Pettersson, Matti Vahtimestari 045-129 4742 vahtimestari@merimelojat.fi
Ojala, Matti Vahtimestari 1.6. alkaen 050-3038396 vahtimestari@merimelojat.fi
KAUSI KÄYNNISTYY
Pitkästä aikaa meillä on Helsingissäkin ollut oikea talvi. Meri jäätyi Lauttasaareen saakka, ja vajalta on voinut lähteä hiihtämään vaikka Skorvöseen saakka. Melojat ovat vaihteeksi harrastaneet avantouinnin lisäksi muitakin talvilajeja.
Nyt tätä kirjoitettaessa paistaa taas aurinko ja meri kimaltelee houkuttelevana. Ensimmäiset melojat ovat jo liikkeellä, vaikka tuuli on kylmä ja lokit vielä seisoskelevat Soutustadion edustan jäällä. Kausi on jo vajakirjan perusteella alkanut, virallisesti se alkaa kuitenkin kevättalkoista, joihin toivokseni osallistuu kelpo joukko seuran jäseniä.
Talvella vihdoin saatiin kaupungin rakennusvirastolta lupa ergo-huoneen kunnostukseen ja Aulion Jyri on sen ansiokkaasti tehnyt talkoilla. Työ on huolella ja ammattitaidolla tehty, ja tulos on erittäin laadukas, käykääpä tutustumassa. Esimerkillistä seuratoimintaa! Lähipäivinä työ on valmis ja seuran melontaergometrit ovat jäsenten käytössä sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Seuran viime toimintavuosi päätettiin kevätkokouksessa. Toiminta vastasi jäsenten mielestä tehtyä toimintasuunnitelmaa ja talous pidettiin edelleen tasapainossa.
Tänä vuonnahan toiminnan painopisteitä ovat nuorisotoiminnan edelleen kehittäminen ja sekä kiinteistöomaisuuden kuntokartoitus ja kunnossapitosuunnitelman
Ylimelamies
valmistaminen. Jäsenistön melontaharrastusta tuetaan edelleen hankkimalla ajanmukaistamalla melontakalustoa sekä retkiä järjestämällä. Lisäksi jokainen voi tehdä illan tai viikonlopun kestäviä omatoimiretkiä seuran ylläpitämiin retkitukikohtiin, Mäntysaareen tai Skorvöseen. Saarissa isännät järjestävät kesän kuluessa mielenkiintoisia tapahtumia. Kannattaa seurata seuran www-sivuja. Edelleenkin jäsenten erityisosaamistaitoja tarvitaan seuran toiminnassa. Hommat tulevat nytkin jotenkuten hoidetuksi, mutta uusia aktiivisia toimijoita tarvitaan; toisille tulee muita velvoitteita toiset jostain syystä lopettavat muuten vain. Tehtävät ovat mielenkiintoisia ja niistä saattaa olla hyötyä myös ’siviilipuolella’. Toisin sanoen, mieti voisitko käyttää muutaman tunnin kuukaudessa seuran tehtävissä. Ota vain rohkeasti yhteyttä, niin voimme sopia tehtävistä.
Mutta tietenkin tärkeintä kesän tullessa on melonta, osallistukaa retkille, torstaisin iltamelontoihin sekä käyttäkää seuran tukikohtia!
Mukavaa melontakesää!
Henrik Musakka Ylimelamies
Hallitus tiedottaa
Hallituksen kokouksissa 03 ja 04 /2009 tehty seuraavia päätöksiä
1. Seura toimitti taas yleisavustushakemuksen kaupungin liikuntavirastoon. Aiempina vuosina saadun avustuksen määrä pysytellyt noin 1000 euron suuruisena.
2. Seuran nuorisojaoston suunnittelemaan nuorten maratonkisaan ei saatu avustusta Helsingin kaupungilta.
3. Varaston remontti käynnistettiin, ja on nyt tätä kirjoitettaessa lähes valmiina.
4. Autotallin varauslista on toimistossa avaimen yhteydessä.
5. Eslun:n kevätkokoukseen osallistuu seuran edustajana Jussi Pulkkinen ja Kanoottiliiton kevätkokoukseen Heikki Ritvos.
6. Kesätorstain jäsenpäivystys pidetään vain niinä viikkoina, jolloin on melontakouluja.
7. Selvitetään, miten kokeneet melojat voisivat hankkia ns. muodollisen melontaohjaajapätevyyden.
8. Rauli Rautavuori toimii ns. melotus-vastaavana. Hänelle ohjataan kaikki melotuskyselyt.
9. Päätettiin palkata nuorison melontaohjaajaksi Heidi Lagström.
10. Päätettiin palkata Matti Ojala seuran uudeksi vahtimestariksi kesäkuusta alkaen.
11. Päätettiin hankkia Viking Icon ja pyydettiin vajamestaria tekemään myynti-ilmoitus vanhoista kalustosta poistettavista kajakeista.
Viime kesänä Merimelojien melontakoulun käyneille ja muille vähän meloneille seuran jäsenille tarkoitettu melonnan kertauskurssi järjestetään torstaina 28.5.2009 klo 18–21 Merimelojien vajalla.
Kurssilla kerrataan Merimelojien melontakoulun ensimmäisen (ja toisenkin) päivän keskeinen sisältö; melonta- ja ohjailutekniikat, kajakkiin meno ja rantautuminen, sekä toiminta vajalla. Lopuksi voidaan harjoitella pelastautumista, jos osanottajilla on kiinnostusta tähän.
Kurssilla tarvitset normaalin melontavarustuksen, käymme melonta- ja ohjailutekniikat vesillä läpi.
Kurssilla voi käyttää seuran käyttöoikeuskalustoa tai omaa kajakkia.
Vetäjänä toimii ainakin allekirjoittanut. Ilmoittautumiset sähköpostilla vpj@merimelojat.fi tai tekstiviestillä 050 357 0916 (muista laittaa viestiin koko nimesi!). Kurssi järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään yksi.
