Torvaldsin Brysselin sanomat 2022

TORVALDSIN 3

4

6

MINNE KRIISIT KULJETTAVAT METSÄT VOIVAT VASTATA EU:N HUUTOON – LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAESSA SEN TILANNE VAATII ARMOTONTA REHELLISYYTTÄ

BRYSSELIN SANOMAT EUROPARLAMENTAARIKKO NILS TORVALDSIN JULKAISU 3 PÄ ÄKIRJOITUS

”Unioni on melko monimutkainen luomus ja pienetkin muutokset sen herkässä tasapainossa voivat tarkoittaa valtasuhteiden pysyvää muutosta unionin sisällä" s. 3

4 TEEMA

"Energian hintojen vaihtelu oli hurjaa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. 24. helmikuuta lähtien ei ole enää paluuta halpoihin fossiilisiin polttoaineisiin." s. 5

B RYS SEL IN

2

SISÄLLYSLUETTELO

ROOLI PARLAMENTISSA

3

PÄ Ä K IR J O I T US 4

Metsät voivat vastata EU:n huutoon – lainsäädännön mahdollistaessa sen

A R T IK K EL I

5

EU tavoittelee riippumattomuutta venäläisestä energiasta A R T IK K EL I

6-7

H A A S TAT T EL U

Tilanne vaatii armotonta

rehellisyyttä

NILS "NICKE" TORVALDS

8

A R T IK K EL I Jatkuva yhteys suomalaiseen elinkeinoelämään korvaamaton TEAM

Torvaldsin yhteystiedot

on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2012, ja hän on Renew Europe -ryhmän jäsen. Nicke toimii jäsenenä ja ryhmän koordinaattorina ympäristövaliokunnassa, jäsenenä budjettivaliokunnassa ja varajäsenenä teollisuusvaliokunnassa. Näiden kolmen vaativan valiokunnan lisäksi hän on EU:n ja Venäjän välisen parlamentaarisen yhteistyökomitean jäsen sekä EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyökomitean varajäsen. Nicke on aktiivinen myös vähemmistöasioita, vammaisuutta, meriä, jokia, saaria ja rannikkoalueita käsittelevissä työryhmissä. Lisäksi hän on mm. ympäristövaliokunnan pääneuvottelija uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (RED) neuvotteluissa.

N ILS TORVALDS

Minne kriisit kuljettavat

Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2012 (Renew Europe / RKP) Syntynyt vuonna 1945 Asuu Helsingissä ja Brysselissä

TIETOA LEHDESTÄ

Edelliset tehtävät: Toimittaja – YLEn kirjeenvaihtaja Venäjällä ja Yhdysvalloissa, Ylen ruotsinkielisten radiouutisten toimituspäällikkö ja uutispäällikkö, RKP:n varapuheenjohtaja

TEKIJÄT

Johannes Lith, Elisabet Rantschukoff, Alexander Lång, Minna Österholm, Celinda Nordqvist, Ina Mickos ja Nils Torvalds KUSTANTA JA

Nils Torvalds HA A STAT TELUN TEKIJÄ

Torbjörn Kevin PAINOS

63 000

4

ARTIKKELI

METSÄT VOIVAT VASTATA EU:N HUUTOON – LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAESSA SEN

PAINATUS

Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino

!

LEHTI JULKAISTAAN PÄÄASIASSA MAASEUDUN TULEVAISUUDEN MAKSETTUNA LIITTEENÄ

SOMMIT TELU

5

ARTIKKELI

EU TAVOITTELEE RIIPPUMATTOMUUTTA VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA

Ida-Maria Wikström

TAIT TO

Marie Krogius ETUSIVUN KUVA

© Seger Marketing

6

HAASTATTELU

ONKO EU:N PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI TEHTÄVIENSÄ TASALLA?

8

ARTIKKELI

TORVALDS PITÄÄ YHTEYTTÄ SUOMALAISEEN ARKEEN JA ELINKEINOELÄMÄÄN

202 2 B RYS SEL IN

S A N O M AT

T EEM A

3

K U VA © Casual Friday Studios

MINNE KRIISIT KULJETTAVAT Pääkirjoitus NILS TORVALDS Euroopan parlamentin jäsen Renew Europe / RKP

PÄ ÄT Ö K SEN T EO N TA PA N A O N jokaisen kriisin myötä siirtyä lähemmäksi toimeenpanovaltaa. Tämä on jossain määrin välttämätöntä. Kriisi edellyttää nopeita ja joskus perusteellisia toimia, eikä toimeenpanovallalle jää juuri muita mahdollisuuksia kuin toimia. Covid-pandemian aikana näimme tästä esimerkkejä myös täällä koti-Suomessa eikä siitä – ainakaan kovin äänekkäästi – valitettu.

