äät lähtivät vajasaaren ympäristöstä huhtikuun puolenvälin jälkeen ja muutenkin meri on jo vapaa jäistä tätä kirjoittaessani. Pitkä ja luminen oikea talvi on takanapäin. Aktiivisimmat ovat jo meloneet Skorvöseen saakka. Kauden alkajaisiksi on ahkeroitu erilaisilla talkoilla.
Vajasaaren rakennuksien kunnostus alkoi jo talvella. Uusi vajamestarimme Matti on ahkerasti kuvannut, tutkinut ja miettinyt mahdollisuuksia saada vinossa olevat vajat suoristettua ja kestämään taas kovaa käyttöä. Ensimmäinen talkooporukka kokoontui kahtena päivänä jo viikkoa ennen varsinaisia kevättalkoita suoristamaan vanhaa käyttöoikeusvajaa. Intoa yhteiseen tekemiseen oli ja työt sujuivat, rakennus oikeni ja kestää taas suorassa jonkin aikaa. Samalla selvitetään varsinaista vajojen peruskorjausta lähivuosien aikana ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla: mitä tehdä ja missä järjestyksessä sekä ennen kaikkea mitä kaikki maksaa. Mikäli seuran varat eivät riitä, pitää tehdä itse osa töistä, ottaa lainaa ja selvitellä mahdollisuuksia saada erilaisia avustuksia kaupunkikuvalle arvokkaiden rakennusten säilyttämiseen.
Tässä yhteydessä pyydän kaikkia niitä jäseniä ilmoittautumaan, joilla on tuollaiseen toimintaan asiantuntemusta, esimerkiksi
korjausrakentamiseen, rakennuslupa-asioihin, avustusmahdollisuuksiin tai jotain muuta asiaan liittyvää. Hallituksella noita taitoja on vähän, intoa sitäkin enemmän. Mainio tilaisuus hankkia runsaasti talkoopisteitä.
Seuran jäsenet ovat suorittaneet talkoovelvoitteensa mainiosti. Kaksi kolmannesta osallistuu seuran toimintaan vapaaehtoistyönä ja loput maksavat talkoopanosmaksunsa. Näin voi jokainen hoitaa velvoitteensa ja seura on voinut palkata osa-aikaisen toimihenkilön hoitamaan tehtäviä, joihin kenenkään on vaikea sitoutua pitkäksi aikaa.
Seura sai talvella suruviestin, kun Ingrid Aminoff kuoli tammikuun lopussa nopean ja ankaran sairauden murtamana. SuomiMeloo-joukkue menetti ahkeran ja innostavan vetäjänsä, retkijaosto iloisen ja aina hyväntuulisen retkenvetäjänsä ja koko seura hyvän melontatoverin ja hyvän ystävän. Seura osallistuu Suomi Meloo –tapahtumaan joukkueella, mutta ilman alusta asti mukana ollutta joukkueen johtajaansa.
Toivotan kaikille iloista melonta kesää ja sopivia säitä ja menestystä kilpailuihin osallistujille!
Henrik Musakka Ylimelamies
päätöksiä/tiedotuksia Hallituksen maalis- ja huhtikuulta
Kevätkokous
Seuran kevätkokous päätti hyväksyä viimevuoden hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille.
Viime vuoden toimintakertomus on julkaistu seuran nettisivuilla ja tilinpäätös kokonaisuudessaan sekä tilintarkastajien lausunto on noudettavissa toimistolta jäsenpäivystysaikoina.
Hallituksen
kokouksien päätöksiä maalis- ja huhtikuussa
” Vajan salia voidaan vuokrata torstaisinkin juhlakäyttöön, mikäli liikuntakäyttöä ei ole.
” Päätettiin olla hankkimatta pankin luottokorttia seurakäyttöön.
” Bussin ja seuran peräkärryjen käytöstä eri jaostojen tarpeisiin päätettiin.
” Seuran jäsenet voivat osallistua seuran kustannuksella Kanoottiliiton hyväksymälle melontaohjaajakursseille. Seura kuitenkin edellyttää, että kurssin suorittaneet hoitavat talkoopisteensä vetämällä retkiä, melontakursseja tai melotuksia.
” Päätettiin jatkaa Kohinan kontin käyttöoikeutta viime vuoden tapaan. Lisätietoja Aarnelta.
” Seppo Paavola vetää seuran oman melontaohjaajakurssin 13.–15.08. Seuran jäsenten osallistuminen kurssille on maksutonta. Muut maksavat käyvän hinnan mukaan.
” Päätettiin hankkia ”aavikkolippiksiä” myyntiin seuran toimistoon.
” Päätettiin olla vakuuttamatta jäsenten omaa kalustoa seuran tiloissa. Kukin jäsen huomioikoon kalustonsa kotivakuutuksessaan.
” Heikki Ritvos edustaa seuraa Kanoottiliiton kevätkokouksessa.
JÄSENASIOITA
Ennen melontakauden aloittamista huolehdithan, että jäsenmaksusi on hoidettu. Vajasaarella liikkumiseen ja kulkukortin hallussapitoon on oikeus vain asianmukaisen jäsenmaksun maksaneilla jäsenillä. Lähetämme pian karhulaskut niille, joiden vuoden 2010 suoritusta emme ole saaneet. Niiden avainkortit suljemme kesäkuussa, jotka eivät ole reagoineet karhulaskuihinkaan tai toimiston yhteydenottoihin.
Jos en ehdi tai pysty melomaan tulevana kautena, mitä teen? Nyt on viimeinen hetki ottaa yhteyttä toimistoon, jos haluaa välttyä normaalisuuruiselta jäsenmaksulta. Yleensä suosittelemme edullisempaa kannatusjäsenyyttä, jos joutuu väliaikaisesti keskeyttämään melonnan.
Jos aion erota seurasta, mitä teen? Ota yhteyttä toimistoon ja ilmoita asiasta. Jäsenmaksun maksamatta jättäminen ei ole automaattinen eroilmoitus. Sitä paitsi erotessa avaimet on palautettava, joten ”hiljainen katoaminen” ei ole suositeltavaa. Jälkiselvittäminen teettää meille vain ikävää ja turhaa työtä.
Perun jäsenyyteni tältä vuodelta! Pidän välivuoden jäsenmaksusta! Ei kai tarvitse palauttaa avainkorttia, koska se on sitten valmiina minulla!
