KSSHP-lehti, numero 2 / 2015 by Mediasepät Oy

nr o. 2/ 20 15

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖ- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

Mutaatioanalyyseilla lisää elinaikaa Sivu 22

PALLIATIIVINEN HOITO RAUHOITTAA AMBULANSSIRALLIN Sivu 8

SAIRAALAN PURKUTYÖT AIKATAULUSSA

SIVU 6

SAUNOMINEN ON HYVÄKSI SYDÄMELLE

SIVU 18

ESITTELYSSÄ SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMITUSJOHTAJA SIVU 28

KSSHP HENKILÖSTÖJA SIDOSRYHMÄLEHTI NRO 2 2015

4 Sairaalan suunnittelu ja purkutyöt aikataulussa 6 Henkilöstö mukana strategian luonnissa 8 Ambulanssiralli vähentynyt 11 Kolumni: Neljännesvuosisata laadun takuumiehenä 12 Vastavuoroisuus hoitotyön ydin 14 Musiikkikaapisto: ”Musiikki on väylä osallistumiseen” 16 Raflaavat uutisoinnit ja uudet ruokatrendit hämäävät kuluttajia 18 Löylyä lissää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaanhoitopiiri. Kokonaishenkilöstömäärä on 3800, josta hoitohenkilöstöä on reilut 2200 ja lääkäreitä noin 440. Ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön osaaminen kattaa lähes kaikki lääketieteen erikoisalat, lisäksi tutkimus- ja koulutustoimintaan satsataan merkittävästi. Muita vahvuuksiamme ovat kannustava työympäristö ja tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Sairaanhoitopiirin keskus, Keski-Suomen keskussairaala sijaitsee viihtyisässä ja palveluiltaan korkeatasoisessa Jyväskylässä.

20 Kunnat hyötyvät havainnollisesta aineistosta 22 Elinvuosia syöpäpotilaille mutaatioanalyyseilla 26 Päihdehoitajalle matalalla kynnyksellä 28 Sattuma johdatti kiinnostavalle erikoisalalle 29 KSSHP on nyt somessa! 30 50 vuotta sairaalahygieniaamutta 32 Innostunut organisaattori 34 Yhä useampi soittaa päivystyksen puhelinneuvontaan

TOIMITUS Päätoimittaja Toimitus

Tuija Melville, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä puh (014) 269 1682, fax (014) 269 1099 tuija.melville@ksshp.fi, www.ksshp.fi Pieta Haatainen, Hanne Joenaho, Päivi Ulvila, Tarja Ruuska

Taitto

Mediasepät Oy, Mikko Rautio PL 159, 40101 Jyväskylä

36 Kehitysmaakirurgiassa ei voi tukeutua laitteisiin 38 Traumatiimin simulaatiokoulutus on tutkitusti tehokas 40 Vastasyntyneen elvytystä harjoitellaan simulaation avulla 42 Lastenpoliklinikalle uusi maskotti 42 Lentopallosta pronssia

Kannen kuva: Taina Ristikivi

43 Henkilöstöratkaisut

PÄÄKIRJOITUS JUHA KINNUNEN S A I R A A N H O I T O P I I R I N J O H TA J A

Syksyn lehdet Rauhallinen ja toiminnallisesti erinomaisesti sujunut kesä sairaalassa on kääntynyt kiivaaksi työskentelyksi. Talon koko kapasiteetti on käytössä sairaiden ja kärsivien auttamiseksi. Maassa on uusi hallituskin ja kuuleman mukaan itsehallinnollisia sote-alueitakin kaavaillaan. Kunhan taas näkee, tuleeko päätöksiä oikeasti. Tämä syksy kääntää joka tapauksessa sairaanhoitopiirin historian lehteä. Purkutyöt uuden sairaalan alta ovat jo pitkällä ja maisema on peruuttamattomasti muuttumassa. Purkaminen ja myöhemmin rakentaminen aiheuttavat väistämättä erilaista melua, tärinää, pölyä ja liikenneruuhkia niin potilaille kuin henkilöstölle. Työturvallisuuden kannalta tilanne on haastava. Ammattimaisella suunnittelulla haittoja voidaan minimoida. Nyt on saatu vasta maistiaiset haitoista ja tarvitsemme turnauskestävyyttä, kun varsinainen rakentaminen alkaa ensi keväänä. Ei ole koneurakoitsijoiden ja rakennusmiesten arkikaan helpoimmasta päästä. Syksy tuo monien sadonkorjuun ilojensa lisäksi sairaalaan myös muita vitsauksia. Yksi niistä on influenssaepidemiat. Ylilääkäri Maija Rummukaisen johtoryhmässä esittämä näyttö epidemioiden luonteesta ja vaikutuksista väestössä on vakuuttava. Erityisesti

riskiryhmien kannalta faktat asettavat kysymyksen, miksi emme yrittäisi suojautua paremmin. Riski saada influenssa on kaikilla ja erittäin korkea esimerkiksi päivystyksessä ja ensihoidossa, teholla, leikkausosastoilla ja lasten parissa työskentelevillä. Vain rokotettu työntekijä suojaa itsensä lisäksi potilaansa, työtoverinsa ja läheisensä. Kymmenen otettua rokotusta vähentää tilastollisesti kolme sairauslomapäivää. Talossamme, ilmaisista ja helposti saatavilla olevista rokotteista huolimatta, rokotuskattavuus on maan sairaaloista alhaisimpia, 35 prosenttia. Hyksiläiset pääsevät viralliseen tavoitteeseen 75 prosenttiin. Yleiset syyt rokotuskielteisyyteen tunnetaan tutkimusten pohjalta. Vapaaehtoisuus ja oma harkinta ovat meidän jokaisen oikeus. Olen itsekin kuulunut välinpitämättömien joukkoon ja jättänyt menneinä vuosina usein influenssarokotteet ottamatta. Tieteelliset näytöt rokotusten hyödyistä ovat kuitenkin niin kiistattomat, että katson velvoitteekseni olla ilmaisrokotusjonossa heti, kun ne ovat saatavilla. Niillä, jotka hoitavat oikeita korkean riskin potilaita, todennäköisyys saada itse tartunta on niin ilmeinen, että rokotus on suorastaan ammatinvalintakysymys. Emme kai lähde Amazonin suistoalueellekaan ilman asianmukaista rokotusarsenaalia.

Sairaalan suunnittelu ja purkutyöt aikataulussa

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E K U VA : P I E TA H A ATA I N E N

Keski-Suomen keskussairaalan alueelle rakennettavan uuden sairaalan suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti. Arkkitehtien tekemä luonnossuunnittelun toinen vaihe, L2 valmistuu lokakuun loppuun mennessä. – Seuraavat viikot ovat suunnittelun kannalta erittäin tärkeitä. Tällä hetkellä käymme piirustuksia läpi yhdessä käyttäjien kanssa, jotta saamme varmuuden siitä, että tilat on suunniteltu toiminnan kannalta oikean kokoisiksi ja oikeisiin paikkoihin. Sen jälkeen alkaa toteutusvaihe, jossa jokaiseen huoneeseen tehdään yksityiskohtaisemmat suunnitelmat, kertoo Uusi sairaala -hankkeen tilasuunnittelun projektipäällikkö, arkkitehti Jonna Taegen. Luonnossuunnittelun (L2) kanssa samanaikaisesti tehdään huoneista myös omat huonekortit, joihin kirjataan, millaisia teknisiä vaatimuksia kullakin tilalla on. Huonekortit toimivat lähtötietona niin arkkitehdeille kuin myös muille suunnittelijoille seuraavaa suunnitteluvaihetta varten. – Huonekortteja täydennetään ja tarkistetaan parhaillaan. Huoneita uudessa sairaalassa on noin 2 600, joten korttien määrä on melkoinen, toteaa Taegen. T O I M I V U U S T E S TATA A N M A L L I H U O N E I S S A

Syksyn aikana tehdään vuodeosastojen ja osaamiskeskusten mallihuoneisiin vielä tarkennuksia. Vuodeosaston mallihuone valmistuu syyskuun lopussa ja osaamiskeskuksen lokakuun aikana. – Kun mallihuoneet saadaan valmiiksi, henkilöstöllä ja muilla käyttäjillä on mahdollisuus tutustua tiloihin ja antaa arvioita niiden toimivuudesta. Vuodeosastolla kokeillaan esimerkiksi erilaisia kylpyhuonevaihtoehtoja ja erilaisia kaapisto- ja potilaspaneelityyppejä. Vinkkejä otetaan vastaan myös siitä, mitä kalusteita oleskeluvyöhykkeellä voisi olla. Taegen kannustaa henkilöstöä tutustumaan mallihuoneisiin syksyn aikana ja antamaan palautetta niiden toimivuudesta. Mallihuoneiden tutustumispäivistä infotaan henkilöstöä mm. sairaanhoitopiirin omassa intrassa eli Santrassa. Käyttäjien antamat arviot kootaan

mallihuonepäivien jälkeen yhteen ja hyödynnetään lopullisten mallihuoneiden suunnittelussa. Lopulliset mallihuoneet valmistuvat joulukuun puoliväliin mennessä, ja ne tullaan esittelemään sellaisenaan myös rakennuttajille. R A K E N TA M I S E E N L I I T T Y VÄT VA L M I S T E L U T A LOIT E T T IIN HEINÄ K UUS SA

Keski-Suomen keskussairaalan uuden sairaalan rakentamisen valmisteluun liittyvät purkutyöt aloitettiin heinäkuussa ja ne on tarkoitus saattaa loppuun ensi vuoden helmikuussa (Teboil puretaan 2019). Kaikkiaan uuden sairaalan alta puretaan yksitoista rakennusta. – Tähän mennessä purettavien rakennusten ympäristöt on aidattu turvallisuussyistä ja koko uuden sairaalan rakennusalue tullaan aitaamaan ensi vuoden maalishuhtikuussa, kun uutta sairaalaa aletaan tehdä, kertoo Uusi sairaala -hankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä. Uuden sairaalan rakentajan kilpailutus käynnistyi tämän vuoden maaliskuussa. Neuvottelumenettelyyn valittiin neljä rakentajaa: NCC, Skanska, SRV ja YIT. Yksi näistä neljästä valitaan kilpailutuksen kautta vastaamaan uuden sairaalan projektinjohtourakasta. Rakentaja tullaan valitsemaan tammikuussa ja rakennustyöt alkavat sairaalanmäellä huhtikuussa 2016. Joulukuussa valmistuneet mallihuoneet ovat tärkeitä, kun urakkasopimusta lähdetään kilpailuttamaan. – Mitä tarkemmin tiedämme, mitä me haluamme, sen tarkempi urakkahinta meillä on vuoden lopulla mahdollista rakentajilta saada, Jylhä toteaa. Jylhä toteaa, että syksyn aikana neuvotellaan urakkarajat eli mistä urakoitsija vastaa ja mitkä ovat sairaanhoitopiirin vastuulla. Mikko Jylhä ja Jonna Taegen ovat tyytyväisiä purkutöiden etenemiseen. Taustalla purettava rakennus 3.

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E

Henkilöstö mukana strategian luonnissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan sairaanhoitopiirille uuden strategian. Uusi strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Strategiaprosessia toteutettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Uuden strategiatyön käynnistymisestä tiedotettiin henkilöstöä Santrassa jo sen valmisteluvaiheessa. Huhtikuussa henkilöstöä pyydettiin kommentoimaan KSSHP:n johtoryhmän valmistelemaa strategiapohjaa. Strategia hiottiin lopulliseen muotoonsa henkilöstöltä tulleiden kommenttien perusteella. Kyse on viiden vuoden yhteisestä linjauksesta ja strategiaa tullaan tarkistamaan matkan varrella.

ARVOT ohjaavat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöiden toimintaa. Jokaisen tulee sisäistää sairaanhoitopiirin arvot ja toimia niiden mukaisesti.

STRATEGIA on kuvaus siitä, miten Keski-Suomen sairaanhoitopiiri aikoo päästä tavoitteeseensa matkalla kohti uutta sairaalaa ja vuotta 2020.

strategia

VISIO kuvaa sairaanhoitopiirin tavoitetilaa eli mihin olemme menossa ja millaisia haluamme olla vuonna 2020.

MISSIO kuvaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perustehtävää.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 2015–2020

Uusi sairaala

2020 PERUSTEHTÄVÄ, MISSIO Annamme kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta potilaan parhaaksi.

VISIO Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.

Potilas ensin STRATEGIA Hiomme nykyisiä tehokkaampia toimintamalleja potilaiden turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoon ja kuntoutukseen.

Tavoitteemme on, että tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. Tuemme potilasta olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa.

1. Potilas

Sovimme hoitosuunnitelmasta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa

2. Henkilöstö Hoidamme potilaat moniammatillisella yhteistyöllä

MITTARIT 1. Sairaanhoitopiiritasoiset mittarit 2. Toimialue- ja vastuualuetasoiset mittarit

ARVOT

Tyytyväiset potilaat

Vastuu potilaista ja työyhteisöstä

3. Toimintamalli

Vahvistamme yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa

4. Kustannustehokkuus

Luomme tehokkaita toimintamalleja potilaiden vaikuttavaan hoitoon.