MIK SI O L EN H U O L E S T U N U T tästä EU:n kehityksen suunnasta?

Tutkijat ovat jo aiemmin varoittaneet päätösvallan ryömimisestä. Komissio laajentaa pienin askelin toimivaltaansa välttämättömiksi kokemiensa toimien kautta.

Aloiteoikeus muuttuu valtaoikeudeksi.

– pankkikriisi, covid ja Venäjän hyökkäyksen synnyttämä kriisi - näyttävät vaativan Unionin toimivallan jatkuvaa laajentamista ilman keskustelua ja periaatteellista tarkastelua. Olen huolissani siitä, minkälainen vallankäytön hirviö siitä ajan mittaan saattaisi pahimmassa tapauksessa kehittyä.

Unioni on tietynlainen federalistinen liittoutuma.

Mitä enemmän sille vuotaa valtaa – ja vastaavasti pois jäsenmailta - sitä enemmän EU alkaa muistuttaa imperiumia. Jokaisen imperiumin kohtalo on hajota omien reuna-alueidensa vastustukseen. Sitä kehitystä pitää varoa, ja ainoa keino varoa on toimia jäsenmaiden oikeuksien puolesta.

Se takaa myös unionin tasapainoisen kehityksen.

L ISÄ K SI V IIM E A IK A ISE T K RIISI T

SA M A IL MI Ö T O IS T U U Euroopan unionissa, missä kriisejä on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana ollut ihan riittävästi. Unioni on melko monimutkainen luomus ja pienetkin muutokset sen herkässä tasapainossa voivat tarkoittaa valtasuhteiden pysyvää muutosta unionin sisällä – ja se voi joskus muuttua kohtalokkaaksi.

näin? Ensinnäkin komission, neuvoston, parlamentin, jäsenmaiden ja tuomioistuimen väliset valtasuhteet on perussopimuksessa määritelty epäselvästi. Jäsenmaiden oikeuksia on pyritty suojelemaan läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden avulla. Läheisyysperiaatteella on kuitenkin niin heikko suoja, että sen muodollinen todentaminen on supistunut komission kumileimasimeksi.

Jos Euroopan unionin tuomioistuin vielä sen jälkeen tulkitsee laajentuneen toimivallan oikeaksi, kumileimasin muuttuukin unionin laiksi.

MIK SI A SI AT OVAT

oikeuden käytännöissä asiallisesti paljon kovempi periaate kuin tyhjäksi kirjaimeksi muuttunut läheisyysperiaate. Suhteellisuusperiaatteen kestävyyttä pitäisi kuitenkin tarkentaa oikeudessa, muuten siitäkin muodostuu tyhjä kirjain.

SUH T EEL L ISU USPERI A AT E O N K A N SA IN VÄ L ISEN

S A N O M AT

NIL S T O RVA L DS EU R O PA RL A M EN TA A RIK KO

202 2

4

T EEM A

B RYS SEL IN

K U VA © Adobe Stock

METSÄT VOIVAT VASTATA EU:N HUUTOON – LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAESSA SEN Ei ilmastoon liittyvää päätöstä EU-tasolla ilman että Suomen metsät olisivat keskiössä. Siltä se usein tuntuu, kun seuraa keskustelua, erityisesti kansallisella tasolla Suomessa.

O N N EK SI IH A N N Ä IN ei kuitenkaan ole, mutta metsien rooli suomalaisessa mielenmaisemassa on väistämättä suuri, ja kaikki EU-tason päätökset, jotka jollain tavalla vaikuttavat metsiin, herättävät maassamme voimakkaita tunteita yli puoluerajojen ja kieliryhmien. Ja on varmasti totta, että lähes maailmanlaajuisesti metsät ovat viime vuosina saavuttaneet jääkarhumaisen aseman ilmastoahdistuksen symbolina.

