Page 1

MKM

7. Harjun kappeli 1936−37

Mikkelin seudun kulttuuriperintöreitit

Saattotie 7

Välikankaan yhteistyö seurakunnan kanssa jatkui uuden siunauskappelin suunnittelulla vuonna 1936. Hän teki alkuun kaksi selkeän funktionalistista suunnitelmaa, mutta niitä ei hyväksytty liian radikaaleina. Harjun kappeli on Välikankaan ainoa rakennus Mikkelissä, johon hän suunnitteli myös sisustuksen. Materiaalina hän käytti mm. taivutettua koivuvaneria. Arkkitehdin ihailema italialainen arkkitehtuuri pilkahtaa alttariseinän värissä, joka on ns. ”Giotton sininen”. Kappelia laajennettiin vuonna 1998. Suunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskä Helsingistä.

4. Urheilupuiston portit ja kioski 1960-luku

MKM

5. Suojeluskuntatalo 1940-luku

Martti Välikangas, 1906 asti Buddén, (1893− 1973) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1917. Hän perusti oman arkkitehtitoimiston Helsinkiin vuonna 1920, ja vuosina 1937−40 hän toimi Rakennushallituksen yliarkkitehtina, jonka jälkeen siirtyi Viipurin rakennuspiirin päälliköksi. Tässä virassa hän johti valtiollista jälleenrakennustoimintaa 1942−44. Välikankaan merkittävin työ on Helsingin Puu-Käpylän suunnittelu 1920−25. Helsingin jälkeen Välikankaan töitä on eniten Mikkelissä. Välikangas edusti aikakautensa modernia arkkitehtipolvea, joka omaksui 1920−30 -luvuilla maailmalla vallalla olleen ja erityisesti Pohjoismaissa suositun funktionalismin piirteet. Funktionalismin idean mukaisesti rakennuksen tarkoitus saneli muodon. Tyypillistä funktionalismille ovat mm. suuret ja tasaiset lasi- ja rappauspinnat, nauhaikkunat sekä kulmikkaat ja laatikkomaiset muodot.

MKA

6. Pappila ja kirkkoherranvirasto 1950-luku Arkkitehtuurimuseo

Suunnittelu: Mainostoimisto Groteski • Paino: Etelä-Savon Kirjapaino 2013

Muita Välikankaan taloja Mikkelissä: • Liike- ja asuintalo Otonkulma Raatihuoneenkatu 12 • Liike- ja asuintalo sekä elokuvateatteri Mikonkatu 1 • Nojosen talo Vilhonkatu 12

FUNKISMIKKELI

MKM

Tekstit: Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma

7. Harjun kappeli 1940-luku

Martti Välikankaan arkkitehtuuria 1931−1941


MKM

Savilahdenkatu 6−8

Linja-autoasema oli keskeinen Mikkelin kaupunkikuvaan vaikuttanut ja uuden ajan symboliksi noussut Välikankaan rakennus. 1920-luvulla linja-autoliikenteen alkaessa autot seisoivat Hallitustorilla, mutta liikenteen kasvaessa asema rakennettiin Savilahdenkadun varteen ns. pikkutorille. Rakennus ei edusta puhdasta funktionalismia; Välikangas halusi ottaa suunnittelussa huomioon ympäröivän rakennuskannan, ja siksi siinä on myös klassistisia piirteitä. Se sai valmistuttuaan kiitosta miellyttävyydestään. Asemarakennuksessa sijaitsivat odotustilat, lippu- ja tavaratoimistot sekä kuljettajien taukohuone. Asema kävi pian pieneksi, ja Välikankaan rakennus toimi pelkkänä rahtiasemana aina vuoteen 2007, jolloin uusi Mikkelin matkakeskus avattiin. Linja-autoasema sai uuden elämän Kauppahallina vuonna 2011, kun se liitettiin osaksi kauppakeskus Stellaa.

2. Jamankulma 1938

Maaherrankatu 18/Hallituskatu 7

7 6 2

5

4

1 3

Apteekkari Akseli Jaman liike- ja asuinrakennus on näkyvällä paikalla Mikkelissä, ja osa valtakunnallisesti merkittävää Hallitustorin rakennettua ympäristöä. Suunnittelussa Välikangas otti huomioon rakennuksen sijainnin historiallisessa ympäristössä maltillisena korkeutena – se ei noussut tuolloin olemassa olevien kivitalojen, Lääninhallituksen ja Kaupungintalon, yläpuolelle. Muuten rakennus edusti reilusti kansainvälistä funktionalismia, ja toi torin ympäristön modernille aikakaudelle. Vuodesta 2007 Jamankulma on ollut osa kauppakeskusta, joka on nimetty apteekkarin mukaan Akseliksi.