5. Yhteistyö

Into ja halu uudistua

Yhteistyön arvostaminen

Tiivistämme yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden ja yliopistojen kanssa

6. Viestintä

Viestimme kansalaisille mahdollisuuksista parantaa ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan

Ambulanssiralli vähentynyt T EKS T I: H A NNE JOEN A HO K U VAT: V I L L E K E T O

Sydämen vajaatoiminnan palliatiivisen hoidon linjaus on selkeyttänyt potilaiden loppuvaiheen hoitoa. Nyt niin potilaat, omaiset kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin säästyvät turhalta pallottelulta.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on julkaissut ensimmäisenä Suomessa sydämen vajaatoiminnan hoitoketjun, joka sisältää myös palliatiivisen hoidon linjauksen. – Mallissa korostuu erikoissairaanhoidon, alueen terveyskeskusten sekä kotisairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan kardiologian poliklinikan osastonylilääkäri Jorma Kokkonen. Keskussairaalan vajaatoimintapoliklinikka on vuodesta 2010 asti hoitanut vaikeaa vajaatoimintaa sairastavia potilaita. Vuoden 2014 aikana poliklinikan seurannassa oli yhteensä 141 vajaatoimintapotilasta. – Seuraamme säännöllisesti potilaidemme vointia. He voivat ottaa suoraan meihin yhteyttä, jos tilanne kotona huononee, kertoo Karita Ylönen, toinen kahdesta vajaatoimintaklinikalla toimivasta vajaatoimintahoitajasta.

P U H E L U T O VAT K E S K E I N E N O S A P O T I L A A N S E U R A N TA A

Viime vuoden aikana ohjauspuheluita oli yhteensä 730. Potilastapaamisia vajaatoimintaklinikalla oli 257. – Puhelimitse voidaan ennakoida ja ohjata hyvinkin paljon, eikä potilaan tarvitse tulla vastaanotolle seurannan takia, Kokkonen vakuuttaa. Ohjauksella lisätään potilaan ymmärrystä sairaudesta ja omista vaikutusmahdollisuuksista sen hoidossa. Esimerkiksi päivittäinen painonseuranta ja nesterajoitus ovat tärkeä osa omahoitoa. – Omahoito ja oman terveydentilan jatkuva tarkkailu lisäävät kotona selviämisen mahdollisuuksia merkittävästi, Ylönen kertoo. PA L L I AT I I V I N E N H O I T O R A U H O I T TA A E L Ä M Ä N L O P P U VA I H E E N

Pallium = viitta Palliatiivisessa hoidossa ”suojaava viitta” yhdistää moniammatillisen tiedon ja taidon sairaan ihmisen ja hänen läheistensä auttamiseksi. (Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry)

Päätös palliatiiviseen hoitoon siirtymisestä kirjataan sairauskertomukseen yhteisymmärryksessä potilaan ja omaisten kanssa. Tämän jälkeen vajaatoiminnan pahenemisvaiheet hoidetaan oman terveyskeskuksen vuodeosastolla, ilman käyntiä erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuksen päivystyksessä. Ylösen mukaan potilaat ja omaiset ovat suhtautuneet palliatiiviseen linjaukseen hyvin. – Se ei suinkaan tarkoita, että hoito loppuisi. Omaiset ovat hyvin tyytyväisiä, että potilas pääsee hoitoon omaan terveyskeskukseen tarvittaessa. Erikoissairaanhoito on heidän tukenaan, hän sanoo. Kokkosen mielestä omaistenkin kannalta on hyvä, ettei sairastuneen elämän loppuvaihe mene enää ambulanssiralliksi, jossa potilas on jatkuvasti matkalla terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon ja takaisin.

Jorma Kokkonen ja Karita Ylönen seuraavat palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden vointia säännöllisesti. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun sairastuneen elämän loppuvaihe ei mene ambulanssiralliksi.

– Se on kaikille osapuolille epämiellyttävä tilanne, ja sitä tässä pyritään välttämään, Kokkonen tiivistää. Palliatiivisen hoidon arviossa vuonna 2014 kävi 29 potilasta, joista yhteensä 19 linjattiin palliatiiviseen hoitoon. S Y D Ä M E N VA J A AT O I M I N TA

Monista eri sydänsairauksista johtuva sydämen vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että sydänlihas ei pysty normaalisti pumppaamaan verta elimistöön. Tavallisia oireita ja löydöksiä ovat rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus, väsyminen ja turvotukset. Hoitokeinoja ovat potilaan omahoito, lääkehoito, erilaiset laitehoidot, sydämensiirto ja viimeisimpänä vaihtoehtona palliatiivinen hoito.

PA L L I AT I I V I N E N H O I T O

Kun lääke- ja omahoidosta huolimatta oireiden vaikeita pahenemisvaiheita ilmenee toistuvasti, eikä parantavaa hoitoa ole, harkitaan palliatiivista eli parantumattomasti sairaan potilaan oireenmukaista hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa oireita lievitetään lääkkeiden, ja henkisen tuen avulla. Tavoitteena on sairaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Vajaatoiminnan pahenemisvaiheet hoidetaan oman terveyskeskuksen vuodeosastolla (ns. kotiosastolla) ilman käyntiä päivystyksessä.

Neljännesvuosisata laadun takuumiehenä

kolumni

MIKROBIOLOGIN TEHTÄVÄ kliinisessä laboratoriossa on huolehtia siitä, että tarttuvien infektiotautien diagnostiikassa tarvittavat laboratoriotutkimukset, infektioetiologiset tutkimukset, ovat ajan tasalla ja toimivat niin kuin niiden pitää. Tässä tehtävässä olen keskussairaalassa työskennellyt neljännesvuosisadan ja nyt on aika siirtyä uusiin tehtäviin. Suomalaiset ovat millä tahansa mittarilla mitaten yli satavuotias bakteeriviljelytutkimus pysty riittämaailman terveintä kansaa. Hyvä ravitsemus, hyvä vän hyvin vastaamaan. hygienia ja alati kehittyvä kansallinen rokotusohjelNykyaikainen kliininen laboratorio panostaa voima ovat hävittäneet epidemioina leviävät, tappavat ja mallisesti mikrobin DNA:n kemialliseen monistamiinvalidisoivat tarttuvat taudit seen perustuvien menetelmivaivaamasta yhteiskuntaam”Mikrobeilla on kyky muuntautua en käyttöönottoon. Tällaisilla me. Tämän kehityksen vahmenetelmillä voidaan potilaan elinympäristön muutoksiin. vin tukijalka on väestön luotnäytteestä tunnistaa todennäHaasteellisin muutos on tamus terveysviranomaisiin köinen taudinaiheuttaja noantibioottiresistenssi.” ja tutkittuun tietoon. peimmillaan alle tunnissa ja Useimpia maailman kanjoissain tapauksissa osoittaa sakuntia yhä laajalti rasittavat infektiotaudit eivät myös mikrobin mahdollisesti hankkima antibioottienää ole merkittävä haaste suomalaisessa terveyresistenssi. denhuollossa. Perusterveen suomalaisen todennäTutkimuksen ja teknologisen kehityksen siivittäköisyys sairastua mikrobin aiheuttamaan tautiin minä diagnostiikkateollisuus onkin muutaman vuoon pieni. Suomessa opittuja hygieniatapoja noudatden sisällä alkanut tuoda markkinoille DNA-monistamalla infektioiden välttäminen onnistuu matkailitusmenetelmiä kiihtyvällä temmolla ja yhä alenevin jaltakin jopa niissä maissa, joissa taudinaiheuttajat hinnoin. väijyvät joka nurkan takana. Henkilöllä, jonka infektiopuolustus on puutteelliMIKROBIT OVAT eläviä organismeja ja niillä on suunen, mikrobin aiheuttaman taudin riski on kuitenkin renmoinen kyky muuntautua reaktiona elinympärissuhteellisen korkea. Vauraana kansakuntana meiltönsä muutoksiin. Kliiniseltä kannalta katsoen haaslä on varaa enenevässä määrin pidentää elämää ja teellisin tällainen muutos on antibioottiresistenssi. kohentaa sen laatua lääketieteen tarjoamin toimenSuomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimuspitein. Näiden käyttöön liittyy kuitenkin jatkuvasti ryhmä FiRe, jonka toimintaa olen oman toimeni ohelkasvava infektioriski. la ollut kehittämässä sen alusta alkaen, laatii vuoEsimerkkinä tekonivelkirurgia, jonka komplikaasittain katsauksen antibioottiresistenssitilanteesta tiona, useimmiten potilaan omasta mikrobiomista peSuomessa. Tämän resistenssikartan tietojen pohjalräisin oleva, sinänsä harmiton bakteeri voi aiheuttaa ta sokkona aloitettu infektiopotilaan antibioottihoito potilaalla henkeä uhkaavan infektion. Tällaisen uhan on Suomessa edelleen hyvin osuva. torjunnassa tukeudumme antibiootteihin, joita ilman Antibioottiresistenssitilanteen voimakas huononykyaikainen kirurgia ei olisi lainkaan mahdollista. neminen maailmalla on kuitenkin uhka, jota emme voi täysin torjua muutoin kuin osuvalla, oikea-aikaiVAKAVASTI SAIRAAN infektiopotilaan ennussella ja laadukkaalla laboratoriodiagnostiikalla. teeseen vaikuttaa ratkaisevasti nopea ja osuva antibioottihoito. Tämän edellytys puolestaan on mikroAntti Nissinen bin ja sen mahdollisen antibioottiresistenssin nopea sairaalamikrobiologi, FT, tunnistaminen. Tähän haasteeseen ei perinteinen, Kliinisen mikrobiologian dosentti

T E K S T I J A K U VA : TA R J A R U U S K A

Vastavuoroisuus hoitotyön ydin Vuoden Reumahoitajan, Sirpa Stenbäckin työ reumapoliklinikalla ja päiväsairaalassa on pääasiassa reumapotilaiden kokonaisvaltaista ohjaamista ja tukemista. Yksi keskeisimmistä potilasryhmistä on vastasairastuneet nivelreumapotilaat, joita Keski-Suomessa sairastuu vuodessa noin 100 henkilöä ja koko Suomessa noin 2000. Sirpa Stenbäck on kehittänyt reumatiimin kanssa vastasairastuneiden nivelreumapotilaiden 2-vuotista hoitopolkua. Pitkälle aikavälille hajautettu hoito ja ohjaus mahdollistavat potilaan voinnin säännöllisen, tiheän seurannan. Hoitopolun moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lääkäri, reumahoitaja, fysioterapeutti/kuntohoitaja, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muita asiantuntijoita.

R E U M A H O I TA J A N K E S K E I N E N R O O L I

– Tehtävämme on auttaa ja rohkaista potilasta kasvamaan asiantuntijaksi sairauden- ja terveydenhoitoonsa liittyvissä asioissa. Tärkeintä hoitotuloksessa on potilaan sitouttaminen ja motivointi lääkehoitoon. Tämä edellyttää luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta, minkä varassa potilas voi turvallisesti opetella, sisäistää ja noudattaa ohjeita. Alkuvaiheen tapaamiset sisältävät lääke- ja itsehoito-ohjauksen ohella erityisesti sairastumisen herättämien tunteiden läpikäyntiä.

On hienoa kertoa potilaalle, että hoidon tavoitteena on saada hänet oireettomaksi viimeistään kuudessa kuukaudessa, vähempään ei tyydytä.

