Suomen Messusäätiön historiikki

Suomen Messusäätiö Elinkeinoelämän merkittävä tukija

Kirjoittanut Merja Huhtela-Sulku Taitto Tuija Airikka Kannen kuva: Suomen Messujen 100-vuotisjuhlan yhteydessä Messusäätiö lahjoitti Liuku-nimisen Messuaukiolle pystytetyn juhlavuoden teoksen.

Teoksen toteuttamiseen oli varattu 150 000 €.

Alkusanat Suomen Messusäätiö perustettiin vuonna 1955. Vuosien myötä pääoman karttuessa Suomen Messusäätiöstä on tullut tärkeä suomalaisen elinkeinoelämän tukija ja erityisesti messumedian edistäjä, kuten säätiön perustamisasiakirjassa säätiön tarpeellisuutta perustellaan.

Miksi säätiö perustettiin messuja järjestävän Osuuskunta Suomen Messujen toimesta. Millaista roolia säätiölle on matkan varrella soviteltu.

Miten Messusäätiöstä tuli osuuskunnan suurin omistaja. Miten säätiön varallisuus on karttunut ja miten avustusten vähäisyys on matkan varrella aiheuttanut uhkia säätiön yleishyödyllisyydelle ja verovapaudelle. Mikä on ollut säätiön hallituksen kokoonpano 65 vuoden aikana.

Näihin kysymyksiin historiikki pyrkii antamaan vastauksia. Menneiden vuosien tuntemus antaa toivottavasti perspektiiviä myös säätiön tulevaisuuden suunnittelulle.

Historiikin on kirjoittanut ekonomi Merja Huhtela-Sulku, jota kiitän tehdystä työstä.

Helsingissä 30. kesäkuuta 2020 Pentti Kivinen Suomen Messusäätiön asiamies

3

1. Suomen Messusäätiön perustaminen

O

suuskunta Suomen Messut, messuja järjestävä yritys, perustettiin vuonna 1919 ja on sen jälkeen vuodesta 1920 järjestänyt messuja ja näyttelyitä ensin Johanneksen kirkon kentällä ja sitä ympäröivissä rakennuksissa, Kaartin maneesissa, vuodesta 1935 Messuhallissa Mannerheimintiellä (nyk. Kisahalli) ja vuodesta 1975 Messukeskuksessa Pasilassa.

Ajatus Suomen Messusäätiön perustamisesta syntyi Osuuskunta Suomen Messujen hallintoelimissä alkuvuodesta 1955. Suomen Messujen johtokunta (sittemmin hallitus) käsitteli asiaa kokouksessaan ensimmäisen kerran helmikuussa 1955. Silloin todettiin, että ”Suomen Messujen kohtuuttoman suurta verotaakkaa ei saada lievennettyä ennen kuin osuuskunnan kaupallinen ja aatteellinen toiminta saadaan erilliseksi”. Suomen Messujen silloinen toimitusjohtaja Olle Herold oli tutkinut verotusasiaa ja asiasta oli pyydetty mm. osuuskunnan tilintarkastajan Aimo Aution näkemys. Myös professori Rekolalta oli pyydetty lausunto ja tämä katsoi säätiön olevan edullisimman toimintamuodon Suomen Messuille.

Asia oli tärkeä ja sen valmisteluja jatkoi toimikunta, johon kuuluivat varatuomari Olavi Sohlberg, toimitusjohtaja Bengt Rydman ja Olle Herold. Toimikunnan tehtävänä oli tutkia mitä mahdollisuuksia olisi erottaa messujen yleishyödyllinen toiminta säätiölle. Toimikunta tuli siihen tulokseen, että säätiöitä koskevan lainsäädännön mukaan säätiön perustaminen tähän tarkoitukseen on mahdollista ja Suomen Messujen kannalta hyvä ratkaisu. Toimikunta ehdotti säätiön nimeksi Suomen Messusäätiö - Stiftelsen Finlands Mässa. Tehtyjen tiedustelujen perusteel­la suomalainen elinkeinoelämä oli myös kiinnostunut perustettavasta säätiöstä. Säätiön sääntöjen ennakkotarkistus oikeusministeriössä ja valtiovarainminis­teriössä venyi odotettua pidempään ja säätiön rekisteröiminen siirtyi vuodelle 1956.

4

Suomen Messusäätiön perustamisasiakirjoissa säätiön tarpeellisuutta perustellaan mm. näin: ”Suomen Messujen toiminta on perustamisvuodestaan 1919 lähtien saanut osakseen laajaa kannatusta. Yleishyödyllisestä toiminnastaan huolimatta sekä ilman valtion ja kunnan rahallista tukea toimivana Messuilla on ollut vaikeuksia kaikkien tarkoitusperiensä saavuttamisessa. Niinpä Messut hyvin laajassa mittakaavassa on joutunut uhraamaan varojaan virallisen vientinäyttelyn toiminnan rahoittamiseen, minkä lisäksi sen kotimaassa tapahtuvaa messutoimintaa ei pääoman puutteessa ole teknillisesti voitu kehittää tarpeeksi.

Parannuksen aikaansaamiseksi tähän asiantilaan laajat elinkeinoelämämme piirit katsoivat aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin erikoisen säätiön perustamiseksi, jolle lahjoitusten kautta voitaisiin kerätä varoja maamme tehokkaan messutoiminnan varmistamiseksi.”

Yleishyödyllisyyden periaatteet kirjattiin sääntöihin ja sen mukaisesti säätiön tarkoituksena oli Suomen teollisuuden ja kaupan sekä sen elinkeinoelämän edistäminen sekä pyrkimys muullakin yleishyödyllisellä toiminnallaan tukea ja lisätä maamme tuotantoa tekemällä sitä tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla.

Säätiön toimintaa luonnehditaan seuraavasti: ”Tarkoitustaan säätiö toteuttaa järjestämällä messuja ja kaupallisia näyttelyjä, hoitamalla vientinäyttelyjä ja edistämällä uusien näyttelytilojen aikaansaamista varatakseen yhä laajemmille elinkeinoelämän haaroille mahdollisuuden näytteillepanemiseen sekä toimimalla muillakin samantapaisilla tavoitteilla, jotka ovat sopusoinnussa sen tarkoituksen kanssa.”

Säätiön perustamiskokous pidettiin 24.11.1955. Jo tässä kokouksessa ilmoitettiin eräistä lahjoituksista, joita ei voitu kuitenkaan vastaanottaa, koska säätiön perustaminen ei ollut saanut muodollista ja virallista vahvistusta, mikä oli edellytys verovapauden anomiseksi lahjoituksille.

Kun perustamisen vaatimat käytännönnon toimenpiteet oli tehty, voitiinkin 13.2.1956 pitää säätiön ensimmäinen kokous, jossa todettiin, että oikeusministeriö oli 3.2.1956 antanut luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut sen säännöt.

Säätiön alkupääoman muodosti 100 000 mk:n peruspääoma ja 100 000 mk:n käyttöpääoma (ns. vanhoja markkoja ennen rahauudistusta), jonka Suomen Messut lahjoitti säätiölle. Säätiön omaisuus oli sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti. ­Valtiovarainministeriön myönnettyä lahjoittajille verovapauden säätiölle annetuista lahjoituksista voitiin jo säätiön perustamiskokouksen yhteydessä ilmoitetut lahjoitukset vastaanottaa: • Osuuskunta Suomen Messut 20 000 000 mk (nykyrahassa 622 000 €) • Peltiteos Oy (sittemmin tunnettiin nimellä Opa Oy, jonka pääomistaja oli Einar Ahlström) 100 000 mk (3 100 €) ja • Autola Oy (jonka pääosakas oli Antti Wihuri) 100 000 mk eli yhteensä 20 200 000 mk (ns. vanhaa markkaa).

Syyskuussa 1956 säätiön varojen sijoittamista mietittäessä päätettiin säätiölle hankkia Osuuskunta Suomen Messujen osuuksia 20 500 000 markalla.

Hallituksessa laaja edustus Sääntöjen mukaan hallitukseen kuului 12 jäsentä, jotka edustivat Helsingin Kauppakamaria, Helsingin kaupunkia, Suomen Messuja, Suomen Teollisuusliittoa, Suomen Työn liittoa ja Teollisuudenharjoittajain Liittoa. Hallituksen jäsenistä Suomen Messut valitsi 6 henkilöä, Suomen Teollisuusliitto 2 jäsentä, Helsingin Kauppakamari, Suomen Työn Liitto (sittemmin Kotimaisen Työn Liitto), Teollisuuden harjoittajain liitto ja Helsingin kaupunki kukin yhden jäsenen. Vuonna 1976 Suomen Teollisuusliitto ja Teollisuuden harjoittajain liitto yhdistyivät Teollisuuden Keskusliitoksi ja sittemmin Elinkeinoelämän keskusliitoksi ja tällä on 3 jäsentä. Suomen Työn Liiton hallituksessa korvasi 1979 Suomen Yrittäjäin Keskusliitto (Suomen Yrittäjät ry vuodesta 1996).

Jo ensimmäisen hallituksen jäsenistö koostui sen ajan elinkeinoelämän merkittävissä asemissa olevista ja tunnetuista henkilöistä. Säätiön hallituksen puheenjohtaja oli kauppaneuvos Einar Ahlström ja Helsingin kaupunkia edusti kaupunginjohtaja Erik von Frenckell. Säätiön ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi Suomen Messujen toimitusjohtaja Olle Herold.