Tässä on muutama esimerkki, jotka eivät ole mahdollisia. Joko olet seuran jäsen ja maksat jonkin jäsenmaksuluokan mukaista jäsenmaksua tai et ole seuran jäsen, etkä maksa mitään jäsenmaksua. Välimuotoja tai räätälöityjä maksuja meillä ei ole käytössä (Ks. syyskokouksen hyväksymä hinnasto). Avainkortin hallussapitoon
ovat oikeutettuja vain vajasaaren palveluista maksavat jäsenet, eivät esim. kannatusjäsenet tai ulkojäsenet. Suljemme toki aiheettomat avainkortit, mutta kortit pidetään kierrossa ja palautettuja jaetaan seuraaville tarvitseville. Uuden kortin voi lunastaa helposti, sitten kun sitä taas tarvitsee. Muistithan, että maksamme avainpantit takaisin jokaisesta palautetusta avaimesta!
En ole melonut koko vuonna, täytyykö minun maksaa talkoolasku? Eikö riitä, että on maksanut jäsenmaksua kannatusmielessä, eikä kuluttanut seuran kalustoa ollenkaan?
Jos on maksanut vajasaaren palveluihin oikeuttavan normaalin jäsenmaksun, kuuluu siihen talkoovelvoite. Jos ei ole ehtinyt vajasaarelle koko kesänä, saattaa tuntua epäreilulta maksaa sekä jäsenmaksu että talkoomaksu. Kannattaa miettiä nyt kauden vasta käynnistyessä miten voisin suorittaa kaksi talkoopistettä, jotta välttyisin ensi vuoden tammikuussa lähetettävältä maksulta. Jos maksut rassaavat eikä ehdi melomaan, niin kannattaa ajoissa harkita aiemmin mainittua kannatusjäsenyyttä. Tuona aikana ei siis ole talkoovelvoitetta!
Sitten vielä vakiomuistutus: ilmoitathan aina viipymättä osoitteen- tai nimenmuutokset toimistoon, jotta saisit varmasti lehdet ja laskut oikeaan osoitteeseen. Toimistosta voi hakea
Asioidessasi toimiston kanssa riittää kaikkiin ilmoituksiin sähköpostin lähettäminen osoitteeseen toimisto@merimelojat.fi tai jäsenpäivystyksessä käynti. Puhelimeen vastataan yleensä vain jäsenpäivystysaikana.
Toimistoterveisin
Petra
IRTOTAVARAT HUMALLUODOLLA
Vajasaaren vajoihin on vuosien mittaan kertynyt irtonaista tavaraa, joiden omistajasta ei ole tietoa. On meloja, kelluttimia, aukkopeitteitä, liivejä, juomapulloja ja kaikenlaista muuta.
Kaikki esineet tullaan merkitsemään teipinpätkällä. Jos huomaat, että tavarasi on merkitty, niin niin ole ystävällinen ja merkitse nimesi ja yhteystietosi selvästi niihin ja tarvittaessa siirrä asianmukaisempaan paikkaan. Mikäli teipinpalalla varustettuja esineitä ei ole nimikoitu tai siirretty vuoden 2010 syystalkoisiin mennessä, niin ne siirtyvät seuran hallintaan.
Ter Vajamestari
Masa
Kuva Tuula Palaste
Vuosittain toistuvat vajatalkoot, tuhannet vapaaehtoiset työtunnit ja sadat innokkaat kädet ovat pitäneet huolta vajojen peruskunnosta. Nyt on tultu siihen tilanteeseen että iso remontti on edessä vanhojen kanoottivajojen kohdalla. K-vajassa osa lattian alla olevista betonianturoista on uhkaavasti kallistunut Merikannontien suuntaan, osa on kokonaan kaatunut. Rakennusten pohjahirret ovat osin lahonneet, osa niistä on luisumassa pois paikoiltaan. Molemmat vajat, erityisesti K-vaja, on valunut keskeltä Regattaan päin. Y-vaja oli 11 cm vinossa Sibelius-monumentin suuntaan koska sen laiturin puoleinen kulma oli painunut noin kahdeksan senttiä, saman vajan parveke oli lisäksi siirtynyt ja oli irti saman kulman kohdalta.
Y-vajaa on oikaistu kallioon ankkuroituun renkaaseen kiinnitetyllä vaijeritaljalla, 17.-18. huhtikuuta pidetyissä talkoissa myös vajaa nostettiin ja oikaistiin reilusti lisää. Vaja asettui aika mukavasti paikoilleen lauantaina, 15 melojan, 5000 lbs:n taljan, 12 tönärin ja kolmen kahdeksan tonnin tunkin avulla, tosin paneeleja jouduttiin rippaamaan sekä vinotukia avaamaan koska ne panivat hanttiin oikaisuvaiheessa. Sunnuntaina seitsemän melojaa naputteli paneelit takaisin, pulttasi kulma ja levytuet sekä suoritti viimeistely fixsauksia. Lattiat naputellaan takaisin umpeen kevättalkoissa 25.4.2010.
Olen ollut yhteydessä kolmeen yritykseen joilla on kokemusta tämän tyyppisestä korjausrakentamisesta. Yritykset ovat AH Rakennuttajapalvelut Oy, Arkkitehtitoimisto Livady Oy sekä Konsultointi KAREG Oy. AH Rakennuttajapalvelut Oy on suorittanut vajasaaren saunan ja pesutilojen kuntokartoituksen vuonna 2008. Yritysten tarkemmat tiedot ja referenssit löytyvät Internetistä. Näiden yritysten edustajat ovat tulossa katsomaan sekä arvioimaan mitä, miten, millä aikataululla ja mikä tulee olemaan vajarakennusten korjaustapa sekä kustannusarvio.
MERIMELOJIEN VAJAVANHUKSET, IKÄÄ 70+ VUOTTA
– kunto keväällä 2010
Kuvia korjattavista / uusittavista kohteista.
irronnut antura
irronnut antura
kaatumassa oleva antura ja toinen rapautumassa.
hirsi putoamassa anturalta
anturat vinossa
painunut ja rapautunut antura
hirsi ja antura hajonnut
anturat vinossa
hirsi putoamassa pois anturalta
Tässä on vain osa korjattavista ja uusittavista kohteista. Lisää näkee vajojen alle katsomalla, sieltä näkee, miksi peruskorjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä viimeistään ensi vuoden aikana.
19.4. Lauri Saarinen Arkkitehtitoimisto Livady Oy:stä kävi katsastamassa vajojen kuntoa. Hän oli sitä mieltä että Yvaja ei vaadi mittavaa korjaustyötä kuin Merikannontien puoleisten anturoiden osalta. Mutta K-vaja on paljon huonommassa kunnossa anturoiden osalta koska niistä suurin osa on kaatunut tai vinossa sekä osa alatukihirsistä on luisumassa pois anturoiden päältä eli osa vajasta on sivuttain valunut alas Regattaan päin.