– Vaikka hoitajan vastaanottoaika on rajallinen ja priorisointia on tehtävä, niin haluan aina panostaa potilaan kuunteluun. Potilaan on saatava puhua häntä kuormittavista asioista, sillä niillä voi olla vaikutusta hoitomotivaatioon. Nivelreumaan liittyviä vääriä uskomuksia on oiottava ja hälvennettävä turhia pelkoja. Ilman empaattista läsnäoloa ja tietoista kuuntelua ei synny ymmärrystä potilasta ja hänen tilannettaan kohtaan ja ilman ymmärrystä ei voi auttaa. Sirpa Stenbäck korostaa, että tavoitteena on varhainen diagnoosi ja nivelreumapotilaan hoidon tehokas aloitus, jotta päästään aikaiseen remissioon. Perinteisten reumalääkkeiden rinnalle ovat tulleet biologiset lääkkeet. Lääkehoito suositellaan aloitettavaksi kolmen perinteisen lääkkeen sekä kortisonin yhdistelmällä. Jos yhdistelmälääkitys ei pure, siirrytään nopeasti biologisiin lääkkeisiin. – On hienoa kertoa potilaalle, että hoidon tavoitteena on saada hänet oireettomaksi viimeistään kuudessa kuukaudessa, vähempään ei tyydytä. Tämä tuo toivoa hämmentyneelle, nivelkivuista kärsivälle potilaalle sekä motivoi häntä syömään useita pillereitä päivässä ja jopa pistämään itseään kerran viikossa. Vuoden reumahoitaja on toiminut sekä alueellisesti että kansallisesti hoitotyöntekijöiden, lääkäreiden, opiskelijoiden ja potilasyhdistysten kouluttajana kroonisen kivun tiimoilta. 2000-luvun taitteessa hän toimi Reumaliiton maakuntakouluttajana. Sirpa seuraa tiiviisti näyttöön perustuvia hoitokäytänteitä ja hyödyntää niitä työssään sekä luennoillaan. – Koen kouluttajatehtävät mieleisinä ja voimaannuttavina, hän toteaa. F I B R O M YA L G I A P O T I L A A N H O I T O P O L K U

Sirpa Stenbäck on toiminut yksikkönsä kipuvastaavana ja osallistunut kipupotilaiden kehittämisprojekteihin. Esimerkkinä on fibromyalgiapotilaiden hoidonohjaus, jota hän on ollut yksikössään käynnistämässä ja kehittämässä vuodesta 1993 lähtien. – Fibromyalgiapotilaiden hoito Keski-Suomessa pyritään järjestämään perusterveydenhuollossa. Vaikeimmin oireileville fibromyalgiapotilaille olemme tarjonneet päiväsairaalamuotoista hoidonohjausta, mikä käsittää reumahoitajan ja fysioterapeutin/kuntohoitajan vastaanotot. – Ohjauskäynnille tullessaan fibromyalgiapotilaat odottavat tulevansa kuulluiksi, hyväksytyiksi ja nähdyiksi. Ensikohtaaminen on usein pidemmältä ajalta kertyneen tunnelastin ja moninaisten leimaamiskokemusten purkamista. Monien elämä on muuttunut

kipukärsimykseksi fyysisine ja psykososiaalisine seuraamuksineen potilaan etsiessä pitkään apua ja ymmärtämystä terveydenhuollon eri pisteistä. Fibromyalgiapotilaan kohtaaminen ja hoitaminen vaatii auttajaltaan kokonaisvaltaista, empaattista, ennakkoluulotonta ja ammattitaitoista lähestymistapaa. Jos potilas ei tule kuulluksi ja kohdatuksi, hän jatkaa avunhakumatkaa. Fibromyalgiapotilaiden hoidonohjauksen tueksi Vuoden reumahoitaja on kehittänyt sähköisen Kipupotilaan työkalupakin. Sen diat toimivat tiedon lähteenä ja ennen kaikkea potilaan kokemuksista ja voimavaroista lähtevän auttavan keskustelun ja itsehoitoon motivoimisen virittäjänä. UR A A JA MUSISOINT IA

Sirpa Stenbäck valmistui vuonna -82 Lahden Diakoniaopistolta diakonissaksi ja sairaanhoitajaksi vuonna -83. Hän työskenteli opiskeluaikanaan mm. Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa, josta sai kipinän reumapotilaiden hoitoon. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Äänekosken seurakunnan diakonissan viransijaisena ja vuodesta -85 Kinkomaan sairaalan neurologian osastolla sairaanhoitajana. Keskussairaalan reumaosastolla Sädesairaalassa hän aloitti vuonna -93. Sirpalla on kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta, jotka pitävät mummun vauhdissa. – Lempiharrastuksiani ovat viulunsoitto, kuorolaulu ja musisointi lähipiirin kanssa. Runojakin kirjoittelen. Mieheni kanssa käymme taidenäyttelyissä ja konserteissa. Sirpa Stenbäck uskaltaa 22 vuoden ”reumalaisena” sanoa, että Keski-Suomessa reumalääkäreiden sekä muiden tiimiläisten ammattitaito on korkeatasoista. Vuosikymmenten tutkimukseen panostaminen on siitä oiva näyttö. Vuoden Reumahoitajan valitsee Suomen Reumahoitajayhdistys.

Nivelreuman Käypähoitosuositukset: www.kaypahoito.fi www.reumaliitto.fi www.duodecim.fi (Päivitetty 8.6.2015)

Musiikkikaapisto tuli lastenneurologialle:

”Musiikki on väylä osallistumiseen”   Musiikki tuo iloa kaikenikäisille. Se tiedetään myös lastenneurologian osastolla. Lapsille järjestetään päivittäinen ryhmähetki, jossa soittaminen ja laulaminen ovat tärkeässä osassa. Uutta pontta musiikkituokioihin tuo myös keväällä valmistunut musiikkikaapisto. Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijoiden Hanne Tuupaisen, Jutta-Maija Joelssonin ja Minna Huhtalan sekä Lastu ry:n yhteistyössä toteuttama musiikkikaapisto on suunniteltu päiväsairaalan ja poliklinikan lapsipotilaiden sekä heidän vanhempiensa virkistykseksi. Musiikkikaapisto on otettu osastolla oikein lämpimästi vastaan. Tutustumista kuitenkin riittää vielä, kertoo lastenneurologian erityislastentarhanopettaja Hannele Anetjärvi-Villanen. – Musiikki on meille tosi tärkeä juttu. Monelle lapselle se on väylä osallistumiseen. Vaikkei pystyisi puhumaan, voi soittaa mukana. Lapsen ohjaaminen puheen sijaan laulamalla vaikkapa pukeutumistilanteessa voi auttaa yllättävänä toimintatapana, Anetjärvi-Villanen pohtii. Musiikista on hyötyä myös lapsen tutkimisessa. Esimerkiksi fysioterapeutti voi nähdä musiikkihetken aikana lapsen käyttävän sellaisia taitoja, joita ei ehkä tutkimustilanteessa havaitse. – Musiikin kautta saa yhteyden lapseen iästä tai kehitystaustasta riippumatta. Tuottaahan se myös paljon iloa, lastenneurologi ja osaston vastaava ylilääkäri Auli Teittinen komppaa.

T E K S T I : K ATA R I I N A H E N T T O N E N K U VAT: V I L L E K E T O

M U I S T I P E L I J A S O I VA K I R J A

Musiikkikaapiston lokeroihin on koottu musiikkitehtäviä eri-ikäisille lapsille. Tekemistä löytyy vauvasta kouluikäiseen saakka. Vieressä on ohjeet, joten isompi lapsi voi kurkkia kaapistoon itsenäisesti – tai vanhempien tai hoitajan kanssa. Kokeilla voi esimerkiksi musiikkimuistipeliä tai tutustua soivaan laulukirjaan. Hoitajilta on saanut kiitosta myös kaapiston musiikkikasvatuksellinen puoli: kaapiston ohjeiden mukana kerrotaan, millaisia musiikillisia taitoja on minkäkin ikäisellä lapsella. Osaston henkilökunnan mukaan vanhemmat ovat löytäneet musiikkikaapiston, mutta uskallus kokeilla vaatii vielä hieman rohkaisua. – Musiikkikaapisto on katseenvangitsija ja herättää paljon kiinnostusta. Moni perhe käy katsomassa kaapistoa, mutta ei lähde oma-aloitteisesti kokeilemaan. Meidän pitää panostaa vanhempien ohjeistamiseen, pohtii sairaanhoitaja Tanja Salmensuo. Kun musiikkikaapisto tuli taloon, osaston henkilökunta sai opastusta sen käyttöön. Musiikkikaapistosta on lainattu soittimia, kuten cajonia ja muita rytmisoittimia päiväsairaalan lauluhetkiin. – Meitä on opastettu hyvin. Saimme opiskelijoilta pikakurssin ukulelen yleisimmistä soinnuistakin, Anetjärvi-Villanen nauraa.

Musiikki on meille tosi t채rke채 juttu. Monelle lapselle se on v채yl채 osallistumiseen. Vaikkei pystyisi puhumaan, voi soittaa mukana.

T E K S T I J A K U VAT: H A N N E J O E N A H O

Raflaavat uutisoinnit ja uudet ruokatrendit hämäävät kuluttajia Tärkeintä terveellisessä ruokavaliossa on monipuolisuus. Viralliset ravitsemussuositukset muuttuvat hitaasti, koska niiden perusteeksi vaaditaan riittävän pitkältä ajalta olevaa vahvaa tutkimustietoa. Uusimmat, koko väestölle suunnatut ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2014. – Edellisistä suosituksista vierähti kymmenen vuotta. Siinä ajassa on ehditty saada riittävän vahvaa tutkimusnäyttöä. Suosituksia ei siis tehdä minkään trendin tai aallon mukaan, kertoo Eeva Nykänen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikössä toimiva ravitsemussuunnittelija.

L U O T E T TAV I N T I E T O J U L K I S I S TA L Ä H T E I S TÄ

Kuluttajaliiton ja yhteistyökumppaneiden Syö Hyvää -hanke markkinoi ja viestittää valtakunnallisista ravitsemussuosituksista kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia ja päivittämällä aktiivisesti kuluttajille suunnattua syohyvaa.fi ‑nettisivua. Nykänen vakuuttaa, että virallisten ja tunnettujen tahojen tuottamaan julkiseen tietoon voi luottaa. Näiden tietolähteet pystyy myös tarkistamaan. – Mahdolliset ruoan aiheuttamaan uhkaan tai turvallisuuteen liittyvät tiedot tulevat Elintarviketurval-

Vaikka kaikilla on omat makumieltymyksensä, niitä voi aina myös treenata ja kehittää, kannustaa ravitsemussuunnittelija Eeva Nykänen.

lisuusvirasto Eviralta ja ne julkaistaan nopeasti koko valtakunnan tasolla. Tieto tulee julkisten tietolähteiden kautta, sitä ei tarvitse lähteä etsimään mielipidesivustoilta, hän sanoo. Internetistä löytyvät neuvot milloin mihinkin ”terveelliseen” ruokavalioon perustuvat usein uskomuksiin ja vahvoihin mielipiteisiin. Omaa kantaa perustellaan yksittäisillä tutkimuksilla, joita on voitu tulkita hyvin mielivaltaisesti. – Kuluttajat, joilla ei ole ravitsemustieteellistä osaamista, saattavat tarttua mihin tahansa neuvoon. Ammattilaiselle niistä näkyy heti, etteivät väitteet voi pitää paikkaansa, Nykänen harmittelee.

Erityisruokavalioidenkin kanssa tulee olla tarkkana. Nykäsen mukaan esimerkiksi tavalliset kuntourheilijat eivät tarvitse ravintolisiä ruokavalioonsa, kun taas kilpatasolla se voi olla välttämätöntä. Vastaavasti vasemmalla kädellä toteutettu eläinperäisiä tuotteita välttävä ruokavalio voi aiheuttaa vakavia puutoksia, kun taas asiaan perehtynyt vegaani toteuttaa sen täysin riskeittä. Ruokavalinnoilla voimme välittömästi vaikuttaa niin omaan, läheisten kuin ympäristönkin hyvinvointiin. – Kauppakassi on myös teollisuudelle viesti siitä, millaista ruokaa haluamme. Ruoan ostajalla on iso vastuu, Nykänen muistuttaa.

VÄ Ä R ÄT U S K O M U K S E T O VAT VA A R A L L I S I A

• Valtion ravitsemusneuvottelukunta (www.vrn.fi) tuottaa laajaan, vaikuttavaan tutkimusnäyttöön perustuvat ravitsemussuositukset ammattilaisten työvälineiksi. • syohyvaa.fi -sivusto selventää kuluttajille mitä ravitsemussuositukset käytännössä tarkoittavat ja miten ne voidaan ottaa osaksi omaa arkea.

Nykyajan trendit ovat nostaneet esimerkiksi superfoodit jalustalle. – Joistain yksittäisistä ruoka-aineista luullaan aivan liikoja. Jos tiettyjä ruokia lähdetään arvottamaan muita paremmiksi ja niitä korvaaviksi, voi ruokavalio yksipuolistua huolestuttavasti, painottaa Nykänen. – Sitä paitsi yllättävän moni näistä superfoodeiksi luokitelluista tuotteista on jäänyt tullin haaviin, koska ne eivät ole puhtaita, hän huomauttaa.

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä päivässä yhteensä 6 kourallista

Suositusten mukainen ruokavalio on kasvispainotteinen, mutta siihen on hyvä sisällyttää kohtuudella myös eläinkunnan tuotteita.

Suomessa kuoli verenkiertoelimistön sairauksiin esimerkiksi vuonna 2008 yli 20 000 henkilöä ja näistä sepelvaltimotautiin lähes 12 000. Sepelvaltimotautikuolemat ovat usein äkillisiä, ilman ennakko-oireita tapahtuvia.

“Löylyä lissää” Sauna on suomalaisille puhdistautumista, rentoutumista ja monelle myös seurustelua. Vuosikymmeniä sitten saunaan myös synnyttiin. Saunomisen terveysvaikutuksista on julkaistu tutkimus, joka todistaa useita kertoja viikossa löylyttelyn olevan hyväksi sydämelle. 18

T E K S T I : TA R J A R U U S K A K U VAT: V I L L E K E T O

– Sydänkuolleisuus on maassamme ollut korkea ja on sitä yhä. Saunomisen on tutkimuksessa osoitettu vähentävän sydänperäisten äkkikuolemien riskiä, toteaa ItäSuomen yliopiston dosentti, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kardiologian osastonyliläkäri Jari Laukkanen. Sydänsairaudet liittyvät hyvinvointiyhteiskuntaan muuallakin kuin Suomessa. Verenkiertoelimistön sairaudet ovat yhä yleisin kuolinsyy. Ne aiheuttavat yksilötasolla kärsimystä ja tulevat kalliiksi terveydenhuollolle ja valtiontaloudelle. Kaikenlainen ennaltaehkäisy on tärkeää.

