Kokonaisvaltaisesti kohti kontekstuaalisuutta ja elämyksellisyyttä Kontekstuaalis-pedagoginen -lähestymistapa opetussuunnitelman avaamisessa.
Ilmiö: Junior master chef Oppilaan rooli: Junior master chef /ruokalehden toimittaja Tehtävänanto: Onneksi olkoon! Ryhmänne on valittu Junior master chef -kilpailuun monien osallistujien joukosta! Tehtävänne on laatia kolmen ruokalajin menu alla olevien ohjeiden mukaan, valmistaa ja esitellä se arvoisalle raadille, joka valitsee voittajan arviointikriteerien perusteella. Onnea kisaan!
©mmmp2013
Kontekstuaalis-pedagoginen lähestymistapa pohjautuu kokonaisvaltaiseen, laaja-alaiseen pedagogiseen osaamiseen (Kuvio 1).
LAPSI
Kontekstuaalis-pedagoginen lähestymistapa konkretisoituu kokonaisvaltaisena oppilaan optimaalisen oppimisen mahdollistajana. (Kuvio 2).
©mmmp2013
Kontekstuaalis-pedagogisessa
lähestymistavassa
keskeiseen
asemaan
nousee
oppilaan
rooli
tiedonkäsittelijänä ja -rakentajana. Oppilaille konkreettisesti annetaan toimijan rooli, jonka avulla hän ”sukeltaa” aihepiirin tiedon pariin. Aihepiiri, ilmiö, nostetaan lapsen arkimaailmasta toisin kuin teemaopetuksessa, jolloin aihepiirit, teemat, nousevat opetussuunnitelmasta aiheita yhdistellen. Kontekstuaalis-pedagogisessa lähestymistavassa oppilaat useimmiten toimivat pienryhmissä, jolloin tosielämän tilanteita ja ongelmia ratkotaan ja työstetään yhteistoiminnallisin keinoin. Tämä tarkoittaa yhteistyötä niin oppilaiden kesken, opettajan avustuksella kuin mahdollisten sisällönasiantuntijoidenkin kanssa. Tietojen ja taitojen oppimisessa keskiössä on prosessioppiminen, jossa yhteistyöllä ja tiedon rakentumisella on keskeinen merkitys. (Meriläinen & Piispanen 2012.) Oleellista on monien perinteisessä opetuksessa keskeisiksi koettujen asioiden käänteinen tarkastelu:
tarkasteltava ilmiö nousee lasten arkielämästä (ei opetussuunnitelmasta)
oppimistehtävät ilmentävät arjessa olevia asioita ja edistävät 2000 – luvun taitoja
arvioinnin kriteerit annetaan oppilaille projektin alkaessa työn tavoitteellistamiseksi ja oppimisen mahdollistajiksi
kotitehtävien tehtävä ei niinkään ole kerrata opittua vaan toimia ennalta
TARKENNETTU TEHTÄVÄNANTO:
A. Osallistutte pienryhmänä Junior master chef – kisaan. Tehtävänänne on suunnitella kolmen ruokalajin (alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka) menu 20 henkilölle siten, että menussa yhdistyvät ruokaympyrän/ravintopyramidin eri osat (oikeanlaisessa suhteessa) ja menussa esiintyvät kaikki väriympyrän pää- ja välivärit. B. Ruuista valmistetaan näköistyypit taikataikinaa/muovailuvahaa hyödyntäen. C. Ruoka-annoksista tehdään houkutteleva esite/ sivu Gourmet Festival -reseptiblogiin. D. Koko menusta valmistetaan innostava mainosvideo, joka lähetetään kilpailuraadille arvosteltavaksi. Kilpailuraati: Martta-piiri/ 4H-kerho & luokanopettaja
Tämän Kontekstuaalis-pedagogisen opetuskokonaisuuden YHTEYS OPETUSSUUNNITELMAAN:
kertolaskua (MA)
mittayksiköt/muunnokset (MA)
kymmenten ja satojen ylityksiä (MA)
värioppi (pää- ja välivärit)(KU) ©mmmp2013
värien sekoitus (KU)
muovailu (KU)
kirjoitus (resepti) (AI)
ilmaisutaito (AI)
viestintä (AI, KU, TVT)
aihekokonaisuudet: ihmisenä kasvaminen, viestintä- ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, ihminen ja teknologia
TVT-taitojen kehittyminen:
Digikuvaus: kamera, kännykkä, Ipad
Kuvien siirtäminen haluttuun paikkaan jatkotyöstämistä varten
Kuvien sommittelu PicCollage – app -> kollaasin lähettäminen sähköpostiin jatkotyöskentelyä varten
Gourmet Festival -blogisivun työstäminen Blogger.com -> visuaalinen ilme, viestintä, kuvien, tekstien ja videoiden lisääminen sivustolle
Mainosvideon suunnittelu, käsikirjoitus, kuvaus, editointi ja viimeistely Storymaker – app (full version)
Videon siirtäminen Youtubeen ja upottaminen blogiin
OPETUSKOKONAISUUDEN ARVIOINTI Tynjälän (1999) mukaan kaikessa arvioinnissa pidetään tärkeänä arviointikriteerien selkeää ilmaisua arvioinnin vaatimuksista. Oppilailla tulisi olla selvillä jo heti opintojakson alussa arvioinnin muoto ja kriteerit, joiden avulla oppilaat suuntaavat energiansa ja ajatuksensa opiskeluun sekä oppimisen jäsentämiseen. (Tynjälä 1999, 174.) Kontekstuaalis-pedagogisessa
oppimisprosessissa
opetusjakson
arviointikriteerit
ovat
näkyvillä ja oppilaiden tiedossa opintojakson käynnistymisestä saakka. Arviointikriteerit ohjaavat
oppilaita
työskentelyssä
–
oppimiselle
asetetut
tavoitteet
toteutuvat
oppimistehtävissä, jotka pohjautuvat arviointikriteereihin. Tällä tavalla oppilaat ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja miten arviointi käytännössä toteutuu. (Meriläinen & Piispanen, 2012.)
©mmmp2013
Šmmmp2013
Šmmmp2013