Valkama valtuustoon!

Inhimillinen arki ja hyvä elämä kuuluvat kaikille, ei vain valmiiksi hyvinvoiville.

- MERI VALKAMA

Tämä lehti on jaettu koronaturvallisesti maski kasvoilla ja hanskat kädessä!

VALKAMA VALTUUSTOON! Vanhustenhoito on ihmisoikeuskysymys ✿ Leikkaaminen estettävä – lapsiin ja nuoriin satsattava koronakriisin jälkihoidossa ✿ Palvelut on saatava ilman itkupotkuraivareita ✿ Kaupungin työntekijöiden hyvinvointi on kaikkien etu ✿ Kohtuuhintainen koti kuuluu kaikille ✿ Helsingin oltava ilmastotoimien suunnannäyttäjä

ÄÄNI MAAILMAN INHIMILLISIMMÄLLE KAUPUNGILLE

S

yksy oli musta, tai ehkä värikäs.

Olen kadottanut muistikuvan, sillä silloin hyvästelin lapsuuteni.

Oli vuosi 1991, oli lama. Sinä syksynä työnsä menettivät molemmat vanhempani.

Vararikko oli totaalinen, ja sitä seurasi avioero, perheen hajoaminen, lopulta kodin myyminen ja vuosien mittainen velkajärjestely. Sen aikana opin, mitä köyhyys tarkoittaa konkreettisesti.

Kokonaisvaltaista pimeyttä, josta oli vaikea ponnistaa valoon.

Ajoin hiljattain vanhan kotitaloni ohi ja mietin vuosia, joiden paino tuntui harteillani vielä pitkään senkin jälkeen, kun olin lopulta selviytynyt niistä. Mietin niitä perheitä, joissa koronakriisin kokemukset muistuttavat kovasti 1990-luvun laman aikaa. Niitä lapsia, joihin ovat osuneet vanhempien rahahuolet, mutta myös rankat rajoitustoimet.

Tiedämme jo nyt, että koronalapsille yhteiskunnallisen kriisin seuraukset ovat karuja: Lähes puolessa Suomen kunnista sekä lastensuojeluilmoitusten että lasten huostaanottojen määrä on kasvanut.

Samaan aikaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saaminen on vaikeutunut. Perheissä esiin nousseiden ongelmien taustalla on esimerkiksi vanhempien voimien loppumista ja pandemian aiheuttamia talousvaikeuksia. Lastensuojelun johtajien arvioi ympäri maan on, että koronaepidemia vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin vielä vuosien kuluttua. Se tarkoittaa, että seisomme juuri nyt vedenjakajalla, jonka toisella puolella odottaa hyvinvointivaltion pahin painajainen: valtava joukko syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria.

Se, kulkevatko he parinkymmenen vuoden kuluttua entisten kotitalojensa ohi selviytyjinä vai eivät, on kiinni suurelta osin tämän vuoden kuntavaaleista.

V

altuustoissa tehtävät päätökset koskettavat aivan kaikkia meistä – ja siksi kuntavaaleissa äänestäminen on ehkä kaikista vaaleista tärkeintä. Valtuustoissa päätetään, miten yhteiskuntana korjaamme rauhanaikamme pahimman kriisin eli koronapandemian jäljet, mutta myös paljosta muusta: Siitä säilyykö vai lakkautetaanko lähikoulu ja paljonko resursseja on opetukseen ja tukitoimiin. Miten joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään ja paljonko matkali-

2

Valkama valtuustoon!

put maksavat. Kuinka paljon kaupunki rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja minne. Yksityistetäänkö terveyspalvelut, paljonko resursseja ohjataan vanhusten hoitoon.

Ja niin edelleen.

Ei ole yhdentekevää, ketkä asioista päättävät. Vasemmistolaisena minulle aivan olennaista ovat kaikkien päätösten vaikutukset pienituloisiin ja ympäristöön.

Minulle politiikka tarkoittaa ennen kaikkea niiden hämärien nurkkien valaisua, jotka estävät yhteiskuntaamme olemasta oikeudenmukainen kaikille. Niiden puolustamista, jotka jäävät ensimmäisenä jalkoihin.

En tule koskaan sanomaan, että pienituloiset muuttakoot Helsingistä, jos ei ole varaa asua täällä – minä teen töitä kohtuuhintaisten kotien rakentamiseksi.

Puolustan aivan kaikkien lasten oikeutta saada tarvitsemaansa apua ja tukea ja voida hyvin, en leikkauksia, joilla vain toistettaisiin 1990-luvun laman virheet.

Teen töitä sen eteen, että kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten oikeus saada ympärivuorokautista hoitoa toteutuu ja että kotihoito täyttää kotona asuvien vanhusten tarpeet.

