Merimeloja 5/2009

RATA- JA MARATONMELONTA KAUSI 2009 Numero 5 / 2009

HAAHKAT ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA

Kuva: Tom Ahola

KOSKEN PYÖRTEISSÄ KYMIJOELLA

MERIMELOJIEN HALLITUS VUONNA 2009 Nimi/tehtävä Musakka Henrik Simojoki Petra

Puhelin Puheenjohtaja Hallituksen sihteeri

Rautavuori Rauli Simojoki Petra

Varapuheenjohtaja Jäsensihteeri Taloudenhoitaja Koski- ja poolojaosto Nuorisojaosto Rata- ja maratonjaosto Retkijaosto Turvallisuus Vajamestari

Miettinen, Aarne Ritvos, Heikki Karila, Ilmo Roivainen Martti Koivula, Heikki

0451 242505

050 357 0916

044-527 4936 040-570 3376

0400-902776

Sähköposti pj@merimelojat.fi sihteeri@merimelojat.fi vpj@merimelojat.fi toimisto@merimelojat.fi talous@merimelojat.fi koski_poolo@merimelojat.fi nuoriso@merimelojat.fi rata@merimelojat.fi retki@merimelojat.fi turva@merimelojat.fi vajamestari@merimelojat.fi

TOIMIHENKILÖT Nimi/Tehtävä Simojoki, Petra Räisänen, Ari Pulkkinen, Jussi

Puhelin 050-357 4507 045-7880 9504 0400-974 317

Taipale, Hannu Hämäläinen, Jyri Laari, Jussi Kanniainen, Panu Vartiainen, Eija

Toimiston hoitaja Verkkosivujen vastaava Mäntysaaren isäntä Virkistysvastaava Skorvön isäntä Koskivastaava Poolovastaava Ratavastaava Koulutusvastaava

040-585 0822 040-548 1663 050-500 4901 040-512 5535 040-720 2707

Sähköposti toimisto@merimelojat.fi www-vastaava@merimelojat.fi mantys_is@merimelojat.fi virkistys@merimelojat.fi skorvo_is@merimelojat.fi koski@merimelojat.fi poolo@merimelojat.fi rata@merimelojat.fi koulutus@merimelojat.fi

Luostarinen, Leena Karisaari, Raili Kekäläinen, Päivi Ojala, Matti

Taloussihteeri 09-241 2525 Merimelojan päätoimittaja 0400-142 118 Merimelojan taittaja Vahtimestari 050-3038396

taloussihteeri@merimelojat.fi mm_lehti@merimelojat.fi mm_taitto@merimelojat.fi vahtimestari@merimelojat.fi

Ylimelamies SYKSY ON VALINTOJEN AIKAA

V

edet ovat vielä avoinna Helsingin edustalla joten melontakausi jatkuu. Säät ovat lajia tänä kesänä suosineet. Seuran järjestämille retkille, iltamelontoihin ja muihin seuran tilaisuuksiin ovat jäsenet osallistuneet aktiivisesti.

Tänä päivänä kirjoitetaan paljon siitä, että vapaaehtoistyöhön on vaikea saada ihmisiä puhumattakaan sitä, että he sitoutuisivat seuran yhteisten asioiden hoitoon pidemmäksi aikaa. Minun mielestäni seuran tilanne on muuttunut olennaisesti parempaan suuntaan, talkoisiin ja muihin seuran tehtäviin seuran jäsenet ovat ilmoittautuneet innokkaasti ja oma-aloitteisesti, sekä lisäksi olemme saanet lupaukset jo pidemmän aikaa avoinna oleviin taloudenhoitajan ja seuran lehden päätoimittajan tehtäviin. Henkilöt ovat ammattitaitoisia, ja kuluvan vuoden uusia jäseniä. He ovat erinomaisia esimerkkejä aktiivisuudesta ja halusta toimia mukana seurassa. Ja tietenkin sillä tavoin pääsee helposti seuran toimintaan mukaan ja kehittämään sen toimintaa.

Ne jäsenet, jotka eri syistä eivät ole voineet työpanoksellaan tukea seuran toimintaa, ovat kiitettävästi hoitaneet oman osuutensa maksamalla seuran kassaan talkoomaksunsa. Sillä rahalla olemme voineet maksaa toimiston hoitajan palkan ja lisäksi ostaa seuran ulkoMerimeloja 5/2009

puolelta sellaisia palveluja, joihin talkoolaisia on ollut mahdotonta löytää.

Kuluvan vuoden aikana melontakoulut ovat olleet täynnä. Ja mikä parasta, kurssin suorittaneista on valtaosa liittynyt seuraan jäseniksi. Seura on saanut kuluneena vuonna yli 150 uutta ja innokasta lajin harrastajaa. Lokakuun alussa järjestettyyn uusien jäsenien iltaan osallistui n 40 jäsentä. Tämän vuoden tilaisuus oli seuran kannalta erityisen mukava, sillä uudesta jäsenkunnasta löytyi intoa perinteisen puurojuhlan järjestelytoimikuntaan ja lisäksi vielä sitoutumista vastuullisten tehtävien hoitamiseen seuran hallinnossa.