L A IN SÄ Ä DÄ N T ÖÄ M E T SIEM M E SU OJ EL EMISEK SI liiallisilta hakkuilta tarvitaan monesta syystä. Kasvavat hiilinielut ovat avainasemassa ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi ja luonnon monimuotoisuutta on vaalittava, jotta metsien hyvinvointi voidaan taata myös tulevaisuudessa. Virkistyskäytön kansanterveydellistä merkitystä ei myöskään pidä aliarvioida.

ovat jo kauan sitten luoneet lainsäädännön, joka huomioi tämän suojelun tarpeen ja jota päivitetään tarvittaessa tieteeseen perustuen. Myös EU-tasolla on jo olemassa säännöt ja suuntaviivat kestävän metsätalouden varmistamiseksi. Metsäkatoon liittyvät M E T SÄTA L O USPERIN T EE T O M A AVAT M A AT

ongelmat koskevatkin yleensä maita, jotka eivät ole onnistuneet EU:n suositusten täytäntöönpanossa. Koska nykyisellä lainsäädännöllä ei ole saavutettu toivottuja tuloksia hiilinielujen lisäämiseksi terveiden metsien muodossa, monen lainsäätäjän ehdottama ratkaisu on ollut aivan liian tyypillinen: lisää lainsäädäntöä.

Hiilinielujen jatkuvan kasvun tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi mutta samalla uusien innovatiivisten puutuotteiden ja niiden sivuvirtojen hyödyntäminen voivat monin tavoin auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteemme. Siksi on tärkeää, että EU-tason lainsäädäntö ei tukahduta innovointia. Sen tulisi päinvastoin mahdollistaa uusien kestävien ratkaisujen kehittäminen.

KOMISSIOKIN ON PÄIVITTÄNYT KANTAANSA JA SUOSII NYT SUOMALAISTA KESTÄVÄÄ BIOMASSAA VENÄLÄISEN KAASUN JA ÖLJYN SIJAAN.

lainsäädäntöpaketin esittelyn yhteydessä kesällä 2021 Euroopan komissio teki selväksi, että bioenergian osuuden on kasvettava saavuttaaksemme uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen tavoiteaikataulumme.

Kevään päätös vähentää riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti, on vain kasvattanut bioenergian tarvetta.

Fossiilisten päästöjen on vähennyttävä, ja meidän on tultava omavaraisemmiksi. Komissiokin on päivittänyt kantaansa ja suosii nyt suomalaista kestävää biomassaa venäläisen kaasun ja öljyn sijaan.

luo epävarmuutta siitä, millä tavalla lakeja lopulta sovelletaan sekä metsänomistajiin että sijoittajiin. Tämä on erityisen iso ongelma aikana, jolloin meidän pitäisi pystyä näkemään metsien koko monitahoinen potentiaali osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.

L A KIEH D O T US T O ISEN SA JÄ L K EEN

V IH RE Ä Ä SIIR T Y M Ä Ä KOSK E VA N

heijastuvan myös EU:n valmisteilla olevaan lainsäädäntöön.

TÄ M Ä N VO IDA A N O L E T TA A

202 2 B RYS SEL IN

S A N O M AT

T EEM A

1

5

2

EU TAVOITTELEE RIIPPUMATTOMUUTTA VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA ENERGIAN HINTOJEN VAIHTELU OLI HURJAA JO ENNEN VENÄJÄN HYÖKKÄYSTÄ UKRAINAAN. 24. HELMIKUUTA LÄHTIEN EI OLE ENÄÄ PALUUTA HALPOIHIN FOSSIILISIIN POLTTOAINEISIIN. digitaaliseen loikkaan, ja Putinin hyökkäys Ukrainaan on jo aloittanut energialoikan, jota voi verrata vain Euroopan teollistumisen ensimmäiseen aaltoon.

Tämä on ollut toistuva hokema Brysselin kaduilla ja käytävillä tänä keväänä.

KO R O N A PA N D EMI A J OH T I VA LTAVA A N

S A N O M AT

N O PE A N SIIR T Y M Ä N H IN TA ei tule olemaan pieni, mutta lopputuloksena ilmasto voi olla suurin voittaja. Kunhan päätökset sekä kansallisella että EU:n tasolla ovat pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia.