Samassa yhteydessä Lauri Saarinen totesi vajaremontista että hän ottaa yhteyttä kaupunginmuseoon, koska sieltä mahdollisesti saataisiin virallinen lausunto vajojen korjaustarpeesta. Kaupunginmuseon lausunto on hyvä olla liitteenä myös korjausavustuksia anottaessa varsinkin kun lähdetään anomaan rahoitusta EU:lta korjauskustannuksiin.
Paikkoja, mistä korjausavustuksia kannattaisi hakea, mieleen tulee seuraavia, esim.: Museovirasto, OPH, Kanoottiliitto, Vanhojen puurakennustenyhdistys tai vastaava, Veikkaus, Stadi, Liikuntavirasto ja EU:n mahdolliset lähteet. Minulla ei ole näistä sen kummempaa tietoa, mutta jos seurasta löytyy jäseniä joilla on tietoa tämän tyyppisistä hommista, niin otamme kaiken tiedon ja opastuksen kiitollisina vastaan.
Mielestäni meidän ei kannata antaa varsinaista korjausurakkaa kenenkään tehtäväksi ennen kuin tiedämme, paljonko tulemme saamaan varsinaisia tukiavustuksia remonttia varten, sekä olemme saaneet alustavan kustannus-arvion.
On myös pohdittava mihin panemme evakkoon joutuvat kanootit korjaustöiden alettua. Vajojen lattiat kun tullaan purkamaan anturoiden ja lahonneiden runkorakenteiden uusimisen vuoksi.
pystytuki siirtymässä pois alahirreltä
Onko kenelläkään Merimelojien jäsenellä yhteyttä Rajasaarta hallinnoiviin elimiin? Jos sieltä saisi vuokratuksi ne tiilirakennukset vajojen remontin ajaksi, niistä kun olisi laiturille matkaa vain noin 50m?
Kevät- ja yhteistyöterveisin
Vajamestari Masa
laatta ja betoni halki
Y-vajan painunut kulma
22.5. KEVÄTTALKOOT
Kevättalkoot lauantaina 22. toukokuuta klo 12:00-18:00
MÄNTYSAAREN KEVÄT JA KESÄ
Mäntysaaren kausi alkoi jo talvella, jää kantoi pitkälle kevääseen. Vaikka lumikerros merellä oli ohut, niin saareen kinostunut lumi haittasi kulkemista, lumikengät olivat poikaa. Kävijöitä oli sangen mukavasti.
Kauden 2010 tapahtumat:
Kevättalkoot 22. toukokuuta
Retkivaruste-esittely 23. toukokuuta
Täysikuumelonta 27. elokuuta
Mäntysaaren Meripäivät 28. elokuuta
Kesällä Mäntysaaressa saattaa olla muutakin toimintaa, jäsenten ja saaren isännän vireystilasta riippuen. Vajasaaren Löylykerho on keskustellut mm. omatoimisista pelastautumisharjoituksista, sitovista solmuhetkistä, melontanavigaation perusteista ja monesta muusta mahdollisesta teemasta. Näistä lauteiden lisäksi seuran postituslistalla.
Silloin kokoonnumme joukolla talkoilemaan Mäntysaareen. Ohjelmassa on perinteiseen malliin saaren siistimistä, hiukan haravoimista, rönsyilevien ruusupuskien harvennusta, puiden pilkkomista, kiukaan puhdistus, hormin nuohous, saunan ja mökin siivousta, naapurimökin paloittelua. Kaikenlaista pientä.
Kalliolla grillataan, tarjolla on talkooevästä, mukavaa seuraa, keväistä meriluontoa. Yhdessä olon hyviä hetkiä. Muistellaan myös viimekeväistä Suurta Linnunpönttöskabaa, jota tuki Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys kahdella komealla telkänpöntöllä. Seurasta kukaan ei ennättänyt kuitenkaan kilpailuun osallistua. Tämä on oivallinen tilaisuus tutustua Mäntysaareen, oikein konkreettisestikin :-).
Sauna on luonnollisesti lämpöisenä.
Seuraavana päivänä, sunnuntaina 23. toukokuuta on retkijaoston omatoiminen retkivaruste-esittely. Paikalla olevat melojat esittelevät käytännössä koeteltuja eli siis toimiviksi havaittuja retkivarusteitaan, joten tämäkin tilaisuus on erittäin sopiva melontataivaltaan aloittelevalle. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni retkimelontaa harrastanut saapuu vehkeitään myös esittelemään.
Sauna on luonnollisesti lämpöisenä.
Virkistysjaosto järjestää yhteislähdön vajalta sunnuntaina klo 11:00, lisätietoja asiasta seuran foorumilla sekä postituslistalla.
Herkkuna tai sokerina pohjalla on silloin julistettava Mäntysaaren melontaretkiruokareseptikilpailu. Mieti jo nyt, millaista retkiruokaa haluat itse mieluiten syödä tai vaihtoehtoisesti tarjota parhaalle kaverillesi, nehän eivät välttämättä ole samoja tai edes saman makuisia... Mäntysaaressa näistä lisää.
P28.8. MERIPÄIVÄT
Mäntysaaren Meripäivät lauantaina 28. elokuuta
Perinteiset Mäntysaaren Meripäivät on järjestetty jo vuodesta 2008, perinteitä siis on. Tapahtuma on elokuisen täysikuun aikaan, joten perjantaina on ollut Täysikuumelonta. Jokaisella kerralla on ollut loistava sää, olemme saaneet meloa kirkasta kuunsiltaa pitkin tyynen meren sileällä pinnalla, tuulenkestävien kynttilöiden ja lyhtyjen valaistessa kajakkien takakansia. Upeaa, komeaa ja mieleenpainuvaa.
Lauantaina on Loistava Luotonpolku, johon Mäntysaaren toimintaa tukevat yritykset ovat lahjoittaneet hienoja palkintoja, näistä tarkemmin seuran nettisivuilla, kohdassa Retkisaaret. Lisäksi harjoittelemme heittoliinan heittoa, oletko muuten itse koskaan kokeillut? Lisäksi istumme nuotiopaikalla, grillailemme retkieväitä, päätämme Mäntysaaren melontaretkiruokareseptikilpailun voittajasta ja arvioimme muutenkin mm. kuluvaa kautta. Luonnikasta yhdessäoloa. Sauna on luonnollisesti lämpöisenä.
