjoisessa Asikkalaan (Saksan peril1.• ), Huuhanpurolle (Albin Hämäläine-n), Paa~alaan (Everd Hämäläinen) ja Lahtelaan (Heikki Lehkonen). Liittymissopimuksen allekirjoituksen jälkeen Suur-Savon Sähkö ryhtyi hPt.i rakentamaan matalajännitelinjoja kuntoon ja rakensi yhden lisämuuntajan Matiskalan seudulle. Suur- Savon Sähkön ryhtyessä jakamaan sähköä liitos tehtiin Hiirolan luona päälinjaan ja sähkö kulki päinvastoin kuin yhtymän aikaan
102
P A N K K 1 T 0 1 MI N T A
Ryhmätyö Hiirola n aR PmaJla toimii Pos t ipankki ja Eka- säästökassa.
Hiirolan postiasema I:sen yhteydessä toimiva Postipankki on alo i ttanut toimintansa 1940-luvun loppupuolella. Hiirolan postias eman pankkitoiminta käsittää: maksuliikent eA n, tlli llepanot, säästö- ja siirtoliikennettä, rajoitettua no t ariaattitoimintaa, pikala inojen välitystä ja valuutan va ihtoa . Eka-säästökassa , aika isemmin nimellä Savonseudun Säästökassa, Hiirolassa on aloittanut toimintansa 1930- luvun lopulla. Sääs tökassa toimii B-myymälän yhteydessä. Hiirolan seudun asukkaat ohjasivat tililleen alkuaikoina nimenomaan vilja- ja karjatilejä ja jossain määrin myös meijerltilejä ja palkkoja. Alussa tilinevaajalta ei vaadittu jäsenyyttä, mutta nykyisin tallettajan on oltava E-lii kkeen jäsen . E- säästökassa toimii muuten täysin pankjn tavoin, vain lainoja ei myönnetä~ Nykyisin tulee asiakkaiden tileille pääasiassa palkkoja, eläkkeitä, lapsilisiä, karjatilejä ja meijeri tilejä.
lf
~a-thd
"Ar ~r<Nr~&h;, ;a At:'n6il'v
/-'.Jt1•mVUA 4~fd. .. 103
R AD I 0 N T U Al~cemme
~
E MI NE N
Hnsimmiisiä radioita
.c'Tll] Kirja 1::1j s~J 1 t;; ,
l·uotolah t .i. t.l1alla Iionkam~iessä . Radio oli Kideradio Ja hankittu 1920- luv un alu8sa . EC:•:ard ~aikal;;lhl VC1ht.ituvalla o l i klderaci .i o 19?.0- 1930- l uvun vaiht.eesse .
J uuso L~inJseJla , ~a ja l a - t i lall a 19?0- 1930 luv~n vaihteess a . ;<artti. .Snven.i uk::wlla . ~la l mari r. or p eJ.aisen ja M~rttj Sav eJ: i uksen kotiv[!lmistP- i nen kid!~ r?. d :L o n . 1930 . :~u.e:ust
Vilhuselle , Hiiro1assa Ra uhala- t.ilalla nojn vuonna hankittu rftorvirnalli 11 - radj o .
1~30
Vuor.imaalla , KideradJO .
Luu1·j
~~~anko1assa .
Hankittu 193 5 .
Radio ol1
8i1tarilla , M~tlskalassa . l'•si.ettu 1930- luvlllla !l'll kkelistä Luukkosen radJoliikkeest~ . Rad.i.o 0:1 olJut liikkeen ornistajan it.sensi:i. valmlstc:ma • .'.l<sE:l Tiusanen , Väär.ä1än Tiusalassa on hankkinut radion n • .1:?3<i. F.nsim·näistP-n racHoittt·m ilmcsty~ssä kylilleen kävivät naapurJt myHs lhmetellen kuuntelemassa niitä . Alarn 2.assa md s Le t aan r:Ja tiskalan i sänt;.i .väellä olleen tap ana lmtsua jouluc:tarnuiRirl naapurit km.mteJ emaan jou l uki.rkkoa ja emäntä antoi ~amulla joka taJoo n j ouluJ.eivän .
T E L E V I S I 0 N T U L E MI NE N
Hyhmätyö
:lonkami":i.keen Sepänmaalle 1961 . !nme Huttila.iF:Plle Hii'r olassa KuJma- tiJ.Alla 1950- luv un lopunsa . ?enlli Rautiol La HiirolaeRa
M~ntylä- t\lalla
1950- luvun lo -
pu~sa .
i·:a~tt.i
vu :
Sav0ni1lkseJ le ::1amaassa ,nz- Tl .laan tilalla 1950- lulopulla . i>lerl<k1 oli .L ux0r , kotimainen .
~Hllo
'/uorimaB.lle
r i=!!O
:.~or: elle
i,~ankclaan
n . 1959 .
IJi irolas::;a LchtoJa- til;-tlla 195 9 tai 1960 .
Ville Olllkc;isoll" Hiippiil~i.ss~i tn.ntyaho - ti ialla 1960- luvun r::lu.sr-8 . '!'<:mno "Purh ·)scll P. ~Tii ro l assa ::1 irtin tilall8 1960- luvun a l us sa . f::;.:.lJri
~~OUl.HlJ.t-
:-U..i ro l a Rsa 1950- luvun
).()pU~1Sa .
VJ·U.i.rii.li:i.n kyläJle t:ul i tele v-isiot 1964- 1965 .
104
P U H E 1 I ME N. T U 1 E M r N E N Tauno Saksa Ens.immäinen puhelin on o llut As.i kkala-ti1alla, johon tilan omistaja , !-Ijalmar Mecklin oli vetänyt oman linj an Rämälän kylän puhelin] .i njasta. Ajankohtaa ei tiedetä tarkemmin kuin että se on ollut ennen vuotta 1920 . Mart ti Savenius Tie to lähteenä käytetty Hiirolan Puhelinosuuskunnan pöytäkirjaa. Vuonna 192), marraskuussa 2~ . päivä Albin Kääriäiselle kokoukseen kokoontunr:>et henk.i.löt pää tti.vät ~erustaa Hiirolan puhelinosuuskunnan I . I~. (ilman lisämaksua ) vä littämään säännöllistä puhelinliikennettä Hi irolan seudun ja Mikkelin välillä . Osuuskuntaan mtJkaan t.uJ i va t: Albi.n Kääriäinen (yksi tyiskauppa) , !'<'! i l<ke lin Työvär->n Osuuska,Jppa, Aleks Vuorimaa (Mankolan tila) , Viljam Ja]kanen (Plrtin tila) , Karin Mecklin ( Asikka lan tila ja Mikkeljn PJllinki). Kukin tuli mukaan yhdel l ä osuurlella. Osuus oli 300 mk. Samalla päi:itettiin perustaa oma l.i.nja Rämälän kylän puhelinlinjaan ast i. Siltä ete8npäjn päätettiin vetää lanka Rämälän kylän puhelinlinjan yhteyte~n, jos päästään sopimukseen. Keskus pää tett.i. in kau-ppias Kääriäis e 1 J e ja keskuksen ho i tajaksi Kääriäinen . J1allituksen jäseniksi valittiin Aleks Vuorimaa , Karin Mecklin ja Albin Kääriäinen. Varajäseniksi Viljam Jalkanen ja emäntä Anne Vuorimaa . O~musi<un t::3.an L.ii t ty.i. uusia jäsentä paikkakunnalta vähitellen . Vuo teen 19)2 mennessä oli tullut osuuskuntaan Matiskalan ti la , Rantapaikan kauppa ja slitä edelleen vedetty linja Myyrylän l<al"'tanoon Urho Pulkkiselle ja Pekolan kartanoon Kalle ja Uuno 'Ehnrootille , jonne matkaa kertyi no .in 11 kilometriä keskukse sta . Sodan jälkeen puheJimien käyttö lisääntyi ja ni.inpä 1950- luvun puoJivälin 2ikoihin oli jäseniä jo kolmisenkymmen tä. Keskuspöytää ,1oudutt i in uusimaan kaksi kerta a suurempinumerolsek s.i. . Kun v?:t<lku.nta<Jn ruvettiin luomaan puhelinverkostoa 1950- luvun puoli vii1 in jälkeen , tuli Hiirolan Puhe 1in Osuuskunnan ratkaist a 1.i j ttyäkö Valtion .Puh e1imeen vai l\1ikkelin PuhelinyhdJstyks Pen . Mikkelin tPlepiirilJe oli annettu ohjeet , että t!i irolRn Puhelin Onuuskunnan alue kuuluu Mikkelin Puh elinyhd .i.styksen a1u.eeseen . ~)e johtik 5n stihen, että Hiir olan ?lJhelin Osuuskunnan jäsenet l päättivät ko kouksessaan liityä Mik kelin Puh elinyhdistykseen ja maksaa jäsen- ja lii t tym.ismaksu t ja antaa. J•Hkkelin Puheli nyhdJstyksen rakent aa linjat kaikille liittyjille. 105
Koska puhelinyhd.ist_y s piti vapaa- a1u.!:~ena:? km, eivät kaikk.i. vapaa-alueen ulk opuolelle olle e t puhel j menom.i s t ajat lii t tynee t , ko ska s.i itä ol.isi pi tänyL maksaa huomattavan suuri summa . NJ inpä ryhdyttiin toJr.liin ottamalla yhteyttä k . o . minis ter.i.öön , että puhel.i nyhdistyksi l le vahvistettaisiin vapaa- alue samaks i kuin valtion ke skuksilla , eli v iidell.:si kilometri ks.i. f>1:i nis teriö antoi ~ i n uudet ohjeet puhelinyhdistyksille , määräten vapaa- alu een viide ksi kilometriksi . Näin vapaa-alu e HiiroJan seudullakin laa jeni huomattavasti ja tältä alueel ta l iitty .i väh.i tel len uus.ta jäseniä Mikkelin Puhelinyhdistykseen . Kun Mi kkelin P1ili elinyhdistys sai Hilrolas sa J.aitteet val miiksi, saatiin osuuskunnan ke s kw:; kaupaksi ja jokainen sa.i oman lankansa takais.in ja yhte.inen linja p urettiin porukalla . Tämä tapahtui 1960- luvun al ussa ja 196 1 saatiin työ päätökseen . Puhelinkeskuksen hoitajia olivat : Al'J.i n Kä.är .i ä.inen Hannes Lampinen August Vilhunen Viljam Ripatti Emil Väisänen KalJe Li ikanen
1923-1924 Omassa talossaan (Rauhala ) 19?5- 1928 Sama palkka 1928- 30.<:) . 1929 II 1 . 10.1929- 1947 II 19 47- 2. 10.1952 Omassa talossaan 195 1- 1959 Omass a taJosaaan Varasto 8 :50 tilalla .
Al ueemme ensimmäiset puhelimet Albin Kääriäi nen yksityi sk a upp a M.i kkel.i n ·T yöväen Osu uskauppa Aleks Vuorimaa 1'1ankolan ti l.a Vi l jam Jalkanen Pirtin tila Kar.i n Mecklin Asi kkalan tila
Puhelinnume r o II II II
!1
1 2
3 4
5
AlueP-mme 2oh jnisi mm a n osan ensimmäiset puhelimet Anna- Liisa Valkonen tiedot:Johannes Sepänmaa !{oittoon , Jok.i.l<umpu- t .i laJ.le kaHpp.i as Hallikaise1le ja Purhola- tilall e ~:> epänrnaalle hanki. t.t ii n KaJ.v.i tsan .Puhe linosuusi<,mnan puhelin 1956 . Molemmill a o l i numero 40 . Hal likaiseJ le yksi s oit t o ja Sepänm nalle k Rksl soit toa, erotti pai kat. 1 (1')8 la.i t:ett.i i n P'.1rhola- t i 1all.e jakokeskus , koska puheli!nla tu l i 1isää seud ulJ e . JakokeskukBen vhte in en numero oli ?1 . 'J'j lat e r otet tJin sitten numeroin Purhol a ( Sepänmaa) 1, Honkamäki (P u l kk i nen)? ja i{onk amäen kou1u 3. Myöhemmin sj irty.i Kal v.i tsan Puhe linosuuskun ta Val tion Puhelimelle .
1'06
T E RV E YDE NHC I T 0 Rauha Nikkanen Ennen käy tettiin särkyihin ja kipuihin paljon hierontaa ja kuppausta . Myös suoneniskentää käytettiin . Hie rojat kupparit ja suoneniskijät kiersivät kylillä minne pyydettiin . Hierojana muistetaan Riikka Vi.lja.ka .i.nen Hiirolasta . Hän kiersi 1~2 0- 1930- luvui1l a . Hierontaa ja kuppausta suoritti usein sama henkilö . Tällaisia hieroja-kuouareita muistetaan alueellamme : Anna PylKkänen Roi"tosta , 1960- luvulle asti. Iinda Suuronen ja Hilda Marttinen o . s . Karjalainen Hiirolasta . Hi lda Mart tinen suori"tti työtään 1930- 1960- luvui l la. Hulda Juutinen o . s . Rasanen Pankamäestd. hieroi ja kuppasi 1~40 ja 19)0- luvuilla . Suoneniskentää on suorittanut Otto :-räkkinen Hlirolasta , 1~4 0 - luvulle asti. Välskärinä eli lääkitsijänä muistetaan Laurikainen Honkamäestä . Hän kävimyös asemankylällä . B.an vaj_misti itse luonnonlääkkeitä, joitten t arkoituksena oli par antaa reumatismia ja lihassärkyä . Hän työskenteli n . 1939- 1950. Seurakunnalla on ollut diakonissa eli seurakuntasisar , joka kiersi myös meidän alueellamme katsomassa sairaita ja hän laitto i myös kuolleita arkkuun . Tässä toimessa oli kymmeniä vuosia sisar Maikki Hyökki , joka oli kaikille kyläläisille tuttu paran~aja. Han oli vuoteen 1955 . Lasten rokotuksia suoritettiin aikaisempina vuo sina kansakouluilla ja samoin rokotusten tarkastukset suoritettiin kouluilla . Kyläkätilönä muistetaan Rijkka Vil~akainen Hiirolasta , 1930 luvun loppuun saakka. f"'yös emänna1: auttoivat toinen toisiaan synnytyksis sä . Oli myös äitejä , jotka menivät synny ttämään Mikkel iin synnytyslaitokselle.
107
•
8läinten sairauksien hoidosta Eläinten sairaudet hoiti talonväki itse nlln pitkälti kuin taisi . Tällainen sairaus oli esimerkiksi lehmän utaretulehdus . Ennen 1950-luvulla käyttöön tullutta penisli11niä iehman u taretulehdusta hoidettiin lämpimään veteen kastetulla rät illä t a i saunavastalla hautomalla . Hautomisen jälkeen utare kuivattiin ja voideltiin tenttu- puuöljy- seo s voiteella. Myös kanferi - kreoliinisalvaa käytettiin tässä. Seudun karjakon apua tarvittiin vaikeimmissa sairauksissa, kuten poikimahalvauksen ja jälkeisten jäämisen hoidossa . Poikimahalvauksessa pumpattiin utareisiin ilmaa po lkupyörän pumpulla. Pirtin tilalla oli yleensä karjakko , joka kävi auttamassa ja Anni Vuorimaa oli toinen karjakko , joka kävi ympäri ky- ~ lää apuna . Eläinlääkäreitäkin on käytetty kaikkein vaikeimmissa tapauksissa, kuten hevosen vaikeissa synnytyksissä . Glemberg on ensimmäinen muistissa oleva eläinlääkäri , joka kävl aiueellamme. Hänen jälkeensä Jaakkola ja myöhemmin Vi ngisaar .
108
109
--路---...- 路- -路 ------- --------~---
....--路---
111
.-
112
--
.
~
0 K C C N T UMl 3 P
~
I K K0 J A Ryh:nätyö
;·el !;ui:JB<J - t:!u tlo Panl~amäessä oli eri ty isestl pesäpallon , kutsuttiin pesäpolttoseksi, pelipaikkana ainakin 1920-luvulta 1950- luvul .lc asti . },lue en aivan tun t umassa oleva Hietajärvi oli sam alle; u.int :i.pail<ka. "Uimapu kua 11 muuten tytö illä ainakaan v.i elä 1920-luvulla tällä uima rannall a ei ollut . Uimapukuna oli pa i t a. Sii tä vaan uimaan menne ssä päältä pois muut vaattee t ja jäljelle jäänyt kotikutoi sesta pellavasta tai pumpullkank aasta omme ltu r eilupituinen paita päällä järveen. ;&entopallokenttä Honkamäessä on sijairmut !iuuha- t ilan maalla kahdessa kohtaa. 1960- luvulla nyky.i.sen Pieksämäen tien ja Roittoon erkanevan ti en tuntumassa , uuden ti en länsipuole lla . Uusi tie h ai ttasi si inä määrin lentopallokenttää , että sen sijaintia siirrettiin pari sataa metriä ete lään, jossa paikassa peJ.a t t.iin 1970-1 uvun alkupuolella . Tämän jälkeen l entopallokenttä lai tetti in Honkamäki-t ilan (Eerikäinen) maalle , uuden maanti en l~hi tuntumaan, ti en itäpuolelle. Tässä pelataan edelleen . Lentopallokenttä Hliro1assa sija itsee vanhan maantien laidassa Eiirolan asemal l a , entisen tasoristeyksen kohda lla, tien länsipuolella. Siinä on pelattu 1950- luvulta lähtien ja se on edelleen käy tössä . lentopallokent tä Alamaassa on sijainnut Ylä- Illaan maalla Hiskias Puukon aikaan. Kenttä on ollut lähellä A1amaan kylätietil , talon eteläpuolella . Tässä on pelattu 1960-1970luvuilla . Ny t alue on jo me tsittynyt. linkkil än peli kenttä AJamaassa. Kenttä on Mikkelin maaseurakunnan omistaman kesäko din yhteydessä. Ken tällä käyvät pela am~ ssa maaseu rakunnan nuort en lisäksi tuomiokirkkoseurakunnan r:uoret ja paikkakuntala:i.s et . Kentällä pelataan e tupäässä lentopalloa ja jalkapalloa. Sahijoen Jento pallokenttä Halisen torpan maal la Ala maassa. Pelattu lento palloa 1960 ja 1970 l uvuilla. Hi.iro1an kou 1un kenttä. ~;.i t: i:i. ~\ iiyt t~ivijt l(•.)Ululai sten lisr.i.ksl. ,, . . .i\.. ., ..t ,., ..,~ . ;. ' · ~· ... , , J ·t,· .: .. ,.-- •. ·;l.· ' · l"l n'' ··' r· t ... '' n:; 7~'>""+t :' ·l. .. r:l..!..~ie '.• ~- :·' . :-..,,.t-) ~1 . , ...) <; ::: !·.' ~ .. < ~)-:.:~ : · -~ - -·1 "~. .. ~-· \· ! .. : · : .•• , n":'ll,; . . ~~ .y:.: +;i .\', : :-·: ~ 1. i. :-; i n c: ; . .l<:i 1\<: :J p ,:) l.l o ~'. • '· n t. t.·t. '.1\" .:.. vc l :..:-1. e t~ J a.aayt et aan ;·~·:·.~!. ~ ·::r\'.1 ~"
) iJ.i.~ t. t ··, r- ~·~:'~~··~\~·. :.
1-13
- - --- -- -- - -
1
. ~ ~ . :. : , . . T~
~~ ~
'·r •
·''- t' Pc.L.Lasså föli1?län maalla, _ rad<.'lnva7.slkank~alla on ollut
kyläkiikku vuos1na 1920- 193 5 , Pylkkasten a1kaan . rankamäessä on ollut 1920- luvull a ympäripyörivä puukiikku 1'u~kakangas - tilan riihen luona Hisklas Koskisen aikaan . Pankamäessä SourunmäeJlä on ollut samoi n yX~päripyörivä puuki ikku Alb in Y.ovasen a il<aan , 1920- luvun loppupuolelta noi n vuoteen 193 8 . Riikku on sijainnut pihapiiristä lounaaseen , riihen 1uona . Rintee lä-tila l la Panka.mäessä Kalle Tiusasen aikaan on jati ettu kylän perinnettä rakentamalla n. 194~ ympäripyörivä puukiikku . Klikku on ollut kylän nuorten käytössä noin vuoteen 1951 . y äärälässä , Lehtola- tilan maalla, Antti ~iusasen aikaan , on ollut 1920- l uvun lopulta 1930-luvulle käytösså ympäripyö ri vä puu r akenteinen kiikku. Kiikku on sijainnut myöhemmi n palstaksl Väärälä 1: 64 lohkotulla alueella . Alamaan kylän nuoret kävJvät kiikkumassa Lautamäen talon kii "Kulla Vehmaskylässä . Laut::±mäen isäntänä oli silloi n Taavetti Huoponen . Kiikku sijaitsi talon peltojen pohjoispuolella. Se oli myös ympäripyörivä puukiikku ja siellä kiikuttiin 1920- luvulla , sen loppuun ast.i. • : ••
-
•
•
-.
•
• •
~
:-::
••
f
,·:1<-&U eLin
kestlk ievarin tuvassa Hi.iroJ.assa on pidetty nurkka tansseja ja muitakin tansseja 1800- luvun puolelta 1920-luvulle asti. Ha.r julan tuvassa E.i i rolassa Taavetti :Pulkkisen aikaan on pi~etty iltamia 1940- luvulle asti . 'fyöv2.en xhd istyksen lavalla, jokfl sijaitsi :iarjula- tilan maalla , on pidet ty iltamia ja muita tansseja. Lava on toiminut muutaman vuoden 1940- luvun puolivälin jälkeen . Lava oli katoton , ja ni:U r: oJ J cm sateet olivat suur.i haittatek.ijä lavan toiminnalle . Pölhölän tuvassa riäppälässä i?y.l kkästen aikaan on pide tty nurkkatans seja n . 19? 0- 193 0- luvuill~ . : !nnkam äki-t .Ll<.r~ .ladossa Honka mi:.i essi:i on Jaakko Väänäsen ai Kae::.n pidetty i1Lamia , 1930-luvulla . hw 1 an tuv a~;~<:~ ,:.lamaassa Kaarlo 'Cakk i sen aikaa!'l on pidet ty i ~ ~am 1a a inaKin ~930- 1950 - luvui lla , ehkä aikaisemminkin . Lehto1 a- tilan ladossa , H.iirolassa Viljo Pasasen aikaan on iltamia se kä muita tansseja ainakin 1930-luvulta 1950- luvulle . lato si.jaitsi nykyisen koulun kentän kohdal-
~idetty
i ;; •
1-14
Cllikkala- tilalla Alamaassa Uuno impisen ai kaan on pidetty iltamia 1930- luvulle asti . Ollikkala-ti lalla , iilamaassa , edellisen lähistöllä on myös pidetty .i ltamia _.:.j_rvi, Lyyli ja Hilma r.ieuvosen aikaan 19201930-luvuilla . Viimeiset iltamat on pidetty talvella 1939. ;\la-Illaan tuvassa , Alamaassa Gaabriel Taavi tsaisen ja Otto V~lsäsen aikaan on pidetty iltamia 1910- ja_1920- luvuilla . Viimeiset iltamat on pidetty 1924 . \ I.in tumäk.i -tilan tuvassa Otto Lindströmin ja Ananias Lindströmin aikaan pidettiin perinteisesti j~~annustanssit Kokko~nliellå po 1 tetun kokon yhteydessä. Näin toimi ttj_in ainakin vuosina 1901 -1 920. Todennäköisesti tapa periytyi jo viime vuosisadan puolelta tilan entisten omistajien ajoilta. Tuvassa pidettiin myös iltamia. ~ Tan ssimatkat muualle Tanssimatl~oja tehtlin paljon Nyryn lavalle , Vehmaskylän tien varteen . i,iycs Rärnä1ässä, Kuurulan ladossa Vi J.ho Vanamon aikaan , käyti .i n siellä järjestE-:tyissä Rämälän Nuorisoseuran ohjelmal lisissa iltamissa . E.:.menvanhaan taytyi matkat kuLkea jalkaisin ja talvella pääsi myös suksilla . Polkupyörien tullessa käyttöön voitiin matkantekoa heJ.pottaa huomattavasti pyörällä ajaen . Näin pääsi paremmin ja p.Ltempiinkin matkoihin ja suosituiksi paikoiksi tulivat f"!ikkelin Rauhaniemi ja Seura la . Polkupyörällä ;;je ttiin pohjoiseen päJn Haukivuorell~ asti tansseihln .
radanvars.ikankaalla Pölhölän maalla , kiikkupaikan lähe.isyydessä. , on pelattu korttia kiiku.n käytössäoloaikana , eli 1920-1930-luvuilla. Honkamäen päällä , Honkamäessä on korttia pelattu ison kuusen juurella , lähellä Pieksämäen tietä, 1950- luvulle asti. Kuusen juurten koloon on pudoteltu pelattaessa pikkurahoja . Kuusi on ka adettu 1960-luvulla , kanto lienee yhä aarteineen paikoillaan .
.!-läpp~;..låsgä ,
, ~ . .ir! turr;J.k i.- i i lan maalla Väärälässä , Pohjoispellon länsipuolella, on ollut vakituinen kokon polttopaikka vuoteen 1920 . linkkild.ssä, Alamaassa , f"iikkelin maaseurakunnan kesäkodi lla oli seurakunnan juhannuskokkotilaisuus vuosittain aina vuoteen 1983 .
1-.. c,;·. ,:.~>'~~: ... :..; J
Mäki-Paa jalassa, Alamaassa , poltettiin kyläkokkeja 1920- luvun lopulle asti. 11.5
Hieta·urven rannalla on kyläkokkoa poltettu 1930-.uvulla Pan am~ki -til an haassa. Sodan aikana tapa keskeytyi kunnes n. 19i.~5 alettiin kokkoa polttaa Puolukkaniemi- L.l l.an maat,a olleessa, lUe~ La;jär·veen p.lstävässä niemekkeessä. 'J'äman jijU;ecn kokon p.:tJ k~a si irty j Pankamäkitilan maalle , lGJlden ctP.läpuolelle, jossa kokko on poltet• tu ai~akin viime kesijlln asti .
.i
\
4
f $ 1
\
1
f
r
\
116
·(··~
: . ... .
.:., ::. .
~
..
;• ,.
Jokimliki, ~oi tossa , oli nimenomaan laskiaismäkipaikka kvlän laos jlle . Silloin kokoo nnu ttiin joukolla s inn~ ja la~ kc tti in mä k eä ke lkoilla ja suks illa. Näin t ehtiin vuo sisa dan alkuvuosik ymmeninä. Honkam~en vuori , ~onk amä essä oli kylän nuo r i son mäenlas kupajkka 1960- l uvun lopulle as ti. Uud en maantien r akentaminen rikkoi las kupaikan . Sourunmäk .L , Pankamäessä . i"läk eä laske ttiin Sourunmäki.tilan r2k ennusryhmästä i t ä suuntaa n . !'-1äenlas kup a ikka oli käytössti 1930- luvulle asti . Va rs inkin laski aisena mäenlaskuun ko koontuivat ka ikki kylän nuo ret . Valkos en mäki, Honkamäe s sä, oli käyt össä koulun s ijait essa kyseises s ä t al os s a ja muutaman vuoden s en jälkeen. M~ ki on pihapi iristä län t~en . rlioni kan n:Li.ki , Kavalassa , Asikkala- tilan maalla . l"läenlaskupaikka syntyi monttuun josta multaa oli ajettu uuden P ie ks Umäen t ien rakentami seen 19 60- :l uvun lopulla . ?aikka on edelleen mäe nlask upai kkana . Sitä kautta mene e myös f[onkamäen hiih tola tu , joka on ollut kä ytös sä vuodesta 1980 lähtien. _Bärnälänkang<:ls , Väärälässä , Vi lja la-~:. i lan maal l a . 'l1äss ä onTaske t t u mäk eä v iime v uo sisadan l opul ta 1970 : e en saakka . r·;Iä ke ä on l ask ettu kankaalta län te en päin. Kokkomäki, Vää rälässä , Lintumäk i - t i lan maa l la , oli yleinen mäenlaskupaikka noin vuoteen 1940 saakka. Vähäi s emmässä määrin mvöh emminkin. l\'l äkeä on l ask e t t u mäen harj ant eelta länte e n päin. Kakaravuari , Alamaassa , Faaj alan maal la . Mä keä las ketaan ede l leenki n Ala isen järven jäälle . Alamaan Myryn h i ihtokilpaiJujen la tu kulki usein tätä kautta . örnin rinn e , Alamaassa , Paa j ala.n maalla. Mäkeä lasket"h in Ka rväksen jäälle . l•1yös tätä kautt a kulk i Alamaan My ryn kilpahiihtolatu use i n . Mäe nlask u lop pui 1970-luvun lopulla . Kallio- ?aaialan mäki , Alamaan koulun lähell ä , oli kouluTäi s tcn mäenlaskupaikka . ~1ä!-<e i.i l as kettiin Päijän-lammen jääll e p äin . f'· 1äki on ny ky is en ~-Li.iro lan kans a nhi ihtoladun rr~.i ti11ä . Fö lhön kall io , Alamaassa , Ala- .l llaan maalla , oli myös kouTUla iste n käyttämä mäki. Tätä mäk eä las ke t tiin länteen j a poh joi s een . Tästä kulki my ös Alamaan fJlyryn ki lpahiihto lat u 1950-luvun puoliväli in as t i. Myös koululta pohjoiseen ol i hyvä mäki, jota koul ulaiset välitunnei l la k ä vivät l as kemassa , kuten edell±siäk in mäk iä .
117
118
Puukkolan mäki, i1lamaassa, Ollikka1a-tilan maalla, oli vaaliva mäki laskea mutkaisuutensa vuoksi. Mäkeä laskettiin itä ja pohjoissuuntaan. flliäki oli käytössä vielä 1950-luvulla. Myös tästä on kulkenut Myryn latu. Rokkalan mäkeä Alamaassa laskettiin kab.teen suuntaan: itään pa1n ja laajan jäälle pohjoiseen. Mäkeä on laskettu viime vuosiin saakka. [·:J ykyinen kansanhiihtolatu menee tätä kautta. Harjulan mäki, ~:iirolassa. Thstä laskettiin länteen, rautatieasemalle päin. Papinkankaan mäki, Hiirolassa, Papinkangas-tilan pellon päässä, pohjoispuolella. Mäkeä laskettiin pohjoiseen päin ja mäessä oli myös hyppyri. Oli käytössä vielä 1960-luvulla. Kolokangas, Hiirolassa, Pirtti-tilan maalla. Tästä lasketaan mäkeä edelleenkin. Laskusuunta pääasiallisesti itään päin. Mäen päällä on myös koroke niille joille luonnonmäki ei riitä. Mäessä on myös hypätty pituutta ja harjoiteltu pujottelua. :..
'
·.
... .
.::
Honkamäen päällä, kylätien ja P.Lcksämäen tien risteys. Siinä oli keskeinen paikka, josta on lähdetty kalaan, tansseJ.nln ja milloin minnekin. Nimenomaan pojat ovat tähän kokoontuneet ja a.ivan kokonaan tapa ei ole vieläkään hävinnyt. Hiirolan asemalle nuoriso tuli tapaamaan toisiaan klo 19 aikoihln saapuvalle ~junalle. Nä.in oli tapana 1960-luvun alkuun saakka. Tultiin junia "passaamaan 11 • Painonnostoa' 1 harrastivat kylän miehet !Vlankol.an kujalla. ison kiven parissa paikalle sattuessaan. Keneltä nousi kivi minkin verran, keneltä ei kohonnut maasta ollenkaan. Jos palkinto olisi jaettu olis.i sen varmaan saanut Reino Vuorimaa. Kun joukko miehiä kerran kulki kujaa, kysyi eräs:"l\1ihinkäs se kivi on hävinnyt?" Reino hyppäsi aidan taa. ja heitti sieltä kyseisen kiven aidan yli tien puolelle ja sanoi: HSi inähän se on, jos tarv i i t te. 11 Kertoi:Matti Tiusanen 11
119
J Ä R J E S T Ö 7
NUORISOSEURA KIPI NÄ
Hartt.i Saveni us Opettaja Elisa Vnloharju perusti vuoden 1910 paikkeilla Nuorisoseura K.i pinän, j on\{a tilaisuudet pidettiin Alamaan koululla. Kipinällä oli aina lalnakirjasto. Seura toimi uskonnollisella pohjalla . Toiminta loppui 1920-luvun alkupuolella.
i'fJartti Savenius Vuonna 1926 perustetti in paikkakunnalle Voimistelu ja Urheilu seura Hyry. i•iyöhemmin nJrnestä tuli Alamaan lviyry. ~eura1 1 ~olmlntaan osallistui alusta alkaen jäseniä ja toimihenkilöitä Alam:.:1asta, Vehmasky1ästa, Seppälästä ja ni:irolan seudulta. Vuonna 1928 seura osti Albin L:i.psaselta, 1ehdenpohja-tilas7 ta VehmaskyJ.äntien varresta 2 ha:n e.Jueen urheilukenttää varten. Alueelle rakennettiin myös tanssilava 1928-1929 ja tehtiin kenttä yleisurheilua ja palloilua varten. Työt tehtiin t<Jlkoo työnä. Seuran toimintaan johtokunnan jäseninä Alamaan kylästä kuulu1vat eri vuosina:Sirkka, Harjatta, Eelis ja Aulis Laitinen ja T"la.rtti Savenius, joka o1i li.säksi seuran sihteerinä ja rah.astorL1-J.oi tajana 30-luvulla p:i. tkähkön a,jan. Vehmaskylästä seuran toiminnassa ja johtokunnan jäsenenä pisimmän päivätyön teki Oskar Hurri. Lisäksi Erkki Taavitsainen oli johtokunm1ssa ja to.iminnassa mukana niin kauan kuin oli paikkakunnalla. Albin Taavitsainen kuului johtokuntaan alkuaikoina ja Vilho Rautio Seppäiästä oli johtokunnassa myöhemmässä vaiheessa. Johtokunnassa mukana olivat myös Kauko Strengell ja Lauri HaJkonen 1940-luvulta läh tien. Alusta alkaen seuran toim.intaan kuului hiihto, yleisurheilu, pesäpallo ja jalkapallo. Talvisin pidettiin useita jäsentenvälisjä hiihtokilpailuja, joissa jaettiin palkinnot. Seurojen välisiä ystävyysotteluita 1930-luvulla pidettiin Kal vi tsan Urhe i LL joiden, Hauki. vuoren Kisa1li joiden ja Maiv<:~.lan Jylyn kanssa. Ni:iiss~. viiden h i ih täjän tu.los otett.i.in mukaan seuro j rm parernmut~.tta laskettaessa. Osanottajia sai seurasta olla enemmänkin . :;e urar: eå L<s t u~::joukkue 1930-luvuLla o J.:i : Oskar iiurri, Veikko Ve.lkonen, lJuno P2.rkki.nen ja Sulo Pa :ckk.inen Seppälästä, Martti Saveni us, Eino :;;ylkkdnen, E.ino J':iykänen , Eelis Laitinen ja t~ulis :L aitine n Al amaasta. Lisäksi oli suuri joukko hiihtäjiä, jotka osal listuivat seuran järjestämiin k ilpailuihin. Seuran jäsene t osallistuivat muiden seurojen järjestämiin ~i lpailuihin aina piirin- ja Suomenmestaruuskilpailuja myöten. l'Täissä tilpailu1ssa seuran edustajat menestyivät koh120
tuullisesti , aina Suomenmestaruuteen asti . Seuraavassa Alamaan IV:yryssä urheilunsa. a.loi ttaneiden urheilijoiden parhaita tuloksia sekä Alamaan myryn, että myöhemmiltä ajoilta . Eiihto ja suunnistus Kerttu .PyJkkänen nyi<. Paavilainen v.1944 ~~omen mestari Suomen hiihtomestaruuskilpailuissa. Lisäksi sekä piirin- että kansallisten kilpailujen I-palkintoja . Aune Valkonen ·v . 'i954 saavutti hiihdossa mestariluokan osallistuttuaan Suomen mestaruushiih toihin , Salpauselän , Puijon , Kemijärven yms . hiihtoihin . Vuonna 1948 hiihdossa I - luokka . Hän o'tti. osaa p.ii.rin ja ka nsallisiin kilpailuihin voi ttaen useita I ja II paJ.kintoja . Hän on saanut ansioistaan useita kultJisia ja hopeisia Hiihtoliiton ja Suur- Savon mitaleita. Hän on saavuttanut voiton myös Porrassalmen hi.ihdoissa. Marjatta LRitinen v. 194'{ 1- luokan saavutus hiihdoissa ja samana vuonna 4 . sija Ruotsin hiihtokisoissa. Lisäksi voittoja ja hyviä sijoituksia piirin ja kansallisissa hiihtokilpailuissa. "Reva Savenius v. 1962 pronssimitali A- tyttöjen 3x5 km:n Suomenmestaruushiihdoissa Salpausselällä . Hän hiihti hyviä sijoituksia piirin ja kansallisissa kilpailuissa. Ee lj s T.;:J i t. i.nen v. 1~:r/O Sl\'!- pronssi 15 km :n hiihdoissa veteraanisarjassa. Vuosina 1946 ja 195 2 VRU : n pohjoismaisissa hiihtokilpailuiss& edustajana Ruots.issa ja Norjassa . VRU:n mestaruus kolma~t). . Piirinmestaruuksia h.iihdossa ja ampumahiihdossa . Hartti SA.vP-nius v. 1932 pronss1mitali SK : n järjestön suunnistuskilpailuissa 18 km : n partiokilpailuissa Toijalassa . Hän osall.i.stui 1930- luvulla myös hi.ihtokilpailuihin, sijoittuen sijoille 1- 5. nauno G'ur:ri v. 1947 h- poikien hopeamitali suomenmestaruushiihdoissa, sekä kansallisissa hiihtokilpailuissa ! - palkintoja. Aulis La.itinen v. 1957 arme ijan mestaruus part.iohi.ihdossa Utin varuskunnan partiossa (Kajaani). v. 1938 4. sija Porrassalmen hiihtojen 30 km : llä . v. 1960 VH:n mestari hiihdossa 45 vuotiaiden sarjassa (Haapamäki). v. 1978 prons sia Suomen hiihtosuunnistuskilpailuissa sarjassa H 62 v (Kuopio ). 121
v. 1919 Hi ihtosuunn istuksen Suomen mestari sarjassa H 62v.
