Issuu on Google+

KASTE Kansanl채hetysopisto 24.8.2012 Pirkko Valkama


Oppi kasteista, kuuluu opin alkeisiin Hepr.6:1-2: Älkäämme siis enää viipykö Kristuksen opin alkeissa, vaan edetkäämme täyteen tietoon. Emme voi uudestaan laskea perustusta ja opettaa sellaisia asioita kuin parannus kuolemaan johtavista teoista, usko Jumalaan, oppi kasteista (ja puhdistusmenoista) sekä kätten päällepanemisesta, kuolleiden ylösnousemus ja iankaikkinen tuomio. Oppi kasteista kuuluu Kristuksen opin alkeisiin, perustukseen. Sana kaste on monikossa, koska Jeesuksen aikana oli olemassa erilaisia puhdistusmenoja ja kasteita. Verbi baptidzoo (kastaa) tarkoittaa mm. kastaa, valella, pirskottaa, pestä, puhdistaa.

Raamatussa esiintyvät kasteet 1. Proselyyttikaste Apostolien teoissa (Apt.2:11,6:5,13:43) puhutaan uskoon kääntyneistä ja käännynnäisistä (proselytoi). Näillä henkilöillä tarkoitettiin juutalaisuuteen kääntyneitä pakanoita. Kun eijuutalainen halusi liittyä Jumalan valittuun kansaan, kaikki perheen jäsenet kastettiin ja miehet myös ympärileikattiin. Kaste vihki kansalliseen ja uskonnolliseen yhteyteen. Kasteessa henkilöiden ajateltiin syntyvän uudestaan – nyt juutalaisiksi. 2. Johannes Kastajan toimittamat kasteet Matt.3:1-6,11. Johanneksen tehtävänä oli olla Jeesuksen airut, edelläkävijä, tienvalmistaja. Johannes itse sanoi toiminnastaan mm.: ”Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.” (Joh.1:31) Johannes julisti: ”Kääntykää sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle” (Matt.3:2). Messiaan tuoma pelastus oli lähellä. Ihmisten tuli valmistautua. Israelin kansa ei ilman kääntymistä olisi valmis vastaanottamaan Messiasta ja hänen valmistamaansa pelastusta. Johanneksen kaste rajoittui ilmeisesti aikuisiin ja juutalaisiin. Tämä Johanneksen suorittama kaste ei ollut kristillinen kaste. Se ei ollut pelastava kaste. Se sanotaan selvästi Apt.19:1-6:ssä ja Apt.18:24-28ssa. Apt.19:1-5: Ymmärtääkseni tämä tapahtuma on kirjoitettu Raamattuun siksi, että ymmärtäisimme, että vain kaste Jeesuksen nimeen, on kaste, jossa Jumala lahjoittaa Pyhän Hengen. Asian vahvistamiseksi Pyhä Henki tuli jopa samalla tavalla kuin Helluntaina. Apt.18:24-28: Apollos ymmärsi ja osasi osoittaa muillekin, että Jeesus oli Vanhan testamentin lupaama Messias. Mutta Apollos ei tuntenut kristillistä kastetta, kastetta Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Priscilla ja Aquila selittivät hänelle, miten ihminen vastaanottaa Jeesuksen valmistaman pelastuksen. 3. Jeesuksen opetuslapset kastoivat Jeesuksen julkisen toiminnan alussa Joh.4:1-2: Vain Johanneksen evankeliumissa kerrotaan tästä toiminnasta. Johannes kertoo evankeliuminsa alkuluvuissa ajasta, jolloin Jeesus ja Johannes Kastaja toimivat samanaikaisesti (Joh.3:22-24). Muut evankeliumit aloittavat Jeesuksen julkisen toiminnan kuvaamisen vasta Johannes Kastajan vangitsemisesta. Näistä Jeesuksen ensimmäisistä opetuslapsista, jotka kastoivat, ainakin osa oli ollut Johannes Kastajan opetuslapsia. Tämä opetuslasten toimittama kaste, Jeesuksen toiminnan alkuvaiheissa, oli sama kuin Johannes Kastajan suorittama kaste. Osallistumalla näin Johannes Kastajan toimintaan, Jeesus osoitti myös tunnustavansa Johannes Kastajan tehtävän tien raivaajana.


