Savun Sanomat
Lannevedellä 1.4.2023 Nro 95
Juhannuksena tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisestä Savulenkistä.
Tässä lehdessä hiukan muistellaan kuinka se on oikein mennyt, sillä oikeinhan se on mennyt. Mutta pääasia on tietysti se, että
Juhannusaattona juostaan taas
XXXIX Kiimasen Savulenkki juhannusaattona 23.kesäkuuta 2023
Ennakkoilmoittautuminen avataan 1. toukokuuta. Linkki, jonka kautta 10 km:n kilpasarjoihin ja norttisarjaan voi ilmoittautua löytyy viimeistään vappuna www.lannevesi.fi-sivuilta ja facebookista.
Ohjelma
09.30 Jälki-ilmoittautuminen Nyl, N50, Myl ja M50 sarjojen kympille sekä norttisarjaan. Ilmoittautuminen patikkaan ja lasten juoksuihin
10.15 Hemmo Hirvonen Band aloittaa kepeällä kesämusalla
10.30 Lasten juoksut
11.45 Kyyrän tohtori julistaa juhannusrauhattomuuden
Kiimasen Hölkkähumppa. Orkesteri ja yleisö
12.00 Savulenkin lähtö. Hemmo Hirvonen Band soittelee
12.30 Doris von Balkan hauskuuttaa lapsia
13.00 Palkintojen jako
(Katso s. 11. Siellä lisätietoja Savulenkistä)
Tästä se kaikki mukava alkoi neljäkymmentä vuotta sitten.
Istuttiin vapun aattona 1983 Heikki Hekuli Vesterisen kanssa yövartiossa Lahenperässä mökin rannassa. Perustaa napsautimme Savun ja Savulenkin siinä samalla. Millä kellonlyömällä, sitä emme tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan. Mutta jotakin merkittävää tiesimme tehneemme, koska meitä aamun valjettua kehuttiin.
Elettiin aikaa, jolloin Lehtosen Eilan ja Erkin kyläkauppaa Lannenmäellä eivät suuret marketit olleet vielä kukistaneet. Jauheliha oli maakunnan makuun ja sitä tultiin hakemaan Kuikasta saakka. Muikut tulivat Pellosta, perunat Rannasta. Ja kauppias Erkki sanoi “seerkuut”. Ei ollut lainkaan harvinaista, että K-Kyläkauppa Ekiin poikkesi ”serkkuja” Saksan maalta. Kävihän siellä Suomen tasavallan presidenttikin Eevansa kanssa.
Pyysimme saada kauppiailta tilaa Ekin viikkomainokseen ilmoitukselle Kiimasen Savulenkistä.
Jaakkolan Vieno - hieno, vanha nainen Hernesalmen myllypellon takaa - luki ilmoituksen ja kysyi kauppiaalta jotta “onkohan tuo savulenkki hyvveä?”. “Kyllä se hyvveä tekköö, mäne voa Vieno ja kipase norttilenkki” oli Ekin vastaus.
Kuva: Alaosa K-kyläkauppa Ekin Lanneveden talouksiin jakamasta viikkomainoksesta v.1983.Kuva: Ensimmäisen Savulenkin lähtötunnelmia Hernesalmen myllyllä
Ei tullut Vieno ensimmäiselle Savulenkille juhannusaattona 1983, mutta tuli 24 muuta kylän naista ja miestä.
Kolmekymmentäneljä vuotta tuon jälkeen, juhannusaattona 2017, juoksijoita oli kutakuinkin 1300 enemmän. Ja kun lasketaan mukaan viime kesäisen kiitosjuhlan noin 500 juoksijaa, on Kiimasen Savulenkillä kirjattu kutakuinkin 28000 juoksu- ja kävelysuoritusta. Tuhannen osallistujan raja on rikottu jämpti kymmenen kertaa.