(Kankaanpää) Eri vuosina ja eri sarjoissa SVUL : n Suur-Savon piirin pllr .i mes taruuk s ia 14 \-\pl. Hopeaa 11 ja pronssia 22 , kesäsuunnistus , hiihtosuunnistus ja viestisuunnistus mukaan lukien . Lisäksi lukuisia kansa llisten suunnistuskilpailujen voittoja. Oskar Hurri v. 195·1 ::iuomen me stari metsäammattimiesten talvisuomenmestaruuskilpa iluissa , sarjassa 45- vuotta . v. 1961 II- sija metsäammattimiesten talvisuomenmestaruuskilpailuis sa , sar jassa 45-vuotta . v. 1967 li- sija samo issa kilpailuissa, sarjassa 60-vuo tta . Samoin vuonna 1971 . v . 1938 V- sija Porrassalmen hiihtojen 30 km : llä , yleisessä sar jassa . v . 1928 III- sija SVUL :n Suur- Savon piirinmestaruushiihdoissa 30 km : n matkalla . v . 1937 I - sija SK:n järjestön Mi kkelin paikallisosaston h iihtome staruuskisoi ssa . v . 1942 II- sija 10- divisioo nan mestaruushiihdo.issa Kannaksella . v. 1944 II- sija 21. prikaatin 20 km:n hiihtomestaruuskilpailuissa Karhumäellä . v. 1950-luvulla suunnistusmestaruuskilpailuissa 45 vuotiaiden sarjassa 2kpl I - sijo ja . Yleisurheilu Sirkka LaitjnAn v. 1 Y4~ :;uur- Savon piirinmestaruus keihäänheitossa . v . 1948 Suur- Savon piir.in ennätys kuula.ntyönnöss ä . Ve..ikko Hotti 1 94~ Ko lm l ~uikassa p11r1n ennätys . 1942 110 m:n aitajuoks ussa piirin mesta ri . Kauko I1otti v. 1~42 Kuulantyönnön piirinmestaruus . Eelis LajtiJ'"len Pi ir1n mestar uuksia s uunnistuksessa , 5- ottelussa , 400 m:n juoksussa ja maastoj uoksussa. Pesäpallo . Alamaan Hyryn t oiminnassa Pesäpallo oli kesä.i.s in suos :i tu.i.n laji 1930- luvun alusta aina 1930- luvun loppuun asti . i·ii es ten seur o j envilis iä yst[ivyyso tte1ui ta käytiin Hauki vuoren !~ is a:ilijo i den ja l"1ontolan Kivekkäi den kanssa, yleensä voi tan tullessa My ryn joukkueelle . Kaksi ystävyysottelua käytiin 1930- luvulla mm Mikkelin Ajon kanssa. Myr yn kentällä pidetyssä ottelussa voitti Myry juoksuluvuin 7- 5. Mikkelin kentällä kilpailtaessa voitti Mikkelin Aj o selvemmin juoksuluvuin , mutta Mikkelin Ajo olikin siihen aikaan Suomen pesäpallomestari. 1930-luvulla miesten joukkueessa pelasivaL : Oskari Hurri, syöttäjänä. Seppo Liukkonen , Erkki Taavitsainen, E:rkki Svahn , Arvo Raut io, Yrjö Rautio , Otto Hotti ja Matti Pulkkinen. 122
Edelliset Vehm as ky lä s t ~ sekä Eelis Laitinen , Aulis Laitinen ja Marttj Savenius Alamaasta . Veikko Valkonen , Kauko KiFves nlemi ja Uuno Parkkinen Seppälästä . Veikko Hotti ja Kauko Hotti lU i r olasta. 1940- l uvun alkupuolelta 1950- luvun lopulle tuli jatkuvasti nt~.orempia pelaa jia seuraan , joista mainittak oon Kauko Strengell, syö ttäj ä , Harri Ehnrooth, Valto Aholainen , Risto Taavi tsainen , Pauli ·r aavi tsainen , Pe rtti naikonen , Matti : Savenlus , Veikko Savenius, Erkki Hämäläinen ja Rauno Hurri . 19dC- 1950- luvuilla seura osallistui piirin sarjaan hyvillä si joi tuksilla , päästen mitalleillekin . Ottelumat koj a kulj ettiin 1930- luvulla polkupyörillä sekä ~yy ry län tilan kuorma- autolla. Pitemmät matkat Haukivuorelle ja Kan t alaan ajettiin j unall a. Polkupyörällä kuitenkin ensin ~i irol an asemalle ja Montolaan mennessä otettiin pyör-ät junaan , että päästiin a jamaan vielä Kantalasta Montolaan . 194 0 ja 1950 luvuilla pelimatkat kul jettiin yleensä autoilla . Naisetkin tulivat mukaan pesäpalloa harrastamaan 1930-luvun l opulla , jatkaen 1950- luvun lopulle . Alusta asti olivat mukana : t..ili Hotti !1yk . Loponen , Tyyne Hotti nyk . Lattunen , Nai ja :lurr.i nyk. Venäläinen , i~ un e Purhonen nyk . Kuparinen Vehmaskyläst~ ja Sirkka ja Marj a tta Laitinen Alamaasta . Aino Kirvesniemi ja Hilkka :!aminen Seppälästä sekä Aune Valkonen Eiirolasta . Myös naiset pelasivat ystävyys o tteluita naapuriseurojen kans sa, joista mainittakoon Juvan h t1lo ja t-hkkelin Ajo. 1940- luvun lopulla osa llistui Nyryn pelaajista Tyyne Hotti, Aili liotti , Vieno Hott.i. , Narjatta Laitinen , Hilkka Hamonen , Aino Kirv esniemi ja Aune Valkonen Savi lahden Urheilijoissa f•Ukkelin piirin ki lpailu1h in , voi ttaen piirin mestaruuden ja päästen siten ottelemaan Suomen mestaruudesta. He sijoittuivat hopealle , Vimpelin Vedon vo ittaessa . Piirin kilpailumatkat kuljettiin Arvo ja Yrjö Raution kuorma- autolla ja mestar uuskilpailumatkat junalla tai linja- autoll a . Seura järjesti varojen saamiseksi iltamia kesäisin omalla la.vallaan , talvisin t a J.oissa. Juhannuskokkojuhlat tansseinee n o.l i va t \rakio- ohjelmaa , samoin kesäjuhlat 1930- luvul ta talvisotaan asti . Kesäjuhli lle hankittiin esiintyjiä muualta . Mikkelin teatter ista runo nlausujia ja laulajia . Esa Pakarinen kävi esiintymäs sä kaks i kertaa , 1954 sotamies M~tt .ösenä ja 1957 Severi Suhosena . Eino Hyy:rynlf:1n käv.i vuonna 1955 runon lausujana . llisa Rap e- Jokio sekä Eeva ja Sirkka Kantanen ovat my 0s käyn eet esiintymässä . . ~iin juhannuskokkojuhlat kuin kesäjuhlatkin kokosivat p oik keuksetta paljon ylei söä , ne olivat kansanjuhlia . Vaikka esiintyj ät olivatkin kallii t a , jäi juhlista paljon nettoa , kun pä.iväjuhlaan oli verot tomat pääsyliput . Yleensä iltamiin koetettiin saada ohjelmaa, ettei tarvinnut ostaa verolli sia pääsylippuja , koska tanssiaika oli puo litoista tunt ia 123
1/4/ltll/11 lvitili 11111:4111 fdlf/lld l4lflfi~111Aitl/ Jf!!. INVI/IJ llflul/1,.
verovapaa . Vaikk a urhci1. nki lpa.ilu ja pidett iin paljon, olim 1930-luvul la jo päästy r.yv;..ti:.i.n rahatilanteeseen a l kuveJ. kaantumi sen jälkeen , joka oli aiheutunut !~!y:::-y.b lavan ja urheilukentän h ankkimisesta . ;;.vustusta seura ei siihen aika an saanut , ol i tul tava toimeen omilla hankkei lla . f'lyyrylän kartanon i s äntä , Urho Pulkkinen kuljet ti kuorma- autollaan pe säpallojoukkuet t a seurojen välis iin ystävyysottelu ih in maksu tta , mikä oli huomattava lahjo itus ja seuralle huomattava varoj en säästö. Seuran koko ukset pidettiin yleensä Alamaan ky l ä n talo issa; Illaassa, Iso l assa, Rokkalassa ja Ollikkalas sa . Samoin hiihtokilpailuje n lähtö- ja maalipaikkoina. 1930- luvulla oli käyt össä tämä t apa ja edellämai n itut pai kat. Ka ksikymmen- ja ko l mikymrnenluvuilla ei nuor ill a ol lut vapaaa janvieton vaikeuksia , se ymmärsi to i ma ia omin nokkineen , har joittaa liikuntaa , elää terve e lli s tä elämää ja o li tyytyväi n en elämäänsä . Talvella iltalainkin pimeällä hiihdon harj o i tus kävi vaikeuksi tta , samoj n kuin muukin liikunnan harj oittaminen. Voimistelu- ja Urheiluseura !v'Jyryn jäsentenvälis ten hiih tekilpailujen tuloks ia Selma Kantasen säilyttämistä lehtileikkeistä 50- 60 vuotta sitten , vuos iluvut eivät käy leikkeistä ilmi. Kotipai kkakunta on lisätty nyt , muuten teksti on lehd en tekstiä : "Hiihtokilpailun jäsenilleen jär jesti v. ja u.seura Myr y Hi i r ol an Gilikkalassa t k . 1 . pnä . Ki lpailumatkat ol ivat naisil le 3 km ja miehille 15 km. Kilpa.ilussa saavutettiin seuraava t tulokset: ifaiset. I Se1ma Kantanen 16 , 04 {I·läppälä) I I Si rkka Laitinen 16 , 32, 1 ( Alamaa) I I I Ester Kan tanen 16t tt1,1 (H.äppälä ) Miehet. I Väinö Pölhö 1,1 9 , 23 (Häppälä; I I Ve ikko Valkonen 1,21,15 ( V a J. ~ka ) III Paavo Jääs kelä inen 1, 21, 34 (Veikka) Voimiste l u ja Ur h e iluseura Myryn t oimeenpanemissa hiihtokilpailuis sa t.k . 22 . pnä 1932 hiihdett i in kolmessa sar j assa . Ensin hiihtivät miehet ollen hiihde t t ävä matka 10 km h e lp-ooa murtomaata . 1. palk. sai Vilho Rautio 45 , 49 ( Lepon i ) 2. Martti Savenius 46, 24 (Ala maa ) 3 . Eino Nykänen 46 , 40 ( Alamaa ) 4. Erkki Taavits a inen 47 , 27 (Vehmas kylä ) . Hiihtoon ot t i osaa 7 miestä . Pojat , hiihdet tävä matka 5 km . 1. Veikko Sav enius 27,30 (Alama a ) ?. Aate Hotti 27, 36 (Hiirola) 3. Vei kko Laitinen 28,07 ( Alamaa ) Na i se t , hiihde ttävä ma tka 3 km . 1. Ester Kantanen 17,27 (:-J.äppäUi. ) 2 . Selma Kan tanen 18 , 00 (Eäppälä ) 3 . Tyyne Holopa inen 18 , 48 (Alamaa) ja 4 . Si iTi ~otti 19 , 35 Iltama ja palkinnonjakajaiset pidetti in Hiirolassa A.Kant as en talo ssa . V. ja u . se ura My-ryn jäsentenväl i s et h iihto kilpailut pidettiin t.k . 11 pnä Hiirolassa A. Kantasen t a lo ssa . Kilpai l tiin neljässä sar j as sa ja saa vutettiin seuraavia tul oksia : 125
Miehet , matka 10 km. 1. Väin~ P5lhö 43 , 37 (Häppälä) 2. Oskari Hurri 44,15 (Vehmaskylä) 3. Paavo Jääske läinen 46,57 (Veikka) .Pojat, alle 18 v. matk a noin 5 km. 1. Uuno Parkkinen 23 , 50 (Veikka) 2. Eeli s Laitinen 24 , 32 (Alamaa) 3. Veikko Hot ti 24,52 (Hiirola ) Pojat , alle 14 v. t1atka no.in 5 km. 1. Tauno Hallikainen 28 , 07 ( ~ i irol a ) 2. 'I'auno Pölhö 28 , 38 (H].iro la) 3. Kalle Tarvanen 32,14 (Hiirola) Naiset , matka noin 2,5 km. 1. Selma Kantanen 13 , 37 (Häppälä) 2 . Ester Kan tanen 13 , 45 (Häppälä) 3. Si rkka Laitinen 42 ,07 ( Alamaa) Kilpailut oli vat ensimmäinen osa sarjakilpailusta, jotka käsittävät kolme eri matko.illa järje stettävää kilpailua , j onka jälkeen jaetaan palkinnot. Mu i ssa sarjoissa kolmelle ensimmäiselle , paitsi miesten sarjassa viidelle, koska siinä on osanottajia noin 2 kertaa enemp i kuin muissa . Iltama alkoi samassa talossa klo 18 . 00. Aluksi laulettiin Oi terve talvi kirkas . Tervehdyspuheen piti Ant ti Rautio , innostuttavasti puhuen yhteisymmärryksen ja yh teistyön merki ~ tyksestä seuraelämässä ja siitä miten suuri merkitys voimistelulla , _.varsinkin talvisaikaan, urheilua harrastavalle olisi . Seu ra on kyllä useampaan kertaan koettanut saada vuokrata sopivaa huone ustoa, mutta ei sitä vielä ole saatu. Tämän jälkeen seurasi runo , kertomus ja katkelma Seitsemästä veljeksestä. Väliajan jälkeen seurasi ke vy empää ohje l maa, kuten murrejuttu ja, humoreski , pilaesitys ja kuva-arvoitus. Pienen väliajan jälkeen seurasi yksinäytöksinen näytelmä 11 f assaripo.ika 11 , olosuhteisiin nähden kokolailla hyv in . Hauska ilta lopetettiin yhteiseen tanssiin , jota kesti kokonainen tun ti. Yleisöä oli tilavien huoneiden täydeltä ja käytös oli kiitettävän hyvää."
Nykyisin Alamaan Myryn toimintaan kuuluu le n topallo . Miehet pelaavat V divisioonasaa joukkueella: Juha Hotti , Hannu Svahn , Seppo Ha rmonen, Arto Hämäläinen, Jari Paasonen, Jouni Tuovinen, Ilkka Kuparinen ja pelaaja- valmentaja Hannu Savenius .
126
U.Fr:-IE IIUSEURA ::IInOlAN HAKA
Eija Tiusanen Hiirolan Urheilijoiden perustuskokous pidettiin 28 . 10.1956 . Perustajajäseniä oli.vat: Irja Purhonen puh . joh t. , Ritva Hämäläinen s.iht., Toivo Kov<:men , Tarmo Tiihonen , Väinö Kovanen , Pekka Komulainen , Pauli Frilander , Aune Pulkkinen , Pentti Kovanen , Pentti Onikki . Seuran nimi muutettiin Hiiro1an nakaks i. Jäseniä oli ensimmäisenä vuotena 77 ja siinämain on seuran jäsenmäärä pysynytk.i.n . Valtakunnallisista liitoista ( TUL ja SVUL ) valittiin yläliitoksi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto . Toiminnan pääpaino oli hiihdossa ja yksilölajeissa . 1957 paini ja voimistelu tulivat vahvasti mukaan . Pesä ja lentopalloa pelattiin myös pitäjäsarjoissa. 1959 seura liittyi Suomen Urheiluliittoon, hiihtoliittoon ja painiliittoon. 1961 tuli mukaan ohjelmaan myös suunnistus. 1963 voitti Tauno Pulkkinen SH pronssia painin nuorten sarjassa . 1963 l.ii ty tti in kuntourheil uH.it toon. 1966 Jus si Vitikainen oli 18 vuotiaiden poikien SM hiihtojen 10:llä kilometrillä 8. seuraavana vuonna hän voitti saman sarjan. Jussi Vitikainen on jatkanut hiihtoharrastus taan, hän oli mukana Mikkelin maalaiskunnan maakuntaviestijoukkueessa 1986 , joukkue voitti maakuntaviestin . Tämä oli vain esimerkki hänen saavutuksistaan. 1960- luvuJla vaihtuivat lajit ja uusina tulivat mukaan nuo rison päälajeiks i jääkiekko ja lentopallo. Hakan jalkapallo joukkue on ollut mukana 5. divisioonassa vuodesta 1984 . 1974-1 976 s iirtyivät seuran hiihtoak tiivi t Mikkelin Hi ihtäjien ja Mikkelin Kilpaveikkojen riveihin. Sen jälkeen on seuran to.i.mlnnan pääpaino ollutkin kuntourheilussa. Seuran 2? vuotisj uhlista lähtien alettiin aktiivis esti toimia vala.is tun pururadan saamiseksi Kolokankaan maast·oon . Kunnan rahallisen avun turvin ja kyläläis~en talkoohengen avulla on syksystä 1984 lähtien voitukin lenkkeillä valaistulla radalla . Seura on järjestänyt vuosii.toln pikkujoulujuhlia Hiirolan iJPK:n taJolla ja keväisj,n ulkoiluiltapäiviä Kolokankaalla •• Tiedot edllis~en antoi Veijo Hämäläinen, joka onkin ehkä menestyksekl\äin lli j_rolan Hakan kasvatti . Hänen parhaista saavutuk s istaan mainittakoon: 19h 1 SifJ-kl soi ssa 15 km: llä pronssia. SM- kisoissa 30 km : llä hopeaa. Oslon M~- kisoissa (esikisat ) 50 km:llä 9. sija . 1982 s~ - hlihtojen 50 km:n hopea. Oslon M~ - kisoissa 30 km:llä 26 . ja 50 km:llä 27 . 198.1. s:·i-k lsojen 30 km:n pronssi ja osanottajapaikka Olymp iajoukku eessa Sarajevo ssa . 127
128
•
~."""
1~ ~
t~
~J
~
~ ·~
~
~
~ ~
.... ~ ~ ~
;-;
t
129
~
..
1985 SM- kilpailuissa 30 km:n hopea . MM- kisoissa Seefeldissä viestijoukkueen 4 sija ja 50 kilometrillä 40 . 1979- 1985 SM- viestikultaa ja nuorten SM-kultaa. Hakan naishiihtäjistä mainittakoon Ki r sti Liukkonen ja Vuokko Hämäläinen , joka pitää suurimpana saavutuksenaan viestipronssia opiskelijoiden MM- kisoissa Tsekkoslovakiassa 1978.
HIIROLAN TYöVXENYHDIS'rYS Heikki Kovanen Tiedot yhdistyksen pöytäkirjasta. Sosiaal idemok r aattinen Hii rolan Työväen Yhdistys ry . on perustettu 3.2.1946 • . . Puheenjohtajaksi on silloin tullut Aleksi Väinölä ja sihteeriksi Toivo Juvonen. Perustajajäseniä on ollut 8, nykyinen jäsenmäärä on 18. Nykyisin puheenjohtajana toimii Timo Asikainen ja sihteerinä ~a t ti Lehkonen. HIIROLAN MAATALOuSNAISET Aili Saksa Hiirolan Maatalousnaisten perustamiakokous on pidetty v . 1953 Hiiralan VPK : n talolla . Hiirolan Maatalousnaiset toimii alaosastona Mikkelin Koillisen Maamiesseuran alaisena. Peru.stajajäseniä: Anni Lampinen puh. joht . , Esteri Savenius , Elma Pylkkänen , nelm i Kaipiainen, .Aili Komulainen ja Elisabet Laukkanen. Hyöhemmin nimj. on muutettu Hiirolan maa- ja kot i talousnaisiksi. Jäseniä seurassa on noin 30. Toiminta : ompeluseurat , juhlat , osallistuminen muonittamistehtäviin mm raveissa ja erilaisissa kesäjuhlissa sekä erilaiset kurssit, kuten ruuanlaitto- , ompelu- , kudontaja puutarhanhoitokurssit . Nykyisin puheenjohtajana toimii Irma Rautio . ~~aa- ja koti talousnaisten jäsenlehti on Koti - lehti. lliirolan maa- ja kotitalousnaiset omistaa kangaspuut ja reppuruiskun, joita jäsenet saavat lainata.
130
SUOJELUSKUNTA JA LOTTAJÄRJESTÖ .
Anna- Liisa Valkonen Kertoi :!'1artti Savenius Suojeluskunta- ja lottajärjestö oli isänmaallinen järjestö . Alamaan paikallisosasto käsitti Hiirolan- Alamaan- Vehmaskylän seudun . Järjestön vuosikokoukset pidettiin Hi irolassa kauppias Löytyllä . Järjestön puitteissa pelattiin alkuaikoina paljon pesäpalloa. Järjestettiin myös kesäj uhlia , jotka pidettiin Myryn lavalla tai taloissa. Pidettiin sotilasharjoi tuks ia, joissa ampumisella oli tärkeä osuus. Mikkelissä olleisiin ratsastuspäiviin otettiin osaa. Pitäjän suojeluskunnan talo oli Maaherrankadun ja Tenholankadun risteyksessä. Alamaan paikall isosasto toimi n . vuodesta 1932 lähtien vuoteen 1939. Pa.ikallisjärjestön toi.minnan ;loppumisen jälkeen SK- piiristä käsin pidettiin Mikkelissä ampumahiihtokilpailuja sekä hiihtosuunnistuskilpailuja , joihin myös Hiirolan seudulta osallistuttiin. Alamaassa pidettiin sotien välillä vielä nuorten ampumaharjoi tuksia .
131
J'liAAl'1I ESSEURA
Martti Savenius Paikkakunnalle perustettiin vuonna 1916 maamiesseura , joka käsitti Alamaan , Seppälän ja Vehmaskylän alueita sekä Hiirolan seudun . Seuran nimeks i tuli Mikkelin Koillinen Maamieseura . Seuran "to.i min ta o11 varsinkin alkua1koina aatteellis t a toi mintaa ja neuvont aa maatalouden ja ko titalouden alalla kiertävien neuvojien toimesta. 1930- luvulla , kun A.I . V:n ns . vihreä linja karjan ruokinnassa alkoi, Valion toimesta pidettiin AIV- rehun valmistuskursse ja tiloilla. l'tiyöhemmin sodan jälkeen hanki t ti.i n y hteisiä koneita, joi ta oli heinänsiemenen kylvökone, apulannan levityskone sekä pellavan loukutus- ja li h tauskonee t , jotka kiersivät Seppälän , Vehmaskylän ja Alamaan kylissä sekä ~iirolan seudulla . Fellavankäsittelykoneilla jalostettiin syksyisin lähes kym:nenen vuoden ajan huomattavan suuret määrät pellavaa , joka kudot tiin kotona kankaiks it osaksi myös lähetettiin tehtaissa kudot tav aksi . Kehrääminen taas tapahtui suurimmaksi osal<si teh talss a , mutta l\yllä l<otonak in käsin kehräämis tä h arras tet tiin . Kokouk sia j a kursseja pidettU.n taloissa ja Alamaan koululla . Mm. 195 0- luvulla oli koululla keittokurssi. Seuran toimintaan l,l.ar~aan kylän alueelta osallistui a lkuai koina Herman Savenius , johtokunnan jäs enenä ja sihteerinä. Sodan jälkeen seuran toiminta siirtyi ..{lamaahan ja Hii rolan seudulle , jolloin puheenjoht a j ana toim i Niilo Koskimaa . Johtoku.'lnan j äseniä : f.lartti Savenius, Väinö Komulainen , Kalevi Laukkanen. 1950-luvulJa toiminta siirtyi Häppälän kylään ja Hankolan seutuville kosl< a Kosk.imaa, Savenius ja Komulai nen pyysivät Alamaan koulul la pidetyssä kokouksessa e r oa johtokunnan jäsenyydestä muiden l uottamustoimien vuoksi. Hiihto kilpailv ~a järjest~
se ura joka talvi ja useasti ohj elmailtamat palkintojen jakajaisineen. Kesällä järjestettiin urheilul<ilpailu~a yleensä kesäjuhlien tai i ltamien yhteydessä . Vanha lehtileike kertoo Mikkelin Koillisen Maamiesseuran to.imeenpanneen jäsentenväliset hiih tok.i lpai lu t Seppälän kylässä seuraavin tuloksin: ~;a.isten sarja , hiihdettävä matka 3 km. 'i. Este r Kantanen 16 min . 22 se1< . 2. Selma Kantanen i6 min. 52 sek. 3 . Siiri ~;otti 16mln.5 '5 sek. Lähinnä Ell1 Valkonen 17 min. 16 sek . i•iiehet, h.iihdettävä n!a tka 10 km . 1. Srkki Taav l tsainen 49 min . 16 sek. 2 . Eino Nykänen 50 min . 37 sek . 3 . Veikko Valkonen 50 min . 37 sek. 4 . Paavo Jääskeläin en 51 min. 34 sek. Lähinnä Vilho Rautio 52 min. 02 s ek. Po jat alle 16 vuotta, hiihdettävä matka 3 , 5 km. 1. Uuno Parkkinen 17 min. 56 sek . ~. Veikko ~ot ti 18 min. 04 sek. 3. Aate Hotti 18 min. 25 sek .. lähinnä Veikko La.itinen 18min. 58 sek . Palkintojen jako toimitettii n Valkosen talossa. 132
Ravitoiminta Seur an toim~ntaan kuului myös ravikilpailujen järj estäminen palkintojen jakotilaisuuksineen . Talvisin ravit pidettiin Laajan , Alai sen , Taati a isen ja Avi järven jäillä . Palkintojen jakajaiset pidettiin lähitaloissa II'Jatiskalassa , Ylä- Illaassa , Hii rolan VPK :n talolla ja Myyrylän kartanossa . Kesäisin ravit pidettiin Vehmaskylän kylätiellä ja lopettajaiset Hyryn lavalla . Seppälän kylässä pidettiin myös ravit Löydön järven jääl lä ja palkintojen jaka jaiset Rossilan talossa . f·.Jikke lin Koillisen Jlilaamiesseuran alueen p a rhaiten menestyneitä hevosia ravi kilpailuissa : nissu om . Uuno Ehnr ooth I - palkintoja 1920- luvull a . Oli alueen nopein hevonen . Vuokko, sama omis taja kuin Hissulla , juoksi 1930- luvulla J ~ vo1tti yleensä !-palkintoja . Ari , sama omistaja kuin edellä. 1940-luvulla, yleensä !palkintoja . Tuula~ omistaja kuten edellä . 1950- luvulla, yleensä I - pal.Klntoj a. Uuno Ehnr ooth oli aikansa parhaita hevosten val mentaj i a . Reima ja Reilja om. Niilo Ko skimaa , Matiskala . 1940 ja 1950-luvuilla ensimmäi siä palkintoj a . Hilppa om. Arvi Neu~mn en , Alamaa , ensin ~itten Toivo Hämäläinen Alamaasta . Sai J950- luvulla palkintoja sarjassaan . Jatsi om. Oskar Laitinen Alamaa . Sai 1930- luvulla ! - palkintoja. Oli aikansa nopein sarjassaan alueella . Vau.12u om . fviart t i Saveni us , Alamaasta . 1930- luvulla nuorten alle 4-vuotiaiden sar jassa ! -palkintoja . Tähti om . Hart ti Savenius . 1940-luvulla nuort en , alle 4vuoilaiden sarjassa ! - palkintoj a. Myös Urh o ja Toivo Pulkkinen ajoivat kilpaa monilla hevosilla . Virma om. Väinö Lattunen , Säämiskälä . 1950- luvulla I - palkin~oja ja muita hyviä sijoituksia . Mikkelin Koil lisen Maamiesseuran viimeiset r avit pidettiin 1957 Taatiaisen jäällä . tJJik.k elin Koillisen alueella
~'!aam .iesseuran
toiminta Hiirola- Häppälä
Eino Kääri äinen 1950- luvulla siirtyi maamiesse uran toiminta pääasiallisesti Hiirolan- Häppälän alu e elle . Nyt on suunnitteilla nimen muuttaminen Hiirolan Maamiess euraksi toimialueen mukaisesti . Toiminta on paljon muuttunut yleisen kehityks en myötä . Alkua.i koina vanhaa perinteistä maataloutta vaali ttiin ja uusia menetelmiä kehitettiin . Tilanne , jossa alkuaikoina 133
toimittiin oli seuraavantyylinen : Hevosia oli joka tilalla, niillä tehtiin työt ja niillä ajettiin myö s ki lpaa . Elettiin enemmän omavaraist alo utt a . Maanviljelyä j a karjanhoitoa harjoitet tiin paljon myös pikkut iloilla. Velkaa ei vähällä otettu . Tuolloin maamiesseura h ankki koneita. Seuran Alamaan aj oilta oll eiden koneiden lisäksi hankittiin vielä peittausrumpu . Koneet säilytett iin ke s kinäisen sopimuksen mukaisesti nillä tiloilla , joilla koneita käytettiin. ~Iyt ovat pikkutilat suurimmaksi osaksi jääneet pois maatalouden harjoittamisesta. Seuran toiminta on. myös muuttunut . Seura ei ole enää ostanut koneita, koska niiden käyttö on hankalaa tilojen hajanaisuuden vuoksi ja käy t täjiä aika vähän , koska monet ovat ostaneet itselleen välttämättömät työvälinee t. ~1aamiesseuran muut konee t on jo romutettu , vain peJ ttausrumpu on jäljellä. Tämä kaikki vaikut taa myös maamiess euran toimintaan, olemme siirtyneet niin sanotu1le seurustelulinj alle. "Tari ne.il ta" - nimi sen.ti ill<mviettona :"laa- ja Kot.i talousnaisten kanssa on kokoonnuttu talvisaikaan. Pikkujoulut ovat myös olleet ohjelmassa . Tosin on joitakin kursseja järjestetty , joilla olisi ollut niinkuin parantavaa vaikutusta seuran jäseniin ja taloudenpitoon . Kesäisin s eura on järj estänyt matkoja maatalousnäyttelyihin. Myös ran takala- iltoja on pidetty. To:isin sanoen käytännön lisäksi on paneuduttu entistä eneillmän henkiseen virki stymiseen. Seuran puheenjohtajin ovat toim ineet seuraavat henkilöt : Herman Valkonen 1916-n.1926 Toivo Reinikainen n .1927- n.1932 Toivo Kirvesniemi n.193 2-1951 Niilo Koskimaa 1952-1957 Uuno Lampinen 1958 Vilho Asikainen 1959- 1975 Toivo Asikainen 1976-1979 Eino Kääriäinen 1980-edelleen Sihteerinä on toim.i nut vuodesta 1958 lähtien Raimo Tiihonen. Talve lla 1985 vahvistettiin seuralle uude t säännöt, toivoen että näin saataisiin uutta vauhtia seuran toimintaan .