Vaadin Helsinkiä toimimaan ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjänä, sillä tiedän, että me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja viimeinen, joka voi tehdä niille jotakin.

E

hdokkuus kuntavaaleissa oli minulle suuri ja painava päätös, ja se syntyi eräänä loppukesän 2020 iltana. Olin valmistautumassa haastatteluun, joka minulta oli pyydetty lamakokemuksiini liittyen, ja luin aiheesta tehtyä tutkimusta. Sen mukaan joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko- tai tuomioistuinrekisterissä. Joka viidennellä on mielenterveysongelmia. Joka kuudes ei ole saanut hankittua peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Tunsin surua. Sitten muistin vanhan kotitaloni ja tunteen, joka minuun istahti sen ohi ajettuani: se on ohi, minä selviydyin ja voin tehdä omalta osaltani kaikkeni, ettei yksikään toinen sukupolvi joudu kokemaan samaa.

Niin haluan ja aion tehdä.

Minulle politiikka tarkoittaa ennen kaikkea niiden hämärien nurkkien valaisua, jotka estävät yhteiskuntaamme olemasta oikeudenmukainen kaikille.

Niiden puolustamista, jotka jäävät ensimmäisenä jalkoihin. Sellaisen tulevaisuuden tekemistä, joka on täynnä valoa, ei varjoja.

Maailman inhimillisimmän kaupungin rakentamista.

Sellaisessa kaupungissa haluan itse elää, ja sellaisen me kaikki ansaitsemme.

MITÄ ASIOITA PUOLUSTAN Oikeus turvalliseen vanhuuteen kuuluu kaikille

Lapsiin satsattava koronakriisin jälkihoidossa

Tiesitkö, että Suomi käyttää vanhustenhoitoon vähemmän rahaa kuin yksikään toinen Pohjoismaa? Kun esimerkiksi Ruotsi ja Norja resursoivat vanhustenhoitoon 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, on vastaava luku Suomessa 1,6.

Pienet määrärahat ovat syy uutisiin, jotka kertovat kuinka yksi vanhus ei saa tarvitsemaansa apua, toinen ei ulkoillut kuukausiin ja kolmas jäi ilman kotihoidon tuomaa ruokaa. Inhimillisessä ja sivistyneessä yhteiskunnassa yksikään vanhus ei joudu pelkäämään. Seuraavalla valtuustokaudella Helsingin on ryhdyttävä satsaamaan riittävästi vanhustenhoitoon, jonka laiminlyöminen on yksi aikamme räikeimpiä ihmisoikeusloukkauksia. Kaikkien peruspalveluiden, myös vanhustenhoidon, parantaminen lähtee resursseista, joita vauraalla Helsingillä on. Nyt päättäjistä on löydyttävä myös poliittista tahtoa.

Aivan jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen perhetaustasta tai asuinalueesta riippumatta. Se tarkoittaa, että lastensuojeluun on satsattava niin paljon, että aivan jokaisen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen toteutuu. Se tarkoittaa myös, että koronakriisin jälkihoitoon on panostettava tuntuvasti, ja kaikille niille hauraassa asemassa eläville lapsille, joiden elämän pandemia on suistanut raiteiltaan, tarjotaan varmuudella riittävä määrä tukea ja apua. Yhdenkään lapsen avunsaanti ei saa olla kiinni liian pienistä resursseista. Tulevalla valtuustokaudella on löydyttävä viisautta panostaa tärkeimpään – lasten ja nuorten hyvinvointiin. Se tarkoittaa paitsi lastensuojelun myös esimerkiksi kasvatuksen, koulutuksen, etsivän nuorisotyön sekä neuvola- ja mielenterveyspalveluiden vahvistamista.

Palvelut on saatava ilman itkupotkuraivareita

Helsingistä maailman inhimillisin työnantaja

Kun muistisairas isoäitini jäi ilman tarvitsemaansa apua ja hoivaa, saimme asian kuntoon vasta piinaavan monien yhteydenottojen ja itkuisten puhelujen jälkeen. Kun ystäväni lapselle tarjottiin varhaiskasvatuspaikkaa lähes tunnin matkan päästä kotoa, päätös muutettiin perheelle toimivammaksi, kun vanhemmat olivat monta kertaa yhteydessä oman alueensa päiväkodin johtajaan. Kollegani, joka tarvitsi lapselleen vammaispalveluita, sai niitä vasta itkettyään puhelimessa viranomaiselle lukuisia kertoja. Näin ei saisi olla. Kenenkään ei pitäisi joutua vaatimalla vaatimaan itselleen tai läheiselleen palveluita, sillä se tarkoittaa, että ne joilla ei ole voimia samaan, jäävät ilman. Minä haluan Helsingin, jossa toimintakulttuuri on toinen ja jossa palvelut saa ilman itkupotkuraivareita. Meistä jokaisella on siihen oikeus.