3 4. Jeesuksen kaste Matt.3:13-17. Tarvitsiko Jeesus parannuksen kastetta? Johannes ei olisi halunnut kastaa Jeesusta, mutta Jeesus sanoi: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Vastaanottamalla parannuksen kasteen, Jeesus alensi itsensä syntisten joukkoon. Kaste oli Jeesuksen kärsimystien alku ja hänen julkisen toimintansa alku. Jeesus ei ainoastaan kuollut puolestamme, hän myös eli puolestamme. Kasteen yhteydessä Jeesus sai Pyhän Hengen voitelun tehtäväänsä. Jeesus oli syntynyt Pyhästä Hengestä, mutta nyt Pyhä Henki voiteli hänet Messiaan (voideltu), Kristuksen (voideltu) tehtävään.

Kristillinen kaste Jeesus antoi käskyn kristillisestä kasteesta vasta kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen. Tämä kaste oli tarkoitettu kaikille ihmisille, kaikille luoduille, kaikille kansoille - ei ainoastaan juutalaisille. Matt.28:18-20: Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Alkutekstissä ainoa käskymuodossa oleva sana on opetuslapseuttakaa (tehkää opetuslapsiksi). Muut verbit ovat muodossa mennen, kastaen ja opettaen. Jeesus selitti miten opetuslapseksi tekeminen tapahtuu: menemällä, kastamalla ja opettamalla. Opetuslapseksi tullaan kasteen välityksellä, mutta on tärkeää, että kristityt saavat opetusta. Raamatussa on paljon kohtia, joista näkyy miten tärkeänä alkuseurakunnassa pidettiin sitä, että kristityt (kastetut) oppivat tuntemaan Jumalan Sanan, koska vain siten he voisivat pysyä Jeesuksessa (esim. Apt.20:32;1 Piet 2:2-3). Mark.16:15-16: Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.” Pelastukseen tarvitaan siis kaksi asiaa: usko ja kaste. Vaikka ihminen olisi kastettu (aikuisena tai lapsena), jos hän ei usko (turvaudu Jeesukseen) hän ei pelastu. Jeesus antoi kastekäskyn vasta ylösnousemuksensa jälkeen. Ymmärrämme syyn siihen, kun tiedämme, mitä saamme kasteessa. Kun vastaanotamme kasteen Jeesuksen nimeen, siinä kasteessa on syntien anteeksisaaminen. Kasteen kautta tulemme osallisiksi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kasteessa meidät puetaan Kristukseen. Apt.2:37-41: Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" 38. Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. 39. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." 40. Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana." 41. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.