134
i·1E~SÄS l'YSY.ER:IG
rfiiROLid\ ERÄV.EIKO:l' Eija Tiusanen tiedot : Vilho Asikainen
Riirola'1 eräveikot perustettiin 1945. Perustajajäseniä olivat : Kauko Kasnio puh.joht ., Väinö Komulainen , Eino Kääriäinen , Albin Tiusanen , Veikko Valkonen ja Eetu !faikala. 111etsästysseuran puitteissa harrastettiin jänis- , kettu- ja metsäkanalintujahtia. Vuodesta 1956 alkoi myös hirvijahti onnistua . Hirvenmetsästystä harjoiteltiin ensimmäisen kerran jo 1946 , mutta silloin metsästäjien harj aantumattomuude n takia hirvet jäivät vapaalle jalalle . Vuonna 1953 hirvijahdissa sattuneen erehdyks en takia käytiin jopa ~äräjillä . Vuoden 1956 jälkeen hirviä on saatu joka vuosi. Alussa 1- 2 kpl vuodessa, vuonna 1984 12 kpl. Yhteensä hirviä on kaadettu 114 kpl ja peuroja 2 kpl. Alkuinnostuksen jälkeen seurasi to iminnassa muutama lamavuosi puheenjohtaja Kasnion muutettua pois paikkakunnalta . Vuonna 1951 Väinö Komul ainen siirtyi puheenjohtajan tehtäviin ja uusia innokkaita miehiä tul i mukaan mm . Vilho Asikainen, Pauli Lindström , Heimo Kääriäinen ja Paavo Takkinen . Väinö Komulainen toim i puheenjohtajana aina 1980luvun alkupuolelle saakka . Ny t puheenjohtajana on i\1artti Hämäläinen . Seuran pääasiallinen toimintamuoto on nykyään hi rvenmetsästys , mutta myös jäni s - ja kettujahti a harrastetaan . Seura on järjestänyt viimevuosina hirvipeijaisia Hiirolan VPK :n talolla hirvijahtikauden päätökseksi . Tulevaisuuden suunnitelmi staan ei kunnon metsämies kerro . HIIROh4i··f VAPAl\P ALOKUNTA Eija Tiusanen tiedot : Helge Nordman Hiirolan VPK perustettiin 1934 . Perustajajäseniä olivat: Ka1le Valkonen , Ur ho Nordman , Toivo Hallikzinen , Reino Vuor.imaa , Väinö ~1anninen , Aarne Malmi , Kauko Hotti , Niilo Lehto , Väinö Pöyry , Hiski Manninen , Aarne Rautio , Väinö Häkkinen ja Aukusti Kimari. Alkuaikoina hälytykset suoritettiin käsin kieputettavalla sireenillä , jonka älinen kantosäde oli noin 2 km . Nykyinen sireeni saatiin 1948 . Alussa vettä ruiskutettiin miesvoimaruiskulla . Ensimmäinen paloauto saatiin 1948 . Palokur.nantalona toimi ensin parakki , joka rakennettiin 1948 nykyinen palokunn~~talo rakennettiin 1950- luvun alussa .
13 5
~4tt/4ii'avdd'? ~v/VJr){V///,7'~/1 ~4/:1t:Emt;,f &err-/'~t~.
136
1'-e路 t'vNJ~.-'J
4- H KEREO'l'OHUN'rA
Anna- Liisa Valkonen 4- H tunnus tulee sanoista : harkinta , harjaannus , hyvyys , hyvinvointi. 4- H kerhotoiminta on lähtöisin Yhdysvalloista . Suomeen se tuli 1928 . Mikkelin kaupungissa toimintaa on ollut vuodesta 1941 . Koulupiirimme alueella kerho on toiminut Honkamäessä . Siellä se alkoi 19 56 . Kerhon ohjaajana oli silloin f<'laija ltauppinen . Aluksi oli vain ai van muutama kerholainen, mutta myöhemmin heitä oli jo yl i kymmenen . Kerho loppui kuitenkin 1966 . Kerhon ohjaajina Maija Kauppisen lisäksi ehtivät olla : Vuokko Akkanen , Pirkko Koponen , Seppo Sormunen ja Antti Ruottinen . Kahdeksan vuoden kuluttua 1974 kerho virisi uudelleen . Ohjaajana oli edelleen Antti Ruottinen . Vuodesta 1976 on ohjaajana ollut Kari Kurki . Ke rho laisi a on koko ajan ollut noin kuusi , lapsia ja nuoria . Kerhon toimintaan on molemmilla kausilla kuulunut kesällä juurikasvien viljelyä ja kuusentaimien kasvatusta . Sokerijuurikasta ja porkkanaa on kasvatettu sopimusviljelynä . Muistetaan mm . kahden kerholaisen ostaneen juurikasrahoilla itselleen rannekellot . Kuusentaimien kasvatuksen lisäksi on ollut muutakin metsänhoitoa. Eräs kerholainenon päässyt televisioonkin metsänhoitoa suorittamaan. Kerhovasikoiden kasvatustakin on vähän harjoiteltu . Esko Herttuaisella on ollut vasikka kasvatettavana. Talvisin on pidetty erilaisia kursseja . Mm . kynttiläntek.okurssit, kankaankudontakurssit ja voileipäkurssit . Kerhon 5-vuotisjuhla on pidetty Honkamäen koululla 1961 . 1966 on Mikkelissä ollut piirin kerhokisat joissa kaikk i silloiset kerholaiset (Honkamäen ) ovat olleet mukana er i laisissa teh t tiv! ssä toimitsijoina ja osallistuneet kilpailuihin . Palkintoja tuli seuraavasti: Leila I palkinto kotitalouskilpailussa II II Aila "II II Esko III liikennekilpailussa II II Antero V Nykyiset kerholaiset ovat tehneet polkupyöräre tken Juvalle, yöpyen siellä . Kerhon toimintaan kuuluu säännölliset kerhoillat . Honkamäen kouJun ollessa toiminnassa pidettiin kerhoillat siellä, nyt kokoonnutaan kerholaisten kodeissa.
137
MU U H A R R A S T U S T 0 I MI N T A t~.~~r~SA LA ISOP IS'i'ON
TOIH IlfTA
.ALUEELLAf>Jl'~E
Eija Tiusanen Anna- Liisa Valkonen
Alamaan koulu l1z : 197 4-1 977 kera-n Li k~< a-askart.elu, ve tä ji=i.nä Liisa Hallamaa- Walden . 1973-1974 najsten liikunta , veti=i.jänij Lahja Hämäläinen :riirolan koululJa : 1971 -1 972 :nie~t.en l.i..i.kunta , veti=i.ji=i.n;i Vesa Hynninen 1973- 19'74 näyte1mäpi .i ri , vetHjäni:i. Hilpi Hynninen 1983- 1984 puutarhaku:r8si. , vei~äjänä RU.tta IJiukkonen syksy 1983 ma~talouskone1den huolto ja korjaus , vetäjänä Pekka Loponen 1984 vaaljpan~eli, vet~j~nh Kaija Tyyski=i. 1984- 1985 tunne ko tikylä~i , tallenna perintöä, vetäjänä Liisa Veps:iläinen syksy 1984 Rieni värjäys , ve U\jän8. ; i'1aria Kurvin en lishkal on pidetty ompelukursseja ja ensiapukurssi. 1985- 1986 posliininmaalaus , vetäjänä Katriina Puro Honkamäen entinen kou lu : 1980-1 981 ompelukurssi, vetäjänä Ritva Tolonen 1981 - 1982 kansanomainen ·kirjonta , vetäjänä Rltva Tolonen 1981 - 1982 tuohityökurssi , vetäjäni=i. Juho Lätti Ko vanen-Tj kkanen- talo Honkamäessä : 1982- 1984 kenkaankudo nta , vetäjänä Ritva Tolonen Anna- Liisa Valkosen talo Honkamäessä : 1984- 1986 posliininma.alaus , vetäjänä Liisa Gynther
138
Eija Tiusanen Hiirolan kylätoimikunta en tpiminut vuodesta 1980 lähtien . Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Csmo Kuoppa ja sihteerinä Ves n Hynninen. Vuosittain kylätoimikunta on kokoontunut noin 5- 12 kertaa ja kyläkokouksia on pidetty 1- 2 vuodessa. Kylätoimikunta on järjestänyt äitienpäiväj~~lia , hengellisiä iltoja , iltamia yhdessä Hiirolan Hakan l<anssa ja tienvarren siivoustalkoita . Kylätoimikunnan a,jamista asioista ovat toteutuneet : Koulun kentän valaistus . Puhelinkioski on saatu kylän keskustaan . Valolatu/pururata on saatu yhdessä Hakan ja kyläläisten kanssa valmi ik s j . Rautat.Len ali tustunneli-hanke sensijaan ei ole toteutunut . Linnaslampea el ole saatu u .i. ma kun toon , mutta kylän uimarannaks i on kunnos tettu Laa jan ~~nnasta alue , jossa pidetään myös uimakoulua. Linja- auto vuorot on pyri tty pitämään ainakin nykyisinä . Kyl ä to .i rnikun ta on vuosittain anonut kansalaisopiston piirejä kylälle ky läläisten toivomusten mukaisesti . Vireillä ole via asioi ta ovat : Kevyen liiken teen väylä kylältä koululle ja rivitalon saaminen kylän keskustaan. Kylä toimi kunta on myös vuosittain osallistunu t sotainvalidien keräykseen, vaalikeräykseen ja muih in keräyksi in. Ky läkokouks issa on ollut mukana kunnan edustajia ja asiantuntijoita eri aloil ta. Keskustelua on käyty yleiskaavasuunnitelmasta Hi irolan osalta , joukkol iikenteestä , väestönsuojelus ta ja vaal iasio ista . Kaikenkaikkiaan kylätoimikunta pyrkii olemaan yhdyssiteenä kyläläis ten ja kunnan viilillä ja kai kin tavoin edesauttamaan ky län kehi ttymistä .
139
H E N GE L L I NE N T 0 I MI N T A Anna-Li isa Valkonen
PIKKUPALA KIRKKOHISTORIASTA ~'liel enkiin.to.i nen
sei kka, os.i ttain aluet tamme koskevana, on kirkkoherra Andreas Sigfridi n aika (v i rka- aika 1554- 1593 ) . Hänen hallussaan on ollut Karppalan talo , jonka maat siihenaikaan ovat uJottuneet Hi irolan seudul le asti . Mikkelin pitäjän historia kertoo : 11 Andreas Sigfrldiä eivät taloudellise t huolet r asittaneet . Hän oli Savi lahden ja mahdol1isesti koko Savon rikka in mies, jonka irtaimen oma isuuden arvo oli 9 kertaa suurempi kuin pitäjän tois e l-:si rikkaimrnan mieh en. Hänen hallussaan oli sillo ises sa Norolan neljänneskunnan Visulahden Rymmeneskunnassa Kar ppalan talo ( Hi irola N: o 4 ), jossa hän ainakin osan virkakauttaan myös asui . Se oli eräs pitäjän suurimpia ja karjarikkaampia taloja. Andreas Sigfri di kuoli pian UpsaJ.an kirkolliskokouksen jälkeen . ~änen leskensä Anna Jaakontytär jäi asumaan Karppalaan ." ( sivut 117-11 8 ) Varsinainen pappila on silloi11 ollut je Kenkäveronniemessä , mutta kaikki papit eivät asuneet sie llä. (s . 322 )
KIRKKOMATKOISTA Kirkkoma tkoja on taite ttu en~en au tojen tuloa kuvaan jalkaisin , soutaen, hevosella ja rautatien valmi stumisen jälk een myös junalla. Ki rkkomatl<alle saatetti in lähteä jo lauantaina. ·rällöin voi samalla toimi ttaa kaupunkiasi oitakin . Yö ksi mentiin sitten kaupungi ssa ta.i sen läheisyydessä olevaan sukulaispaikkaan . Jos aikoi sumnuntaina eh toolli selle , täyty i ilmoitta ut ua lauantai - illan lltakirkossa . Ilta k irkko oli sisällöltään eh toolliseen valmistava . Iltakirkon päätyttyä ilmoittaudu t- ~ tiin seuraavan päivän ehtoolliselle. Ilrno.i t tautumisen voi hoitaa myös t ojsen perheenjäsenen puolesta . Kirkkomatkalle &ähdet täessä puettiln päälle parhaat vaatteet . Näihin kuului kirkkohame , kirkkoröijy ja kirkkosilkki . Hame oli pitkä , nilkkoihin asti ulottuva . Röijy oll pitkähkö , ha~een päällä pidet tävä pus ero , jossa oli pitkät hihat . Röijyssti voi oLLa tyyl ikkään kaunis nappirivi my&s hihansuissa . Kirkkohui vi ol.i kookas j a hapsureunainen . Väri 1 tään vaa tteet olivat tummia . Vaatteet eivät , nimityksestään huol.imat ta , olleet käy t össä vain kirkkomatkoi lla, v aan muissak.in juhlissa. t'le keski - ikäisetkin saatamme käyttää vielä parhaista vaat teis taQme nimjtystä kirkkovaatteet, koska olemme vanhemmilta ihmisiltä sen nimityksen oppineet. Niehe t pukivat ldrkkomatkalle päälleen tumman puvun , joka yksi puku saatLoi palveJla koko mie!'len iän , kirkkom atkoilla ja muissakin juhlissa . Se saattoi olla jo ri ppipuvuksi kasvunvaroineen hankittu tai vihkipuku . Keksittyä tai totta, on f•1atis1<al an kylällä kerrottu seuraavaa vanhoilta kuultua juttua : Isä moitti poikaansa pyhäpuvun kuluttamisesta 140
" Isäni piti sitä kaksikymment ä vuotta , minä toiset kaks i kymmentä , mutta sinulla se ei kestänyt kuin vi isito ista vuotta . 11 Pitkillä jall<amatko il la sääs tet ti in k esällä jalkineiden kulumista ja kengät laitettiin jalkaan vas ta lähellä Mikkeliä . Nä inhän olemme kuul l eet . Vaan on asiassa toinenldn puoli ; oli kuulemma pa rempi kävellä avojaloin, kun oli siihen tot t unuL . 1920- luvulla ma tkoj a taitettiin vielä nä.i.n paljasjaloin . Rämälässä Valkolan ison kullsen juurella oli vakituinen levähdys- ja kenkien jalkaanpanopaikka . Evääks i otet t iin muk aan mai torieskaa , l eipää ja voita . r::ikä tehty valmi ita eväspalasia, vaan otettiin veits i mukaan . Jos menti in yöksi kylään niin vietiin ruok atavaraa vi emisiksi . ~l evos el la kirkkoon lähdettäessä pu.."ldistettiin ja harjattiin hevonen huolellisesti ja valjastettiin kirkkoreen eLeen jR emäntä huolehti parhaat rekivaatt eet ja hevosloimen mukaan . Kesällä käytettiin ki esejä .
VANHOJA KIRKKOREITTEJÄ
Martti Savenius Alamaan kylästä liitytti in Vehm~skyläläis te n kirkkoreittiin . Matka tehtiin Loukeista j a Lyly~äFveä pitkin soutaen , s en jälkeen maataival jall<aisinAl aisenjärvelle , jost a edelleen jokea myöten Karvasjärvelle ja sitä pitkin Kirkkokallion niemeen . Perimätieto kertoo näille kohdin järveä hukkuneen 7 ihmistä . Kall ioon on hakat tu risti ja seitsemän numero . Ki rkkok all ion r annasta kuljettiin jalkaisin Ollikkalan ja Uu telan kautta Veikan kartanoon ja si i tä edelleen Pieksämäen tiel l e , jota myöten Mikkeliin . Eri j ärvillä oll eet k i rkkoveneet olivat kylä läisten yhteisiä. Kirkkok a llio on saanut ni mensä sen kautta kulkeneesta kiri<:koreitistä . Reitti on o1lut käytössä vielä 1800- l uvun lopulla . Polku eroLtuu metsässä vieläkin . Ihastjärveläisten kirkkoreitti
1-!eikki Kovanen Väärälän ky liin asukkaat ovat käy ttäneet kirkkorei ttinään Jhastjär-ven ky lältä a lkavaa polkua . Polku on alkujaan tullut Kyyveden r annas t a asti , j onne varhaisempi asutus on muodostunut vesire i tin v artee~ . Polku on kulkenut Kopinonlammin itäpuoli tse soraharjuja pitkin Sy·r jälåmmin länsipuol i tse . ivius ta.lammin pohjoispäähän , josta t4ust:ulammin ja Heinälammin välistä ka ngasta pitkin Valkeajärven ja Kaijalammin itäpuolitae harjuja pitkin eteläsuun taan , edell een Pa jusenkankaita myöten Mikkeliin . Jonk i n verran nuoremp i h aara on tullut Ihastj ärv eä pitkin Alanko- Väisälään , jos ta jatkui edellä kerrotulle reit ille . 141
- - - - - - - - -- -
- -
.,
f-'?d'/M
K,rcet?mdd-d~ ~dl'kff'/1 "?/A.IW?'~~r/1
pa-rA
rt.
Y4
--
:; .
..
"路 ..---:路 .
142
Ihas tj ärvdn kylästä asti reittiä käytetti i n Ihastjärven tien rakentam iseen asti. Alkuosa tehtiin Mikkelistä päin 1839 . Väär älästä alkoi kulku siirtyä Pieksä~äen tielle ti eolojen parantuessa, todennäköisesti 1800- luvun puolivälin tienoilla . Rautatien rakentaminen paransi yhä tie- ja liikenneoloja tätä kautta Mikkeli i n . Reitillä oli pitkospuita Kaijanlammin eteläpuolella useassa kohdassa . Ny t pitkospuut ovat jo lahonneet . Matkaa Ihastjärveltä Mikkeliin kertyi noin 25 km . Polku on s uureksi osaksi vie läkin havaittavissa ja si tä kutsutaan edelleenkin Ihastjjrveläisten kirkko tieksi . PYHÄKOULUT
Anna- Liisa Valkonen Vääräläss ~ muistetaan Kalle Valkosen p1täneen pyhäkoulua ainakin 1930- luvulta asti . 1930- luvulla oli pyhäkoululaisia noi n 20 . Heitä tuli myös Römpe l inmäen ja Rokans elän seuduilta . Kal le Valkonen piti pyhäkoulua 1960- l uvun lopulle. Samoih in aiko i h.ln on pyhäkoulua Väärä lässä pitänyt my ös Ida Lindström . 1960- luvun a lussa myös Airi Lindsr öm pl ti pyhäkouJua. Noi n 1965- 1978 välisenä aikana on pyhäkoulua pitänyt myös Hilkka Tiusanen , tämtin jälkeen el pyhäkoululaisia ole enää oll ut . Römpel.inmäen kylässä alkoi Elli Sonkkanen pitää pyhäko ulua 1959 , jatkaen 1970- l uvun loppupuolelle . Edit Ukkonen piti pyhäkoulua ensin Blli Sankkasen kans sa samaan ai kaan ja tämän jälkeen Elna Asikaisen l<anssa n . vuoteen 1980 . Elna Asikainen pi ti pyhäkoulua n. 1973- 1982 väll.senä aikana . Tämän jälkeen on Rii tta Pasanen ollut pyhäkoulun opettajana vuot een 1984 , jonka jälkeen pyhä koulua ei ole ollut . Alkuaikoina pyhäkoululaisia oli noin 10. Leppäahosaa on pyhäkoulu toiminut 1951 - 1962 . Opettaj i na ovat olleet Rauha !~ordman ja Lyyli Laa tikainen . ~ Alamaassa on lda Hämäläinen pitänyt pyhäkoulua 1920- l uvult a 1960- luvulle asti . Anni Lampinen on pitänyt pyhä koulua 1956- 1971 . Hänen aj. kanaan oli muutaman vuoden opettajana myös KaLri Hänninen·.. ·:ruula När vän en on pitänyt pyhäkoulua 1970- luvulla. PankamäkJ - Honkamäki seudulla on pyhäkoulu toiminut n . vuo desta 1908 lähtien , Pankamäkeen muuttaneiden Antti Tiusasen ja Kus U Valkosen alkaessa pitää pyhäkoulua. Kus ti Valkonen on pitänyt jo tätä ennenkin pyhäkoulua alueemme pohjoi sos.issa eri paikoissa asuessaan , Sekä Tiusanen että Valkoncn pitivät pyhäkoulua todennäköisesti 1930- luvulle . 1920- luvulta aJkaen on myös ~anna Tiusanen pitfu1yt pyhäkoulua 1950- luvun pu~livälin pai kke i lle. 143
Myös Ida Kovanen on ollut pyhäkoulun opettaj ana n . 1930-1 940luvu illa. Hanna Tiusasen jälkeen pyhäkoulun opettajaksi tulivat Toini Ko vanen ja Lahja Valkonen , jotka pitivät pyhäkoulua n . vuoteen 1962 . Noin 1963- 1970 välisenä ai kana piti pyhäkoulua A..i li Slitari, vuodesta 1964 alkaen myös AnnaLi isa Valkonen. Vuodesta 1980 alkaen pyhäkoulun opettajana on ollut mycs Kaija Järvinen . ~iirola- Häppälä- ~ankola seutu P.äppälän kylällä mui stetaan pyhäkoulua pidetyn a inakin tämän vuosisadan alusta. Taavett i Häkkinen on ol lut silloi n pyhäkoulun opettajana . ( synt . 1863 , kuol.i 1931 ) Hän on pitänyt pyhäkoulua noin vuoteen 1930 . Anni Valkonen on myös pitänyt pyhäkoulua tällä seudulla noin vuosina 1910- 1940 . Samoin Taneli Kääriäinen n . 1915- 1940 . 1920- luvulla muistetaan pyhäkoululapsi a olleen 12-13. Silloin oli lapsia käynyt t äällä pyhäkoulussa Kovalasta asti. Seuraavia pyhäkoulun opet tajia ovat olleet Beda Hämäläinen noin vuosina 1945- 1960, Hanna Kaitainen 1940- luvull a , Naimi Asikainen 1950- luvulla , Rauha Ni kkan en 1956- 1957 , Anni Väisänen 1950- luvulla , Helmi Räisän en my ös 1950- l uvulla ja Ka isa Pöyry 1960- luvulla . Tämän jä lkeen e.i pyhäkoulua ole kylällä ollut . Roiton- Kas inma2n kylällä on pyhäkoulu toim inut n . 1921 - 1930 . Opetta.j ina ovat olleet ·J' ilda Y.auppinen , 'filda Kinnunen. Lapsia on ollu t noin 10 . Pyhäkoul ua ei ole pidetty keskitalvella. Seuraavall a sivulla on valo kopio Fank arnäen pyhäkoululistasta vuod:lta 1928 . Lis ta on säilynyt Suomäki-til alla . Omistaa Lahja Tiusanen.
144
LÄIIC TYS 1YÖ
Ompeluseur a t, nykyisin lähetyspi ir it Alamaa . lähetys0mpeluse1J r a toimi n ta koulupiirimme a lueella l i ene e a l kanut ens .i .mmäiseks i Al am aassa , jossa se erään muistiinp a nomerkinnän mukaan o lisi a lknnut 1916. Tämä muistiinpane t os in on t ehty vuosikymmeniä myöhemmin maini nnalla "mui.stele e a l kaneen 11 • To i s essa muis t ii npanossa mainitaan : Opett aj a Nyb er g muistelee klama an l äh etysompeluseuran alka neen 1924. Kj r janpi to ompe lus euran t oim.i nnasta a lkaa vuodel.t8 1926 . Ki rjanpitoa on pi t äny t El i s a Valaharju. Kirjanpltoon on kuulunut kaksi vihkoa , toisessa on t il inpito ja toisessa ke r rotaan muuten ompeluseuratoiminnas t a . l'ian kola- Honkamäki, Panl<amäki seudulla on 1ähetysompeluseur a alkanut 19?3 . I da Ti usasen ja Ann a Vuorimaan alkaessa p1tää sitä silloin. lda Ti usasen kuoltua 1925 on Hanna Tiusanen ollut ompeluseuran johdossa Anna Vuorimaan kanssa. Myöh emmin , todennUk öi~es ti n. 1940 , on umpeJuseura jakautunu. t kahdeksi p.i tk.l. en rna tl<o j en tak.ia. 1'oinen on toiminut Ei iro la- Häppälä::.:,;cnkola seud ul l a ja toinen Pankamäki - Hon kamäki s e udulla. !-Iiirola - Häppälä - Ma.nkola seudun ompeJ.useuran vetä j i nä Anna Vuorimaan j ä lkeen ovat olleet Anna Väisänen , He l mi Rä isänen, Beda Hämäläinen ja noin vuo desta 1970 Sirkka Kääri ä inen . Pankamäkl - Honk amäld. seudun ompelus euran vetäjäksi Hanna ·r iusasen ka nss a tu ll Emma Hall i kainen . Emma Hallikaisen jälkeen I da Kovan en huolehti ompeluseura s ta yhdessä Ha nna Tiusasen kans sa. Hanna Ti usasen j ä1 ke en 1960- luvun alkupuole l ta alkaen ov at ompeluseuran vetä j i nä Ida Kovasen l isä ksi to i mineet Elina Va1konen, A1.J :i Siitar i ja ;,nna- Liisa Valkonen.. Vuodesta 1980 läht ien ompe1useu:h~c; ovat vetäneet Risto Järvinen j a Toini Kovanen. Väärä i äs sä ompel~seur a on alkanut 1927 . Perustajia ovat oll eet: Ida Lindström , Hilda Purhonen ja Ida Valk onen . TällöJn myös Römpelinmäen ja Luotojärven seudut kuuluivat Väärälän pi iri.i n . Soaan jälkeisinä aJkoina p iti lda Lindström ompe l useuraa yksin . Hänen ~jälkeensii. Hilja Eämälä i nen , sitten Vi ljo Hämäl 8.inen j a ny.ky.i. sin Lahja Hämäläi n en . Ompeluseur a kokoontuu joka vi i kko. ~,eppäaho - Rö m pe1inm2ik .i seudul lå alkoivat opet t aj at Helga Sepp8ne n ja r: ster.i Linåstrcm pitää Hii.rolan koulun ympäristössä toista lähet vsomoeluseuraa 4a niin alue siirtyi pois Väärälän o mp e luse~ran~ piir istä . <· 1959 t ä mä n piirin vetäjäksi tuli Elli Sonkkanen . Noin vuode s t a 1980 alkaen on ompeluseuraa vetänyt Rauha Nordman . Omp elu seuraan kokoontuu nyky.i sin 3- 8 henkilöä . 146
!• 1j._ _ 1
~
1
::::::-=-- - -- - -
1'"'
1
1 -
-- ·
1
1- -
'-:"':
~ 1:
' .
1 1
~
~-
.
4i1rt .f .~ ~ ~. -~ ~ i '"' . i. !'
l_
•
f·--
~ 1
~~amaan
lähetysompeluseuran tilinpitoa.
147
•
- - -- -.
Alamaan l채hetysompeluseuran kirjanpitoa. 148
0;npe1useurakohtaiset läh etysjuillat S eurakunnalla on ollut aluksi tavoite järjestää joka lähetysompeluseurassa vuosittain, useimmiten kesällä, lähetysjuhl a . ~)eurakunnan työntekijöiden Lisäksi on juhlassa ollut edustajJa myös Suomen Lähetysseurasta. Näissä juhlissa luovutett i in talven työn tulokset, eli rahat, Suomen Läh etysseuralle. Vähitellen tämä tapa on jäänyt. Tulot on tilitetty postisiirrolla suoraan Lihetysseura1le ja seurakuntamma saatua oman nimikko1äheU.n, tulot tili tetään seurakuntamma nim.ikkolähettl t il l lle. Nykyisin seurakunnan työntekijät v i erailevat talvisin lähetyspiJr·ejssä, joka nimitys on tullut käyttöön 1ähetysompeluseuran tiJ.a1le. fvlutta kyllä me tääl1ä omissa oloissamme puhumme edelleenkin ompeluseurasta.
KINKERIT .Perirmealueeseemme kuuluu kokonaisuudessaan Alamaan ja Mankolan-Honkamäen kinkeripiirit sekä suureksi osaksi Vääräiän kinkeripiiri. Os<~. aluettamme kuuluu Kalv.i tsan kinkerpiiriin ja osa vielä Vehmaskylän kinkeripLiriin. Kussakin kinkeripiirissä pidetään ede1leen vuos.i.ttaj.n kinkeri. 1920·-luvul1 e asti mu ls tetaan kin.l<;ereillä pidetyn nimenhuuto. Poissaelosta laitettiin merkintä kirkonkirjoihin. Myös syy poissaoJ ~ on kysyttiin. Kiertoko u lulaisia, kansakoululaisia ja pienempiäkin lapsia kuuluste lU .in ja luetettiin ja tai.doista annettiin arvostelu pieneen k.inkeri vihkoon, joka vanhimpaan aikaan oli nimeltään 11 1uxusete1.i 11 • i~.rvostelu merkittiin näin: /=huono, Y= ke s kinkerta.i nen , X=hyvä. Rippikouluun pyrittäessä annettiin viimeinen arvo stelu . Ko sk a rippikoulusta osa pide t tiin syksyllä ja osa keväällä, kuului as.Laan Tip pikoululaisten olla kyseisenä välitalvena !<:inkerei.llä kuulustel tavana. Perin te .i. senä t aJ? ana k i nkereillä olevia lapsia 11 kuulus tel tiin'.! a:i.nakin viEdä 1960-luvun lopulla. Se oli yleensä kanttorin tehtäviä. I1apset lähti vät kanttorin kanssa toiseen huoneeseen jossa kuu ~1.m> teli ja laulat t:L, kyseli 1asten osaamia ruk ouksia ja ehkä vielä kirjaimia ja lukutaitoakin. Kai l:<l<e.i n vanh .impBan aikaan, mi tä nykyään muistetaan oli rippikouluun hyväksymis e n vaat.imul<sena koko katekismuksen osaaminen miltei ulkoa. Vähite ll en katekismuksen osaamisen määrää lytJennetti.in. Vaikka kaikki eivät vaadittua osanneetKci<m, o:: i hyll<:Uärn.i s iii kui.tenkaa.n mui.steta, heidät vain nuhde 1 t.iin l-:a.i ken 1\inkerikansan kuullen osaamattomuudestaan. Aikuisille ki.nkereillä pidetään perinteisesti raamatun ja katekismuksen tutkistelu ja virrenveisuuosuus. Aivan viime vuos.ina on mukaan tullu t joku ajankohtainen seurakuntaelämään l i i ttyvä keskustelunaihe. l11aini ttakoon esimerkkinä: Uudiste tut k:irl<:oll iset toimitukset. 149
HARTAUSTILAISUUKSISTA
Ryhmätyö
Maakirkkoja , hartaushetkiä ja seuroja on pidetty ~lucell~rnoe j~ka puolella Lalo issa sekä kouluilla . Maallikkopuhujia muistetaan Elisa Valoharju , Antti Tiusanen , Kusti Valkonen , Hanna Tiusanen ja Esteri Lindström . Unissa saarnaajina ili irolasta Alma Lampinen vuoden 1920- paikkeilla ja muilta paikkakunnilta kiertävinä Hilma Viljakainen ja Sel~a Laurikainen 1930- luvulla. :nui~ tctaan
!·•Jatkapuhuja t paikkakunnilta kysyen saisiko talossa pitää Ainakin maantien varrella olevaan Mankolaan osui usein matkapuhujia ja he myös saivat luvan ti laisuuden pitoon . Lasten tehtävä oli sitten lä~teä kylälle asiasta tiedottamaan. Tällaisia p~~ujia matkasi vielä ainakin 1930- luvulla. Lul i v ~ ~
~uilLa
~artaustilaisuuden .
KIRKKOKUOROTOIMINTAA Martt~ Savenius 1920 ja 1930 luvuilla pidettiin kirkkokuoroharjoituksia v.t . kanttori .t-1artti Rytkösen johdolla Alamaan koululla . 1950- luvulla pidettiin myös kirkkokuoroharjoituksia Alamaan koululla , tällö.i n 1i -:: . :an". . 11ors ti Vasaraisen johdolla. TYTTÖJEN JA POIKIEN KERHOT Anna- Liisa Valkonen Hikkelin maaseurakunnan nuorisotoimistossa olevista toimintakertomuksista koottua tietoa: Ty ttökerhot Alamaassa on ollut tyttökerho ainakin vuonna 1956 . :! i i rd!J an koulu . A.i nakin vuodesta. 1962 alkaen on Hi irolan koululla toim.tnut tyttökerho vuoteen 1974. Seurakunnan työntekijän lisäksi ovat kerhoa pitäneem Raija Juvonen, Hilkka Sonkkanen , Tuula Kääriäinen ja. Anne Häyrinen . HonkaiTiäessä on ollut tyttökerho vuos.ina 1966 ja 1972 . Po .i kakerhot i-tiirolan koululla on ooikakerho toimj.nu t todermäköisesti vuodesta 1964 vuoteen~ 1978. Seurakunnan työntekij~n lisäksj ovat kerhoa pitäneet Seppo Sonkkanen ja Kari Kovanen . Isojen tyttöjen ja poikien kerho :ii irolan koululla vuodesta 1::J'71.J alkaen . Seurakunnan työntekijän lisäksi kerhonohjaajina ovat toimineet : Kari Kovanen , Paavo Sonkkanen , Heikki Hämäläinen , t1arko Paananen , .Jari Hämäläinen , Jouni Asikainen, Marko Asikainen ja Tommi ,!"t4karainen. Pienten tyttöjen ja poikien kerho l!iirolan koululla vuodesta 197'::3 alkaen . Seurakunnan työnLekijän lisäksi kerhoa ovat pitäneet: Riitta Pasanen , Satu Lindström ja Marjut Suuronen . Syksystä 1985 ovat kerhot alkaneet tojmia seuraavasti: Tyttökerho Isojen poikien kerho Pienten poikien kerho 150
LINKKILÄN TOIMINTAA Vuodesta 1966 lähtien , josta alkavat tiedot nuorisotoimistossa , on Linkkilässä ollut kesäisin yleensä : 2 poikaleiriä , vuoteen 1977 asti . 2-3 tyttöleiriä , vuonna 1977 tyttöleirit siirtyivät Siitarilaan . 4-5 nuorten viikonloppuleiriä , vuoteen 1972 . Viime vuosina on kaupunkiseurakunta pitänyt poikakerhoja Linkkilässä . Feli- ja saunailtoja on kesäisin edelleen . 1983- 1985 on ollut mycis partiotoimintaa . 1985 kesällä oli isien ja poikien kanoottikurssi . Vanhusten leirit on pidetty Linkkilässä . Leirejä on yleensä ollut kak8.1. kesää kohden . · PÄIVÄKERHOTYÖ Tiedot kerhon päiväkirjoista ~al väKerho Hiirolassa ja Alamaassa on alkanut 1973 . Seuraavassa ohjaajat ja lapsimäärät - ja kerhopaikka : 1973 13 lasta Hiirolan koulu Toini Hokkanen 1 97 4 1 2 II II II 1975 ei tietoa kerhosta 1976 ei ole ollut kerhoa 1977 9 lasta Hiirolan koulu Aila Lappalainen 1978 8 11 Pentti Jääskelä-isen talo , Alamaa Aila Lappalainen 11 II 8 11 1979 Hiirolan koulu Aila Lappalainen 1980 14 " II II 1981 11 11 11 II Tai mi Oran en 1982 10 11 II 1983 13 II II II 1984 13 11 MUUTA HENGELLISTÄ TOIMINTAA vapaakirkko on pitänyt hengellisiä tilaisuuksia Hiirolaf·1ankola-t!äppälä seudulla taloissa etupäässä 1920- 1930... luvuilla. Pelastusarmeija on pitänyt hengellisiä tilaisuuksia Kavalassa taloissa 194 0- luvulla. !1elluntaiseuraktmta on ui tänyt hengellisiä kokouksia Honkamäki- Pankamä'ki- Ro"i tto· seudun taloissa 1980-luvulla.