Seuran tärkein kokous, sääntömääräinen syyskokous on marraskuussa ja siellä valitaan erovuoroisten hallitusten jäsenien tilalle uudet. Seuran hallituksessa on nyt puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Sääntöjen mukaan hallitukseen voi kuulua enintään kaksitoista jäsentä, joten lisää mahtuu ja työtä varmasti riittää kaikille. Tänä vuonna hallitus on ollut ’herraseura’, joten seuran naisjäsenet voisivat etsiä keskuudestaan sopivia naisia hallitukseen, jotta saisimme asioiden kehittämiseen myös toisenlaista näkökulmaa.

Syyskokouksessa käsitellään myös seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio tulevalle vuodelle. Seuran talous on pysynyt vakaana, maksuja ei ole tarvinnut muuttaa moniin vuosiin. Mikäli toimintaan ei tehdä olennaisia muutoksia, kyetään nykyisillä tuloilla rahoittamaan myös ensi vuoden toiminta ja investoinnit.

Hallitus on jo ryhtynyt työstämään ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, joten nyt tarvitsemme vinkkejä ideoita ja ajatuksia, kaikki ehdotukset ovat tervetulleita. Ne otamme varmasti huomioon, vaikka kaikkea ei ehkä voida toteuttaakaan.

Merkitkää kokousajankohta jo nyt kalentereihinne ja tulkaa paikalle keskustelemaan seuran toiminnasta ja tulevaisuudesta.

Syysterveisin Henrik Musakka Ylimelamies 3

HALLITUS TIEDOT TAA Hallituksen kokouksessa 19.9. tehty seuraavia päätöksiä:

1. Julkaistaan ’kaverimelotusta’ koskevat periaatteet 2. Kohina ry:n Kymijoen tukikohtaan hankitaan seuralle avaimia.

Niitä saa Aarne Miettiseltä panttimaksua vastaan.

3. Vajarakennusten korjaussuunnitelma tilataan ammattikorkeakoulun oppilastyönä.

4. Seura järjestää Seppo Paavolan johdolla melontaohjaajakurssin kokeneille melojille keväällä 2010.

5. Hätäensiapukurssi järjestetään vajalla 27.10., ja EA1-ensiapukurssi keväällä 2010.

6. Päätettiin hankki lisäksi meloja, aukkopeitteitä ja turvaliivejä.

Tulevia tapahtumia: Seuran syyskokous 24.11.

Seuran puurojuhla 28.11.

Hallituksen kokoukset 17.11. ja 15.12.

ia

Ruskaa ja runtt

Skorvön ruskaretki melottiin omatoimiretkenä 25.- 27.9. Saareen kokoontui 23 merimelojaa, joista 8 lähti lauantaina 32 km päiväretkelle Porkkalanniemen ympäri ns. runtille, muiden viettäessä saaripäivää. Seuran keskustelupalstalla on julkaistu Juha Posion raportti myötätuulimelonnan ja surffauksen vauhdittamasta retkestä.

4

Merimeloja 5/2009

TALVEN KUNTOSALIVUOROT Merimelojien kuntosalivuoro talvikaudella 2009/2010 Pirkkolan liikuntapuiston voimailusalilla.

Merimelojille on järjestynyt remonttiin menneen uimastadionin kuntosalin tilalle vuoro Pirkkolan liikuntapuistosta 4.9.2009– 23.4.2010. Vuoro on joka perjantai klo 20.00–21.00, poislukien 25.12., 1.1. ja 2.4.

Salivuoro on Merimelojat ry:n jäsenille maksuton. Paikka on Pirkkolan liikuntapuiston voimailusali.

Ohjattu venyttelytunti merimelojille juhlasalissa 23.6.2009. Osallistujia oli salintäydeltä. Kuva Heikki Koivula.

Merimeloja 5/2009

5

SUOMI MELOI 2009 IISALMESTA KOTKAAN

Merimelojien Suomi Meloo -joukkuelaisia lähdössä iltapäivän melontaosuudelle vaihtopaikalta (11.6. klo 13:30).

Vasemmalta Veikko, Elina, Henkka, Matti ja Rolle.

Kuva Heikki Koivula.

Merimelojien Suomi Meloo joukkue melajuhlapaikalla 11.6.2009. Vasemmalta Matti, Rolle, Veikko, Ingrid, Elina, Ritva, Tuula, Auli ja Henkka Kuva Heikki Koivula.

6

Merimeloja 5/2009

Tervetuloa 28. marraskuuta, kostuttamaan glögillä suuta, etsimään puurosta mantelia, nauttimaan puhvetin antimia seurassa erinomaisessa rytmimusiikin soidessa.

PERINTEISET PUUROJUHLAT Merimelojien majalla 28.11. 2009 klo 18.00 alkaen.

Sauna lämpimänä klo 18 alkaen.

Puuro- ja glögitarjoilu alkaa klo 19.

Ohjelma alkaa klo 20.

Musiikista huolehtii

-yhtye klo 22 alkaen.