Uusia konsteja:
Ennakkoilmoittautuminen kovasti toivottavaa
Tulevan kesän Savulenkillä, mikä on järjestyksessään 39., on meillä järjestäjillä käytössämme uusia konsteja. Ensinnäkin houkuttelemme teitä ilmoittautumaan ennakkoon. Aiemmin olemme ottaneet ilmoittautumisia vastaan vain juhannusaattoaamuna Hernesalmen myllyllä, eikä jonotukselta ja odotukselta ole voitu välttyä. Kovasti toivomme että mahdollisimman moni ilmoittautuu ennakkoon ja helpottaa työtämme. Ennakkoilmoittautuminen avataan 1. toukokuuta. Ilmoittautumislinkki ilmaantuu silloin Savun facebook-sivulle ja Lanneveden kotisivujen osoitteeseen www.lannevesi.fi
Ilmoittautumalla ennakkoon pääsette paljon halvemmalla ja autatte meitä selviytymään
järjestelyruljanssista helpommalla.
Ennakkoilmoittautuminen koskee vain aikuisten ajanottosarjoja: Naiset yleinen ja 50 vuotta 10 km, miehet yleinen ja 50 vuotta 10 km sekä norttisarja 3,5 km. Lasten juoksuihin ja patikkasarjaan ilmoittaudutaan paikan päällä kuten ennenkin. Jälki-ilmoittautuminen on edelleen mahdollista kisaaamuna Hernesalmen myllyn alakerrassa, mutta maksu on kympin korkeampi.
Ajanotto uusissa puissa
Lähtö- ja maalivaate roikkuvat vanhoissa puissa, mutta ajanotto on laitettu uusiin puihin. Olemme siirtyneet nykyaikaan ja numerolapuissanne on transponderi, joka lähettää aikanne suoraan verkkoon. Vältytte ja vältymme maaliviivan jälkeisestä karsinoinnista, numeroiden kirjaukselta ja niiden yhdistämistoimilta aikoihin. Tämä vanha konsti on ollut herkkä virheille. Vaikkakaan niitä ei ole juurikaan tullut, kiitos Markku Helteen, joka järjesti ajanoton ja tuloslaskennan aina vuoteen 2019 saakka. Myös Heikki Takalan ideoima ilmoittautumismenetelmä toimi hienosti ja Heikki ansaitsee Markun ohella paljon kiitoksen sanoja. Transponderiin perustuvasta ajanotosta ja tulospalvelusta vastaa nyt Esa Harlin Konnevedeltä.
Perhoset pörräävät pötsissä vaikka luotammekin Esan systeemiin. Radikaali muutos ilmoittautumisessa ja ajanotossa jännittää meitä Savulenkin järjestelypuolen veteraaneja anyway. Mutta neljännellekymmenennelle Juhlasavulenkille vuoden kuluttua keväällä 2024 valmistautuessamme onkin sitten paljon helepompaa.
Kulttuuri-urheilu-juhannusjuhla
Tervetuloa kolmannellekymmenelleyhdeksännelle Kiimasen Savulenkille Hernesalmen
myllylle Saarijärven Lannevedelle juhannusaattona 23. kesäkuuta 2023. Teemme taas
parhaamme jotta viihtyisitte. Ja tämä on tärkeä seikka, sanoi Pate Teikka: katso lehden sivu 11.
Hannu Vesterinen pj Kiimasen Savu ry
Kiimasen Savulenkin osallistujamäärät, nopein nainen ja nopein mies v. 1983-2019
Vuosi os Naiset 10 km Miehet 10 km
1983 24 Ei vielä juostu kymppiä.
Naisten reittiennätys 34.45 on Ulla Tuimalalla vuodelta 2003. Erittäin lähelle ovat päässeet Minna
Myllykoski 34.46 ja Sinikka Keskitalo 34.47. Jouni Rinteen reittiennätys 30.05 on juostu vuonna
1996 ja on siten jo 27 vuotta vanha. Lähimmäksi ovat päässeet Antti-Pekka Niinistö 30.32 ja Mikael Bergdahl 30.39. Viimeisimmän, vuoden 2019 keskinkertaisiin voittoaikoihin vaikutti yli 30 asteen helle.
Kuva: Savun Saunamaailma 1980-luvulla. Kiimasen Kuningatar laskettiin jokeen v. 2010 ja kotasauna (Savunlinna) rakennettiin v. 2013.