151
152
153
1521-
MY 1 L Y T 0 I M I N T A A Ryhmä työ Snurun vesimylly ~ijaitsi ~önkamäessä,
Sahinjoessa , lähellä Ala- Sitran r antaa . Vi i meinen mylläri oli Hurskainen , joka jauhatt i noin vuoteen 1905 . f"lyllyn k .i virakenne1mia on vielä jonkin verran nähtävissi3. 4sikkalan tilan mylly Hiirolan kyläss~. Myllyn omisti Edvard Mecklin . Toimintaa oli vuosina 1907- 1920. Mylly toimi öljymoottorilla. Siinä oli kaksi l<i vipar·ia, joista toisilla jauhettiin ruokajauhoja ja toislJla rehujauhoja. Myllyllä oli palkattu mylläri. Ainakin Vihtori Vauhkonen muistetaan myllärinä. Hyllyssä jauhettiin paikkakunnan tarpeen lisäksi myös tJ!ikkelistä toimitettua kauppaviljaa. Mvlly Ala- lllaa 3 :2 tilalla Alamaan kylässä . (Alamaan mylly) Om istaja oli Martti Savenius. Mylly toimi ajalla 1945-1962. Myl ly toimi sähköllä . Siinä oli kuorimakone~ vasara- ja kivimylly . Myllyllä voitiin tehdä suorajauhatusta , viljan puhdistusta ja tauha tusta r yyneiksi sekä lestyn jauhatusta leipä- ja rieskajauhoiksi. Myllyn toiminta loppui sähkötariffien muuttuessa , jolloin perusmaksu nousi liian korkeaksi . Matiskalan myJ.ly Alamaassa. Umistaja oli Niilo Kos kimaa V1~m e1s1m pama. Toimi vuosisadan vaihteesta 1940- luvun lopulle. Myllyssä oli yksi kivipari ja lisäksi siihen kuului ohran kuorimakone . Mylly toimi Locomobiili-höyrykoneella . Heltunkankaalla asunut Ab el Vauhkonen on käynyt Matiskalan myllyssä myllärinä. Hänen jälkeensä oli vielä Otto Toivakainen myllärinä. 1960 oli myllystä jäljellä vielä kuorimakone, nyt si itä ei ole enää ~itään jäljellä. TUU l1 I MYLLY T
Ryhmätyö
Ala-Illaan tuulimylly t~lamaassa. Si llo'inen omistaja oli Kusti Myyryläinen, mylly on purettu vuosisadan vaihteessa . Ylä-Illaan tuulimylly Alamaassa. \Alamaa 3:3) S:llloinen omistaja oli J . F.Suhonen . Mylly on purettu 1890-luvulla. Rokkalan tuulimylly Alamaassa . ~A lamaa 5 :30) Silloinen omistaja oli Herman Savenius. 1916 mylly myytiin Sulo Nyyssöselle Juvan Vuorenmaahan. f"lankolan mäellä on ollut ~uul~mylly , jolla on jauhettu myös lähinaapureille . Nylly on toiminut ainakin vuosisadan vaihteesta no.in vuoteen 192 5. Omistaja oli Ales Vuorimaa. ~1ylly on purettu 19589 155
Sääm&skälän tuulimvlJy Klirolassa , nyky1sen Onnela n tilan maalla. ( Väärälä 5:4) Omistaja oli Kristian Ukkonen . fJ!ylly jauhoi 1920- luvulle asti . f'f:ylly on purettu Lauri ~1ää ttäsen ollessa omistajana noin 1960. Honk~mäki - tiJan mylly ~Vehmaskylä 16 : ??) ~ylly on purettu 1930- luvulla . 1930- luvun lopussa on my1 lynhirret T.yyt.y Kauko I,aatikaiselle , joka on käyttänyt ne rakentamaansa savusaunaan Takalehto-tilalle . Sauna on. edelleen kr-i.yttissä . 'ro.i.nen myllyn kivistä on hal jennu t ,ehyt ki v i on tilan nykyisen, 1970-luvulla rak ennetun, asuinr akennuksen takapihalla istuinkivenä . Matiskalan tuulimylly Myilyn toiminta on loppunut vuosisadan vaihteessa, uuden höyrykoneella toimivan myllyn tullessa tilalla käyttöön~ Tuulimyllyn h.irret Niilo Kosklmaa myi Aarne Rautiolle , joka tekj hi rs istä saunan Mäntylä- tilalle. Sauna sijaitsi nykyisen ulkorakennuksen kohdalla . MYLLYJVIATKAT r-HJUALIE Anna-Liisa Valkonen Myllvjen historiaa ~~KKeJln p1täjän historiasta poimi tuin katkelmin: 11 f··:yllyjen suur.i mä~irä oli entisajan maanviljelykseen liittyvä luonteenomainen ja näkyvä piirre. Aluksi lähes jokainen t.ila tai jopa talous jauhoi itse viljansa. Sitten kyläläi set alko.ivat käyttää yhteistä myllyä ja väh.itellen useiden kylien asukkaat ryhmitty ivät jonkin tietyn myllyn asiakkaiksi, mutta yhtään koko pitäjää tai sit~ laajempaa aluetta palvelevaa myllyJa.itosta e.L vielä ollut. Kunnollisen tieverkon puuttuessa jauhatus mi elummin suoritettiinkin ko t ona tai omassa myllyssä kuJn kuJjet ettiin pitkien matkojen päähän. Vanhin ~a aj.r-a 1700-luvun puoli väliin saakka tavallisin tapa o .l..i hienantaa ·:i.l ja k~sik i v:ill.:i. Varsinkin torppari t ja loiset turvautu.i v.:. t niihin vielä 1800- luvull alussakin . Käsik i vien rjnnalle oli kuitenkin jo vesivoimalla pyHriviä n.s. jnlka- ja ratasmy1lyjä sekä tuulta hyväksi käyttäviä tuulimyllyjä.
1800- luvun puolimaissa tuulimyllyjä oli toiminnassa ainakin f;_nttclan rus t!1o1J l ssa , Hnukk8kO rho l.:~s sa ( 2 kpJ) Haapatai pa. ·· ·1-;hd ' e.,sa, l.l\l,,a Cl].aoSd " ' ' , !1 .. l ee ]1 . .::.~ ( 2 k.p 1) l. jE'.lna ~-=~ or o )~<:> .c:t-=>Sa , U" n.amal~ssä , Vehmaskylässli , Hiirolassa , Väärälässä, Alamaassa. ~ . ~i~ki nämä VPHi- tai tu~limyllyt oliva t pieni~ kotitarve!li.Y Jlyjä , joiden jauhatukseen verottaja ei ~vuosien 16251634 myllytullia lukuunottamat ta) vielä ruotsinaikana yleensä puuttunut . Niiden rinnalle tuli vasta 1700- luvun lopulla varsinaista ansiojauhatusta varten to i mivja myllyjä . Viimemainitut olivat yleem:::;-i pitäjän säätyläis ten omistukses sa ja ammattj_mylläri en hoidossa sekii ~mori tti vat kruunulle tavalli sesti neljänneksen tuloistaan myllyverona . " (sivut 44 6,447) e>
156
..,.,.
KoUkylämme histo r.i.a~:.m l.i.lttyvJä veromy Jlyjä mainittakoon: HausKa.r. my1 .1 :y; joka s1jai T.SJ. kirkonkyl~tssä Hauskan tilalla, iiauskanj oessa . AsiakaspLi r :i.in kuului tJl o j a ja torppia mm Suonsaarelta . Hiirolasta ja Seppälästä . Emolnn mylly S1 J<U tt~ j. .r. :~ -r.·konky lässä Emo J.an joessa. Asiakaspiiri sama kuin !iauskan my1ly1.l~i. F~rnolan myJJy ja Hau s kan mylly sijaitsiva t samassa joessa , Em olan mylly yläjuoksulla j a Hauskan mylly alajuoksulla . Fa.isevan mvJJv, jov.a sij<:!i 1:sJ. Räm älässä , Kuurul an t .i la1la(myöhemmin Vehmasky län Le ponln tilal la ) Haisevanjoessa. Asiakaspiiriin kuului mm Rämälä N: o 1 j a 2, Vehmaskylä N:o : t 2, 7 , 15 ,20 , 3/4 nume ro sta 16, Hjiro1 a N:o 2 ja 3, Väärälä N: o1 ja Alamaa 4. 'l'iedot [qkke lin pitä jän historiasta., sivut 448,449. Nykyiset kyläJäiset muistavat v.i.eJA myllymatkat kotiky Jän my llyjen lisäksi Hauskan ja Emolan myllyihin ~ toimihan Hauskan mylly noin vuo leen 1976. Erno lan my lly lopetti jauhatuksen jonkin verran aikaisemmin. Niissä käytettiin jauhatettavana le.i päv .i 1 jaa a .i na alueemme pohjoj.sosia myöten, myös ohra jauhoj a jc ryynejä teetetti.in sieJJ.ä . Vehf::ä k2.ytet tiin Sf1f: :n myllyssä, joka sijaitsi Saimaan ranna.lla, nykyisen Suur-Savon Koneosaston paikalla. Se oli valss imylly, jossa sai hyvää vehnä jauhoa. !Vlyös Keksi- ja leipätehtaan myllyssä jauhatettUn vehnäjauhoj a. Tämä mylly si jaitsi Kattilaneillalta vähän matkaa etelään . Je 1ähdettäessä. lasta ttj in hevosrekeen jopa 300600 kg jyviä , kel.istä r .Lippuen. S.i. .inä voi olla mukana naapu r eitt8nkin jyviä, aivan pienlmmissä paikoissa ei ollut omaa hevostakaan. Varsinkin sota-aikaan oli hevosia harvoilla tiloilla, hevostenki n täytyi olla maatamme puolustamassa . Hyvin ylf~J nen näky sota-aikana oli 11 myllynajnen" myllymatkalla, olivathan miehet sodassa. Sota-al kana täytyi myös kotitarvemyllyjen omistajien s uunnata jyvineen matkansa Mikkt:lij n . Koti tarvemyl1yt oJ..i s .i n etöi ty jau."l-)atuskiel toon , ~>111ä E-~ lintarvikepulan vuoks .i omaa vilj aaki n sai jau.l).attaa vaj n j~:uha tu s kort.in mä~irän mukaan. liyväJ 1~~ tal v 1kel i 11H - myllyma tk<1 t suori tetti inkin enimmäks e Pn tA1vP.Jla - hevonen juosta h.ö1kytte li my llykuormankin k anss~ . ~yllymatkalla toimitel t iin myös kaupunk iasiat. Mennr ~ ~ä j~tetti . in jyvät my lJylJ.e ja tu1lessa otettiin jauhot ja ryynit kyytiin. Aivan jyvien tuontijärjestyksessä ei jauhatus elna t8pahtunut~ vaan joustettiin ja sovellettij.n jat•ha tus t8. t i 1::<.n teen mukaa::.. . Esimerktksi lyhyempimatkalaisten jyvät voivat jäädä seuraavan päivän jauhatukseen , että ehdjttiin jauhaa pitempimatkalaisten jyvät. Eläinten rehujauhat j auha tettiin miltei poikkeuks etta kotikylien myllyiRsä. Myl lym ~}tk a J
157
Alueemme pohjoisosista käytiin Kalvltsan myllyssä sekä eUU nten rehujauhojen sekä J e.ipäviljan jauhatuksessa. Tässä myllyssä. tahto.i kul tenkin leipäjauho tulla karkeahkoa. Niinpä Honkamäen Halkomäellä asuva, Jeikillä juttujaan höystävä Vil1e l}adding oli kerTan kertonut:"Kävin tuola Kalavitsan myllyssä, tuJ nit karkeita jaohoja että annon Loviisale rukkaset kättee ku rupes alustammaa taekinata."
158
P Ä RE HÖYLAT
Ryhmätyö
Luotolahti - tilalla , nonkam äessa tSuonsaari 2 :47) Omistaja Emil Ki rj alainen höylännyt päreitä viimeksi 1950- l uvun al kupuolella. Höylä on ollut käsikäy ttöinen . Terä ja osa puu rakennelmaakin ovat vielä tallel la n aapurissa Pölkkylän tilalla. Honk amäk i - tilall a ~
Honkamäessä tViiäräl ä 4 : 5) on höylätty pärei tä viimeksi noin 1968 , Elno Valkosen aikaan. Höylä on käyttökunnossa. Nykyinen omistaja on Antero Valkcnen. Ala- Illaa- tilan ~ Alamaa 5:~) pärehöylä toimi ajalla 1946- 1960. Höylän omistajana Martti Savenius. Häppälii-tilal la {Seppälä 6 : 13'8-) ovat pärehöyJ.än omistaneet Vilho ja Jalmar i Ka.i.piainen. Höylän. toiminta on loppunut 1950- luvun alkupuolella. Höylästä ei ole mitään jäljellä. Rokkala- tilalla Alamaassa (Alamaa 5:30) pärehöylällä on höylätty vuosina 19501971 , om.ista j a.na Taun o Närvänen . Ollikkala-ti l alla Alamaassa {VehmasKylä 4) on pärehcylä!; omistanu t Uuno Lampinen. Höyl än toimin ta on päättyhyt 1960- luvull a. Matiskalassa Alamaassa olleen pärehöyJ.än omis ti Niilo Koskimaa . Höylä toimi 1940- luvun lopulle asti , jonka jälkeen pärehöylä on myyty . Asikkala- tilalla Hlirolassa on pärehöylän lajttanut Edvard Mecklin , jonka omistuksessa höylä toimi vuoteen 1920 , sen jälkeen toimi nut Sakso jen omistuksessa. Höylätty vi imeksi 1985 , höylä on käyttökunnoss a . Punkanmäki - tilalla Hoitossa , pärenöylä on ollut käytössä 1950- luuun loppupuolel le , omistajana Yr jö Lauri ka inen. Höylän nykytila : Iso vauhtipyörä on ote ttu tal t een katokse en, muuten höylä on ulkosalla ilman suojaa . Metsälän pärehöylä Hi.iroJ.a ssa on käyttökunnossa . Sen om i staa Erkki Liukkonen. Sillä on viimeksi höy1ätty '1983 ihas t järvellä museokäytössä olevan Harjuko sken myllyn kattamiseen tarvittavat päreet.
160
P A J A T 0 J M1 N T A A Ma.rttt Savenius Matti Vaitti sen pa j a ;\la- I llaan tllalJ.a Al<=~mclassa (Alamaa 3 : 2) . Vaittinen lopetti toiminnan 1910- luvulla tässä pajassa . r~atti Vaj ttisen paja Ala- Pirtin maalla , Hiiro lassa (Rämälän kylä ) sijaitsi mil tei vanhan tasoris teyksen kohdalla , hieman etelärnpäni:i, maantien länsipuolella. Ai kaisempana. tämän pajan seppä1.1ä muistetaan Aukusti Luj anen vuoden 1910 paikkeilla . ~1att i Vai ttinen p.i ti pajaa 1910 j a 1920 l uvuilla tässä paikassa . Vuo~en 1930 seutuvilla Matti Vai tti nen muutti pajan hivenen pohjoisemmaksi Y.all.iola tilan maalle , jossa hänen jälkeensä pajaa piti vielä Erkki Kuva 1940- luvun loppupuoleJle. Tätä pajarakennelmaa on vielä jäljellä . Vjlle Tiusasen paja Oi va Herttuainen sija.i ts .·l ~:on.Ka m·:t J<i tilalla (Väärli.Jä 4 : 5 ) . Toiminta lopplili noin 1922. Tiusase n kerrotaan olleen erityisesti hyvä viikatese ppä . Kun hän kallits.i vii katteen (takoi kuluneen viikatteen terän ohueksi) se pystyi hyvin takkuheinäänkin . Pajan r aunioita on vjel~ jä]jell~ . Ville PP.l tolan oa .ic=m He1.kki Kovanen to.lmjnta alkol 1~2U- 1930 vuosilukujen vaihteessa , Ville Peltolan rakentaessa pajan Aholan tilasta perirnälleen määräalalle {I<Iietsäpirtti 4:46, H.iirolan kylU ). Peltola alkoi harjoittaa kuumarautasepän ammat tia ja hevosen kengitystä ympäristön tarpeisiin . Paja sijaitsi Rokanselän rautati eylil<äy ti:iväl tä n. 200 m pohjoiseen, Pieksämäen tien laidassa , r auta tien puoleisella sivustalla. Hän harjoitti pajatoimintaa 1960-luvun loppupuolel1e. VJimeiset hänen valmistamansa työkalut lienevät vuodelta 1966 1 jolloin myös paja on purettu sen jäätyä liian lähelle nykyistä Pieksämäen tie tä . Här.en rakentamansa alkuperäis et asuinrakennus ja u lkorakennukset ovat edelleen paikallaan , mutta asumattomina. Otto Taivalanti n pajan to1minta alKO l 1940- luvun al ussa. Teollisuusseppä Otto Taivalantt.i rakens i pajan asuntoviljelrnä nsä yhteyteen Römpelinmiien kylätien varteen noin kilometrin päähän Pieksämäen ties tä. Taivalantti oli saanut maan pe rintömaana 1930-luvun puoli v~lissä ja oli ensin raivannut ja rakentanut siitä pienen viljelytiJan . ·rai-va1antti harjoitti tilalla sepän ammattia 1960- luvulle asti , tilan myyntiin asti . Taivalantti oli ollu t aika.l.semm.i.n OLa van Raha1"Ja seppänä . Paja on purettu , mutta asun to on k~ytössä .
161
SAHA UST1\ Ryhmätyö liai volan s.::tha 1,. ::> eppälän kylä N:o 6) . Saha toimi 1947- 1951 . Saha oli rakennettu kiinteäksi. Toiminta päättyi konkurssiin, jolloin rakennukset ja koneet myyt:i.in. ~'<latiskalan raamisaha ja höylä Alamaassa . Viimeksi saha toimi Niilo Koskimaan omistuksen aikana. Oman tarpeen lisäksi suorj.tettiin sahausta ja lautojen höyläysti=i. myös pai kkakunnan tarpeisiin aika laajalle alueelle . Toimi vuosisadan vaihteesta 1940-luvu lle . Myös tämä saha oli rakennettu kiint eäksi. 1960 saha oli vielä paikoillaan lähes käyttökunnossa. Sen jälkeen rautaosat käytet tiin mm uuninpoh jaraudoiksi tilalla. Nyt ei ole enää mitään jälj ellä. Honkamäki-tilalla Honkamåessa tVäärälä 4:5) suoritettiin sahausta omaan ja naapurien tarpeisi.i.n. Saha laitettiin ,Taakko Väänäsen aikaan 1930- luvulla. Hyöhemmin omistajana oli E.i..no Valkonen ja sahaus on lopetettu 1960-luvun alkupuolella. Kiinteäksi rakennettu saharakennelma on v .i elä paikoillaan, tosin jo hyvin heikkokuntoisena. Purh ola- tilan raamisaha Honkamåesså , omistaJa Johann es Sepänm aa. Sahat t u 1950-1961 välisenä aikana pääasiassa ratapölkkyjä. Sahattiin myös paikkakuntalaisten tarvitsemaa J.autata.varaa . Kiinteäksi rakennetun sahan puurakenteet ovat lahonneet, mutta sahan vo i si vielä kunnostaa käyttö kuntoon. H~irolassa
162
LANKKUSAHURBISTA
Anna-Liisa Valkonen Kertoi :Tauno Saksa
1930- luvun paikkeilla on vielä ainakin Kovalassa Lehtolan tilalle rakennettuun hirsiseen asuinrakennukseen tarvittava lautatavara sahattu lankkusahalla. Tilan isäntä Kalle Laatikainen ja Juho Häkkinen ovat sahauksen suorittaneet. Kyt rakennus on jo autioituneena lahonnu t. Alamaassa Rantaharju-tilan vanhassa snunassa on vielä lanKKusahalla sahatuista laudoista tehty lattia.
--- _}
163
3~e-.
M E
u
1
R I
r .,.
l.J
A
A ,.,
A 1 ;::;
M M A T ...1 •'
R J 0 I 'l ' T A J l A J A rr A I T A J I Ii.• T 0 I D E N Ryhmätyö ]lf
T E
K
H A
f' SUUTAREITA Asa r· 1anninen , joka on asunut Säämi s kälässä ja Vanhassa Ukkosessa on suutaroinut 1900- luvun alkuun asti . Hiskias .Launiainen Väärälän Launi alan talosta on ollut suuta~ina Vlime vuosisadan puolelta 1930- luvulle . Hän teki ensin kenkiä , vanhempana korjaili. Kusti Häyr ynen ja Kusti Valkonen suutaroivat Pankamäessä 1~00- 1uvun alkupuolella . Salomoni Pöyry Hiirolassa noin 1880- 1930. Aloin Pöyry Hiirolassa noin 1920-1960. Onni Toss~vaise lla Hiirolan Kalliolammilla oli suutarinverstas , jossa oli 4- 5 miestä töissä . Toimi noi n 1934- 1937 . Talosta taloon kiertävän ä suutarina muistetaan Asarias Manninen , joka. asui Hii rol an Säämiskälässä. Myös ~aneli Tyrväinen Kalvitsasta kävi Hiirolassa astikin kodei'ssa suutaroimassa noin ajalla 1900- 1930 . Mikko Hänninen kävi mm Matiskalassa suutaroimassa palkollisten palkkakenK1ä . Otto Häkkinen Hiirolasta korjasi kenkiä 1940- luvun loppupuolelle.
RÄÄTÄLEITÄ Antti Kääriäinen Häppälässä valmisti miesten vaatteita noin 1930- 19'05 . Matti Tillikka on ollut kiertävä räätäli alueellamme n . 1940. Hänellä oli liike Mikkelissä. Aadi Kääri ä inen Rämälästä kävi myös Alamaan ja Hiirolan alueellå. . Haatainen kävi. paikan päällä tekel!ässä miesten sarkavaattei'ta käsinpyöritettävällä ompelukoneeJ.la. Hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä . OI\1PELIJOITA Aino Särkkä F.:'.. irolassa on toimi nut ompelijana noin vuoteen 1940. Jaila Valkonen PankamUestä ompeli noin 1950-1 965 . Hän kävi ompeJemassa paljon kodeissa . SeJma Kantanen Hiirol assa ompeli no in vuo te en 1970 no i n vuodesta 1934 lähtien. 164
Lyyti Tiusanen Pankamäessä on ommellut vie lä 1910-luvulla . KEHRÄÄJii~
Manda Savander Hiirolassa noin vuosina 1930- 1940. Mari Lehkonen Hii rolan Mankolassa noin vuosina 1930- 1950 . KOKEKUTOJIA Elma Tiusane~ Honkamäessä noin vuosina 1930-1940. ~ in i Sap~inen Hiirolassa noin vuosina 1960- 1970. Ritva Hämäläinen Häppälässä 1970-198?.. KANKUREITA eli KUTOJIA Riikka Viljakainen Hiirolassa noin vuosina 1920- 1930. Kerttu Hämäläinen Hiirolassa 192~ lähtien . Hän kutoi aikaisemm.ln kaikenla.lsia käyttökenkai ta , nyky.i sln hän on keski t tyny t mattojen kutomiseen . Hilma Keituri Kavalassa kutoi 1950- 1970 luvuilla . Hän kutoi ma"ttoja. TINUREITA EP.tu Haikala Hii r olassa 1930- luvulla. KIRVESMIEHIÄ eli TH1PERMANNEJA Abel ja Salomo~ Tiusanen Vääräiästä 1930- luvulta noin vuoteen 1 ~:ffU .
Mikko Heikkinen Hiirolasta 1920j a 1930 luvuilla. Kalle Pylkkänen ~äppälästä noin vuoteen 1960 . Emil Kantanen Kovalasta 1950- 1960 luvuilla. Urho Kovanen Honkamäestä 1960- luvulle asti. Aloin Valkonen Pankamäestä 1960- luvulle asti. Arvi Martikainen Seppäiästä noin vuoteen 1965. Väinö Manninen Seppäiästä noin vuoteen 1965 . Joosep~~ Hatakka Seppäiästä noin vuoteen 1970 . Jouko Neuvonen Hiirolasta, alueellemme asuen 1980 alkaen . Raimo Tiihonen Hiirolasta 1960- luvulta alkaen. Raimo Takkinen Alamaas t a , noin vuodesta 1970 1980 paikkeille, jolloin muutt.l pois paikkakunnalta . Paavo Takkinen Alamaasta 1960- luvulta alkaen. MUURAREITA Albin Nordman Hiirol asta noin 1920- 1940. 165
1
•
===-
166
167
Albin Valkonen Pankamäestä noin vuoteen 1955 . Vilho Halinen Kurens elältä Ihastjärveltä , muurasi paljon aluee l lemme 1930- 1970 . RIIPETHERROJA , tilkitsivät hi rs iseinän raot . Hiski Kovanen Hiirolasta noin vuo sina 1920- 1940 . Hiskias Koskinen Pankamäestä 1940 l uvulle asti . Viimei set alueemme OLKIKATOT ja niiden tekijät: Juho Häkkinen Suontauselkä , on tehnyt olkikattoja vuodesta 1~20 1~?0- luvulle. Katt oja ei enää ole jäljellä . Taneli Tullinen on tehny t olkikaton Paajalaan n . 1938, jo ta myöskään ei enää ole . Antti Kää riäisen 1950- l uvu lla Häppälään tekemää olkikattoa ei 111yö skää.n enää ole. Viljami Pyl kkäsen ja Ni ilo Vuorimaan 1959 tekemä olkikatto Mankolan heinätal liin on vielä jä ~ jellä , tosin huonossa kunnossa . Viimeiset PAREKATOT Taave tti Pylkkänen ja Aleksi Ripatti tekivät Pölhölän navettaan pärekaton 1960. Sekä katto, että koko navetta ovat huonossa kunnossa . PUUSEPÄT eli NIKKARIT Emil Kantan en 1950-1 960 l uvuilla . Teki vähäisessä määr in rakennustöiden lisäk si huonekaluj a . SUKSEN TEKIJöiTÄ Salomon Ti usanen Väärälässä valm i sti suksia 1930- luvulta alka en, niin k~uan kuin t ehdasvalmisteise t sukset yleistyivät . VAKANTEKIJ"C ITÄ Jaakko Huoponen 1930- luvulla Hjiro la ssa . Aleksan teri Hytönen teki pärevakkoja pääasmallisesti taloon ollessaan muonamiehenä Mankolassa 1930- luvulle asti . Toivo Keituri valmisti pärevakkoja Kavalassa etupäässä ruumenva kkoj a , no in vuosina 1956- 1966. Eino Tamminen Kavalassa valmisti pärevakkoja 1960- luvull a . PUUASTIOIDEN TEKIJÖITÄ t"likko .ia J·aakko Huoponen Hiirolassa valmistiva t etupää ssä ·lihatiinuja n . vuoteen 1960 . 168
EeJis Kauppinen Kovalassa valmisti puusaaveja 1950 ja 1960 luvuilla_ Eljas Haikarainen Alamaassa valmisti puusaaveja 1950 luvulla . LUUDANTEKIJÖlTA
Jahvetti Keituri Kavalassa noin vuosina 1940- 1960. TUOHlTYUNTEKIJÖITÄ
Juho Lätti Honkamäessä, on alueellamme asuen tehnyt vuodes t a 1980 kaikkia tuohitöitä . LÄNGENTEKJ JÖITÄ
J aakko Huoponen Hi i rolassa t ek.i länk i ä 1930- 1960 luvui lla . Kalle Laatikalnen Kavalassa teki länkiä noin 1930- 19 40 • Pekka Kääriäinen Hiirolassa vuosisadan alusta 1930- luvulle . Valtteri Käärjäinen edellisen poi.ka , teki länkiä 1920- 1930 luvuilla. Sekä isä, että poika ol i va t erittäin taitavi a längentekijöitä.
.
LUOKINTEKIJCI TÄ Antti Valjakka Alamaassa valmi sti lu okkeja n . 1920- 1938 . PaikkaKunnan tarpeen lisäks i hän kävi myymässä töi t ään markkinoilla eri paikkakunnil la . REENTEKIJÖI TA
Al eksanteri Hytönen , Ma.nkola , teki taloon rek iä 1930- l uvulle asti . Kalle Pylkkänen Hiirolassa on tehnyt r ekiä 1915- 1940. Kalle Laatikainen Kavalassa on tehnyt myös parirekiä 1950- luvulle asti. KÄRRINPYÖRÄN TEKIJÖI'J~A
Kalle Laatikainen Kavalassa teki kärr inpyöriä noin vuosina 19)0-1940.
PUMt•1PPUMESTAREITA
Taavetti Taivalantt i Biirolasta 1930- luvulta 1950- luvulle . Albln Nordman Hiirolasta 1920- 1940-luvuilla. Abel Tiusanen Väärälästä ·1920- 1940- luvuilla hänkin .
KAIVON KAIVAJIA Feodor Jouhki Kovalasta 1950-1 960- luvuilla . Lauri Häkkinen Kovalasta n . 1950- 1960- luvuilla.
~-----..;,;;;;;.;:;
~~-:-- ~:: .._.
170
KAIVONPAIKAN KATSOJIA Urho Nordman Leppäahosta 19'30- luvulta alkaen. Kai j a Lehkon en Hii rolasta noin vuodesta 197 5 alkaen. OJANKAIVAJIA Antti Huop~nen Alamaasta 1930-19 40-luvuilla . Matti Susi Hi irolan Sätimi skäläs tä 1940- l uvulla . Antti Ah v enain en Hi irolasta 1930-luvulla . Tauno Kovan en H.J.irolasta no:l.n 1950-1960. AUMANTEKIJCITÄ (Vilja- aumat) Taavetti Pulkkinen Hiirolasta 1950- luvulla . Taavettl Pölhö Hii ro lasta 1950- luvul la . Kalle MyyryHiinen , kiertävä työmies , 1950- luvulla . 1950- l uvun ji=i.1keen ei alueellamme ole enää vilja- aumo ja tehty. PORAREITA Urho Nordman Leppäahosta noin 19'30-1939. Feod or Jouhki Kovalasta 1950- 1960-luvuilla . Aks el i Mannlnen Alamaasta 1940- luv ulle asti. KIVIt!JIEHIÄ eli KIVENHAKKAAJ IA J'. lb in Nordman Hii rolasta noin 1910-1939 . Urho Nordman Leppäahosta noin 1930-1939 . HAIONHAKKAAJIA Veikko Hytönen Alamaas t a 1940- 1950- luvu.illa • .Niilo Huoponen Alamaasta 1940-1 950- luvuilla. PARRUNVEISTXJIÄ Onni Ukkonen Asemanl<ylältä 1945- 1965 . 1\i ikko Huoponen Hii rolas ta noin vuodesta 1920 1930-luvun alku·puolelle. Nu oruudessaan hän kierteli ammattilaisena Karjalassa. Adi Tiusanen Väär ä l ästä n. 1920- 1938 . Eelis KauEPinen Koval a s ta 1960 luvulle asti. Arvi Pulkkinen Hiirolasta noin vuoteen 1945 asti . Adi Pulkkinen Hiirolasta noin 1920-1938 .
171
f\'1E,rs;\POMOJ A Kalle Jääskelijinen Alamaasta noin 1920- 1960. Pekka Hänninen Alamaasta noin 1920- 1940 . AUI~Ust Kimari Hiirolasta 1920 ja 1930-luvuilla. Antti Koivu Hiirolan ·Pirtiltä ajalla 1914- 191 8 . Aarne Rautio l-liirolasta noin 1930-1970. V.i..lj_o Kinnaslampi Hiirola.sta 1960- luvulle asti. Väinö Halmetoja Hiirolasta 1960- luvulle asti . Vinberg Jljj.rolasta ajalla 19 14- 1918.
VENEENTEKIJÖITÄ Jaakko Huoponen Hlirol asta n. vuo t een 1950 . Esko Ruotsalainen Pankamäestä 19 50-1 960- luvuilla . VERKONKÄSITTELIJCITÄ _Jaakko Huoponen Hiirolasta. . Otto Pölhö Asemankylältä kutoi sekä korjasi verkkoja noin vuoteen 1'::150. PITOJEN LAITTAJIA Elvi M~tiskainen Vääräiästä noin vuodesta 1942 alkaen . Sirkka-Liisa Laitinen Alamaasta noin vuodesta 1942 lähtien .
PAAKAREITA eli KOTII,EIPUREITA Ester J uvonen H.U rolasta 1960-luvun loppupuolelta alkaen . Eeva Hulkkonen Hii rolasta 1950-luvun aJ.usta 1970- luvulle . Ka isa Vitikainen Hiirolasta vuodesta 1956- 1975 . KSLI,ONKORJ AAJ AT Verdinand Hokkanen Hiirolasta noin vuoteen 1 950-~r Au.kusti Lujanen Hiirolasta vuoden 1910 paikk eille as ti. l-1a.tti Vai t tinen 1920-luYulla . Ville Pel tola Hii rolasta ainakin 1950-luvulle asti. ja V~ll~ Pe 1 tolan 5ananvaih to: kello e1 kaYele. - J os se ei kävele , se on kannettava . As~.~~~~aan
-
lama
POLKUPYÖRÄN KORJAAJAT Vi lle Peltola Hiirolasta ajalla 1930-1 970.
172
I.I:-iAKARJAN OS'eELJ J !IT
Ville Tiusanc>n Honkamäes tä osteli lihakarjaa 1920- luvun al kupuole l le ast i. Hän väl i t tl l ihaa ainRki n 1910- luvulla venäl ~is el le sotav ~el le Tuukk a lan kasarmille . Hän myi myö G t ori. ll a. . El jas Ki rjaJ ~in en Rämälästä ost eli lihakarj aa my ös lliirolan alueelta . 19 1b a ikoihin hän to .imi tti lihaa mm Lääninsai r aalaan ja Mykkäkou l ulle. Vuo desta 1918 l ähtien hän toi mitti li haa Suomen armei jalle. Hän toimitti lihaa myös eri 1ihnl<e upp:lai lle ja ajalla 1932-1 938 hän pi.ti lihaka uppaa kauppaha lLi ssa . Hän myi. myös torilla. Ales Kantanen oste l.i 1 ihakar jaa 1930-luvull e asti . Taavetti Asi kainen a semankyläl tä os te li lihakarj aa noin 1:1'30-1 9 56. "Einari Kinnunen HH rolasta ostel i Karj a·k unnan edusta jana lihakarJaa no1n vuote en 1960. TEU RAS'ri\.J AT
Juho Häkkinen Hi i.ro J.asta noin vuot~~en 1950 . Kalle Ta ipalinen Hiirolas ta vuo te en 1957 . Mat ti Laurikai n en Hilrolasta 1970- luvulta a lkaen. Ei.no Kää riäi nen noin vuodesta 1950 alk aen . Al<s el i r:Janninen Alamaas ta noin vuot een 1965 . KARV ALIT e li NAHRURIT
Ville Kovanen ~ ilrola sta 1940-pa ikk eil l a. nan oli MikkeLin nan Ka te htaal l a töissh, as ui paik kakunna lla . ~T
• •
I.IH M!SAVU~3TA ,TI A
Lauri Sikan en Bi irolasta noin vuoteen 1950 .