3. Säästöpankin talo 1940−42 Hallituskatu 3

Säästöpankin talo päättää Jamankulman aloittaman Hallitustorin pohjoisreunan ”funkislinjan”. Liiketalon kanssa samaan aikaan rakentui torin länsikulmalle Arthur Elgin suunnittelema SOK:n toimitalo, jonka mittasuhteet Välikangas huomioi suunnitelmissaan. Talvisodan pommituksissa tuhoutuneen hirsisen kalkkikartanon tilalle nousikin 6-kerroksinen sota-ajan rakentamiselle tyypillinen rationaalinen rakennus, jossa näkyivät kuitenkin selkeät funkiksen piirteet: tasakatot, kulman korostaminen erkkerillä ja tornilla, sekä vaaleat tasaiset seinäpinnat. Myös pankkisalin sisustus oli aikoinaan funktionalistinen. 1950-luvulla Porrassalmenkadun puolelle toteutettiin hotellisiipi Välikankaan piirustusten mukaan. Pankin sisäänkäynti ja katutason julkisivu ovat kokeneet useita muutoksia vuosikymmenten saatossa.

4. Urheilupuiston portit ja kioski 1933

Mikonkadun ja Raatihuoneenkadun kulmaus

Urheilupuiston portti kuuluu pyöreine kioskeineen Mikkelin tärkeimpiin funkismonumentteihin. 1916 valmistunutta Mikkelin Urheilupuistoa kunnostettiin 1930-luvulla hätäaputöinä. Samalla rakennettiin uusi sisäänkäynnin portti ja lipunmyyntikioski. Ajalle tyypillisesti rakennuksen tarkoitus saneli sen muotoa: Välikangas suunnitteli rakennuksen urheilukohteeseen sopivasti vauhdikkaan funktionalistiseksi. Kioskin katolle Välikangas sijoitti pallon kuvaamaan palloilulajeja, jotka myöhempinä vuosikymmeninä ovatkin olleet Mikkelissä suuressa suosiossa.

5. Suojeluskuntatalo 1934−38

1. Linja-autoasema 1960-luku MMA

1. Linja-autoasema 1934

Otavankatu 4

Suomessa 1920-luvun puolivälistä alkaen rakennetut suojeluskuntatalot suunniteltiin usein tarkoituksellisesti erottumaan ympäristöstään − näin Mikkelissäkin. Välikankaan piirustukset hyväksyttiin monien vaiheiden jälkeen 1937. Rakennus sijoitettiin Otavankadun varteen lähelle urheilukenttää, olihan urheilu tärkeä suojeluskunnan toimintamuoto. Suojeluskunnat lakkautettiin syksyllä 1944, ja talo lahjoitettiin kaupungille, joka luovutti sen edelleen ammattikoulun käyttöön. Vuosina 1955– 1969 talon kylkeen nousi useita Eino Tuompon suunnittelemia punatiilisiä laajennusosia.

6. Pappila ja kirkkoherranvirasto 1934−35, 1950 Savilahdenkatu 20

1930-luvun alkuvuosina Mikkelin kaupunkiseurakunta velvoitettiin rakentamaan uusi pappila ja kirkkoherranvirasto. Rakennus sijoittui Savilahdenkadun varteen kirkon taakse vanhan puisen seurakuntatalon viereen. Pappila edustaa Martti Välikankaan tuotannossa klassismin ja funktionalismin sekoitusta; vastoin funktionalismin ihannetta rakennus muodostui yhdestä suorakaiteen muotoisesta massasta. Tähän vaikutti rakennustehtävä kirkollisena rakennuksena. Puinen seurakuntatalo tuhoutui talvisodan pommituksissa. Välikangas suunnitteli pappilan laajennuksen entisen talon paikalle vuonna 1950. Portaittain kohoava uusi seurakuntatalo sai päätyseinäänsä Michael Schilkinin keramiikkareliefin ”Vapahtaja kutsumassa kaikkia ihmisiä luokseen”. Rakennusta on laajennettu 1980luvulla.

2. Jamankulma 1930-luku MKM

Martti Välikangas suunnitteli Mikkeliin vuosina 1931−41 yhteensä neljätoista rakennusta, joista jäljellä on kymmenen. Hänen arkkitehtuurinsa aloitti Mikkelin rakennetun ilmeen uudistumisen. 1930-luvun alussa Mikkeli oli yksikerroksinen puutalokaupunki, josta korkeampina kivitaloina erottuivat ainoastaan lääninhallitus, -sairaala ja -vankila, muutamia koulurakennuksia ja kauppiaiden kaupunkitaloja. Asukkaita oli vajaat 10 tuhatta. Tähän idylliin nousseet Välikankaan ensimmäiset funkisrakennukset olivat jotakin täysin totutusta poikkeavaa. Välikangas sovelsi funkiksen istumaan pikkukaupunkimiljööseen – rakennukset eivät ole suurkaupunkien serkkujensa kaltaisia kolosseja. Tervetuloa tutustumaan!

3. Säästöpankin talo 1950-luku

Funkismikkeli  
Funkismikkeli  

Martti Välikankaan arkkitehtuuria Mikkelissä 1931-1941

Advertisement