Jokaisella työntekijällä on oikeus voida hyvin työssään, ja tämä koskee myös Helsingin kaupungin työntekijöitä. Silti meillä kaupungin työntekijät voivat tutkimusten mukaan huonommin kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa.

Helsingin tulee edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja hyvää työilmapiiriä, johtamisen tulee olla kannustavaa, ja epäasialliseen kohteluun tulee puuttua matalalla kynnyksellä.

Olennaista on myös, että työntekijä saa työstään sille kuuluvan palkan. Tähän tulee kiinnittää huomiota erityisesti alipalkatuilla naisvaltaisilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja hoitotyössä. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, ja jatkossa sen on oltava esimerkillisen hyvä ja turvallinen työpaikka aivan kaikille työllistämilleen ihmisille – ammattiryhmästä riippumatta.

Kohtuuhintainen koti on perusoikeus

Ilmasto huomioitava kaikessa päätöksenteossa

Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, jossa useilla kaupungin työntekijöillä ei ole varaa asua kotikaupungissaan. Korkeat asumiskustannukset ajavat ahtaalle myös erityisesti pienituloisia sekä suuria asuntoja tarvitsevia lapsiperheitä. Näin siitä huolimatta, että koti on jokaisen ihmisen perusoikeus. Aivan jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus asua kohtuullisen matkan päässä työpaikastaan tai koulusta – kohtuullisin kustannuksin. Seuraavalla valtuustokaudella Helsingin on lisättävä entisestään kohtuuhintaisten asuntojen, kuten kaupungin omien vuokra-asuntojen tuotantoa. Rakentaminen on tehtävä kaupunkiluontoa kunnioittaen; Keskuspuistoa tai muita luontoarvoiltaan tärkeitä alueita ei saa nakertaa. Helsingin on myös tehtävä aiempaa enemmän asunnottomuuden kitkemiseksi.

Jokaisella ihmisellä on oikeus kotiin. Jokaisella.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei onnistu yksilöitä syyllistämällä vaan rakenteita muuttamalla. Siinä työssä Helsingillä on suunnannäyttäjän rooli. Yhden helsinkiläisen hiilijalanjälki vastaa noin viiden intialaisen hiilijalanjälkeä, ja on meidän tehtävämme vähentää omia päästöjämme. Kaupunki voi tehdä päästöjen vähentämiseksi paljon esimerkiksi siirtämällä liikennettä entistä enemmän raiteille, kaavoittamalla ja rakentamalla ilmastoviisaasti, huomioimalla ilmastovaikutukset julkisissa hankinnoissa sekä omistamansa energiayhtiö Helenin kautta. Yhteiskunnan on myös tehtävä ilmastoviisaat valinnat mahdollisiksi kaikille, ei vain hyvätuloisille. Kyse ei ole siitä, onko meillä varaa tehdä ilmastotoimia. Kyse on siitä, että meillä ei ole varaa olla tekemättä niitä. Viimeinen hetki toimia on nyt.

Valkama valtuustoon!

3

”HALUAN HELSINGIN, JOSSA KAIKILLA ON MAHDOLLISUUS VOIDA HYVIN” Tällä valtuustokaudella Helsingistä on tehty maailman toimivinta kaupunkia.

Seuraavalla valtuustokaudella siitä on rakennettava maailman inhimillisin, sanoo toimittaja ja kirjailija Meri Valkama.

4

Valkama valtuustoon!

Kerro kolmella virkkeellä, kuka olet.

Olen 40-vuotias yhteiskunnallisiin aiheisiin erikoistunut tutkiva journalisti, kirjailija, Maunulan alakoulun johtokunnan puheenjohtaja ja kaksilapsisen sateenkaariuusperheen äiti Helsingistä.

Olen asunut valtaosan aikuisuudestani Maunulassa ja Metsälässä ja muutan ensi kesänä niiden viereen nousevalle uudelle Postipuiston alueelle. Vuosia sitten mietin muuttoa kantakaupunkiin, mutta hylkäsin ajatuksen nopeasti – Pohjois-Helsinki on kotini, ja sinne koen kuuluvani.

Olet ehdolla valtuustoon. Miksi?

Haluan ja aion tehdä töitä sellaisen Helsingin eteen, joka on inhimillinen kaikille, ei vain vahvoille ja hyvinvoiville.