Rauli Rautavuori
Keskiviikko-kuntokilpailut 2009
Ensimmäinen keskiviikko-KUNTOkilpailu on ke 20.5.2009, startti 18.15, matka 4 km. Kisat jatkuvat siitä eteenpäin, matkana vuoroviikoin 10 km ja 4 km. Viimeinen startti on syyskuun puolessa välissä. Pisteet lasketaan ja parhaat palkitaan pikkujoulujuhlassa.
Kilpailu on avoin ja sen on tarkoitus olla enemmän kuntourheilutapahtuma eikä vain kilpailu. Seuran ulkopuolisilla melojilla tulee olla itsellään melonnan kattava vapaaajan vastuu- tai tapaturmavakuutus, jos käy vahinko itselle tai kalustolle. Yksi tapa hankkia tällainen vakuutus on SKAL:n kilpailulisenssi.
Lisätietoja Panu Kanniaiselta ja toukokuussa vajan ilmoitustaululta.
NUORTEN MELONTAKOULUT
Kesällä 2009 järjestetään nuorten melontakoulut ainakin 9.–11.6. ja 17.–19.7.2009. Lisätiedot, tarkemmat aikataulut ja ilmoittautumislomake löytyvät seuran nettisivuilta. Nuorten ohjatut melontaharjoitukset alkavat vesien lämmettyä.
Lisätiedot netistä tai kysymällä Heikiltä! (040 5703376, heikki@ritvos.com).
ViimeMelojassa eräs, ilmeisesti aika pitkän linjan meloja, kirjoitti hieman sarkastiseen sävyyn välineistyneestä harrastuksesta. Hän tuntui pitävän huonona vaikkapa kompassin käyttöä, sellainen mielikuva jutusta jäi. Humalluodolta lähdettäessä ei sitä tarvitakaan, Ykan Kympillä ei karttaakaan. Varmaan konkari menee sumussa, sateessa tai säkkipimeällä reitin vaikka käsikopelolla ja kertoilee suorituksestaan saunan lauteilla.
Merimeloja, turvallisesti vai ei?
Missä menee raja? Siis se vanaveteen piirretty viiva, joka erottaa melojan uimarista, pahimmassa tapauksessa elävän kuolleesta, hengittävän hukkuneesta. Maassamme on hyviä erikoisliikkeitä, tavarataloja sekä Lidl. Mutta millään tiskillä tai pakastealtaassa en ole nähnyt tervettä järkeä tai asiallista harkintaa kaupan. Olisin jo monta kertaa ostanut sellaista.
Milloin kompassi on turha? Tai hätäraketti? Tai VHF-puhelin? Kannustaako niiden mukanaolo ottamaan enemmän riskejä kuin ilman niitä? Entä voimakas taskulamppu, tikkuaski tai rulla WC-paperia?
Maalla ollaan viisaita kun merimelojalle sattuu vahinko. Sellaista ei kai kukaan seuratoverilleen toivo eikä ainakaan itselleen. Mutta sattuuhan niitä, sille tekevälle ainakin.
Minulla on ollut mainiota aikaa istuskella Mäntysaaressa, katsella merta, kohentaa nuotion hiillosta kuivalla kuusenrisulla. Ja miettiä sitä, mitä on ”turvallisuus”. Ja todeta, ettei täydellistä turvallisuutta olekaan.
Melontaseurakulttuuri on kehittynyt huimasti turvallisuustietoisempaan suuntaan, silti onnettomuuksia sattuu. Onneksi niiden määrää pystytään minimoimaan. Mutta jos meloja ei halua kompassia, niin tietääkö hän mihin on menossa? Kun ei edes Alakerran Apteekissa ole talonpoikaisjärkeä kaupan.
Melontaseuroilla on pitkälle vakiintuneet käytännöt, ainakin Humalluodolla huomaa sen. Liivit päälle ja aukkopeite aina. Vaikka olisi kuinka kova luu tahansa, niin toimii esimerk-
kinä, ehkä juuri siksi. Ristiriitaisin tuntein kilpamelojaa katsovalle pitää selittää mikä juttu se on. Poikkeus, joka ei vahvista mitään. Ei heillä ole muuten kompassiakaan. Eivät tarvitse, sillä he tietävät minne ovat menossa.
Tärkein turvallisuusväline on oma pää joka sisältää sen opin ja järjen, joiden avulla ei jouduta sellaiseen tilanteeseen, joissa joudutaan ampumaan raketti tai soittamaan hätäpuhelu. Tuo väline oikein käytettynä kannustaa harjoittelemaan poikkeustilanteitakin. Tiedän, ettei sellainen ole ns. kivaa. Mutta kyllä minäkin viimeistään tällä kaudella...
Melonta on turvallinen laji. Koulutus, hyvin järjestetty melontakoulukin, tarjoaa hyvät eväät. Ja olemassa olevien määräysten, suositusten ja ohjeiden kuunteleminen, kuuleminen. Ymmärtäminen miksi niin-ja-niin on. Kunnossa oleva kanootti, asialliset ja tarkoituksenmukaiset varusteet sekä ennakoitavissa oleviin olosuhteisiin soveltuva melontataito.
Tunnustan olevani välineuskovainen. En todellakaan osaa sanoa lisääkö roinani määrä turvallisuuden tunnetta. Mutta mieleni on rantaan päästyäni kevyt kun vien käyttämättömät raketit pois. Paras väline on se, jota ei tarvitse. Mutta sen tietää vasta jälkeen päin.
Minulla on ollut aikaa ajatella muuallakin kuin Mäntysaaressa. Tuntikausien ylityksillä sellaista, että haluan kieltäytyä ystävältä saapuneesta kutsusta. Muistotilaisuuteen. Enkä varsinkaan halua olla päähenkilö.
Jussi Pulkkinen meloja
Epic V10L surfski
Merimelojille on hankittu Epic V10L surfski eli surffisuksi. Surfski kuuluu käyttöoikeuskalustoon ja on siten kaikkien jäsenten käytettävissä. Se tulee näillä näkymin sijoittumaan hyllypaikalle B4 tai B6. Se on 6,5 m pituinen ja 43 cm leveä. Alkukiikkeryydeltään surfski vastaa vanhaa tukevahkoa ratakilpakajakkia ja on siten tottumattomalle erittäin kiikkerä, mutta myös lähes yhtä nopea kuin ratakilpurit. Ennen surfskin kokeilua, lue kuntokajakkien käytöstä kirjoitetut artikkelit Merimelojalehden numeroista 2/2009 ja 3/2008. Vastaavat tiedot voit saada kätevästi myös osallistumalla kuntokaluston käyttöopastukseen. (Kuva 1.)