EU R O O PA N KO MISSI O N EH D O T US siitä, miten tulla riippumattomaksi venäläisestä kaasusta ja öljystä, tunnetaan nimellä REPowerEU. Esityksen lyhyen aikajänteen tavoitteet liittyvät lähinnä Venäjältä lukuun ottamatta muista maista hankitun energian monipuolistamiseen. Samalla lisätään ennätysajassa investointeja uusiutuviin energialähteisiin EU:n sisällä.

niihin EU:n jäsenvaltioihin, jotka selviytyvät siirtymästä helpoimmin. Energiaköyhyyden kasvun uhka on kuitenSU O MI T O D EN N Ä KÖ ISE S T I K U U LU U

202 2

1. Halvat fossiiliset polttoaineet kuuluvat menneisyyteen, uusiutuvaan energiaan pitää tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän. Kuva: © European Union 2021 - EP

2. Viimeisen vuoden aikana Nils Torvalds on keskustellut yhteisistä haasteistamme energia-asioista vastaavan komissaari Kadri Simsonin kanssa

kin todellinen useassa jäsenmaassa tulevan 2–5 vuoden aikana, ennen kuin uuteen infrastruktuuriin sijoitetuilta investoinneilta voidaan odottaa näkyvää tulosta. Näiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi EU:n lainsäädännön tulisi nyt varmistaa, että jäsenvaltiokohtaiset energiaratkaisut otetaan riittävän hyvin huomioon, jotta ainakaan kestävästi tuotettua uusiutuvaa energiaa ei suljettaisi pois.

U USIU T U V I A EN ER G I A L ÄH T EI TÄ KOSK E VA A direktiiviä käsittelevän ympäristövaliokunnan pääneuvottelija Nils Torvalds, on korostanut asian merkitystä. REPowerEU ja kaikki siihen liittyvät komissiolta tulleet lausunnot ovat myös osoittaneet, että komission päärakennuksen ylimpien kerrosten toimistoissa on ymmärretty tämä.

H AAARSTTAT IK EL T EL U

6

B RYS SEL IN

TILANNE VAATII ARMOTONTA REHELLISYYTTÄ HAASTATTELU NILS TORVALDSIN KANSSA TARKOITTAA TAUKOJEN, POHDINTOJEN JA KIERTOTEIDEN RAUHALLISEN RYTMIN SEURAAMISTA. HÄNEN HUOLENAAN ON, ETTÄ EU:LLA ON NYT EDESSÄÄN JOUKKO JÄTTIMÄISIÄ PÄÄTÖKSIÄ, "KOHTALOKKAITA KYSYMYKSIÄ" - MUTTA ONKO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI TEHTÄVIENSÄ TASALLA? Haastattelu TORBJÖRN KEVIN

ja se tarkoittaa, että EU:n sisäiset rakenteet muuttuvat tulkinnan kautta eikä perussopimusta päivittämällä. Pitkällä aikavälillä tämä on mielestäni vaarallista. Pohdimme liittovaltiota puoltavia ja sitä vastustavia näkökohtia - mutta olemme liittovaltiojärjestelmä, ja se tarkoittaa, että vastaamme tässä tapauksessa vääriin kysymyksiin.

kysymyksen: Kuinka kauan Eurooppa pysyy yhtenäisenä? Matkalla haastatteluun sain idean tarkistaa, kuinka kauan kestää ennen kuin Torvalds viittaa johonkin lukemaansa kirjaan. Tuloksena 90 sekuntia!

Kirjan nimi on Germany´s Russia problem (Saksan Venäjä-ongelma), jonka on kirjoittanut Natoanalyytikko. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä saksalaiset poliitikot ovat sanoneet ja tehneet liittyen Saksaan, Venäjään ja energiantuotantoon.

Torvaldsin mukaan kirja osoittaa, että saksalaiset poliitikot eivät kykene edes kuvittelemaan, mitä tapahtuisi, jos Saksa ei enää voisikaan olla riippuvainen Venäjän energialähteistä (kaasu, öljy).

Taustalla on saksalainen syyllisyydentunne, joka johtuu Willy Brandtin "Ostpolitikista" ja kaikesta muusta, mikä on saanut Saksan tuntemaan, että sillä on erityinen rooli koko Euroopan koossa pitämisessä. Tämä on johtanut psykologiseen sokeuteen: kun meillä on edessämme vaihtoehtoja, joista toinen näyttää valoisammalta ja toinen on todella vaikea, selviytymislogiikka saa meidät valitsemaan valoisamman tien.

päättely ja ratkaisut loistavat poissaolollaan. Tämä tarkoittaa, että valta lipuu komissiolle.

