Martti Roivainen sihteeri@merimelojat.fi, toimisto@merimelojat.fi
Marja Vinni talous@merimelojat.fi
Olli Lehtonen virkistys@merimelojat.fi
Ville Vainio koski_poolo@merimelojat.fi
Nädia Radi retki@merimelojat.fi
Kimmo Ahonen nuoriso@merimelojat.fi
Jari Peltonen koulutus@merimelojat.fi
Ralf Sund mantysaari@merimelojat.fi
Matti Huhtamies kiinteisto@merimelojat.fi
Timo Mononen mono@merimelojat.fi
Tatu Paulaharju tatu@merimelojat.fi
MUUT LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT
TALOUSSIHTEERI
SKORVÖN ISÄNTÄ
VAHTIMESTARI
BUSSI JA PERÄKÄRRYT
KALUSTORYHMÄ
VIESTINTÄ
MERIMELOJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA
MERIMELOJA-LEHDEN TAITTO
VERKKOSIVUT
INSTAGRAM-TILI
Laura Kalin-Padres taloussihteeri@merimelojat.fi
Harri Granholm skorvo@merimelojat.fi
Marianne Anttila vahtimestari@merimelojat.fi
Jussi Laari bussi@merimelojat.fi
Tuija Tarula-Aho lehti@merimelojat.fi
Miikka Koskinen taitto@merimelojat.fi
Jussi Gustafsson, Titta Sihvonen www-vastaava@merimelojat.fi
Tatu Paulaharju insta@merimelojat.fi
Kannen kuva: Miikka Koskinen (Skorvan)
Kevättä rinnassa
KEVÄT yllättää voimallaan vuosi vuodelta väkevämmin ja meri kutsuu helmaansa. Käsivamman vuoksi olen joutunut pysymään rannalla, välillä surkeasti ruikuttaen. Maista käsinkin voi tosin havaita, että suositun melontareittimme varrella alkanut rakennushanke Rajasaaren sillan uusimiseksi on edennyt. Siltoja on nyt rinnakkain kolme: nykyinen purettava, rakenteilla oleva uusi ja työmaata avustava väliaikainen silta. Siltojen alta melomista ei ole kielletty, mutta kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on työmaa-alue. Alta mahtuu melomaan, joskin työsilta on melko matala ja pylväitten viidakossa saa meloa kieli keskellä suuta. Kannattaa olla varovainen, sillä samea vesi estää näkyvyyden veden alle missä saattaa piillä varoja. Onneksi meillä on käytettävissämme myös vaihtoehtoinen, esteetön reitti Rajasaaren itäpuolella. Uuden sillan on arvioitu valmistuvan syksyn aikana. Seuramme on aikanaan esittänyt lausunnoissaan kaupungille muun muassa, että uuteen siltaan on jäätävä kulkuväylää melonnalle ainakin saman verran kuin mitä vanhassa sillassa on ollut. Luottavaisin mielin odotamme uuden sillan valmistumista.
Sauna on saatu viimein käyttökuntoon tietyistä toimitusvaikeuksista johtuvista puutteista huolimatta. Luottomiehemme Marko Liljeström on tehnyt taas hyvää jälkeä. Lauteet mitoitettiin lopulta entisiin mittoihin, joten lauteitten kapasiteetti säilyi entisellään. Toivomus on, että viimeinen saunoja nostaisi ylimmän lauteen pystyyn, jotta sauna kuivaisi kunnolla. Lauteissa on pyöreät reiät nostamista helpottamaan ja lauteitten alla on tukilaudat lauteiden pystyssä pysymiseksi. Lisäksi huomion arvoista on, että saunaan on asennettu automaattinen ilmavaihtojärjestelmä, jonka venttiilien säätöihin ei saa koskea. Tämä on varmasti valtaosalle jäsenistä itsestään selvää. Lehdessä on toisaalla laajempi juttu tästä.
Remontit ovat nyt joksikin aikaa ohi, kunnes jokin jollain aikavälillä taas alkaa. Majan vanhat päätyovetkin on vihdoin uusittu ja päätyseinän tukirakenteet on rakennettu uudelleen. Lopputulosta voi vain ihailla.
Seuran toiminta on hyvässä pöhinässä, jäsenet tarttuvat toimiin ja ottavat vastuuta. Apuohjaajakoulutuksen ja Meloja 2 -kurssin myötä saamme lisää apuvoimia Titu- ja virkistysmelontoihin, melontakouluihin sekä retkille. Aikuisten melontakoulut ovat täynnä ja lasten melontakoulut alkanevat täyttyä vasta viikko pari ennen niitten alkamista viime vuoden tapaan. Kevättalkoot vajasaarella kuuluvat sujuneen mallikkaasti ja lisää erilaisia talkoita on tulossa. Kiitos kaikille ahkeroimisesta!