S A U N O M I S K E R R AT J A - K E S T O

Jari Laukkanen johti pitkään kestänyttä seurantatutkimusta yli 2000:lle, 42-63-vuotiaalle itäsuomalaiselle miehelle. Tutkimuksen alkuvaiheissa keski-ikäisten miesten sydäntautikuolleisuus oli varsin yleistä. Laukkanen uskoo saunan terveysvaikutusten olevan naisillakin samanlaisia, mutta niitä ei ole tutkittu. Tutkimuksessa selvisi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla sydänperäisen äkkikuoleman riski oli 63 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovilla. 2–3 kertaa viikossa saunovilla riski oli 22 prosenttia pienempi. Saunomisen kestokin vaikutti sydänkuoleman vaaraan. Noin 20 minuuttia saunoneella sydänperäinen äkkkikuoleman vaara oli 52 prosenttia pienempi kuin vain kymmenisen minuuttia saunoneella. Saunan lämpötila oli noin 80 astetta. Saunomisen havaittiin tutkimuksen mukaan vähentävän myös sepelvaltimotaudista ja muista sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista aiheutuvia kuolemia. K A N S A I N VÄ L I S TÄ K I I N N O S T U S TA

Saunomisen merkitys on saanut kansainvälistä julkisuutta tutkimuksen ansiosta. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen julkaisi ensimmäisenä amerikkalainen lääketieteellinen lehti JAMA Internal Medicine. Laukkanen kertoo, että kyselyjä ja kiinnostusta jatkotutkimuksesta on tullut esimerkiksi Ruotsista, Saksasta ja USA:sta. – Olen kiinnostunut itsekin jatkotutkimuksesta. Saunatutkimukseen yhdistyy niin lääketiede kuin kulttuuri. Kulttuurissamme on ollut selvästi tekijä, josta ihmiset ovat pitäneet ja havainneet sen terveelliseksi. Monissa muissa maissa taas kylpyläkulttuuri on yleistä, ja senkin terveysvaikutukset lienevät samansuuntaiset. Tehdyssä tutkimuksessa vakioitiin perinteiset sydänsairauksien riskitekijät ja fyysinen kunto sekä liikunnan määrä, minkä vuoksi tulosta selittää saunomisen itsenäinen vaikutus. Toisaalta saunovien urheiluharrastusten ja saunomisen yhteistä terveysvaikutusta ei ole selvitelty tarkemmin, Laukkanen toteaa. Terveyshyötyjen merkityksestä saunassa voi puolestaan olettaa johtuvan saunan lämmön vaikutuksesta kehoon. Saunoessa ihon lämpötila kohoaa 40 asteeseen. Sisäelinten lämpötila nousee vajaalla asteella muutaman minuutin saunomisen jälkeen. Lämmön ansiosta verekierto vilkastuu.

– Yhteyksien löytämisessä ja yleensä elintapoihin liittyvissä tutkimuksissa on aina samat haasteet. Mitä tapahtuu elimistössä ja mitä ihmisen mielessä sekä tavoissa toimia? Mitä elintavoissa yleensä? Terveys ja hyvinvointi on aina monen tekijän summa. Jari Laukkanen korostaa, että saunominen on vain yksi tärkeä lisä, joka voi vähentää äkillisiä sydänkuolemia. Myös tupakoimattomuus, monipuolinen liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta eli liikalihavuuden estäminen ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisy ovat hyväksi sydämen terveydelle. Dosentti Jari Laukkanen korostaa tutkimuksen merkitystä kaikessa terveydenhoidossa. Tutkimus lisää tietoa sairauksista ja on näin tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sitä ei aina oivalleta. – Lääkkeet ja laitteet ovat yleensä kalliita. Hyvin rakennettu tutkimus tarvitsee resursseja: aikaa ja rahoitusta. Oman työn ohessa tutkimuksen teko on kuin tekisi kahta työtä. Se on vaativaa ja haastavaa. Toivon, että Suomesta löytyisi sille ymmärrystä ja rahoitusta. T U T K IJA N JA K L IINIKON HA R R AS T US

Jari Laukkanen kertoo saunovansa lähes päivittäin. Myös liikunta ja erityisesti juoksulenkit pitävät terveyttä yllä. – Sillä ei ole väliä onko sauna puilla lämpiävä vai sähkösauna, joskin leppoisat löylyt tulee puulämmitteisessä. Jari Laukkanen on työskennellyt vuosia Itä-Suomen yliopistossa. Myös Englannissa vierähti muutama vuosi. Lapin sairaanhoitopiirikin on tullut tutuksi. Keski-Suomessa hän on toiminut kardiologina tämän vuoden alusta.

MONIEN T EK IJÖIDEN SUMMA

Saunan terveysvaikutusten voi olettaa olevan myös psykofyysisiä ja sosiaalisia ja näiden yhteyksiä voisi Laukkasen mukaan tutkia lisää.

Lisätietoja tutkimuksesta: http://goo.gl/qyMJGM (JAMAInternal Medicine)

Kunnat hyötyvät havainnollisesta aineistosta J U T T U J A K U VA : H A N N E J O E N A H O

– Esille saatu informaatio on hyödyllistä, mutta se ei sellaisenaan riitä. Sen perusteella pitää yhdessä eri tahojen edustajien kanssa miettiä, miten asioita on syytä kehittää. Tärkeintä on parantaa palvelutarjontaa, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi asiakkaita ja vastaisi tarpeeseen nopeasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Uutena keinona mietitään esimerkiksi palveluohjausta, Asko Rytkönen pohtii.

Sairaanhoitopiiri muokkaa tietojärjestelmiinsä kertynyttä dataa helppokäyttöisempään muotoon. Erikoissairaanhoidon aiheuttamista kustannuksista tehtyjä kuntakohtaisia visualisointeja esitellään osana sopimusohjausneuvotteluja. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on tehty tarkkaa kustannusseurantaa jo pitkään. Erikoissairaanhoidon palvelut on tuotteistettu ja potilaskohtaisia kustannuksia seurataan omalla laskentajärjestelmällä. Potilaita käy vuosittain noin 100 000, joten kustannuksiin liittyvää dataa kertyy paljon. – Tietojärjestelmien tietoja on kerätty jo kauan, mutta emme ole aikaisemmin osanneet hyödyntää ja havainnollistaa sitä riittävän hyvin. Kymmenen vuoden kehitystyön tuloksena olemme nyt ottaneet ison askeleen eteenpäin, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö Asko Rytkönen.

R A A K A D ATA VA AT I I K Ä S I T T E LYÄ

Sairaanhoitopiiri on yhteistyössä Medfiles Oy:n kanssa työstänyt olemassa olevaa aineistoa kuntia hyödyttävään muotoon. Projektin tuloksena on tuotettu käyttäjäystävällinen käyttöliittymä, jolla pystyy muutamalla klikkauksella hakemaan tarvittavaa tietoa laajan aineiston seasta. Lisäksi kuntayhtymän jäsenkunnille on sopimusohjausneuvottelussa luovutettu raportti kuntakohtaisista kustannuksista. – Visualisoimme sairaanhoitopiirillä olevaa tietoa, jotta kunnat saisivat tietää mitä palveluita eri ikäryhmiin kuuluvat kuntalaiset käyttävät ja paljonko niistä

Tietojärjestelmien tietoja on kerätty jo kauan, mutta emme ole aikaisemmin osanneet hyödyntää ja havainnollistaa sitä riittävän hyvin. maksetaan. Pyrimme saamaan olemassa olevan aineiston mahdollisimman käyttökelpoiseen muotoon, selventää Medfiles Oy:n johtaja Timo Purmonen. Tällä hetkellä käsiteltävä aineisto koostuu erikoissairaanhoidon sekä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon tiedoista. Jatkossa aineistoa laajennetaan koskemaan koko perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita, jotta yksittäisten potilaiden hoitoketjut tulevat paremmin esille.

T IEDOT K EHIT YS T YÖN T UK ENA

Kuntia kiinnostavat erityisesti paljon palveluita käyttävien potilaiden aiheuttamat kustannukset, sillä 20 % kaikista potilaista aiheuttaa jopa 73 % erikoissairaanhoidon kustannuksista. – Koostamiemme tietojen perusteella voidaan esimerkiksi miettiä mahdollisia ennaltaehkäisykeinoja tai ennustaa väestön ikärakenteeseen liittyviä muutoksia eri erikoisalojen palveluissa. Tiedot toimivat suunnittelun apuvälineenä, Purmonen sanoo. Kunnissa on ollut selkeä tarve tällaisille tiedoille, mutta kysymys siitä, mitä niillä voi tehdä on haasteellinen. Datan hyödyntämistä kehitetään edelleen ja visualisointeja jalostetaan sen mukaan, mikä osoittautuu tarpeelliseksi. – Sopimusyhteistyömalli nousi aivan toiselle tasolle tuottamamme informaation ansiosta. Keskustelu on nyt avattu ja on erittäin tärkeää saada siihen tiiviisti mukaan niin terveyskeskusten ja sosiaalipuolen edustajat kuin sairaanhoitopiirin ylilääkäritkin. He kun ovat avainasemassa mietittäessä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssiratkaisuja. Integraatio on uuden palvelumallin avainsana, Rytkönen muistuttaa.

Medfiles Oy:n tuottama kaavio havainnollistaa, kuinka 20 % kaikista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilaista aiheuttavat 73 % kustannuksista. Tuolla potilasjoukolla eniten kustannuksia ja laskuja aiheuttavat diagnoosiryhmät ovat psykiatria, kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet sekä erilaiset vammat ja myrkytykset.

T E K S T I : PÄ I V I U LV I L A K U VAT: TA I N A R I S T I K I V I

Elinvuosia syöpäpotilaille mutaatioanalyyseilla .

Syöpänäytteiden mutaatioanalyysien avulla potilaille kyetään valitsemaan kohdennettuja hoitoja, jotka lisäävät merkittävästi elinaikaa. Molekyylipatologian laboratorio on toiminut Keski-Suomen keskussairaalan patologian yksikössä vuodesta 2012 lähtien. Aiemmin näytteet lähetettiin mutaatiotutkimuksiin muihin laboratorioihin, mutta nyt valtaosa tutkimuksista voidaan tehdä omassa laboratoriossa, mikä oleellisesti nopeuttaa vastausten saamista. – Tulokset voi saada jopa kahdessa päivässä, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan molekyylibiologi Laura Lahtinen.  M U TA AT I O T O H J A AVAT O I K E A A N H O I T O O N

Tällä hetkellä molekyylipatologian laboratoriossa tutkitaan rutiininomaisesti EGFR-, KRAS-, NRAS- ja BRAF-

geenien mutaatioita. Tarkoituksena on auttaa syövän lääkehoidon valinnassa, taudin kulun ennustamisessa ja joskus tarkan syöpädiagnoosin tekemisessä. – Löydettävät mutaatiot vaikuttavat potilaan hoitoon. Laboratoriomme aloitti ensimmäisenä Suomessa NRAS-tutkimukset ja tällä hetkellä monien muidenkin sairaaloiden RAS-tutkimukset tehdään meillä. Jos paksusuolisyövän näytteestä löydetään RAS-geenin mutaatio, ei kasvain todennäköisesti reagoi EGFR-salpaajahoitoon, tai jos keuhkosyövässä todetaan EGFRmutaatio, voidaan potilaalla aloittaa kohdennettu hoito oikeilla lääkkeillä, Lahtinen kertoo.  B R A F - L Ä Ä K K E E L L Ä K A S VA I N S U L A A S I L M I S S Ä

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut ottamassa BRAF-estäjä-lääkitystä käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa.  – Melanoomapotilaiden BRAF V600E -mutaatiota on tutkittu meillä jo kolme vuotta. Jos näytteestä löydetään kyseinen mutaatio, aloitetaan suun kautta otettava BRAF-lääkitys. Lääke on todella tehokas, suurikin kasvain saattaa lähes hävitä ilman leikkauksia jopa kymmenessä päivässä, mutta valitettavasti teho ei ole pysyvä. Usein syöpäsoluja kuitenkin jää, eivätkä ne enää lopulta reagoi hoitoon, vaan kasvain ilmaantuu uudestaan. Silti elinaikaa voidaan saada lisää jopa vuosia, Lahtinen toteaa.  U U T TA Y H D I S T E L M Ä H O I D O T J A S O L U V I L J E LY

Molekyylipatologian laboratoriossa työskentely vaatii tarkkuutta, keskittymiskykyä ja järjestelmällisyyttä.