Erkkj Li ukko n en Hiiro las ta no in v uoteen 1950. Al e s Vuo r i ma a Hi irolasta 1950-lu vulla . Albin Val konen Pankam~estä 1970- luvulle asti . Lau ri Hi:ikkJn en Kovalas ta ai.nak in no :i n vuoteen 1960 . Elsa Hfi. kkinen Alamaasta 1960-1 970-1uvui lla . Anni Lamp i nen ;\lamaasta 1960- 1970- luvuilla . Akseli i•lann i nen 1\lama asta noin vuoteen 1960 . 'f'oi VO Hämaläj nen ;,lamaa.s ta no in v uoteen 1960 . Sylvi Hämäläinen Alam aas ta noin vuo teen 1977. Nartti Lindst-röm Vääräläst savus taa e delleen .
173
r
KUOHARIT el1 SAINARI'r Nii~ko Nykänen Hiirola8ta 1940-luvulla . Otto Häkkinen Hiirolasta noin 1920-1950 . Olva Herttuainen Honkamäestä 1930- 1960- luvuilla . Kalle Tiusanen Pankamäestä 1950- luvulle asti . KE'J'Ul~FYYT ÄJ I j~
Eel i s ja Kari K8 uppinP.n Kovalasta noin 1945- 1960 . Kari oli ntilkana loppua iko1na. Markku Lampinen Alamaasta 1970- luvuJta alkaen . PELIMANNEJA Onni T.i usanen lli.irolasta ajalla 1942- 1950. Martti Linds t röm Väärälästä ajalla' 1942-1 950 . POLIISI Jalmari Hännj.nen oli alueellamme järjestyksen valvojana 19~5- 1950 . Han asui myös Hiirolassa .
17 4
!1
r:
'l'
s ..
m l
v- · ,:-··,.
SUCRT~MAT METSÄ~EAKKUUT
Martb Saven.i us Vuosi.na 19?~ - 1926 o·li f·irtin tilan metsiin..l-Iakkuu. Aj o oli H i irolan la ar1 e"ill e. r--iyy jänä oli silloinen Pi rtin tilan om.istaja liik emies r•1:'.nne Luumä!!i . Myfs n . 1916-1917 on Pirtin til an metsässä ollut suuri hakkuu ja puu taV<iras ta ain<lkin os a on 8 j et tu jo metsässä kuorJ ttun;:;~ I.uotoJahden jääl le uit toon . Vuonna 193Cl s uo~itctLjin Myyrylän tilalla ?9000 tukki runr,on hakkuu . Puut a jet t iin niirolan laanille osa Kalvitsan laanil Je . Myyjin~ olivat Pulkkis et . Molemmissa edellisiB s ä hakkuissa oli t~issä yli 30 hevo s ta . 19?0- luvulla oli Veikan kartanon mctR i 8sä p~un hakkuu, joista puut ajettiin Hjirolan laanille rautatiekuljetukseen , kuten edellisetkin . Suuresta pinta- alas t a johtuen ol.i puumäärä s uuri. ~~yy jänä oli Ki ilo Eäkkänen . Tässä ajossa lienee h evosia ollut noin 15. RA!-1T l. 'l' JET
,_1 A LAM~TP AIKAT
Hi irolan as eman laanille t uli puu tavaraa : Heikki Kovanen Ak kalast a Valkeajärven , Pirttilampi en ja edelleen Kuoppamäki-tilan kautta kulkevaa raht i tietä pitk in. Valkeajär ven länsipuolel la tähän yhtyi Rasil asta tuleva haara . f.lyöB Syrjälammin luota a lkava ja Umpilammen ja Luotojärven ka utta :P .i rtt.t lammel l e tu leva haara yhtyi edell&seen pääreit t iin lähellä Hiirolea. Vielä Kaij a lammen luota h ieRkahaudan laidasta "välivarastolta " tuli yksi haara ensin Hömpelj nm;ien t:i e lle , jos ta Säämi s käliin hieman eteläpuolelta koillista kohti lähteneenä yhtyj Laatikkalan ja Kuoppamäen vi-il imaas tossa pääreittiin . t•lyös Kaijasuolta alkoi n~htit .ie tuJJen f•lu stakorven länsipuolella Römp elinmäen tielle ja kääntyen tältä het i Uutelan j~lkeen vasemmalle jatkuen Einolan itäpuolitse ja edellaen Kieluvaisensuota Kuoppamäen kohdalle yhtyen pääre i t t i :in . J,ehtolan tiJan kohdalta Väär ä l än tieltä l ähti rahtitie kulki en koi 11 i sta kohti f·1etsäpirti lle , josta Pieksämäen tietä ~iiroJan P~ eman laani l le. l\1~ rttj_ Savenius Vuonna 19/? Uikemies Vj_lJe Kauppinen aja tti kuivaa koivuhalko a Juvan pitäjän puolel ta Oinosen j a Y.uvaan omistamista · metsist~ Hi irolan aseman Jaani.lle , josta halot las tattiin rautatjevaunuihin ja vietiin ~els inkii n. Raht itie alkoi kyseisestä metsäs tii suotaan länte en r1yyrylä n ja rllatiskalan
175
tilo jen ma n.a l:y:Lyji·i rvell. e ja siitä e df!l1een ~1 at is kal a n , i'iann ila n , Ko rpt)l<~n , Pölhö län jn Hä ppälihl tilo j en maita ~li:irol a n n ~::em<~llf~ . fvl rd.k;~ a ol .i k e s k.imäari n 10 km ja aj amass a o l :i noin ?5 he vos ta~ j otka a joivat ka ks i reissua pa 1va ssä . T~h ä~ r eittiin yh tyi Kor p elasta väh ä n pohj oi seen I,ouk ei s en yli. tul eva r ahtiti e , j onk a vai kutus pil.r i stä olevi en t ilojen ~et si stä kuljet e ttiin puutavaraa ~ i irolan l aani l l e . Seura a v inA vuosi n 8 , 19 20 l uvulla a j o j atku i s a moista me t siBti i. ja oli kuiva a ko ivuhal ko a . Samaa ti e tij rupe siva t käyttämä ä n naapurin Niemen tilan metnästä ha katun puu tava r an kul je tta j a t. Niemi oli itUän pä in edellämainltuist? ja matka nä inollen vi elä j atkui . Lyly j ti rve l V-i tul t.i jn maalle ja sii t ä Vehmaskylän kylä ti elle , jota ~yö t en ~jettii n Ran tapa i ka lle ja Alamaan ky lätietä AJ.c: i se n jär v<~ll e, j onk a ,iäl ke en lludelle en ;':..l am a an lylä t i elle . Kylä ti e tii vähän m<{ tka a aje t t uA. me n t .i in l aaj a n järve l le, jo sta e delleen P<~ pi nkank a a n tilan ma1ta j a Häppä Jän ti lan malt a Hiirolan l aani lle. Puu t avaran ku lj etus e .m . t ilailta ja t ku i 1930- 1uvul l a e dell~ mainittua tietä ai na Laajan j ärven yli , mutta nousi suo r aan Earj ulan tila n maalle j a ja tkui Malmin t ilan ma a l l e ja toi s ina vuosina Pap inkankaan ti en yl i t ettyään suora an s uomaata Malmi n tilan maa l l e ja Hiiro lan laani l le . r·: :ai n J.l.u t ko1rnen t a lon metsä t J uv an puolell a oJ.lvat r uns a s puisi a j a p i nta-al3t s uuri a . Ni:ii sti=i. Juvan ti lojen metsi stä aj etti i n p inotavara ja p a r rut :iiiro l an 1aar..l.lle . 'rukit , koi vu ja lu kuunot tama tta , v j_ etU.n vesi t eitsf! sahoille. Puu tavaran a jo3 t oiai na talvi na ma i n itui s t a me tsis tä rii t tJ buh tikuu1le, j o1loin kel J. t pehmen.ivLi t :i 1 tapä.i vällä . Tä l l ö i n p lti saada re issut t ehdyksi klo 12 mennessä. Erääni.:l kevä~in~i ajeti. i.i.n ko ivuhalko j a Niemen t U.a.n mete.äs tä , jonne ma t kaa o1 j Hiiro lan l aar.ipai l<al ta n. 10 , 5 km, huhtikuun alkupäivinä . Aj on viimeisin~ päi vi nä 1Hhtivä t ajomiehet Toivo H ~m~lij in en , Valtter Khäriäi n ~ n , Ka arl o Takkinen ja Mar t t.i Saven.i. us 2_amu1la kahde n a ikaan j A. nä i n ol ivc:t ensi m'nä iset ku orma t HLi r ol.an la <m.i1l a. kuude lta j a toi set kuorma t kahdelt<.3t oi s t8 p;Uvä1l ä . Loppuma tk a sta. toisen r els8 Un kelJ o l l a ika sohj oinen , vars inkin jäi l l ä , joten se r as itt i. he vosi2. , vaikka kv orm at tehti inkin h iukan p i en emmi k~;
L •
Ta J v ei lakin p i t i lähteä kuuden ai k2.a n aamusella rai tee] l e , etth ehdi ttii n ol keaan aikaan tehdh kaksi rei ssua päi v~s t;a . r::aal.i sku ussa lö.hd et t.Lin y le ens8. n e l j Un- vi iden maissa a amul la , eltei a ur inkoisina pä ivinä keli kerinnyt peh~ etä. Tien korj a a j ia täl lä pi t kä l lä matk al la piti olla .((aksi mies t i:i , t oinen Ly ly jtirven l äns i:tann as t a metsään ja toinen siJtt~ rUirolan l aanil le . Ta lvisi n p iti tien p inta ~ i t u ussuunna s sa. olla tasai nen , et t ä kuor ma kul ki helpommin. 176
rftyyry1än t i la-:1 ?.qC~)O: t'! i u k.k.i run p:on ajo suori tet t.i in myös tätä raht i. !.i~·rA my:-st~n. :ievos)a o1l paljon raiteella , vaikka e~eläor-.a~l c'lu~en pnut tuotiin eri reittif.l., yhtyen AlaiSe"!l ;ji~~-i llä . P ek!J .1 an r.w..i l ta ali-::jm.J.t rr;~h t i t.Le jatkui ~~yyry län tilan ma i ta ~v ijärven yli Pönkön maita Alaisen jääll e , y hty en j äällä J uvalta alkEneeseen r2htitiehAn . Tältä suunnaitakin tuli. p:~lj0n pUt.tta 19?.0 ja 1930 luvuilla , kun kaikki puutavara sekä tHkl t ettE p i110 !,;;:vara tuot.i in rautatiekuljetukseen Hi1rolan J.aar:.ille . Koskentaipaleen Puust0ll in metsistä alkanut rahtireitti kulki ~an~ijirv en ylJ V1nnin tilan maiden yli Kaukjärven kautta Leponlin , tilan maiden yl i Kontinlammell e ja Ollikkalan tilan :;iai ta Vestj~irven yJ.i Veikan kartanon maita Taat.ia.i PeJl.e ja edelleen ravtaUen pumppuhuoneen huoltotietä Yi iro lan l a ani!le. Koskentaipaleen Fuustellin maalta oli reilut 10 km, jost<\ H.jettLin k<.~ks:J reissua päivässä . Kaikkien rahtiteiden varrella olevista metsistä ajettiin puut2varaa k.o. teitä myöten , kuk .in tuli tiRlle kohdaltaan. Alamaan kyUi'l t!·i. ~1ko:i raht iU P. Laajan järven rannalta ja eri t ilojen raht.Lt.i.et yhtyivät I.aajalla, Sahinlahdessa , jos ta no~stiln Rokkalan maata Alamaan kylät ielle, edelleen Harju1an mäe!1 <:llle , k!:Lä.ntyen metsä:in Harjulan saunan kohdalla, kiiäntyen pello1le ja jatkt~en r-1almin talon maata Hiiro1an laani lle . 7ätä ti~tä käy tett iin 19 40-luvun lopul le , jonka j älkeen kuorm a - autot a J koi vat kulj et ta;.:. puutavaraa ja puuta vara näilt~ seuduilta ajettiin kyseisen kylät ien varteen . Oiva Herttuainen Suurensuo n l aani lJ.e tuot..i:i.n puu tavara VuoreJ.a til an eteläpuolelta aJkavaa -rahtitietä, joka tuli Luo tolahden eteläpuo litae Suurensuonlamme lle, edell een lammen y li ja Suurtasuota myöten Pieksämäen tien laitaan laanille . Luotolahden laanj.J.Je :t:ul.i. puuta liihiympäris tön metsistä. 18ani a käytettiin kokoamispaikkana vain ui ttokauden ai k.A.n~ .
Anna-Li i sa Valkonen tiedot :Martti Lindström Svr:iäl<1mmi.n JaanL VääräUin kylän metsistä a jettiin puut"?.v<:-::·a 1800- luvuJla C?ri tilojen alueilla olevien soiden !<at: .., t2. j ;;.2 Y.aijanlarr.mjn jäät~\ myöten sekä Latva l ammin jäätä myöten ja edelleen etelä- pohjoissuunnassa soita myöten Mus talammj J le josta Syrj.<i,l;:lmmin rantaan . Tätä rahti tietä käytetti in yleisesti ennen Savon r adan valmistumista. Radan valmist.ntt.ua suuntautui puutavaran kuljetus Hii rolan ase:nalle . ,Tossain mH.ärjn puuta ajettiin tämän jälkeenk in kyseist~ : ·ahtiti~tii myöten Syrjä.lammill e. Vielä 1900- luvun alkuvuof~in2 on ajnAkin Otto Lindström ajanut puuta Väärälän l<yl:i.n tH1ojen metc.istä Syrjälammin laanille.
177
Oiva Herttuainen r-. •.Jrt t.'
s~'h'ld
us
1 :1~ ,r-,; : : n "'.·~'ld<:e~ ;:r:1~ ui'i r·v,>J...1 :t· ,, ... .,. 1 :-. ~ ,.. ..; ~l· r·· . . . 11 :. , • • .., • • '-.. .; v • ··l .( '"~ R 1 .) l i 0 L t: (' }' iJ l k ).; ?. ~.J L:::~ji-i':t·r;rrti :Ja ~;'1'~~; j'lotl.opa.ikkH;:) 1 .S!l\lJ'PL~:~lon
1
'i .8 ~ t l r1 .~ ~ e .;.. 1 :: t ~ ä l''l 1? l l ii l' ; r' t t : ~!i l'V!' j 1i:i ·.J,o"'::ojä.rvel·l ii "'" '(, e.:> j:i. ""'VP 'l '"' !' ' r t. -......... il '..,.~,•n" . ~ J ~.
•
•
.._ ""
•
·,: f' ~~
t
~..
.
·-
,; •.::;
...
t
...
tJ,.P
~···.
':. .-:;/
.
-- ~
.
.
.
_.)
_
~<-~:-~:#i!.t~-JVdib)4rUJ:J/d ;4n'p(/4-.ffä:i ~-;:/ 9't?'fLr~n ~#b'k/4/r// d;/H~.
.
7
178
r-i.s-,rL'\.1 Sa veni un
19C:C- bv ; . .J1,·. ::·::Jd: JI:<.:, ,in.J l.o·: n 1.1t1 ivcl: k'7i._ytt.:_'0n moottorisahut , l<:i: · :~F··• 1. ! ir .jc kai.l<nt•.. i ir: plH!L pokasalu.: 11A . Isompien p•dncn h•r-ldo~~:~~ k~iytet.ti in ·;.:-.. ju~t.P.er isa :1?.a , k oska pokasa;,;! ei .~: l ('llyr;yt roil<ki J.e.ild<.aul{Sf!f-m . JusteP.r1sa.han käyVjn:!; pi t.: :~·;"Jt\ kc-:l~s i mir~st.:i. , t.oi.nqn VP.t :i toj.sesta päi:i.st:.i. Ja trJit:t'n tnicnsLa . f·.;y0s yhclen m.iP1wn justeerisah8j<=: oli k.:~ :{ t)~ ;: s :~ . ::.;n:::.::: L t. i.;r.t• te 11T' c-. i. 11 a 0:: i t.uk \ n 1< r.w r1 o~:sa jns 1.e ~J r t sahan l.isäk-
si
~ ak~i ;.; aad~~tt. i
po~ar e~a a .
i.n p:Jui. ja
~nl8~1la , joka tPki l~veä mm än raon , t:<.>it~el.ta , kap~.·amman raon te k evällä , ka t
-
'k (.) L t. ; i n . ?u:).'t ~2r :.:jtti.i :J l-<irv8r>lFi . t()ri:~c.sil<-<lla ,
'rukklen tPkt:· .
kirve~!~i-:i
tiyky.isinhän puui. 1<arsitaan mootE'i ju1n·.i k:iytetFi. pu .iden h akkuussa .
~.m mett.imet~~htyömi€'r!Pt , ha.i<ka~.i va t 150- 200
jotka hankkivat le iku utiojalkaa päivässä , joka vas t aa nykyi.st ~i 5- ·10 kiinlr)kuut :iota . Päi v ~in työsaavutuB riippuL puiden koosta , oksaisuudesta ja myöskin miehen ~Hnmnttitaidost.a • •Jos tu l-lit piti kuor i a , kuten 1930- luvulla tap~htul , työtulos · pleneni yle~nsä kolmasosalla . Kuori tut Luk.i L tE"ht) in saho.LJ 1.<: !t~kkeeks i ja lähete ttiin selpän~ä
me ts ~i t. ci~ tä ,
JuloosaL~htaiJle .
teko . KlJilSj - ja miin typrops j t tehtiin metrin pi tui slksi aina 194 0- luvulle asti , jolloin alettiin t ehdä 2- metrisiä je my~h~mmässä vaiheessa 3- metrisiäkln propseja . Kuorip~tillisth yksimetristä propsi? mies teki p~ivijssä 4- 7 pinorne t:c iil , rt ippuen pu id en oksa:i suudes ta. Fuo J.ipu~'1 taaksl kuor i m inen vä hens.L työ t u l os ta k o lma sosalla . TftyspuhtRak~i kuoriml nen pudott1 työtulokse n lähes puoleen . Huippumetfwrit tek.ivät jopa 5 pinometr.i.ä tä.yspuhdas t a kuusi pr-op~.i a pii. iväs~ii , kun o1i hyvK oksa.ton metsä . Yleisimmin p:ropsit kuorittiin 19?0 ja 1930 luvuilla vasta varastcpaiknilla . ruusipropsit kuorittiin puoli- tai täyspuhtaiksi . T~yspuhtaassa pi saanut olla viimeistä v uosikas PJak:::an paljon . 'l.'i{yspuh t.Hakn i kuori.n Laa , joka te!-1 t i in vuoluraudalla , teki mies, :rn.dRta ri.ippu~n, 2 - ~ mctriii. _;:>äivFi.sR~L 'Pu.ol.i.puh taa k~:;t "kuo rint ;.:w , vu ol uraudalls ta.i petkeleellä , tek i mies pi:i. iv~~nsi-\. 4-·8 ml'!tr.i ä. •:~JonhF..!.kknu~sa työtulokset v aih teliv<lt SU'\Jresti , r .i .i ppuen :;.lF.-tP. ~t:i Ja 1oi~~aa1 ta halko11eteästi~ , c:i.iW oliko puu hyvää hall{e8ma~:n ja oksä LonL::. Fiiiv~L: tu loksE't vaihtelivat 4- 8 pinometriin . ilaJot l~htiin metsHss~ metrin pjtuisiks i . E ~rrun VPisto . 3gyptiin vietiin parrua huomattavan paljon 1920-1 930 luvuilla. Farrun pjti olla suora tois elta kantilta , mut ta sivu t saivat olla puu n mukaiset ja parrun latva sai ol1 8 ohuempi , siis pu1m m1.1ka inen. Pystymetsästä ammat timies v almis ti 40- 80 parrua p~iv~ssä .
P.ropsi~~n
179
i>.nna-l.i i sa Valkonen Ke rtoi:Taun o Häkki nen Metsänhakkuu Luetolan siemenviljelyaluesuunnitelman ensimmäi nen v~n!1e , aloi tet ti.in val tlon omistamalla Luotola- tilalla ja sen ympäristössä vanhastaan Pirtin tilaan kuuluneilla me t slialuelllH muistin mukaan v. 1964 . Sjemenviljelyalue on vähän yli sadcm her1 t·.aar i n suuru.l nP.n , k.8.si ttäen myös Luotola- ti .lan peLlot . TOI! .i kar,1 !Jlerk i t~E~mh>ty~i ~ kepi ~,ys, sn?ri t,iin ? pi-f,,J .1. s~~ 1a r1 uu.l.la , JOh on o ... 1 merk 1 t ty myCiS 3 , :> me tr.1.n kohta. TAimet tuJi • istutta~ riveihin , joitt~n väli oli 7 m ja tai • . . .... • • •• "7.: ,... :r.ten v~LJJ rlVP.J.st:: :l J , ·_; m . Muokkausta suoritettiin osalle aluetLa laiku tt a~alla ojakauna 11a. Pellot. e~ urattiin tavallisella kaksisilp.iselJä. peltom n ·2ll;.;.. Osa1le al ue tta ta.!.:nP.t istutetti.in iJm;:;n muokkausta . Istutus elnit~tli i n vuonna 1968, jolloin istutettiin n .s . ! - eukko . Tstu tu:: t. <.? j<-ltk(:>tLi.in SE'Ura<?.vin<-'! vuosina . Alue käs.i t t~E~ kai kk .i c,an kut.l.e i. numero i t:u<:! osa- a1uet ta. J stutu kseen I<J~.ytetUin VArt a V83ten siemenvilj elyyn ta rkoit ettuja , jalostettuja rn~innyn taim i.8 , vartte .i ta. Tc<vR1 liset t ai met oli vartettu hyväkasvuisten isoje~ pu .ittAn oksien latvoill a . Taimiel i :<eskikoko nl i 70- B0 cm ja ne oli pakattu kukin taimi erikReen juurioc~lta an muoviin . ErJ alueisijn k~ytettiin r. r.i puoJ ilta Suomea otetuista okscml<.ltvoista kasvatettuja te im.! ~. Pot. jo j s l mmat o} .i todennä"köioes ti Ou11L'1 läänin al u~ elta . JstutukPe en tulleet taiMcL oli kasvatettu 3aapastensyrjän taimi tarhalla Lopella. Taimiken hoitoon kuului hcinnn poisto taimien ymp~riltä 2-3 kes;inä istu t u'KP.en jiUl<eel~ s irpi llä . Ves~kon torjunta, jota on t äy t yn yt suorittea Ai nakin vuoteen 1985 asti, on suorit ettu raivauoBah ell8 . Myyr~tuhojen estämiseksi suoritettiin taimi en ver~otus , jossa t <.dmicr1 yw.p.:.:.r:l.le J2itettiin rn e t ~:}llive rl,kok ~hys. t~oin 15 v u oGrm kuluttua Ui.vt v1 vcrkotus uusia tai:n ien k~svaessa . ~imä uusi~tavcrko L~suon ~ielä kesken (vuonna 198 5). Va rtet<i imi 1 te.: pw~ t Luu k :1a rn~n kehity s run!won vartekohdan yläp uol~lte, ~>!k f."li. ne ov2.t ~rityi s er; ::l t1.i:it& my:;rien rungon k Ltorinn<'illc. 1)ienJ·st:·i t'·"o~ ·l;..;l··rt'~tic:i 1)"~"' teh1. ·t'•y +-:.;tii cnn"n tu+. ._. _'~u.t'·: _._.:,!· ,.,,u,...tvöt'; \, . . .; v . !<.i. rnU~lG .i t:o"k~~;t1 to i me~~.ta :nuutemunn kef:i-i.nä. Tiit:i:i suoritettiin r1.:>ctt<'l:nal l 8 hji.renJoul-<ktJj<:~ 0r.i kontiin aluetta . J,oukut käyr ,..i .ir. p:-Li. ·..rj_ t tliin s.::iti.nnö l L se2ti " f.o ~<emass8 11 • Loukut oli ase t \~l t-:..; r:(--:~i ttHin eri pistei ~:s::-i. ;}8 me rkj tty l<epi1lä ja nauho iJ.1 .;-: . s _ ,·c. t te .i r}i käy t e·: t i i.n ~ i.J ~lc t o a ja orne~1aa . Lo ukk uj a o J. i kai kki&.an e~Y. :t 3:J~~ -4 Cn kpl. Täll2. tu.tkitt.iin hiirjen ja myyr ien T:äärhä e :-- i alueilla j.::= r:i i tä U.ihe Let ti in t,u tkj.muslai tokt' e:L!. P Jy vHRky L iii n , j oBf..~a sel vi t et 1. i j n niiden kliyt tämää ra vintoa . Vyyrt~ (lto.rjuntakoke.il~..<a teh!:.lin osalle aluetta ent1·j_ini r.uiskutukn f: l la . ~i~viai ta, joka on n. 2 , 5 m korkeaa metalliverkkoa , laitetti.l.n osalle ~;.luet La 197 5 k~t~; i työnä . Loppuosalle laite ttiin
mi.!a
~.
:-e;
J
.~
' .,.::
A
..
•
...
v.~!
t.~. ~
180
1
v. :.~
1 ...
•
... ..
..
m:n
lo~.....,.
hirviaita kone t.yi5n~ i 197'1. Lannoitus aloi~ett iin kestillh 1973 tai 1974. Pikkumitalla levitettiin kannettavasta s::tntr,Of:;ta :mnos apula.ntaa kunkin taimen ympär.istöön . f'~uu tama.n vuoden kuluttua lannoitus uusittiin sar.:alla tavalla, va.in ensi kertaa suurmmalla annoksella . K e~hllä 1985 lannoi.tus mwritettiin lentokonelevi tyksenä . Käpyjen kockerk\ystä tehtLLn n. vuodesta 1978 lähtien vuosittain. Joka vartteen kävyt laitettiin eri muovipussiin koe kasvatukseen menoa varten. Vartteet on kasvatettu numeroi t1.U.na . Varsinainen kentän käyttöön menevän siemenen käpykeräys aloitettiin syksyllä 1985. Kävyt k erätään alumiinitikkaita apuna käytt:-ien. ·ryö on kuitenkin hyvj.n hankalaa. Parasta aikaa kf)hi telliiän konetta. käpyjen keräykseen. 'l'estaustarha on Valkeajärven lans:i.puo1eJ.~a olevalla Sus ikankaalla. !\lue on nyt 8,5 ha , mutta sitä l.i.sätään vielä muutamalla hehtaarilla. Alue raivataan ja muokataan hyvin . Ensimmäiset siemenviljelyalueiden koeker;iysten tai ml tarhalla kasvatetut männyntaimet .i stu.tett.iin Susikankaan t~staustarhaan 1982 . Taimet ovat numeroiduissa kuvioissa . T;·i .ällä t utkitaan siemenviljeJyksi ~ n eri puista otetuista kävyistä kasvatettujen taimien kehitystä . Metstlhallinnolla on eri puolilla Suomea useita siemenviljelyks.i ä testaustarho5.neen . Luetolan seudulla. on myös J'vietsähallinnon suorittamaa tav allista metsänuudistusta , jossa istutuksessa on käytetty mäntyä ja kuusta.
181
UITOT Anna - 1iisa Valkonen rjtto reitti Luotolahd en laAnilta t iedot: Oi va Her ttua inen .~eitt i3. myöten kul jetett iin puutavaraa pääasiassa Haukivuor!!n Bahalle ja jonki.n verran myös Kymi-yhtiön sahalle. L:an J pai kka oli Luotol ahden poh jukas sa , jos t a tu1 ti in Leve äjok ea ~y öten Ylä- Sitrolle , sii tä Kivisa lmea my ö ten Al a - S itr oll R, edelle en l ahn a sa imes ta Mustas e .lä lle ja Ko irasaimes ta Jäpi Koiras e l~ ll e ja ni in edelleen gaukivuoreen a sti. Kymi - yhtiölle menevä puu uitettiin Harjukosken ja läsäkos ke!1 k aut ta Puulall e ja si. itä. Päijänteelle , päämääränä Kymi joel la oleva Kymi- yhtiö n s2ha. Jonkinve rran vieti in jopa Kot kaan s a<:~k l-c:.1 . V.Li:ne in"6.1n uitto l uotolahden laanilt a tehtiin vuonna 19 57 tai 1958 . Ult taji a olivat täJlö iri Lauri Kovanen , Ur ho Ko vc.nen ja Leur.i :-iäkl<inen. Uiton valvojana oli Kym i - yhtiön p .i iri työn jor1 taja i"l anni nen. Uito t suor itet tiin kalu v en e ellä Must ase lälle ast i , joka ol i Lahnas alm en, tuon erit tä i n matalan j a kiv iRen sa lmen j ä l keen . fv1ust8~eläl tä eteennäin voi tiinkin kul i wt.us suori t taa jo. moottor.i veneen volmj_n. V
Keluvene Vene essi oli val Jeri , joka k ii nnite ttiin puun ipp uun. Si t t en soudet ti. .i n nj in kauas r ei t tj_ä eteenpä in ku in vaijeri a r ] i. tt.i . Sen jälkeen ven e ankkuro i t iin ja vai jeri kelattjin kP.1.alle . lXiiin puunippu ol.i. tullut kappaleen matkaa vesire i ttiä etee npäin . Seuraavana ol~ taas vuoros sa ve YJ ee:n soutu ja ni i.n ed e1Jeen. l: .i ttorei tti Syrjäl am:niJ t a
t iedot : Martti Lindström Syrj i.Ua.mmU ta asti on puutavaraa t uotu uittamal la Hako jokea •nyö ten . Hakojoki tul e e län s.i.puo lel ta Leveä joen (!t eli"\o -s aan. Tästä eteenpä.i. n r.e tt t.i on o11.ut sama kuin Luotolah den 1aan i l ta. Tää lt~ t u levaa p uutavaraa on viety todennäl~ö.i.ses ti c:Jnakin Hauki vuoren sahalle . ;Jy rj~-ilammilta puita uit ett iin .suure:nm assa määrin ennen Savon r adan va1m i.s tumj_sta , mutta varsinkin lä1H~mpäi=i. Syrjälampea a jet tiin pllJ ta sen jä 11-< eenkin :3y r jäl ammin laa ni ll e , j osta ed elle en uittoku lje tukse en . Vii me ise t uitot Syrjhlammilta on u itettu 192 0- luvun lo pull<:! , jolJoin T0lvo fiännin e n (synt. 1912) Ihastjärveltä on o]lut uitossa muk ana . Veden vhhvvs on ai nakin tuol l oin ollut hai t tan a k evätvesi e nkin ai ka~~ p ienessä Ha kojo ess a , jota my5 t en uittomieh et rannalt a käsin ke ksien av ull a ovat puita e teenpii.in ohjailleet ja au tta neet. ;,~yö~.
182
183
~
I I L E NP 0 L T T 0
1\nna-Llisa Valkonen kertoi :Pentti Ulmanen Sepät tarvitsivat paJOlssaan ahjossa poltettavaa hiiltä . t;i=i.mä hi.iJ et valmistettiin po 1 ttamalla puuta maakuopassa , jossa hiiliksi poltettavat puut olivat maalla peitettyinä. 'rlihän tarko.i tuksf7!en käytetti i.n leppää , koivua tai haapaa . Httonokin laatu auttoi , puun e.i tarvinnut olla arvopuuta . Hlil.im.i.ilun reuno.il.le jätett.i in useita pienii::i. ilmareikiä tasaisen palamisen aikaansaamiseksi . Kun p11ut olivat sopivasti hiiltyneet , sammutettiin hauta tukkimalla ilmareiiH.
PajoJssa käytettiin myöhempjni=i. aikoina myös ulkomailta tuotua kivihiilt~ , mutta se ei soveltunut teräksen , kuten v.i..i.katteiden, sirppien ja puukkojen karkaisuun. r1yös kirveestä tuli par(~rnp.i puuhi.ilellä. Aln~kjn Pirtin Sydänmaalla (nykyisin valtion maata) en perimätiedon mukaan poltettu pRljon hiiltä. Vanhoja haudanpohjia sieltä on metsätöiden yhteydessi::i. löytynytkin kymmenittäin . f1ahdo llisest i siel lä on po 1 tettu myös tervaa . t·'lartti Savenius ··filmei sin hi i lenpo l tto alueallamme oli ti ettävFis ti Ol likkala - tilalla 1940- luvun lopuJ.la suori"tettu k aksi millua käsittänyt hiilenpoltto. Hiilet käytettiin ko tipajan tarpeisiin ja ositta in myyntiin . T E R V A N K E J 1'
'r
0
Anna-Liisa Valkonen Kertoi:Pentti Ulmanen 'Pervahau ta kDl vettj.in rinnemaas teon. Hauta. oli keskeltä syvin kohoten reunoja kohti. Syvin kohta oli myös loivasti viet tävä a la:ni=i.en suuntaa..n . Tämän montun pohjalle ladottjjn alusta , jossa ainakin myöhemmin käytettiin peltipalasia. NäistK tehtiin myös haudan pohjalta ulkopuolelle johtava y;;,nn..:.. T c rva~auta voitiin sijoittaa myös kallion ptiällP. . Puut, tervakset , jo"tl:.a olivat poikkeuksetta mäntyä , ladottiin tiiviir-ti alustan pääJ1e . Tervaspuun tunsi pääl täptUn v.1 oi ttuneesta, rosoisesta p innas ta ja terVHSpu ulle ominaisesta hajusta . Tevahfluta voi olla pienempi tai isompi ko olt~an , riippuen siitä kuinka paljon tervaa haluttiin . PtJitten päälle laitP.ttiin multaa , ilma-aukkoja piti kuitenkin vähän j~ttää. Fuiden sytyttämisen jälkeen ti=i.ytyi useita päiviä kestävää tervahaudan palamista jatkuvasti vartioida. Täytyi olla vaihtamassa terva-astia aina edellisen täytyttyä . Ja jos tuli jostakin kohtaa pyrki ulos , thytyi ko~ta peittää mullalla , etteivät puut ja terva päässeet palamaan taivaan tuuliin. TälJ.ainenkin vahinko voi joskus sattua vartioinrlista huolimatta. 184
Kokemus oli se, joka opetti niksit ja taidon tervankeitossa , kuten hiilenpoltossakin . Tervaa tarvittiin esirn . ratapölkkyihin , veneisiin, rekiin, suksiin sekä kärryjen pyöriin , rurnpuun ja koriin. Terva oli entisajan puunkyllästysaine. Martti Savenius Ollikkala- t ilalla on poltettu vielä 1945 yksi tervahauta omaan käyttöön.