Talkoopanoksia tarvitaan seuraaviin tehtäviin: – Myytäväksi tarvitaan suolaista ja makeaa purtavaa (ilmoita mitä aiot tuoda) – Salin koristelijoita iltapäiväksi – Myyjiä puhvettiin ja puuronkeittäjiä – Arpajaispalkintojen lahjoittajia – Siivouspartiolaisia sunnuntaiksi Tutun käytännön mukaan seura tarjoaa puuron ja glögin. Jokainen tuo omat juomansa makuunsa mukaan. Myynnissä on tämän lisäksi edullista suolaista ja makeaa purtavaa ja rajattu määrä olutta ja siideriä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset talkoisiin: paavo-pekka.ruotsalainen@kiinteistotahkola.fi

Merimeloja 5/2009

7

KOSKEN PYÖRTEISSÄ KYMIJOELLA

Valmiina koskeen. Taustalla tukikohta Kontti.

Kuva: Heini Aaltonen

M

erimelojat järjesti perinteikkään koskimelonnan alkeis- ja jatkotason kurssin Kymijoen Pernoolla 14.–16.8.2009. Pääsyvaatimuksina kurssille oli Merimelojien jäsenyys ja kohtuulliset melontataidot sileällä vedellä. Kurssilaiset olivatkin enemmän tai vähemmän kokeneita merimelojia, joista osa oli noviiseja virtaavassa vedessä, osalla oli takanaan jo useampi puljausreissu koskessa. Neljäätoista kurssilaista opasti koskimelonnan saloihin kahdeksan kokenutta vetäjää, pääjehuna Merimelojien koskivastaava Jyri Hämäläinen.

Koskimelonnan tukikohta Kontti Yöpyminen kurssilla tapahtui hulppeissa puitteissa. Kohinan eli Koskimelonta ry: n vastikään valmistunut tukikohta, Kontti, majoitti kurssilaiset. Arkkitehdin suunnit8

telema ja pääosin talkoovoimin rakennettu Kontti tarjosi riittävät tilat yli 20-päisen koskimelontaryhmän yöpymiseen, ruokailuun ja saunomiseen. Illalla katseltiin screeniltä koskimelontavideoita hieman Pernoota vaativammissa koskissa sekä kuvia koskimelontareissuilta.

Merimelojat on lunastanut ainakin vuodelle 2009 käyttöoikeuden Kohinan Konttiin, joten seuran jäsenillä on mahdollisuus käyttää Konttia tukikohtana Kymijoen reissuilla. Oma tai seuran kalusto on tosin syytä tuoda mukanaan, sillä käyttöoikeus ei ulotu Kohinan paatteihin.

Koskikurssin kautta paremmaksi melojaksi Jyri Hämäläisen mukaan koskikurssi on erinomainen tapa aloittaa koskimelonta turvalMerimeloja 5/2009

lisesti kokeneessa seurassa. Perusmelontataidot riittävät alkuun; lopun voi opetella kokeneempien melojien opastuksella ja itse koskessa puljaten. Eskimokäännöstäkään ei ole välttämätöntä osata etukäteen, vaan koskimelontaan perehtyminen voi nimenomaan antaa virikkeen harjoitella sitä. Opetustaitoisten vetäjien neuvonnassa ainakin kaksi kurssilaista oppi eskimokäännöksen jo koskikurssin aikana.

Koskimelontakokemus antaa pontta myös joki- ja merimelontaan sekä esimerkiksi kanoottipooloon. Kurssin vetäjät arvioivat, että monet taidot, jotka koskimelonnan kautta harjaantuvat, ovat periaatteessa samoja, joita tarvitaan merimelonnassakin: kova tuuli ja aallokko luovat samankaltaisia olosuhteita kuin kosken pyörteissä, ja niitä voi koskimelonnan kautta oppia käyttämään uudella tavalla hyväkseen.

Karoliina Luoto kertoi hakeutuneensa kurssille juuri halusta kehittyä melojana. Merimelontakokemusta hänellä oli jo kuuden vuoden ajalta, mutta nyt Luoto kokeili ensimmäistä kertaa koskimelontaa. Hän arveli, että erityisesti jokiretkillä koskessa opituista tekniikoista saattaisi olla hyötyä. Luoto kiitteli erinomaisia ohjaajia ja kurssilla vallinnutta hyvää ja kannustavaa tunnelmaa: kaikkia opastettiin ja tuettiin heidän omalla tasollaan koskessa. Missään vaiheessa Luotoa ei varsinaisesti pelottanut, vaikka uintireissuiltakaan ei täysin vältytty. Hauskempaa kuin kosken laskeminen oli hänen mukaansa itse virrassa telmiminen ja harjoittelu. Hyvistä kokemuksista huolimatta Luoto ei usko siirtyvänsä merimelonnasta koskimelonnan puolelle: ”Meriretket on mun juttu. Ehkä tulen uudestaan vielä koskikurssille joskus. Ja jos oppii eskimokäännöksen, on varmasti eri fiilis lähteä koskeenkin harjoittelemaan.”

Heini Aaltonen

KOKOUSKUTSU Merimelojat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 24.11.2009 klo 18.00 vajalla!

Kokouksessa käsitellään: – sääntömääräiset asiat Tervetuloa!