Onkologiset hoidot ja molekyylipatologian menetelmät muuttuvat ja kehittyvät nopeasti. Tämän takia laboratoriossa tarvitaan uusia laitteita ja tutkimusmenetelmiä. Syksyllä keskussairaalan laboratoriossa aloitetaan geenipaneeleihin perustuvia mutaatiotutkimuksia uudella sekvensointilaitteella. – Geenipaneeli mahdollistaa kymmenien tai jopa satojen syöpägeenien tutkimisen samanaikaisesti. Ne antavat lisätietoja siitä millainen potilaan syöpä on. Tunnettuihin molekylaarisiin mekanismeihin perustuvia lääkkeitä ei vielä ole käytössä kovin monia, joten

Molekyylibiologi Laura Lahtinen päätyi patologian laboratorioon kesällä 2011 professori Jukka-Pekka Mecklinin tutkimusprojektin houkuttelemana. Usean ihmisen mielessä kytenyt ajatus molekyylipatologian menetelmien käyttöönotosta konkretisoitui nopeasti ja jo loppuvuodesta 2011 molekyylipatologian laboratorion toimintaa käynnisteltiin. Aiemmin tutkimustyötä tehnyt Lahtinen halusi päästä vaikuttamaan konkreettisemmin syöpäpotilaiden hoitoon.

yleensä riittää, kun tunnemme yleisimmät mutaatiot. Uusia kohdennettuja syöpälääkkeitä kehitetään jatkuvasti, ne tulevat vaatimaan syöpäkasvainten yhä tarkempaa molekyyligeneettistä profilointia. Tulevaisuudessa todennäköisesti käytetään enemmän erilaisia yhdistelmähoitoja, joilla vaikutetaan samanaikaisesti monen syöpägeenin toimintaan. Myös soluviljelyn käyttö lääkehoidon valinnassa on tulevaisuutta. Tarkoitus on viljellä potilaan syöpäsoluja ja testata etukäteen soluviljelmillä erilaisten lääkkeiden tehoa ennen lääkkeen antamista potilaalle.  – Laitteita on jo tilattu ja niitä päästään testaamaan syksyllä. Soluviljelyn tavoitteena on päästä heti kiinni tehokkaaseen yksilölliseen lääkitykseen ja välttää potilaan kasvaimeen tehoamattomien, sivuvaikutuksia aiheuttavien ja kalliiden lääkkeiden käyttöä. Tulokset eivät kuitenkaan aina ole täysin yksioikoisia. Soluviljelyssä toimiva lääke ei aina vaikuta toivotulla tavalla potilaan hoidossa.   ENSIMMÄ ISIÄ SUOMES SA

Molekyylipatologia on ala, joka kehittyy kovaa kyytiä. Uusinta uutta on ns. nestebiopsia, joka tarkoittaa potilaan verinäytteistä, yleensä plasmasta, tehtäviä syövän ominaisuuksia kuvaavia molekyylipatologisia merkkiainetutkimuksia. Nestebiopsiassa tutkimus voidaan tehdä myös muista ruumiin nesteistä kuin verestä, esimerkiksi virtsasta tai pleuranesteestä. – Nestebiopsiatutkimukset on tietääkseni otettu meillä käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Plasmanäytteisiin perustuvassa tutkimuksessa verinäytteestä erotellaan plasma, josta eristetään soluista vapautunutta DNA:ta. Tästä solunulkoisesta DNA:sta voidaan etsiä syöpään liittyviä mutaatioita esimerkiksi siinä tapauksessa, kun kudosnäytettä ei ole saatavilla, Lahtinen kertoo.  Plasmadiagnostiikassa ongelmana on, että syöpäsolujen lisäksi myös normaaleista soluista irtoaa verenkiertoon DNA:ta. Tällöin syöpäsolujen DNA:n toteaminen on haasteellista.  – Kasvaimen DNA:ta on plasmassa yleensä hyvin vähän, mikä vaatii tutkimusmenetelmiltä herkkyyttä. On todennäköistä, että molekyylipatologiaan perustuvaa plasmadiagnostiikkaa voidaan käyttää joidenkin kasvaintautien seulonnassa ja varhaisdiagnostiikassa, hoitovasteen ennustamisessa, kasvaintaakan arvioinnissa ja seurannassa sekä hankinnaisen lääkeresistenssin toteamisessa, Lahtinen kertoo.

Erikoistuva sairaalasolubiologi Noora Nykänen tarkastelee näyteputkea DNA-eristyksen jälkeen. Takana soluja molekyylibiologian opiskelija Aleksi Isomursu, joka teki molekyylipatologian laboratoriolle myös gradunsa vuosi sitten.

Pieni ja joustava laboratorio • Molekyylipatologian laboratoriossa työskentelevät molekyylibiologi Laura Lahtisen lisäksi solubiologi ja bioanalyytikko Outi Välilehto sekä solubiologi Noora Nykänen, joka erikoistuu sairaalasolubiologiksi. Lisäksi varahenkilönä on sairaalasolubiologi ja biopankin tuotantopäällikkö Marjukka Friman. Diagnostista työtä tehdään yhdessä laboratorion patologien kanssa. • Analyysimenetelmiä kehitetään tiiviissä yhteistyössä syöpäpotilaita hoitavien kliinikkolääkäreiden kanssa. • Keski-Suomen keskussairaalan laboratoriossa tehdään mutaatioanalyyseja oman sairaanhoitopiirin lisäksi 12 muulle sairaanhoitopiirille. • Patologian yksiköllä on Labquality Oy:n myöntämän patologian laatutunnus, joka on International Academy of Pathology (IAP) -Suomen osaston yleiskokouksen valitseman laadunvarmistustyöryhmän laatimien vaatimusten mukaisesti tapahtuvaa patologian alan toimintayksiköiden sertifiointia. Kansainvälisiin laaduntarkkailukierroksiin osallistutaan vuosittain. • Laboratoriossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tutkittava näytemateriaali on edustavaa. Oikea tulos syntyy tarpeeksi syöpäsoluja sisältävästä näytteestä.

N채ytteet analysoidaan molekyylipatologian laboratoriossa, mutta lopullisen tulkinnan ja vastauksen kirjoittaa patologi.

Moni saattaa tulla vastaanotolle hieman hattu silmillä. Lähtiessään he kiittelevät huojentuneena sitä, kun täällä ei moralisoida eikä syytetä.

T E K S T I J A K U VA : P I E TA H A ATA I N E N

Päihdehoitajalle matalalla kynnyksellä Jyväskylän keskustan, Kuokkalan, Kyllön ja Palokan terveysasemilla pääsee päihdehoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Päihdehoitaja tarjoaa ohjausta, neuvontaa, tutkimusta ja hoitoa päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Päihdehoitajat tarjoavat apua silloin, kun oma tai läheisen päihteiden käyttö mietityttää. Päihdehoitajatoiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä päihdehaittojen syntymistä sekä motivoida ja tukea asiakasta päihteiden käytön ja elämänhallinnan suhteen. – Tällä hetkellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on kuusi päihdehoitajaa ja he tekevät työtään JYTE:n terveysasemilla osana perusterveydenhuoltoa, kertoo päihdepalvelukoordinaattori Tarja Lappi. Päihdehoitajien toimiminen terveysasemilla helpottaa ja nopeuttaa avunsaantia. – Lääkäri tai joku muu terveydenhuollon ammattilainen voi huomata päihdeongelman ja tehdä mini-intervention ja ohjata tarvittaessa päihdehoitajalle, kuvaa KSSHP:n psykiatrian toimialueen ylihoitaja Tarja Saharinen. Lähes kaikki päihdehoitajat käyvät oman vastaanottonsa lisäksi muilla terveysasemilla. Näin palvelut tuodaan kuntalaisten lähelle. M ATA L A L L A K Y N N Y K S E L L Ä

Kesäkuun 2015 alussa Jyväskylän kolmella terveysasemalla, keskustassa, Kuokkalassa ja Kyllössä, aloitettiin päihdehoitajien ajanvarausvastaanottojen lisäksi ajanvaraukseton vastaanottotoiminta. Syyskuun alusta toiminta laajeni myös Palokan terveysasemalle. Päihdehoitajalle pääsee ilman ajanvarausta arkisin ma–to klo 8–10. – Tänne voi tulla matalalla kynnyksellä juttelemaan, jos päihdeasiat huolestuttavat. Vastaanotolla käy sekä läheisiä että päihteiden käyttäjiä laidasta laitaan. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja saatu palaute on ollut hyvää, kertoo päihdehoitaja Riitta Pitkälä.

Päihdehoitajan vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta ma–to klo 8–10 keskustan, Kuokkalan, Kyllön ja Palokan terveysasemilla.

Monesti päihdeongelmaan liittyy myös häpeää, mitä ammattilaiset voivat suhtautumisellaan helpottaa ja näin madaltaa kynnystä hakea apua. – Moni saattaa tulla vastaanotolle hieman hattu silmillä. Lähtiessään he kiittelevät huojentuneena sitä, kun täällä ei moralisoida eikä syytetä, Pitkälä kertoo. K U K A TA H A N S A V O I O T TA A P U H E E K S I

Ajanvaraukseton vastaanottotoiminta on 1.12.2015 voimaan tulevan ehkäisevän päihdetyön lain mukaista. Laki velvoittaa mm. varhaiseen puuttumiseen sekä haittojen havaitsemiseen, tunnistamiseen ja niiden ehkäisyyn. – Varhaisen puuttumisen ensimmäinen asia on se, että kysytään päihteiden käytöstä. Ja kuka tahansa voi ottaa asian puheeksi, niin läheiset kuin ammattilaiset, Saharinen toteaa. – Jotkut saattavat käydä monta kertaa lääkärissä tai sairaanhoitajalla ja haluaisivat kertoa, mutta odottavat, että joku kysyisi. Lopulta joku ottaa ongelman puheeksi, ja ohjaus tulee heti ja ajan saa nopeasti, Pitkälä kertoo. Päihdetyö on hyvin pitkälti yhteistyötä eri tahojen, mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja erityispäihdepalvelun (Sovatek) kanssa. Päihdehoitaja tekee päihdearvion ja ohjaa potilaan tarvittaessa erityispäihdepalveluihin. – Tavoitteena on, että perusterveydenhuolto ja erityispäihdepalvelu sekä muut palvelut olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Näin potilaan polku on mahdollisimman helppo, kuvaa Lappi.

Päihdehoitajien ajanvarauksellinen vastaanotto toimii ma–to klo 10–15.30 ja pe klo 8–14.

Katso myös: www.mielenterveystalo.fi www.paihdelinkki.fi www.hyvis.fi

T E K S T I J A K U VA : T U I J A M E LV I L L E

Sattuma johdatti kiinnostavalle erikoisalalle Kliininen fysiologia on lääketieteessä melko nuori erikoisala. Suomeen se tuli Ruotsin kautta vasta 1960–1970 -luvuilla. – Ruotsi oli todennäköisesti ensimmäisiä maita Euroopassa, jossa alettiin jo 1960-luvulla kehittää laboratoriolääketieteen sisällä erikseen elintoimintodiagnostiikkaa. Suomessa pioneerisukupolvi kävi hakemassa kyseisen erikoisalan oppinsa Ruotsista ja sitä kautta se tuli myös Suomen sairaaloihin, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan kliinisen fysiologian ylilääkärin tehtävistä eläkkeelle jäänyt ylilääkäri Tapani Parviainen. Parviainen itse päätyi alalle vahingossa. – Valmistuttuani lääkäriksi vuonna 1980 aloitin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa anestesialääkärinä ja ajattelin, että erikoistun anestesiaan. Sitten erikoistumisvirkaan tuli tauko eli ei ollut määräyskirjaa. Tästä oli tieto kulkeutunut kliinisen fysiologian yksikön johtajalle, professori Uusitalolle. Hän soitti minulle ja sanoi, että oli kuullut, että minulla ei ole töitä lähiaikoina. Sitten hän pyysi, että tulisitko minulle töihin ja sillä tiellä nyt ollaan. K L IINISEN F YSIOLOGIA N MER K IT YS Y M M Ä R R E TÄ Ä N

Keski-Suomen keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö on tutkimusmääriltään yliopistosairaalojen jälkeen maan suurin. Parviainen kiitteleekin, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johto on koko hänen uransa aikana suhtautunut erittäin edistyksellisesti ja myötämielisesti alan eteenpäin menemiseen. – Täällä on ymmärretty, että tällaistakin erikoisalaa tarvitaan. Me olemme päässeet hyvin eteenpäin ja saaneet uusia laitteita, vaikka ne olisivat vähän maksaneetkin. P E T-T E K N I I K K A S U U R I H A R P PA U S

Yksi suuri ylpeydenaihe Parviaiselle on Keski-Suomen keskussairaalaan muutama vuosi sitten hankittu PETkuvauslaite, jonka avulla pystytään kartoittamaan syövän levinneisyyttä hyvinkin tarkasti jopa solutasolle asti.