Pääoman puute este kehittämiselle Suomen Messusäätiön tarkoituksena oli järjestää ja osallistua messujen järjestämiseen kotimassa, hoitaa vientinäyttelyitä ja muutoinkin edistää messutoimintaa.

Siis tehdä samoja asioita kuin tätä varten perustettu Osuuskunta Suomen Messutkin. Perustamisasiakirjoissa mainittu yleishyödyllisyyden periaate eli teollisuuden ja kaupan edistäminen on edelleen säätiön toiminnan kulmakivi, samaten kuin kaupallisen näyttelytoiminnan edistäminen.

Mihin sitten tarvittiin virallisesti kaksi organisaatiota saman asian toteuttamiseen? Päällimmäisenä syynä lienee ollut messu- ja näyttelytoiminnasta maksettavien verojen minimointi – asia tosin ilmaistiin verotaakan keventämisenä.

Osuuskunta Suomen Messut perusteli säätiön tarpeellisuutta mm. pääoman puutteella, joka on ollut esteenä oman toiminnan kehittämiselle. Tulojen kierrättäminen säätiön kautta toisi siis merkittävästi enemmän taloudellisia mahdollisuuksia osuuskunnan toiminnan kehittämiselle. Toisin kuin monet muut eurooppalaiset messujärjestäjät, Suomen Messut oli yritys, joka ei saanut rahallista tukea Helsingin kaupungilta tai muualtakaan.

Koska Suomen Messusäätiön tuki Suomen Messuille tulisi jatkossa olemaan merkittävä, Suomen Messujen johtokunta päätti, että omat messut ja näyttelyt järjestetään jatkossa yhteistoiminnassa Messusäätiön kanssa siten, että kunkin tapahtuman kohdalla erikseen sovitaan yhteistyön ehdot, jonka mukaan tapahtuman tuotot sitten jaetaan.

5

Messuhalli Mannerheimintiellä.

6

2. Ensimmäiset vuosikymmenet

E

nsimmäiset yhdessä Suomen Messujen kanssa järjestettävät messut olivat Kevätmessut 1957 tekstiilien merkeissä. Seuraavina vuosina messujen järjestäminen yhdessä jatkui, käytännön messujärjestelyt hoituivat Suomen Messujen organisaatiossa. Ohjelmassa oli mm. Kevätmessut, Lämpö-, vesi- ja tuuletusteknillinen näyttely, Televisio- ja Radionäyttely, Puutarhanäyttely, Kansainvälinen Autonäyttely, Suomen Suurmessut, Navigare ja Konttoritekniikan näyttely Kt. Yhteisten messujen myötä säätiön taloudellinen tilanne vahvistui vuosi vuodelta ja hallituksen vuosittaisissa kertomuksissa todettiinkin yleensä, että säätiö muutaman vuoden kuluttua tulee omaamaan merkittävät mahdollisuuden käytännössä toteuttaa tarkoitusperiänsä.

Toiminta Messusäätiön ja Suomen Messujen puitteissa sujui varsin jouhevasti, molempia organisaatioita johti Olle Herold ja alkuvuosien yhdessä järjestettävistä näyttelyistä ei tarvittu tai tehty sen kummempia kirjallisia yhteistyösopimuksia.

Sellaisen tarpeeseen kuitenkin havahduttiin 1962, kun yhteisnäyttelyitä oli järjestetty jo tovi. Sopimuksessa määriteltiin mm. tuottojen jako.

Suomen Messujen ja Messusäätiön ensimmäinen kirjallinen sopimus vastuista ja tuotoista oli joissakin asioissa varsin yksityiskohtainen ja ajan hengen mukaisesti korosti kotimaisen tuotannon suosimista. Toki tämä oli myös Messusäätiön tarkoituksen mukaista: 1.

2.

3.

Säätiö ja Messut järjestävät yhdessä jommankumman aloitteesta tai jonkun kolmannen toimeksiannosta messuja ja näyttelyitä.

Messujen ja näyttelyiden käytännön järjestelyistä vastaa Messut.

Säätiön osuus bruttovoitosta on: 50 % messuista ja näyttelyistä, jotka ovat avoinna vain suomalaisille tuotteille, 40 % messuista ja näyttelyistä, jotka ovat avoinna pääasiassa suomalaisille tuotteille, mutta

joilla myös voidaan esittää ulkolaisia tuotteita, jos näyttelytilaa riittää.

Mikäli kaikkia asianomaisen ilmoittautumisajan kuluessa ilmoittautuneita suomalaisten tuotteiden näytteillepanijoita ei voida näyttelytilan puutteen takia tai muusta syystä hyväksyä tällaisille messuille, Säätiö varaa itselleen mahdollisuuden ko. kielteisen päätöksen perusteiden tarkastamiseen. 30 % messuista ja näyttelyistä, jotka ovat vapaasti avoinna sekä suomalaisille että ulkolaisille tuotteille.

Edellä tarkoitetuista messuista ja näyttelyistä mahdollisesti aiheutuvasta tappiosta Säätiö vastaa samassa suhteessa kuin bruttovoitossa.

4. Säätiö ei osallistu sellaisten messujen ja näyttelyiden järjestämiseen,

jotka ovat avoinna vain ulkolaisille tuotteille eikä niin muodoin saa

mitään osuutta niiden voitosta tai vastaa tappioista.

5. Yhteisesti järjestettävistä messuista on tehtävä erillissopimukset.

6. Voimassa 1963 loppuun ja jatkuu kalenterivuosittain, kunnes irtisanotaan.

Tätä Messusäätiön ja Suomen Messujen yhteistyösopimusta muutetiin vuonna 1966, koska käytännössä oli mahdotonta erottaa suomalaisia tuotteita ja näytteilleasettajia ulkomaisista.

Messutoiminnan pyörittäminen yhdessä Suomen Messujen kanssa jatkui aina 1960-luvun loppupuolelle saakka ja säätiön talous vahvistui onnistuneiden messujen myötä. Niinpä 1966 päätettiin perustaa kolmen hengen sijoitustoimikunta, jonka tehtävänä on selvittää sijoitusmahdollisuuksia, joita on olemassa varojen sijoittamiseksi säätiön tarkoitusperien mukaisiin tarkoituksiin varmalla ja tuloja tuottavalla tavalla. Sijoittaminen ei saanut olla itsetarkoitus, vaan sen tuli palvella säätiön tarkoitusperiä, todettiin vielä erikseen hallituksen pöytäkirjassa.

7

Messutoiminnan edistäminen Alkuvuosina Suomen Messusäätiön toiminta keskittyi varallisuuden vakiinnuttamiseen ja kasvattamiseen, jotta – kuten hallituksen kertomuksissa todettiin – säätiö voisi käytännössä toteuttaa tarkoitusperiään tukeakseen ja lisätäkseen maamme tuotantoa erikoisesti tekemällä sitä tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla.

Merkittävää tässä oli tulot, jotka saatiin messujen järjestämisestä yhteistyössä Suomen Messujen kanssa.

Varat sijoitettiin 100 %:n indeksitilille ja myöhemmin korkeakorkoiselle talletustilille, arvopapereihin ja oblikaatiolainoihin. Arvopaperisalkku koostui aluksi suurelta osin Osuuskunta Suomen Messujen osuuksista, muita osakkeita oli mm.

Kansallis-Osake-Pankin ja Osakeyhtiö Rauma-Repolan osakkeet. Säätiön taloudellinen asema vahvistui ja mm. säätiön 5. toimintavuoden osalta todettiin hallituksen kertomuksessa taloudellisen aseman edelleen voimistuneen ja oma pääoma oli 94 037 249 silloista markkaa (nykyrahassa 2,3 milj. €).

Yksi säätiön perustamisasiakirjoissa mainittu tavoite oli Suomen Messujen messutoiminnan edellytysten parantaminen. Säätiön hallitus päättikin ylimääräisessä kokoukseen maaliskuussa 1962 myöntää Suomen Messujen anomuksen perusteella lainaa uuden tilapäisen messuhallin rakentamista varten. Lainaa myönnettiin aina 60 000 000 markkaan asti (ns. vanhaa markkaa) ja velka oli maksettava takaisin 5 vuoden kuluessa asianmukaisella korolla.

Messusäätiön ja Suomen Messujen yhteistyössä merkittävää olivat osuuskunnalle myönnettävät lainat yhteistyössä järjestettävien messujen toteuttamiseen, uuden hallin rakentamiseen ja myöhemmin 1970-luvulla myös kokonaan uuden messukeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Finn Facts syntyi vuonna 1960 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton tiedotusosaston yhteyteen ja sen tarkoituksena oli koordinoida ”tietojen levitys” Suomesta ulkomaille, erityisesti läntisen median pariin sekä leventää ja syventää tietokanavia kotimaan ja kohdemaiden välillä. Päätehtävänä oli yhteydenpito ulkomailla oleviin edustajiin, englanninkielinen newsletter, toimittajavierailut Suomeen, uutisvihjeet ja yhteydenpito ulkomaisiin toimittajiin Suomessa.