On kestämätöntä, kuinka moni helsinkiläinen joutuu näkemään aivan valtavasti vaivaa saadakseen itselleen tai läheiselleen kuuluvia palveluita. Tämä on arkipäivää monelle esimerkiksi varhaiskasvatuspaikkaa hakiessa sekä vanhus- ja vammaispalveluiden osalta. Aion edistää sellaista toimintakulttuuria, jossa palvelut saa ilman itkupotkuraivareita. Jos palvelut ovat vain vahvojen saatavilla, tarkoittaa se pahimmillaan, että ne, joilla ei ole voimia tai palveluita vaativia läheisiä, jäävät ilman.

Yksi vaalien kärkiteemoistasi on vanhustenhoito. Miksi?

Kuusi vuotta sitten loppiaisena puhelimeni soi ja sen toisessa päässä isoäitini sanoi: “Nyt on vähän sellainen tilanne, etten tunne jalkojani.” Puoli tuntia myöhemmin löysin hänet kotoaan todella huonossa kunnossa. Sairaalassa selvisi, että hän oli murtanut lonkkansa pahasti, vaikka ei muistanut sitä itse.

Me läheiset teimme kaikkemme saadaksemme isoäidille paikan ympärivuorokautisesta hoidosta, mitä hän olisi tarvinnut, mutta laihoin seurauksin. Hänen loppuelämänsä oli monin eri tavoin turvaton ja epäinhimillinen. Se oli kamalaa katsottavaa ja aiheutti syvää voimattomuutta.

Omakohtaiset kokemukset saivat minut tarttumaan aiheeseen toimittajana.

Olen kirjoittanut vanhustenhoidosta paljon ja pyrkinyt omalta osaltani herättämään yhteiskunnallista keskustelua.

En suostu uskomaan, ettemmekö pystyisi turvaamaan vanhuksille parempaa elämää. Jotta kenenkään muun ei tarvitsisi enää kokea samaa kuin oma isoäitini, aion tehdä kaikkeni tilanteen parantamiseksi myös politiikan avulla. Jos tulen valituksi valtuustoon, tartun tähän aiheeseen heti.

Vanhustenhoidon tila on aikamme suurimpia ihmisoikeusrikkomuksia ja häpeällinen tahra hyvinvointivaltion historiassa, mutta me voimme muuttaa sen. Meidän täytyy muuttaa se. Jos ja kun pystymme selättämään maailmanlaajuisen pandemian, pystymme korjaamaan myös vanhustenhoidon ongelmat.

Mikä parantaisi vanhustenhoidon tilaa konkreettisesti?

Aivan ensimmäiseksi se, että kaupunkilaiset äänestävät valtuustoon päättäjiä, joille vanhustenhoito on aidosti tärkeä teema eikä pelkkiä juhlapuheita. Mitä useampi päättäjä vaatii tilanteen muuttamista, sitä enemmän vääntövoimaa on budjettineuvotteluissa, joissa resursseista päätetään.

Tarvitsemme lisää rahaa julkisen puolen tuottamaan kotihoitoon, jotta työntekijöitä on tarpeeksi ja jokaisella on riittävästi aikaa hoitaa työnsä hyvin. Lisäksi tarvitsemme kipeästi lisää ympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Tällä hetkellä aivan liian moni vanhus, jolla ei ole edellytyksiä pärjätä kotonaan, jää ilman kaipaamaansa hoitopaikkaa. En usko mantraan, jonka mukaan koti on aina paras paikka vanhukselle.

Ei ole silloin, kun vanhus on riittävän huonossa kunnossa, ei erota yötä päivästä tai on esimerkiksi ahdistunut ja peloissaan.

Aion toimia sen eteen, että Helsinkiin

Politiikassa moni tilanne vaatii kompromisseja, mutta tästä en ole valmis joustamaan: aivan jokaisella vanhuksella on oikeus turvalliseen ja inhimilliseen loppuelämään. perustetaan lisää omia muistisairaiden asumisyksikköjä, joissa hoiva ja asuminen rakentuvat heidän tarpeensa huomioiden.

Muistisairaus ei saa olla syy lukita vanhusta kotiinsa ilman ulospääsyä.

Hoidon laadun varmistamiseksi tarvitsemme puolestaan lisää sekä ennakoitua valvontaa että ulkopuolisia tarkastuksia.

Vaikka politiikassa moni asia vaatii kompromisseja, tästä en ole valmis joustamaan: aivan jokaisella vanhuksella on oikeus turvalliseen ja inhimilliseen loppuelämään. Se Helsingin on kyettävä turvaamaan.

Tutkimusten mukaan koronapandemia on vaikeuttanut eniten jo valmiiksi hauraassa asemassa olevien ihmisten elämää. Mitä Helsinki voi tehdä tilanteelle?

