Vilkku 2023

LEIJONA

Apua miljoonan euron edestä

Hannu Vähäkoski

alueen hyväntekijä

Kun asialle antaa sydämensä, saa paljon aikaan. Näin voi todeta joensuulaisesta opettajasta Hannu Vähäkoskesta, jonka käynnistämä ja toteuttama Ukrainan avustusprojekti on tuottanut hyvää ukrainalaisille helmikuun 2023 puoliväliin mennessä noin miljoonan euron edestä.

Hannu Vähäkosken avustusprojekti on ollut moninainen. Vuosi sitten helmikuussa sodan syttymisen aikoihin Vähäkoski teki ystäviensä kanssa avustusmatkoja Ukrainaan niin, että menomatkalla autot olivat täynnä tavaraa ja tulomatkalla pakolaisia. Ukrainaan vietiin myös kuljetuskalustoa, rekka-auto, armeijalle lahjoitettuja pakettiautoja, linja-auto ja asuntovaunu, jotka kaikki oli saatu lahjoituksina eri toimijoilta.

-Viime helmikuusta tämä on ollut jatkuvaa auttamista. Noin tuhat pakolaista on saanut kauttamme muun muassa vaatteita ja muuta tarpeellista apua. Apua on jaettu eri puolille Pohjois-Karjalaa pakolaisille, jotka ovat asuneet joko maahanmuuttoviraston asuttamina tai suoraan suomalaisissa perheissä.

Apua tarvitaan edelleen

Hannu Vähäkosken mukaan avuntarve on jatkuva. Ukrainalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun. Vähäkoski kertoo, että yksi asia ukrainalaisia jurppii.

-Se on suomalainen byrokratia. Ukrainalaiset ovat ihmetelleet suomalaista byrokratiaa. Esimerkkitapaus on muun muassa sellainen, kun pankkitilin avaaminen kestää neljä viikkoa. Kaiken kaikkiaan ukrainalaiset ovat tyytyväisiä asumiseensa ja avunsaantiin Pohjois-Karjalassa. Siitä heiltä iso kiitos.

Avun vienti Ukrainaan jatkuu edel-

leen. Parhaillaan valmistellaan kolmen rekka-autolastin viemistä. Mukaan on lähdössä neljän kuljettajan porukka.

-Yksi hyvä auttamismuoto on toimittaa lahjoitettavat tavarat postin kautta heidän Vantaan varastolle. Toimitus on ilmainen.

Suunnitelmissa koulu ja sauna

Hannu Vähäkoski kertoo, että suomalaisilla on toiveena vastata presidentti Zelenskyin haasteeseen uuden koulun rakentamiseksi Ukrainaan. Asialla on jo pitkällä valmisteluissa. Samaan yhteyteen on suunniteltu suomalaisen saunan rakentamista.

-Meillä on kasassa noin sadan ihmisen porukka eri alojen ammattilaisia, jotka ovat valmiita koulu- ja saunaprojektiin. Tarkoitus on, että työt käynnistyvät kesällä. Suomalaisten työ on ilmaista. Rakennustarvikkeet aiotaan hankkia lahjoituksina.

Myös lionsjärjestö on omalta osaltaan ollut auttamassa ukrainalaisia. LCIF-rahaa tarkoitukseen on saatu 15 000 euroa.

-Olemme kiitollisia, että kyseinen raha saatiin alueemme käyttöön. Sillä on voitu antaa iso apu ukrainalaisille, H-piirin piirikuvernööri Risto Räty kiittelee.

"Ajattelen isosti"

Alueen hyväntekijänä viime vuoden joulukuussa palkittu Hannu Vähäkoski sanoo, että hän on aina halunnut ajatella isosti.

-Olen koko ikäni ollut suuruuden hullu. Jos joku sanoo, että tehdään jotain niin ja niin paljon, minä kerron sen aina tuhansilla tai miljoonilla.

Jukka Ignatius

DG Risto Räty:

"Kiitos innostuksesta"

H-piirin DG Risto Räty on tyytyväinen piirinsä klubien ja leijonien toimintaan kuluneella kaudella. Rädyn mukaan klubit ja leijonat ovat selättäneet koronan ja mahdolliset muut vastukset hienosti ja jatkaneet toimintaansa hienosti ja innostuneesti.

Risto Räty on mielissään muun muassa siitä, että piirin jäsenmäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan koronasta huolimatta. Monissa klubeissa on tullut myös jäsenmäärän kasvua.

– Esimerkiksi Outokummussa tuli kerralla seitsemän jäsenen lisäys. Se on kerta kaikkiaan hieno saavutus, hän kiittelee.

Vaikka piiri on menettänyt kauden aikana lopettamisten takia kaksi klubia, on Risto Rädyn mukaan ilahduttavaa, että jäsenmäärään se ei ole juuri vaikuttanut,

– Näiden klubien jäsenet ovat siirtyneet pääosin muihin klubeihin ja jatkavat toimintaansa niissä. Se on hieno asia, hän toteaa.

Ukrainan avustus isoin asia

Vaikka H-piirissä on ollut koko ajan aktiivista toimintaa Risto Räty haluaa nostaa toimikauden ykkösasiaksi Ukrainan ja ukrainalaisten avustamisen ja auttamisen.

Räty kiittää LCIF:ää 15 000 euron avustussummasta, joka käytetään piirin alueella asuvien ukrainalaisten hyväksi.