Finn Factsista syntyi myöhemmin Finnfacts Instituutti –niminen yhdistys, jonka jäseneksi Messusäätiö liittyi vuonna 1968. Tästä eteenpäin Messusäätiö maksoi Finnfacts Instituutille jäsenmaksua ja erilaisia avustuksia mm. toimittajavierailuihin. Finnfactsin tukemisella on mahdollistettu ja mahdollistetaan edelleen kansainvälisten toimittajaryhmien vierailut Suomessa erilaisten kansainvälisten tapahtumien, kongressien ja messujen, esimerkiksi Habitare, Pulpaper, Finbuild -messujen ja Helsinki Chemicals Forumin yhteydessä.

Myöhemmin Finnfacts toimi Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n yhteydessä ja on nyt osana Business Finlandia.

Messusomistamo Oy 1960-luvun alussa säätiön hallitus päätti ostaa taiteilija Jyskyn säätiölle tarjoamat 180 kpl Messusomistamo Oy:n osaketta hintaan 270 000 markkaa. Messu- ja näyttelytoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden aloitteesta perustetun Messusomistamo Oy:n toiminnalla katsottiin voitavan entisestään tehostaa eri messujen ja näyttelyjen valmisteluja. Vuonna 1971 Messusomistamo Oy oli ollut jo useamman vuoden taloudellisissa vaikeuksissa ja yhtiön toimitusjohtaja yhdessä muutaman muun kanssa tarjoutui ostamaan yhtiön osakkeet.

Viennin edistämisen tukeminen

Fennoexport Ltd Oy

Syyskokouksessaan 1960 Messusäätiön hallitus ensimmäisen kerran päätti antaa avustusta 2 milj. markkaa Suomen Puunjalostusteollisuuden keskusliiton hoitaman Finn Facts -toiminnan käyttöön ja varata 500 000 markkaa kotimaisiin ja ulkomaisiin messuihin osallistumista käsittelevän opaskirjasen käsikirjoituksen laatimiseen.

Säätiön toimintaan tuli lisämauste, kun vuonna 1963 Messusäätiö meni mukaan perustettavaan Fennoexport Ltd Oy:hyn, tosin vain kahdella osakkeella. Osuus oli lähinnä muodollista laatua ja pyrkimyksenä oli toteuttaa säätiön tarkoitusta.

Fennoexport oli tamperelaisten teollisuuspiirien perustama markkinointiyritys,

8

jonka tehtävänä oli pk-teollisuuden tuotteiden ja erityisesti kulutustavaroiden vienti ulkomaille. Yritys ei ilmeisesti saanut vientitakuita ja sen toiminta tyrehtyi jo alkutaipaleella, joskin vielä 1967 yrityksen toimintaa päätettiin tukea ostamalla osuuksia 10 000 markalla. Osakkeet todettiin arvottomiksi 1972.

Osuuskunta Asuntomessut Suomeen oli syntynyt 1966 uusi messualan yritys Osuuskunta Asuntomessut, joka keskittyi järjestämään asuntomessutapahtumia ja tavoitteena oli asuntorakentamisen ja asumisen laadun sekä asumistietouden parantaminen. Toisin kuin Osuuskunta Suomen Messut, Asuntomessut sai myös verovapauden, joka sillä on edelleen. Messusäätiöllä ja Suomen Messuilla oli merkittävä rooli Asuntomessujen syntymisessä ja Suomen Messusäätiö liittyi Asuntomessujen jäseneksi vuonna 1968.

Interfair Vuonna 1971 perustettiin Oy Inter-Fair Ab siten, että 5 000 markan suuruinen osakepääoma jakaantui Suomen Messujen ja Messusäätiön kesken. Yhtiö harjoittaisi messu- ja näyttelyalan edustustoimintaa sekä myisi ja vuokraisi kaikkia tämän alan luvallisia tavaroita. Nykyisin Interfair on Suomen Messujen yksi yksikkö ja on keskittynyt Messe Düsseldorfin edustukseen.

3. Muutoksia toimintaan

V

uonna 1967 Messusäätiössä ja Suomen Messuilla toimitettiin verotarkastus, jonka perusteella säätiölle langetettiin maksettavaksi jälkiveroa vuosilta ­1961–65 yhteensä 138 918 markkaa. Verottajan mielestä säätiön toiminta ei siis täyttänyt yleishyödyllisyyden ehtoja.

Säätiö valitti tästä sen mielestä aiheettomasta verotuksesta ja hankki vero-oikeuden asiantuntijalta, professori Edward Anderssonilta säätiön verotusasemaa koskevan muistion. Jo tässä vaiheessa hallitus päätti kuitenkin pienentää näyttelyiden tulo-osuutta verolautakunnan hyväksymäksi 15 prosentiksi näyttelyiden bruttovoitosta.

Anderssonin muistio Suomen Messusäätiön asemasta verotuksessa oli perusteellinen ja ilmeisesti vakuuttava, sillä korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa 1969 päätöksen säätiön jälkiverotuksesta. Siinä säätiö katsottiin yleishyödylliseksi, aatteelliseksi yhteisöksi ja jälkiverotus kumottiin sekä valtion että kunnan verotuksen osalta.

Tärkeimmät argumentit Anderssonin muistiossa keskittyivät siihen, että muualla maailmassa messualueista yleensä huolehtii valtio, kunta tai julkisista varoista avustusta saava järjestö. Kun tätä ei meillä pidetty mahdollisena, suunniteltiin, että Messusäätiöstä tulisi suunnitellun uuden messualueen vuokraaja ja rakennuttaja. Tämä ajatus oli syntynyt jo säätiötä perustettaessa ja se oli saanut sekä valtion että kaupungin tuen. Kaupunki ei kuitenkaan vielä ollut kykenevä tarjoamaan uutta messualuetta, mutta suunnitelmista ei oltu luovuttu, vaan Messusäätiö tulevaisuudessa voittoa tavoittelematta vuokraisi tällaiset uudet tilat Suomen Messuille, joka edelleen huolehtisi näyttelytoiminnasta.

Näin ollen säätiön toiminta oli ollut vähäistä siitä riippumattomista syistä ja säätiö ei voinut täyttää päätarkoitustaan. Säätiö oli osallistunut messujen ja näyttelyiden järjestämiseen lähinnä taustatekijänä. Säätiö on siis yleishyödyllinen ja verovapaa.

9

Osuuskunta Suomen Messuja jälkiverotettaessa verottaja katsoi, että osuuskunta on yksin harjoittanut näyttelytoimintaa. Suomen Messuille jälkiverojen maksaminen oli merkittävä takaisku, kun se joutui maksamaan jälkiveroja Messusäätiölle maksamista osuuksista vuosilta 1961-65 ja maksamaan suoritetuista osuuksista veron vuodesta 1966 lähtien. Osuuskunta pyysi säätiöltä lainaa 700 000 mk jälkiverotuksessa maksuunpantujen verojen suorittamiseen ja anoi, että vielä maksamattomat osuudet 500 000 mk messutuotoista muutettaisiin lainaksi.

Suomen Messut ilmoitti tuolloin maksavansa vielä 1968 messuja ja näyttelyitä koskevien sopimusten mukaiset osuudet säätiölle, mutta esitti, että vuoden 1969 osalta tätä käytäntöä ei enää noudatettaisi. Lisäksi harkittavaksi tuli missä muodossa säätiön ja osuuskunnan yhteistyötä voidaan jatkaa.

Osuuskunta Messukeskus Syyskokouksessa 1967 Suomen Messujen toimitusjohtaja Olle Herold toi esille pohdittavaksi sen, että Suomessakin tulisi useiden ulkomaiden käytännön mukaisesti ehkä pyrkiä siihen, että joku muu elin kuin messujen järjestäjä omistaisi itse näyttelytilat ja vuokraisi ne messuyhtiölle. Tätä asiaa päätettiin tutkia tarkkaan Messusäätiön tulevan toiminnan kannalta.

Uuden messualueen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi 1969 ja rakentamisen valmistelua varten perustettiin rakennustoimikunta, johon säätiö nimesi edustajakseen hallituksen varapuheenjohtajan Olavi Sohlbergin. Uuden messualueen asemakaavan valmistelu eteni ja tavoitteena oli, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa 1973. Uusi messualue sijaitsi Pasilassa.

Varsinaisessa syyskokouksessa 1971 Messusäätiön toimitusjohtajana toiminut Olle Herold selosti Osuuskunta Messukeskus -nimisen osuuskunnan perusta-

mista sekä jo suoritettuja alustavia toimenpiteitä. Osuuskunnan perustajajäseniä tulisivat olemaan Osuuskunta Suomen Messut, Suomen Messusäätiö ja Messusomistamo Oy, mutta jäseniksi voivat liittyä myöhemmin muutkin messu- ja näyttelytoiminnasta kiinnostuneet yhteisöt.

Uuden osuuskunnan tarkoitus on sen alustavassa sääntöluonnoksessa ilmaistu seuraavasti: ”Osuuskunnan tarkoituksena on Suomen teollisuuden ja

10

muun elinkeinoelämän edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen sekä koti- että ulkomailla järjestämällä messuja ja näyttelyjä hankkimissaan, omistamissaan ja hallitsemissaan, tähän käyttöön suunnitelluissa kiinteistöissä. Osuuskunnan palveluksia saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin sen jäsenet.”

Messusäätiön perustajat asettivat aikanaan säätiön päätarkoitukseksi uusien näyttelytilojen aikaansaamisen pääkaupunkiin. Tämä vei kuitenkin aikansa ennen kuin asia eteni, koska suunnitellun messualueen sisältävän Pasilan uuden asemakaavan valmistuminen oli kestänyt edellytettyä kauemmin. Nyt Messusäätiö saattoi vihdoin toteuttaa päätarkoituksensa ja tukea uuden messualueen rakentamista käytettävissä olevilla varoillaan. Messukeskuksen rakennussuunnitelmissa oli huomioitu säätiön osuudeksi noin 6,5 milj. markkaa.