Surfskin kantamiseen turvallisin ote on: toisella kädellä ote jalkatuen jalkalenkistä ja toinen käsi istuimen kohdalle rungon alle. Toinen mahdollinen ote on toinen käsi jalkalenkissä ja toisella kiinni itsestä kauempana olevasta aukon
reunasta – kun vedät kädellä suksea itseäsi vasten, ei ote lipeä helposti.
Epic-surfskin pohjasta ulkonee pohjaperäsimen lisäksi istumakaukalon alla sijaitseva tyhjentimen suuaukko. Molemmat ovat herkkiä rikkoutumaan, ja sen vuoksi kajakkia ei koskaan pidä laskea pohjan varaan laiturille. Käytä kajakkipukkeja tai aseta surfski ylösalaisin jos joudut jostain syystä hetkeksi laskemaan sen laiturille. (Kuvat 2. ja 3.)
Jalkatukien etäisyyssäätö tapahtuu jalkatuen etuosassa olevasta narusta ylöspäin vetämällä ja samanaikaisesti jalkatukea eteen tai taakse kiskoillaan siirtämällä. Jalkalenkki säädetään omien jalkojen mukaisesti tarranauhan avulla. (Kuvat 4. ja 5.)
Itsetyhjentimestä tulee vettä sisään istumakaukaloon paikoillaan istuessa. Vauhdin nous-
Rauli Rautavuori kokeilee uuden surfskin melottavuutta. Kuvaaja on Heikki Koivula.
tessa noin 7–9 km/h tuntumaan alkaa surfski tyhjenemään.
Istumakaukalon etureunassa on rungon tyhjennystulppa. Sen kuuluu melonnan aikana olla kiinni. Rannassa mahdolliset suksen sisään joutuneet vedet poistetaan sen kautta – avaa tulppa ja käännä suksi ylösalaisin. (Kuva 6.)
Surfskin kyytiin on osattava kiivetä vedestä, ennen kuin sillä voi siirtyä kauemmas rantojen läheisyydestä. Tämä onnistuu samalla tavoin, kuin melakellukkeeton kiipeäminen kajakkiin. On suositeltavaa hankkia karkunaru, jonka toisen pään voi kiinnittää jalkatukeen ja toisen pään joko melanvarteen tai melojan nilkkaan. Näin surfski ei pääse tuulen mukana karkuun kaatumistilanteessa. Pelastautuminen näytetään kuntokaluston käyttöopastustilaisuudessa – kuvitettu ohjekin tulossa jossain vaiheessa.
Lisää surfski-ohjeita ja kommentteja on kevään mittaan luettavissa seuran keskustelufoorumilta http://www.merimelojat.fi/foorumi/
Rauli Rautavuori
Kiitos vajasaaren talkoisiin osallistuneille!
Meitä oli paikalla kevätaurinkoisella vajasaarella ennätysmäinen 105 merimelojan talkooporukka, edellisvuonnahan oli 85 talkoolaista. Ennakkoon ilmoittautuneita oli 65 henkeä. Saimme paikat ja kalustoa kuntoon kesän melontakautta varten ja päätteeksi saimme nauttia emännän riittoisasta talkoosopasta.
Merimelojat myy käytettyjä kajakkeja
Hallitus on päättänyt myydä käyttöoikeuskalustosta vähällä käytöllä olevia kajakkeja seuraavasti: Kaksikot A6 (Ekku), B4 ja B6 (Puula-retki) sekä yksikkö D7 (Eskimo).
Kajakit myydään ensisijaisesti seuran jäsenistölle.
Pohjahinta kaksikoista on 300e ja yksiköstä 250e.
Tarjoukset osoitetaan vajamestarille 28.5. mennessä.
Melontakoulujen apuohjaajia
kurssilla
Melontakoulujen apuohjaajien koulutukseen osallistui keskimäärin 15 henkeä. Koulutusta oli kahtena tiistai-iltana majalla ja kerran Helsinginkadun uimahallissa. Uimahallille kuljetimme kolme laipiollista ja kolme koulutuskajakkia, joilla harjoittelimme melontatekniikkaa ja pelastautumisia. Ilman laipioita olevan kaatuneen koulutuskajakin tyhjentäminen on haasteellista, mutta onnistuu sopivalla tekniikalla jopa vedessä olevalta melontakoululaiselta Rauli Rautavuoren opettamalla tekniikalla. Vajalla Heikki Ritvos opetti eteenpäinmelontaa melontapukeilla. Oman melontatekniikan hiomisen lisäksi saimme opastusta siitä, mihin tulee kiinnittää huomiota melontakoululaisten melontatekniikassa.
Vajamestari Heikki Koivula
Eteenpäinmelonnan tekniikka
1. Istuma-asento
Meloja istuu penkillä ylävartalo pystysuorassa tai vähän (5–10 astetta) eteenpäin kallistuneena. Jalat sijoitetaan kajakin sisällä oleville jalkatuille siten että päkiä on tuella. Polvet ovat sopivassa (alakautta mitattuna noin 130 asteen) kulmassa, lähes yhdessä lähellä kajakin keskilinjaa, jalkaterät pystysuorassa jalkatuilla (ei sammakon muotoisia asentoja, siis). HUOM! Selkää ei nojata mihinkään selkätukiin eikä aukon reunaan – se estää vartalon kierron.
2. Melaote
Melasta otetaan sellainen ote, että nostettaessa mela pään yläpuolelle ovat kyynär- ja olkavarret ovat 90 asteen kulmassa (suora kulma). Ajan mittaan voi hakea hieman leveämpää tai kapeampaa otetta, mutta tämä on lähtökohta. Etäisyys kummankin kämmenen ulkoreunasta melan lapaan on vakio.