– Minua hämmästyttää joka kerta, ettei tästä keskustella, vaan nyökytellään, mutta ei haluta tehdä mitään. Ja tämä liittyy tietenkin ensimmäiseen kysymykseesi yhtenäisyydestä. Vuoden 1975 turvallisuusjärjestelmästä ei ole enää mitään jäljellä, ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on vapautettava itsemme riippuvuudesta Venäjän kaasusta ja öljystä, mikä tulisi tehdä myös ilmastollisista syistä. Edessämme on kaksi kysymystä: Miten nopeuttaa ilmastotyötä? Ja mitä ratkaisuja tarvitaan tullaksemme Venäjästä riippumattomiksi?

tehdä väärä valinta jokaisessa tienhaaran kaltaisessa isossa päätöksessä.

Toisaalta se edustaa väistämättä myös optimismia, jonka ansiosta olemme selviytyneet. Samalla EU ei ole sanonnan mukaisesti tuhlannut hyvää kriisiä,

vaatimaton. Kyseessä on 1 700 gigawatin aukko Euroopan energiahuollossa. Se vastaa ainakin kymmentä suurta ydinvoimalaa. Osan tästä voimme hoitaa tuonnilla Norjasta, loput on ostettava nesteytettynä maakaasuna (LNG). Saksa ei kui-

A L O I T TA A K SENI J OS TA IN , K YS Y N

– SE TARKOITTAA RISKIÄ

tenkaan ole rakentanut yhtään LNG-asemaa. Aukkoa ei myöskään voida täyttää ydinvoimalla. Saksan olisi pitänyt tehdä ydinvoimaloidensa tekninen tarkastelu vuonna 2019. Se ei koskaan tehnyt sitä, koska ne oli määrä poistaa käytöstä.

– Ainoat vaihtoehdot ovat siis hiilivoimaloiden avaaminen tai venäläisen kaasun ostaminen, eli sodan rahoittamista siirtymäkauden ajaksi.

VA LTA LIPUU KO MISSIO L L E T O RVA L DSIN M U K A A N PERI A AT T EEL L IN EN

MI T TA EI O L E

KO M I S SI O A N TA A O H J EI TA M U T TA EI R AT K A I S U JA

komissiota. Komissio antaa ohjeita, mutta ei ratkaisuja. Ja se haaveilee vedystä. Torvaldsin mukaan se vaatisi kuitenkin uusia putkia, 10 000 kilometriä.

Kaikkien EU-maiden poliitikkojen pitäisi tietää, mitä Venäjästä riippumattomaksi siirtyminen maksaa seuraavien viiden vuoden aikana. Se vaatii Torvaldsin mukaan armotonta rehellisyyttä. Suomessa käytyjen keskustelujen kautta Torvalds on ymmärtänyt, että työnantajat ovat kartoittaneet yritysten tilanteen. Myös maataloussektorilla on selkeähkö kuva.

– Meillä on siis edellytykset suunnitella siirtymä.

Mutta ongelma on: Onko poliittinen järjestelmä tehtäviensä tasalla?

T O RVA L DS OS O I T TA A S O RM EL L A

miten 750 miljardin euron tukipakettia voidaan käyttää tässä tilanteessa. Myös alueellisia rakennerahastovaroja on jäänyt EU -TA S O L L A K YS Y M YS K U U LU U,

202 2 B RYS SEL IN

HPARE A SSEN TATTAT T ELI O UN

S A N O M AT

7

K U VA © Seger Marketing

käyttämättä, koska päätöksiä on tehty, mutta täytäntöönpano laahaa perässä. Torvaldsin mukaan potin kasvattaminen tarkoittaa siirtymistä imperiaaliseen suuntaan, mutta jälleen kerran ilman keskustelua.

– Nykyistä komissiota on kuvailtu poliittisimmaksi, mutta se on myös hierarkkisin ja tekee päätösehdotuksia, jotka ovat epätasapainoisia. Suunnitelmat ovat loistavia, mutta investoinnit laahaavat perässä.