Messusäätiö oli yksi Osuuskunta Messukeskuksen kolmesta jäsenestä ja säätiö omistaisi sulautumisen jälkeen eniten Osuuskunta Messukeskuksen osuuksia.

Sulautumisen yhteydessä suunniteltiin Osuuskunta Messukeskuksen sääntöjä muutettavaksi siten, että kullakin jäsenellä on osuuksien lukumäärästä riippumatta osuuskunnan kokouksessa vain yksi ääni. Täten Messusäätiöllä olevien Osuuskunta Messukeskuksen osuuksien määrä ei vaikuttaisi äänivaltaan.

Säätiön toimitusjohtajana Olle Herold valtuutettiin seuraamaan alustavia suunnitelmia ja selvityksiä, joiden tarkoituksena on Osuuskunta Suomen Messujen sulautuminen Osuuskunta Messukeskukseen.

Varsinainen päätös perustajajäseneksi ryhtymisestä tehtiin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa 1971. Kyseisen vuoden lopussa perustettiin Suomen Messujen aloitteesta sen suhdannetalletuksia ja investointivarauksia käyttämällä Osuuskunta Messukeskus, tarkoituksena oli rakentaa ja hallita uutta Pasilan alueelle tulevaa Messukeskus-aluetta.

Keväällä 1972 Messusäätiön hallitus saattoikin todeta, että uuden messualueen asemakaava on hyväksytty ja asemakaava jätetty sisäasiainministeriöön vahvistettavaksi. Osuuskunta Messukeskus antoi uuden messualueen esisuunnittelutyöt Insinööritoimisto Bertel Ekengrenille.

Asiaa jälkeenpäin tutkittaessa kävi kuitenkin selväksi, että edelleen oli tarkoituksenmukaisinta hoitaa messutoimintaa sen koko laajuudessa vain yhden

osuuskunnan puitteissa. Tästä syystä Osuuskunta Suomen Messut ja Osuuskunta Messukeskus tekivät päätöksen fuusioitumisesta siten, että jälkimmäinen on vastaanottavana osuuskuntana ja edellisen jäsenet saavat vastaavasti osuuksia Osuuskunta Messukeskuksessa. Keskusverolautakunnan päätöksellä joulukuussa 1973 fuusiointi hyväksyttiin ja ilmoitettiin, että fuusiosta ei muodostu veronalaista tuloa. Fuusio tapahtui marraskuun 1974 lopulla.

Messusäätiö Suomen Messujen suurin omistaja Messusäätiön talous oli edelleen vahvistunut 1970-luvun alkupuolella ja oma pääoma oli vuonna 1973 7 399 743 markkaa. Messukeskuksen rakentaminen Pasilaan vaati pääomaa. Rakentamisvaiheessa Messusäätiön hallitus teki päätöksen ottaa lisää Osuuskunta Messukeskuksen osuuksia 3,5 milj. mk:n arvosta sekä Messukeskuksen taloudellisen aseman sitä vaatiessa ottaa lisää mainitun osuuskunnan osuuksia, kuitenkin niin, että Messusäätiön varojen sijoittaminen Osuuskunta Messukeskuksen osuuksiin ei saa vaikeuttaa esimerkiksi Finnfactsin tai Tasavallan Presidentin vientipalkinnon rahoittamista. Lisäksi hallitus päätti, että Messusäätiö sijoittaa kaiken rahaksi muutettavan omaisuutensa lukuun ottamatta peruspääomaa ja Helsingin kaupungin oblikaatiolainaa Osuuskunta Messukeskuksen osuuksiin, mikäli mainitun osuuskunnan hallitus tähän suostuu.

Syyskokouksessa 1975 todettiin, että säätiö myytyään aikaisemmin omistamansa arvopaperit, on sijoittanut näin vapautuneet varat Osuuskunta Messukeskuksen osuuksiin. Näin ollen säätiön omaisuus muodostuu kertomuskauden päätyttyä 30.6.1975 lähes kokonaan näistä 9 548 000 markan arvoisista osuuksista.

Lisäksi Osuuskunta Messukeskuksen nimi muuttui nimenmuutoksen jälkeen Osuuskunta Suomen Messuiksi. Näin ollen Suomen Messusäätiöstä tuli Suomen Messujen merkittävin omistaja, osuuskunnan äänivaltaan tämä ei vaikuttanut.

myös silloin Messusäätiön rahoitusapua on tarvittu. Vuonna 1982 Säätiön hallitus päätti antaa Suomen Messuille velkaa Messukeskuksen kokoustilojen rakentamiseen anotut enintään 11,5 milj. mk nostettavaksi vuoden 1983 aikana.

Vuonna 1985 osuuskunta teki lainahakemuksen 15 milj. markasta nostettavaksi vuosien 1985 ja 1986 aikana. Tämä ns. Messukeskuksen kolmas vaihe sisälsi kahden uuden näyttelyhallin ja aputilojen rakentamisen (nykyiset hallit 3 ja 5).

Säätiön mahdollisuutta osallistua Messukeskukseen liittyvän kehitysohjelman investointeihin joko suorin investoinnein tai osuuskunnan osuuspääoman korotuksen kautta harkittiin myös 1996. Tätä ei kuitenkaan toteutettu.

Uuden Messukeskusken rakentaminen Pasilaan alkoi 1973.

Messukeskus Pasilassa Messukeskus valmistui Pasilaan 1975 korvaten Töölössä Mannerheimintiellä sijainneen Messuhallin. Sen jälkeen Messukeskus on laajentunut useaan kertaan ja

11

12

4. Suomen Messusäätiön jakamat palkinnot ja apurahat Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto Tasavallan Presidentin vientipalkinto, sittemmin vuodesta 2000 Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto, on Suomalaisen Työn Liiton aloitteesta perustettu palkinto ja se jaettiin ensimmäisen kerran 1967. Säätiö rahoitti silloin ensimmäisen kerran vientipalkinnon valmistamisesta aiheutuneet noin 3 000 markan kustannukset. Vientipalkinto oli myös valtiovallan arvostama. Silloiselta ulkomisteriltä Ahti Karjalaiselta tuli ensimmäisen palkinnon jakamisen jälkeen kiitoskirje, jossa ulkoministeri kiittää Suomen Messusäätiötä ja Suomen Työn Liittoa viennin edistämisestä tällä tavoin. Seuraavana vuonna säätiö päätti vientipalkinnon jatkuvasta rahoittamisesta.

Vielä vuoden 2014 ehdotuksen palkinnon saajista presidentille esitteli Finpro.

Vuodesta 2015 alkaen ehdotuksen palkittavista yrityksistä ja yhteisöistä presidentille on tehnyt Team Finland. Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinnon rahoitus päättyi Messusäätiön osalta vuoden 2014 jälkeen.

Kaj Franck muotoilupalkinto Palkinnon on perustanut Suomen Taideteollisuusyhdistys (nykyisin Design Forum Finland) vuonna 1992 ja sen rahoittaja on alusta asti ollut Suomen Messusäätiö. Rahoittaessaan Kaj Franck -muotoilupalkintoa Suomen Messusäätiö haluaa kunnioittaa Kaj Franckin merkittävää elämäntyötä muotoilukulttuurimme pioneerina ja samalla antaa tunnustusta ja tukea nykyisille suunnittelijoillemme.

Helsinki Chemicals Forum 2019 (kuva Suomen Messut)

Aluksi Messusäätiö lupautui rahoittamaan palkintoa kolmena ensimmäisenä vuotena 50 000 markalla. Tämänkin jälkeen säätiö on vuosittain rahoittanut palkintoa.

Palkinto jaetaan vuosittain maamme eturivin muotoilijoille.

Kaj Franck -muotoilupalkinto voidaan myöntää suomalaiselle tai Suomessa asuvalle tai työskentelevälle ulkomaiselle muotoilijalle tai työryhmälle. Palkinto on nyt suuruudeltaan 10 000 euroa. Myöntämisestä päättää palkintolautakunta ja valinnan perusteena on muotoilijan koko uran aikainen suunnittelutyö.

Kemikaali-Forum ry Suomen uutta roolia EU:n kemikaaliviraston kotipaikkana päätettiin edistää 2007 tukemalla yleishyödyllistä Kemikaali-Forum ry:tä, jonka jäseniä ovat Suomen Messut, Kemian Päivän Säätiö ja Messusäätiö. Helsingistä haluttiin tehdä kemikaalialan pääkaupunki ja tukea Helsingin ja Suomen kansainvälistä näkyvyyttä kemian alan osaamisen merkittävänä keskittymänä ja kiinnostavana liiketoimintaympäristönä. Vuosittain järjestettävä Helsinki Chemicals Forum (HCF) syntyi edistämään kemikaalien turvallisuutta ja vaihtamaan kokemuksia sekä yhdistämään alan vaikuttajat. Tapahtuman ideoijina olivat Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo ja Suomen Messujen toimitusjohtaja Pentti Kivinen, ja Kemikaali-Forum ry:n rahoittajan rooli sopi hyvin Messusäätiölle. HCF:n kongressi kerää yhteen alan asiantuntijat noin 40 maasta.