Oikeanpuoleinen melanlapa on perusasennossa kovera puoli kohti melojaa. Melan lavat ovat toisiinsa nähden eri asennossa (kulmassa). Tällä pyritään minimoimaan ilmassa olevan lavan ilmanvastusta. Melonnan aikana oikea käsi pitää saman otteen melasta. Vasen käsi toimii ”laakerina” jonka varassa oikea käsi kääntää vasemman puolen lavan koveran puolen kohti melojaa ennen vasemman puolen vetoa.
Melaote
Melonta-asento
3. Eteenpäin
Melonnassa hyödynnetään kiertoliikkeen kautta koko vartalon voimaa. Veto pyritään aloittamaan mahdollisimman kaukaa edes tä, kuitenkaan kurottelematta. Melojan var talon vedon puoleinen hartia on valmiiksi eteenpäin kiertyneenä ja vedon puoleinen jalka on koukistunut jonkin verran. Melan lapa laitetaan veteen alakäsi suorana. Yläkä si on koukistuneena sivulla pään korkeudel la. Mela on sivusuunnassa suhteellisen pys tyssä (50–70 astetta). Lavan kovera puoli on kohti melojaa – lapa on ”poikittain” kajakin kulkusuuntaan nähden.
Melan lapa upotetaan kokonaan veteen la van kaulaa myöten. Ei enempää, ei vähem pää. Veto on tarkoitus suorittaa kajakin kö lilinjan (kulkusuunnan) suuntaisesti. Melasta aletaan vetämään alakädellä vasta, kun lapa on kokonaan vedessä. Vedon alussa jalka oikenee polkien jalkatukea, samalla vartalo (hartiat) kiertyy suoraksi, ja loppuvaiheessa käsi koukistuu. Vedossa on tarkoitus käyttää pääasiassa jalan ja keskivartalon suuria lihaksia. Vetopuolen jalan oietessa toisen puolen jalka koukistuu antaakseen tilaa vartalon kierrolle (kuin ajaisit polkupyörää). Alakäsi pitää melasta kunnolla kiinni, mutta ei purista.
Vedon alkuasento
Melan asento vedon aikana
Yläkäsi kulkee koko lavan vedessäoloajan kutakuinkin silmien korkeudella. Yläkäsi pitää melaa oikeassa asennossa ja oikenee vähitellen vedon aikana. Hyvällä tekniikalla melottaessa vetopuolen jalka on jo lähes suorana yläkäden tai ylälavan saavuttaessa keskilinjan. Yläkäsi pitää melasta löysällä ot teella.
Veto päättyy, kun melojan kyynärpää saa vuttaa vartalon tason ja/tai yläkäsi ylittää ka jakin keskilinjan. Melanlapa otetaan vedestä mahdollisimman sulavasti (roiskuttamatta) sivu edellä.
Ilmavaiheen aikana oikea käsi kääntää va semman käden varassa toisen puolen lavan valmiiksi vetoa varten – kovera puoli kohti melojaa. Ilmavaiheessa molemmat kädet pi tävät rennosti melasta, sormet voi jopa ojen taa välillä. (Ilmavaiheessa mela voi pysähtyä hetkeksi – ns. mikropaussi). Uusi veto aloi tetaan suoralla alakädellä, mahdollisimman kaukaa edestä. Vedon puoleinen hartia on valmiiksi eteen kiertyneenä, kun lapa laitetaan veteen.
Muistisäännöt:
– Vartalo vedon puolelle valmiiksi kiertyneenä
– Mela veteen alakäsi suorana
– Yläkäsi pään-silmien korkeudella koko vedon ajan – tukee ja ohjaa melaa (HUOM työntämisestä ei puhuta)
– Voimaa ensin jalan oikaisusta (jalkatuen polkeminen), sitten vartalosta, vasta lopuksi työskentelee käsi
– Veto loppuu kyynärpää vartalon kohdalla
– Ilmavaiheessa oikea käsi kääntää seuraavan lavan valmiiksi vasemman käden varassa
– Melaa ei puristeta: alakädellä tiukka mutta rento ote, yläkäden ote voi olla löysä
– Kajakki ei nyöki eikä keinu!
– Mela menee veteen lähes äänettä!
– Vartalon kierto – ei nytkytystä edes-takaisin kuten soudussa!
Itse asiassa merimelojan linkkilista on aika lyhyt: URL http://www.merimelojat.fi ja sieltä klikkaus kohtaan linkit.
Tätä sopii täydentää erinomaisesti vierailemalla seuramme mainiossa keskustelufoorumissa, kohdasta ”Jäsenopas” asianomaista kohtaa kilauttamalla.
Usenet News
Otsikon mukainen ”uutisointi” on ollut olemassa jo kauan ennen WWW:n esiinmarssia. Helpointa näitä uutisia on lukea Googlen avulla, antaa hakusanaksi ”sfnet.harrastus. melonta”. Ruokahalun kasvaessa voi useimmiten käyttää oman sähköpostin ”uutistenluku”-toimintoa, se kyllä vaatii oman palveluntarjoajan uutispalvelimen käyttämistä. Raskaampaan käyttöön on olemassa erityisiä uutisryhmien lukuohjelmia.
World Wide Web on loppumaton tiedon ja epätiedon lähde. Kun esimerkiksi hakukone Googlelle syöttää sanan ”melonta”, niin vastaus on esimerkiksi seuraavanlainen: ”Tulokset 1–10 noin 213 000 osuman joukosta haulle melonta. (0,04 sekuntia)”. Kun termin ”melonta” perään kirjoittaa esimerkiksi ”mela”, niin palaute täsmentyy. Mikäli kaivattua tai sellaisen kaltaista sivustoa ei löydy, niin on hyvä kysäistä. Esimerkiksi Merimelojien foorumissa tai sfnet-uutisryhmissä.
Kun sanaa täsmentää esimerkiksi etuliitteillä koski, maraton, rata tai retki, niin taas hakukone pulauttaa runsaasti lajityyppeihin liittyviä sivuja. Niistä voi taas etsiä tai löytää uusia virikkeitä tiedonhankintaan.