Toivotan kaikille antoisaa melontakautta! Nautitaan hienosta harrastuksestamme, seuran tarjoamista puitteista ja toistemme seurasta!
Päivi Kuusimäki
Ykan kymppi 21.5.2023
Sija Nimi Aika Alus
1 Kimmo Harikoski & Markko Lehtosalo
2 Arto Hallapää & Maija
Saalasti & Riku Ruokonen & Julius Ruokonen
3 Rauli Rautavuori
4
6 Janne Viitanen
7 Lauri Ovaska
8 Pekka Turpeinen
Mikä Ykan kymppi?
K2 Nelo Vanquish
K4 Vajda Sonic Jet
Nelo Razor
omavalmiste / Thomasson Design
Epic V7
Ykan kymppi eli Y-10 on Merimelojat ry:n vuosittain toukokuussa seuran vuosipäivää (21.5.) lähimpänä sunnuntaina järjestämä kuntomelontatapahtuma. Ajanotollinen kisa järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981 seuran avoimien ovien päivän yhteydessä, kun tapahtumaan haluttiin lisää ohjelmaa ja samalla lisätä melonnan näkyvyyttä ja kiinnostavuutta.
Reittiä, jossa osanottajat kiertävät noin 10 km mittaisen reitin vajasaarelta Seurasaaren, Mustasaaren, Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta takaisin vajasaarelle, käytti aikanaan iltalenkkinään Yrjö ”Yka” Hietanen, edesmennyt kunniapuheenjohtajamme, vuoden 1952 Helsingin kisojen olympiavoittaja. Hänen mukaansa tapahtuma on myös nimetty.
PS. Ja huomaattehan, nimi on Yka. (A ei siis ole kirjoitusvirhe)
Ykan kympin lähtö. Kuva: Miikka Koskinen
• Seuralle on hankittu isokokoisille melojille soveltuva Mira 520 XL -kajakki, jonka pitäisi olla nyt ”se ykkönen” jota on jo jonkin aikaa kaivattu ja joka vihdoin löytyi
• Jäsenpäivystys pääsi muuttamaan talkoolaisten avustamana takaisin toimistoon, majan toiseen kerrokseen
• Vajasaaren sauna siirtyi kesäaikaan. Sauna lämpenee maanantai-torstai klo 18-22, lauantai 15-18, sunnuntai klo 15-20.
Uudenlaista ilmanvaihtotekniikkaa vajasaaren
huoltorakennuksessa
Vajasaaren huoltorakennuksen peruskorjauksen yhteydessä uusittiin tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmä, mukaan lukien siihen liittyvät venttiilit. Seuraavassa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä tehtiin ja miten järjestelmä toimii. Samoin helppo käyttöohje meille saunojille: Älä koske itse venttiileiden säätöihin – ilmoita mahdollisista säätämistarpeista vahtimestarillemme.
Sauna- ja pesutilasaneeraukseen yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmää uusittiin energiatehokkuuden ja toimivuuden parantamiseksi.
Huippuimuri vaihdettiin vähemmän kuluttavaan ja elektronisesti ohjattavaan malliin.
Tuloilmaventtiilit seinillä vaihdetaan lämpötilan mukaan säätyviin, kunhan valmistaja saa ne toimitettua.
Saunaan asennettiin uusi tuloilmaventtiili.
Suihkujen kattoon ilmestyneisiin putkistoihin asennetut kaksoisventtiilit ovat sähköisesti kosteusohjattuja, anturit ja lineaarimoottorit ovat venttiileissä.
Järjestelmä toimii täysin automaattisesti. Vastuuhenkilö ohjelmoi huippuimurin ohjaimeen tehostetun ilmanvaihdon saunavuorojen mukaisesti. Kun tilojen kosteus nousee, automatiikka avaa katoissa olevia poistoventtiileitä ja ilmavirtaus kasvaa lisää.
Myös saunavuorojen ulkopuolella suihkuja käytettäessä kosteus ohjaa tehostusta.
Seinäventtiilit ovat lämpötilan mukaan itse säätyviä.
Mihinkään laitteisiin ei tule koskea. Sähköiset poistoventtiilit rikkoutuvat, jos niitä ”säädetään” väkisin ja kustannus ilman asennusta ja sähkötöitä on 300 euroa kappale, työt mukaan lukien noin 600 euroa. Venttiili ei myöskään omatoimisesti säädy.