Edellisinä vuosina Mäntysaaren meripäivillä on vieraillut viranomaisia, sekä venepoliisi että merivartiosto on käynyt nokipannukahveilla ja kertonut omasta toiminnastaan, vesiliikenteestä Helsingin edustalla sekä vastannut kysymyksiin. Tätä valaisevaa ja antoisaa toimintaa jatkamme tänäkin vuonna.
Mäntysaaren toiminnasta siis tarkemmin seuran verkkosivuilla, osoite on www. merimelojat.fi. Katso kohta Retkisaaret ja sieltä Mäntysaari. Seuraa myös seuran keskustelufoorumia, sinnekin pääset edellä olevan verkkoosoitteen kautta. Lisätietoja ja tarkennuksia saapuu postituslistalla olijoille, kai olet muistanut liittyä?
Muista Mäntysaari! Mainiota melontakautta toivoo Jussi Pulkkinen mantys_is@merimelojat.fi
Ingridiä muistellen
Kun Ingrid tanssi Merimelojien pikkujouluissa tapansa mukaan loppuun asti, ei olisi uskonut, että kahden kuukauden kuluttua hän menehtyisi rajuun sairauteen. Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, kun ajattelee häntä, on iloisuus ja positiivisuus. Vasta, kun asiat olivat todella kurjasti eli oli kylmä, märkä, nälkä eikä leiripaikkaa tunnu löytyvän, Ingrid sanoi: ”Tää ei oo enää kivaa!”. Vaikka melan lapa katkesi, ei hätää, paikattiin se purkin kannella ja matka jatkui. Kerran, kun autoon oli murtauduttu, puuttuva ikkuna korvattiin muovilla ja niin porukka pääsi kotiin. Vaikka polvi ei taipunut venähdyksen jälkeen, retkelle mentiin kuitenkin. Kun kelit olivat kurjat, Ingrid sanoi: ihan varmasti huomenna paistaa aurinko. Ikuinen optimismi auttoi monissa pikku vastoinkäymisissä. Ingrid oli intohimoinen retkimeloja ja luonnonystävä. Kanoottiliiton retkimerkin neljällä timantilla eli 22500 retkikilometrillä hän sai kolmantena melojana Suomessa ja viides timantti sekä 26000 km oli seuraava tavoite. Toissa kesänä Ingrid osallistui Venäjällä jokiretkeen, jossa oli useita kymmeniä koskia. Hänellä kyllä riitti seikkailunhalua ja rohkeutta.
Yhteisiä reissuja meillä kertyi kymmeniä. Usein oli pientä seikkailua, varsinkin kevätja syysretkillä. Kajakkipyörät olivat mukana ja niiden avulla siirryimme maitse uusiin ve -
siin, ei kyllä aina todellakaan helposti. Kerran toinen vetäjä oli katsonut maantiekartasta sinisen viivan eli vettä, siis sinne! Ensin kahlattiin koski alas ja parin päivän seikkailujen jälkeen vesi loppui kokonaan. Joten nostettiin kajakit vaan pyörien päälle ja mentiin pitkin metsiä maantielle ja 13 km: n päästä löytyikin jo vähän enemmän vettä. Mutta pian piti homma jättää taas kesken ja lähteä hakemaan autot. Ingrid liftasi ja kun auto pysähtyi, miespuolinen toinen meloja ryntäsi piilosta mukaan autoon. Näin päästiin väljemmille vesille. Missään vaiheessa tunnelma ei latistunut, huumorilla selvittiin ja hauskaa oli, varsinkin jälkeenpäin.
Ingrid oli mukana vetäjänä kaikissa Suomi Meloo -viesteissä 25 vuoden ajan. Seura-lehden haastattelussa v.-85 Ingrid totesi Merkkareiden naisjoukkueesta: ”Olemme kaikki melontahulluja”. Iisalmen Sanomien haastattelussa viime kesänä Ingrid totesikin vain, että meillä homma sujuu rutiinilla. Suunnittelimme yhdessä viestiä parikymmentä vuotta, viime vuodet Ingrid kuitenkin lähes yksin. Monet vuodet teimme pikku porukalla vuorolistoja yömyöhään kynän ja kumin kanssa, kun yritimme saada porukoille sopivat vuorot. Kännyköitäkään ei ollut, joten Suomi Meloo -viesteissä sattui ja tapahtui paljon kaikenlaisia kommelluksia. Kerran oli leirintäaluekin lopettanut toimintansa, jo-
ten piti yrittää lukea toisten ajatuksia. Mutta hauskaa oli aina ja jokasyksyiset muistelot Ingridin luona kokosi porukan taas yhteen. Ingrid oli kokoava voima ja sai aina porukan mukaan.
Kajakki oli Ingridille tuttu kulkuväline jo lapsuudesta, olihan hän nukkunut isänsä kangaskajakin kyydissä lapsena. Muutama vuosi sitten hän innosti yli 95-vuotiasta äitiään kokeilemaan nykyaikaista kajakkia. Niinpä äiti autettiin kajakkiin ja viuh! vaan hän karkasi yksin melomaan. Kuulen vieläkin korvissani Ingridin naurun hänen kertoessaan tätä hauskaa juttua. Ingrid innosti koko sukunsa ja sanojensa mukaan aivopesi siskon tytön Eva-Lotan melomaan.
Ingrid aloitti seurassa 70-luvulla ja toimi aktiivisesti seuran hyväksi siitä lähtien monenlaisissa rooleissa. Varusteet, välineet ja seuratoiminta muuttuivat tietysti paljon ajan kuluessa. Kukaan ei nykyään suostuisi melomaan meloilla, joilla seuran 50-vuotisjuhlaretki pääasiassa melottiin Torniosta Helsinkiin v.-81. Alkuvuosina ompelimme itse monet melontavaatteet ja varusteet. Joskus 80-luvulla ompelimme Ingridin kanssa melontarukkasia myyntiin ja tuotto lähetettiin Afrikkaan retkimelojien kummilapselle.
Jäljelle jäi paljon muistoja ja iso ikävä.
Leena
MELONTOJEN MERKINTÖJÄ
Merimelojat ottaa tällä kaudella askeleen kohti nykyaikaa kun vanha, millimetripapereista leikkaa-liimaa -menetelmällä tehty hikimittari väistyy uuden printtiaikakauden tuotoksen tieltä.