Melontavarusteista ja -tarvikkeista kertovat maahantuojat ja jälleenmyyjät, linkkejä on seuramme sivulla. Enemmän tai vähemmän riippumatonta tuotetietoa saa saunan lauteiden ulkopuolella erilaisista keskusteluryhmistä, joista hyödyllisimpiä lienee oman foorumimme ohella www.relaa.com, keskustelua on toki muuallakin, Facebookissa on muun muassa ryhmä ”melonta”.
Mitä tulee omien välineiden, tarvikkeiden, kanoottien tai varusteiden rakentamiseen, retkimuonan valmistamiseen, kansainvälisiin keskustelualueisiin, etnisiin wwwsivustoihin, niin kannattaa ruokkia hakukoneita sopivilla sanoilla.
Vaan paras apu löytynee seuran piiristä, saunan lauteilta, vajalta, koulutus- ja muista tilaisuuksista, retkisaaristakin. Hyvä tiedonvälityskanava on niin ikään jokatorstainen virkistysmelonta. Kysymällä ei reitiltä eksy tai tuuliajolle joudu.
Tekstin linkit löytyvät myös www.merimelojat.fi:n keskustelufoorumista.
Jussi Pulkkinen
Merimelojat ry:n kaluston käsittely
Yhdistyksen käyttöoikeuskalustoa on kohdeltava paremmin kuin omaa kajakkia. Lasikuituisia ja muovisia kajakkeja kohdellaan yhtä huolellisesti.
Ole hyvä ja noudata näitä ohjeita, jolloin kaikkien käytössä olevat kajakit säilyvät pitempään ehjinä.
1.
KÄYTTÖÖNOTTO
- kannetaan mieluiten kahdestaan lujasti keulasta ja perästä kiinni pitäen (ei luoteta pelkkään kahvaan, vaan kiedotaan toinen käsi pohjan alle)
- ei nosteta kajakkia istuma-aukon tai luukkujen reunalistasta, kansinaruista tms.
- kajakissa ei saa koskaan istua kuivalla maalla, laiturilla tms., vaan jalkatuet tai muut säädöt kokeillaan vasta vedessä; karkean jalkatukien säädön voi toki tehdä etukäteen maalla (pukeilla, laiturilla), mutta kajakissa ei silti istuta.
- säätöevän on oltava täysin ylhäällä maalla oltaessa (evän säätönappulaa ei nosteta, vaan sitä liu’utetaan urassaan)
- varotaan peräsintä; esim. Sellaisissa kajakeissa, joissa peräsin on pohjan alla, ei peräsin saa joutua puristuksiin. Tällaista kajakkia ei saa laskea maalle (peräsimen on saatava olla vapaana esim. laiturin reunan yli).
- tarkastetaan muutenkin päällisin puolin kajakin kunto ennen melontaa (säätöevän tai peräsimen vaijerit ja toiminta, luukkujen pitävyys, kansiköysistön, jalkatukien, istuimen ja selkätuen sekä aukkopeitteen kunto, jalkatukien ja istuimen kiinnitysruuvit ja -mutterit ovat tiukasti paikallaan) ja merkitään viat vikavihkoon (kajakin numero, päivämäärä ja tarkka kuvaus viasta)
- pyritään välttämään kajakin laskemista betoni- tai kivialustalle (suositaan puulaituria, nurmea) tai käytetään pehmukkeita tai solumuovipötkylöitä sen alla.
- pakataan kajakki laiturilla josta se nostetaan veteen kaverin avustuksella.
- suljetaan lastausluukut huolellisesti ja varotaan vahingoittamasta luukkuja tai niiden tiivisteitä tavaroita pakattaessa.
- Kunto- ja kilpakaluston käytössä noudatetaan erikseen annettuja ohjeita.
2.
MELONTA
- liu’utetaan evän säätönappulaa, ei nosteta vaijerista
- varotaan matalassa vedessä kiviä, ettei pohja vaurioidu - varotaan kolhimasta melaa kiviin
3. RANTAUTUMINEN
- nostetaan säätöevä ja peräsin kokonaan ylös hyvissä ajoin
- lähestytään rantaa hitaasti ja varotaan turhaan kolhimasta kajakkia kiviin
- käännetään kajakki rannan suuntaiseksi, jolloin vältetään kolhimasta kajakin keulaa.
- hiekkarannalla varotaan, ettei eväkoteloon joudu hiekkaa, joka jumittaisi säätöevän
- pyydetään kaverin apua kajakin nostamisessa ylemmäs rannalle eikä koskaan raahata kajakkia hiekalla, kivikossa tai kovalla alustalla
- voidaan käyttää solumuovipötkylöitä pehmukkeina tai retkillä rannoilta löytyviä puunrankoja telapuina, joille kajakki voidaan vedetään
- tilanteen mukaan nostetaan kajakki ja mela riittävän ylös rannalle, jotta aallot eivät huuhdo niitä mereen tai paisko kiviä ja kallioita vasten.
- mela tulee laittaa kajakin viereen maahan pitkälleen. Melaa ei saa koskaan asettaa pystyyn seiniä tai luonnonpuita vasten koska tuuli voi heittää ne maahan tai kivikkoon jolloin mela saattaa vaurioitua.
- kelluntaliivin päällä ei saa istua
5.
PALUU VAJALLE
- nostetaan säätöevä ja peräsin kokonaan ylös laiturille tultaessa
- kannetaan kajakki pukeille ja kuivataan se huolellisesti ulkoa ja sisältä (myös ruumat)
- mahdolliset havaitut viat kirjataan heti vikavihkoon; voidaan panna sen lisäksi kajakin päälle ilmoitus viasta
- viedään kajakki perä edellä vajaan omalle numeroidulle paikalleen ja ripustetaan aukkopeite kajakin keulaan, pannaan mela melatelineeseen ja kelluntaliivi siististi liivitelineeseen painon mukaiselle paikalle. Vajamestari
4. RANNASTA LÄHTÖ
- varmistetaan, että säätöevä ja peräsin ovat kokonaan ylhäällä ennen veteen työntämistä
- kannetaan tyhjä kajakki mahdollisimman lähellä rantaa pakkaamista varten.