Talviaikaan tuloilmaventtiilit aiheuttavat usein vedon tunnetta, joka on koneelliseen poistoon perustuvassa järjestelmässä normaalia. Venttiili säätyy lämpötilan mukaan ja vähentää virtausta pakkasella, mutta sen ei ole tarkoitus sulkeutua kokonaan. Venttiileitä ei saa sulkea tai säätää itse. Kokonaan suljettu venttiili estää ilmanvaihdon toiminnan ja aiheuttaa vaurioriskin rakenteille.
Järjestelmä vaatinee sisäänajoa eli sen toimintaa seurataan tehostetusti alkuvaiheessa ja mahdolliset säädöt tehdään keskitetysti. Jos huomaat säädöille tarpeita, ilmoita niistä eteenpäin, MUTTA ÄLÄ RYHDY ITSE TOIMEEN.
Kuva: Sara Pathirane
Merimelojien saunaetiketti
Seurallemme on laadittu jo vuosia sitten saunaetiketti, joka koskee vajasaaren lisäksi myös saunojamme Skorvössä ja Mäntysaaressa. Keskustelua saunatavoista syntyy ajoittain, kun saunojia, erityisesti vajasaarella, on välillä samanaikaisesti paljon. Tämä saunaetikettimme löytyy myös seuramme www-sivuilta.
1. Merimelojat ry:n saunat on tarkoitettu vain jäsenten käyttöön. Vajasaaren saunaan ei saa tuoda ulkopuolisia vieraita. Skorvön ja Mäntysaaren saunoihin saa tuoda melovia vieraita, lue tarkemmat yksityiskohdat retkisaarten ohjeista.
2. Saunalle saapuessa on hyvän tavan mukaista tervehtiä. Jos et tiedä onko vajasaarella liikkuva henkilö jäsen, voit kysyä asiaa häneltä. Kirjaa käyntisi saunavihkoon/listaan (talvikaudella).
3. Pyyhi jalkasi/kopistele lumet ulko-ovella ennen pukuhuoneeseen menoa.
4. Saunojen siisteydestä vastaamme me kaikki yhdessä - vie pois kaikki minkä toit mukanasi, huuhtele pesuhuoneen lattia jos siinä on likaisia jalanjälkiä, jne. Älä säilytä tavaroitasi (ml. uimapuku) pukuhuoneessa. Seura ei vastaa kadonneista tavaroista.
5. Miesten ja naisten puku- ja pesuhuoneet ovat vajasaarella erilliset, löylyhuone on yhteinen - sauna on yhteissauna. Uima-asun käyttö on sallittua, mutta ei pakollista. Vajasaarella uimaan mennessä on käytettävä uima-asua.
6. Retkisaarilla kaikki käyttävät samoja tiloja. Saunat ovat ns. yhteissaunoja, saunavuoroja ei ole. Uima-asun käyttö on sallittua, mutta ei pakollista. Ensimmäisenä saunaan haluava lämmittää saunan. Saarissa on erilliset ohjeet lämmittämisestä.
7. Vajasaarella on juokseva vesi, retkisaarissa käytetään sadevettä. Meriveden tuominen löylyhuoneeseen on kielletty.
8. Peseydy ennen saunaan menoa. Käytä lämmintä vettä säästeliäästi.
9. Löylyä heitetään muut huomioiden. Tarvittaessa kysy saako heittää. Jos tuntuu että löylyä on liikaa, sano se muille saunojille. Enemmän voi heittää vaikka sillä välin, kun vähemmästä pitävä käy uimassa.
10. Löylynheittoon käytetään vain makeaa vettä. Kiukaalle ei saa heittää muita nesteitä.
11. Avovesikaudella - Jätä tilaa saunojille pukuhuoneeseen viemällä varusteet kylmän pukuhuoneen kaappeihin, kun lähdet melomaan.
12. Talvella - Jos lumi vaikeuttaa pukuhuoneeseen/avantoon pääsyä, tartu lapioon. Niitä on talviaikaan saatavilla pukuhuoneiden edessä seinustalla.
Pielisellä -96. Kuva: Eila Esala
Haastattelussa Leena Luostarinen
Haastattelija Tuija Tarula-Aho
MONESSA seuran tehtävissä ja tapahtumissa mukana ollut Leena Luostarinen jätti viimeisimmän toimihenkilöpestinsä, taloussihteerin tehtävät vuoden 2022 lopussa. Todellisuudessa tehtävistä luopuminen oli liukuva, sillä Leenan neuvoja ja apua tarvittiin vielä viimeisintä tilinpäätöstä tehtäessä ja opastamassa alkuun uutta taloussihteeriämme.