Hallitus

Merimeloja 5/2009

9

na

M

p

M a ra

to n

me

lon

n

k il M

tugalissa r o P t ailu

T

änä vuonna järjestävänä maana toimi melonnan mahtimaana tunnettu Portugali ja kilpailukaupunkina historiallinen Porto. Melontakeskus oli perustettu noin 15 km Porton eteläpuolelle pieneen Crestuman kylään, jylhien kukkuloiden katveeseen, Douro-joen rannalle. Majoituspaikkana toimi uusi Holiday in Express hotelli Leea Palmeira Amergosan alueella. Bussit sukkuloivat tunnin välein hotellin ja kilpailupaikan välillä matkan kestäessä noin 0,5–1,5 tuntia suuntaansa.

Portugali Euroopan läntisin maa Atlannin valtameren äärellä. Noin 10:n miljoonan asukkaan kansa on ahdettu 1/3 suhteessa Suomen pinta-alaan. Portugali maana on äärettömän kiinnostava johtuen maan historiasta. Väistämättä historia on jättänyt jälkensä sekä maahan, että sen asukkaisiin. Aikoinaan foinikialaiset tulivat käymään kauppaa. Roomalaiset rakensivat teitä ja kaupunkeja. Maurit rakensivat linnoituksia ja toivat tullessaan viljakasveja, mantelitarhat, riisin ja appelsiinin.

10

Mm. espanjalaiset ja germaanit nahistelivat väestön kanssa muuten vain hyvällä menestyksellä. Rajoja sekä kaupunkien nimiä muutettiin ja kansa kärsi. Portugalin kukoistuksen kausi alkoi 1400-luvulla prinssi Henrik Purjehtijan käynnistämien tutkimusmatkojen myötä. Portugalilaiset ovat olleet aina merenkulkijoita. Maineikkain heistä oli meritien Intiaan löytänyt Vasco Da Gama (1497).

Tavaravirta kääntyi siirtomaista Portugaliin ja maa vaurastui. Suuri maanjärjestys tuhosi Lissabonin pääkaupungin lähes kokonaan (1755). Onnetonta tapahtumaa voidaankin pitää virstanpylväänä maan kurjistumiseen.

Porto Teollistunut satamakaupunki, joka sijaitsee jyrkällä rantatörmällä Douro-joen suulla.

Vanhat rakennukset ovat erittäin kiinnostavia historiansa takia. Entisöintiä tehdään ripeässä tahdissa, koska kaupunki haluaa pois teollisuuskaupungin maineesta ja satsata turismiin sekä upeisiin hiekkarantoihin. Uusi, juuri avattu metrorata (70 asemaa) tekee 1.5 minuutin vuoroväleillä oman vaikutukMerimeloja 5/2009

sensa. Hälyisä ja ruuhkainen Vanhakaupunki on myös kokemisen arvoinen. Espanjasta saakka Atlantiin virtaava Douro-joki on aina ollut Porton vaurauden lähde. Laaksojen kuuluisat viinitarhat tuottavat useita eri viinilajikkeita, kuuluisin Portviini Brändillä terästettynä (VV&J Graham’s 1820).

Kilpailut Järjestäjät olivat rakentaneet juhlavat puitteet kilpailujen onnistumiselle rahaa ja aikaa säästämättä. Douro-joki on maineensa veroinen (leveys 200-300m). Uskomaton ristiaallokko, kova tuuli sekä lisänä pitkät jokituristilaivat, jotka porhalsivat keula vaahdossa melojien keskellä. Monille melojille tuli uintireissu ja tietysti pahemmassa tapauksessa keskeyttäminen. Kilpailut alkoivat tutuilla Master-sarjoilla 35–70-vuotiaiden ikäluokissa. Sarjasta riippuen matkan pituus oli 17,4 km–22 km, 4–5 kierrosta ja yhtä monta kanootin kantoa. Kantopaikka oli vaativa; aluk-

Merimeloja 5/2009

si 50 m jyrkkää mäkeä, sen jälkeen 1000 m löysää hiekkaa kanootti olalla. Rantautuminen tapahtui laiturille ja vesillä lähtö hiekkarannasta. Suomalaiset veteraanit menestyivät hyvin: 60v. sarjassa Ruoveden Pentti Sahi pokkasi kultaa ja 65v. sarjassa Merimelojien Unto Elo pronssia. Merimelojia kisoissa edusti myös Leo Kaukiainen, joka otti työvoiton kramppien kanssa tuskaillessaan. Sekin ihme koettiin, että käännöskahinassa C-meloja huitaisi Leoa melalla rintakehään. Kaikkea sitä sattuu, silti 7. sija. Pentti Sahi ja Unto Elo osallistuivat vielä K2-kilpailuun 60v.sarjassa, mutta harmikseen kanootin kaatuminen vei tavoitellun mitalisijan. Uintireissusta huolimatta 4. sija. Yleisen sarjan kilpailuissa Merimelojista oli mukana Heikki Ritvos. Heikki ja Pirkka-Melojien Tommi Ritala meloivat miesten 30 km K2-kilpailussa 24. sijalle.

