T
ätä on kysytty varmasti jokaiselta abiturientilta viimeisen vuoden aikana. Tilanne saattaa tuntua ahdistavalta. Kaikki ovet ovat auki. Ensin on kuitenkin päätettävä, minkä oven haluaa avata. Helsinkiläisen Ressun lukion abit PYRY VEIJALAINEN, LAURA KAIKKONEN, NIILO LAIHO ja MEA LAKSO suhtautuvat tulevaan rauhallisesti. Heidän toisiksi viimeinen koeviikkonsa on juuri päättynyt ja tunnelma on rentoutunut. Lukion loppuminen on tälle porukalle helpotus. Opiskelu lukiossa on ollut kaikkien mielestä stressaavaa aikaa, ja he odottavat malttamattomasti uutta elämää korkeakouluopintoineen. Ainoana huolenaiheena tuntuu olevan kaveripiirien muuttuminen. Entisiä koulukavereita ei enää näe joka päivä, kun kaikki lähtevät omiin suuntiinsa.
Yliopisto edelleen ykkönen Haaveiden opiskelupaikan titteli näyttäisi edelleen kuuluvan yliopistolle. T-Median vuosittaisen Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan lukiolaisista 67 prosenttia hakee yliopistoon varmasti tai melko varmasti. Vastaava luku oli ammattikorkeakoulujen osalta vain 47 prosenttia. Pyry haluaa Aalto-yliopistoon opiskelemaan informatietoteknologiaa. Hän on kokeillut alaan liittyviä opintoja jo lukion aikana ja innostui tosissaan robotiikan kurssilla. ”Olen hyvä fysiikassa, matematiikassa ja kemiassa. Pidän myös käsillä tekemisestä. Siksi tämä voisi olla minulle sopiva ala.” Pyryn vieressä istuva Laura on vielä kahden vaiheilla suunnitelmistaan. Häntä kiinnostaa tekniikan opiskelun lisäksi oikeustieteet. Aluksi hän ei ole varma, mitä tekisi, jos hänet hyväksyttäisiin molempiin paikkoihin. Jutustelun jälkeen käy kuitenkin ilmi, että hän näkee tulevaisuutensa oikeustieteen opiskelijana. Tuomarin ammatti kiinnostaa.
Opiskella voi ulkomaillakin Sopivaa opiskelupaikkaa etsivä voi suunnata katseensa myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Niilo Laiho on päättänyt opiskella ulkomailla ennemmin tai myöhemmin. Hän haluaa laadukasta opetusta, kehittää kielitaitoaan ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa.
Niilo ei ole haaveineen yksin. Tutkimuksen mukaan 25 prosenttia lukiolaisista haluaa opiskelemaan ulkomaille. Niilo on lähettänyt hakemukset neljään kouluun Englannissa ja yhteen Skotlannissa. Hän haluaisi opiskella yhteiskuntatieteitä ja etenkin taloustieteet kiinnostavat. ”Jos en nyt pääse opiskelemaan ulkomaille, haen taloustieteen laitokselle. Sitten jossain vaiheessa haen vaihto-opiskelijaksi. Viimeistään maisterinopinnot suoritan ulkomailla”, hän suunnittelee. Myös Mea Lakso on kiinnostunut ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä. Hän on lukion aikana ollut vaihto-oppilaana Costa Ricalla. Mea on suunnitellut hakevansa valtiotieteelliseen. Opiskelupaikkakunta olisi mieluiten Helsinki – kuten monella muullakin. Tutkimuksen mukaan 34 prosenttia pitää Helsingin yliopistoa erittäin kiinnostavana tai kiinnostavana korkeakouluna. ”Haluan opiskella alaa, joka laajentaisi maailmankuvaani. Tulevassa työssäni haluan auttaa ihmisiä ruohonjuuritasolla. Olen miettinyt alaa joko jossain järjestössä tai sitten diplomaattina”, Mea kertoo. Jos Mea ei pääse vielä ensi syksynä opiskelemaan, hän pitää välivuoden ja matkustaa Etelä-Amerikkaan vapaaehtoistyöntekijäksi.
Laatu on tärkeintä Korkeakoulussa oleellisinta ei ole kaunis ulkokuori, vaan opetuksen laatu. Seuraavaksi tärkeintä ovat koulutuksen antamat valmiudet jatko-opintoihin tai työelämään, kutsumus ja alan hyvät työnäkymät. Samaa mieltä ovat myös Ressun abit. He odottavat saavansa korkeakoulustaan hyvää opetusta. Sen lisäksi he toivovat, että ala tuntuisi itselle sopivalta ja merkitykselliseltä. Pyryn opiskelupaikan valintaan vaikuttavat omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja mahdollisuus tehdä töitä käsillä. Laura kertoo olevansa kiinnostunut akateemisista opinnoista ja hyvästä palkasta. Niilo haluaa perehtyä elämässään suuriin linjoihin. Hän toivoo tulevalta opetukseltaan perspektiivin laajentamista ja omien kykyjen kasvamista. Mea haluaa sellaisen opiskelupaikan, joka toimisi kanavana järjestötyöhön. Hän haluaa korkeakoulun käsittelevän sellaisia aiheita, joihin hänellä on intohimoa.
2014
11