Niin merkittävän ”uraputken” Leena on seurassamme tehnyt, että
on aika kysellä kuulumisia Leenan Merimelojamatkan varrelta.
Leena, olet ollut Merimelojien jäsen vuodesta 1980. Mistä sait silloin melontakipinän ja miksi valitsit seuraksi Merimelojat ry:n?
Olin muuttanut Kotkasta ja kaipasin kovasti merelle. Asuin lähellä Merimelojia ja pääsin kevään ensimmäiselle melontakurssille. Ihastuin lajiin heti. Vaikka raskas kajakkikaksikko,
Tyysteri, jolla kurssilla meloin, muistutti enemmän venettä kuin kajakkia.
Seura, sen kanoottivajat ja päärakennus ovat olleet Eteläisellä Humalluodolla seuran historian alkuajoista asti. Puitteet ja kalusto taisivat kuitenkin olla melko toisenlaisia seuraan liittyessäsi kuin nykyisin. Kerro jotain silloisesta kalustosta, melontavarusteista, seuran puitteista tms.
Pukumelonta Tarvaspään kahvilaan -97
Melottiin lähinnä Käyrän työsiirtolan kaksikoilla. Yksiköitä oli vain muutamia, merikajakkeja ei ollut. Melat olivat raskaita ja pitkiä, eikä erityisiä melontavaatteita ollut. Meloimme lähinnä tavallisissa ulkoiluvaatteissa. Ja villa-aluskerrasto oli ehdoton! Itse ompelin takin, melontarukkaset ja -rannekkeet (neopreenia sai sukelluskaupasta), sokkopeiton sekä vaate- ja ruokapusseja (osa käytössä vieläkin). Saunarakennusta ei ollut, mutta puuhuussi sentään oli.
Oliko seuran toiminnassa silloin jotain sellaista, mitä nykyisin ei ole? Entä mitä on tullut lisää?
Avoimien ovien päivät olivat aina toukokuussa. Ne olivat iso tapahtuma, jossa melontaa ja seuraa esiteltiin suurelle yleisölle. Kanoottikauppiaat esittelivät kalustoaan, oli poolonäytöksiä, kajakinpakkausnäytöksiä, Ykan 10 -kisa, kirpputori,
arpojen myyntiä ja buffetti seuran hyväksi, retkeilykirjojen myyntiä sekä kanoottihuutokauppa. Melontakoulut myytiin tuolloin myös yleensä täyteen.
Seura järjesti myös yleisötansseja yli 20 kertaa kesässä. Niihin tarvittiin talkooväkeä, niinpä olin minäkin joskus buffetissa ja narikassa. Tarvittiin myös lipunmyyjiä ja järjestysmiehiä. Kaikki hoidettiin talkoilla. Talkoohenki oli tuolloin vahva.
Retkijaostolla oli kaksi kummilasta Afrikassa ja heille kerättiin rahaa mm. myymällä tekemiämme melontarukkasia (tuulisuojia).
Vanhojen valokuvien inspiroimina järjestimme ns. pukumelontoja lähikahviloihin. Me naiset pukeuduimme mekkoihin ja lierihattuihin, miehet olivat puku päällä ja kravatti kaulassa.
Tanssien järjestämisestä on siirrytty salin vuokraamiseen, kun laskeskeltiin sen tulevan seuralle taloudellisesti kannattavammaksi.
Huoltorakennuksen rakentaminen saunatiloineen ja vesives-
soineen oli aikanaan iso juttu.
Avantouintia ei vielä silloin seurassa harrastettu, edes heti saunan valmistumisen jälkeen.
Olet käsittääkseni ollut alusta asti retkimeloja. Oletko pitänyt lokikirjaa retkistäsi?
Pidin kyllä alkuvuosina, mutta myöhemmin tein paljon retkiä
Ingrid Aminoffin kanssa ja hän piti tarkkaa lokikirjaa. Valitettavasti hän on menehtynyt, niin kuin useampi muukin melojatoverini, eikä minulla ole enää niitä lokikirjoja. Joistakin retkistä on lehtijuttuja.
Retkikilometrini sen sijaan tiedän vuoteen 2006 saakka. Kun aloitin, oli tapana kerätä Suomen Kanoottiliiton retkimerkkejä. Retkeksi katsottiin vähintään 40 km:n pituinen yöpymisen sisältämä matka. Merkkejä oli pronssi, hopea, kulta, valio, suurmestari ja suurmestari timanteilla. Minulla on merkki yhdellä timantilla 12372 km. Retkeilen
edelleen, vaikka viime vuosina valitettavan vähän.