Hikimittari
Monelle melojalle mieluisin tapa pitää kirjaa melonnoistaan on käyttöoikeusvajan seinällä vajakirjan vieressä oleva hikimittari. Kyseessä on millimetripaperi, johon kukin on voinut merkata melontakilometrejään periaatteella 1 km = 1 mm. Vaakasuunnassa viivan vetoon on varattu metrin verran tilaa, joten täysi vaakaviiva tarkoittaa tuhatta kilometriä. Mikäli haluaa kirjata koski- ja poolomelontansa hikimittariin, on Merimelojissa ollut näille lajeille käytössä laskentaperiaate 1 tunti = 6 km.
Kauden lopussa vajamestari ilmoittaa hikimittarin yli 1000 km meloneet ja luvan antaneet melojat kilometrimäärineen kanoottiliitolle ja melojalehteen, joka taas julkaisee tiedot seuraavan kauden alussa. Merimelojien puurojuhlassa joulun alla puolestaan arvotaan siihen mennessä vähintään tonnin meloneiden jäsenten kesken palkintoja.
Vanha idea, uusi sovellus
Viime kesään asti hikimittari on tehty leikkelemällä A4- tai A3-kokoisista millimetripapereista ja liittelemällä niitä yhteen teipillä, mutta kaudella 2010 puhaltavatkin uudet tuulet. Tälle kaudelle on ensimmäisen kerran käytössä autocadilla piirretty ja isolla tulostimella tulostettu yhtenäinen hikimittari. Jokaiselle melojalle on selkeä oma rivin-
sä paksumpien viivojen välissä ja lisäksi on hieman ohuemmat vaakasuuntaiset viivat helpottamassa viivan vetoa. Paksujen vaakaviivojen väli on hieman pienempi, kuin aiemmin, jotta nimiä mahtuu riittävästi, mutta ohuiden pystyviivojen väli on tuttu ja turvallinen millimetri. Lisäksi 10 mm välein on paksumpia viivoja helpottamassa suurempien matkojen hahmottamista.
Monelle ”tonnin” täyteen saaminen hikimittarissa on kauden melontatavoite, kun taas jotkut eivät tyydy yhteen metriin vaan vetelevät viivojaan kauden aikana useampaankin kertaan hikimittarin poikki. Melonnan määrä ja sen kirjaaminen ja kirjaamattomuus ovat täysin henkilökohtaisia valintoja, eivätkä millään muotoa pakollisia.
Vajakirjaa unohtamatta
Hikimittari on täysin vapaaehtoinen, mutta vajakirjaan ihmisten tulisi suhtautua välttämättömänä toimintona. Käyttöoikeusvajan B- ja C-käytävien välistä löytyvään Vajakirjaan tulisi merkitä kaikki melontakerrat ja käytetty kajakki. Vajamestari toivoo, että myös omalla kalustolla melovat henkilöt kirjaisivat melontansa ja yksityisvajan kajakkipaikkansa numeron vajakirjaan.
Vajakirja antaa vajamestarille tärkeää tietoa kajakkien käyttömääristä ja käytön luonteesta. Omalla kalustolla melotut kerrat antavat lisäksi tietoa kajakkipaikkojen käyttöasteesta. Yhdessä kaikki nämä merkinnät ovat yksi osoitus seuran aktiivisesta toiminnasta ja niillä on vaikutusta Helsingin kaupungilta saataviin avustuksiin.
KOSKIMELOJAN KESÄ
Tätä kirjoitettaessa iceBREAK on takanapäin, vantaanjoki virtaa vuolaana ja slalomin ja freestylen kilpailukausi on käynnistymässä. Vaikka koskimelonta näyttävimmillään suomessa ajoittuukin kevään ja syksyn tulviin, niin sitä voi kyllä harrastaa läpi vuoden ja erityisesti koko kesän. Kilpamelojilla ja kokeneilla konkareilla vuoden nuotit ovat jo pitkälti selvillä, mutta tässä hieman tietoa satunnaisemmalle kauhojalle.
Kesäkaudella koskimelonta ei oikein onnistu vantaanjoella, mutta onneksi Kymijoki on vain reilun tunnin ajomatkan päässä. Kymijoki tarjoaa koko kesän ajan monipuolisesti tekemistä melojalle ja varsinkin vesien lämmettyä kosken kuohut tuovat erittäin mieluisaa virkistystä kaupunkiin turhautuvalle melan heiluttajalle.
Aiemmin Kymijoen reissuja ovat leimanneet kajakkien sitomiset molemmissa päissä auton katolle ja huonot yöpymismahdollisuudet. Nyt Koskimelontaseura KOHINAN kontin valmistuttua tilanne on toinen. Merimelojat on hankkinut kaudelle 2010 kontin ja kontin kaluston käyttöoikeuden jäsenilleen. Tämä tarkoittaa, että enää ei merimelojien jäsenenä välttämättä tarvitse hankkia kuin päälle tulevat melontavarusteet ja kyyti kontille ja onnistunut koskireissu on taattu.
Konttia voi käyttää varusteiden vaihdon yhteydessä, siellä voi yöpyä ja siellä voi tehdä ruokaa ja saunoa. Kontin yhteydestä löytyy jonkin verran koskikalustoa ja voipa hyvinkin olla, että kontilta löytyy myös melontaseuraa. Koski- ja poolojaoston vetäjältä voit
kysellä kontin avainta lainaan tai voit lunastaa erillistä avainpanttia vastaan kontin avaimen Merimelojien toimistosta. Avaimen lunastamisen jälkeen avaimenhaltijan tiedot pitää vielä toimittaa KOHINAlle, joka tämän jälkeen aktivoi avaimen. Avain ei siis ole käytettävissä heti lunastuksen jälkeen.
Kontti toimii myös elokuussa järjestettävän, jäsenille suunnatun, Merimelojien koskikurssin tukikohtana. Koskikurssi on hyvä keino opetella turvallisesti koskimelonnan perusteita, sillä pelkät koskivarusteet eivät vielä tee melojasta koskimelojaa. Lisäksi voi lukea esimerkiksi keskustelupalstalla muiden koskireissuista ja kysellä pääsisikö mukaan tai tarjoutua itse lähtemään, mikäli seuraa löytyy.
Kontilla ollessa pitää noudattaa kontin sääntöjä. Ohjeistusta löytyy kontin toimintojen käyttämiseen liittyen, siisteyteen ja myös vesille lähtöön on sovittu tiettyjä järjestelyitä naapureiden kanssa. Henkilökohtaisen avaimen lunastamisen yhteydessä saat tulostettuna Kontin käyttöohjeet ja lisäksi voit lukea ajantasaiset käyttöohjeet KOHINAn keskustelupalstalta osoitteesta: www.kohinaa.com/keskustelu/viewtopic. php?t=1846
KOUKUSSA
KANOOTTIPOOLOON
Kanoottipoolo on vauhdikas ja mukaansatempaava joukkuepeli. Olen koukussa tähän lajiin ja minua pyydettiin kertomaan miten näin pääsi käymään?