Aivan keskeistä on lisätä resursseja esimerkiksi neuvolapalveluihin, oppimisen tukeen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen sekä nopean

hoitoon pääsyn takaamiseen. Olennaisia toimia ovat myös lastensuojelun ja perheiden sosiaalisten tukien parantaminen. Nyt ei ole leikkausten aika. Sen sijaan on tehtävä kaikki sen eteen, ettei yksikään lapsi tai nuori putoa kriisin takia turvaverkkojen ulottumattomiin. Uusia tukimuotoja on kehitettävä myös esimerkiksi kulttuurialan työntekijöille, joihin kriisi on osunut erityisen kipeästi. Vapaana kirjoittajana pystyn eläytymään siihen tuskaan, jota moni kulttuurialan työläinen kokee töiden ja toimeentulon kadottua.

Hallituksesta on läpi pandemian toisteltu, kuinka emme saa tehdä 1990luvun laman virheitä. Eivätkö panostukset ole itsestään selviä?

Eivät. Syksyllä 2020 Helsingin valtuusto leikkasi pahimman kriisin keskellä koulutuksesta yli 20 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto vastusti leikkauksia ja jättäytyi budjettisovun ulkopuolelle, kun taas esimerkiksi vihreät ja demarit hyväksyivät ne.

Taloudellista painetta leikkauksille ei ollut – Helsinki on vauras kaupunki, joka on tehnyt tällä valtuustokaudella reippaasti yli miljardi euroa ylijäämää.

Koulutuksesta säästäminen vie resursseja pois kouluilta, joilla on aivan keskeinen rooli lasten pahoinvoinnin havaitsemisessa ja kriisin aiheuttamien oppimiserojen kaventamisessa. Aivan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen arkeen ja elämään, niin pandemian keskellä kuin sen jälkeenkin. Jos haluat varmistaa tämän toteutumisen, paras tapa siihen on äänestää vasemmistoliittoa – me tulemme aina puolustamaan lasten ja nuorten palveluita, emme koskaan ajamaan heikennyksiä niihin.

Olet työskennellyt aiemmin ammattiyhdistysliikkeessä ja toiminut työsuojeluvaltuutettuna. Mitä ajattelet Helsingin kaupungista työnantajana?

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, ja ensi valtuustokaudella siitä pitää ryhtyä rakentamaan myös maailman inhimillisintä työnantajaa. Se ei valitettavasti tällä hetkellä toteudu. Tutkimusten mukaan uupumusta kokevat työssään niin hoitajat, opettajat kuin julkisen liikenteen kuljettajatkin. Aion toimia sen eteen, että kaupunki panostaa jatkossa työhyvinvointiin aiempaa enemmän.

Työhyvinvointi on jokaisen työntekijän oikeus, mutta hyvinvoivat työntekijät ovat meidän kaikkien muidenkin etu: Kukaan meistä ei halua lapsensa opettajan, hammaslääkärin tai joukkoliikenteen kuljettajan tekevän työtään uupuneena. Kukaan meistä ei myöskään halua veroeurojensa valuvan hukkaan siksi, että työntekijät sairastavat työstä johtuvista syistä. Silti Helsingissä kaupungin työntekijät voivat huonommin kuin muualla Suomessa. Helsingin on oltava hyvä ja turvallinen työpaikka aivan kaikille työntekijöilleen ammattiryhmästä riippumatta, mutta se ei tapahdu itsestään vaan hyvinvointiin satsaamalla.

Valkama valtuustoon!

5

Vasemmistoliitto on punavihreä puolue, jolle ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeä poliittinen tavoite. Mitä Helsingin pitäisi tehdä ilmaston osalta tulevalla valtuustokaudella?

Helsingin on tehtävä kaikkensa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ja kaikkensa tarkoittaa kaikkensa. Helsingin on jatkettava panostamista raiteisiin, ilmastoviisaaseen rakentamiseen sekä esimerkiksi kaupungin kaikissa toimipisteissään tarjoaman ruoan ilmastoystävällisyyteen.

Helsingin on toimittava tienraivaajana ja näytettävä, että pystymme muuttamaan yhteiskuntamme ilmaston kannalta kestävästi – sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se tarkoittaa, että ilmastotyötä ei maksateta kaikista pienituloisimmilla, vaan taakka jakaantuu reilusti.

Ilmastopolitiikkaa ei pidä tehdä pelkästään muusta erillisenä saarekkeena, vaan ilmastovaikutusten arviointi tulee sisällyttää myös kaikkeen muuhun päätöksentekoon. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen vaikutukset, ja viimeinen, joka voi tehdä niille jotakin. Siksi tätä ei voi lykätä.

Mitä helsinkiläinen saa, jos äänestää sinua?

Ahkeran, sitkeän ja perehtyvän valtuutetun, joka tarttuu töihin heti. 15 vuoden kokemus tutkivasta journalismista on

kehittänyt minulle vahvat tiedonhankintataidot, kyvyn erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kovan paineensietokyvyn, joista kaikista on hyötyä valtuutetulle. Ne taidot haluan suunnata inhimillisen Helsingin rakentamiseen.