185
T URVE T U0 T ANT 0 VA!~KISUON TlJ~VETUOTAKTO
An!la- Liisa Yall<anen Kertoi :Elina Käär iäinen He lm i Kaipiainen 'F.mil Xauppinen J.920-luvulla tapahtunut nosto Ka valass a olevt=1lla Vankisuolla ( nyk . Kovalan suo) muistetaan t urvetuotan ton hr-1 rj oi tetnn jo 1920- luvulla , val tion yri tyksenä . Työn j o}-~ tc. , ~ an a muistetaan Sa lm.Lnen . Kone! s tukseen on .kuvlunut I:ocomobiil i.- höyrymoottor.i. ja kaksi t urp e en puristuskonetta . Parak it ovat si j ainnee t samassa kohtaa , suon laidassa , kuin nytkin ja niitä on ollut ehkä kolme lautaparakkia , joissa oli toimistotilat ja työkalujen säilytystilat . 1,yömiehiä on ollut kortteeria ainakin PP.täjäselkä- t.i lalla ja lH.h iseudul ta on käy ty kotona yötä . 'l1 urpeennos totxö tapahtu.i mä t tåmällii muta suosta lapioilla elevaatt ori in , joka kuljetti sen puris tus koneeseen . Puristuskoneesta tullessa turvepötköt pätki t tiin puupuukolla me trin mittaisiksi . Rautavaijereiden avul la turpeet kuljetettiin kauemmaksi , lai tr~ ttavaksi kuivumaan suon pinnalle :ei veihin . Turpee t käännettiin kuivumisen aikana käsin . Kä.än teJeminen oli urakkatyötä . Yks i he nkilö ehti kään tää kolme ~ivi~ päivässä. Ri vin pituus oli 150m . Kumarassa työskentely rasitti kovas ti selkää ja jotkut työskentelivät välillä polvi.llaan kul kien. Työn johtaja ei kuitenkaan jostain syystä tästä pitänyt , sitä piti tehdä viihän niinkuin salaa . Kuivuttuaan ·j onRun verran turpeet ladottiin kökköih in elJ kökötettiin. Turvepö tköih .i n oli ennen kuivumfsta tenty kolot , joista ne katkottiin kolmeen osaan. Kökkö ladotti in kerroksittain noin metrin korkuiseksi .
Kökkö
A1..lmac:m
t.urpee t vietiin kö köissä kuivumisen jälkeen . Aumoja tehtiin sekä suolle , ett ä r adan varteen. Radan varteen turpeet tuo tU.n n . 1, 5- 2 metrin pituisilla , noin metrin levyisillä ja 70- 80 cm: n korkuisilla rullavaunuilla kiskoj a pitkin . Ki s ko jen leveys oli noin 70- 80 cm. Vaunut kuljetettiin miesvo imin. Vaunua kuljettamassa oli nelj ä miestä , molemmissa ! , L1ild lrnl.ssa sP.kä takana kaksi. Tyhjiä rullavaunuja suolle 186
piHn vietiiess;1 pi J.<:kupoj <~t SHiv 2t ottaa v a un l.l issa kyy t iä . I ,af' taus ;j1manv a unuih i n s uo r i t 0tt. iin pi=iära(\a l l C~ . 'T'a r v itta ess a t äytet t i-:i.vä vaunu s ii r r ettj in HLirolan a semalle ohi tusta vP. r t e n . Se k ä t urpei t t en kä ä ntäminen , e t t ii las taus s uo r itet ti i n p Rl j a in kä sin ja kädet t ~1tolvet menn~ r i kki , vars i nki n lastaus työ s sä . Yleistä oli myös työskentely paljAin j aloi n . ?aikkakuntälais ia mui s t e t aan s .i.11o.i.n o lleen t ö i s sä ainakin : Al .i .na Kiiäriftinen ( myöh . Aa lto) , Iyydi Kiiär j äin e n ( my öh . Aalto ) , Hilda Haik onen ( my ö~J . l'~;.lkY.incn ) , Tyyne 8a:::;r inen , Helmi Pylkkänen ( myöh . Kaip ia inen ) , Elin~ Hä~ki ne n ( myöh . Käär iäinen ) , Hilma Särkkä (myöh . Väinölä ) , ~yy n e Kääri äinen (rnyöh . Arpi ainen) , Einar Hämäläinen jc:t h.lbin Yämiiläinen . Alb in HHmä l äisel tä muiste taan katk enneen sorm .i koneessa .
187
KPrto; : Matti
ne i. r!O
Joom1~!
::.lk(:'li pol l.tot>..C'f'eAn no~;ton ODGkeyhLi0 0r~~a Ju R~pin t~~; jt.~ht a,)<ll :. 2 oL 0r:.wa . 1 )-'!. 6
de l)Pen , f~ur.
~yt
pGif~t \l
~ <'
2'-v::rvetta r1or.::tc v:~r.&
Tiusan~n
.!'.äärHi.inen ,Jorma Käär i;Hncn vr.Jmlste1utyöt uuyrityksenÄ . Toimj -
1) j i. tu s
t Ui r. '"·tkc<J.mm;:1 La suor.: osalta , jossa poistet t a -
o li. ·..r.:-:i n \<it -u}<.Rsv:.;i s t a puus t (l-3 ,
Cj<:>t k a:Lv ett.Ut t
uti~~~>
,")jm .;!J ii:l- 100 c;n : rt cyv_yi.>'; i.x:~d j ':l l:::p:i~)n l P.vHyden - ?.0- 30 cm !. t · ·.r:.:L~:;.iks~ . I:8.i n ketf~t·:jf.Ei ~il k~i , f~ l.LiA k •<H<~m .i.nt:;;lt suul1a ej ~) ~;·!_~(ja ·J:;,i%eu l.; un;,t, 'J jank a ivus :.:.::J ki.tlki kolme :iliest:i perät:rs ten L;..:.k[lpe.ri rt . }:1;l\ i.n b:J.: vn i yhdr-m lap1 onpi.ston syvyisen l<.f::~'rok:·H~rJ . l'ii ir. 'r\:.!pt?a o ~8 on o] .lttl. hankalaa kaj vaa . Pik kuojat suatto: vr~t. myöhwr.rnir. pH.inu:i pi:i.ä:tbi. j opa um peenk in , ~nutt 2. V N~~ kulki p ohjal.U.; . O~A. l 0r. teh ty j tH- 1äns.i. suun taan . KHi vw:1 .i. s<Jlu~d.. ;;:. k '; i h.1.l e v ~'a eli On ') ~4 <::<'! ta~~o t t.r,~ t·. t i i n kuokalla . ?;~ral< J.c:e ;<:.!
työr.!aali e r·a'ke:mP 1;1. i ·in 'ko}r'i(·! . Yhdessä oJ .i t.oirr.isto , yhdess?.. jz yhoessi~ majc:i tu stiJat . Li.sifksi oli vje lä sauna , jo.n h; tu.rpePnr;oE tot.y C'n l:.,put:t.u;;. o:5 ti 'F:lJs K.:::upp.i nen , käyttäF:~ n h 'Lr-re t lb j<:!l<:nq~CIS - ~j Jan 2.SI.J .Lnrake:n'lttk~~ccn , jokc: on nykyi siL k esäkäylöPAi . Vo i;n <'.TJ lA.h te E? ni:i tojmj ny t :::i:iFlk0 . 50- hevosvo.iman mooi. tori. t käyttivät kolmea poli. L<'~i:uq,ef':n fHtr i s tuskonet t2 . Työtä te'hti in 3- vuorotyönä . 'fy r.i::::f.;i~ o1 i Eek'i 'lli e:tii~ etFi r,~.il; .ia . [xuorirnmaL ~y önt ekij:J.t cJ .i v:;. t. va~; ta v~i hi'in to1 P.H l l a kyrr.wm el J ä . Su urin osa työnte k .ijö. i. ~;(;H oli. ] if.~li n~u.d u 1ta, mutta oli heitä ympriri Suomea ki n . Ty'imatKo~en hPlp ot tamiseks.i m\lls tetaan post.ijunankin pysähtynE~@l"l f\<wa:ter1 ~:;eisakke ella , va i kka se muuten pysähtyi v a in asemj1.la . l .. vokc:lu
·:'yö :1 :eor> t.a :~!J.] ) akin puri s t.:uskoneell<'. oli
13 : n hengen työryhmä . Y.uusi lapio lla mutaa 0le v ~attori i ~ , joka nosti sen put'i:: tu~> V.n ac c f:>een . f"iutaa otot tU n k ust.; k in k ch taa niin pakGult; ~:;Jin f:H.ä 0:li , par·il a i mmilla<.: n s .Ltä voi olla jopa 6 m: n pc:kst~·ldel t a . :r.oppupuolella kokeilti in myös koneell ista t,1rpcen ot t oa suor;ta n . s . leahakauhc.lla , mvt ta suon sisällä o 1 J e:>icJen kantojen j;1 puunrunkojen takia se ei onnistunut . ?~ ristuskone ja~hoi mudan ensjn ~ ie noksi ja työnsi sen si t tf~n n . 10Y.?O C'rn : n :Jukcsta pt\tkcnf:i. ulos. Tässä oli 'k aksi , ylecns~i n:::.ispt<oJ. i 8 1.e , t.ycnte k.i jäU , to inen aset teli aukon suulJe 1 , ? m:n mittaisia lCiuLoja vaijereiden päälle , jotka kuljettivat toisen h~nkilön laud nn mj t ta i si k si kämm ensyr jällä katkomel. rn:1t<::pötkö t po i s . Vaijerit , joita kutsuttiin l .i inoiksi , veivht tavaran jopa 300 rr, : n päähf:i.n . liinoill a j uoksi lautapojaksi kutsuttu poikanen valvomassa , ettei mis shän synny t ukast a . Mutap ötköjä vastaanottamas sa j a latomassa k entjlle kuivumaan oli kolme miestä . Ens immäisenä : ni~st~
m~tti
188
c1Jut. ol.li jnk;:, i·znJ.monn~"'~n h Jr'Vf ·pC'tkcn , r-;euraavana ollut johe t.c•if1fm j :;• vi.t•neinPn lop•..tt . J,au.i~t l aitetti.i n menem~4~1i
myc't.:
l.iinn:iJ."ie tf'!kaisin ;'laL'ki-l'ntP.on.
~,;.ii c.lf:n
kOYiNm
Juo .
I.fllt t~_poika
valvoi
C:nn vaijP.r.i. i.n Lul i k ier to l i i ke
ol:i. 'i r:~l.Å tapojankin työ kovaa työtä . oli konr~cn J uona latomassa laudat pois liin0ilta . Ku llakin koneella ollut n . s . e tumi es seurasi t.yi5nr:-ii ohe llu konet=-n i;!>:i min taa , käynni st.i. ja seisautti kon f!P.n jD. ] .::~i tto.i yl(5B työFi.isten tunn.i t . P~J kka o ]i l uv2ttu ur8kku1uonteisena valrn .i.stuva!~ turvemiiärän mul<CJ;m. 'I'yön tek :l. jät teld vi"-i t kovasti töitä . Kun ensimmiiinen palkanmak~ up ~i.l v li tuli , o1 ikin vas 1..assa ikävä yllätys heille mcksettjl nkin vain puolet edeltijpäin luvatusta. He ollsivat muu ten hAnkkineet liikaa , työnan tajan mieles t ä . Työntekijät päät·t.ivät ryhtyä l ak ko on . Eräs mies , Helsingif'tä ko t ois in olevaksi itseään sanonut , Ranoi , että työnantaja on mene t ellyt vdärin , hän l ä hti s i He lsinkiin ajamaan tä!'l:i.n asj aan korjaus ta . Eän sano:i olev a nsa tottunut hoitelem~an tilli!isia a8.ioita , mutta hänellH ei ollut matkan'llHia . 1'oi sct l<:F.:!rfi.s i vU t kPsk uudestaan miehe lle matkaraha L. 'i<:aks l p4l väii l<lkoss::. o l tuaa'!'l työntekijät palasivat muin;:, miehinä töihin . Helsjnki in as io j ta ajmnaan lähtenyt mies ei ole viPlä tähän päivään mennessä. palannut . ju
kui~:; Yi.i.!.' l jr~t yJ ,
1'oi. ne~1 _t:IJ i :<ilnE''tl
Ku i
vatu~~u:~8en
k uului t;urpe .iden käii.nte ly kuok an k anssa . Tässä työssä oli naisi& Ja p o ikia . K~änneltäes sä turvepHtköt katkei livat kolmeen os;., an nurnjsta , jotk a 01i tehLy l1 eti kentäl le lat0Cili:=e?i J;ilk een Lyc;nnel.t::ivällä pyör.i.väl1ä terällä . Ositi. nin ~1aass:~ ku :i. vut tue1cm n e käki~ t t j in ristj kk okasoiksi vie1i!
kll;v·tJrna~n .
:\umoj h i :-t turpcnt vi8ti in rist i kkok asoista mies ten kantamilla paareille . ~u~o~~n lAid at t e htiin l atomalla . Samoin ladottiin turpeet auman keskelle pohj al l e nijn , ettK saatiin läpi aum2n }~ 1.ll '.< ev C'• tuuJ.ctliskan a v a . rv:u,ltoin turve mä te t t i..in aumaan sekc-:isin . Ketto taas Jadoti.iin t1;rpeish~ s.iten , että vesi valui 1':r.GkeJ. tä lai toj?. kohden . ?ei sl.:ul jetlJS tapc~htni t alvella . Turve kuljE't.ett]in hevosen ve tämillä rullöva~nui l l a ki skoj8 pi tk.in radan varteen . He vonen veti usemnmc;: ; v.2unurr kerr 3Jlc:an . Siellii turpeP.t las tAttiin sivur<:..itbr--.:;~ oleviin ra>Jtc.:t..iev <l\m~;ihi:n . Turvetu o t~:nto ~est i
vuoteen 1952 , pliättyen
konkur s~iin .
}·;:~ikkal- un ta.la.i.s.i <H::mc :nui s t etaa:n töissä ol leen : Jouko Hi:tmällUn en , Siiri Sii tari rnyöh . ::.:-im.:Uäinen) , f·,:a:i-rc ~ilatH.ainer. (my öh . Kohvakka) , Maija "PyU: l'.I:i.nen (myöh . Ke.ntanP.n ) , Seppo KääriiHnen , Jorma Kääriöinen , Pirkko Kääriä .jncn ( my~h . Latikka) , Kalle Pekonen ,
Osk?.r ?nrkkin~n , Aarne :!ämäUHnen , 1-.:ina.r Vänttinen , ~usti Arp1aj_nen , Syl·.;-:_ f~i:n~l.:;. irH:n (myöh . Ql;.'l.sk&r.i .) , imna Hä.yrynen , Ee v a 1\rpL1incn ( 1nych . J:.ovc.n en) , M<.lt'Li :"t rpi<sincn , :Paavo Ka up1 • . • "" ' ( lf:ji(i.ll, "\.. Ioel T.r • .._ p.uwn , ('\oJU 1 .. O !'.8upplnen , :•.J.nc :<rl• 1 -8n oer vUrl• ) t He l yj 't~a i.k::Jla ( myC'h . IJoJ.1na ), Eila Parkkinen , fllartti Parkkinen , ~ili
Farkkine21 (myöh .
~jitari) ,
Matti Tiusanen , Pentti Jääs -
k.-;1äinen , veikko Ji:iii.l'>kt>lÄin~n , Vieno VänLtinen Arvi Tiusa' . 1 1. '"~ .nm~;nen . nen , ,.J , '""'1 ,., v~. '"t .l. usanen ( myn.. h . P o"1\.dC.. t) , H1. 1ma Kovanen , Toini 1Burikaincn, ~rkki Kpituri , Kauko Keituri , Te r ttu Keitu~l , ren~tl ~eiturl , T0ivo Keituri , He~ni Koskinen , Albin !1äkk.i.nc n . l::tumiehin;j r.; 1.:. h LI' · .r.·~,Il : ::S.i. nar Hiimäläinen , Bi rlo 3 .i .i. ta r 1 , Toi \'0 1:?.i1.\Jri , Pentti H3.m:4Uiillc~n ja 'Täh1-in ':lika~ E.i no Kauppinen . }ieV•JS!!U ~~h1ni-; mui F: tetar:n : Juaklw Fa.avilainP.n , Pauli "Fri) ander ja Viljo ~akkanen . Toimistotycss~ : Laila Valkonen ( myöh . YlönP.n) J.:;rn i ll\a!itan~r ; k uJj~tti jeep .i.1Hi. tarvi. kk e.ita ~moJ.le . Em::L1t-'inä o1.i Har Lta Ti.usanEm r-1 i. kl<e1i.:;tä . Pornoja : FuJ.sa , 'I'ulok<.:s , Par ikka , Sil'f?n , Ia2.sonen ja Sööman . He olivnt kotoisin muualta. Sirenin mu istetr.la.n p .i tiineel! sivu.harrnstuksenaaP. suoll a käär r.le e npyyntHL So.olJ.a oli kyykH::irmeit!·i . Eän pyydysti käär me i t~ toisesta pä~ stä halka i~tu11a kep i l l ä , joka o l i pingo t e ttu <.:J.u!:.i puu ti~ u Jl ;' • f~un kepi n painoi nopeasti. käär me en nisk an y l i , k.impos i IJUUU kl<u p o i. s ja he.ara t painuivat kuri s t amaan k8.ärme~n heng i 1 tä . :Iaar ojen päät työnnettiin maah an saakka • .Sopivt:!n ~ ja.n l<uluttw-l kii!irme oli valmis nyljet t tiväksi . Nahkat h~n ~yi . Nahkoja voit iin uitten käytt~ä kor isteek si (-~f'.j_merkiksi na .i.ster1 ili.eno.ihin käsilauk kuihin .
190
Zertoi : Auvo Ulmanen Pentti Kokkonen Re.i. jo Kokkonen '!apon p ol (, t. ot t.trpe~n nostntö i (len valmistelut alo i tettiin Kovalnn SU(l1l a ( ~lapon anta:na lt.Lmjtys Vankisuo l le ) kesäkuussa 1975 insin <:' öri Tar mo Lejkkaan ja työnjohtaja Esko Uoksula i sen joh<i::>Jla . TlJY'V~c.:l uPen r~l·i a t t~~k .itti.in ;,n;.:i.n. Veden
x,·.· .r'L<~;,: US
rnerenpl nrw s te rner'ki t t.i i n seur a.aval<s i erJ kohtiin suota . Tur~ een syvl y~ ja Jaatu t u t itfi irl linjoi t uk 8cn jA rassin avulla . Koko suo vedettiin !1yvin k2.pP.iJla , !~epe i.l. Hi merk jtyillä linjoilla ( l injojen väli oli 50- 100 m: n l uokkaa ) r adan suunnassa . Si tten tehtiin viel~ linj at ristiin edelJj siin n~h den. Linjojen risteys kohdi s t 8 m .~i.ä ri.t.ettiin turpP. Fm syvyyf.> työnt.:imällä rassi maahan. iC u. i nka syviLllt-? Sf~ meni , kertoi turpe en syvyyden . I"iyöhemmin otP.t tii~ vielij mutanMy tteet eri syvyyks istä . Näin rajattiin kannattavan turp eenottoalueen r a jat . Alue käsittää va l tion ja kunnan mua t a . Raiv ausryhmät t uli vat citten töihin po.istam nan puuswa . Vetisemmät kohdat suota oJi aukeaa , toisin p aikoin ol i isoa metsää . Suo oli a.i.kaisemmin metsäoj i t ett'..t . E~lt. in en turpeenot. topcikka kuJ.ki ::uon läpi n . 10m leveänä mutahauta jonona . Ensimmi:i.i nen työ1naaparakk i. oli v .i e J.i:i.kin tien l ai da ssa kukkulalla oJ ev a pieni lautaparakki . Ojat ja tie Yaivi nkune tuJi t5ihin lokakuussa . Sillä ka lvatettiin ensin veto- ojat , sjtten sarkao jat j a piiriojat . Tie suolle tehti i n edelUi kerrat tuun mut ahauta jonoon . l1::tssä oli kova pohja , jolle all< a2 ral<E'mta.a. tietä . Rumpuja teh tiin hi tsaama lla 200 l : n tynnyreit~ yhteen . Näistä oli pois t ettu kannet ja pohja t . Salaojien k a iv ~ suorite t tiin talvella . Sal ao jat tehtj.in neJjlin tuuman laudoista ja laitettjin kahden , jopa kolmenkin metrin svvvyteen. 0 j :,.nkatvu ja tien teko oJ..i. vars inkin aJ.u.ksi hankalaa ja v aaralli stc~ . V'e1 .i vinkone voi pahimm a ssa tapauks essa upo ta niin syvälle , ett'.i 'T<• in katto ni"ikyi. Toisten kon eiden täytyi tuJ.la <::.fJU1ln vetämään ketjuj en <lVUlla suohon uppoava kone poi s. Suosta löytyi ojankaivun yhteydessä isoja kaatune ita vahvoja li~k o p ui t e; ainak.in kahdP.n metrin syvyydestä . Samoin vahvoja kantoja . tRntoja voi olla useita pHälletysten . Jos kalvetta csr-ä nousi s Rve~ tai ki viä, ne oli Aj e ttava suolta poi s teJaketjupilla r in Lurvekärryillä , ha:ittaamasta turpeennosto a . V 8 r s jn ~ isen puutava r an poisviemisen jälkeen oli 191
vjeUi
k:..,.suih in j a ne <.~jett.i .i.n teiden pohPE:-täjäst:'1.kä- t. llan m::.l.al·ta ajRtti. in k.l.venni=U.smaata
r-Lsutl<.~. n. l<OC>tt~Vcl
j iks .i . oääl l~ .
Ojankaivuty ci o} j <~ mlP. t.lu ur::1 koits.i ja r·,~ähöse]le . xa~not turpeenottosaroilta joide11 leveys on 20 m, nostetti in kantokauh2lla työntämällä . K8ntokauha on no i n 2 m lev e~ hara , jossa n . 40 cm : n v~lein oJP.v~t p itk~ t piikjt nosta va t kannat 70-AO cm :n syvyydeltä . Kennot kasaLtiin keRkPlle sarka~ ja ajettiin talve l l a metsjtraktor illa pois . Sa:rhojen ta soi tus mykeväksi suor it ettii~ neuvostoliit.tolaisvalmiste isella pilJ.eril1a , joka nydr.ao.ljtoim i sen 11 r uuvikelan " a vul la siirsi mudDn he lpo s ti sivusuunnassa . Tuloken t~ytyi olla t a saisen my !<evä , jo r-;ta veöi po is t;.li suon pinnalta helposti ojiin . Vielä kerättiin käsin pie!lemmiit kannon palat ja juurakot . Ttis sä työ ssä oli nai.sJ . ~ . My öhemmin käy te ttiin tässä kin työva ihee ssa kon e tta, joka pyörivässä keskusrummussa olevie n p iikkj er. avull::• nos ti rti issä kestävän tavaran keräyslaa tikkoon poistyhjennettiiväksi . Kone to imi siis vähän 11 f<i atto -l~1:ikon 11 t a voin . Konetta kutsutti.in "tikkukoneeksi " . Suon riittävhsti kuivuttua 8loite ttiin turpeennosto . Kasvu turvF~tt;:, nousee ensln suon pinnasta vaihdellen 20 cm: stä metriin saakka . 'räm:i nostcta c.;n pintajyr sin- koneel1c=J . Kuivumisen edi stiirniseksi sJ ti:i. k:tännellä.:in koneella , jo s sa hydraali to i fni. seBs~; rungo8sa ol.ev:Jt l<1pion t<'lpAiset terät kääntävät turpeen ylösalaisin . Vieläkin on Kaval an suo ll2 aluei ta , joista no usee kasvut urvetta . Pa.l nt urvett a a1 ettiiL n os taa kasvuturpeen loputtua kuJtakin osaa suota . Tf;.~?- nostet tiin norrna~J i t rakto riveto i ~el1r: p:-•lc:iturvekoneella , jok~ ott i t urp een 30- 40 cm;n sy vyydestä nostaen s en kone en osaan , joka Lyöntijä t urpe en tlivistettynä koneen sivuosasta ulo~ kolmes t a n . 7- 8 cm :n l~p imi tta is esta putkesta . Ulos tullessaan tur vcpötköt kDtkeilevat 10- 30 cm : n pitui;::;iks.i. j<-.> pt~to;:w:; t mac-,han . Yuivur:1isen ediRUimiseksi k:iännetLiin pal~t ?lussa k~sin pitkäpiikkiselJ.ä , monn". ae.. r·a isc .U a kuo:·:< .L.<.. ( l.::r: ta~i;. o kk a ). Pien si irrytU.i. :, kui.l.cnk in }<.rH\f!e J.liseerr kätinti::ön , joka suoritettiin ke vy-Lraken t-P..i ~'-t:en ne;J·"o~> t,o l.i i 1 to laiseer. pj llaril.n yhdistetyl:.'i :(le.i nii.ha:c:8vakolJF.-BSfH:~n ve r n 1t tavull a l~ .i t te e lla . ·,umac:n p~~la'€urpeet vi~! tjir. riittäv.:!.s ti kuivut t uaan . Työ tapantui nr~dv os t o 1i i tto 1.ais valm is tej sP-l la kerhysvaunu lla . 1'urpeet nostett ij n e Je vaC~ ttor .i1la k er~. iJ.yvaunuun, j osta ne purettiin to isella elevafittorilla aumaan . Toinen tapa oli palaturvehihnan k~yt t ö . Siinä turp eet t ip192
pu:ivai; :::~;or<:<-in. cl\.'•'r'-':; i b'~rih1 Ln n1l < · vjere1lä kulkevaan ta vu~]ise~~ :Tli:l at: ! >.)1 ::::tr,:1<;:l.oriF pp:r.;~_kf:irryyn . 'Pr aktori vei pa lat al:.ma:_lP. , jo~r;,_: k<:~~v.inkone tcid. awnaa. Kull c:'1Li.~;t>t palat o li v .i cty aumaa!'l, ajet t iin uudet vi-i.lit-
suolle kuivumaan. ~esÄssij ehti kuivaa 2- 3 palat . syksyllä muovilla. -:Joi,.'" ~; ··.... n; nr-n ~ - "'. <:- J l •; ·. •. • ~ . tu.p3!Hlll Lalvr: 1.1<~ . T2.lat kuormaLti:Ln kattokuormaajakau:·!ol.L; n' ki{<.l - <:tl~ Loi:1. .: n. E1wrma valmJ stt~i noin puolessa tunt0~tisti
~wnul peiL~~Llin
n i. f?SH. •
,J ;,r n : j_ rl t v :..-·'! ~;·, -nihi i n myöherr.m j n ~c.rtett i in tuo t.taa pol t to turpeeksi myös jyr-
sinturvetta ja nyt tuotetaan yksinomuan s:itä. Ensin suon pinta ajetaan n.s. jyrsimellä, jossa on 2- 3 cm:n pituisia teräv lä pj. ikl<e jä pi eness~:i. rummuBsa 2- 3 cm välein . Ajettaessa p.i.i.k .it .rep .i vät suon pinnan ·J - 3 cm:n syvyyteen rouheek~Ji . Kun ro1Jhe on kui vum1t - hyvällä sääl1ä jopa vuorokaudesr~a'h .in - B.jetti.Ln alkt.aikoina jyrslnturvekarhaajalla saran l~pi sJten , että kuiva turve Aiirtyi saralle pieneen au.maan verrattav2.an karhokseen . Karhos kerättiin jyr sinturvP.h .i nnalJ.a, joka Ll. pu t ti jyrsl n turpeen peräkärryyn , jolla s~ vietiin a urnaan . Nyky.i.sin jyrsinturve kerätään imuva-unulla , jossa suuttimet vetävät turpeen keräilyvaunuu.n. Aumalle vietynh puretaan vaunu yhden seinän auetessa, hydrauli s esti nousevan pohjan työntäessä turpeen ulos . Trakt orin puskulevyllä turve työnnetään korkeammalle aumaan. Aumojen 11 lopp u~i l.auksessa 11 käytetään eritystä aumaajaa • . t·i y~·j s jyrslnturveau.mat pe.i tetään syksyllä ja ajetaan pois talvella. J'yrs.inturvetta käytt?i vät suuret lämpökeskukset . Palaturvetta vo.idaan käyttää erityisissä palaturvekattiloissa. Tu.rpeenno!'ltoon käytettäviä konei.ta kuljetetaan suolta toi selle suurill e neuvostoliittolaisilla kuljetusalu.stoilla. 'ra J.vi on koneiden huol i.o a HH~ a .
J;y:örtek .i iö i nf:i
paj.r~l<c-1 lnmna1 tamrne : Hc:r.Lr:.u Fipat tt , Pekka Ripatti ja Auvo Ulmanen olivat ensimmäisi~ työnt ekijöitä . M yöhem~in tulivat : Emil Kauppinen , Vil jo Hokkanen , Jouko Ti ul-.lanerl , Es3 Syv~i.ys , Tapio Forse J.i us, Orvokki Arpiainen • Pentti Kokkonen , Reijo Kokkonen, Marketta Pulliainen , Viljo !!okkc.nen , Lahja rftoi lanen, Toivo Arpiainer! ja Ari Kaupp i-
nen . Nykyisin ty ö t on annettu yksityisille urakoitsijoille.
193
MA A T A L 0 US Tauno Saksa PELTOJEN ~A:!VAUS Esi- isämm e ovat raivanneet pellot metsis t ä . Pääosin rai vaus on tapahtunut kaskeamalJa : Puut on kaadettu kevätkesällä maahan ja j ätet ty kuivumaan ja seuraavana kesänä on poltettu kaski . Paks ummat rungot on kerätty pois, ne jotka ovat jää nee t palamatta . Sen jälkeen on maa kynnetty aat ralla ja karhittu risukarhilla . Ensi mmäiseksi kasvatettiin kaskimaassa rui s , rukiin jälkeen viljeltiin kauraa , ohraa vuo rotellen. Työ on ollut hik1stä ja r a skasta , kivet ja kannat on raivattu käsivoimin . Kivet ladottiin Kiviaidoiksi peltojen ympärille. Suomaan raivaus on tapahtunut ojittamalla lapion kanssa ja kantojen nosto lla k~si - ja hevosvoimin ja käsikuokalla muokkaamalla . Esimerkiksi Metsäpirtti- tilan pellot Väärälässä, joita on ollut 3- 4- ha, on omistajat 11anda j:• Ot to Purhonen tehneet kuokan kanssa suomaalle . ~yt pellot ovat tosin jo metsittyneet . PELTOJEN VIlJELYKASVIT Ennen oli pelJoissa viljelty vain viljaa, mutta 1910- 1920luvuilla on alettu viljellä myös peltoheinää . Näin on syntynyt viljan ja heinän vuoroviljely. Ennen oli he inät niitetty nii t yi1 t ä , ns. niittyheinä . Heinä niitettiin viikatteella ja käsiharavalla se haravoitiin karholle ja naasioille kuivumaan . Peltoheinää alettiin kuivata myös seipäillä , joskin osa kuivatti in vielä haasioilla. Rukiin , kauran ja ohran l i säksi tuli vasta 1930- luvulla vehnä vilje lyyn mukaan . Juu~ika svei sta nauris , peruna j a turnipsi ovat varhemmin vil jeltyj ä . 1940- luvulle?. on turnipsia viljelty karjanrehuksi. 1960-luv . perunaa. on alueallamme vjljelty myös myyntiin perunajauhotehtaa1le f~ ik keli.i n. ERIKOISEMPJ A VILJEI,YKASVEJA Varhemmin on täll2. seudulla viljelty myö s pellavaa omiksi tarpeiksi , kuten myös tattaria ja t upakkaa eli kessua . ?ellavaa muistetaan viljellyn viim eisimpinä : Vtiärälässä Lindströmeillä 1962 Eonkamäki-tilalla Valko silla n . 1958 Asikkala- tilalla Saksoilla n . 1950 Mankolassa Vuorimailla n . 1950 Häppä l ässä n. 1967 .Harrastuksen a on pe llavaa viljelty As ikkalassa Saksoilla 1978 . 194
195
l
Väärä. lässä Lintumäki-ti lalla on f·1artti L.i.ndström valmis tanut kotikä.y ttö5n traktorikäy t töis en, puurak entei sen p ellavala ukun vuonna 195 5 . Pe llavan mursk aa jina toimivat 50 cm leveät r autarullat. Liinaa eli hamppua kasvatettiin Mankolassa Vuori maalla vi elä 1940- luvun lo ppupuolella . Li i na kä s iteltiin pe l lavan tavoin, mutta se oli ko ti oloissa vaikeaa käsitellä kovuutensa vuoksi, siksi se lähe t etti inkin yleensä teh taas een. L.ii nasta sai arvo kasta , kauniin kiiltävää kangasta pöytäl iino iksi, lakanoiksl ja alusvaatteiksi . Tattaria muistetaan Taav e tti Thorni l la olleen kasvamassa vi elä 19 50- luvun puoliväl i ssä. Tupakkaa eli k es sua viljel tiin vielä : Ho nkamäessä Valkosi lle 1940-luvulla Häppäläs sä Ke.i.pj.a.isj_ lla 1940- l.uvun alk upuo1el la Väärä.läs sä Hi skias Launiai sella n . 193 0 Rauha VuoPimaalla 1940- l uvulla . Virgi nia ja Havanna olivat laj inime t. Kaskinaurista on viljelty Pö lhöläs sä vuo den 19 25 pa ikkei l l a isohko alue . AJOPELIT Hevosveto.i si sta muokk a usvä l ine istä ens immäis i nä ovat olleet puinen aatra j a risukarh i. Kuormi en vetämjseen hevoselle on ensin keks itty purilaat. Ne ov a t kuin pitkät aisat , jotka on valjastettu h evosen per<lan . A.is at ova t vähä n väärät kaar tuen ylöspäi n j a maata 1aa.ha avat . 'f'ois.i ssa vo i ol l a my ös poikkitanko ja jopa pieni lava kin . Vasta sen jäJ~een on tullut käyttöön reki ja ty ökärry t . Kärry t o J.i vat ensin ko vapyöräisi ä , rautapyöräkä rryj ä . Kumipycirä t tuJ ivat käy ttöön 1930- Juvun lopulla ja yleis tyivät 1940-luvulla. rariree t ovat yleisesti. t ulle e t käyttöön tällä seudulla 19?0-lUVlJ l la . Ni illä a jettiin etupääs sä puutavar a a mets istä. Parireet ova t ka ksios ai set, muodo s tuen et u- j a taka reestä ja ne kiinnitett iin toi s iinsa. r autaket juilla . Ki rkko-, kauppa - j a kylämatkoilla käyte tt iin t alvis i n ajo r ek eä . Aj oreki oli us ein koristeellinen ja si inä käyte t ti in lämmik ke.i nä nahk a a ia e li v~il) y jä . Välly t oli ommelt~ lampaiden nahoi s ta vi J lapuoli ylöspäin ja pääll isenä e li kotikutoinen vi llakangas . Reen se lkänoj aa pei tti r e ki ry ijy, jonk a kii s.i nki r jai l t u ko ri steellinen osa riippui se !känoj an y1i re en takapuolelle. Kesäi sin kys eiset matkat t a.i tt u i vat ki eseillä. Näistä ajopele is tä kuvastui yl eensä ta lojen vauraus. 'l 'ehdasvalmiste ise t h evosvetoiset a urat ja karh i t ovat alkaneet tulla käyttöön 19 10- luvQn lopulla ja yleistyneet 19 20- luvu l la. Aurat o liva t ylei sim piä . Yleisin merkki oli Fiskars. 196 HEVOSVE'POJSET TYÖKONEET J A
Niitto- ja haravoj nt ikoneita i l mestyi 1920-luv ulla . EnsimmäiHet olivat ulkolais ta val ml stetta ja yhden hevosen vetämlä. Yleiset n .i. i t to1wneiden merkit oli vat Cormick ja Herclll.es. Myöhemmin valmistettiin my ös ':<ahclen hevosen vetämiä niittokoneita. Ensimmäiset hevosvetoiset kylv ~koneet tuli vat kyläämme 1930- Juvull a . Ensimmä.i.sHi hevosvetoisen kylvökoneen hankki joita olivat: Aleksanteri Vuorimaa 1930-luvulla r~ampaan j a vuohenhoito yhd j.stys , Pirtin tila 1930-luvulla Sepänmaa i 953 KO TIE I .ÄJlvrE 1'
Vanhempaan a ikaan elet tiin enempi omavaraistaloudessa, se heijastui myös kotie l äinlajeihi n. Lehmien lisäksi sikoja, lampa :i. t2 ja kana ja b 1 i. joka :tj lalla , samoin a1nakin yksi hevonen . :-Jäln o 1 i swmn i 11een '1950- lu.vulle as tL Navettojen uusimisen myötä l u0vutt.lin useimmissa paikoissa p ieneläimistä . :Lehmärodl.~t
lehmät enrien 1950-lukua olivat yleisesti suomenkarjaa , itäja läns.i.suomalalsta sekarotua . Vasta 19 50- luvun molemmin pno1i.n on tänne yleistynyt Ay.r:;i1l re karjaa. Honkamäkeen 1940- luvun lopulla toivat Eeri käiset siirtolais s .i na Ka:cjalasta Ayrshire-karjan. Muuten Ayrshire- karjaa alkoi ilmestyä: Hankolaan n. 1952 Saksaa!l. n. 1952 P irt:i.lle n. 1952 Matjskalaa~ 1940 Sepänmaahan n. 1954 LJndstrc)meille n. 1954 1970-luvuJla alkoi al ueellemme tulla myös Friisiläiskarj aa . AyrshirA- karjaa siemennettii~ Friisiläisillä sonneilla. Tarkoi~~ksena oli saada ensi sijassa hyv i n kasvavia lihavasikol t a . :Lr:~hmävasikoista a1ettiin s :i.inä ohessa kasvattaa myös lehmiä. Aluksi Friisiläiset saivat joissakin ka rjoissa huomat t avan eJ.jan, mut ta nykyään ne ovat jo vähentyneet .