Aloitin melontaurani Merimelojissa keväällä 2008. En tiennyt melonnan eri lajeista paljoakaan etukäteen, enkä varsinkaan poolosta ollut ikinä kuullut mitään. Vähitellen aloin hahmottaa seuran nettisivuja lukiessani, että melontaa voi harrastaa monella eri tavalla – retkeillen, kisaillen ajasta, koskessa puljaten ja pooloa pelaten. Ajattelin kokeilla mahdollisimman montaa eri lajia.
Aloitin tutustumalla virkistysjaoston torstaimelontoihin. Melonnat alkoivat toukokuussa ja jatkuivat pienemmällä porukalla syksyllä puurojuhliin asti. Torstait olivat viikon parhaita päiviä. Oli hienoa päästä arki-iltana merelle 2–3 tunniksi mukavassa seurassa melomaan ja nauttimaan maisemista. Enkä koskaan huomannut klo 18 vajalta lähtiessämme poolonpelaajia, jotka olivat aloittamassa samaan aikaan treenejä. Heikko huomiokykyni lienee syynä tai sitten pelaajia oli silloin ehkä vähänlaisesti - toisin kuin nyt.
Kesäkuussa osallistuin retkijaoston koulutusretkeen Skorvöön ja sain ensimmäisen kerran tuntumaa siihen, miten vauhdikkaas-
ti kajakki voi liikkua aallokossa. Reissun aikana puhalsi suunnilleen kympin myötätuuli, mutta surffaaminen oli vielä silloin itselleni vieras käsite. Vauhdikasta ja nautinnollista menoa se silti oli.
Elokuussa koskijaosto järjesti kurssin Ahviolla. Jännitti jo pelkät sileän veden treenit vajalla ennen varsinaista koitosta. Joku kipinä koskessa kuitenkin syttyi, koska otin kurssin uusiksi viimekin vuonna ja muutaman muunkin kerran on tullut puljattua ja uitua. Ja mikäs sen opettavaisempaa, kuin uiminen lämpimissä kuohuissa.
Ensimmäisen vuoden syksyllä koitti sitten myös se lauantai-ilta, jolloin poolon uimahallivuorot alkoivat Helsinginkadulla. Olin ajatellut mennä vain katsomaan lajia livenä, mutta kehotuksesta otin uikkarit mukaan. Paikalla olivat Aarne, Eija ja Matti. Todennäköisesti tyypit tuumasivat, että tuo nainen on helppo koukuttaa.. Aivopesua kesti kaksi tuntia ja olin ihan valmista kamaa. Sen jälkeen olen huomannut pakkaavani lähes joka lauantai uikkareita reppuun. Paras päivä viikossa vaihtui lauantai-illaksi.
Kaikki palloilulajit ovat olleet aina minulle mieluisia. Poolossa pelikenttänä on vesi ja se tekee tästä lajista erityisen kiinnostavan. Vauhti ja pienen kajakin näppärä liikuttelu
viehättävät. Pelissä on myös sääntöjen sallimissa rajoissa kontaktinotto sallittua, mikä lisää lajin mielenkiintoa. Hienoa, että nyt yli nelikymppisenä saa törmäillä luvan kanssa – nuorempana kun ei saanut törmäillä edes Lintsillä törmäilyautoillakaan. Parasta poolossa on kuitenkin se, että pelin tiimellyksessä tulee treenattua huomaamatta melontaan liittyviä taitoja – melan monipuolista käyttöä, tuentoja, kajakin parempaa hallintaa, kaatumisia ja pelastautumisia.
Viime vuonna Meripoolo -turnauksessa silmäni avautuivat tajuamaan, miltä peli parhaimmillaan voi näyttää. Tajusin olevani yli 20 vuotta myöhässä saavuttaakseni moisen taitotason. Se ei ole estänyt minua kuitenkaan jatkamasta lajin parissa ja kehittymään omissa rajoissani. Pelikaverit ovat onneksi mukavan leppoisaa porukkaa ja huumoria riittää. Huulenheittoa viljellään pallonheiton ohella ihan kiitettävästi. Vaikka pooloon osallistujien keski-ikä lienee 25 vuoden paikkeilla, niin en ole kokenut ikäsyrjintää - päinvastoin – pelikaverit ovat kaataneet kumoon ihan siinä missä muitakin... – ei mitään kunnioitusta mummolle!
ü Maanantai klo 18.00 – pelipainotteiset treenit, soveltuu kaikille
ü Keskiviikko klo 19.00 – perusteisiin ja pallon hallintaan keskittyvät treenit, soveltuu erinomaisesti aloittelijoille, pyritään pitämään haastetta kokeneemmillekin
ü Torstai klo 18.00 – taktiikkapainotteiset treenit, näissä treeneissä pyritään keskittymään joukkueen pelitaktiikkaan.
Osallistujien toivotaan olevan varusteissa, vesillä ja valmiina lämmittelyyn yllä ilmoitettuna ajankohtana.
Kaikki treenit ovat avoimia kaikille Merimelojat ry:n jäsenille, mutta taktiikkatreeneissä olisi syytä jo hallita lajin säännöt ja pallon hallinnan perusteet.
Keskiviikon treenit ovat hieman myöhemmin, sillä pelaajia rohkaistaan osallistumaan ratamelojien keskiviikkokisaan, ainakin 4 km matkapäivinä.
TURVALLISTA RYTINÄÄ POOLOKENTÄLLÄ
Kanoottipoolossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan veteen rajatulla kentällä ja pyrkii voittamaan pelin tekemällä enemmän maaleja, kuin vastustaja. Maalit roikkuvat kentän päädyissä kahden metrin korkeudessa ja pallona käytetään vesipallosta tuttua kumipintaista palloa. Kentällä on kokoa 35 x 23 m ja lajissa on käytössä muistakin pallopeleistä tutut kulma- ja sivurajaheitot sekä maalivahdin pallo. Peliaika on 2 x 10 minuuttia.