- kajakkia ei raahata kovalla alustalla, vaan pyydetään kaverin apua sen siirtämisessä veteen tai käytetään apuna pehmukkeita tai solumuovipötkylöitä.
- kajakkia ei työnnetä vesille niin, että perä tai peräsin kolhiutuu kiviin tai eväkotelo täyttyy hiekasta
- melalla ei työnnetä kivistä tai sorapohjasta vauhtia. Työntämisessä voidaan käyttää erillistä keppiä.
- kokeillaan säätöevän toimivuus ennen liikkeelle lähtöä.
Melainventaariota viime syksyn talkoissa.
Kuva Heikki Koivula.
MERIMELOJAN MELONTAETIKETTI
- ohjeet vajalle, merelle ja saarille
Vajalle tullessa
• Parkkeeraa autosi kadun varteen. Regatan edustalle vain huoltoajo on sallittu.
• Sulje portti jälkeesi. Melontakoulupäivinä melontakoulun vetäjä käy sulkemassa portin. Jos portti kuitenkin on vielä auki klo 18.30 jälkeen, sulje se. Jäsenpäivystysiltoina päivystäjä sulkee oven.
• Älä tupakoi. Tupakointi ja avotulenteko on ehdottomasti kielletty vajoissa ja niiden läheisyydessä.
Melomaan lähtiessä
• Valitse taitoihisi ja retkeesi sopivat varusteet. Käyttömaksua vastaan seura tarjoaa kajakin, aukkopeitteen, melan ja pelastusliivit.
• Ota seuran kajakki, ei yksityistä. Seuran kajakin tunnet numerosta ja siitä, että se odottaa sinua numeroidulla paikalla. Kajakkiin sopiva numeroitu aukkopeite löytyy kajakin nokasta. Tarkista kajakin kunto ja kellukkeet ennen lähtöä. Huomaa, että koskikajakit ovat ensisijaisesti koskikursseja varten. Poolokajakit ovat poolojaoston.
Täytä vajakirja
• Oman turvallisuutesi vuoksi merkitse vajakirjaan nimesi, päivämäärä, kellonaika, kajakin numero ja reittisuunnitelmasi. Kännykkänumero on toivottava, jos puhelin on sinulla mukana meloessasi.
• Ota uimarit ja muut vesipedot huomioon meloessasi. Vältä uimarannalle rantautumista.
• Huomioi pesivät luontokappaleet – tämän määrää jo lakikin.
Mereltä palatessa
• Merkitse vajakirjaan itsesi palanneeksi. Muuten joku voi huolestua.
• Huolehdi kajakin varusteista, Kuivaa kajakki ja kanna se takaisin omalle paikalleen perä edellä. Laita aukkopeite kuivumaan kajakin nokkaan. Ulkona olevien koulutuskajakkien aukkopeitteet laitetaan vajassa olevaan telineeseen. Laita mela paikalleen.
• Siisti paikat lähtökuntoon.
• Huuhtele kajakinkuivausrätti ja ripusta se kuivumaan sille varatulle kuivausnarulle. Sammuta valot. Sulje ja lukitse ovet.
Saunassa
• Löylyistä voi nauttia vajasaarella melontakaudella maanantaista torstaihin klo 17.–22. Muista hyvät tavat ja siisteys. Vajalla saunovat vain Merimelojat ja melontakoululaiset.
Saarilla
• Mäntysaari ja Skorvö ovat jäsenten käytössä. Saarilla liikkuessasi huomioi aina herkkä ja hitaasti uusiutuva luonto.
• Skorvössä avotulen voi tehdä vain muutamalle paikalle, Mäntysaaressa käytämme
vain grilliä. Muistathan, että metsäpalovaroituksen voimassa ollessa avotulta ei saa tehdä edes nuotiopaikkaan. Keittimiä saa käyttää.
• Kummassakin saaressa on sauna, jonka voit lämmittää halutessasi. Heitä kiukaalle vain makeaa vettä, sillä se ei kestä merivettä. Sadevesi käy hyvin. Pilko puita tilalle vähintään käyttämäsi määrä.
• Saarissa yövytään teltoissa.
Kajakki retkikäytössä
• Käyttöoikeuskajakit on tarkoitettu käyttöoikeusmaksun maksaneiden jäsenten käyttöön päiväretkille, seuran järjestämille retkille sekä Mäntysaaren ja Skorvön, enintään kahden yön mittaisille retkille.
Varaa kajakki retkelle etukäteen
• Voit varata haluamasi kajakin vain seuran järjestämälle viralliselle retkelle, ei siis esimerkiksi omalle retkelle Mäntysaareen. Varaa kajakki jäsenpäivystyksestä ja merkitse varauksesi vajan seinällä olevaan varauslistaan.
• Omia retkiä varten seuralla on erillinen vuokrakalusto varattavissa. Tee varaus jäsenpäivystyksessä.
• Merkitse kajakki lapulla. Kirjoita lappuun nimesi ja puhelinnumerosi. Kiinnitä lappu näkyvästi esim. ilmastointiteipillä kajakkiin. Näin varmistat, että kajakki on varmasti paikalla lähtöhetkelläsi.
Jäsenpäivystys
• Jäsenpäivystyksestä saat lisätietoja ja neuvoja käytännön toiminnasta. Siellä voit myös maksaa kaikkia seuran maksuja, lunastaa avaimen ja ostaa seuran tuotteita. Vajatiimi
• Vajatiimi olemme me kaikki aktiiviset melojat. Huolehdimme siitä, että tavarat tulevat oikeille paikoilleen aina melonnan jälkeen ja pidämme saaret siistinä ja kunnossa. Opastamme uusia melojia sekä kerromme talon tavoista kaikille saarillamme liikkuville.
Vajasaarelle unohtuneet tavarat
Humalluodolla kulkija lienee havain- nut käyttöoikeuskalustovajassa, siinä hiukan vajakirjasta vasemmalle, pa- riovien toisella reunalla, lipaston. Sen päällä on esitteitä, tiedotteita, kartto- ja, muutakin informatiivista.
Mutta lipaston sisällä on aivan muuta. Siellä on kaikenlaista sukas- ta kuppiin, lippiksestä juomapulloon. Siellä on tavaraa, jota ihmiset ovat va- jalle jättäneet tai muuten vaan unoh- taneet.