Leo Kaukiainen

11

RATA- JA MARATONMELONTA KAUSI 2009

R

ata- ja maratonmelonnan kilpailukauteen kovimmin tavoittein ja panostuksin lähteneet Petteri Pitkänen ja Ilkka Ritvos eivät päässeet koko kesän aikana näyttämään kaikkea potentiaaliaan. Kolmas maajoukkuemelojamme Heikki Ritvos puolestaan meloi nousujohteisen kilpailukauden, joka huipentui paikkaan maratonmelonnan MM-joukkueessa. Ilkalla kauden päätähtäin oli alunperin kansainvälisissä nelikkökilpailuissa. Keväällä Ilkka jäi pahasti tyhjän päälle kun selvisi, ettei tänä vuonna Suomesta saada koottua kasaan nelikkömiehistöä ratamelonnan arvokisoihin. Peten kauden puolestaan pilasi selkävamma. Kotimaassa Merimelojat niitti menestystä laajalla rintamalla nuorissa ja maratonin veteraanisarjoissa.

Mitaleita radan SM-kisoista Ratamelonnan aikuisten suomenmestaruuksista melottiin Kangasalla 10.–12.7. ja Lahdessa 29.–30.8. Vaikka joukkueen iskukyky ei tänä vuonna ollut parhaimmillaan, saatiin kohtuullista menestystä silti maistaa.

Parhaista yksikkösuorituksista vastasi 200 metrillä SM-hopeaa ja 500 metrillä pronssia voittanut Pete. Kaksikoissa Pete ja Ilkka voittivat hopeaa 500 ja 1000 metrillä, Heikki ja Kimmo Ahonen ottivat puolestaan yllätyspronssin 5000 metrillä. Merimelojien nelikköjoukkue koki pahan takaiskun kun paljastui, ettei Peten selkä kestänyt kilpailemista.

Peten tilalle miehistöön nostettiin vasta 16vuotias varamies Alex Barta, joka selvisi hienosti vaikeassa paikassa. Kokoonpano, jossa meloivat Heikki, Ilkka, Kimmo ja Alex piti Merimelojien nelikön mitalikannassa 1000 metrin pronssilla ja 5000 metrin hopealla.

Radalla mitalikokoelmaansa kartutti myös veteraanimeloja Jyri Aulio.

12

Menestystä radan nuorisomestaruuskisoista Lahdessa 25.–26.7. melottuihin ratamelonnan nuorisomestaruuskisoihin saatiin mukaan totuttua suurempi joukkue, kiitos viiden täksi kaudeksi Merimelojiin siirtyneen nuoren urheilijan. Menestyskin oli hyvää, vaikka suurimmalla osalla melojistamme oli tänä vuonna sarjoissaan myös vuotta vanhempia kilpailijoita. Yksiköllä mitalisijoihin pystyivät Alex ja Fiona Geiger. Miehistökajakeissa mitaleita pääsivät maistamaan myös Fanny Geiger, Eero Luoma, Elias Paakkinen ja Toni Tahvanainen. Joukkueemme nuorin meloja Eveliina Luoma meloi myös vahvasti ja sijoittui yksiköllä kuudenneksi pari vuotta vanhempien kilpailijoiden seurassa.

Seurojen välisessä pistekilpailussa Merimelojat sijoittui kolmanneksi, mikä sivuaa kaikkien aikojen parasta sijoitustamme. Aikaisemmat kolmannet sijat olivat niinkin kaukaa kuin vuosilta 1978 ja 1979. Hyvästä sijoituksesta huolimatta pitää muistaa, että tänä vuonna siihen riitti tavanomaista matalammat pisteet, ja jos nuorisotoimintamme halutaan pitää vireänä jatkossakin, on meidän saatava vuosittain mukaan enemmän uusia harrastajia. Urheilijoiden lisäksi kiitokset menestyksestä ansaitsevat myös valmennustyötä tehneet Jill ja Kia Taegen, sekä Heidi Lagström.

Merimelojat edelleen johtava maratonseura Maratonmelonnassa Merimelojat on ottanut tiukan otteen asemastaan Suomen parhaana seurana. Seurojen välisessä SM-pistekilpailussa Merimelojat otti ylivoimaiseen tapaan kolmannen peräkkäisen voiton, ja oli selvästi paras seura myös kansallisen kilpailusarjan, maratoncupin seurakilpailussa. Tampereella 22.–23.8. järjestetyissä SMMerimeloja 5/2009

kilpailuissa Heikki voitti pronssia yksiköllä miesten yleisessä sarjassa ja Rauli Rautavuori oli seitsemäs. Kaksikossa Heikki voitti mestaruuden yhdessä Pirkka-Melojien Tommi Ritalan kanssa. Tänä vuonna myös kaikki SM-kisoihin osallistuneet veteraanimelojamme; Jyri Aulio, Unto Elo, Hannu Taipale, Jyri Juslén ja Kimmo Ahonen voittivat mitalit omissa ikäluokissaan.

Merimelojat kilpailujärjestäjänä Ehkä näkyvintä Merimelojien järjestämää kilpailutoimintaa olivat viikottaiset ”Keskiviikkokisat”. Vuoroviikoin 4 km ja 10 km matkoilla järjestetyt 18 kilpailua keräsivät yhteensä ennätykselliset 126 osanottokertaa. Kokonaispisteissä ykköseksi meloi Heikki, toiseksi Rauli. Myös Peten meloma 4 km reitin uusi reittiennätys 16.43 ansaitsee tulla huomatuksi.