Mikä on ollut mieleenpainuvin melontaretkesi? Vaikea sanoa yhtä retkeä, mutta ehkä ensimmäiset retket: vuonna 1980 Olavin Taival Saimaalla ja vuonna 1981 Turku-Jurmo-Helsinki. Oli vaan mahtavaa päästä retkeilemään meloen hienoihin paikkoihin.
Myös ylitykset Tukholma-Maarianhamina ja Umeå-Vaasa olivat jännittäviä. Ja eksoottisia olivat Vuoksen melonta Laatokalle ja Laatokan retki Valamon saarelle (menomatka veneellä).
Myös Suomussalmen retki oli mieleenpainuva. Vetäjä (taiteilija) oli katsonut maantiekartasta, että tuolla on sininen viiva eli vettä. No, ensin kahlattiin koski alas, sitten melottiin jotenkuten eteenpäin, kunnes vesi väheni ja loppui sitten kokonaan. Ei auttanut muu kuin rämpiä pitkin metsää, kunnes päästiin metsäautotielle. Kajakkipyörät alle ja päästiin jotenkin monien kajakin kaatumisten jälkeen maantielle. Siellä vedettiin kajakkeja kajakkipyörillä yli 10 km seuraavaan lätäkköön, josta ei päässyt eteenpäin. Sitten oli pakko liftata hakemaan autot. Vaihdettiin paikkaa väljemmille vesille. Reissuun sisältyi
Suomi Meloo -06. Kuva: Rolf Wiiala
Sukellus Käyrän kaksikkoon -84
myös pelottava lasku tukinuittoränniä pitkin.
Entä seuran tapahtuma/tapahtumat vuosien varrella? Nouseeko niistä joku ensimmäisenä mieleesi?
Seuran 50-vuotisretki Torniosta Helsinkiin vuonna 1981. Retki melottiin viestinä.
Taisit osallistua myös ennen koronaa moneen Suomi Meloo tapahtumaan seuran joukkueessa? Mikä siinä tapahtumassa veti vuodesta toiseen puoleensa?
Olin Ingridin, Tarjan, Pirjon ja Raijan kanssa mukana ensimmäisessä viestissä vuonna 1985. Viiden naisen joukkueemme oli niin suuri ihmettelyn aihe, että meistä tehtiin lehtijuttukin Seuralehteen. Noihin aikoihin tehtiin muutenkin juttuja
melontaretkistä paikallisiin sanomalehtiin.
Olin mukana ehkä 24:ssä viestissä, aina en kyllä saanut lomaa koko viikoksi. Viestiin veti hyvä porukka, seikkailu (ennen kännyköitä), kaunis alkukesän luonto, tutustuminen Suomeen ja täydellinen irtiotto arjesta.
Kerro jotain kajakeistasi. Teitkö yhden niistä itsekin? Aloittaessani seurassa oli vain muutama yksikkö, joten joskus joutui odottamaan kajakkia. Niinpä me aktiivit teimme omat kajakit lasikuidusta 1982-83 ydinkeskustassa Sofiankadulla olevassa tilassa. Siellä teimme myös Suomen ehkä ensimmäiset poolokanootit. Kajakkini malli on Ekku, joka on enemmän kuntokajakin näköinen. Mutta niin
vain sillä retkeiltiin, vaikka se sukeltaa aallon sisään, istuinaukko on iso, eikä laipioita ole.
Vuonna 1985 ostin P&H:n Islander merikajakin. Valinta oli helppo, koska vaihtoehtoja ei paljon ollut. Sillä meloin yli 20 vuotta. Nykyinen kajakkini on Star 530. Itse tehty kajakki on vielä käytössä mökillä. Ja on siellä myös Eskimo.
Olet myös ollut Skorvö-aktiivi siitä asti, kun saari on ollut seuramme käytössä. Mikä saaressa vetää puoleensa?
Yksinkertaisesti ihana paikka ulkomeren lähellä.
Myös Mäntysaari on vakiokohteitasi. Liittykö siihen jotain erityistä, josta haluaisit kertoa?
1980-luvulla olin töissä Lauttasaaressa ja olin välillä Mäntysaaressa yötä. Meloin joskus sieltä aamulla suoraan töihin. Piilotin kajakin rantakaislikkoon, melan vein töihin.