Mikäli tuntuu sellaiselta, että siellä voisi olla jotain omaa, niin kannattaa käydä hakemassa. 1. kesäkuuta tuo vajan koristus tyhjennetään ja siellä oleva tavara löytää uuden sijoituspai- kan.
Siis käy katsomassa. Kaikki hieman arvokkaampi tavara on löytänyt ja löytää jatkossakin tiensä toimistoon, jossa sitä voi käydä kysymässä tiistai- päivystyksen aikaan.
Jussi Pulkkinen
Skorvön kesä 2009
Kahden heikkojäisen talven jälkeen päästiin hiihtämään perinteinen ahkiovaellus vajalta Skorvöön. Lauantaina 14.3. menomatka oli aurinkoinen ja lämmin, mutta reilu kuuden tunnin sivakointi paikoitellen upottavassa vetisessä sohjossa oli työläs. Työläydestä kertoo sykemittarin lukema 3900 kcal, mikä on tuplasti enemmän kuin mitä kympin vastatuuleen meloessa samalla matkalla kuluisi.
Melontakauden avasivat Katri ja Rauli 4. huhtikuuta Merisatamasta käsin Seurasaaren selän ja Espoon rantavesien ollessa vielä vahvassa jäässä. Regatta kahvilan terassilla päät kääntyivät kun Katri oikaisi sunnuntain paluumatkalla vajalle jäätä pitkin kävellen ja kajakkia narun päässä hinaten.
Skorvön kesän tapahtumiin ehtii vielä mukaan. Arjan ja Eeron vetämä koulutusretki melotaan 6.–7. kesäkuuta. Skorvön kevättalkoot pidetään 6.6, mutta koulutusretkeläisiltä ei odoteta talkoisiin osallistumista. Polttopuita tarvitaan lisää ja mielellään saareen toimitettuna. Jos puita jostain löytyy, järjestetään tarvittaessa puutalkoita.
Ohjattu Juhannusretki vie melontahenkiseen saarijuhannukseen. Kauden päättää
Ruskaretki syyskuun lopussa. Vinkkinä mainittakoon, että elokuussa olisi tilaa ja tilausta ohjatulle retkelle, jos jostain vetäjä ilmaantuisi.
Skorvö on erinomainen kohde omatoimiretkelle. Viikonloppuisin saari on yleensä miehitetty, joskus viikollakin. Melontaseuraa leppoisalle viikonloppureissulle löytää todennäköisimmin lauantaiaamupäivän lähtijöistä. Perjantai-iltapäivän pikavuorolla on selkeänä päämääränä illaksi saunaan ja vauhti sen mukainen.
Muista ottaa kartta ja kompassi mukaan omatoimiretkelle. Suvisaariston jälkeen maisemat eivät ole enää tuttuja ja kartan avulla löydät perille. Loppumatkasta voimat ovat vähissä ilman ylimääräisiä mutkiakin.
Sisäreitti on suojainen ja matkaa tulee 27,3 km. Reitti kulkee Westendin ja Matinkylän rantoja seuraten Suinon salmesta (Sjöbergin kauppa), Pentalan ohi Hirsalan ja mantereen välistä kapeikkoa pitkin. Skorvö näkyy kilometri Väränsbyn ulkoilualueen jälkeen etelässä.
Keskireitti on lyhin väylä Skorvöön, matkaa kertyy 26,0 km. Reitillä on muutama avonainen selkä, joissa ulkomeren aallokko pääsee keikuttamaan kajakkia. Hanasaa-
ren sillan jälkeen suunta väylän sivussa Varsasaaren eteläkärkeen, josta Miessaaren ja Pukkisaaren välistä kohti Lilla-Bodön ja Stora Bodön välistä salmea Suvisaariston eteläosassa. Malmkopplanin pohjoisreunaa Rövargrundet’n ja Rövaren pohjoispuolelta Stora Herrön ohi ja Herrön selän yli. Stora Brändön ja Ängeslandet’n välisestä salmesta Skorvön puolipallon muotoinen profiili näkyy Brändön selän takana.
Merituuli on kesällä vallitseva ja vastainen. Vastatuuli teettää töitä ilman vasta-aallokkoakin, jolta sisäreitti tarjoaa parhaiten suojaa. Ja monesti tuulisella säällä on koettu, että Seurasaarenselkä oli se viheliäisin osuus. Usein tuuli myös laantuu illaksi, jolloin myöhäisemmän lähdön taktiikka puree.
Talouden alamäki on Skorvön ylämäki. Käytä hyväksesi edullinen ja luontoystävällinen lähiretki Skorvöön ja Porkkalaan!
Hannu Skorvön isäntä
Mäntysaaren kevättalkoot
ja retkivarusteesittely
Saaressa soi pokasaha ja haravat kraappivat tuossa 16. toukokuuta. Ja jo vakiintuneiden käytäntöjen mukaan Logmatic kolisee ja Fiskars kilkkaa. Grillipaikka on kuumana ja emmeköhän saa lettujakin nuotiopaikan nurkilla.
Talkoot Mäntysaaressa alkavat siis puolen päivän maissa. Saunan ylisiltä siirretään puutavaraa venevajaan, kiuas irrotetaan, hormi nuohotaan. Ikkunat pestään ja isännällä on etuoikeus kompostin tyhjentämiseen. Toki sen saa joku muukin tehdä jos kauniisti pyytää. Talkoiden ohessa arvotaan Suuren Linnunpönttöskaban voittaja (kai olet osallistumassa?). Pikkulintujen koteja auttaa rakentamaan myös Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys ry, joka tukee projektia. Erottajan Apteekki sieltä Stockmannin talosta puo-
lestaan muistaa voittajaa hmm... varsin positiivisella tavalla. Iltaa istutaan nuotiolla ja sauna on lämmin. Siellä on hienoa miettiä kesän retkiä, muun mukavan ohella. Muistat kai seuran WWW-osoitteen? Siitä verkkopaikasta löydät myös kohdan ”Retkisaaret”. Ja siellä saattaa olla kuulumisia näidenkin aiheiden tiimoilta.