Heinäkuun puolivälissä tavallisen keskiviikkokisan sijaan järjestettiin maratoncupiin

kuulunut 10,0 km kisa. Tällä kertaa voitot karkasivat vieraspaikkakuntalaisille. Naisten kisan voitti Tampereen Vihurin Nina Itkonen, miesten Euran Kanoottiklubin Vesa Tainio.

Syyskuun alussa Merimelojat järjesti maratonmelonnan nuorisomestaruuskilpailut, sekaparien SM-kilpailut ja maratoncupin finaaliin. Sopivan kilpailupaikan löytäminen aiheutti alkuun vaikeuksia, mutta lopulta erinomaiseksi ratkaisuksi osoittautui Rusutjärvi Tuusulassa. Aikuisten kilpailut keräsivät suomalaisittain poikkeuksellisen suuren osanoton, mutta nuorissa nähtiin harmittavan vähän osallistujia muista seuroista. Merimelojien nuoret olivat kuitenkin aktiivisesti mukana näyttämässä parastaan. 16-vuotiaiden kisassa Alex meloi kolmanneksi. 14-vuotiaiden kisasta muodostui Merimelojien jäsenten välinen Eeron viedessä mestaruuden ennen Eliasta ja Tonia.

HR

Kuvassa on nuorten SM-pronssia voittanut poikien nelikkömme (Alex Barta, Elias Paakkinen, Eero Luoma ja Toni Tahvanainen).

Merimeloja 5/2009

13

Virkistysretki Kuivasaareen

V

irkistysjaosto järjesti elokuun 23. päivänä retken Kuivasaareen. Reipas 13-henkinen melojajoukko lähti sunnuntaina aamupäivällä vajalta avomerelle päin. Itse pääsin yllättäen apuvetäjäksi, kun Johannes ilmoittautui sairaspoissaolevaksi.

Keli oli loistava. Lämmintä oli, eikä aallokko keinuttanut kajakkeja.

Välillä taivas oli pilvien peitossa, mutta paljon näkyi myös aurinkoa. Mukana oli myös aloittelevia melojia, jotka vajalla kartasta totesivat, että tästähän tulee aika pitkä retki. Mutta rohkeasti kaikki lähtivät mukaan, koska tarkoitus virkistysretkillä on leppoisaa tahtia ja nautiskellen viettää aikaa merellä.

Silloin matkaa voi kertyä paljonkin ilman, että ketään tarvitsee onkia ohjaajan hinausköyden päähän.

Reitti kulki Jätkänsaaren reunaa pitkin etelään. Laivaväylä Jätkänsaaren ja Pihlajasaaren välillä on nykyään leveämpi, kun keskellä oleva matalikko on ruopattu ja kaksi väylää on yhdistetty yhdeksi. Toinen hieman pidempi reittivaihtoehto on ylittää väylä Melkin eteläpäässä Koirakarin suuntaan.

Siellä väylä on kapea ja samalla ylitetään toinen väylä. Valitsimme kuitenkin lyhimmän reitin, koska liikennettä ei ollut paljon. Menimme Pihlajasaaren väliköstä ja jatkoimme Harmajalle päin suorinta reittiä oikaisten. Väylä ennen Harmajaa on todella leveä, noin kilometrin, ja laiva oli juuri tulossa Helsingistä. Itse menin Viinakuvulle maihin siksi aikaa, että laiva menisi ohitse. Olen tänä kesänä käynyt ihmettelemässä saaristoluontoa maissa monessa saaressa, missä en aikaisemmin ole käynyt. Tämä on ollut mah-

14

dollista koska hankin keväällä ”maastokajakin” eli polyeteenisen muovikajakin. Maista käsin ihmettelin, kun retkijoukkue jakaantui ainakin kahteen ryhmään, josta toinen näytti suuntaavan ensin Kuivasaaren suuntaan ja toinen Harmajalle. Laiva meni kuitenkin ohi ja ryhmät kohtasivat lopulta onnellisesti Harmajan länsipuolella, jossa kokoonnuttiin ryhmäkuvaa varten. Alkuperäinen tarkoitus oli käydä opastetulla käynnillä Harmajan luotsiasemalla, mutta maihinnousulupa oli peruttu viime tingassa. Harmajalta melottiin suoraan itään päin Kuivasaareen.

Kuivasaari on puolustusvoimien saari, jonne on normaalisti maihinnousukielto. Meillä oli kuitenkin lupa ja opas odottamassa saarella. Rantauduttuamme söimme eväitä. Eräillä ei ollut kunnon lounasta mukana, mutta lohdutussuunnitelmana oli palata Suomenlinnan kautta, jolloin tarjolla olisi ollut ravintolaruokaa. Opas kertoi mielenkiintoista historiaa saaren rakennuksista ja toiminnasta. Päänähtävyys kierroksella oli saaren 12tuumainen kaksoistykki. Siihen liittyy maanalaisia tiloja, joissa on mm. varavoimalaitos, huippusalainen, kotimaista tekoa oleva tietokone, jolla tykki osataan tähdätä oikein (mikäli tietokoneen ohjelma toimii) sekä ammusvarasto. Itse tykkitorni on nelikerroksinen ja kiipesimme ahtaissa tiloissa tikkaita Merimeloja 5/2009

pitkin ylimpään kerrokseen, josta piiput sojottavat ulos. Valtava tykki laukeaa pienen pienestä napista, jonka päälle melkein vahingossa astuin kun se on laitettu keskelle lattiaa. Toivottavasti piiput eivät koskaan osoita Mäntysaareen päin silloin, kun vierailijoita tallustelee tykkitornissa. Tykki tosin on jo eläkkeellä puolustustehtävistä. Sillä ammutaan silloin tällöin kunnialaukauksia, kuten esimerkiksi Raid-elokuvassa on näytetty.