Luovuit vuoden 2023 alussa yli 40-vuotisesta luottamustehtäväputkesta. Olet ollut ainakin seuran palkanlaskijana, maksanut mm. orkesteripalkkioita, toiminut tilintarkastajana ja taloussihteerinä sekä ollut jäsenenä erilaisissa seuran toimi- ja valiokunnissa sekä retkijaostossa. Olet ollut myös Suomi Meloo-viestin yhtenä organisoijana. Mikä seuratoiminnassa on ollut sellaista, että se on vuodesta toiseen saanut sinut olemaan mukana? Oli mukava olla mukana tekemässä yhdessä hommia. Halu tehdä hyvää seuran eteen. Ja myös vastuuntunto.
Retkimerkki yhdellä timantilla
Mikä seura-aktiivina olemisessa on ollut parasta?
Yhteisöllisyys ja se, että on sisällä seuran asioissa.
Sinulla on vuosien tuomaa kokemusta ja näkemystä seuran toiminnasta, mitä haluaisit sanoa …uusille ja aloitteleville seuratoimijoille
Olette tervetulleita antamaan panoksenne seuralle, on mielenkiintoista olla aktiivi. …seuran hallitukselle
Pitäkää talous edelleen kunnossa ja seuran yhteishenki hyvänä. …kaikille jäsenillemme?
Seura on sellainen, millaiseksi me sen teemme. Ihmiset ovat seura.
Onko vielä jotain, josta haluaisit kertoa tai mitä haluaisit nostaa esiin?
Moikataan toisiamme ja nautitaan hienosta harrastuksestamme!
APUA - kurssille!
Apuohjaajakoulutuksessa keväällä 2023
Teksti Petro Tamminen
Kuvat Tanja Saloniemi ja Jussi Laari
AALLOILLA keikkuva kajakki on vastikään puusta laskeutuneelle lajillemme jokseenkin epäluonteva kulkuväline. Joitain meistä sisäinen luonto muistuttaa tästä faktasta niin vahvalla äänellä, että merelliseksi kokemukseksi riittää pullakahvit Cafe Regatassa. Osa kuitenkin hiljentää takaraivosta kaikuvat hedelmänhimoisen kiipeilijän kauhunhuudot ja ylittää sillan - kuka minkäkin motivoimana - päätyen jalon melontaharrastuksen pariin. Jotta harrastuksessa pääsisi alkuun, tarvitaan kourallinen perustaitoja. Ne opitaan kurssilla. Sen jälkeen voi mela kädessä puuhata monenlaista. Varmaa on vain se,
että uusia taitoja oppii ja vanhoja syventää koko lopun elämäänsä. Kuitenkin, vielä useammankin melontavuoden jälkeen saattaa käydä niin, että yllättävä sattumus vie hetkessä epämukavuusalueelle: Se tunne, kun olosuhteiden ja oletetun taitotason erotus alkaa kaventua uhkaavasti ja melaa huomaa puristavansa tarpeettoman kovasti, lienee tuttu useimmille meistä. Tämä on se tunne, jonka vallassa moni osallistuja melontakurssille tulee. Meitä kurssilaisia oli toistakymmentä. Osalla melontataustaa oli edelliseltä vuosituhannelta asti, jotkut olivat syntyneet vasta sen jälkeen. Yhteistä oli halu tulla apuohjaajaksi melontakursseille ja tiistaimelontoja vetämään. Olipa porukassa myös useampi toisessa
seurassa kursseja vetänyt apparikonkari, joka nyt halusi vihkiytyä Merimelojien koulutuskonventioihin.
Kurssin ensimmäisenä iltana kokoonnuimme vajalla. Rupeaman tärkeimmät teemat käsittelivät paitsi koulutussisältöjä, ennen kaikkea sitä, kuinka luoda turvallinen ilmapiiri ja huomioida se alkuihminen, joka kurssilaisen päässä muistuttelee tulevasta pelastautumisharjoi-
tuksesta. Tämä lienee oppimisessa auttamisen avainkysymyksiä: Kuinka tunnistaa ne hetket, jolloin ihminen on valmis ottamaan vastaan uutta sisältöä?
Tai edes ne, jolloin ohjaajan on parasta keskittyä vain juttelemaan mukavia, jotta mieli vähän tyyntyy?
Toisena iltana valtasimme uimahallivuoron. Ohjelmassa oli mm. pelastautumisen ja paripelastuksen harjoittelua. Tämä oli myös hallivedessä talven aikana marinoituneille oiva tilaisuus rehennellä eskimopyörähdystaidoillaan. Tässäpä pinnalla pitävää bourdieulaista pääomaa!
Kolmantena iltana suuntasimme vesille. Kurssikajakit pääsivät talven jälkeen ulkoilemaan, kun harjoittelimme melontatekniikoita, lauttoja ja hinauksia. Monelle tämä oli myös oman melontakauden avaus.