Sunnuntaina saaressa on retkivaruste-esittely, tarkoituksena kertoa retkeilemättömille merimelojille millaisilla kilkkeillä meloja reissussa pärjää. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni yöpyy saaressa ja kertoo pyhänä kapineistaan. Retkijaosto kannustaa osallistumaan. Kaksin käsin. Virkistysjaosto puolestaan on luvannut luotsata saareen saapujia. Lähtö vajalta on siis sunnuntaina, toukokuun 17. päivä kello kaksitoista. Sään salliessa ja mielihalujen mukaan matka Mäntikseen saattaa mennä varsin polveilevastikin. Seuraa sähköpostiasi sekä keskusteluja seuran verkkofoorumissa.
MÄNTYSAAREN MERIPÄIVÄT (perinteisesti jo vuodesta 2008!) pidetään elokuisen täydenkuun aikaan, 8.8. Viimevuotiseen tapaan perjantai-iltana (7.8.) on TäysiKuuMelonta(tm), tuulenkestävät kynttilät kajakkien takakansilla. On se vaan hienoa meloa kuunsiltaa pitkin. Lauantaina Loistava Luontopolku(tt), jolloin seuramme toimintaa arvostavat dynaamiset liikeyritykset tukevat polulla menestyneitä.
Viranomaisvierailuja on myös luvassa, aika näyttää saapuuko silloin saareen kalustoa jota moni on nähnyt mutta harva tiennyt mitä se tekee. Kaiken kaikkiaan miellyttävää yhdessäoloa, nuotiota, saunaa, katsotaan mitä uuttera ja idearikas jäsenistömme saa aikaan. Mäntysaari tarjoaa mainiot puitteet, taas kerran.
Leppoisaa kevättä, suloista suvea!
Jussi Pulkkinen mantys_is@merimelojat.fi
Seuran bussin ja trailereiden käyttöperiaatteet
Seuralla on entinen invataksi melontareissujen helpottamiseksi. Bussi on tarkoitettu seuran virallisiin retkiin ja reissuihin, kilpailumatkoihin ja huoltoajoneuvona seuran tarpeisiin. Jäsenten omiin melontamatkoihin sitä ei voi lainata. Trailereita, eli peräkärryjä seuralla on kaksi ja niiden käyttöä koskevat samat periaatteet, kuin bussiakin.
Bussi palautetaan reissusta siivottuna, tarvittaessa pestynä ja tankattuna täyteen. Matkan tiedot (kilometrit, ajon tarkoitus, vastuullinen käyttäjä) merkataan hansikaslokerossa olevaan ajopäiväkirjaan. Koska polttoainemittari on rikki, merkitään myös kilometrilukemat, jolloin auto on tankattu täyteen.
Bussin ja trailereiden varaaminen: Tälle kaudelle hallitus on jo jakanut auton ja trailereiden käyttövuorot jaostojen toiveiden mukaan. Vapaille päiville bussia ja trailereita voi varata toimiston kautta.
Polttoainekortit
Seuran polttoainekortit ovat jaostojen vetäjien vastuulla. Niitä voi käyttää samoihin matkoihin kuin autoa ja trailereita. Kortit käyvät Shell-huoltamoilla ja niillä voi ostaa polttoainetta ja autotarvikkeita. Kuitit on toimitettava selvityksineen jaoston vetäjälle. Polttoainekorteilla voi tankata vain seuran bussia ja seuran käyttöön vuokrattuja ajoneuvoja. Jäsenten omien autojen käytöstä kulut hoidetaan maksamalla kilometrikorvaukset seuran oman taksan mukaisesti.
Säilytys
Seuran bussia säilytetään pääasiassa Merihaassa, säiltä suojassa. Bussille on siellä
numeroitu autopaikka, jonka merkiksi tuulilasilla on paikkanumeron ilmoittava lappu. Hansikaslokerossa on myös ylimääräisiä lappuja, että oman autonsa voi jättää bussin paikalle reissun ajaksi. Bussin avaimia säilytetään kesäkaudella seuran toimistossa. Kysy jaoston vetäjältä bussista, avaimista ja polttoainekorteista lähempänä käyttöajankohtaa.
Seuran trailereita säilytetään vajasaarella vajojen välissä ja niiden rekisteriotteita melontakoulupostilaatikossa vajassa. Bussin hansikaslokerossa on kaiken varalta mustavalkokopiot trailereiden rekisteriotteista.
– matkustajamäärä 1+8 (penkkejä ja turvavöitä on enemmän, mutta suurempi matkustajamäärä on sallittu vain koululaiskuljetuksissa)
– Massa: 3500 kg
– Ajokorttivaatimus: B-kortti. Riittää myös seuran trailereiden vetämiseen
– huippunopeus: ei testattu. Teiden varsilla olevat nopeudet on saavutettavissa ja saa ajaa täyteen. Ei ajoneuvokohtaista rajoitusta (vrt. pakettiautojen 80 ja 100 km/h)
– polttoaine: diesel, tankki kuljettajan puoleisessa etukulmassa (polttoainemittari on rikki, joten pitäkää huoli riittävästä tankkauksesta. Bussi kuluttaa ajotavasta ja lastista riippuen 10-15 l/100km ja tankki on n. 65 l – bussin tankkia ei missään nimessä saa ajaa tyhjäksi, sillä huolto ei onnistu tien päällä)
– Auton liukuovea ei tule käyttää (kyllä se hätäpoistumistienä toimii, mutta on vähän raskas avata ja perin hankala sulkea)
Aarne Miettinen
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki e-mail: toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.fi
PÄIVYSTYS
Puhelin 050 357 4507
Huhtikuu-syyskuu: tiistaisin klo 18–19
Loka-maaliskuu: kk:n ensimm. tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.fi kohdasta majan vuokraus.
PANKKIYHTEYDET:
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
Julkaisija: MERIMELOJAT RY
Kirjapaino: Kopio Niini Oy
Nordea 120030-9910: tilille maksetaan jäsenmaksut laskun viitenumerolla ja Nordea 240018-35487: tilille maksetaan retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