Paluumatka ei mennytkään suunnitellusti Suomenlinnan kautta, koska monet halusivat jo kotiinpäin lyhyempää reittiä. Palasimme Pihlajasaaren kautta, missä ravintola oli auki muutamalle nälkäiselle melojalle. Suurin osa kuitenkin jatkoi rantautumatta vajalle. Matkan kokonaispituudeksi tuli GPS:n mukaan 26 km (meno 13.7 km ja paluu 12.3 km). Vesillä oltiin vajaa viisi tuntia ja maissa Kuivasaaressa taidettiin olla puolitoista tuntia. Lisää kuvia Kuivasaaresta löytyy osoitteesta: http://share.ovi.com/album/tomahola.Kuivasaari2009.

Tom Ahola

Merimeloja 5/2009

15

Haahkat Itäisellä Suomenlahdella 26.7. – 31.7.2009 Lepohetki Aarholman kallioilla. Kuvaaja Irja Ruuska

M

onet tietävät, että Merimelojissa on kuuden naisen ryhmä, jota Haahkoiksi kutsutaan. Haahkoihin kuuluvat Anneli, Arja, Irja, Kerttu, Marja-Liisa ja Tuija. Meitä yhdistää samanlainen huumorintaju, positiivinen asenne elämään, into kokeilla kaikkea uutta ja tietysti melonta. Olemme tehneet useana kesänä noin viikon mittaisen melontaretken eri vesillä. Tänä kesänä lähdimme itäiselle Suomenlahdelle Heikkosen Tiinan Meloja 3/2007:ssa olleen artikkelin ’Aamiainen silokalliolla’ innoittamana. Päätimme tehdä retken päinvastaisessa suunnassa, että pääsisimme loppuviikosta ystävän mökille Haapasaaren lähelle saunomaan. Retkelle osallistui viisi haahkaa, koska Tuija ei valitettavasti päässyt mukaan.

Sunnuntai

: Kajakit auton katolle, korvapuustikahvit Regatassa ja ei kun menoks kohti uusia seikkailuja! Lähdimme iltapäivällä merelle Haminan Tervasaaresta auringon 16

paistaessa ja meloimme Hietasaaren kautta Pitkä-Kotkan upeille kallioille yöksi. Kajakin kärjethän on muotoiltu kuohuviini- ja viinipullojen mallisiksi ja 5 kajakkia x 2 kärkeä…

Ensimmäisiä silokallioita juhlistimme tietysti kuohuviinipullolla.

Maanantai: Aamulla nautimme aamu-

uinnista, laakeista kallioista ja auringosta.

Lähdimme liikkeelle vasta klo 11.00, kuten monena muunakin aamuna. Tutustuimme Tammioon ja sen museoon. Jatkaessamme kohti seuraavaa yöpaikkaa Lanskeria, saimme jo nauttia pienestä vastatuulestakin.

Rannassa tuli veneilijäporukka jututtamaan meitä, katsoivat selälle ja kysyivät, että ’mihin ne miehet jäivät?’ Kun miehiä ei näkynyt, totesivat, että onpa urheita naisia. Tämä sama toistui viikon aikana toisenkin kerran.

Kun 50+ naisia ei juuri kehuta, ei olla kauniita eikä komeita, niin ollaan sitten urheita!

Merimeloja 5/2009

Tiistai: Rauhallisten aamutoimien jälkeen

lähdimme melomaan Ulko-Tammioon ja siellä kuluikin monta tuntia. Sinä aikana oli tuuli noussut ja kun lähdimme suojaisasta poukamasta tavoitteena meloa Kilpisaareen, kohtasimmekin aikamoisen vastatuulen. Tässä kohtaa suunniteltu suunta petti ja kun osa lähti melomaan länteen (minne oli helpompi mennä), muut tulivat perässä ja olimmekin aivan uudessa paikassa. Päätimme meloa Kärenmaalle, josta löytyi suojaisa poukama rantautua. Illalla kokkailimme lämpöisillä kallioilla niin, että jokainen toi ruokaa kajakistaan yhteiseen 3-ruokalajin illalliseen. Oli paljon mukavampaa viettää ilta näin kuin puskea väkisin vastatuuleen!

Kokemuksena voi todeta, että tutussakin porukassa, ei-virallisella retkellä, pitäisi aina sopia, kuka toimii kartanlukijana, ketä seurataan ja mihin välietappiin pyritään. Kovassa tuulessa ja aallokossa kokenutkin porukka hajoaa helposti ja kommunikointi on hankalaa.