Miltä se käytännössä näyttää? Torvaldsin mukaan asia liittyy siihen, että komissiossa on 27 tasa-arvoista jäsentä.

Kaikilla on sananvaltaa kaikessa. Meillä on puheenjohtaja, kaksi johtavaa varapuheenjohtajaa ja heidän alaisuudessaan erilliset hierarkiat. Kaikki on ylipolitisoitua, ja päätöksenteko on siiloutunut aiempaa voimakkaammin.

– Johtavat talouden toimijat, joiden kanssa olen keskustellut Ruotsissa ja Suomessa, ovat jo pitkään kokeneet, etteivät ne pääse vaikuttamaan komission päätöksiin. Ja nämä ovat ne ns. "hyvät tyypit" jotka haluavat investoida vihreään muutokseen. Ne eivät ymmärrä, miksi säännöt muuttuvat joka hemmetin vuosi! Nehän ajattelevat 50 vuoden aikaperspektiivillä.

– Samaan aikaan EU on viimeisten 10-20 vuoden aikana mielellään julistanut, että meistä tulee TA K A ISIN H IER A RK KISEEN KO MISSI O O N .

S A N O M AT

maailman johtava toimija tässä ja tuossa. Kaikki nämä voitonriemuiset julistukset. Jos ihmisiltä kysytään, tämä on hölmöyttä.

– Meidän on tehtävä suuria päätöksiä samalla, kun EU:ssa luodaan yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä, eräänlaista jättimäisen paketin hallintoa mikrotasolla, se ei vain toimi.

KETÄ SIIS OSOITAT SORMELLA ENITEN?

Sillä on liikaa valtaa, ja kun se tekee lainsäädäntöehdotuksen, näemme valitettavan taipumuksen jäsenvaltioissa, Ruotsissa, Suomessa, Belgiassa ja niin edelleen. Sanotaan, että ehkä tässä on joitakin ongelmia, kykenemättä kuitenkaan ottamaan kantaa. Liittovaltiossa tämä on järjestelmävirhe. EU-myönteisyyden odotetaan ikään kuin olevan itsestäänselvyys, mutta kritiikkihän ei ole sama asia kuin EU-vastaisuus. Asiaan ei uskalleta puuttua oikeistopopulistien pelossa. Tämä taipumus on haitallinen normaalitapauksissa mutta vuoden 2022 valossa se on äärimmäisen haitallinen.

– KOMISSIOTA.

MIL LOIN EU:N YH T EN ÄINEN RIN TA M A MURENEE?

kipupisteen, kun energiaehdotus julkistetaan myöhemmin toukokuussa. Pahimmassa tapauksessa sota Ukrainassa on tuolloin edelleen käynnissä. Suurin uhka EU:n päätöksentekoprosessille on kuitenkin itse prosessi. Kaikki mahdolliset osat ovat liikkeellä: ilmasto, elintarvikekysymys, turvallisuushaasteet,

T O RVA L DSIN M U K A A N SA AV U TA M M E

joihin kuuluu muun muassa se, voimmeko luottaa Yhdysvaltoihin, jne. Voimmeko olla varmoja, että päätöksentekoprosessi kestää?

202 2

KUULOS TA A S Y NK Ä LTÄ .

meidän on pystyttävä kuvaamaan se juuri niin pirun vaikeana kuin se on. Eikä langeta ansaan, jossa sanotaan "kirjoitetaan kauniimmin". EU:n odotetaan ratkaisevan ongelmat ja siihen sisältyy mekanismi, jossa jäsenvaltiot ojentavat kätensä ja sanovat: "Teemme sen, kunhan saamme rahaa". Olemme tavallaan luopuneet ajatuksesta, että jokainen jäsen tekee parhaansa ja kantaa vastuun kykyjensä mukaisesti.

– NIIN, JA SIKSI

TUNTUUKO SINUSTA, ETTÄ OLET YKSIN TÄMÄN KRITIIKIN KANSSA?

päättää sanoihin, että tunnen olevani vähän yksin, mutta toisaalta valitettavasti asia myös on vähän näin. Kyse on kuitenkin jotenkin myös siitä, että lähestyn asioita toimittajan aivoilla, eli minun on kirjoitettava siitä. Mitään ei ole olemassa ennen kuin se on muotoiltu paperille.