– PET-kuvausta pystytään hyödyntämään myös annossuunnitteluun eli siihen mille alueelle esimerkiksi sädehoito tulisi kohdentaa. PET-tekniikalla syöpäalueet pystytään rajaamaan hyvin tarkasti ja sädehoito pystytään kohdentamaan niihin siten, ettei syöpäkasvaimen ympärillä oleva alue pääse vaurioitumaan. PET-tutkimuksilla saadaan myös selville, kuinka hyvin annetut syöpähoidot ovat tehonneet. Se kertoo miten syöpäpesäkkeet ovat käyttäytyneet hoidon vaikutuksesta: ovatko ne hävinneet, pienentyneet vai onko tapahtunut mitään. PET-tekniikan tulo syöpähoitoihin on suuri lääketieteellinen harppaus. – PET-tekgnologia on Suomessa voimakkaasti lisääntymässä ja tietyksi rajoittavaksi tekijäksi saattaa muodostua kuvausaineiden saatavuus, toteaa Parviainen. Kliinisen fysiologian ylilääkärin tehtävistä heinäkuun alussa eläkkeelle jäänyt Parviainen ehdottaakin, että nyt olisi tarpeen kehittää lääkeainetuotantoa joko yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa tai sitten omilla laitteilla. – PET-kuvaus tarvitsee radio-isotooppeja. Se on menetelmä, jossa niitä käytetään. Laitteiden ja tutkimusten määrät kasvavat Suomessa ja meillä on täällä vain yksi lääketehdas, joka näitä lääkkeitä valmistaa. Jatkossa eteen saattaa tulla tilanne, että kapasiteetti ei riitä ja joudutaan turvautumaan omiin tuotantolaitoksiin, Parviainen pohtii.

KSSHP on nyt somessa! Keski-Suomen sairaanhoitopiiri otti toukokuussa 2015 käyttöön kolme sosiaalisen median palvelua: Facebookin, Instagramin ja LinkedInin. T E K S T I : P I E TA H A ATA I N E N

Julkaisemme some-palveluissa mm. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia uutisia, rekryilmoituksia sekä kuulumisia keskussairaalastamme. Touko–elokuun aikana saimme yli 500 seuraajaa Facebookissa, 60 Instagramissa ja 259 LinkedInissä. Teimme tuona aikana 36 Facebook-päivitystä ja julkaisimme 7 kuvaa Instagramissa. Kiistatta suurimman huomion sai kesäkuinen uutisemme päivystyksen uudesta päivystysasetuksen mukaisesta toimintatavasta ja Soita aina ensin -kampanjasta – kyseisen julkaisun on nähnyt jo yli 3 000 Facebook-käyttäjää!

Klovnit esittelevät sairaalan toimintaa sosiaalisessa mediassa.

SEUR A A SA IR A A L A K LOV NEJA J A U U T TA S A I R A A L A A

Kerran kuukaudessa sairaalassamme vierailevat sairaalaklovnit seikkailevat elokuusta alkaen myös Facebook-sivullamme ja Instagram-profiilissamme. Klovnit esittelevät sairaalaamme ja sen toimintaa omalla klovnimaisella tavallaan. Jatkossa julkaisemme myös entistä enemmän tietoa, kuvia sekä videoita sairaala-alueella tapahtuvista purkutöistä ja uuden sairaalamme rakentamisen edistymisestä. Seuraa Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä somessa, niin näet ensimmäisten joukossa uutisemme ja pääset seuraamaan sairaalamme arkea.

Löydät meidät: • Facebookista ja LinkedInstä nimellä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri • Instagramista käyttäjänimellä “ksshp”

50 vuotta sairaalahygieniaa Keski-Suomen keskussairaalan eri osastojen edustajista koottu infektiokomitea aloitti toimintansa vuonna 1965. T E K S T I J A K U VAT: H A N N E J O E N A H O

Nyt, viisikymmentä vuotta myöhemmin sairaalassa toimii yhteensä kolme infektiolääkäriä ja kolme hygieniahoitajaa. He työskentelevät vuonna 2005 perustetussa sairaalahygienia- ja infektioyksikössä. Sairaalalle perustettiin ensimmäinen hygieniahoitajan toimi vuonna 1981, kun staphylococcus aureus ‑epidemian myötä sairaalainfektioiden kirjaaminen ja hygieniakäytäntöjen tarkistaminen tuli ajankohtaiseksi. – Toimea perustettaessa työtä oli paljon, sillä vastuullani oli koko maakunta ja työnkuva oli vielä vakiintumaton. Kauhean kivaahan se oli ja todella itsenäistä työtä, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan ensimmäinen, jo eläkkeelle jäänyt hygieniahoitaja Leena Ruotsalainen. Hygieniahoitajan tärkeimpiin tehtäviin kuului infektiorekisterin ylläpitäminen, mikä piti pitkään tehdä manuaalisesti, sillä tarpeenmukainen sähköinen järjestel-

SA IPP UA

Käsien alkoholihuuhteet yleistyivät 90-luvun alussa ja ovat nykyään ykkösjuttu käsihygieniassa. Kuvassa Tiina Tiitinen (vas.), Aino Jakobsson ja Leena Ruotsalainen.

mä saatiin käyttöön vasta 2004. Lisäksi alkuaikojen työ oli ennen kaikkea sairaalahygienian opetusta ja kirjallisten ohjeistusten tekemistä. – Sitä vähän naureskeltiin, että on siinä ihmisellä työ, kun opettaa käsienpesua. Työn merkitystä ei heti oikein ymmärretty, Ruotsalainen muistelee. S U O J A I N T E N K ÄY T T Ö Ä O N J Ä R K E I S T E T T Y

Suurin hygieniatyössä tapahtunut kehitys on, että tiukoista eristystoimenpiteistä on voitu luopua, koska on ymmärretty, että avainasemassa on nimenomaan käsihygienia. – Kun asiat tehdään aseptisesti oikein, niin eristyksestä ei ole suurempaa lisähyötyä. Jos käsihygieniassa epäonnistutaan ja perusasiat tehdään väärin, niin edes eristyshuoneet ja suojautuminen eivät yksin auta, painottaa nykyisin hygieniahoitajana toimiva Tiina Tiitinen. Hänen mukaansa haastavinta työssä onkin ollut opettaa henkilökuntaa pois vanhoista, turhiksi tulleista,

mutta tiukkaan tarttuneista toimintatavoista. – Kokemuksen ja tiedon karttuessa oma varmuus kuitenkin kasvaa, Tiitinen vakuuttaa. SA IR A A NHOIT OON L IIT T Y Y A INA INFEK T IOR ISK I

Vuonna 1989 aloittanut, 17-vuotisen työuran tehnyt hygieniahoitaja Aino Jakobsson huomauttaa infektioiden kirjaamisen olleen haastavaa ja jopa turhauttavaa, sillä kaikki eivät edes halunneet niistä ilmoittaa. Paikkansapitäviä tilastoja oli mahdotonta saada, kun infektioita ei ilmoitettu. – Tunnollisimmat työntekijät syyttivät itseään, että ovat tehneet virheen, jos potilaalle tuli infektio. Todellisuudessahan infektion syntyyn vaikuttaa aina kyseessä oleva mikrobi, sen määrä ja taudinaiheuttamiskyky sekä potilaan oma vastustuskyky, hän toteaa. Nyt infektiot kirjataan sähköiseen järjestelmään ja tilastoista raportoidaan osastoille ja sairaalan johdolle. Infektiokomitean kaltainen työryhmätoiminta on vuosien saatossa muuttanut luonnettaan ja nykyisin se kokoontuu vain tarvittaessa. – Infektiokomitea teki aikanaan tärkeää pioneerityötä. Nykyään vastaava keskustelu käydään sairaalahygienia- ja infektioyksikön sisällä, Tiitinen kuittaa.

Myös käsienpesu ja käsien huolellinen kuivaus katkaisee bakteerien tartuntatiet tehokkaasti, Tiina Tiitinen vakuuttaa.

Keski-Suomen keskussairaalaan 5.4.1965 perustetun infektiokomitean tehtävä määriteltiin ensimmäisessä kokousmuistiossa seuraavasti: ”Infektiokomitean tehtävänä on pyrkiä kaikenlaisten infektioiden estämiseen ja erikoisesti niin sanotun sairaalainfektiovaaran torjumiseen sairaalassa. Tehtävän toteuttamiseksi komitea pyrkii laatimaan ohjeet koko sairaalaa ja sen eri työpisteitä varten sekä yhtenäistämään infektiotorjuntaan liittyviä menetelmiä.”

T E K S T I J A K U VA : H A N N E J O E N A H O

Innostunut organisaattori Keski-Suomen seututerveyskeskuksen uusi toimitusjohtaja keskittyy puhumisen sijasta itse toimintaan ja sen kehittämiseen. Hän ei odottele, että joku tulee kertomaan, miten asiat pitäisi tehdä. Huhtikuussa uudessa tehtävässään aloittanut lääketieteen lisensiaatti, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Päivi Ylä-Kolu on päässyt jo hyvin työn makuun. Edellinen toimitusjohtaja on onnistuneesti vakiinnuttanut organisaation toiminnan ja palvelut pyörivät sujuvasti, joten nyt on sopiva hetki kehittämiselle. – Seututerveyskeskus on hyvä kokeilualusta toimintamalleille, jotka voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön uuden soten aikana. Meillä on monta pientä kuntaa, joissa on helppo järjestää pilottikokeiluja, hän pohtii. – Meidän pitää miettiä, miten kaataisimme raja-aitoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, ja toisaalta taas terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä. Toivon, että löytäisimme sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä ratkaisun, jolla karsisimme tarpeettomia päällekkäisyyksiä paljon palveluja käyttävien asiakkaiden osalta, Ylä-Kolu sanoo.

Olen herkästi innostuva. Oli kyse sitten työstä tai vapaa-ajasta, niin siinä ei sitten paljoa kelloa katsella. – Päivi Ylä-Kolu

T O I M I N N A N T Y Ö S TÄ J O H T O T E H TÄV I I N

Vuonna 1992 lääkäriksi valmistunut, ensihoidosta ja päivystyksestä kiinnostunut Ylä-Kolu hurahti erikoistumisvaiheessa anestesiaan ja tehohoitoon. – Se oli kivaa, pikkunäppärää käsityötä, joten kovana käsityöihmisenä ajattelin, että tämähän on mahtavaa, hän nauraa. Medi-Helissäkin päivystänyt ”toiminnan tyttö” piti operatiivisesta työstä teholla ja leikkaussaleissa. Hänelle kuitenkin kasvoi halu auttaa ihmisiä suuremmassakin mittakaavassa, eikä vain yksi potilas kerrallaan.

Terveydenhuollon työt jatkuvat eläkkeelläkin Seututerveyskeskuksen entinen toimitusjohtaja toimii nyt osa-aikaisena lääkärinä työllistämisen ja vanhustyön parissa. Huhtikuussa eläkkeelle jäänyt lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Reijo Räsänen luovutti Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimitusjohtajan pestinsä hyvillä mielin seuraajalleen. 66-vuotias Räsänen on toiminut terveydenhuollon tehtävissä lähes 40 vuotta. – Huhtikuun olin eläkkeellä, mutta sitten minulle kehkeytyi jo osa-aikaista työtäkin. Kahtena päivänä viikossa olen työllisyyden kuntakokeilun lääkärinä ja yhtenä päivänä viikossa toimin vanhusten parissa. Se on tavallaan

paluuta lääkärin perinteiseen työhön, Räsänen kertoo. Hän oli alusta asti rakentamassa seututerveyskeskuksen toimintaa vastaavana lääkärinä ja toimitusjohtajana. Räsäsen mukaan haastavinta prosessissa oli viiden eri terveyskeskuksen erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen. Hän arvelee, että tulevaisuudessa mennään entistä enemmän kohti maakuntatasoa ja yhtä yhteistä organisaatiota. – Uskon, että vielä joskus julkisessa terveydenhuollossa voidaan ylittää kuntarajoja aivan yhtä sujuvasti, kuin esimerkiksi liike-elämän palveluita käytettäessä. Kuntarajojen ei tarvitse ohjata tai rajoittaa terveydenhuollon palveluiden käyttöä, Räsänen pohtii.

Mielelläni kuuntelen myös valitusta, jos toisella on jonkinlainen ajatus siitä, miten tilannetta voitaisiin korjata. – Päivi Ylä-Kolu

– Halusin olla mukana työn kehittämisessä ja ymmärtää isompia kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä, sitä, miten mikäkin muutos vaikuttaa kaikkeen, hän tuumii. Ennen Jyväskylään siirtymistään Ylä-Kolu oli toimitusjohtajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa, jota hän oli perustamassa alusta asti. Veri kuitenkin veti viitasaarelaisen kotikonnuilleen, jossa myös nykyinen avomies asuu. L U O N TA I N E N O N G E L M A N R AT K O J A

Avoin ja suorapuheinen Ylä-Kolu pyrkii olemaan innostava ja hyvää palautetta antava työkaveri, jotta työn ilo ja välitön ilmapiiri säilyisivät. Hän etsii luonteenomaisesti ratkaisuja ongelmiin ja haluaa kehittää asioita paremmaksi kuin ennen. – Toivon, että kaikki Keski-Suomen sote 2020 -hankkeeseen liittyvät ihmiset jaksaisivat viedä ponnekkaasti uudistuksia eteenpäin ja olla innostuneita siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä asioita uudella lailla. Nyt pitäisi panostaa tekemisen meininkiin, Ylä-Kolu painottaa.