Kurssi läheni loppuaan. Laituria kohti meloessamme summailimme sen antia. Erityisen kiinnostavaa oli vertailla apuohjaajakoulutusta eri seurojen välillä. Merimelojien kolmen illan kurssi on melko vahva panostus appareiden osaamiseen verrattuna jossain muualla käytössä
olevaan tulkaa mukaan pyörimään ja katsokaa, miten mestari tekee -lähestymistapaan. Kiinnostavaa on myös yleisen dogmaattisuuden vähyys. Tempun voi tehdä monella tavalla. Saunaparlamentissa sitten kiistellään siitä, mikä on se ainut oikea tapa.
Saunasta puheen ollen. Kun kajakit oli saatu hyllyihin, oli aika korkata remontin jäljiltä tuliterä sauna ja suunnata muihin rientoihin. Kurssilla tavataan!
Meriharakat vajasaaressa
Innostu luontohavaintojen tekemisestä!
Teksti ja kuvat Anna Haukka
Opettele tunnistamaan vesillä ja saaristossa eläviä lajeja ja ilmoita luontohavaintosi osaksi virallisia havaintoaineistoja. Saatavilla on useita sovelluksia, jotka auttavat alkuun tunnistamisessa. Lisäksi havaintosi päätyvät osaksi Suomen virallista avointa lajitietoa.
VESILLÄ hiljaisella kajakilla liikkuessa on helppo havainnoida lintulajeja: silkkiuikut sukeltelevat, kyhmyjoutsenet lipuvat ohi ja kesemmällä pääskyset liitävät ohi vauhdilla. Hie-
man ulompana voi havaita saarilla ja luodoilla haahkoja, rantasipejä ja muita saariston lintuja. Jos käy tuuri, hylje käy kurkkaamassa melojaa.
Lintujen lisäksi meloja näkee rantautuessaan saariston kasvillisuutta ja innostua voi myös hyönteisten ja sienten havainnoinnista!
Varsinainen kirjattu luontohavainto on tiettyyn aikaan tietyssä paikassa tehty havainto jostakin tietystä eliöstä. Kun tarpeeksi moni ihminen ilmoittaa näitä yksittäisiä havaintoja, saadaan pitkäaikaisia havaintosarjoja, joita voidaan käyttää apuna esimerkiksi eliölajien levinneisyyden tai populaatiokoon muutosten seurannassa.
Havainnoi huomaavaisesti, luontoa kunnioittaen
Huomioi lajeja havainnoidessasi, ettet häiritse eliöiden elämää eli esimerkiksi mene liian lähelle lintujen
Silkkiuikut Seurasaarenselällä
pesiä. Erityisesti melojien on syytä muistaa, että esim. ulkosaariston puuttomille luodoille rantautuessa voi pesimäaikaan saada vahinkoa aikaan. Tämän vuoksi rantautumiskiellot ovat olemassa. Erityisen herkkien lajien osalta havaintojen paikkatiedot karkeistetaan, ja ne eivät välttämättä näy julkisesti havaintopalveluiden kartoilla ja tilastoissa. Käytäntö suojelee esimerkiksi uhanalaisia tai helposti häirinnän kohteeksi joutuvia lajeja.
Opettele tunnistamaan lajeja helposti
Aivan perinteiset lajintunnistuskirjat auttavat lajien opettelussa. Helpommin ja keveämmin mukana kulkevat
kuitenkin älylaitteen sovellukset ja verkkosivut. Sovelluskaupoista on saatavissa maksutta tai pientä maksua vastaan useita lajintunnistusoppaita.
Jos onnistut saamaan lajista kuvan, esimerkiksi iNaturalist-sovellus tunnistaa tekoälyn avulla kuvassa olevan lajin parhaansa mukaan. Vaikka olisit edelleen hieman epävarma lajinmäärityksestä, voit jättää sen sovellukseen asiantuntevamman yhteisön varmistettavaksi. iNaturalist-havainnot tulevat osaksi Lajitietokeskuksen lajitietokantaa ja näkyvät laji.fi-verkkosivun portaalissa osana avoimesti tarkasteltavissa olevaa lajitietoa.