En ihan hirveästi innostu vaalilupauksista, mutta voin vakuuttaa tekeväni paljon töitä kaikkien tavoitteideni eteen ja oikeana pitämieni arvojen puolesta. Tulen tekemään töitä myös hyvän yhteistyön muodostami-

15 vuoden kokemus tutkivasta journalismista on kehittänyt minulle vahvat tiedonhankintataidot ja kovan paineensietokyvyn.

Sen kaiken haluan suunnata inhimillisen Helsingin rakentamiseen.

seksi niin vasemmistoliiton valtuustoryhmän sisällä kuin muidenkin puolueiden kanssa. Yksin ei politiikassa saa kukaan mitään aikaan.

Työskentelit kahden vuoden ajan Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän viestintäpäällikkönä ja olet seurannut valtuustotyöskentelyä aitiopaikalta. Millainen on hyvä päättäjä?

Mikään ei ole valtuutetulle yhtä tärkeää kuin kyky yhteistyöhön. Olennaista on tottakai myös kyetä ottamaan asioista selvää ja ajattelemaan niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, mutta mistään siitä ei ole apua, jos ei pysty toimimaan yhdessä muiden kanssa. Minulla ei ole pienintäkään harhakuvitelmaa siitä, että pystyisin muuttamaan asioita yksin. Siihen tarvitaan aina ja poikkeuksetta yhteistyötä, ja usein sen on oltava puoluerajat ylittävää. Erityisesti suurista kriiseistä kuten koronasta selviäminen vaatii yhdessä tekemistä, ei vastakkainasettelua, ja siksi tulen itse pyrkimään parhaaseen mahdolliseen yhteistyöhön.

Lisäksi hyvä päättäjä kuuntelee kaupunkilaisia, viestii päätöksistä ja niiden taustoista ymmärrettävästi ja pitää jalat maassa.

Ikuisena optimistina ajattelen myös, että hyvä päättäjä ei koskaan luovu uskosta siihen, että maailma on muutettavissa paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Sillä se on. Aina.

MERI VALKAMA Tutkiva journalisti ja kirjailija, jonka esikoisromaani Sinun, Margot ilmestyy syyskuussa 2021 (WSOY). Työskennellyt esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Journalisti-lehdessä sekä Helsingin vasemmistoliiton viestintäpäällikkönä vuosina 2017–19 ja vasemmistoliiton politiikka- ja viestintätiimin johdossa 2019–2020.

Tehnyt töitä aiemmin mm. luokan- ja musiikinopettajana, vaikeasti vammaisten lasten luokan avustajana, sairaala-apulaisena, nuorisotalon iltaohjaajana, halpahallin myyjänä sekä aupairina.

Opiskellut politiikan tutkimusta Berliinin Freie-yliopistossa ja kirjoittamista Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulussa.

Harrastuksia lukeminen, neulominen, ulkoilu rescuekoira Alman kanssa, mökkeily kesämajalla Helsingin saaristossa.

Lisää Meristä verkossa: www.merivalkama.fi

EMMA GRÖNQVIST

6

Valkama valtuustoon!

KOLUMNI MODIG

“Jos kaikki päättäjät olisivat kuin Meri, meillä ei olisi mitään hätää” Miksi äänestää Meriä? Neljä tukijaa kertoo. Lisää kehuja osoitteessa www.merivalkama.fi

Helsinki ansaitsee parhaat mahdolliset päättäjät Seuraa juhlava julistus: Kuntapolitiikka on päätöksenteon aatelia. Mikään muu politiikka ei ole yhtä lähellä ihmisiä. Kunnissa päättäjät määrittelevät sekä isoja että pieniä asioita, ja monien päätösten vaikutukset tuntuvat arjessa heti. Missä sijaitsee lähin kirjasto tai lapsen koulu. Mihin rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja millä aikataululla. Lämpenevätkö kotimme kivihiilellä vai puhtaasti.

Sitä ei voi liikaa alleviivata, että näitä päätöksiä tekemään tarvitaan ihmisiä, joilla on hyvä käsitys siitä, mitä aivan tavallinen arki on – ja millaiset keinot voivat sitä parantaa.

Kun eduskunnassa hallitus-oppositio-asetelma määrittää kaikkea, mitä vaalikauden aikana tapahtuu, toimii kuntapolitiikka toisin.

Hyvät ehdotukset ja aloitteet voivat menestyä niiden esittäjän puoluekannasta riippumatta, ja puoluetta enemmän painaa se, onko idea hyvä ja valtuutettu perehtynyt asiaansa. Kokemuksesta tiedän, että ahkeralla ja tunnollisella valtuutetulla on paljon vaikutusmahdollisuuksia.