4 Pietarin mukaan kaste Jeesuksen nimeen on, kaste, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Alkutekstissä on sanamukaisesi: ”Kääntykää ja tulkoon kukin teistä kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi ja saatte Pyhän Hengen lahjan.” Apt.22:11-16: Minä en nähnyt mitään, koska kirkas valo oli sokaissut minut, ja siksi matkatoverieni oli talutettava minua. Niin sitten saavuin Damaskokseen. 12. ”Siellä oli Ananias, hurskas ja lakia noudattava mies, jota kaikki kaupungin juutalaiset pitivät arvossa. 13. Hän tuli luokseni ja sanoi: 'Saul, veljeni, palautukoon näkösi!' Samassa näköni palasi ja näin hänet. 14. Hän sanoi: 'Isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen oman äänensä. 15. Sinusta tulee hänen todistajansa, sinä kerrot kaikille ihmisille, mitä olet nähnyt ja kuullut. 16. Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.” Paavali oli kohdannut Jeesuksen. Jeesus oli parantanut hänet. Sitten Ananias kehotti Paavalia ottamaan kiireesti kasteen, että hänen syntinsä pestäisiin pois. Room.6:3-4: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. 4. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. 5. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.” Meidät on kastettu Jeesuksen kuolemaan. Jeesus kuoli sovittaakseen meidän syntimme. Jeesuksen kuolema, johon meidät on kastettu, on uuden elämämme perusta. Vertaa Kol.2:11-13. Gal.3:27: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” Kasteessa pukeudumme Kristukseen. Vastaanotamme Jeesuksen pyhyyden ja puhtauden. 1 Piet.3:20-21: Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. 21. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, 22. hänen, joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on alistettu enkelit, vallat ja voimat. Arkki on esikuva meitä pelastavasta kasteesta. Kasteessa Jumala siirtää meidät pelastuksen arkkiin, syntien anteeksisaamisen osallisuuteen. Kasteen pelastava vaikutus perustuu, samalla tavoin kuin arkissa olo, kokonaan Jumalan toimintaan. Jumala on valmistanut liiton, jonka perustuksena on Jeesuksen täydellinen voitto kuolemasta ja Saatanasta (1Piet.3:21-22). Kasteen välityksellä Jumala asettaa meidät uuteen liittoon. Kaste on uuden liiton ympärileikkaus. Kol.2:11-13: Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. 12. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. 13. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, Katso 1. Moos.17:9-14. Jae14: Mutta jokainen ympärileikkaamaton poistettakoon kansansa parista. Hän on rikkonut liiton. Jumala antoi ulkonaiseksi liiton merkiksi ympärileikkauksen. Ympärileikkaus ei ihmistä pelastanut. Se oli merkki Jumalan antamasta pelastuksesta. Mutta ihminen sulki itsensä Jumalan armon ulkopuolelle, jos hän kieltäytyi vastaanottamasta Jumalan


5 antamaa liiton merkkiä. Ympärileikkaus edellytti myös vaellusta Jumalan yhteydessä (Room.2:28-29). Miksi Jumala antoi juuri ympärileikkauksen liiton merkiksi? Yksi syy on varmasti ympärileikkauksen terveydelliset syyt. Ympärileikkauksen kohde ilmaisee myös hyvin perisynnin olemuksen: jokainen ihminen on sikiämisestään saakka synnin tähden kuoleman alainen (Ps.51:7).

Kaste ja usko Jumalan sana sanoo, että kasteessa vastaanotamme syntien anteeksisaamisen. Siksi se on niin, vaikka en ymmärtäisikään. Usko ei tee kastetta kasteeksi! Aivan kuten usko ei tee Jumalan Sanaa Jumalan Sanaksi. Jumalan Sana on Jumalan Sanaa, uskoin sitä tai en. Mark.16:15-16: Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. 16. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. ” Vaikka olisin kastettu, jos en usko, jos en turvaudu Jeesukseen, en pelastu. Apt.8:12-24: Simon oli saanut lahjaksi pelastuksen kasteessa. Kaste oli pätevä, Jumalan puolelta oli kaikki valmista, mutta Simonin sydän ei ollut muuttunut. Uuden testamentin kaikki kirjeet on kirjoitettu kristityille (kastetuille). Ne ovat täynnä kehotuksia tehdä parannus, vaeltaa siinä pelastuksessa, johon Jumala on heidät asettanut, että he pääsisivät perille ikuiseen elämään. Esim. 2 Kor.5:20 - 6:2; Room.13:1; 1 Kor.10:1-6. 1 Kor.10:1-6: Punaisen meren ylittäminen ja pilven johdattamina kulkeminen olivat kasteen esikuvia. Kaikki ”veden kautta” pelastuneet olivat Jumalan kansaa, mutta monet tuhoutuivat, koska he eivät eläneet Jumalan yhteydessä.