Molemmilla joukkueilla on viisi kenttäpelaajaa ja joukkueilla on mahdollisuus lisäksi kolmeen vaihtopelaajaa, joita saa vaihtaa lennosta. Paitsiota ei ole, eikä pelaajilla ole määrättyjä paikkoja, mutta joukkueilla on yleensä vähintään vakiintunut maalivahti. Puolustavan joukkueen maalivahdin työrauhaa on turvattu kieltämällä maalivahdin häirintä esim. törmäilemällä.
Laji voi vaikuttaa usein sivustakatsojan silmiin vaaralliselta ja tapaturmaherkältä, mutta tämä ei itse asiassa pidä paikkaansa. Vammat ovat äärimmäisen harvinaisia ja niistä vähistäkin selvitään yleensä kylmäpussilla ja hetken levolla. Pelin etenemistä, turvallisuutta ja sääntöjen noudattamista valvoo peleissä kaksi tuomaria, jotka määräävät pelitilanteen mukaan pallon vastustajalle ja jakavat tarvittaessa pelaajille varoituksia, jäähyjä ja pelikieltoja. Kajakeilla ja meloille on säännöissä säädetty turvallisuutta parantavia ominaisuuksia, pelaajille on säännöissä määrätty suojavarusteita ja säännöillä on rajoitettu myös törmäilyä ja melan käyttöä. Monia pelottava pallollisen pelaajan kaataminenkin on sallittu vain tietyissä tilanteissa.
Kuvaaja Eija Vartiainen
Merimelojissa lajin kokeileminen ja aloittaminen on helppoa, sillä alkuun tarvitsee vain uimahousut ja t-paidan. Seuralta löytyvät loput tarvittavat, kuten melat, kajakit, liivit ja kypärät. Lajin voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa ja missä melonnan vaiheessa tahansa. Aivan erinomaisesti laji soveltuu vasta aloittaneelle, sillä pallon perässä kauhominen saa yleensä unohtamaan epäolennaiset pelot ja epävarmuuden. Perusteiden oppimiskäyrä on poolotreeneissä yleensä huimaavan nopea.
Kanoottipoolo tarjoaa hyvän ja hauskan keinon hioa esimerkiksi koskimelonnassa tarvittavia kiihdytyksiä, käännöksiä ja tuentoja. Lajista löytyy haastetta aivan huippumelojallekin ja se tarjoaa mielenkiintoa vaikka tosissaan treenaavalle pääasialliseksi lajiksi.
Lisätietoa lajista saa jaoston vetäjältä ja seuran keskustelupalstan kautta.
Kuvaaja Aarne Miettinen
SEURA ETSII
KULJETUSKALUSTOVASTAAVAA (”BUSSIVASTAAVA”)
Toimihenkilöön tehtävään kuuluu seuran pikkubussin ja kajakkiperäkärryjen kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen, huoltojen ja korjausten järjestäminen sekä kuljetuskaluston varauslistan ylläpito – ylipäänsä kaikki kuljetuskalustoon liittyvä. Tehtävää hoitavalla on hyvä olla ajokortti. Autoihin ja perävaunuihin liittyvästä kokemuksesta on hyötyä.
Kyseessä on seuran toimihenkilötehtävä eli palkkiota ei makseta. Syyskokous päätti seuran toimihenkilöiden jäsenmaksuksi tälle vuodelle 30 euroa ja talkoopanoskin tulee hoidetuksi toimihenkilötehtävässä.
Lisää tietoa kuljetuskalustosta ja tehtävästä antaa tehtävää aiemmin hoitanut Aarne Miettinen koski_poolo@merimelojat.fi. Mielenkiintosi tehtävään voit ilmaista joko Aarnelle tai Rauli Rautavuorelle vpj@merimelojat.fi.
FAKTATIETOA SEURAN KULJETUSKALUSTOSTA
Bussin ja trailereiden varaaminen: Kauden alussa, retki-illan jälkeen hallitus jakaa auton ja trailereiden käyttövuorot jaostojen toiveiden mukaan. Tämän jälkeen auto on varattavissa vapaille päiville toimiston kautta. Auton voi varata seuran virallisille retkille ja kilpailumatkoille.
– matkustajamäärä 1+8 (penkkejä ja turvavöitä on enemmän, mutta suurempi matkustajamäärä on sallittu vain koululaiskuljetuksissa)
– Massa: 3500 kg
– Ajokorttivaatimus: B-kortti. Riittää myös seuran trailereiden vetämiseen
– polttoaine: diesel
Trailerit
– seuralla on kaksi traileria. Pienempi yksiakselinen ja suurempi kaksiakselinen
– pienemmän trailerin maksimipaino lastattuna on 600 kg
– Suuremman trailerin maksimipaino lastattuna on 750 kg – kummassakaan kärryssä ei ole ajon aikaista jarrua, eivätkä ne vaadi mitään erityiskortteja kuljettajalta, ellei kärryn maksimipaino ole yli puolta vetoauton painosta
Huom.! Obs.!
Pysy ajanhermolla Merimelojien toiminnasta. Foorumissa kiivaimmat keskustelut ja parhaat vinkit.
http://www.merimelojat.fi/foorumi/
JKL
MELONNAN KERTAUSKURSSI
to 27.5.2010 klo 18.30-21.30 vajalla
Viime kesänä Merimelojien melontakoulun käyneille ja muille vähän meloneille Merimelojien jäsenille tarkoitettu melonnan kertauskurssi järjestetään torstaina 27.5.2010 klo 18.30-21.30 Merimelojien vajalla.
Kurssilla kerrataan Merimelojien melontakoulun ensimmäisen (ja toisenkin) päivän keskeinen sisältö; melonta- ja ohjailutekniikat, kajakkiin meno ja rantautuminen, sekä toiminta vajalla. Lopuksi voidaan harjoitella pelastautumista, jos osanottajilla on kiinnostusta tähän.
Osallistumisen edellytyksenä on Merimelojien jäsenyys. Kurssilla tarvitset normaalin melontavarustuksen, käymme melonta- ja ohjailutekniikat vesillä läpi. Kurssilla voi käyttää seuran käyttöoikeuskalustoa tai omaa kajakkia.
Vetäjänä toimii ainakin allekirjoittanut. Kurssille mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittautumiset sähköpostilla: vpj@merimelojat.fi.
Rauli
Rautavuori
KOSKIKURSSI JÄSENILLE
Merkkarien Koskijaosto järjestää koskimelonnan alkeis- ja jatkokurssin Kymijoella seuran jäsenille 20-22.8.2010. Kurssi tarjoaa seuran jäsenille erinomaisen mahdollisuuden tutustua virtaavaan veteen ja kehittää omia melontataitojaan uudessa ympäristössä. Uskallan luvata, ettei merimelontakaan tunnu kurssin jälkeen samalta kuin ennen!