Siksi en voi kuvitella parempaa taustaa valtuutetulle kuin se, mistä Meri ponnistaa. Tiedän, että tutkivana toimittajana hän on periksiantamaton, kyvykäs kaivamaan tarvitsemaansa tietoa ja tekemään sen pohjalta oikeita johtopäätöksiä.

Se myös erottaa hänet monista muista hyvistä ehdokkaista. Suurisydämisiä ja oikeudentuntoisia päättäjiä on paljon, mutta se ei vielä valtuutetulle riitä. Tarvitaan myös sitkeyttä, paineensietokykyä ja kykyä ilmaista tavoitteensa tavalla, joka tuottaa tuloksia.

Yli kymmenen vuoden kuntapolitiikan kokemuksella olen nähnyt, miten Merin kaltaisen päättäjän läpimenolla voi olla merkittävät vaikutukset aivan kaikkien meidän arkeen. Siksi annan ääneni näissä vaaleissa ehdokkaalle, jonka tiedän varmuudella pitävän sanansa ja puolustavan itselleni tärkeitä asioita: meille kaikille kuuluvia julkisia palveluita, ympäristöä ja ilmastoa sekä niitä ihmisiä, joiden ääni ei muuten kuulu.

Siksi annan oman ainoan ääneni Meri Valkamalle – ja kannustan samaan myös kaikkia muita.

"Teimme Merin kanssa vuosien ajan töitä samalla työhuoneella, jossa seurasin vierestä hänen työtään tutkivana journalistina.

Ihailen Merin tapaa toimia niin työssään kuin siviilissäkin: ongelmat ja vääryydet eivät jää voivottelun tasolle, vaan hän tarttuu aina viivyttelemättä toimeen, ottaa selvää, etsii oikeat ihmiset ja vaatii muutosta. Se on piirre, jota todella arvostan poliitikossa. Se on myös piirre, joka minulla ensimmäisenä tulee Meristä mieleen. Toinen on vahva oikeustaju.

Minulle on tärkeää, että ehdokastani ohjaa pyrkimys tasa-arvoiseen ja inhimilliseen yhteiskuntaan, että hän haluaa toimia niiden puolesta, joilla on vähiten valtaa ja voimavaroja ja vaikeinta ajaa omaa etuaan. Sellainen Meri on – ja siksi uskoisin milloin tahansa Helsinkini juuri hänen käsiinsä."

“Tapasin Merin ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten erään haastattelun tiimoilla.

Hän teki välittömän vaikutuksen paneutuvana, älykkäänä ja luotettavana toimittajana.

Vuosia myöhemmin Meri kirjoitti useita artikkeleita tapauksesta, joka liittyi useiden lasten vakavaan sairastumiseen – myös minun lapseni. Sain seurata aitiopaikalta sitä käsittämätöntä sitkeyttä, jolla Meri otti selvää asioista sekä sitä pelottomuutta, jolla hän etsi totuutta. Tiedän, että Meri ei kaihda itsensä likoon laittamista. Hänellä on sekä toimittajalta että päättäjältä vaadittavaa sosiaalista oivalluskykyä, inhimillisyyttä ja vahva oikeudentunto. Meri ei näpertele tai aja omaa etuaan, vaan tahtoo saada asioita aikaan, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Kun kuulin, että Meri lähtee ehdolle kuntavaaleihin, tunsin helpotusta. Jos kaikki päättäjät olisivat kuin Meri, meillä ei olisi mitään hätää.”

Kaisa Tammi-Moilanen vankilanjohtaja

Inari Niemi elokuvaohjaaja

“Entisenä kaupunginvaltuutettuna tiedän, että valtuustokauden alussa ei voi koskaan tietää, mitä kaikkea päätöksenteossa neljän vuoden aikana tulee eteen. Siksi ehdokkaan arvopohja on tärkeä, kuin myrskyävässä meressä välkkyvä majakka, joka näyttää oikean suunnan. Meri on osoittanut olevansa hyvä ja arvostettu yhteistyön rakentaja, minkä lisäksi minua ilahduttavat ja vakuuttavat hänessä perehtyneisyys, raikkaus, aikaansaavuus, rohkeus ja välittömyys.

Uskon, että hänessä on kaikki tärkeät ainekset aktiiviseksi ja aloitteelliseksi valtuutetuksi, joka kuuntelee asukkaita ja heidän huoliaan ja tarpeitaan – myös vaalien välillä.

Siksi äänestän näissä vaaleissa valtuustoon Meri Valkamaa.”

“Elämän viimeiset vuodet ovat liian monelle hirvittäviä – ellei satu olemaan miljonääri.