Kaste ja Pyhä Henki Joh.3:5-9: Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” 4. Nikodemos kysyi: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?” 5. Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. 6. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. 7. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.' 8. Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Jeesus käytti sanontaa gennethe anothen (gennethe: syntyä; anothen: ylhäältä; uudestaan). Uudestisyntymisessä ihminen saa uuden elämän ja tämä uusi elämä tulee ylhäältä. Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi ei tarvita uutta tietoa, uutta oppia tai uusia tekoja, vaan uusi syntyminen: syntyminen vedestä ja Hengestä (kasteesta ja Pyhästä Hengestä). Alkutekstissä puhutaan vedestä ja Hengestä syntymisestä samanaikaisena tapahtumana: ”jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.” Prepositio eks (stä) on yhteinen sanoille vesi ja Henki. Lisäksi verbi syntyä on aoristimuodossa. Se on muoto, jolla ilmaistaan hetkellistä päättynyttä tapahtumaa. Apt.2:38: Pietari vastasi: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. 39. Teitä tämä


6 lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” 40. Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: ”Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana.” 41. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. Pietari sanoi selvästi, että ne jotka ottavat kasteen Jeesuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi, saavat lahjaksi Pyhän Hengen. Luukas jatkaa kuvausta sanomalla, että ne, jotka ottivat sanoman vastaan, kastettiin ja uskovien joukko lisääntyi kolmellatuhannella. Tiit.3:4-7: Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, 5. hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. 6. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, 7. jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme. Paavali sanoo, että kasteessa Jumala pelasti meidät synnyttämällä meidät uudesti Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Eli kasteessa saimme uuden elämän Pyhän Hengen kautta. Alkutekstissä: Hän pelasti meidät uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Tässäkin on sanoilla pesu (eli kaste) ja Pyhän Hengen uudistus sama prepositio dia. Jos Paavali puhuisi kahdesta eriaikaisesta tapahtumasta, hän olisi kirjoittanut preposition erikseen molempien sanojen eteen. Verbi pelastaa on lisäksi aoristi muodossa. Aoristi ilmaisee hetkellistä päättynyttä tapahtumaa.

Kaksi erityistapausta Apt. 8:14-17: Tämä Raamatun kertomus on ainoa, jossa kerrotaan ihmisten uskoneen ja saaneen kristillisen kasteen, mutta ei Pyhää Henkeä. Tässä on kyseessä erityinen historiallinen tilanne. Ensimmäiset ei-juutalaiset (samarialaiset) liitettiin kristilliseen seurakuntaan. Juutalaisten ja samarialaisten vihollisuudesta huolimatta samarialaisetkin liitettiin kivinä siihen rakennukseen, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus (Ef.2:20). Jumala käytti Pietaria ja Johannesta ja osoitti heidän kauttaan, että pelastus on täysin sama sekä juutalaisille että samarialaisille. Jeesus oli luvannut: Apt.1:8. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. Nyt oli edetty Samariaan. Apt.10:24-48; Apt.11:15-18. Tämä on toinen apostolien teoissa kerrottu erityistilanne. Tässä ensimmäiset pakanat liitettiin Kristuksen seurakuntaan. Kun Pietari näki, että Pyhä Henki vuodatettiin pakanoihin samalla tavoin kuin opetuslapsiin helluntaina (Apt.11:15), hän ymmärsi, että pelastus kuului samalla tavalla pakanoillekin ja hän käski välittömästi kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Tämäkin tilanne osoittaa hyvin sen, että apostolien mukaan kaste ja Pyhän Hengen lahja kuuluivat yhteen. Kuten Jeesus oli Pietarille luvannut, Pietari sai olla avaamassa oven (Matt.16:19) seurakuntaan ensin juutalaisille sitten samarialaisille ja pakanoille.


7 On tärkeää, että näemme nämä kolme erityistilannetta (seurakunnan syntytilanteen Helluntaina, samarialaisten tulon kristilliseen seurakuntaan ja pakanoiden tulon kristilliseen seurakuntaan) sellaisina kuin ne ovat: erityisiä tapauksia kristillisen kirkon syntyvaiheissa. Kielilläpuhumisen lahja liitetään Uudessa testamentissa kolmessa tai neljässä (Apt.8:14-17?) tapauksessa kasteen ja Pyhän Hengen saamisen yhteyteen: helluntaina, ensimmäisten pakanoiden tullessa kristityiksi ja, kun Jumala osoitti, mikä on kristillinen kaste, jossa saadaan Pyhä Henki, että se on kaste Jeesuksen nimeen (Apt.19:1-7). Vertaa 1 Kor.12:30.