Nyttemmin Helsinki Chemicals Forum on vakiinnuttanut asemansa alan johtavana tapahtumana. Hankkeessa ovat mukana niin Euroopan kemikaalivirasto, EU, Suomen hallitus, Helsingin kaupunki, kemianteollisuus ja Helsingin yliopisto.

Suomen Messut vastaa tapahtuman järjestelyistä Kemikaali-Forumin toimeksiannosta. Kemikaali-Forumia Messusäätiö tukee vuosittain noin 60 000 eurolla.

13

Vuonna 1997 Presidentti Martti Ahtisaari jakoi tasavallan presidentin vientipalkinnot Okmetic Oy:lle, Medix Biochemica Oy:lle ja Tellabs Oy:lle. Kuva © Lehtikuva.

Vuoden 2005 Kaj Frank -palkinnon sai sisustusarkkitehti Hannele Bonsdorff. Kuva © Lehtikuva.

14

Vuonna 2015 Kaj Franck -muotoilupalkinnon sai lasitaiteilija Markku Salo. Kuva © Lehtikuva.

Kaj Franck -muotoilupalkinnon saanut sisustusarkkitehti, professori Eero Aarnio poseerasi aiemmin samalla palkinnolla palkittujen muotitaiteilija Ritva-Liisa Pohjalaisen, vaatemuotoilija, akateemikko Vuokko Nurmesniemen ja taiteilija Heikki Orvolan kanssa Helsingissä joulukuussa 2008. Kuva © Lehtikuva.

Suomen laatupalkinto Suomen Messusäätiö on rahoittanut vuodesta 2016 Suomen Laatuyhdistys ry:n myöntämää laatupalkintoa, palkinnon arvo on 30 000 euroa. Suomen laatupalkinto on tunnettu ja arvostettu kansallinen tunnustus erinomaisuudesta, joka tukee vahvan brändin rakentamista. Yrityksille Suomen laatupalkinnon tavoittelu tuo toiminnan kehittämiseen tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta sekä kannustaa organisaatioita ja niiden henkilöstöä toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Palkinnon myöntää Suomen Laatuyhdistys ry vuosittain parhaille ulkoisiin asiantuntija-arviointeihin osallistuneille organisaatioille.

Yhteistyö Helsingin kauppakorkeakoulun/ Aalto-yliopiston kanssa

Osuuskunta Suomen Messujen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi perustettuun Liikesivistysrahaston rahastoon Messusäätiö on myös lahjoittanut Suomen Messujen tasavuosina 1969, 1979 ja 1989.

Vuosien myötä Messusäätiöllä on ollut merkittävää yhteistyötä Helsingin kauppakorkeakoulun ja sittemmin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen kanssa. Vuodesta 2013 tämä yhteistyö kanavoitui professori Pekka Mattilan johtaman Helsinki Advanced Interaction Studies Institute Association ry:n (HAISI) kautta. Pro gradu -tutkielmien aiheina on ollut tutkia messumedian roolia yritysten ja kuluttajien piirissä. Tätä yhteistyötä on tuettu vuosittain 39 000–42 000 eurolla.

Syksystä 2019 tutkimusyhteistyötä koordinoi KTT Linda Turunen ja Messusäätiö myöntää vuosittain apurahoja opiskelijoille. Tavoitteena on saada pro gradu -tutkimuksia ja ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä tutkimuksen pohjaksi useammasta yliopistosta Aalto-yliopiston lisäksi. Tutkimusyhteistyöllä pyritään rakentamaan ymmärrystä messujen liiketoiminnallisista merkityksistä sekä luoda sen pohjalta suuntaviivoja messukokemuksen johtamisen tueksi.

Ensimmäinen messuaiheinen väitöskirja valmistui vuonna 2018, sitä Messusäätiö tuki 50 000 eurolla.

Messututkimusten tukeminen

Messu- ja tapahtumajärjestäjien tukeminen

Messusäätiö on tukenut toimintaperiaatteidensa mukaisesti messumediaan liittyviä tutkimuksia. Näistä ensimmäisiä oli 1980 Turun kauppakorkeakoulun kahden opiskelijan 2 500 markan stipendi tutkimukselle Helsingissä järjestettyjen kansainvälisten messujen merkityksestä. Pohjoismaista messututkimusta ja messuosallistumisen valmennusta puolestaan on tuettu pohjoismaisen Fairlinkin hankkeiden kautta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun/ Aalto-yliopiston jatkokoulutusapurahat on myös suunnattu messumedian tutkimukseen.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n virtuaalioppimisympäristö messuosallistujille -projekti samoin kuin vuoden parhaiden messuosallistumisten palkitseminen vuosittaisessa Mesoaja-gaalassa puolestaan edustavat tämän päivän messumediaa tukevia avustuskohteita. Mesoaja-gaalaa on tuettu vuosittain noin 20 000 eurolla.

Liikesivistysrahasto Osuuskunta Suomen Messujen rahasto

Messujen ja kongressien yhteyteen perustetut palkinnot Koko 2000-luvun Messusäätiön avustusten määrä on kasvanut ja Messusäätiöstä on tullut merkittävä messumedian tukija ja eri tapahtumien yhteydessä jaettavien palkintojen rahoittaja. Tämän on mahdollistanut mm. onnistunut sijoitustoiminta.

15

Messujen yhteydessä jaettavista palkinnoista tunnetuimpia ovat mm. Habitare-suunnittelukilpailun palkinto, Kirja-messujen yhteydessä jaettava Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinto, Vuoden Kokki -palkinto ja Vuoden nuori suunnittelija -palkinto. Eri messujen yhteydessä jaettavia palkintoja on kaikkiaan reilut 40 kappaletta ja niiden suuruus vaihtelee 3 000–11 000 euron välillä. Kaiken kaikkiaan näitä eri messujen yhteydessä olevia palkintoja jaetaan vuosittain reilulla 200 000 eurolla.

Näillä Messusäätiön palkinnoilla on saajilleen rahallisen tunnustuksen lisäksi julkisuusarvoa. Etenkin nuorille vaatesuunnittelu- ja muotoilu- tai arkkitehtuuriopiskelijoille näkyvyys ja palkitseminen messuilla on ollut ponnahduslauta menestykseen. Messujen yhteydessä jaettavien palkintojen avulla nostetaan puheenaiheeksi yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, joita voi olla esim. nuorten kirjallisuus, hyvät terveyspalvelut, lähiruoka tai eläinten hyvinvointi.

Säätiö edistää myös kansainvälisten kongressien saamista Suomeen. Sen tiimoilta Messusäätiö rahoittaa Vuoden Tiedekongressivaikuttaja -palkintoa 5 000 eurolla vuosittain.

Habitare-suunnittelukilpailun satoa vuodelta 2018. Kuva © Suomen Messut.

16

5. Verovapauden takaaminen Tuloverolaki määrittää yleishyödyllisyyden Verotarkastuksen jälkeen vuonna 1967 säätiön yleishyödyllisyys tuli kyseenalaiseksi ensimmäisen kerran ja yhdessä järjestettyjen näyttelyiden tulo-osuutta pienennettiin 15 %:iin tapahtuman bruttovoitosta. Ja pian tämän jälkeen Suomen Messujen ja Messusäätiön yhdessä järjestettävät tapahtumat loppuivat. Sen jälkeen muu sijoitustoiminta oli pääasiallinen tapa varojen kartuttamiseen.

Vuonna 1996 havahduttiin siihen, että säätiö saattaa menettää yleishyödyllisen asemansa, mikäli säätiön toimintaa voitaisiin pitää pääasiallisesti passiivisena sijoitustoimintana. Jos erilaisten elinkeinoelämää edistävien palkintojen ja tunnustusten jakaminen tai muunlainen suomalaisen elinkeinoelämän edistäminen ei muodostaisi säätiön toiminnan pääosaa, säätiö ei toimisi yksinomaan yleiseksi hyväksi.

Vielä 1990-luvulla Messusäätiö jakoi avustuksia ja lahjoituksia melko vähän suhteessa säätiön varallisuuden tuottoon tai pääomaan. Taseen loppusumma oli vuonna 1996 48 milj. mk. Vuosittain oli käytetty 240 000–400 000 mk säätiön tarkoituksen mukaisiin yleishyödyllisiksi katsottavaiin kohteisiin. Loput ylijäämästä on vuosittain sijoitettu valtion ja pankkien arvopapereihin ja talletuksiin ja täten kartutettu säätiön käyttöpääomaa.

Yleensä rahastosäätiöt jakoivat vuosittain määrän, joka vastaa noin 2 % säätiön varallisuuden käyvästä arvosta. Asiantuntijoiden mukaan veroriskin eliminoimiseksi Messusäätiön täytyi harkita joko aktiivisen oman Suomen elinkeinoelämän edistämistoiminnan kehittämistä tai vuosittain jakamiensa avustusten ja lahjoitusten markkamääräistä lisäämistä.

Verottaja puuttuu taas Vuonna 2004 Messusäätiön oli taas verottajan mielenkiinnon kohteena ja säätiön verovapaus kyseenalaistettiin. Uudenmaan verovirasto ilmoitti Suomen Messusäätiölle, että vuodesta 2006 säätiö asetetaan verovelvolliseksi yhteisöksi, ellei se olennaisesti muuta toimintaansa. Tämän takia hallituksen piti tehdä avustusten jakopolitiikkaan muutoksia.