Ruoholaukka Mäntysaaressa
Kyhmyjoutsen
Voit osallistua myös säännöllisiin lajistonseurantoihin
Kannattaa perehtyä myös näihin: Vuosina 2022–25 toteutetaan Suomen 4. lintuatlas, joka kuvaa kattavasti maamme pesimälinnuston levinneisyyttä. Lintuatlakseen voi ilmoittaa jokaisen lintujen hajahavainnon, kunhan sisällyttää ohjeiden mukaisen pesimävarmuusindeksin mukaan havainnontietoihin (kts. ohjeet lintuatlas.fi). Aivan kaikista lintulajeista kaivataan tietoa, niin yleisistä kuin harvinaisemmista lajeista. Jos olet jo osaavampi lajien havainnoija,
kannattaa tutustua myös muihin Luonnontieteellisen keskusmuseon tekemiin pitkäaikaisseurantoihin: luomus.fi/osallistu
Kuinka käytät maksutonta iNaturalist-sovellusta?
1. Lataa sovellus nimeltä ”iNaturalist” GooglePlayn tai AppStoren kautta.
2. Tarvitset sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan (huom! Ikäraja 13.v.)
3. Liity rekisteröityessä tai myöhemmin iNaturalist Suomi -verkostoon sovelluksen asetusten kautta
4. Paina vihreää Uusi havainto -nappia (Android) tai kameran kuvaa (iPhone)
5. Lisää valitsemasi havaintokuva tai ota kuva sovelluksella (tarkat ja terävät kuvat ovat parempia)
6. Valitse mitä näit, tekoäly auttaa sinua valinnassa
7. Muokkaa tarvittaessa päivämäärä oikeaksi
8. Paikka tulee puhelimesi sijaintipalveluista, korjaa tarvittaessa
10. Lue lisää ohjeita verkko-osoitteesta: https://inaturalist.laji.fi/
Tekstiä varten on jututettu Luonnontieteellisen keskusmuseon Eija-Leena Laihoa ja Heidi Björklundia, jotka tuntevat linnuston seurannat ja lajitiedon ammattinsa puolesta.
Jäsenpäivystys
Vajasaaren toimiston päivystys on auki:
• huhti-syyskuussa tiistaisin klo 18-19
• loka-maaliskuussa kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18-19
Päivystysaikoina toimistonhoitaja vastaa numerosta 050 3574 507. Toimiston sähköpostiosoitteesta toimisto@merimelojat.fi vastataan muutaman päivän kuluessa.
Juhlapyhinä ei ole päivystystä. Tarkista päivystysajat verkkosivuilta, muutokset ovat mahdollisia.
Viestintä
Verkkosivuilta merimelojat.sporttisaitti.com löytyy kattavasti tietoa seuran toiminnasta ja tarjonnasta sekä ajankohtaiset uutiset.
Sähköpostilistalla välitetään tärkeimmät uutiset. Liity listalle tai eroa siitä lähettämällä viesti osoitteseen www-vastaava@merimelojat.fi.
Merimeloja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jäsenten juttuja ja kuvia otetaan mielellään vastaan, julkaistusta materiaalista saa talkoopisteen. Lisätietoja lehti@merimelojat.fi.
Facebook-ryhmä löytyy hakemalla nimellä ”Merimelojat”. Ryhmässä muistutellaan ajankohtaisista asioita, ja sen on hyvä paikka keskustella seuratovereiden kanssa.
Instagram-tili löytyy osoitteella www.instagram.com/merimelojat tai hakemalla @merimelojat. Käytä melontakuvissasi tunnistetta #merimelojat.
Sauna
Kun saunatilojen korjaus valmistuu saunan lämmitysajat ovat syyskokouksen 2022 päätöksen mukaiset:
Talvikausi 15.9.-14.5: tiistai ja torstai klo 17-20, lauantai klo 15-18, sunnuntai klo 15-20
Kesäkausi: 15.5.-14.9: maanantai-torstai klo 18-22, lauantai 15-18, sunnuntai klo 15-20
MERIMELOJAT RY
Merikannontie 10, 00260 Helsinki toimisto@merimelojat.fi www.merimelojat.sporttisaitti.com
PÄIVYSTYS
Puhelin: 050 357 4507
Huhti–syyskuu: tiistaisin klo 18–19
Loka–maaliskuu: kuun ensimmäinen tiistai klo 18–19
MAJAN VARAUKSET
Katso nettisivuilta osoitteesta www.merimelojat.sporttisaitti.com kohdasta majan vuokraus.
PANKKIYHTEYDET
Nordea FI37 2400 1800 0354 87: tilille maksetaan sekä jäsenmaksut että retkien osallistumismaksut omalla viitenumerolla.
OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT
Muutokset sähköpostitse: toimisto@merimelojat.fi tai postitse: Merikannontie 10, 00260 Helsinki
Jäsenjulkaisu, jäsenille ilmainen. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