KarjanhoJto jD -ruol-<i.n ta Kar j anhoito oli ennl~n se llaista , että lehmät kävivät kesällä metsälaL tumilla . Vanhempaan aj.kaa.n paimentamalla, läheskään aina ja joka paika s~a ei ollut aitoja . Syksykesällä olivat lehmien lajtumena n i i ttymaat , joihin he inän teon jälkeen oli kasvanut uutta heinää. 1940-1950-luvui lla alettiin laitt aa peltolaitumia .
197
l
T~J .vi ruokinta oli s ilp puapetta , olkl a ja heiniä . Heinää oli vähän ja niitä käytettiin sääste]iääst i. Vain poikineille lehmille annettiin .heini~ . Ummessa olevat lehmät söivät olkia ja apetta. ?oikinei lleld.n Jehm ille jauhot annettiin appeessa . Ape: Si lppukonee J 1a noin 5 cm :n m.i. t t c:1.i seksi haka tun olkif:>:i lpun päälle kaadettiin lämm intä. ve ttä - seko l. tetti in pantiin j<whoja k1mkin lehmän annol<sP.en kerrallaan ja sekeitettiin silppuruuhessa , joka on puusta tehty iso kaukalo . 1930-Juvulla alkoi ruokin ta muuttu.a, kun heinänviljely pel-i Joissa alko i jE AlV : n tekoa aJettiin kokeilla. Niittos ilppureiden myötä AlV : n teko helpottu1 ja yleistyi. Niittosilppur eita kylällemme alettiin hankkia 1960- luvun alusta lähtien . Ainakin Pirtille ja Saksaan semmoinen hankitti in 1960- l uvulJ. a .
'!ILJAN KASITTELY JA PUINTI SEKÄ KUIVATUS
Ensimmäinen leikkuuväline viijoille oll sirppi. Leikattu vilja sidotti in Q~hteille ja kuhiloitiin. Myöhemmin 1930- luvulla alet tiin käyttää viikatetta. Samaan aikaan alettiin niitettyä viljaa laittaa myös seipä ille . Rukiista tehtiin kuitenkin edelleenkin niitettynäkin lyhteitä ja kuh i loitiin . Ri i.h i ouin ti Vanhi~ jyvänirrotuskonsti on ollut riihessä tapahtuva varstapuint:i . Lyhteet a.jettJ.in,ensir. pellol1a kuhilailla kuivuttuaan , riiheen. Rjihessä o]i ylhäÄllä parret , joiden pKälJe lyhte~t laJtettiin vierekkäin pyRtyyn. Sitten riihtH lämmittämällä saatiin lyhteet kuivumaan puitaviksi. Puinti tapahtu:i. ri.i.hen 18ttl.alla, 1yhtee t levitettiin lattialle ja varatalla puilljn = ly ötiin varstaJla olkien päälle , t~llä tavalla jyv~t irtosivat oljista . Sitten viakuukoneella erot~tti i n jyvät ruumenista eli viskattiin . Nimitys viskaam.i.nPn juontuu aja1 i.a en nen vi skuukonetta , jolloi n ruumen ja jyväseos heitettiin e li viskattiin käsin astias~~::t , jollei~· jyvät lensivät kauemnwksi j a. ruumenet keveämpi !'lä putosJ va t lähemmäksi maahan rUhen lattialle . ~1 -kiis ta voi tj in enimmät jyvf:!t iT"L'Otta::: lyömäl.lii lyhdettä muutaman kerran r .ij hen s e inäi"i.n , tätä sanottiin rappaamiseksi. -;: vo~~ l:d.ero - puim2 kone l •) i:nanHihleenii. tässä pulmakoneessa oJi hevonen . Oli pystytolppa , jossa oli alapätissä kiinni pitkä puu tai parri , jos~8 hevoset vetivät kiertäen ympyrää , halkai sij altaan n. 6- 8 metriä ja sillä t avalla syn tyi pystypw..tn pyöri vä liike. Pystypuw1 päässä oli iso ratas, j os ta välityksellä saatiin pujmakone pyörJmään •. Puimakone ol i sijoitettuna ladossa yläkertaan . Kool t aan puimakone oli vain noin metrin korkuinen , eikä se erotellut jyviä ruumenista, vaan tämä täytyi tehdä viskuukoneella . 198
Hevoskiertokoneita tiedetään olleen käytössä viimeisimpi nä: Mankolassa vu.osis"dan a lussa Asikkalassa vuosisadan alussa Y1ii- Illaassa, Oskar Laitisella 1920-luvulla muutaman vuoden Purholass a 1g20- 1uvun. puolivälissä tilaUskalassa on ollut Alamaan kylän ensimmäinen hevoski ertcpuimakone. Käsil<iertonuimakone ·P urholan hevoski crtopuimakone on alkuaan ollut käsik iertokone , joka on remonteera t tu hevoskiertoiseksi. Vääräliissä, V.i.ljal8- tj.lalla Hilda. Purhosella on ollut käsi kiertopuimakone, joka on ollut käytössä vuosisadan alussa . Öljymoottorjlla toimivat pulmakoneet 1920-luvulla tulivat vo:i.manlähteeksi öljymoottorit ja niillä käytettiin mm puimakoneita . Pulmakoneiden koot suurenivat silloin huomattavasti . Ensimmi.H set ö1 jymoot torit ja niillä toimivat pulmakone et: r·1anl<o la 191 0- luvun lopuJJ a Pirtti 1910- luvun lopulla Lintumäki 19?.7 As.i. kka.la 1909 , myllyn 'Käyttäjänä. Viimeiset kijytöss~ olleet öljymoottorit: ra~~o Saksa 1953 Lintumäki 1955 Eino Istolainen 1960 Pauli Frilander 1964 Vaikka kylällä oli jo sähkö, ei aluksi ollut voimavirtaa ja Yli .i n jouduttiin käyttämään voimanlähteenä vielä öljymootto re.i.ta . Pulmamoottori ( paikallismoottori ) ol. i Häpp~ilå- tilalla käytössä 1936- 1949. Vaterloksi nlml tetty (nimi juontunee sen valmistajan , amerikkalaisen ':Iauke~ha-tehtaan nimestä) 8-1 0 hevosvoiman moottori toimi petroo]illa. Malli oli hyvin alkeellinen . Siinä oli sylinteri vaakatasossa, kampikammio avoin ja imuventtiili toimi imulla (ei jousta). Moottoria käytettiin puimisessa ja päreen höyläyksessä . Hoottori on myyty romukauppi aalJe, vain mäntä , kiertokampi ja kaasuttaja ovat tallella. Konepuinnin neurauksena tuli viljan kuivaaminen tarpeelli s~ks .i. Ensimm~iset
kuivurit olivat n.s. kaappikuivureita • . Niitä hankittiin seuraavasti: Ollikkalaan 1936 Pirtill e 1930- luvulla 1\'lankolaan 1930-luvulla Honkamäkeen, Jaakko Väänäselle 1930- luvulla Pentti Nikkaselle 1.957, tämä on vielä käyttökunnossa.
199
leikkuupuimureiden tul 1essa tarv.ittli n vielä suurempia ja tehokkaampia kuiv aus menetelmiä. Lava- ja s i ilokuivurit tulivat 1960- luvulla. Ne olivat lämmi te t ti·i v .i. i:i.• Kylmäilmahuivurit tultvat 1960- luvun lopulla . leikkuu.puimureit a hankittiin seuraava sti: Lintumäki , Lindström 1968 Kasinmäki, t~atti Tiusanen 1968 Matiskala , Hynninen 1975 MankoJa , Vuorimaa 1965 Huuhanpuro , ~ämäläi nen n. 1973 HHppäHi , ~~aipia inen 1970 KO~EEJ.LIS TUf.1 INEN
Koneeliistuminen maataloudessa alkoi v11me sotien jälkeen. Sii hen vaikutti osaksi työvoiman siirtyminen maataloudesta muihin töihin . ·Trakto rien tulo : Veikko Kantanen, Peltolan . 19~ 2 Merkki : Fordsen Niilo Vuorimaa , Man ko la n. 1953 Algaijer Lampaan. ja vuohen j al os tus yhdi stys, Pi rt ti 19 52 ?erguson I1;artti Li nd s tröm , Lintumäki 195 5 Zeto r Jalmari ja Vi lho Kaipi a inen, H~ppälä 1954 Ferguson Johannes Sepänman, Furh ola 1959 Va2..me t Ma tti Ti us anen , Xas i nmäki 1958 Alli s Charmars Martti Savenius , Ala- I llaa 1960 F.o rdson Major Uuno Lamp:ir..en, Oliikkala 1950- 1uvun lopussa }'ords on Maj or 11 Pentti Kovanen , Laa tikkala 1950 " Va lmet 33 Häppä län Kaipiatsten 1954 hankittu n.s. Pikku Ferguson sai Hankk ijalta 1 98~ kultaisen ansi ome r kin yl i 3D- vuotisesta uslwll isP.sta jok.lvuotj sesta palvelusta . Sama traktori on käytössä ed e lleen. r:IV ~K R1\ IVAO S Ennen trak toreicl en tuJ.oa l< i vet ra ivat tiin käsin.
Puisten tankojen ~vu lla kivet vi vuttiin maan pinnall e ja ajetti in hevosen vetämällä , kivien kulj etukseen val mistetulla , kivir~ellM pois . Reki voi olla myös saksimainen , joka aukes i etuosasta ja laitettiin kiven molemmin puolin. Hevosen lähtiessä vetämärin sulkeutuivat " sakset " ja tunkeutuivat i ive~ alle . KiviU myös haudattiin pAll oi lle lapiopelillä . ·Pr-aktoreiden tultua kivet nostettiin maasta ylös kivikouk ulla ja aje t ti in pe llolta pois "Kivi-Antilla". Caterpillareill a ra ivattiin myös. Tämän edessä oli rautapiikitr jo..i. lla 11 haravoitiin " mullan sisältäkin kive t ja työnnettiin pellon laitaan . RaivausvaunuiJla myös raivattiin kiviä . Raivausvaunu porasi kiveen rei än, noin 10 cm syvän , johon pantavan kivitapin avulla kivi nostett1 l.n nostolRi. tteella lava lle . Kivet sai lavalta poi s kippaamalla. 200
}:.äs i peli l Ui cai ve: tHt kivet ladot.tU.n usein ki viaidoiksi peltujen ymp~rille . Kfiin tehtyä komeaa kiviBitaa on säilynyt Eteläl·: an gaf - t.il<~n ~ohdalle: v<Jnhan Pie \u;ämä en tien molemmin puolin . Mankola - tilalla oli myös pitkät , komeat kivia i dat J iin tf.:em päin me~1e·viin kuj~m molemrn in puolin . Nyky isen le v e ämmän tien v al mjstusvAih ees s ~ su urin osa niistä on hävi nnyt ; vain !~s riJ..-ymmentä metrj}i. o:n ~äl j elJä l~ uden l\1anko1an puolells ..
Kun apuJ .::m tojr.1 ei. vieJJi. uJlut , o li a ino ana varsinaisena 1annoitle e n 8 ke:rjanlcnta. Mutta sitti oli rajoitetusti . Siksi o1i l~el<.=.; i. tttivii :n"..l .i ta 1<einoj;3 peJ tojen 'kafwutehon parantamieckf;i . Y k~.i 1\e.i no o 1 i kesannoiminen , peltoon ei kylvetty mi tä~n , . Y~:an __ p~dctt~i n vi"_~ ~ivuo~i , joll oin pelto S;:J i levä tä . Sy.u:,y:J .: 1.ah;;n kyJvett11n rUJf:, , t·:yt:s muta D Sl~ol ta. pelJ.oi lle <.~jRm::t ll a pc:rannettiin kasvu tehoa . !·:uda n a~am ·i nP.n oli talven tyi::i t,:~. . 1\imän työn jälkiä , no i ta n . s . rnul.<.!h~uto,jfl , löytyy mjJtPi Ruo1ta kuin suolta peltojen lähP.ttyvi ltä. Apula n:w. t. tu ~ i va t .i<~y t tö(;n 19?0- J UVlJ lla . K.ASKENPOL'i'~Oi-.
f\1artt i Saven.i us Cl .l i !~kal<.! - Li J alla , Alamac:ssa kaske t t .t j_n Uuno Lampisen ai Y: aan , vuo nna 1932 , no .i n 1 , 5 h.a , jo ssa kasvatettiin yksi ruis . 1uonto u ud i sti kask i alueen metsälle , joka oli etupäässä mäntyä . l''1ets:i uudis ttl.i E:-?rittäin hyvin , taimis to oli tiheä , :~uk'koj<.: ei o'llu t . Alue o1i uudistusajan karjan la.itumena . Alr.l- I 1laa!·l ti.J alla , Alam aas::1a , Herman Saveniuksen aikana kaskettiia vuonna 1924 noJn 90 aaria , jossa v iljeltiin yksi ruis ja kakG i. lc:~ura;::: . J,uon t.o tmd i 8 t i mets?:in, joka ol ). pi-U-i.asiass8 mäntyä . f•letsä uurl) EJ t u.l eri tVU.n hyvin, taim.isto oli tarpeeksi t iheää , eikä aukko ja o J.lut . 1\lueeJJ.a käv.i karja , kun v:i1jely loppui. .P i notEJv;n·ae. ha'k8 t: t.i in llarverln\Jkser;a use ampaan kertaan vuotepn 192.:') men nessä . Vuonna 19B2 harvennettiin tukkipuut . Sew!oin !.Ja- TJlaan tilalla l.::askett.i.i.n myös vuonna 1934 noin 0 , 5 ha . /,lueella. viljeltiin ru i s , kaura ja ruis . luonto ·Judinti. nytkin mE>tsi~n , joka oli pääas i assa mäntyä , myö hemmin tulJ kuusi mukaan . Harvennushak k uuna otettiin useamman kerra~ pinotavaraa . Vuonna 198 3 tehtljn tukkipuusta harvennush c i<l<u:>. . tautamä ki - ti1al2a , Vehmaskylissä , Albin Kirjalaisen aikaan kaskettiin 1930- J.uvuJ.Ja usean a vuonna erittäin hyväpohj ais ta lepiki<ometsää k asvavaa. maata useita hehtaare ja . Hän kylvi a inakjn ~lehtaar-in verran vuodessa , useana vuonna . Kun metsä oJ.i n uorta hii.vJ muokkaus helposti . Sadat oli v a t aika hyviä ja työpanoksesta. sai kohtalaisen hyvän palkan, näin arveli va.t vj_ lj elyyn tutustun eet naapurit. Osa kaskialu eesta otettiin j atkuva.an vil jelyyn. IJop puosa kaskialueesta on metsittynyt ja on tiheää ja kasvaa hyvin. 201
~;I~C~
~ASITTEl~ J~
EULJE~U3
Anna- Liis a Valkonen
Lypsy 1950- luvulle asti oli alueell&mme kaikiEs a taloissa lypsy . Ens i mmtil s iä lypsykoneita :
k~sin
~a rtti Sa ven ius , Al a- I llaa- tila , h ankittu ~95 3 Johannes Sepä;1maa , l't.<rholc.:- tiJ a , 1957 "
II VuorimaR , Ma~kole - tila, l a:npaan j Hlostusyhd1sLy s , Pi-rtin tila , "
1950- luv~~ lopulla . 19GO pail<keilla .
Arvi TiusPnen ,
ll
1960
II
1960- luvun alussa .
~iilo
Ta~~o Saks~ , ~! ai don
~asinm~ki -t .Jl~ ,
AsikV.al ~ - tjla ,
j itiihd.y tys
i\.ij n k a.ua.n 'k1dn ma jto sep<iro iti in eli "la sket tiin " ker maksi kotona ja tiisU\ k.i r nuit.i J.r: voi , ei maitoa tarvinnut jäähdyt-
tää , mai te separci tl in Ui.mpim~:n::i. S ivutuote kurri ann e t tiin ves ike i lle ~a si oille . Vasta k1;,n al t-?.tt i in l ähe ttää mal to a meijeriin , täytyi se j ääh dyttää säi lyvyy de11 vuol<s .i . Maltotonkat eli majtokennut jäähdytettiin kylmässä ved e ssä saavJs sa tai beto nl altaossa . Talvel la l aite ttiin veteen lunta . KE>säksi voitl.i.r! vetee11 pantavaksi vara t a j äätä . Jäät sa'hattj .in järvestä eri ty lselli=i. jääsaha1la , nostettiin vedes tä ylös ja edelleen hevosen rekeen tähän tarkoitukseen valmis te tulla järi.ke.l kalla ja ajr::t tii.n navetan lähistö lle , v arjoisean paikkaan ja p e.l.te tt.i:in hyv:ln sahanpurulla t ai mud alla. Muta oli parempaa siH lyttämään jäät kuin sahanpuru , mutta se oli käytössä epämlellyttävämpää , likaavaa. f·iyö s kaivo?.. voiti in käyt tiiä maid on jäähdytys- ja varsinkin si=i. i l ytyspa i kkana. Sinne kannut lask e ttiin köyd en varaan . f.o nee lli s et , siih kök~.yt t ö.iset maidonj3/ihdyt täjä t tulivat käy t töön samo i hin ailwihin lypsykone.iden kans sa . Tilatankit alkoivat vallata a laa 1970- luvulla . tllatankkeja:
Ens imm ~is i~
P entti Nikkanen , Uusi - Mankula , V . 1971 MertLi LindstrBm , Lintumäkj , 1972 Paavo V ~l.ko:1en , Vanhatalo , 1974 N lUo Vuori.maa , i"i anko la , n . 19 75 ~attl Tiusanen , Kasinmäki , 1978 i·1atd on kuJ j P.tus Ennen jvjj k keli n Os uusm ei jer.i n pe rusta mistR. ( 192 1) on J1a.n kola n ti lal ta viety ke rm aa Tertin kartanossa olleeseen meijeriin. Bnsi mmäl.s.iä maidonlähe ttäjiä i•1 ikkelin Osuusmeij eriin olivat Hiirolan seudu l la i.Jankolan ja Pirtin tilat. Mankolan lähettäjänum e ro o l. i 18 . Enn en sotia al et tJ i n lähett ää myös Asj. kkalasta , Ala- Illaasta ja fvia tis kalasta . Sodan aikana ve l voitett iin muutkin kookkaammat talot lähe ttämään maitoa meijeriin (m aidon luovutuspak ko). Vaikka luovutuspakk o sodan jäl202
keen loppnj.J<hJ , jiii.vät nämf:Udn t2..Jot. 'llaidonli=thettä jiksi ja niin , että ennen pi tkiiä vain an iha r1 voilla tiJoiJla enä~ kä s iteltiin ma ito ko tona voiksi . i•1aid(>n l<UJ jetus meijer.i .b t apahtui junalla ~iirolan asemalta. Sinnr:> m3ito vietiin tilalta ll evosella . Pe rinnealueemme aivan pohjoisosis ta vietiinmaito Kalv.itsan asemalle . Maito vietiin til alta joka tai j oka t o inen päivä. Mutta jos teke •r!i t teniin ny~yään joskus autotk in • niin j ä i se joskus seuraavaan p~iv~än hevosella mairlon vientikin . Hevos t a ei saa t tanutkaan josk us kes:ial.l-<an.n 1öy tyä metsiilai tumel t a koht uul lisessa a j assa j a niin maito jäi viemättä . Aseman li ppukassasta täytyi jur.aan ote tt avall e maitokannulle os taa mai tolippu . Lippu oli sar:Jantapainen pieni , kova pahvilippu kuin ihmisLenkin junalippu, siinä vain luki "mai tolippu ". Lippu laitettiin ma itokannun kanne:!l syvennyks e en . Jos kannu oli 45 l : n tai alle oli rahtl 1 , 50 mk , sitä isomman kannun rahti oli 2 mk . Kannuja oli jopa 60 l:n . Autokuljetus Pieksämäen ma:3ntlellä sekä Alamaan kylätiellä alko i 1940- luvun lopulla , ehkä 1948 , a inakin !: lamaan tiell ä täJ. löi n. Ensimmäinen Pieksiimilen tiellä kulkeva maitoaut o oli Haukivuoren Osuuskaupan au to. Alamaan tiellä a joi Leo Rautio. Taloista maito tuotijn maantien laitaan hevosella , käsikärryillä ta.i kelk cllla . Tr aktori~n ja autojen tultua tiloille myös niillä . Ma ~ ntien laidassa oli a luks i vain a volava , n . s . 11 r:!ai toJ ava 11 • t·lyöhemmin vaad 11.. t i j n rakennettavaksi umpinai set maitolaitu-cit , "maitokopit 11 • Autokuljetuksen alettuakin voitiin alkuaikoina kelirik on aikaar! joutuC-~ maitoa kuljett<?maan vielä junalla . Väärälän kyliin talo is t.a vi !"\ t, i in maito hevosella suo r aan ~1 ik ke1 j.n Osuusme j j !:?o ri lle v110 b:~ en 195 1 asti. Tämän jälkeen P.i eksämäen tien laltaan . Vfiär~U:. in kyläU. ellä maitoauto alkoi 2 j g 8 n • ·t 9 58 • '\T;i.hitel1 en muitakin kyläteiti-t ja tilusteitä k.l.n on tullut mai toautolii kenteen vaikutuspiiriin . Nykyään ajaa maitoauto poketen Pi eksHmnen tt el t ;:t : VääräHin ti e , Römpelinmi:i.en tie , :~äpp;~ iän l i e , 'Koval<:>n tie , Rol ton- Kas inmaan t ie , Pa11kamäen ti.e ja Rinteelri- tilan tiP . J··. larnaan tiel tä maitoauto tekee pistot Rantaharju-, Ala - Ill~a - ja 1aneli- tiloille . 1970- luv un ~]ku un asti majto kuljetettiin kannuissa mei je.r.j l le as t.i . Bnsimmäisten ti leti~a.nldden my ötä tu l i alue emme m:;; .ido:'1ke riti J.yyn tankk ~~autot im usys teeme ineen , joilla maj to vol daHn ottaa se kfi tilatankcista että kannuis ta . yhä uusia tuli. lisä ä
meijer i Ke r to i :Tauno Sa~ s a j; :3 ikkalan ti 1A11e~ on j ~los tettu viim e vuos isa dan lopulla oman t.ilan maitoa voikai ulkomaan vientiin. Voi on pakattu kans ainvälisen mitan mukaisiin l aa tikoihin j a myyty Mikkelin tukku l ii.kl<eisiin . L.aatikoihin on mer kitty pol t inraudall a numero t. Aaikkala - tilan aitan h i rsise i nässä on ollut näitä p oltinraudan merkkejä . Hirret on nyt jo po ltettu. ~ilakohta!n~n
V E S I H U 0 L T 0 A VEDEN NOSTO JA KUIJJETUS
;.;nmek<lppa l'ah.än veri ennos tovr.tl .inE-~E'!seen k uu11J i p1.1:i nen p1 tkit varsi , jonka p.':Hihän oli k i i.nni tetty santr.on mall i.n8n, kuj tt!nki!! sangaton Ja h i 8mm1 p j enempi, put,;:; st h l<upees ti:l<'lrt kj :i nni . /l.s tia upoLettiin varren avulla veteen ja sen t~ytyttyä n os t ettiin a mrr.f)kr,tppa ve::: i.neen l<itsi voimin kaivon kanneHsa oleYusta , muu t aman k yrn~n en<'n cm : n rl<?1 1.skulmaisesta a ukosta yJ ös ja kaade t t iin kul j e t usast..Lcan . KeJvon kannen aukk o pidett iin muullo i n pei tettynU erllyiselJtl luuku l.le . hmmekappa pantiin käyt ön j ä l keen ~aivan vjereen is k etyn puukepin va r aan . Vinttikaivo Tässä käyte t ti i n s angalli s t a , yleensä vähän edelli stä kookkaampaa _k a~ von kapp~a . Kappa oli kiinni t etty s angastaan he l pos tl. l1ikkuvaks 1 nos t ovarteen , j oka oli yläpä ästään ki i nni rautar enka:-n v int tipuussa. Vint t ipuu, joi<a oli nostovarren vastaK ka i s esta pää s tä hyvin pai nava oli ke s kio s aa taa n k i i!h~i li i kkuvas ti kaks ihaarapuun va~asa a . Puupumppu l;uupumppu va1mistettiin ka.iraama1la läpimitaltaan 15- 20 cm:n puuhun n. 7- 8 r.rn : r. läp.i mi ttaj.nen re.i ki'i. keskelle. Kuinka pi t knän puuhun reiän voJ K3ircd.a , ri.ippui kai rPn pi tu.udesta . Tarvi ttae~~sa pu11putkia voi 1 i i tok sen avulla laittaa us eampia pet'fHJsl.en . Puupu tken U~yty i uJottua kaivon pohjaan ja tois ta metri~ kaivo n ka nnen yltipuo l elle . Puuputken a l aosassa oleva7 vet tä nost8 Ya m ~ntä l i i kkui y l ös ja alas rau ta isen mäntiivarren yläpäät>s ä ole vr-! ;l p ump1m v<J:rren avulla , j oll e ~äs i n 11 -p:.<mpatti in 11 • Ves l tul.i ulos puupu t ken sivuun a setetus ta Prilljsestä tcrv esta . V~den
k.ul,i etuf:
·,,.;.,.,.,,iri .. t-'\ .. _.. IImpiiri liP.nee viPlä nykyä:~nk:in tuttu 3~ veden ~·lljetuksessa. Mutta ennen r~tk in :näärä i. vei.tä . Voitiin kantaa ..,.. .~ J l ;;_ kerrallaan , jolJ oi n molemm i.ssa
vähäisessä , t ilapä i s essillä on kuljete t tu s uuvettä kahdellakin ä mpä k.Ji.s issä oli ämpäri .
Korento tai korenta tor onnella Kanne ttaesaa tarvittiin kaksi henkilöä. Korento JÅi hoin kahden metrin mittainen puu , johon rautarenkaitten ~ v~ l la oli kiin~l L~t~y helposti li ikkuvak~i noin puolen metr~r: pituinen po:i.l<!<ipuu . Tärni tH r:>OJkkjpt~un saavin korvjssa hyvin pysyviksi muotoillut pi:i,ät työnnettiin saav in ko r viin jA k8ntajat nostivat korennon ol k ap~il l een . Matkaa ol i t ehtä va t~1RaJ sessr.J tahd.i ssa , ettei. vP.si Hi.ikkynyt . Kanta j ien o l :L astuttava yhtä aikaa , to i sen kul tenki n oi kealla , t oi s en vasemmalla jalalla. 20 4
\ 1 1
l•
1 1
:!ft.bf(ts~~. --- --·yAIJERl
- - -· _1UMPUU VA~'SI -- . - · :.. - • ;~ Pl 'P tJ UN _ / \ OAAlTU U\t.A IIQ2~"""'
205
Ve s ll<:e1kk a
-Talvell a vo .i tiin ves i saav i a kulje tta a kelkalla. Ve ttä loiskul he lposti saavi sta yl i ja ved en jäädyttyä t uns i kelkan kyllä p.ian vesike l kaksi . A,iuvesi Aj ovede ksi sano ttii n hevosella ta lven aikaan tapahtuvaa veden kulj~tusta, jota tapaa käytettiin silloin, kun vesi lähikai vosta loppui ja joudut tiin l ähtemään vedenh a kuun kauempana oleval le kaivolle , luonnon]ähteell e , aj all e tai j ä r v ~.:ll.e . nevos reessii. voi t:i.in vett::l. kulj e tta a si lli tynnyreissä ja m_itä e~r ila i simmlssa i soissa puuas ti oissa ja maitokannujen tultua käytt öön , myös niis sä. Avoastioi ssa kulje tettavan vedP.n läikkymi.s tä voi ti .in jonkin verran estää panemal1 <?. veteen vt~hä n l unta . Peitteeksi voi t.i. in heittää myös säkki tai maton pätkä . Pui nen vesijohto Samoin kuin kal ra ttj_in puupumppua v a r ten re1kä puu..r1 sisään , voJtii n valmistaa myös maan sisään asennettavaa pui sta vesi ,jo hto a. ·T ~llla.ist:=l käytettUn johtama an vesi kai vosta na vettaan, joss a s e si ell~ ol leella puup uropulla pump a tti in yl ös .
TUULEN VOIMALLA TOIMIVIA VESIPUMPPUJA Ryhmätyö Alueellemme on ollut kaks i tuulen voima lla toimivaa vesipumppua t j oita kutsu tt iin ve simoottoreiksi. Pirti11 tilall a , käyt ös sä 1940-luvulle as ti. ;·. -;ankolan t1.L a lla , kaivon yhteyde ssä ollut vesi pumppu pumppasi veden johtca myoten navettar akenn uksessa olleeseen 9000 li t r a.n si ill öön t josta saatiin p::,lnevesi sekä karj a - että koti t a l ous käy ttöön. Useiden viik ko jen tuulett omina kausina vesi loppui säili5stä j a vesi jouduttiin hakem aan ajove tenä kaivol ta . :)•;mpp;, oli käytössä noi n vuot een 1960 .
YR: n PUl\1PPUASEMA
Ryhmätyö · t ~i rola n a sema lla si ja innut pumppuasema toimitt i vettä Valtjon Reute tei den höyryvetur eille. As emalla oli vesisäi liö :<1hor. noin puolen ki] ometri n pnässä Taatiai sen rannalla ole'1<"4 pumppu pump:;:::8.si. veden johtoa myö ten j::trvestä . Hi iro lan s semulla s a ivGt s iten ve tUi. tnrvitsevat höyr yveturit täyd >~;~ny s tä. Pumppu t oimi todenni'i.köisest i pol ttom oot torilla . ~ ~ika lla t~ y tyi olla kone enkäytttijä, joista eräs , a inakin .limei simpiä , rnuiste t&an olleen Lyyr8 - niminen.
206
S ARAN VANUT US 1\.m!a-I.iisa Valk onen ~er toi:Helmi Kaipiai nen Sark<1- kangas kvdottiin joko or.;.i ttain pumpuli- ja v.illaloirn ii n , jolloin jol.; e toinen loimilanke. oli pumpul ia ja joka toinen villaa , tai kok onaan villaloimiin. Kuteet o livat aina täyttä vi J l aa. Sarkakuclelang8 t kehrät t U.n vi,i.hi:tn paksummiks i kuin tavan i.r:en ko Jrnil<ertaisen lane;an sä.i.e . J os laimi- sekä kudela nk oin8 käytettiin yksinomaan vlllalankaa, täytyi loimet j a kuteet kehrätä eri suuntaisiksi ~ eli toiset vasenkätisik si . Kang-::13 kudottiin y1.e.!sestj 40-n.ume ron pi rrassa . Kanka an värj oli .i. ! :nan muu tB l uonnonharmaa ja se kudotti in toimi kkaa k~i .