Ilmoittautumisohjeet, kurssiohjelma ja mahdollisuus kysyä lisää löytyy seuran keskustelupalstalta: http://merimelojat.fi/foorumi/viewtopic.php?f=9&t=350
Tervetuloa koskeen!
Jyri
Kesän sauna-ajat
Sauna on kesä-ajassa: ma–to 17–22 su 15–21 kunnes toisin ilmoitetaan.
MERIMELONTARETKIRUOKARESEPTIKILPAILUKUTSU
Mäntysaaren retkiväline-esittelyn yhteydessä 23. toukokuuta julistetaan avatuksi kilpailu parhaasta retkiruokareseptistä.
Mieti siis ruokaa tai useampia, jotka kajakkiretkeilijä pystyy vaivattomasti maatauon aikana valmistamaan mukana tuoduista ruokatarvikkeista. Oletetaan lisäksi, että ruoat ovat olleet kanootissa jo viikon, eli tuoretavaraa ei oikein voi käyttää. Luonnonmarjat, itse pyydetyt kalat ja yrtit voidaan hyväksyä raaka-aineiksi tietyin varauksin.
Valmistusvälineet voivat olla sprii- tai kaasukeitin, kattila, yksi ylimääräinen kiulu tai kulho, lautanen, juomamuki tai -kuppi, puukko sekä aterimet. Ja lisänä luonnosta luontaisesti löytyvät tarvikkeet.
Reseptejä suunnitellessa kannattaa huomioida, että melojan retkiruokavarasto voi olla ns. tavallisen retkeilijän mukanaan kuljettamaa kattavampi ja painavampi. Esimerkiksi säilykkeet, kestomakkarat, kastikkeet, nesteet ja rasvat kulkevat mukavasti kajakissa, juuresten ohella.
Kilpailu avataan virallisesti Mäntysaaressa toukokuun lopulla ja tulokset julkistetaan
Mäntysaaren Meripäivillä 28. elokuuta. Voittajalle on luvassa ”jotain pientä”. Kilpailuun voi osallistua myös Mäntysaaressa käymättä lähettämälle reseptejä allekirjoittaneelle. Niistä parhaat julkaistaan melontakauden jälkeisessä Merimelojassa ja mahdollisesti myös Kanoottiliiton Melojassa.
Tähän merimelontaretkiruokareseptikilpailuun voivat osallistua muutkin kuin Merimelojat ry:n jäsenet. He eivät kuitenkaan osallistu kilpailuun palkinnoista vaan kilpailevat omassa sarjassaan. Erilaisia raaka-aine- tai valmistusväline-ehdotuksia otetaan myös vastaan kilpailun ulkopuolella.
Kisasta ja sapuskoista keskustellaan Merimelojien www-foorumilla osiossa ”Retket ja retkimelonta” sekä siitä kerrotaan luonnollisesti seuran www-sivuilla kohdassa ”Retkisaaret – Mäntysaari”.
Älä siis ohita tätä uniikkia merimelontaretkiruokareseptikilpailukutsua!
Tervetuloa osallistumaan kesän maukkaimpaan tai ainakin ravitsevimpaan kisaan!
Jussi Pulkkinen mantys_is@merimelojat.fi
NUORTEN MELONTAHARJOITUKSET KESÄLLÄ 2010
Merimelojien ohjatut nuorten harjoitukset ovat käynnistymässä tämän kesän osalta. Alkukesän kylmissä vesissä kausi avataan ensin vähän kokeneempien nuorten kanssa. Sopiva ajankohta melontakauden avaukseen sovitaan erikseen kunkin taitojen mukaan.
Kaikille Merimelojien nuorille jäsenille avoimet harjoitukset alkavat todennäköisesti pyöriä toukokuun loppupuolella. Tarkoituksena on järjestää viikos-
sa yhdet ohjatut harjoitukset, jotka sopivat myös vähemmän meloneille. Nämä harjoitukset on tarkoitus pitää pääsääntöisesti tiistai-iltaisin. Tämän lisäksi edistyneemmille nuorille järjestetään 1-2 harjoitusta viikossa.
Harjoitusajat ja lisätietoa toiminnasta löytyy netistä osoitteesta http://nuoriso.merimelojat.fi
Jussi
Pulkkinen
OHJAAJAKOULUTUS 13.–15.8.2010
Merimelojat järjestää Kanoottiliiton vaatimusten mukaisen ohjaajakoulutuksen 13.15.8.2010 perjantai-illasta sunnuntaihin. Tutkinto oikeuttaa sinut toimimaan ohjaajana peruskursseilla, kanoottien vuokraajana ja retkivetäjänä suojaisilla vesillä. On toivottavaa, että Merimelojien melontakoulujen päävetäjällä on Kanoottiliiton ohjaajatutkinto.
Kurssin vetäjänä toimii Seppo Paavola, ja kurssi järjestetään Helsingissä, mahdollisesti käyttäen Mäntysaarta tai Skorvania yöpymispaikkana.
Kurssille on seuraavat vaatimukset: – ikää vähintään 18 vuotta – EA1 tai vastaava – uimataito 200 m ja pelastusuinti 50 m melontavarusteissa – suunnistustaito – melontakokemus vähintään 500km tai 100h koskimelontaa – hyvä perusmelontataito (osoitettu taitokokeella 1, voidaan järjestää ennen kurssia)
Koulutus on Merimelojille ilmainen sillä edellytyksellä, että kurssin käyneet toimivat Merimelojien melontakouluissa tai retkillä vetäjinä.
Lisätietoa Kanoottiliiton ohjaajakoulutuksesta löytyy Kanoottiliiton sivuilta: http://www.kanoottiliitto.fi/koulutus/ohjaajakoulutus/melonnan_ohjaajakoulutus_kanoott/
Koulutus- ja turvavastaava Linda (turva@merimelojat.fi) ottaa ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostitse 31.7.2010 asti.
Tervetuloa mukaan!
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.fi
PÄIVYSTYS
Puhelin 050 357 4507
Huhtikuu-syyskuu: tiistaisin klo 18–19 Loka-maaliskuu: kk:n ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.fi kohdasta majan vuokraus.
PANKKIYHTEYDET:
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Julkaisija: MERIMELOJAT RY
Kirjapaino: Kopio Niini Oy
Nordea 120030-9910: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea 240018-35487: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Päätoimittaja: Teemu Koivisto puh. e-mail: mm_lehti@merimelojat.fi