Sanomalehtikatsaus
Sitten katsotaan mitä lehdet ovat Savulenkistä kirjoittaneet
(Lupa leikkeiden julkaisuun on saatu Keskisuomalaiselta)
Annetaanpa v. 2020 kuolleelle Simo Nikulalle ensimmäinen puheenvuoro. Simo jos kuka oli oikea henkilö arvioimaan juoksutapahtumien merkitystä tässä valtakunnassa. Simo oli seinäjokelainen monitoimimies, joka kirjoitti paljon juoksemisesta. Kokeili itsekin ja juoksi Utsjoelta Helsinkiin. Simo vieraili kahdennellatoista Savulenkillä v. 1994 ja kirjoitti Ilkassa näin:
Käväisin kokemassa taatusti erilaisen hölkkätapahtuman ja juhannuksen aloituksen. XII Kiimasen
Savulenkki oli kaunis hiekkapohjainen kympin metsätie. Suomessa on 180 sporttiklubia, mutta vain yksi Kiimasen Savu, muita idearikkaampi- ja aatteellisempi. Kun muualla hölkkätapahtumat hienokseltaan kuihtuvat tai loppuvat, niin Kiimasen Savulenkki on kasvanut koko ajan.
Savulenkin maalipaikalle oli rakennettu upea lava, jossa mm. Teatteri Eurooppa Neljä ja maaherra
Kalevi Kivistön 6-henkinen Dixie Harlem Band viihdyttivät. - Emme tulleet tänne rahan takia, totesi alttosaksofonia puhaltava maaherra.
Kun kävi pesulla jokirannan telttaaunassa, ”Herran kukkarossa”, ja joi päälle nuotiolla nokipannussa keitetyt rinkelikahvit, niin jo tuntui elämä juhlavalta.
Kiimasen Savu ja Savulenkki elävät pitkään, sillä sen ydin on luova hulluus. Pääsarjan voittajan saama kiertopalkinto, ikuisesti kiertävä rautakanki, juoruaa sekin jatkuvuudesta.
Harmi, että aatteen säilyttäjät on meillä katoava luonnonvara.
Näin Simo v. 29 vuotta sitten ja oli oikeassa, Savulenkki on elänyt ja voi hyvin.
Entä sitten Keskisuomalaisen nykyisen varapäätoimittajan Inkeri Pasasen ensikokemus Savulenkistä vuodelta 1995.
Juhannusaattoa edeltävänä yönä, tultuani Keuruun kesäkisoista, lueskelin unta odotellessani piskuista A4-kokoista aviisia nimeltä Savun Sanomat. Olin saanut lehden jo alkuviikosta, mutta työntänyt sivumpaan.
Läpyskän letkeä sisältö pyyhkäisi unet lopullisesti silmistäni. Juhannusaaton työreissua kohtaan virisikin suorastaan halu. Eivätkä ennakko-odotukset pettäneet. Kiimasjärven tie ja koivikot vanhan myllyn tuntumassa olivat tungokseen asti tulvillaan hyväntuulista enempi vähempi urheilijan näköistä taaplaajaa.
Pikku hiljaa aloin lähes huumaantua tuosta letkeän savolaisesta ilmapiiristä, jossa hien ja makkaran hajuun sekoittui aito kesän tuoksu. Olihan juhla ja jussipäivä. Piut`paut minä kriittiselle journalismille. Julistaudun julkisesti vosoksi ja lupaan kirmaista ensi suvenakin Kiimaseen. Kenties jopa lappu rinnassa.
Ja Inkeri tuli ja on tullut sen jälkeen monta kertaa. Ja juossut palkinnoillekin ja julistanut juhannusrauhattomuuden jatkaen osaltaan Tarmo Mannin ja Kunto Ojansivun aloittamaa perinnettä. Jos on Inkerillä lämmin suhde Savulenkkiin, oli se sitä rovessori Mannillakin:
Tarmo Manni pantiin pataan ensimmäisen kerran v. 1991 ja sitten v. 1993. Taina Westin dokumenttiin Aurinko on tallella kuvattiin tämä toinen istunto. (kuva: Keskisuomalainen)
Sitten äänestetiin muutoinkin kuin jaloilla….
Suru-uutinen Kiimaselta:
Jorkku on poissa
Jorma Pajari tuli mukaan Kiimasen Savun toimintaan heti seuran perustamisesta alkaen. Jorman yli kolmekymmentä vuotta ja monen monta lähtöä merkinnyt aktiivisen kuntoilijan, talkoolaisen, toimitsijan ja muu sosiaalisen toimijan osa Kiimasen Savussa ja Savulenkillä ansaitsee suuren kiitoksen.