Keskiviikko: Tuulien takia lähdimme

poikkeuksellisesti vesille jo klo 8.00, koska tavoitteenamme oli päästä iltapäivällä Haapasaareen. Meloimme ensin Koivuluotoon, mutta tarkempi tutustuminen saareen jäi seuraavaan kertaan. Täältä jatkoimme matkaa Kilpisaareen ja edelleen Eteläkarien kautta Haapasaareen. Eteläkarien kohdalla meitä tervehtivät kymmenet ja taas kymmenet ruokit, jotka kiersivät siivet viuhuen meidän ympärillä kuin kunniakierroksia tehden. Saapuminen auringonpaisteiseen Haapasaareen tuntui juhlalta. Nautimme saarelaisten tapaan ’kässärit’ yli 100-vuotiaan osuuskaupan pihalla sekä kahvit ja jäätelöt kioskilla. Tämän jälkeen meloimme lähisaareen erään ystävämme mökille, jossa meitä odotti kalakeitto, täytekakku, kylmä olut ja kuuma sauna – mahtavaa!

jen korkeudeksi 1 m ja niiden väliksi 6 m. Oli ihanaa kellua niillä, katsoa kun kaverit aina välillä hävisivät näkyvistä, mela vaan vilahti.

Päivätauko pidettiin Aarholmassa, missä oli reissun upeimmat kalliot. Yöksi tultiin Hietamaahan; viimeinen ilta silokallioilla, viimeiset herkut kajakista, viikon kokemusten muistelemista, haikeutta – nytkö tämä retki jo loppuu.

Perjantai

: Meloimme leppoisassa myötätuulessa takaisin Haminan Tervasaareen.

Ilokilometrejä (ei siis hikikilometrejä) kertyi 108 km.

Meillä oli kelien suhteen uskomaton viikko, sillä saimme nauttia silokallioiden lattialämmityksestä, poutakelistä ja sopivista tuulista. Tapasimme paljon uusia ihmisiä matkan varrella, kuulimme erilaisia tarinoita.

Nauroimme omille kommelluksille, paransimme maailmaa, nautimme upeasta luonnosta – täydellistä energiatankkausta talven varalle.

Tervasaaresta lähdimme kahvien jälkeen sateiselle kotimatkalle Helsinkiin, paitsi Arja ja Marja-Liisa, jotka suuntasivat Koitereelle vetämään kajakkeja kanervikossa. Se on sitten oma haahkajuttunsa.

Kerttu Virtanen

Yhteistä kokkausta.

Kuvaaja Anneli Lahti.

Torstai

: Runsaan aamupalan jälkeen pääsimme nauttimaan upeista mainingeista matkalla kohti Aarholmaa. Arvioimme aaltoMerimeloja 5/2009

17

Kiitos vajasaaren talkoisiin osallistuneille!

Meitä oli paikalla poutaisella vajasaarella 85 merimelojan talkooporukka, josta ennakkoon ilmoittautuneita oli jo 50 henkeä.

Talkoissa mm. vaihdettiin saunan kiukaan vastukset ja kivet, rakennettiin kajakkiteline uusille pienille kajakeille ja tehtiin käyttöoikeuskaluston käyttötilastoja Juhlasali ja sen kalusto siivottiin, käyttöoikeuskaluston eviä korjattiin ja vene nostettiin talviteloille unohtamatta moottorin makeavesihuuhtelua. Päätteeksi saimme nauttia emännän riittoisasta talkoosopasta ja kuumista makkaroista. Erityiskiitos Sinikalle, Mariannelle, Matille, Rikulle, Jussille ja Pekalle hyvin hoidetusta vastuunkannosta.

vajamestari Heikki

18

Merimeloja 5/2009

valokuvat Kari Sivonen

PÄÄTOIMITTAJALTA Seuraava Merimeloja ilmestyy 9. helmikuuta 2010 ja aineiston deadline on 22 tammikuuta. Ensi vuoden alusta lähtien Merimelojan toimittamisesta vastaa Teemu Koivisto. Omasta puolestani kiitän kaikkia Merimelojan kirjoittajia ja seuran jäseniä yli neljä vuotta kestäneestä hyvästä yhteistyöstä. Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja suotuisia melontasäitä!

Vajalla tavataan!

Raili Karisaari

Merimeloja 5/2009

19

MERIMELOJAT RY Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.fi PÄIVYSTYS Puhelin 050 357 4507 Huhtikuu-syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka-maaliskuu: kk:n ensimmäinen tiistai klo 18–19 MAJAN VARAUKSET Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.fi kohdasta majan vuokraus.

PANKKIYHTEYDET: Nordea 120030-9910: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea 240018-35487: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki

Päätoimittaja: Raili Karisaari, puh. 0400–142 118 e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen.

Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Julkaisija: MERIMELOJAT RY Kirjapaino: Kopio Niini Oy

20

Taitto: Päivi Kekäläinen e-mail: mm_taitto@merimelojat.fi Ilmoitushinnat: Koko sivu 170 €, 1/2 sivu 90 €, toistoalennus 25 %

Ilmestymisaikataulu vuonna 2009 dead- postitus linet päivät: I 23.1.

10.2.

II 20.2.

10.3.

III 17.4.

5.5.

IV 21.8.

8.9.

V 9.10. 27.10.

Merimeloja 5/2009