T E K S T I : T U I J A M E LV I L L E

Yhä useampi soittaa päivystyksen puhelinneuvontaan Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen tiedotuskampanja on tavoittanut hyvin alueen väestön. Kampanjassa potilaita kehotettiin soittamaan päivystyksen puhelinneuvontaan aina ennen lähtöä päivystykseen. Tietoa välitettiin Facebookissa, Instagramissa ja KSSHP:n nettisivuilla. Asiasta laadittiin lehdistötiedote ja tietoa soittamisen tärkeydestä välitettiin myös Jyväskylän keskustassa olevalla Jumboscreenillä (ulkonäytöllä). Päivystyksen seinille kiinnitettiin puhelinneuvonnasta muistuttavia julisteita. Kesän 2015 aikana Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen puhelinneuvonnan yhteydenotot ovat nousseet yli 20 prosentilla. Samaan aikaan päivystyskäynnit ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa noin 1 500 päivystyskäyntiä vähemmän kuin viime kesänä. – Uskon, että kampanjalla on ollut vaikutuksensa, ja asia on saanut mukavasti näkyvyyttä. Toinen selittävä tekijä on varmasti se, että samaan aikaan otimme käyttöön päivystysasetuksen mukaiset päivystyksellisen hoidon tarpeen arvioinnin ohjeet ja ryhdyimme entistä määrätietoisemmin ohjaamaan potilaita päiväaikaisten palveluiden pariin aina silloin, kun potilaalla ei ole välitöntä hoidon tarvetta, toteaa Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Johanna Tuukkanen. Kampanjan aikana myös kerrottiin, millaisten vaivojen kanssa keskussairaalan päivystykseen ei kannata hakeutua. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkittyneet selkäkivut ilman uusia oireita, lievät nyrjähdykset, reseptien

uusiminen sekä sairauslomatodistusten kirjoittaminen. Näissä asioissa ihmiset ohjataan ottamaan yhteyttä seuraavana arkipäivänä omalle terveysasemalle. – On tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät, että KeskiSuomen keskussairaalan yhteispäivystys on tarkoitettu vain äkillisesti sairastuneille potilaille, jotka tarvitsevat välitöntä hoitoa. Muissa asioissa on hakeuduttava päiväaikaisten palvelujen pariin. Näin pystymme tarjoamaan entistä parempaa päivystyksellistä hoitoa niille potilaille, jotka ovat sen tarpeessa, Tuukkanen kertoo.

MUISTA: Päivystyksen puhelinneuvonta numero on 0100 84 884 Hätätilanteessa soita aina suoraan hätänumeroon 112. • Tarkista oman terveysasemasi päivystysajat terveysaseman verkkosivuilta. Löydät linkit terveysasemien aukioloaikoihin sairaanhoitopiirin verkkosivuilta. • Voit lukea lisää Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksen toiminnasta ja mm. kiireellisen hoidon aiheista www.ksshp.fi/paivystys

”En tiennyt, että tänne voi soittaa” Jyväskyläläinen Raija Rajala loukkasi kesän alussa oikean kätensä. Hän oletti, että se oli venähtänyt, eikä hän hakeutunut hoitoon. Yöllä kuitenkin kättä alkoi särkeä, tuli paha olo ja pyörrytti. Kun Rajalalla 15 vuotta aikaisemmin sattuneessa onnettomuudessa ranne murtui, ranteen kuvaus ei onnistunut illalla. Tämän vuoksi hän ajatteli odotella nytkin aamuun. – Ei tullut mieleen, että tänne voisi soittaa. Aamulla kävelin Kyllön terveysasemalle ja sieltä ohjattiin sairaalaan.

Kehitysmaakirurgiassa ei voi tukeutua laitteisiin T EKS T I: H A NNE JOEN A HO K U VAT: A N T T I R I U T TA N E N

Kenian sairaalaolot eroavat selvästi suomalaisesta: steriliteetin taso ei ole lähelläkään totuttua, sähköt katkeilevat, varustetasossa on puutteita, eikä ammattitaitoista henkilökuntaa ole riittävästi.

Kehitysmaissa paikallisen hoitohenkilökunnan määrä ja ammattitaito eivät riitä haastavien potilaiden hoitoon. Vasemmalla säären virheasentoa korjaamassa käsikirurgi/ortopedi Jukka Tiittanen, oikealla kirurgiaan erikoistuva lääkäri Antti Riuttanen.

Keniassa potilaiden vaivat ja epämuodostumat ovat huomattavasti haastavampia kuin Suomessa ja leikattavat ovat usein lapsia. Avuntarve alueella on ilmeinen. Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian poliklinikalla toimiva erikoistuva lääkäri Antti Riuttanen on aina ollut kiinnostunut kehitysmaiden poikkeusoloissa työskentelystä. Kiinnostusta on ruokkinut halu auttaa ja nähdä tilanteita mitä Suomessa ei normaalisti tule vastaan. A N T T I , M I L L A I S TA K O K E M U S TA S I N U L L A O N K E H I T Y S M A A K I R U R G I A S TA?

Olin Keniassa ensimmäisen kerran lääketieteen opiskelijana kehitysmaalääketieteen kurssilla vuonna 2006. Viime vuonna olin mukana leikkaussafarilla Kendu Bayssa. M I TÄ L E I K K A U S S A FA R I L L A T E H T I I N ?

Leikkasimme potilaita, joilla oli esimerkiksi luumätää, kampurajalkaa ja erilaisien murtumien jälkitiloja. Lisäksi oli paljon palovammoja, tapaturmia ja muita synnynnäisiä epämuodostumia.

M I K Ä O L I VA I K E I N TA ?

Vaikeinta Keniassa oli vammojen haastavuus. Siellä oli paljon potilaita, joita olisi Suomessa leikattu, mutta hygienia- ja resurssisyistä johtuen heitä ei voitu auttaa. Leikkauspäätöksen teko oli kaikista vaikeinta, ketä leikataan ja ketä ei. M I T E N K O K E M U S VA I K U T T I S I N U U N ?

Tuollaisen kokemuksen jälkeen arvostaa sitä, minkälaista Suomessa on. Enää ei ainakaan kovin pienistä valita. Meillä olosuhteet ovat oikeasti todella hyvät. K ENELLE SUOSIT TELISIT K E H I T Y S M A A K I R U R G I A A N P E R E H T Y M I S TÄ ?

Kaikille, joita kiinnostaa poikkeusoloissa niukoilla resursseilla toimiminen. Siinä on paljon opittavaa. Siitä saa hyvää kokemusta lastenkirurgiaan ja traumatologiaan, ja miksei myös fysioterapeuteille, instrumentti- tai anestesiahoitajillekin.

MIT EN K EHIT YSMA A K IRURGIA EROA A T Y Ö S TÄ S I S U O M E S S A?

Aika paljon. Keniassa on tauteja ja vaivoja, joita ei näy Suomessa enää ollenkaan. Siellä tulee vastaan myös murtumia ja vammoja, jotka olisi pitänyt leikata jo aikoja sitten. Jollain on voinut olla nilkka kaksi vuotta sijoiltaan, koska ei ole ollut kirurgia, joka sen osaisi leikata. Sen jälkeen leikkaaminen on hyvin haastavaa.

Kampurajalasta kärsineen potilaan sääri kipsataan jalkaterän korjausleikkauksen jälkeen. Kuvassa sairaanhoitaja Helvi Hietanen ja kirurgiaan erikoistuva lääkäri Antti Riuttanen.

Kehitysmaakirurgiaa Keniassa Suomen yleiskirurginen yhdistys järjesti ensimmäisen kehitysmaakirurgian kurssin Kenian Kendu Bayn sairaalaan helmikuussa 2015. Ohjaajina kurssilla toimivat professori Erkki Tukiainen, dosentti Tapio Hakala ja käsikirurgi Jukka Tiittanen. Kurssin suosio yllätti, sillä 11 hengen osallistujamäärä täyttyi alle vuorokaudessa ilmoituksen julkaisemisesta. Viikon mittainen kurssi sisälsi kehitysmaakirurgiaa käsitteleviä luentoja, leikkausten seuraamista sekä osastokiertoa. Suomesta on tehty Kendu Bayhyn kirurgisia safareita pienemmällä porukalla jo kymmenen vuoden ajan, kaksi kertaa vuodessa. Pariviikkoisilla safareilla on leikattu potilaita ja tehty kontrollitarkastuksia edellisillä kerroilla leikatuille. Lisäksi Suomessa on juuri koulutuksessa kaksi fysioterapeuttia Kendu Bayn sairaalasta. Seuraava kirurginen safari toteutuu lokakuussa 2015. Kirurgien ohella niin anestesialääkärit kuin -hoitajatkin ovat tervetulleita! Toiminnasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Tapio Hakalalle (tapio.hakala@pkssk.fi).

Harjoittelutilanteessa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Juho Liukkonen, sairaanhoitaja Esa Puttonen ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jari Pynnönen.

Traumatiimin simulaatiokoulutus on tutkitusti tehokas

Koulutussuunnittelija Eerika Rosqvist, kliininen opettaja Seppo Lauritsalo ja osastonylilääkäri Juha Paloneva perustivat keväällä 2015 tutkimushankkeen In situ traumateam – simulaatiokoulutuksen teho ja kliiniset tulokset. T EKS T I: H A NNE JOEN A HO K U VA : T U I J A M E LV I L L E

Traumatiimin simulaatiokoulutukset mahdollistavat kontrolloidun ja turvallisen tavan harjoitella traumapotilaan kriittisiä alkuhoitotilanteita ilman potilasriskejä. Toiminnalla edistetään potilasturvallisuutta. – Sairaalaan tulevien traumapotilaiden määrä on riittämätön tiimin hyvän osaamisen ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Siksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua, Juha Paloneva kertoo. Yleensä tiimin lääketieteelliset taidot ovat jo ennestään hyvällä tasolla, joten koulutuksessa oleellisinta on ei-teknisten taitojen harjoittelu. – Esimerkiksi ongelmien tunnistaminen, arviointi ja päätöksenteko, tilannetietoisuus, tiimityöskentely, kommunikaatio, ajanhallinta sekä johtajuus ovat taitoja, joiden puutteet voivat johtaa vakavasti vammautuneen potilaan hoidon ja tutkimuksen viivästymiseen, luettelee koulutuksissa opettava Seppo Lauritsalo. T U T K I M U S T U L O K S E T P U H U VAT P U O L E S TA A N

– Simulaatiokoulutuksen järjestäminen on kallista ja aikaa vievää, joten sen vaikutukset ja tehokkuus pitää osoittaa tutkimuksen keinoin. Samalla kehitämme koulutusta optimaalisen tehokkaaksi. Tarkoitus on tuottaa tietoa myös koulutuksen vaikutuksesta kliinisiin tuloksiin, post doc -tutkimustaan tekevä Eerika Rosqvist perustelee.

koulutettuja 482

Vuodesta 2011 alkaen koulutukseen osallistuneilta on kerätty tutkimusta varten systemaattisesti itsearvio koulutuksen vaikutuksista oman osaamisen kehittymiseen. Lisäksi ei-teknisten taitojen kehittyminen koulutuksen myötä arvioitiin asiantuntija-arvioinnin perusteella. Arviot koulutettavien osaamisen tasosta ja sen kehittymisestä ovat erittäin myönteisiä. – 500 simulaatioharjoittelijan aineistossa olemme osoittaneet jo lyhyenkin, vain kahden tunnin mittaisen harjoittelun kehittävän merkittävästi useita ei-teknisten taitojen osa-alueita, kuten tietoja, taitoja ja asenteita niin itse- kuin asiantuntija-arvioinninkin mukaan. Koulutus on siten hyödyllistä ja kustannustehokasta, Rosqvist toteaa. Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa lääketieteellisissä julkaisusarjoissa. E S I M I E S T E N T U K I O N TÄ R K E Ä Ä

Henkilökunta on kokenut koulutuksen merkityksellisenä ja osallistuu siihen mielellään. Tarvittavien työaikaresurssien löytyminen on kuitenkin haasteellista niin kouluttajille kuin osallistujille. – Koulutuksen positiiviset vaikutukset on tieteellisesti osoitettu ja se edistää sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilasturvallisuutta, joten resursointi on mielestämme perusteltua, Paloneva huomauttaa.

102 koulutettua traumatiimiä

palautteiden keskiarvo 4,65

Traumatiimi •

•

Traumatiimi vastaa suurienergisesti tai vaikeasti vammautuneen tapaturmapotilaan ensivaiheen hoidosta ja tutkimuksista päivystyspoliklinikalla ennalta suunniteltujen ja harjoiteltujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Traumahälytys annetaan ja traumatiimi muodostetaan ensihoidon tekemän ennakkoilmoituksen perusteella, kun potilas on suurienergisesti ja potentiaalisesti vaikeasti vammautunut.