Säätiö oli jakanut keskimäärin 26 % arvopaperisalkun vuosittaisista tuotoista yhteiskunnan eri aloille rahoittamalla erilaisia palkintoja. Kerätyistä varoista merkittävä osa tulee kuitenkin käyttää säätiön tarkoituksen toteuttamiseen kohtuullisen ajan kuluessa.

Niinpä syyskokouksessa 2006 hallitus linjasi toiminnan sellaiseksi, jolla turvataan säätiön yleishyödyllinen toiminta ja sen mukainen verovapaus. Säätiö noudattaisi verohallituksen ohjetta, jonka mukaan yhteisö ei saa suhteettoman suuressa määrin rahastoida tulojaan, vaan niitä on käytettävä yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen.

Avustusten jaon painopisteet ovat: 1.

2.

3.

4.

Yritysten kansainvälisyyttä ja muotoilua tukevat palkinnot.

Messujen yhteydessä jaettavat kannustus- tai tunnustuspalkinnot.

Suomalaisen elinkeinoelämän tunnetuksi tekeminen ulkomailla.

Messutoiminnan yleinen edistäminen sekä siihen liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen tukeminen.

Säätiön myöntämät apurahat ja palkinnot myönnetään ilman varsinasta hakumenettelyä, mutta säätiö ottaa vastaan ehdotuksia. Avustukset päätetään budjetin yhteydessä säätiön hallituksen kevätkokouksessa. Valmistelun tekee työvaliokunta asiamiehen esityksestä.

Avustuspolitiikan kriteerit Säätiön avustuspolitiikan tulee täyttää tuloverolain 22§:n kriteerit, jonka mukaan säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä ja sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin eikä se tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Yleishyödyllisen toiminnan periaatteiden mukaisesti Messusäätiön hallitus päätti, että jaettavien avustusten määrä on vähintään 50 % osinko- ja korkotuottojen määrästä sekä 2 % varallisuuden arvosta.

Messusäätiö palkitsi 2 500 eurolla vuoden 2019 vierasvenesataman Korpilahti Marinan.

Kuva © Suomen Messut.

17

Mesoaja 2020 Gaalan voittajat.

Kuva Š Suomen Messut

18

6. Säätiön varallisuus

S

uomen Messusäätiön alkupääoman muodosti 100 000 vanhan mk:n peruspääoma ja 100 000 vanhan mk:n käyttöpääoma, jonka Suomen Messut lahjoitti säätiölle. Lisäksi säätiön perustamiskokouksen yhteydessä otettiin vastaan jo aiemmin ilmoitetut 20,2 milj. vanhan markan lahjoitukset. Tästä suurin osa lainattiin aluksi takaisin Osuuskunta Suomen Messuille.

Seuraavina vuosina säätiön varallisuuden kasvu tuli yhdessä järjestelyistä messuista, joista Messusäätiö sai oman osuutensa. Alkuvuosina ja vielä 1960-luvulla keskityttiin varallisuuden kartuttamiseen apurahojen tai palkintojen jakamisen sijasta. Säätiön varallisuus piti sijoittaa varmalla ja tuloja tuottavalla tavalla ja tällaisia olivat Helsingin kaupungin liikkeelle laskemat oblikaatiolainat, korkeakorkoiset talletustilit ja tunnetut arvopaperit.

Vuonna 1993 hallitus kirjasi, että Messusäätiön sijoituspolitiikassa jatketaan nykyistä käytäntöä, jonka mukaan varat sijoitetaan riskittömästi ja enintään kolmen vuoden mittaisiin markkapohjaisiin korkopapereihin. Tämä mahdollistaisi myöhemmin säätiön osallistumisen messuhotelli-investointiin. Avustusten ja lahjoitusten tasoa tulisi jatkossa hivenen nostaa, jotta jaetut varat olisivat säätiön tarkoituspykälän mukaisella tavalla käytettyjä ja kattaisivat suuremman osan säätiön saamista tuotoista.

Varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla Kevätkokouksessa puheenjohtaja Matti Mäenpään kaudella 1999 säätiön sijoituspolitiikka nousi esille ja keskusteltiin sijoitusvaihtoehdoista, joilla päästäisiin korkeampaan tuottoon kuin siihenastisilla sijoituksilla, etupäässä korkeakorkoisilla talletustileillä. Hallituksen jäsen Harri Holkeri toikin esille sen, että vain osakkeet

tuottavat arvonnousua pitkän päälle. Tuolloin tehtiin merkittävä muutos sijoituspolitiikkaan ja päätettiin sijoittaa vapautuvista varoista 10 milj. mk kotimaisiin pörssinoteerattuihin osakkeisiin sekä loput sijoitettavista varoista korkorahastoihin pankkien välisen kilpailuttamisen tuloksena. Pörssiosakkeisiin sijoittaminen osoittautuikin tulevina vuosina hyväksi sijoitukseksi, kun yritysten jakamat osingot kasvoivat ja toisaalta korot laskivat. Tosin ns. it-kuplan puhjettua vuosituhannen vaihteessa osakekurssit ja tuotot tulivat myös alas.

Säätiölain mukaan säätiön hallituksen on erityisesti huolehdittava säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Sijoituspolitiikasta päättää Messusäätiön hallitus työvaliokunnan esityksen ja asiamiehen valmistelun pohjalta kevätkokouksessaan vuosittain, ja sijoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle jokaisessa kokouksessa.

Hallitus ja työvaliokunta eivät osallistu yksittäisiä osakkeita tai muita sijoitusinstrumentteja koskeviin päätöksiin ja salkunhoitoa kilpailutetaan määrävälein.

Messusäätiön tärkein sijoitus on noin 90 % omistusosuus Suomen Messut Osuuskunnasta, jossa säätiö toteuttaa omistajaohjausta osuuskuntakokouksessa.

Muun sijoitustoiminnan allokaatiosta päättää hallitus.

Sijoitustoiminnan tarkoituksena on turvata pääoman arvon säilyminen ja saada sille tuottoa korkojen ja osinkojen kautta. Tuottojen on turvattava pitkäjänteinen ja tasainen avustustoiminta. Korko- ja osakesijoitukset toteutetaan salkunhoitosopimusten puitteissa ja salkunhoitoa kilpailutetaan määrävälein.

Messusäätiön hallitus on päättänyt salkun hoitosopimuksista siten, että 35 % osakesijoituksista sijoitetaan ulkomaisiin osakkeisiin ja loppuosa osakesijoituksista sijoitetaan salkunhoitajien kotimaisten osakkeiden suositussalkkujen mukaisilla painotuksilla. Salkunhoitajat valtuutetaan salkun tasapainottamiseksi myymään enintään 30 % salkun markkina-arvosta saman tilivuoden aikana.

19

7. Hyvä hallinto M

essusäätiön käytännön hallinto on alusta asti hoitunut Suomen Messujen toimesta. Messusäätiön toimitusjohtajana eli käytännön asioiden hoitajana toimi Messujen toimitusjohtaja Olle Herold aina vuodesta 1956 vuoteen 1983, jolloin Herold jäi eläkkeelle ja uudeksi Suomen Messujen toimitusjohtajaksi tuli Matti Hurme, joka siis peri myös säätiön toimitusjohtajan tehtävät. Matti Hurmeen jäädessä eläkkeelle seuraava säätiön toimitusjohtaja 1.10.1993 alkaen oli niin ikään Suomen Messujen seuraava toimitusjohtaja Pentti Kivinen. Vuonna 2006 pöytäkirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran Messusäätiön toimitusjohtajan sijasta käytännön asioiden vastuullisena henkilönä asiamies, joka tosin tuolloin oli edelleen Suomen Messujen toimitusjohtaja.

Merkittävä henkilö Messusäätiön historiassa on ollut myös säätiön pitkäaikainen sihteeri lainopin kand. ja ekonomi Leo Erme, joka toimi säätiön sihteerinä 29 vuotta, vuodet 1962–1991. Hänet valittiin sihteeriksi, koska juridiset kysymykset vaativat yhä enemmän huomiota.

Vuonna 1966 perustetun sijoitustoimikunnan seuraajana 2000-luvulla säätiön asioita valmistelee työvaliokunta, joka vastaa sijoitustoiminnasta ja valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevat asiat. Varsinainen varallisuuden hoitaminen on jätetty ammattilaisille, salkunhoitajille. Nimitys- ja palkitsemistoimikunta on toiminut 2010-luvulta ja sen tehtävänä on valmistella hallituksen tulevia nimityksiä ja palkkioita. Nimitystoimikunta koostuu Suomen Messujen hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajista, Messusäätiön hallituksen puheenjohtajasta ja säätiön asiamies toimii sihteerinä.

Suomen Messusäätiön sääntöjen mukaisesti hallitus pitää vuodessa kaksi sääntömääräistä kokousta: kevätkokouksen viimeistään kesäkuussa ja syys­ kokouksen viimeistään lokakuussa. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja erovuorossa on aina vähintään kolmannes jäsenistä. Messusäätiön tilikausi alkaa 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta.

20

Hyvän hallinnon periaatteet Messusäätiön hallitus on vuodesta 2007 kirjannut säätiön sijoituspolitiikan, avustuspolitiikan ja omistajapolitiikan.

Hallituksen puheenjohtajan Matti Kavetvuon kaudella Messusäätiö on kirjannut vuonna 2011 hyvän hallinnon periaatteet. Hyvä hallinto perustuu säätiölakiin ja -asetukseen, säätiön sääntöihin sekä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:n laatimaan ohjeeseen.