Saatoimme Jorman viimeiselle matkalle Saarijärven kirkossa 18. helmikuuta 2023. Kiimasen Savun kukkasen Jorkun arkulle laskivat Juhani Hakala ja Pentti Kujala.
Liitän tähän muistotilaisuudessa pitämäni puheen, jotta tietäisitte Jorman omasta ja hänen ja Paulan yhteisestä taipaleesta hiukan enemmänkin.
Jorma Viktor Pajari syntyi Harlussa Suomen itsenäisyyspäivänä v.1936. Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Jorma oli suurperheen yhdestoista lapsi. Äiti Helmi Sofialla riitti siis kotona puuhaa. Isä Viktor työskenteli Kymin Osakeyhtiön Läskelän tehtailla, joissa valmistettiin valkoista sanomalehtipaperia. Jorman ollessa vain kymmenen kuukauden ikäinen perhe muutti Äänekoskelle, missä tarvittiin isä Viktorin osaamista.
Paula Marjatta Vesterinen ja Jorma Viktor Pajari kohtasivat Äänekoskella Yhteistalon avajaisissa helmikuussa 1955. Jorma haki tanssimaan. Paulan ensivaikutelma: tanssii huonosti, muuten fiksu ja mukava. Jorman ensivaikutelma kiteytyi pyyntöön päästä saatolle. Perustelut eivät olleet erityisen romanttiset: ” Kun on sama matka”.
Kihloihin mentiin syyskuussa 1955 ja häitä vietettiin Lanneveden Sampolassa 28.1.1956. Häitä olisi juhlittu jo syksyllä, mutta Paulan veli Ilpo kiilasi väliin Railinsa kanssa. Ilmeinen syy kiireellisiin häihin kehittyi molemmilla pareilla morsiamen vatsassa. Esikoinen, Jorma Tapio, syntyi 15. toukokuuta 1956.
Ensikoti perustettiin Äänekoskelle Kuulasmaan omakotitalon yläkertaan.Vesi tuli ja meni aina silloin kun otti ämpärin kouraan ja viitsi rahuta rappuset alas ja ylös. Puuseekin oli lähellä, pihan perällä. Rakkaushan ikään kuin tiivistyy ahtaissa tiloissa ja niukkuuden oloissa. Ja jos joskus taloudellinen tilanne sitä välttämättä vaati, saattoi maitoauton kyydissä matkata Paulan kotiin Lanneveden Jokelaan, missä mahat ja eväskassi täytettiin leivällä, lihalla ja voilla.
Jorma pääsi Varkauteen teknikon oppiin, ja valmista paperiteknikkoa odotti työpaikka sulfiittiselluloosatehtaalla.
Toinen lapsi, Pasi Ilkka, syntyi helmikuun 16. päivä v.1962 Äänekoskella. Syksyllä 1962 Pajarit muuttivat Tampereelle Jorman saatua työpaikan Takolta. Paula suoritti Tampereella konttoriopiston
ja opetteli englannin alkeet. Itse asiassa Paulalla oli Lanneveden Jokelassa, äidin ohjauksessa ja valvonnassa suoritettu konttuuriopisto ja kielitutkinto:
- Hae Paula vesrieskoa konttuurista ja tuo samalla voita. Jos tievailla ei oo tarpeeks, laita siitä palasesta lisseä ja kato ettet puota sitä voilautasta, eläkä jätä konttuuri ovvea selällee, sieltä tulloo kylymeä ja käy sitte kouhimassa salin ja kammari uunit. Ranstakka on kakluunin peällä”. Mutta Jokelassa käytyjen kurssien soveltuvuus esim. pankkialalle oli kyseenalainen.
Jorkku eli voimakkassti mukana huippu-urheilun suurissa suomalaishetkissä. Hän istui – tai varmaankin seisoi – Munchenin olympialaisten katsomossa 10. syyskuuta 1972, kun Viren ja Vasala voittivat olympiakultaa saman tunnin aikana. Tähän hetkeen Jorkku palasi usein kyynel silmäkulmassa, hetkeen, joka ei tule enää koskaan toistumaan Suomen yleisurheiluhistoriassa. Mutta Jorkku ei ollut vain penkkiurheilija. Liikunta monissa muodoissaan oli aina hänen harrastuksistaan ensimmäinen ja hyvän elämän ehtymätön lähde. Mieluisimmat lajit olivat hiihto, kävely ja viimeisimpänä soutu Sahin ja Kiimasen liukkailla vesillä. Kiimasen Savun touhuissa Jorma oli mukana alusta alkaen.