•

Traumatiimi koostuu kulloinkin vuorossa olevista päivystävästä kirurgista, anestesialääkäristä, radiologista ja näiden alojen hoitajista.

•

Keski-Suomen keskussairaalassa traumahälytyksiä tulee jopa useita kertoja viikossa. Useimmiten syynä on esimerkiksi moottoriajoneuvolla ulosajo, törmäys, päälleajo tai putoamisonnettomuus.

– Vastasyntyneiden kanssa työskentelevä henkilökunta kokee elvytystilannetta jäljittelevän simulaatiokoulutuksen todella hyödylliseksi, aiheesta opinnäytetyönsä tehnyt Emilia Mäkinen kertoo.

T E K S T I J A K U VA : H A N N E J O E N A H O

Vastasyntyneen elvytystä harjoitellaan simulaation avulla Moniammatillisessa simulaatiokoulutuksessa pääsee harjoittelemaan myös elvytystilanteessa oleellisia ei-teknisiä taitoja, kuten kommunikaatiota, ryhmässä toimimista ja johtamista. Näitä taitoja ei voi opetella kirjoista.

Käypähoito-suositusten mukaan jokaisella vastasyntyneellä on oikeus tehokkaaseen elvytykseen sitä tarvitessaan, joten Suomen sairaalat ovat velvollisia järjestämään henkilökunnalleen koulutusta laadukkaan sairaanhoidon takaamiseksi. Vuonna 2014 suosituksiin tehtiin uusi päivitys, jonka mukaan vastasyntyneiden elvytyskoulutukseen tulee sisältyä myös simulaatioharjoittelua. – Maailmalla simulaatiokoulutukset lisääntyvät koko ajan ja Keski-Suomessakin niitä on tehty paljon eri aloilla. Täällä on pidetty minisimulaatioita vastasyntyneiden elvytyksestä jo vuosia, mutta ensimmäinen täysimittainen simulaatio järjestettiin vasta viime syksynä, kertoo sairaanhoitaja Emilia Mäkinen. K O U L U T U S TA K E H I T E T T I I N O P I N N ÄY T E T Y Ö L L Ä

Keski-Suomen keskussairaalassa vastasyntyneiden elvytyskoulutus koostuu kokonaisuudessaan neljästä taitopajasta: ensimmäisessä tutustutaan tarvittaviin välineisiin ja elvytyskaavioon, toisessa kokeillaan minisimulaatiota ja kolmannessa opetellaan napakatetrin laitto. Viimeisessä taitopajassa harjoitellaan tositilannetta full scale -simulaatiossa, joka koostuu orientaatiosta, toteutuksesta ja jälkipuinnista. – Neljäs taitopaja on uusi moniammatillinen simulaatio, johon osallistuu kahdeksan ihmistä kerrallaan. Heistä neljä osallistuu itse toimintaan ja neljä tarkkailee. Kaikki alkaa siitä, kun vauva syntyy elottomana ja se nostetaan elvytyspöydälle. Tilanne etenee sen mukaan miten osalliset toimivat. Lopuksi tapahtumat käydään läpi keskustellen, Mäkinen kertoo. Mäkinen suunnitteli uuden simulaatiotyöpajan opinnäytetyönään kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmas-

sa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä koulutukseen osallistuneiden arvioita simulaation toteutuksesta sekä oman osaamisen kehittymisestä. – Simulaatiosta tullaan jatkossakin keräämään palautetta, jotta voidaan seurata hoitohenkilökunnan arvioita omasta kehityksestä ja tarvittaessa kehittää koulutusta edelleen, sanoo Mäkinen. E LV Y T Y S TA I T O J A P I D E T TÄVÄ Y L L Ä

Vastasyntyneiden elvytyskoulutusta järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja se on suoritettava vuosittain, jotta taidot eivät ruostu. Vaikka elvytystilanteita tulee eteen melko harvoin, on kaikkien vastasyntyneiden kanssa työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden tarpeen tullen oltava valmiita toimimaan. – Ei riitä, että pari hoitajaa on tähän asiaan perehtynyt. Vastasyntyneiden alkuhoito on turvattava ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, Mäkinen painottaa.

Kliinisen asiantuntijan koulutus on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka syventää oman alan osaamista sekä kehittää hoitotyön muutos- ja kehittämisprosessien suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavia taitoja.

Lastenpoliklinikalle uusi maskotti T E K S T I J A K U VAT: P I E TA H A ATA I N E N

Keski-Suomen keskussairaalan lastenpoliklinikan helmikuisen muuton yhteydessä monelle tuttu leijonamaskotti siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Seuraaja saapui toukokuussa, kun Keskimaa lahjoitti lastenpoliklinikalle suuren nallen. – Leijona oli maamerkki poliklinikan sisäänkäynnillä ja monet lapset muistivat sen aikaisemmilta käynneiltään. Mukavaa, että saimme nyt uuden maskotin. Tällä mennään ainakin uuteen sairaalaan asti, kertoo lastentautien ylilääkäri Juhani Lehtola.

G O L F I S TA 1 0 3 5 0 E U R O A VA S TA S Y N T Y N E I L L E

Vastasyntyneiden osasto sai elokuussa Muuramen golfmaraton -tapahtumalta 10 350 € lahjoituksen. Nyt jo 10. kertaa järjestettyyn tapahtumaan osallistui 78 pelaajaa, ja tapahtuman osallistumismaksut lahjoitettiin lyhentämättöminä hyväntekeväisyyteen. Golfmaraton on lahjoittanut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenklinikalle vuosien aikana noin 100 000 €. Tällä kertaa lahjoitussumma käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen.

Lentopallosta pronssia Joka vuosi olemme aikaistaneet lähtöämme sairaaloiden väliseen lentopalloturnaukseen Kokkolassa 16.–17. toukokuuta. Tänä vuonna lähdimme hyvissä ajoin kello 4.30 sairaalan pääovilta matkaan. Iloksemme tänä vuonna mukaan lähti myös miesten joukkue! Perillä olimme jo kello 8 jälkeen, vaikka pelit alkoivat molemmilla joukkueilla vasta kello 10. Meillä oli hyvin aikaa juoda aamukahvit ja lämmitellä naiset pelikuntoon! Tänä vuonna vastustajat olivat selkeästi kovempia ja joukkueemme sai tehdä töitä voittojen eteen. Kaksi peliä voitimme 2–1, ja kaksi muuta puhtaasti 2–0. Illalla oli tiedossa Kokkolan seurahuoneella saunaa ja ruokailua sekä pitkään mukana olleiden palkitsemista ja bändin musisointia. Mukava ilta kaikinpuolin! Sunnuntaiaamuna starttasimme reippaasti kävellen kohti pelipaikkoja. Välieräpeli Kokkola–Vaasa -jouk-

Ko kk ol as sa pr

on ss im ita lit vo

itt an ut na ist en

jou kk ue ilo its

ee m ita le ist a.

kuetta vastaan oli todella tiukka, ja sen hävisimme lopulta kolmannessa erässä lukemin 15–17. Kauaa emme ehtineet tappiota harmitella, kun pronssipeli alkoi heti perään. Tämän onneksi voitimme 2–0! Tänä vuonna KSSHP:n naisten joukkue toi kotiin pronssimitalit! Tietyssä valossa ne voivat näyttää jopa kultaisilta...

Henkilöstöratkaisut

Työaikamuodoista ja työajanseurannasta Minut on siirretty ns. muodollisesta jaksotyöstä yleistyöaikaan 18.5.2015 alkaen. Ennen sain syödä työajalla ja nyt omalla ajalla. Teen työtä maanantaista perjantaihin päivisin. Miksi siirto tehtiin? Kaikkien työntekijöiden työaikoja tarkastellaan useammasta lähtökohdasta. Onko jokaisessa tehtävässä toiminnan, työaikalain ja virka- ja työehtosopimusten mukainen oikea työaikamuoto käytössä. Työaikalain mukaan yleistyöaika on ensisijainen ja jaksotyö on poikkeus, joka on mahdollinen vain työaikalain määräämissä tehtävissä ja toimintayksiköissä. Työaikalaki on säädetty työntekijöitä suojelemaan ja laki takaa jokaiselle työntekijälle omalla ajalla olevan lepotauon työpäivän aikana. Oma lepotauko päivän kuluessa edesauttaa jaksamista ja palautumista myös päivän aikana. Se, että jaksotyössä on tullut tavaksi ruokailla joutuisasti työn lomassa 15–20 minuuttia, on siis poikkeus. Yleistyöaika on liukuva ja se tuo joustoa sekä toimintaan että työntekijälle. Kun on paljon työtä, joustetaan ja muodostuu liukuvan työajan plussaa, ja kun on hiljaisempaa, voidaan ottaa työajantasausvapaata. Työnantajalla on tavoitteena saada hieman lisää tuottavuutta talouden ollessa entistäkin tiukempaa. Ensimmäisessä vaiheessa yleistyöaikaan siirtyi melkein 700 työntekijää ja toisesta vaiheesta tehdään päätökset syyskuussa.

Miksi samassa ammattiryhmässä voi olla jaksotyössä ja yleistyöajassa olevia? Kun sairaalahuoltaja tekee säännöllisesti joissakin toimipisteissä työtä kaikkina vuorokausina ja kaikkina vuorokauden aikoina, on oikea työaikamuoto jaksotyö. Kun suurin osa sairaalahuoltajista tekee työtä vain ma–pe, eikä yötyötä, on oikea työaikamuoto yleistyöaika. Ammattiryhmiä, joissa on molempia työaikoja, on hyvin vähän.

Miksi osalla työaikakirjanpitona toimii edelleen Titania-työvuorosuunnittelu? Koska he tekevät aamu- ja iltapainotteisia (ei kuitenkaan yövuoroja) eli vaihtuvia työvuoroja, tulee työvuorot suunnitella.

Olen aikaisemmin leimannut itseni vain sisään työvuoroon ja ulos työvuorosta. Nyt työajanseurantani on vain Fleximissä ja olen joutunut opettelemaan monenlaista leimaamista. Työajanseurantajärjestelmällä (Flexim) on monta tarkoitusta. Puhelinneuvonta tietää, milloin olet talossa ja milloin esimerkiksi koulutuksessa, lomalla tai työajantasausvapaalla. Flexim laskee sinulle liukuvan työajan saldoa ja Flexim-raportti toimii dokumenttina, jos tulee ylityötä, joita maksetaan. Saat perehdytystä oman alueesi Flexim-vastaavalta. Leimaamaan oppii leimaamalla ja jos tulee virheitä, Flexim-vastaava korjaa virheelliset leimaukset sähköpostilla lähettämäsi viestin perusteella. Laitathan korjauspyyntöösi korjauksen syyn.

Kun pidän normaalin puolen tunnin ruokatauon, leimaanko sen erikseen? Käytännöksi on sovittu ja järjestelmä siten viritetty, että yli 6 tunnin työpäivässä tietojärjestelmä huomioi puolen tunnin ruokatauon automaattisesti. Jos lähdet työpaikalta kokonaan pois talon ulkopuolelle (ei tarkoita Caterinaa), leimaat ”Lounas” lähtiessä ja sisään leimauksen palatessasi. Päivätyötä tekevillä lounastauon voi pitää klo 10–14 välillä.

VETOOMUS HENKILÖSTÖLLE

Vastuuntuntoinen ammattilainen huolehtii influenssarokotuksesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylin johto vetoaa henkilöstöönsä, että he ottaisivat tänä syksynä influenssarokotuksen. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että terveydenhuollon työntekijöiden rokottaminen suojaa niitä, joiden vastustuskyky on heikentynyt sairauden tai sen hoidon vuoksi sekä ikääntyneitä ja niitä potilaita, jotka ovat immuniteetiltaan vajavaisia.

Joka vuosi influenssaan sairastuu 300 000–800 000 ihmistä, joista 500–2 000 kuolee. Influenssan voi sairastaa myös oireettomana ja sen voi tartuttaa tietämättään muihin ihmisiin. Sen vuoksi vastuuntuntoinen ammattilainen huolehtii vuosittaisesta influenssarokotteestaan, jotta hän ei altistaisi hoitamiaan potilaita influenssainfektioille. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri alkaa rokottaa henkilökuntaa viikolla 46. Rokote on ilmainen. Tarkemmista rokotusaikatauluista ja paikoista tiedotetaan henkilöstöä myöhemmin mm. Santrassa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tavoite on, että koko henkilökunnasta vähintään 75 prosenttia ottaa rokotteen. – Tämä on koko talon osalta hyvä tavoite, mutta niissä yksiköissä, joissa hoidetaan riskiryhmiin kuuluvia potilaita, kaikilla työntekijöillä on eettinen velvollisuus ottaa rokote, toteaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja.

Influenssan voi sairastaa myös oireettomana ja tartuttaa sen tietämättään muihin.