– OLISI EHKÄ KAUNISTA

JATKUVA YHTEYS SUOMALAISEEN ELINKEINOELÄMÄÄN KORVAAMATON

2

K AH D EK SA N V IIK KOA V U O D E SSA Euroopan parlamentilla vietetään niin sanottua vihreää viikkoa, jolloin kokoukset Brysselissä taukoavat ja europarlamentaarikoille muodostuu mahdollisuus pitää yllä yhteys valitsijakuntaansa. Pidän itse tärkeänä tuolloin matkustaa ympäri Suomea ja kuunnella paikallisten yksityishenkilöiden ja yritysten ajatuksia ja esimerkkejä tosielämästä, joihin EU vaikuttaa tai voisi vaikuttaa.

1

V IIM E V U O D EN A IK A N A olen tehnyt useita vierailuja ympäri Suomen. Multialla keskustelimme ajankohtaisista maa- ja metsätalouskysymyksistä ja ympäristöystävällisiin energialähteisiin investoimisen tärkeydestä. Puhuin Vöyrissä kunnan ensimmäisen biokaasun tankkausaseman perustajien kanssa.

Tankkausasemasta on tullut entistäkin tärkeämpi lopettaessamme energian ostamisen Venäjältä.

Osallistuin Paimiossa pohjoismaiden suurimman vaatteiden kierrätyskeskuksen avajaisiin. On ilahduttavaa nähdä innovaatioita, jotka sekä auttavat

3

TEAM TORVALDSIN YHTEYSTIEDOT

NILS TORVALDS NILS.TORVALDS@EP.EUROPA.EU TOIMISTO +32 2 28 45 585

vähentämään hiilidioksidipäästöjä että samalla luovat uusia työpaikkoja. Vieraillessani Nesteen Porvoon jalostamolla opin lisää vedystä ja muista tulevaisuuden energiaratkaisuista. asioiden parissa, on tärkeää lähteä kentälle katsomaan, miten arki toimii kotimaassa. Muuten menettää kosketuksensa siihen, miten Brysselissä tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen.

K U N T YÖSK EN T EL EE EU -TA S O N

1 T U L E VA IS U U D EN energiaratkaisujen hyvä tuntemus on tärkeää keskellä energiakriisiä.

Kuva: Sami Tuominen / Neste

2 B I O K A A S U N M ERKI T YS korostuu entisestään EU:n luopuessa venäläisestä energiasta.

Kuva: Jonas Brunnström / HSS Media 2021

3 N Ä IS TÄ VA AT T EIS TA tehdään muun muassa lankaa, kankaita ja eristysmateriaaleja.

Kuva: Nils Torvalds

JOHANNES LITH ERITYISAVUSTAJA JOHANNES.LITH@EP.EUROPA.EU TOIMISTO +32 2 48 47 585

ALEXANDER LÅNG

GSM +358 453 553 915

ERITYISAVUSTAJA-TOIMISTOVASTAAVA ALEXANDER.LAANG@EP.EUROPA.EU TOIMISTO +32 2 28 38 585 GSM +32 489 320 423

CELINDA NORDQVIST ERITYISAVUSTAJA CELINDA.NORDQVIST@EP.EUROPA.EU TOIMISTO +32 2 48 37 585

ELISABET RANTSCHUKOFF

GSM +358 405 144 234

KOTIMAAN ERITYISAVUSTAJA

MEP NILS TORVALDSIN TOIMISTO

ELISABET.RANTSCHUKOFF@SFP.FI

EUROOPAN PARLAMENTTI

INA MICKOS HARJOITTELIJA / VIESTINTÄASSISTENTTI

WILLY BRANDT 07M045

MINNA ÖSTERHOLM

RUE WIERTZ 60

ERITYISAVUSTAJA MINNA.OSTERHOLM@EP.EUROPA.EU

B-1047 BRYSSEL

INA.MICKOS@EP.EUROPA.EU TOIMISTO +32 489 320 417 GSM +358 442926919

TOIMISTO +32 2 28 57 585

BELGIA

GSM +358 407 797 676

NIL S TO RVALDS

@NIL S TO RVALDS

@NIL S TO RVALDS

W W W.NIL STORVALDS.FI VO I T L ÄH E T TÄ Ä PA L AU T E T TA O S O I T T EE SEEN NIL S .T O RVA L D S @ EP. EU R O PA . EU