Lapsikaste Kaste on kaste syntien anteeksisaamiseksi. Tarvitseeko lapsi syntien anteeksisaamista? Ps.51:7: Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. Room.5:17-19: Ensimmäisen ihmisen lankeemuksen seurauksena olemme kaikki kuoleman ja kadotustuomion alaisia. Jeesus ei sanonut mitään erikseen lasten kastamisesta. Mutta hän sanoi: ”tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Lapsen kasteessa pelastuksen olemus, se, että pelastus on kokonaan Jumalan armoteko, tulee parhaiten esiin. Lapsi ei pysty tekemään mitään pelastuksensa eteen. Hän on vain vastaanottaja. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa oli käytössä lasten kastaminen (proselyyttikaste). Jos Jeesus ei olisi tahtonut, että lapsia kastetaan, hän olisi varmasti sanonut sen. Vanhaan liittoon siirryttiin ympärileikkauksen kautta kahdeksan päivän ikäisenä. Kastetta verrataan juuri ympärileikkaukseen: kaste on uuden liiton ympärileikkaus (Kol.2:11). Jos kaikkia perheen lapsia ei olisi kastettu, Uudessa testamentissa olisi varmasti ohjeet, missä iässä lapset voitiin kastaa. Katso myös Apt.2:38-39. Matt.19:13-15: Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi. Opetuslapset moittivat tuojia, 14. mutta Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.” 15. Hän pani kätensä heidän päälleen. Sitten hän lähti sieltä. Jeesus ei sanonut, että lapset automaattisesti kuuluvat valtakuntaan, vaan että heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta. Usein tämä kohta on esitetty todisteena siitä, että Jeesuskaan ei kastanut lapsia. Mutta Jeesus ei tähän aikaan kastanut muitakaan. Luuk.18:15-17: Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, 16. mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 17. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.” Sen sijaan, että olisi sanonut, että lasten on ensin tultava aikuisiksi voidakseen päästä Jumalan valtakuntaan, Jeesus sanoi, että aikuisten on tultava lasten kaltaisiksi. Jeesus korosti tässäkin, että Jumalan valtakunta ei ole jotakin sellaista, jonka voimme ansaita tai voittaa toiminnallamme, tiedoillamme ja taidoillamme. Se on vastaanotettava lahjana. Lapsi on meille esimerkki siitä, millaisia meidän tulisi olla Jumalan edessä: riippuvaisia hänestä, turvautuen häneen, ottaen häneltä luottavaisesti kaikki lahjana vastaan.


8 Matt.18:1-6: Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” 2. Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen 3. ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. 4. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. 5. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. 6. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.” Jeesus ei sanonut ainoastaan, että päästäkseen taivasten valtakuntaan aikuisten on käännyttävä, nöyrryttävä ja tultava lapsen kaltaiseksi, hän puhui myös pienistä, jotka uskovat häneen. Luuk.2:41-45: ”Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. 45. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!” Enkeli oli sanonut Johanneksen isälle, että tämän lapsi olisi täynnä Pyhää Henkeä jo äitinsä kohdusta lähtien. Nyt tuo Elisabethin kohdussa ollut kuusikuukautinen sikiö hypähti riemusta, kun hän tunsi ihmiseksi Marian kohtuun syntyneen Herransa läheisyyden. Tämä kertoo meille jotain siitä, mitä Jumala voi antaa lapselle jopa ennen tämän syntymää. Apt. 16:31-33; Apt.16:14-15; Apt. 18:8 Raamatussa puhutaan perhekunnista (suurperheistä), jotka kastettiin. Näissä kaikissa kohdissa käytetään sanaa oikos (perhekunta, talonväki). Sana ei tarkoita nykyajan ydinperhettä, vaan koko talonväkeä, johon yleensä kuului useita sukupolvia ja myös palvelijat.