Tampereelta Juankoskelle muutettiin 1970 ja takaisin Tampereelle 1987. Jorman leipä tuli kartonkitehtailta, Tampereella vuoromestarina, Juankoskella ylimestarina. Työuransa viime metreillä Jorma ehti neuvomaan kiinalaisiakin paperitekijöitä heidän omalla maaperällään.
Eläkepäiviään Paula ja Jorma päätyivät viettämään Saarijärvelle, ensin Hämeenniemeen ja sitten Kartanotielle, kaupungin keskustaan.
Jorma Pajari oli vahvasti isänmaallinen mies, mihin lienee vaikuttanut se, että hän eli lapsuutensa sodan varjossa ja hänen veljensä Tapio kaatui jatkosodassa.
Jorma nukkui pois Saarijärven sairaalassa lauantaina, tammikuun 21. päivänä pitkän ja vaikean sairauden heikentämänä ja murtamana.
Jäämme kaipaamaan hienoa ja pidettyä miestä, nykyajalle harvinaista, todellista gentlemannia.
Hannu Vesterinen Jorman puolison pikkuveli
Savun Sanomat
Julkaisija Kiimasen Savu ry
Vastaava toimittaja Hannu Vesterinen s-posti: hannu.vesterinen@pp8.inet.fi
Ilmestyy verkkolehtenä Lanneveden kotisivuilla www.lannevesi.fi
Perustettu 1.4.1987, jolloin ilmestyi ensimmäinen numero. Kevätnumero ilmestyy nytkin aprillipäivänä, joten siihen saa suhtautua vakavasti tai pilana. Molempi parempi.
Lehtileikkeiden julkaisuun on saatu lupa Keskisuomalaiselta.
Julkaisun kuvat ovat vastaavan toimittajan kotialbumista. Niiden ottajista ei ole varmaa tietoa.
Sarjat, maksut ynnä muut merkille pantavat seikat
Ajanottosarjat:
Naiset yleinen 10 km, naiset 50 vuotta 10 km
Miehet yleinen 10 km, miehet 50 vuotta 10 km
Norttisarja, naisille ja miehille yhteinen 3,5 km
Maksu ennakkoon ilmoittautuville 20 euroa.
Ennakkoilmoittautuminen avataan 1.5.2023
Jälki-ilmoittautuminen kisa-aamuna 30 euroa, huom. vain käteismaksu.
Patikkasarja 3,5 tai 10 km: Ei ajanottoa, ilmoittautuminen paikan päällä, maksu 5 euroa.
Lasten juoksut, imoittautuminen paikan päällä:
Tytöt 12 v, 10 v, 8 v, 6 v ja 4 v 300m, maksu 2 euroa.
Pojat 12 v, 10 v, 8 v, 6 v ja 4 v 300m, maksu 2 euroa
Kiimasen Savulenkki-mitali kaikille osallistujille. Lasten juoksuissa palkitaan 3 parasta/ sarja. Aikuisten kilpasarjoissa ( 10 km) kuusi parasta /sarja. Norttisarjassa ja patikassa arvotaan palkintoja.
Kisaorkesteri Hemmo Hirvonen Band aloittaa jo kymmenen maissa soiton.
Kyyrän tohtori julistaa juhannusrauhattomuuden 11.45
Doris von Balkan hauskuuttaa lapsia 12.30
Sampo-Nuorisoseuran kisaravintola avataan kymmeneltä. Nokipannukahvia, makkaraa ja muita herkkuja tarjolla.
Myllykahviosta Oskarin imelät ja suolaset, jäätelöitäkin nuolaset. Auki 10-14.
Savun Saunamaailma avoin juoksijoille, patikoijille ja yleisölle. Kiukaat kuumina puolilta päivin.
Tervetuloa aloittamaan juhannuksen vietto leppoisissa merkeissä
Tiedustelut: Tapahtumavastaava Pentti Kujala: s-posti pentti.kujala@pp5.inet.fi p 040 1524324
Kiimasen Savu ry
Lanneveden Sampo-Nuorisoseura ry