Vanutus Vanutusta v ar ten tarvi tU in eri tyin.en sarkapöytä . Pöytä oli no .in ? , 5 metriä pitkä ja no:in metr.Jn 1evyine:1. Hieman reuna l lisen pöydän pinta oli pyk~läinen , väh~n niinkuin pyykkilau tR. Sark8.p öytään lwului myös samankokoinen kansiosa , joka myös eli pykäl~i~en, se alapinnaltaan . Pöydän pinnan pykälät olivat noin kämmenen levyisiä, yläkannen pykälät ehkä puolta tihcämmässä. ?äissä oli kahvat joista sitä voi ve ttiä edestakaisin. Kangas laitettiin vanu·tettaessa sarkapöydälle ja kasteltiin kuum <-~lla saippuavedellä. l':yt v a nutus voi alkaa . Yläkan tta ve dettU.n päistä edestakaisin ja sark3 vanui pöydän alaosan ja kannen välisessä ha.nkauksessa. Saran var.utus oli eräilnla inen ta lkootyö. Kylän miehet kokoont uivat iltapuhteiksi tö Jh in ja koko iltapuhde siinä menikin. Useampi m1e s t<:lrvi tt.i..in yhtäAikaa vanutuksessa ja välillä työntekijöitä vBJ hdc ttii~. Vanutuksen jälkeen sarl<a o1i ryppy.lstä. Sili ttämisessä on kliytetty ainakin seuraavaa menettelytapaa : Sarka kierrett iin E!ri t t~in tiukasti l)yöreä n puun ympä r i lJ.e ~ päällimmäiseksi vielä :.-<ostea lak;:ma . 'l1ämä käärö lA:i tettiin kuumahkoon uuniin s J 1 i ärr.8)in . ~~ ar8s ta valm .is tet ti in miehi l.le sarkatakkeja ja sarkahousuja . Sarkc;puku voi. olla hieno puk1l, jos valrrd s tetti in esimerkiksi takki n e lj~llti taskulla ja tak a tampil1a. Tas kuihin tehtiin nappien kohda l le kaksipuoleis e t pl~nct vekit . :~ lm:.. ld. n .P ölho1,':i.ssä, ;-:c l!Tli XG .i pin isen kotona , on sarkaa vanutettu vielä 1920- )U Vl)n :topu:!.l .3 . Täm~in jälkeenkin on paikkakunne.ll<"'r:Jme kudot ·tu sarkakankai ta , mutta. yleir;tyi käytännö ks i. lii.het t~i. ä r1e van u tettavaksi tehtaaseen.
207
NU0 T AN VE T 0
J A KA L AS T US
f•i art t i Savenius
'luoteen 1923 O.f~ti oli A. Valjakan omistamaJla Valjakan tiJalla nuotta. Alamaan kyläss;L Pääasiasf>a nuotan veto suorjtettiin jään pä~ltä . Nuotan vetoon mentiin heti , kun jää kantoj. nuotan viemisen miespeli llä jäälle . Nuotan veto suoritetti.in yhtäpäi=itä , ettei jää kerinnyt paksuksi . Pak r u ihä oJisi hidastanut nuotan vetoa . laajan , Karvat; sen jCl JJ.a isen j.'"f.rvill:). oli kalaveden omistajia mukana , jotka saivat yhth suuren osan saaliista miestä kohden, eikä nuotan osalle omistaja vaatjnut mitään saaliista . Kes;:i llii. omiJla vesillään nuoian omista jannuotan veto oli vähäistä . Silloin oli paikkakunnan järvissä runsaasti kalaa : haukea , ahve nta, mad etta , särkeä ja lahnaa , joita sai tarpeeksi verkko- ja mui Jla pyydyksi llä . Varsj naista myyn tikal<Hi ; mu.i kkua , siikaa ja kuhaa eJ paikkakuni'1ar. järvissä ole ollut , joten nuotan vetoa senkään puolesta ei harraRtettu kesällä . Aikais emmin, vanhaan a ik.aax~ oli pyydyksinä pajuvi tsamerrat , joihin meni hyvin kalaa. Kala tykkää pajusta. Päre isiä tehtiin katiskolta. l\idottiin päreet yhteen kierretyillii. vitsoilla kahdesta koh taa ja kiinnitettiin pystyyn lyö tyihin seipäisiin ja teh tiin ympyrä sen muotoiseksi että kala ui si'!'_ne . Päreet olivat ni in pitkiä , että ulottuiva t veden yl~puolelle n. 20- 30 cm , etteivät kalat päässeet pois , koska s .i ihen ei tehty kantta. Kalat otettU.n haavilla pois . 1920- luvun alus ta r.ihmapyydys ten lisäks i tuli rautalankakatiskat. Silloin risumer rat ja pärekatiskat jäivät kalastuksesta pois. Ollikkalan talossa Kalle Lampisella oli ollut myös nuotta , jolla vedettiin nuot taa kesäjsjn ja talvisin etupäässä omiksi tarpeiksi . Nuotan veto lopplli 191 0- luvun loppupuolella , kun nuotta meni I:uono ksi., eik:i uutta enää tehty . Jä~n päi=iltä n uotan veto tepahtuj niin , että nuotta laskettiin veteen yleens ä seljltä ja avanto tehtiin niin suureks i että nuotta saat.iin veteen. Sitten tehtiin avan to ja niin ettii. vedeT' alla saatiin uitettua riukua, jonka toisessa pääss~ olJ yhdysköysi nuot taan. Kun riu6lla oli saatu köydet ~o stetuksi viimeiseen avantoon, joka myös oli suurempi , että nuo tta sopi nousemaan ylös vedestä kalolneen. Saalis tyhjennettiin astioihin poiskuljetus ta varten. Karvaksesta vedettiin 4 apajasta , Alaisesta 4 apajasta ja ~aajRsta 3 apajasta . ~ uottakatos oli LaajHn rannalla Ala- Tllaan maalla.
208
. ..
~/JAdt?/? ;i?tQVJ
a/:1-C?d// 11 ~~ 4r~~d" m"A~, ~Y~~/:? ee2~.
4路
209
17
?d/U~LlTct~r~
l
Y R I T Y S T 0 I MI N T A A LOt;;~IK IVS ~·~
K.ALKiGLOUEOS
E i.ja Tiusanen Kertoi :Aino Kääriäinen leonä~hon Lou~ikivestä louhlttiin kalkkikiveä ensimmäisen kerran~ vuosisadan vaihteess2 i-1 1k'keliHHsen kauppias Kiurun toi mAsta . Silloin kalkkikivi erotettiin muusta kivestä vasaravoimin ja poltettiin paikan päällä . r-arai st ~n KaJ.kkivuori. Oy osti Louhikiven Arttu Kääriä i seltä ja vuosina 1936- 1937 tehtiin alueella syväporausta ja ammutt j in ja louhi tt:i .i.n ki ve~.i. Parha 'i.mmilJ aan louhoksella oli tö issii toistal-<yrnmenUi. miestä. IJouhit.tu. kalkkikivi vietiin junalla LoukolarnmilJe polte ttaval<si. J,ouhittu kalkki meni maanviljelysl~alkike:i .
Kalkkik iveä etsitt iin laajemmaltakin alueelta , mutta tuloksetta . Syvln koeporausreikä oli toi stasataa metriä syvä. Louhinta lopetettiin kalkin vähyyden vuoks i. Paikalla on v ielä jäljellä syvä monttu , jossa on pohje.lla vettä . ALA!IJAAIJ KERANIIKKA
r-tartti Savenius Entisellä Alamaan kansakoululla toimi 1973- 1980 keramiikkataiteili ,j a J,i.isa Hal lamaa- ~.~a1denin omistama Alamaan Keramiikka . Valmistettu keramiikka meni sekä kotimaan e t tä ulkomaiden myyntiin. Huomattava osa myytiin paikan päällä , paikkakQDtalaisille ja tur isteille. Keramiikkataiteilijan Lisäksi ol i töissä pari apulaista . L:i .isa Hallamaa- ~..,alden oli saanut Arabia- tehtaassa ollessaan us eita kultamitaleita maailmalla pidetyissä näyttelyiss.~i.
Anna-Lii sa Valkonen Jo 19 50- luvulta lähtien harrastusten myötä suuntautui Häppälässä Olavi Kaipiaisen mielenkiinto koneitten pariin . Kylän poikien moottoripyörät tulivat korjatuiksi ja aluks i alkoi syntyä itsesuunniteltu ja pienoisautoja , sitten lumikii täj.l.ä ja moottorikelkkoj a. i.Jtyös k.i lpamoottoripyörät saivat jääratakunnon. Myöhemmässä vaiheessa monet vanhat au tot ovat tulleet entisöidyiksi. 1960- l uvun alussa hän rakensi verstasrakennuksen , jossa alkoi moottoripyörien lisäksi korjata myös autoja. Valmistui myös kuormaaja ja itsesuunn.ite1tu hydraalitoimin en puunpilkkomis kone, jossa kaksiosainen terä katkaisee ja halkaise e puun samalla kertaa. Voimanlähteenä on metsätrak tori . Puunpilkkomiskone on kevytrakenteinen ja osoittautunut hyvin käytännölliseksi. Verstaan pieni l<oko teki haittaa jo aut ojenkin l<.o r jaamisessa , mutta a u ttamattomasti pienek si se kävi hänen hankkimansa met säkone en huolto- ja korjauspaikkana . Kiin Olli rakens i 1976 tilavamman ve rstaan, j ossa kohta tämän jälkeen al koi suorittaa s uuremmassa määrin paikkakun talai sten metsä- ja maatalouskoneiden: sekä autojen korjausta. 210
PIRTIN
·rJ li\
Eija 'riusanen Kertoi:Aili Komulaine n Itä- Savon karjanjalostusyhdistys osti Pi rti n tilan eläinlääkär.i Jalkasel ta 1927. Ti1alla harjoitettiin karjanjalostustoim i n t aa 18 vuotta. Suomen lampaan- ja vuohenjalostusyhdistys osti Pirtin ti lan ~94 5 . Pelättiin suomenlammasrodun katoavan ja tilanteen korjaamiseksi perustettiin koetila . Suunnittelijana ja toim.innanjohtaja.n a toimi Helsingistä käsin Nils Inkovaa ra. Tilalla oli keskimäärin 50 uuhta. 11ässi t tulivat Viikin koetilalta kesäksi Pirtille . Suomenlampaan lisäksi kasvat ettiin koemielessä englantilaisia j a norjalaisia l ammasrotuja. Tilalla tehtiin ruokinakokeita ja ristey te ttj.in suomenlampai t a norjalaisten lampaiden kanssa, että saataisiin yhdis-tettyä suomenlampaan hyvä sikiäväisyys ja hyvä villa ja norjanlampaan hyvät liha~ot u omln aisuudet . Pirtillä tehtiin myös Suomen ensimmäinen lampaiden keinosiemennyskokeilu, joka onnistui hyvin. Alkuaikoina pidettiin myös nautakarjaa ja kanoja . 2000:n munan hautomakoneessa haudattiin kananpoikasia lähi seudun tarpeisiin. r[tlanhol tajapariskunnan, Aili ja Väinö Komulaisen apuna oli 2 työmiestä ja karjanhoitaja . Lehmien pidon lopettamisen jälkeen Komulaisen pariskunta hoiti lampaita 11 vuotta. kahdestaan. Koska vu oh enjalo stustoimi n ta oli hyvin vähäistä, muutettiin yhdistyksen nimi 1960-l uvulla IJampaanj alostusyhdistykseksi . To i minnan johta,jana to im ii, maatalousneuvos Inkovaaran jäätyä eläkkeelle, Hau takangas. Lampaan jalostustoiminta lopetett.iin 1978. Lampaat siir rett i i n k oti eläinten jalostustilalle Jokioisiin. Pirtin tilan laJtumet ja pellot annettiin aluksi vuokralle. 1984 r a kennukset, osa peltoja ja metsää myytiin Kummalan pP-rher-uJ e , j eka <:J1 o.i t ti ti 1.al1a ratsastusta lli toiminnan. R:\'I'.SU 'l:Il.,A PIRTTI M ÄESS~\ voi nyt harrastaa ratsastusta ympäri vuoden. Talvella on käytössä entiseen lampolaan tehty sisäratsatusm<meesi . ~hlalla järjestetään myös ratsastus leirejä. ~ittoihin on kunnostettu majoitustilat . PIRTIN
KE~R~ÄVt
Oy
Eija T:i usanen Kertoi :Tauno Purhonen [•1a.ire Kohvakka Suomen lampaanjalostusyhdistyksen perustama Pirtin Kehräämö a.lo i tti toimintansa. 19L17. 'roimi tiloina oli vanh a navetta. Konekant a oli sen ai kais eksi hyvä, käsittäen repijän, karstan, hahtuvakarstan, rukin, kertauskoneen ja 21'1
L-
käsinpyöri tettävän vyyhdinputm . l ankavyyhdi t käänne ttiin käsin . Villa oli silloin vielä pesemätöntä ja lankalaatuja olivat: sukka-, kone-, mattolanka ; Ma ttolanka tehtiin lumpusta ja karvasta , joka oli saatu lehmiä harjaama lla . Asiakkaan niin halutessa villa. t karsta.t ti in levylle , jolloin ne oli helppo kehrätä kotona . Nykyisin villat pestään , karstataan ja kehrätään. Lankalaatuja ovat puolikampalanka ja karstalanka. Alussa kehräämö tarjosi töitä noin 10:11e henkilölle, nykyään kehräämössä t yös kentelee 12 henkilöä. Vuodesta 1903 on töitä tehty kahdessa vuoros s a. Uusi kehräämörRkennus o tettiin käy t töön 1985 . Pirtin kehräämön johdoss a on toiminut vuodesta 1953 lähtien Tauno Purhonen .
r11UU:r
}~YKYHETKEN
YRITYKSET
Ryhmätyö Kantanen Pekka , kaivinkoneurakoits ija . Eteaä- aho tila . Tiusanen Esko, puutavara-autoilija . Uutela tila . Rautio Pentti, kuorma- autoilija. Näntylä ti l a. Rautio Irma , porkkanan ja sipulin viljelijä . Mäntylä . Hämäläinen Erkki , perunanviljelijä. Kuoppamä ki tila . Hiiro lan Puutarha , omistaja Ur ho Asikainen, l>la jala t i la . Puute. rh a on aloittanut toim.intansa 1955 ja sieltä saa lei k~: o - ja ruukkukukkia ja keväisin t aimia. Kirsti Sivosen n ukke verstas Pankamäessä . Kirsti Sivonen on tehnyt vuodesta 1985 lähtien verstaassaan yksilöllisiä nllkkeja , joiden alkumuo'tona on menneiden aikojen piikatyttö , joka oman kekse liä isyy tensä avulla loi kauniita asukokona i suuksi<> J.ähes olemattomista tarpeista .
2 12
E S I I NT YV I Ä T AI TE I L I J 0 I T A ~nna- liisö
•
Valk onen
Karjal c.•ss :.; 1 SlJ.Ojii.rveJlti syntynyt r~ ll:i Sonkkanen tuli asumaan liiirolan Eunnanm~ell8 perheen emäntijnä 1956 . SoittJmiLPn on hänelle ollut l apse sta asti miel iharrastu s. En.simmä.i nen ~oi t:i.n oli veljeltii. sar.~tu huuliha.rppu , sitä seura si mandoJiini . Seuraavana oli vuorossa kitara. Soittamisen ohella Ellillä oli Hi irolassa alkuaikoina harrastuksen~ myMs kirjoittaminen. Eän kuuluu Mikk elin Kirjoj tt:.-Jjien pP.l' tl f;t8 jaj!.-tfH~ ni:i.n. Hän kir.jo1t·ti mm. us ei ta näytelrn.Ui orn)en ~a l<yJälnmn8.n lasten ja nuorte-n harrastukseksi . ~hytelmien ~ar~oittelun ja esittämisen hän itse ohjasi . ;'fiiyteJmi;J e sl Let.tii:n eriln.isiss8 seurakuntatilaisuuksissa . Osf~ n.:.i.y te Jr·t i s tr~ 1·adi o i t Li n. So.i. tt o her-ra~1tu s svi uu ttG suuntaa kun Ell i 1969 suuntas i matk ansa kit2ransa kans sa ~ i kkeliin Oiva Hei kkilän musiikki1ill<keeseen . Knt.lmatk<lll<' hänPllii oli kaverina kantele ja s:i.s.i.mmä ss~ lC\ytämi sen i 1 o ; tiim::i. on m.i nun soi ttj meni. Koti pai kkakurm<1J ta ei k1;i tAnkaan löytynyt kanteleensoiton opettaj aa ja niin i:.:l.li op~:'t t ldi i t. se . Oike aoppiseen , he lpompaan kant~leensoit on t ekn iikk R~n hän sai tu tustua vasta vuos.i a myö1H:mmi.n Jout~;ennn k~~nsanopisto11a lTrpo Pylvänäisen ke:~d<?.lla lyhyehköllä kurn::;i1lf3. Nykyinen suuri kannel Sl1i11ä oP oJlut käytHPsä vuodesta 1973 lähtien . ~;nsimm"i i nen vcn·sj nc-1 i nr.;·n ~s.i intyminen o1 i vuonna 1971 Otav an kr:m!:.:.a nop 'i. s lolJ a. Elli soitti kc=-tmlEllta ja. Hnnele- tytär J aul oi. Ens i.mmä i st: t. h·vyt va lm J. ~ tui 1~7€1 . rr:-levlsioesi.intymi;,en oli 1977 . i 978 1::11 i 1.-<iv.i 1-3:-~tens;: Hc:mn e len j 8 ?aavon kanssa es.iin tymiA me,tlc:::,1le St ntgwrti s8a, Iiins j_-S al<RBP:s a. Tukholm<:!SSA hi·tn kivi 1983 kantelekurssi 11a , johon kuului my~s esiinLymieiä . Myö~ 198L ~än l<hvi esiintymässä Tukhol!1'ii3S~-;a t<Jiden!i.y~tcJyn avej=1isissa , Y.irjail.i.jaklubilla , ruotsins uo m<~}aj nen .k.irkon til;1 i.suuks ls sa ja 0<-.~fe Internat i ona l l<onsert .i. ss~) . r·1olemmilla matkoilla hän esii ntyi yhdessä suoTil,_.:_; ~i~Jsynt..y.isen laulc•ja Ari Finn .in kanssa . ~~v~dllfi 1 98S oli AusLralJan matka . Täman järjesti Tukhol:n<m :.>uom i.- Reu ra . 50- henl< inen matl<Hseurue koo stui peli-, soi t to- j;:~ tar1hu ~ o;..kkuees ta . f·1a tk <: lJ a oli muk<ma 111 in lisäksi muJ..tte:-rJia '!'illli.tnkj n "suorr.rms uoma1a .i sia 11 • Matkan pääkohteena olj Y.TX--SucmLi.- p·;.:i vii t c.:-:.rnbc.rras:;.a . He vieraili vat myös Melbourness?. , Sycir:ey~'sä j '~ Sri sbar:.esr>a . ;, us tral iass a Elli llä oli ?3 r::si L1ty•ni.;, t."i .{~··,de~sä l;:~u 1 ;, ja .i;ri F.innin kanssa . ~::-:i. i ;-, in :·:uu J ui neljä .r~:_; dl o -ohj e lnw.a . f~enom.::,t k::.ll~ :1ustraliaan ol i 'GllilJ..ii j a Ari Finnillä konRerttj. H0;\ : f:s a HavA j i lla ho telli: Wa il<ik issa . Tul omat~all a jär jestettiin Ellil J.e p ik a pikaa esiintym i s ti1ai suu;:; I'oldon lentokentän hc:llissa l<:<mteleesta kovasti kiinnostuneen yle isc ~ pyynnöstä .
213
~; ~ ;; i · .!.C t .! T:J 'J.n , · ~ J.. : n t vm i ~, i s tii on 'E 1 J i.1.l e l.Lo::;1:::1'on _>t.'!, ._ • ·•;;-:,:, f'alt:v<.::J ""-juh'luss;:s '1 ~"' - r. • :: : • ·1 i ; i :. ;; r , :" i i r' Ly ·i y l; ei r> r. ,, i·t :: <.:. n t E: J e- .Y h -
'T ,_ i l:. ~; T. t :- ''; r. l :-;~}:it
1
l1 \-: 1~
i
::c·13i.~lg: ;
ln - hn. ,, ~: 8 t.: 1 1 ' f ' ~·:~ln~· ... ~· ...~. ~\; .._J.:,j ~<C!.!lt: ....~ ~.l Lt\,;,: ,·pu .-;oi lc ;:)oc~<~-dSfilJ kanssa. /.;h~el:r ·n""t·:1: j'ir~~ ... ~~i#;ir:i ·~~~!.~·; it,·(·r~:ii~j':~spiij\;:i~ttltJ.assa 6.12. j ;'n 1; :;11 i. ."";.'Jn!d\'1!""~: l 1._ 'j ~;CVl. t.P t. t;,i i lt r:aJ~"'Vale:m J uhl<::!VUOdP.n
' ! t•
:-Jr~~
1<·::·,.: i.c::. ~ .
c,~~l_!
..
t..c L; r
214
HELKA JA LASSI HYNNINEN
•
Anna- Liisa Valkonen Kertominen Matiskalan laulavasta ja soittavasta taiteilijapariakunnasta kyläkirjasaamme siirtyi ja siirtyi meiltä aina eteenpäin. Ei siksi, että he olisivat unohduksissa olleet, aika vain on rientänyt . Rientänyt aina syksyyn 1986 Helkan 10- vuotistaiteilijajuhlaan saakka • Hiirolan laululinnuksi kutsuttu Helka vaikuttaa hyvin l iikkuvaiselta. Puhel.inJ.angan päähän hänet tavoitettuani saan hieman kiireisen , mutta ystävällisen vastauksen: "Mitäs siihen nyt osais.i laittaa - kerro jotakin, mitä vain. " Helkan ensimmäinen esiint~ninen on ollut jo alle kouluiän. Taiteilijavuosia on alettu laskea radion 50-vuotisjuhlan aamukahvilähetyksestä syksyllä - 76, jossa hän oli Niilo Tarvajärven kuts~1ana. Tällöin Finlandiatalolla sovittiin myös ensimmäisestä levytyksestä, joka valmistui jo saman vuoden jouluksi. Helka ja Lassi esiintyvät yhdessä, Helka laulaa ja Lassi säestää. He esiintyvät usein erilaisissa juhlatilaisuuksissakin, mutta mieluisimpia esiintymispaikkoja hetlle ovat vanhainkodit 9 erilaiset sairaalat ja laitokset . He tekevä t paljon työtä nimenomaan kuntoutuasairaaloiden vapaa-aika ohjelman pari s sa . Auttamishalusta kertoo sekin , että viimeksi ilmestyneen levyn tuotto menee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uuden toimintakeskuksen hyväksi. Ruotsiin he ovat tehneet useita esiintymismatkoja . Ja Floridaan heitä on pyydetty yhä uudelleen suomalaisten siirtolaisten pariin. Jo kuudes matka on suunniteltu kevät-talvelle -87. Helkan esittämät laulut ovat suurimmaksi osaksi hänen omia sanoi tuksia.an. Nä.istä osan on säveltänyt aviomies Lassi , suurimmakRi osaksi säveJ.lystyö on annettu ammattimuusikoiden tehtäväksi. Näin on syntynyt Helkan sanoihin yhteensä n. 400 laulua . LP - l rv~ ~ä on tuotettu kaksitoista . Näistä seitsemän on omia levyjä ja viisi kokoomale\7jä, joissa on myös mui ta esiintyjiä mukana. Helka levyttää Pentti Lasasen levyyhtiössä. Eri levyyhtiöissä on Helkan sanoittamia tekstejä levyttänyt lähes 30 artistia. Levyjä soitetaan monissa eri maissa. Helkan sanoittama ja mäntyharjulaisen maanviljelijän Toivo Orasmaan säveltämä Tyttären valssi on tullut suosituksi morslusvalssina ulkomaillakin .
215
l
Ensimmäinen Helkan sanoituksista on Lapsuusajan maisemissa: Lapsuusajan maisemissa usein kuljen aatoksissa takaisin jos saisin ajan sen . Äiti istui porraspuulla odotteli hymysuulla sylihinsä luota leikkien. Nuoruusajan maisemissa usein kuljen unelmissa aamukasteen, a ittapolun naan. Viivyn luona saunarannan muistoilleni tilaa annan kuutamossa rakkaan syliin jään. Kylän vieraan maisemissa täällä kuljen miettehissä lapsuuskoti usein mie le·ssäin . Siellä vietin ajan parhaan joskus sinne vielä harhaan porraspuulle istumaan mä jään. Eipä oota äiti siellä nurmi kasvaa .aittatiellä hiljainen on piha lapsuuden . Paljon hyvää sain mä sieltä muist~t lämmittää vain mieltä muuta jäänyt ei oo jäljellen .
216
:
S I
S
Ä L L Y S 1 U E T T E L 0
s. 1-2 3
Hyvä luk ij a: Eija Tiusanen Perinnealueemme kartta: Ei j a Tiusanen 4-5 A1ueernme a lkaminen : Heikki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 5-7 Anekit: Heikki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 8 Kylien synty~ Heikki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 9-10 Kylien nimet: Hei1<ki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 11 - 12 Isonjaon aika: Heikki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 13 Alueemme kantatalot: Heikki Kovanen, Anna-Liisa Valkonen 14-15 Ratsuti1a t : He i kkt Kovanen, Anna- Liisa Valkonen 16 Torpat ja torpparit: Eino Kääriäinen 17-1 8 Torppar1luettelo: I~lartti Sevenius, Oiva Herttuainen 19- 20 Possakkatyö Veikan kartanon torpalta: Sirkka Kääriäinen 21 Mankolan torpan possakkatyöstä: Anna-Liisa Valkonen 21 Possakkatarina: Anna-Liisa Valkonen 22 Possakkakasku Na.tiskalan tilalta: Eija Tiusanen 23-25 J?ossakkare i tte jä: Ryhmä työ 26 Bäkitupalaisista ja loisista: Anna-Liisa Valkonen SOTAVUODET 27 Ilrnava1von tatorni Nankolan mäellä: Anna-Liisa Valkonen 27-29 Häppälän s eudun pommitus: Anna-Liisa Valkonen 29 Järkyttävä metsästysmatka: Anna-Liisa Valkonen 31-35 Sodanajan postinkulusta : aineisto Rauha Nikkanen 36 Isänmaan puolesta kaa tun eet : Anna-Liisa Valkonen ASUTUSTA 37-45 Kadonnutta asut us ta: Qj_va Herttuainen, Anna-Liisa Valkonen, Ei. ja Tiusanen, Martti Savenius, Eino Kääriäinen, Helmi. Kaipiainen 46 Savutuvat : Anna-Liisa Valkonen 4 7-53 Nyl<.yasutus: Eija Ti us anen 7 Anna-Liisa Va1konen. Valokopio Helka Hynninen
MAASTOKUVAUS·rA
54
55 55
55-57 ~)7-~ 58
Hii ro lan ympäristön maasto: Eino Kääriäinen Lähte:i. tä: Ryhmätyö luola: A.."YJ.na--.Li1sa Valkonen Eriko.is ta kacY L _; lsuu t ~ a: Ryhmä työ Harv.j_naJsempia lintuja: Ryhmä työ
KULKUYH ·rEYDET JA LIIKENNE
59-60 61-6) 64 65 66 67-72
73-75
Mikkeli-Pie ksämäki tien syntyminen: Martti Savenius Li ikenteen alkaminen alueellarnme: Ryhmätyö Kylä teitten tal vi l iikennöinti: Anna-Liisa Valkonen· Talvi tiet: O:i va He r-ttuainen, Martti Savenius Vanha kauppatie Pietariin: Anna-Liisa Valkonen Rautat1e : Eino Kääriäinen.Rakennusten sijaintiplirros: Kaija Lehkonen . Selostus Anna-Liisa Valkonen Kestikievarit: Anna~Liisa Valkonen, Tauno Saksa 217
l
PALVELUT KOULUTOIMINTA 79 Kiertokoulu : Ryhmätyö 80 Kansakoulujen s ijainti: Ryhmätyö 80 Alamaan kansakoulu: Martti Savenius 81 Honkamäen kansakoulu: Oiva He rt taainen 81 Väärälän koulu: Eija Tiusanen 82-85 Koulureittejä: Martti Savenius, Anna- Liisa Valkonen, Oiva Herttuainen 85- 86 t<iuistoja Kalvitsa:n kouluteiltä: Anna- Liisa Va lkonen KAUPPATOIMINTA 88 Ville Tiusasen kauppa: Ryhmätyö 88 Juuso Leinosen kauppa : Ryhmätyö 88- 93 ~likkelin 1'yöväe::1 Osuuskauppa: Anna Liisa Valkonen, ryhmätyö 93 Kauppaliikkeet Honkamäen alueella:- Oiva Herttuainen 94 Asioilla Kalvi tsassa: Anna-Liisa Valkonen 95 Kiertäviä kauppiaita: Ryhmätyö 95 Kioskit : Ryhmätyö POSTI Postitoimistot: Ryhmätyö 96 Postin kulun historiaa: Wirilander: Mikkelin pitäjän 96 historia. Postin kulku Hiirolan alueelle: Martti Savenius 96- 99 100- 102 SÄHKÖN TU1Ef>1INEN : Hart ti Saveni us PANKKITOIMINTA : Ryhmätyö 103 104 RAD ION TULEMINEN : Ryhmätyö TELEVISION TULEM I NEN : Ryhmätyö 104 105- 106 FunELIMEN TULEMI~~N : Tauno Saksa, Martti Savenius, Anna- Liisa Valkonen 107- 108 TERVEYDENHOITO : Rauha Nikkane n JÄRJESTÖ- JA HARRASTUSTOIMINTA KOKOONTUMISFAIKKOJA 113 Urheilu- ja pe lipaikkoja: Ryhmätyö 114 Kiikkupaikko ja : Ryhmätyö 114- 115 Tanssipaikkoja: Ryhmätyö 11 5 Kortinpeluupaikat: Ryhmätyö 115- 116 Juhannuskokkopaikkoja : Ryhmätyö 117- 119 Mäenlaskupaikkoja: Ryhmätyö 119 Muita kokoontum ispaikkoja: Ryhmätyö JÄRJESTÖT Nuorisoseura Kipinä : !IIJartti Saveni us 120 120- 126 Alamaan Myry: Martti Savenius 127-130 Urheiluseura Hiirolan Haka : Eija Tiusanen Hiirolan Työväenyhdistys: He ikki Kovanen 130 Hiirolan Maatalousnaiset: Aili Saksa 130 Suojeluskunta- ja lottajärjestö: Anna- Liisa Valkonen "!31 132- 134 Maamiesseura: Mart ti Savenius, Eino Kääriäinen Metsäs tyskerho Hii rolan Eräveikot: Ei ja Tiusanen 135 218
--
r
• •
H1.irolan Vapaapalokunta: Eija T1usanan 135 4-H kerhotoiminta: Anna-Liisa Valkonen 137 MUU HARRASTUSTOIMINTA 138 Kansalaisopi_ston toiminta: Eija Tiusanen, AnnaLiisa Valkonen 139 Hiirolan Kylätoimikunta.: Eija Tiusanen HENGELLINEN TOIMINTA P il<kupala kirkkohis torlasta: Anna-Liisa Valkonen 140 Kirkkomatkoista: Anna- Liisa Valkonen 140-141 Vanhoja kirkkoreitte jä : Martti Savenius, Heikki 14 1-143 Kovanen Pyhäkoulut: Anna-Liisa Valkonen . Valokopio: Lahja 143-145 'riusanen Li:ihetystyö: Anna-Liisa Valkonen. Valokopiot: Ala146-149 maan lähetyspiiri Katri Hänninen Kinkeri t: Anna-Liisa Valkonen 149 Hartaus tilaisuuksista: Ryhmätyö 150 Kirkkokuorotoimintaa: Martti Savenius 150 'l'yt tö jen ja poikien kerhot: Anna-Liisa Valkonen 150 IJinkkilän toimintaa: Anna- Liisa Valkonen 151 Pä.iväkerhotyö: Anna-Liisa Valkonen 151 Muuta hengel1Jstä toimintaa: Anna-Liisa Valkonen 151 TYÖN PERINNE'rTÄ ~iYLLYTO IN INTAA : Ryhmä työ 155 Tuulimyllyt: Ryhmätyö 155-156 Myllymatkat muualle: Anna-Liisa Valkonen 156-158 Pärehöylät : Ryhmätyö 159-1 60 PAJATOTJ:~ JlliJ.:AA ; :·1 artti Savenius , Oiva Herttuainen 161 Heikki Kovanen Sahausta: Ryhmätyö 162 Lankkusahausta: Anna-Liisa Valkonen 163 MUITA .AMNNriNHARJOITTAJIA JA ERILAISTEN TÖIDEN 164-174 TAITAJIA : Ryhmätyö fl'lE'I'SÄTYÖ Suurimmat metsänhakkuut: I"lartti Savenius 175 Rahtitiet ja laanipaikat: Heikki Kovanen , Martti 175- 177 Saveniu,, Oiva Herttuainen , Anna-Liisa Valkonen Hevosten juottopaikat rahtiteillä: Oi va Herttuaine~ 178 t1artti Savenius 179 Metsätyön suoritusta: Martti Savenius 180-181 Luetolan siemenviljelys : Anna- Liisa Valkonen 182 Uitot: Anna-Liisa Valkonen ·184 HI ILENPOLTTO Anna-Liisa Valkonen, r-1artti Saveni us 184-185 TERVANKEITTO : Anna_Liisa Valkonen, Martti Savenius TURVETUOTANTO 186-193 Vankisuon turvetuotanto: Anna-Liisa Valkonen MAATALOUS Peltojen raivaus: Tauno Saksa 194 Peltojen viljelykasvit: Tauno Saksa 194 Erikoisempia viljelykasveja: Ta.uno Saksa 194-196 Hevosvetoiset työkoneet ja ajopelit: Tauno Saksa 196-197 197-198 Kotieläimet: Tauno Saksa 2 19
198-200 200
Viljan käsitte ly ja puinti sekä kuivatus : Tauno Saksa, koneluettelot: Ryhmätyö Koneellistuminen: Tauno Saksa, koneluettelo: Ryhmätyö. Kivenraivaus.:Tauno Saksa Peltojen lannoituksesta: Tauno Saksa Kaskenpolttoa: Martti Savenius Maidon käsitte l y ja kuljetus : Anna-Liisa Valkonen
200-201 201 201 202- 203 VESIHUOLTOA 204- 206 Veden nosto ja kuljetus: Anna-Liisa Valkonen , piirrosselos tukset: Pentti Kauko 206 Tuulen voimalla toimivia vesipumppuja: Ryhmätyö 206 VR:n pumppuasema: Ryhmätyö 207 SARAN VANUTUS: Anna-Liisa Valkonen 208 NUOTAN VETO JA KALASTUS : Martti Savenius YRITYSTOIMINTAA 210 Louhikiven kalkkilouhos: Eija Tiusanen 210 Alamaan Keramtikka: Ma;r.tti Savenius 210 Ollin verstas: Anna-Liisa Valkonen 211 Pirtin tila: Eija Tiusanen 211··212 Pirtin Kehräämö Oy: Eija Tiusanen 21·2 Muut nykyhetken yr1tykset: Ryhmätyö ESIINTYVIÄ TAITEILIJOITA 213- 21 4 Kanteletaiteilija: Anna-L.iisa Valkonen 215-216 Helka ja Lass i Hynninen: Anna-L!isa Valkonen 217-220 Sisällysluettelo
220
Toimitus ja taitto: Pentti Kauko Eija Tiusanen Anna-Liisa Valkonen Monistus: Mikkelin mlk 1987 221