Vanhusten hoitoon ohjatut resurssit ovat olleet jo pitkään aivan liian pieniä. Tarvitsemme uusia ideoita siihen, miten ongelmat korjataan ja kaikille kuuluva inhimillinen vanhuus turvataan. En ole aiheen asiantuntija, mutta asia mietityttää. Kuntavaaleissa äänestäminen on olennainen tapa vaikuttaa tähän. Meri on puhunut ikääntyneiden hyvän elämän puolesta pitkään, tutkinut aihetta ja pitänyt sitä esillä mediassa. Juuri sellaista työtä tarvitaan. Mitä enemmän meillä on päättäjiä, jotka puhuvat vanhusten hoidosta muutenkin kuin vaalien alla, sitä suurempi on paine saada oikeita muutoksia aikaan. En ole koskaan aiemmin äänestänyt vasemmistoliittoa, mutta nyt sille on hyvä syy.”

Silvia Modig

Hanna-Kaisa Siimes

Arto Sivonen

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (vas.)

kaupunkiaktivisti

aktivisti, yrittäjä, suunnittelutoimisto Måndagin perustaja

Valkama valtuustoon!

7

Kiitos, että käytit aikaasi tämän lehden lukemiseen! aiemmat vaalit. alit ovat erilaiset kuin yhdetkään lipaneeleihin ja uilla, osallistumasta fyysisiin vaa kad asta joim pan kam ä estä ne Epidemiatilan tehnyt. Niiden sijaan ki asioita, joita olisin mielelläni kaik – lla ltoi lite vaa isiä ihm asta tapaam n sekä tämän vaalilehden iseen mediaan ja muualle verkkoo vaalikampanja on siirtynyt sosiaal at ne, joilla on eniten rahaa teihin. Parhaiten näkyvyyttä saav jakamiseen suoraan helsinkiläisko uustoa, jossa istuu vain . Se hirvittää minua. En tahdo valt käyttää kalliiseen kampanjointiin kilaisten kaikkia kerroksia, ton, joka edustaa aidosti kaupun uus valt uan Hal iä. ttäj pää ia lois hyvätu assa asemassa olevia. myös pienituloisia ja haavoittuv

tava Vielä yksi asia. Vuoden 2021 kun

sa mediassa. Tykkää uksiani hyvinä, kerro se sosiaalises Siksi pyydän apuasi. Jos pidät ajat ni löydät myös jaa niitä eteenpäin. Verkkosivuilta si, vak nte luo t koe jos ja äni sist päivityk t toimivat monin verroin eista. Ihmisten kehut ja suositukse blogitekstejä ajankohtaisista aih yisen tärkeällä , ja siksi ne tukevat ehdokasta erit nos mai u sett mak n ikää yks n tehokkaammin kui anjassa, ja siksi olen n menestyksekkäässä vaalikamp itaa tarv kin ten kui kin ksia ino tavalla. Ma at tukea kampanjaani panjalleni lahjoitetaan. Jos halu kam a jok , osta eur sta aise jok nen kiitolli itteesta www.merivalkama.fi. oittamiseen verkkosivuiltani oso taloudellisesti, löydät ohjeet lahj , sosiaalisen median jointiin eli kadunvarsimainoksiin pan kam änä töm mät ntä lyhe n Vaalituki ohjataa den painokustannuksiin. markkinointiin ja tämän vaalileh ulle on ääni pienten s ystäviäsi tekemään niin. Ääni min Lopuksi: Äänestä, ja kannusta myö astoteoille ja jaamiselle, kunnianhimoisille ilm kor ien elm ong don hoi ten hus van puolustamiselle, Tulen tekemään jokaisen llisen Helsingin rakentamiseen. imi inh elle mis utu sito elle ttis sataprosen ä. saamani äänen eteen paljon töit Lämpimästi kiittäen

Meri Valkama a, tee se aihetunnisteella vaalilehdestä sosiaalisessa mediass Ps. Jos haluat jakaa kuvan tästä tä saan paljon kaivattua myös sekä muut että minä itse, mis t ävä löyt sen n Näi n. stoo ltuu #ValkamaVa etreille! energiaa kampanjoinnin loppum om/ValkamaMeri Facebook: https://www.facebook.c lkama Twitter: https://twitter.com/Meriva com/merivalkama/ Instagram: https://www.instagram. fi Verkkosivu: www.merivalkama.

Påätoimittaja Meri Valkama Taitto Sampsa Ville Voutilainen Toimituskunta Rauli Laitinen, Lauri Siren, Kirsti Tuominen Paino Botnia Print Painos 25.000 Tämän lehden painoprosessissa ei ole käytetty lainkaan vettä, öljyä tai kemikaaleja.