Hyvän hallinnon varmistamiseksi noudatetaan seuraavia sääntöjä:

Hallitus, työvaliokunta ja asiamies Hallituksen muodostamistapa määrätään säätiön säännöissä. Hallituksen jäsenet edustavat säätiössä toimiessaan vain säätiötä, ei nimittäjäänsä tai muuta tahoa.

Hallitus johtaa, ohjaa ja valvoo säätiön toimintaa. Asiamies perehdyttää hallituksen uudet jäsenet säätiön toimintaan. Hallituksen kokoonpanossa tulee ottaa ­huomioon säätiön toiminnan tarpeet, hallituksen jäsenten vaihtuvuus sekä monipuolisuus.

Hallitus laatii itselleen työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksella on työ­ valiokunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen sekä asiamies. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokoukseen tulevat asiat.

Hallituksen kokouksista pidetään juoksevasti numeroitua pöytäkirjaa, joka liitteineen säilytetään luotettavasti ja pysyvästi.

Hallituksen jäsen tai säätiön toimihenkilö ei osallistu säätiössä asian valmisteluun, käsittelyyn eikä päätöksentekoon, jos kysymyksessä on säätiön ja edellä

mainitun henkilön välinen sopimus tai muu oikeustoimi tai jos henkilöllä on muutoin odotettavissa asiassa olennaista, säätiön edun kanssa mahdollisessa ristiriidassa olevaa etua.

Hallitus nimeää keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta asiamiehen johtamaan ja hoitamaan päivittäistä toimintaa. Suhteessa hallitukseen asiamiehellä on vain valmisteleva ja toimeenpaneva rooli. Asiamiehellä on oikeus tehdä sitoumuksia ja hyväksyä säätiön menoja talousarvioin puitteissa.

Hallituksen jäsenille ja asiamiehelle maksetaan hallituksen päättämä palkkio.

Hallituksen jäsenten ja asiamiehen lähipiiristä pidetään rekisteriä. Lähipiirisidonnaisuudet raportoidaan säätiön vuosikertomuksessa.

Hallitus tekee vähintään kolmen vuoden välein itsearvioinnin.

Säätiön toiminta Säätiön toiminta pohjautuu säätiön säännöissä kerrottuun säätiön tehtävään. Hallitus vahvistaa vuosittain avustuspolitiikan. Säätiö kerää varoja rahoittaakseen varsinaisen toimintansa. Säätiön hallitus päättää vuosittain sijoituspolitiikasta.

Valvonta Hallitukselle raportoidaan kahdesti vuodessa sijoitustoiminnan tulos ja apurahojen jako. Hallitus käsittelee kerran vuodessa säätiön toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintaa ainakin maineeseen, sijoitustoimintaan ja apurahojen jakoon liittyvien riskien osalta.

Säätiön asiamies hyväksyy säätiön kulut ja säätiön hallituksen puheenjohtaja asiamiehen kulut. Tilintarkastajat tarkastavat ja laativat tilintarkastuskertomuksen.

Säätiön toiminta 2020-luvulla Suomen Messusäätiöllä on jo 65 vuotta takanaan. Tänä aikana säätiön on vakiinnuttanut asemansa ja varallisuus on karttunut niin, että säätiön noteerattujen sijoitusten markkina-arvo oli viimeisen tilikauden päättyessä 2020 21 milj. euroa. Säätiön osuus Osuuskunta Suomen Messujen osuuspääomasta on noin 90 %.

Vuonna 2019 päättyneellä tilikaudella säätiö jakoi avustuksia, palkintoja ja apurahoja yhteensä yli 615 000 eurolla. Vuonna 2020 päättyvällä tilikaudella apurahojen ja palkintojen määrä putosi 377 000 euroon, sillä korona-pandemian takia moni messujen yhteydessä jaettava palkinto jäi jakamatta. Vuosittain jaettavien avustusten euromäärä vaihtelee jonkin verran, koska kaikkia palkintoja ei jaeta joka vuosi. Mutta jaettujen avustusten ja palkintojen kokonaismäärä on vuosittain ollut yli 400 000 euroa.

Kivisen jäädessä eläkkeelle Suomen Messujen toimitusjohtajan tehtävästä 2011 hyvää hallintotapaa noudattaen Suomen Messujen toimitusjohtajan ja Messusäätiön asiamiehen tehtävät eriytettiin. Pentti Kivinen jatkoi Messusäätiön asiamiehenä ja hänen seuraajanaan aloittaa 1.7.2020 Paul Taimitarha.

Vaikka Messusäätiö perustetiin aikanaan verojen keventämiseksi siten, että messujen yleishyödyllinen ja aatteellinen toiminta eriytetään säätiölle, on säätiö olemassa olonsa aikana tukenut suomalaista elinkeinoelämää ja messumedian kehittämistä merkittävällä tavalla jakamalla palkintoja ja avustuksia.

Verotus Säätiö toimii niin, että se täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit ja säilyttää verovapauden. Säätiö ei hakeudu arvonlisäverovelvolliseksi. Säätiö tekee vuosittain verottajalle veroilmoituksen sekä ilmoituksen säätiön jakamista apurahoista ja palkinnoista.

Viestintä ja avoimuus Säätiön viestintä perustuu avoimuuteen ja toimintatapojen läpinäkyvyyteen.

21

8. Suomen Messusäätiön hallintoelimet Hallituksen puheenjohtajat 1955-2020

kauppaneuvos Einar Ahlström 1955–1960

toimitusjohtaja Henrik Paulig 1960–1982

vuorineuvos Olavi Sohlberg 1982–1987

pääjohtaja Henrik Gestrin 1987–1992

toimitusjohtaja Risto Piepponen 1999–2005

vuorineuvos Matti Kavetvuo 2005–2016

vuorineuvos Keijo Suila 2016–2018

vuorineuvos Jorma Eloranta 2018–

22

toimitusjohtaja Matti Mäenpää 1992–1999

Sivun henkilökuvat © Lehtikuva * Kuvat © Suomen Messut

Messusäätiön toimitusjohtajat/asiamiehet

kauppaneuvos Olle Herold * 1956–1983

toimitusjohtaja Matti Hurme * 1983–1993

kauppaneuvos Pentti Kivinen * 1993–2020

KTM Paul Taimitarha 2020–

Hallituksen jäsenet 1955–2020 toimitusjohtaja Bengt Rydman..................................1955-1957 kauppaneuvos Einar Ahlström ................................1955-1960 toimitusjohtaja Hemming Hellman..........................1955-1961 toimitusjohtaja Carl Alfthan......................................1955-1964 kauppaneuvos Arvi Raikkala ...................................1955-1964, varajäsen 1965-1967 vuorineuvos Heikki Herlin .......................................1955-1965 teollisuusneuvos Yrjö Laine-Juva ............................1955-1967 kaupunginjohtaja Erik von Frenckell.......................1955-1970 kauppaneuvos Olle Herold ......................................1955-1987 merenkulkuneuvos Antti Wihuri ............................1956-1962 kaupunginjohtaja Eino Waronen .............................1956-1964 vuorineuvos Olavi Sohlberg .....................................1956-1987 pääjohtaja Lauri Paavolainen ...................................1958-1959, varajäsen 1955-1957 toimitusjohtaja Henrik Paulig ..................................1960-1982, varajäsen 1955-1959 FM Kai Kivijärvi .........................................................1961-1968, varajäsen 1955-1960 vuorineuvos Väinö Vartiainen .................................1962-1973 kauppaneuvos Kauko Ahlström ..............................1964-1983, varajäsen 1961-1963 vuorineuvos Waldemar Jensen ................................1965-1967, varajäsen 1961-1964 kaupunginjohtaja J A Kivistö ...................................1965-1967, varajäsen 1956-1964 varatuomari Julius Lagus ..........................................1965-1967, varajäsen 1955-1964 vuorineuvos Björn Westerlund ................................1967-1978, varajäsen 1966 VTM Veikko Sjöblom ................................................1968-1973 vuorineuvos E Tuomas-Kettunen ............................1968-1973 apul. kaupunginjohtaja Aatto Väyrynen ................1968-1974 toimitusjohtaja Osmo Oittinen .................................1968-1982 toimitusjohtaja Lauri Kirves .....................................1969-1985 toimitusjohtaja Heikki Bergroth ..............................1974-1975 toimitusjohtaja Reijo Selin .........................................1974-1976 teollisuusneuvos Torvald Lillja ................................1974-1979, varajäsen 1956-1973 apul. kaupunginjohtaja Veikko Järvinen ................1975-1978 vuorineuvos Gay Ehrnrooth .....................................1977-1979 johtaja Rolf Ilvesviita .................................................1977-1979