Sitä, että alkuseurakunta kastoi lapsia, tukee myös varhaiskirkon kirkkoisien kirjoitukset. Justinus Marttyyri (100-165 jKr.) kuvaa kastetta keisarille kirjoittamassaan kirjeessä: ”Sitten me johdatamme heidät paikkaan, jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymistavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä kaikkien Isän ja hallitsijan, Jumalan ja meidän Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen nimessä.” Saman kirjeen toisessa kohdassa, hän kirjoittaa: ”Meidän joukossamme on monia 60-70– vuotiaita miehiä ja naisia, jotka jo lapsina on tehty opetuslapsiksi”. Kirkkoisä Irenaeus (n. 140 - n.200 jKr.): ”Jeesus tuli pelastamaan kaikkia, kaikkia sanon minä, jotka hänen kauttaan uudestisynnytetään Jumalalle, imeväisiä lapsia, pieniä lapsia, nuorukaisia, vanhuksia”. Origenes (n. 185 - n.254 jKr.): ”Kirkko on perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille lapsillekin”. ”Koska synnynnäinen saastutus pestään pois kasteen kautta, pienet lapsetkin tulee kastaa. Sillä jos joku ei synny vedestä ja hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Cyprianus (200-258 jKr.). Cyprianuksen ollessa Kartagon piispa hänen johdollaan pidettiin Kartagossa kirkolliskokous, johon osallistui 66 piispaa. Kokouksessa


9 keskusteltiin piispa Fiduksen kysymyksen pohjalta pitääkö lapsi kastaa aivan vastasyntyneenä vai voidaanko kastetta siirtää esim. kahdeksanteen päivään, joka oli ympärileikkausikä. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti, että lasta ei saa jättää Jumalan armon ulkopuolelle, vaan hänet on kastettava heti syntymän jälkeen viimeistään toisena tai kolmantena päivänä. Lapsikasteen ensimmäinen tunnettu vastustaja oli kirkkoisä Tertullianus (160 - 220 jKr.). Tertullianus kysyi miksi ihmiselle annetaan kaste niin aikaisin ihmisille: ”Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, syntien anteeksisaamiseen”. Tertullianuksen mukaan pitäisi olla takeita siitä, että kastettu pysyy vainoissa uskossansa. Hän kehotti jättämään lapset ja naimattomat kastamatta. Tertullianuksen teksteistä käy ilmi, että hän vastusti olemassa olevaa lapsikastekäytäntöä, jota hän ei pitänyt hyvänä.

Mikä on sellaisen henkilön tila, joka on kastettu lapsena, ja joka elää täysin erossa Jumalasta? Hän on kuin tuhlaajapoika. Tuhlaajapojalla oli koti, mutta hän jätti tuon kodin. Kun hän eli nälkäisenä ja hyljättynä, kodista ei ollut hänelle mitään hyötyä. Saadakseen takaisin sen mitä oli menettänyt, hänen täytyi nöyrtyä ja palata takaisin kotiinsa, Isän luo. Hänen elämässään tapahtui täydellinen muutos, josta isä saattoi sanoa, ’minun poikani oli kuollut, mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta on nyt löytynyt’ (Luuk15:32). Ef.4:5: ”yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste”. Apostolit eivät missään kohdin kehota kristittyjä uusimaan kastetta, mutta he muistuttavat heitä siitä mitä he ovat saaneet ja kehottavat heitä elämään sen mukaisesti. Meidän tulee päivittäin palata ’kasteen armoon’: Room. 6:3-4; 1. Kor. 6: 11, 19-20; 1 Kor. 10:1-6.

Kastetapa Raamatussa ei ole kerrottu, miten kasteet tapahtuivat: valelemalla, vihmomalla vai upottamalla. Verbi baptidzoo (kastaa) tarkoittaa mm. kastaa, valella, pirskottaa, pestä, puhdistaa. Usein, kun puolustetaan upotuskastetta, viitataan siihen, että kastetta kuvataan hautaamisena (esim. Room.6:3-4). Mutta on hyvä muistaa, että mielikuvamme hautaamisesta on yhteiskuntamme hautaustavan mukainen. Jeesuksen aikana ei ruumiita ”upotettu” maahan. Apostolien opetus (Didakhe) n.100 jKr.: ”Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmää vettä käyttämällä, kasta lämpimään. Mutta, jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. ”


KASTE%20moniste%20_2012_