23

merenkulkuneuvos Matti Nurminen ......................1978-1986, varajäsen 1964-1977 apul. kaupunginjohtaja Pekka Alanen ....................1979-1980 hallituksen puh.joht. Pekka Herlin ..........................1979-1993 toimitusjohtaja Timo Laatunen ................................1980, varajäsen 1977-1979 johtaja Arne Berner ....................................................1980-1985 apul. kaupunginjohtaja Olavi Dahl .........................1980-1991 pääkonsuli Heikki Tavela .........................................1980-2000, varajäsen 1974-1979 vuorineuvos Stig Hästö .............................................1981-1985 toimitusjohtaja Risto Piepponen ..............................1982-2005 kauppaneuvos Eric Tallberg .....................................1983-1986, varajäsen 1972-1982 toimitusjohtaja Matti Hurme ....................................1984-2003, varajäsen 1982-1983 toimitusjohtaja Eino Rajamäki .................................1986-1991 VTK Erkki Hellstén ....................................................1986-2006 pääjohtaja Henrik Gestrin .........................................1987-1992 toimitusjohtaja Aarre Weiste ....................................1987-1992, varajäsen 1956-1986 vuorineuvos E O Mansukoski ..................................1988-1990 toimitusjohtaja Matti Mäenpää ................................1988-1999 vuorineuvos Pentti Herkama ...................................1989-1992 varatoimitusjohtaja Pentti Seppälä ..........................1991 -2005 apul. kaupunginjohtaja Carl johan Adolfsson .........1992-1998 toimitusjohtaja Kari Elo .............................................1992-2000 pääjohtaja Antti Potila ...............................................1993-2004 valtioneuvos Harri Holkeri ......................................1993-2007 vuorineuvos Matti Kavetvuo ...................................1993-2016, varajäsen 1988-1992 konsernijohtaja Curt Lindbom .................................1994-1999 ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ............................1999-2007 toimitusjohtaja Harri Malmberg ..............................2000-2001, varajäsen 1982-1999 vuorineuvos Jaakko Ihamuotila ...............................2000-2011 toimitusjohtaja Johannes Koroma ............................2001-2005, varajäsen 2000 johtaja Tauno Jalonen ................................................2001-2012 toimitusjohtaja Martti Mäenpää ..............................2002-2005, varajäsen 2001 toimitusjohtaja Hannu Penttilä ................................2004-2006 vuorineuvos Matti Sundberg ...................................2005-2013, varajäsen 2002-2004 toimitusjohtaja Terho Salo ........................................2006-2008 KTT Aatto Prihti .........................................................2006-2011, varajäsen 2005 pääjohtaja Antero Siljola ...........................................2006-2011, varajäsen 1993-2005 toimitusjohtaja Arto Hiltunen ..................................2007-2009 toimitusjohtaja Leif Fagernäs ...................................2007-2011 johtaja Jukka Ahtela ...................................................2007-2013

24

vuorineuvos Kari O Sohlberg ...................................2008-2013, varajäsen 2006-2007 ylipormestari Jussi Pajunen ......................................2008-2017 pääjohtaja Harri Sailas ...............................................2009-2012 toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ...................................2009-2018 vuorineuvos Jorma Eloranta ....................................2012toimitusjohtaja Mikko Pukkinen .............................2012-2013 kauppaneuvos Heikki Timonen ..............................2012-2014, varajäsen 1987, 2006-2011 kauppaneuvos Pentti Kivinen ..................................2012-2020, varajäsen 1987, 1994-2011 toimitusjohtaja Erkka Valkila ...................................2013-2015 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala .............................2013-2017 vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto .................2014-2016, varajäsen 2011-2013 toimitusjohtaja Jorma Turunen ................................2014-2018 vuorineuvos Keijo Suila ............................................2014-2019, varajäsen 2005-2013 toimitusjohtaja Jyri Häkämies ..................................2014vuorineuvos Matti Halmesmäki ..............................2015-2017, varajäsen 2014 kauppaneuvos Matti Niemi ......................................2016-2018 konsernijohtaja Jaana Tuominen .............................2017-2018 hallituksen puh.joht. Hannu Syrjänen ....................2017- , varajäsen 2014-2016 kansanedustaja Ben Zyskowicz ...............................2018- , varajäsen 2015-2017 toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen .........................2018pormestari Jan Vapaavuori .......................................2018toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen ............................2018-2019 hallituksen puh.joht. Leena Niemistö .....................2018- , varajäsen 2017 toimitusjohtaja Aleksi Randell .................................2019toimitusjohtaja Timo Jaatinen ..................................2019- , varajäsen 2014-2018 hallituksen puh.joht. Pauliina Tenhunen ...............2019toimitusjohtaja Pia Kalsta .........................................2019vuorineuvos Juha Rantanen......................................2020-, varajäsen 2017-2019

Hallituksen varajäsenet 1955–2020 apul.johtaja Olavi Parkkinen ....................................1955-1966 professori Jorma Serlachius ......................................1955-1967 yli-insinööri Ilmari Harki ..........................................1956-1960 toimitusjohtaja Herman Jansson ..............................1956-1963 FT C-E Olin .................................................................1956-1965 johtaja Toivo Salmio ..................................................1957-1971 maanviljelysneuvos Jouko Juuramo ........................1960 pääjohtaja Runar Hernberg ......................................1961-1982 eversti Valter Nordgren ............................................1965-1966 lakit.lis. Bror Wahlroos ..............................................1966 kaupunginjohtaja Hj Krogius ...................................1966-1967 varatuomari Sakari T Lehto ......................................1966-1972 kauppaneuvos H G Wetterstrand ............................1967-1974 varatuomari Nils Hellén ...........................................1967-1982 johtaja Heikki Paalanen .............................................1967-1986 DI Veikko Linna .........................................................1968-1973 apul.kaupunginjohtaja A K Loimaranta .................1968-1980 dipl.kauppias Aarno Pajunen ..................................1968-1982 toimitusjohtaja Olli Ikkala ........................................1973-1976 VTM Matti Höök ........................................................1974-1979 pääjohtaja Antti Aarnio-Wihuri ...............................1975-2004 vuorineuvos Onni Penttilä ........................................1978-1986 johtaja Arne Castrén ..................................................1980-1988 johtaja B-O Johansson ................................................1980-1988 apul.kaupunginjohtaja Aarne I Välikangas ...........1981-1988 toimitusjohtaja Waldemar Bühler ............................1981-1991 toimitusjohtaja Henrik Gestrin ................................1982-1986 toimitusjohtaja Heikki Heliö ....................................1982-1997 vuorineuvos Timo Vikström ....................................1984-1987 varatoimitusjohtaja Bror Felixson ........................1987, 1993-2014 kauppaneuvos Paavo Korpivaara ...........................1987-1992 kauppaneuvos Karl Nordgren .................................1988-1993 ylipormestari Raimo Ilaskivi ....................................1988-2001 vuorineuvos Asko Tarkka ........................................1988-2001 johtaja Erik Forsman ..................................................1989-1991 osastopäällikkö Sampsa Saralehto ...........................1989-1991 osastopäällikkö Juhani Huttunen ............................1989-2003

apul.kaupunginjohtaja Heikki S von Hertzen .......1991 toimitusjohtaja Kari Heikkilä ...................................1992-2000 apul.kaupunginjohtaja Antti Viinikka ....................1992-2001 osastopäällikkö Pirkko Haavisto .............................1992-2006 toimitusjohtaja Heikki J Perälä .................................1998-2000 päätoimittaja Jouko Lantto .......................................2001-2012 varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä ..........................2001-2015 toimitusjohtaja Hannu Vornamo .............................2002-2005 apul.kaupunginjohtaja Pekka Korpinen .................2002-2010 vuorineuvos Timo Peltola .........................................2002-2020 johtaja Heikki Pitkänen .............................................2005-2006 liittojohtaja Heikki Ropponen ..................................2006-2011 toimitusjohtaja Arto Ojala .........................................2007-2009 johtaja Pekka Pokela ..................................................2008-2009 johtaja Timo Kekkonen .............................................2008-2013 vuorineuvos Jukka Härmälä ....................................2008-2019 johtaja Jukka Koivisto ................................................2010-2011 apul.kaupunginjohtaja Pekka Sauri ........................2011-2017 toimitusjohtaja Christer Haglund ............................2012-2015 viestintäjohtaja Leena Jaakkola ................................2012-2015 toimitusjohtaja Juhani Pekkala .................................2012-2020 varatoimitusjohtaja Pia Pakarinen ...........................2013-2018 vuorineuvos Sakari Tamminen ................................2015-2016 toimitusjohtaja Antti Neimala ..................................2015-2018 toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen ...........................2015viestintäjohtaja Jouni Kemppainen .........................2016 viestintäjohtaja Jenni Järvelä ....................................2017-2018 apul.pormestari Anni Sinnemäki ............................2018toimitusjohtaja Sam G Nieminen .............................2018johtaja Tatu Rauhamäki ............................................2018-2019 hallitusammattilainen Anu Nissinen ......................2018toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen ......................2018pääekonomisti Mika Kuismanen .............................2018johtaja Markku Lahtinen ...........................................2018toimitusjohtaja Pia Pohja ...........................................2018toimitusjohtaja Laura Tarkka ...................................2019toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ................................2020toimitusjohtaja Timo Lappalainen ...........................2020toimitusjohtaja Annikka Hurme ..............................2020-

25

Oman pääoman kehitys 1956-2020 (muutettuna vuoden 2019 euroiksi)

€ 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0

26

1956

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

Sijoitusten markkina-arvo 1993-2020, milj. â‚Ź 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

1993

1995

2000

2005

2010

2015

2020

27

Jaetut avustukset ja palkinnot 1956-2020 â‚Ź

700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0

28

1956

1960

1970

1980

1990

2000

2010

2020

Avustukset ja palkinnot prosentteina korko- ja osinkotuotoista 1990-2020

140 120

%

100 80 60 40 20 0

1990

1995

2000

2005

2010

2015

2020

29

30