– Olemme ostaneet kyseisellä rahalla muun muassa käyttötavaraa ja vaatteita ukrainalaisille perheille. Se apu on ollut tarpeen, Räty kiittelee.

Ukrainan ja ukrainalaisten avustaminen

jatkuu Risto Rädyn mukaan koko ajan. Hpiiri suunnittelee toisen avustuspaketin anomista LCIF:ltä kevään aikana.

– Voi olla, että Turkin ja Syyrian maanjäristystuhot vaikuttavat hakemukseemme, mutta yritämme hakea avustusta joka tapauksessa.

Kohti uusia aktiviteetteja

Piirikuvernööri kannustaa klubeja ja jäseniä jatkamaan voimassa olevia aktiviteetteja sekä kehittämään uusia.

– Aktiivisen toiminnan kautta me voimme saada uusia jäseniä ja lisää voimaa toimintaamme. Nyt kun koronan aiheuttama patoutuma on saatu purettua niin eikun vauhdilla ja voimalla eteenpäin, Risto Räty innostaa.

Lehden kustantaja Suomen Lions-liiton piiri 107 H

Päätoimittaja Jukka Ignatius

Mainokset Olli Lötjönen, p. 040 553 1578, olli.lotjonen@olliinsinoori.com

Laskutus ja reskontra

Olli Lötjönen, puh. 040 553 1578, olli.lotjonen@olliinsinoori.com

Taitto PunaMusta Oy Painos 3 000 Paino PunaMusta Oy

Pääkirjoitus

Apua tarpeeseen

Maailma on ollut monella tavalla sekaisin viimeiset kolme neljä vuotta. Koronan jälkeinen sotavuosi on lisännyt ihmisten tuskaa ja hätää, ja avuntarve on jokapäiväistä jopa ennen niin rauhallisessa Euroopassa.

Suomalaiset ovat aina halunneet auttaa hätää kärsiviä lähimmäisiään. Asuinmaasta huolimatta. Nyt kun länsimainen demokratia on saanut kylmää vettä niskaansa, avunantohalukkuus on vain lisääntynyt.

Maailmanlaajuisella leijonaperheellä on iso sydän. Se on sitä yhtälailla rajat ylittäen kuin omassa Suomen maassa.

Leijonat ovat huolehtineet ja huolehtivat, että apua saavat he, jotka sitä kulloinkin eniten tarvitsevat.

Kuten tästä Vilkku-lehdestäkin voi huomata, Ukraina ja ukrainalaiset ovat olleet suomalaisia lähellä. Ja niin on pitänyt ollakin. Voi suoraan sanoa, että Suomessa tuskin on yhtään paikkakuntaa, jossa ei olisi kaivettu kuvetta, neulottu sukkia ja lapasia, pidetty konsertteja tai ostettu aggregaatteja avustuskuormaan lähetettäväksi.

Suomen taloudellisesta tilanteesta on kannettu huolta. Syytä onkin, mutta ei voi

Sisällys

mitenkään verrata tilannettamme siihen, mitä se on Ukrainassa. Hätää on nyt myös Turkin ja Syyrian kylissä ja kaupungeissa tuhoisien maanjäristysten seurauksena.

Vuosi sodan alkamisesta on pitkä aika. Toivoa täytyy, että aseet vaikenevat mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Sitä ennen pitäkäämme leijonina ja muutenkin huolta siitä, että Ukrainaa ei jätetä yksin. Me palvelemme -tunnuslause pitää tänään vähintäänkin yhtä hyvin paikkansa kuin vuosikymmenet sitten.

Jukka Ignatius

Hedwigin Helmi

ma-to 14-22 (02), pe-la 12-04, su 14-22 (02)

Piirikuvernööriehdokas

1.

Kaikki toiminta lähtee klubeista

Vuoden vaihtuessa sodan kauhut olivat palanneet Eurooppaan. Venäjän massiivisten sotatoiminen vaikutukset Ukrainassa näkyvät täällä meillä koti-Suomessakin. Näkymä on synkkä. Olemme täällä H-piirin alueella vastaanottaneet Ukrainasta sotaa pakoon lähteneitä ja tilapäistä suojelua tarvitsevia henkilöitä useita satoja.

H-piirin lionit ja puolisot ovat omalta osaltaan olleet auttamassa sotaa pakoon lähteneiden ihmisten ja kotieläinten kotiutumista tänne Suomeen. H-piiri on saanut LCIF:lta 15 000 US dollarin apurahan, jolla klubit ovat pystyneet avustamaan tänne sotaa pakoon tulleita ukrainalaisia.

Tässä olemme konkreettisesti nähneet, miten toimii kansainvälinen hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestö. Kun klubit aiemmin ovat lahjoittaneet LCIF:lle, nyt olemme saaneet takaisin niitä varoja, joita olemme säätiölle lahjoittaneet ja sitä kautta pystyimme kohdentamaan apua sitä kipeimmin tarvitseville.

Useat piirimme klubit ovat myös osallistuneet aggregaattien hankintaan ja näin lähettäneet apuaan Ukrainaan sähkö- ja lämmityspulan helpottamiseksi.

Monia meitä lioneitakin huolestuttaa omassa arjessa kohdatut murheet. Korot ja elinkustannukset ovat nousussa, sähkön hinta on moninkertaistunut, inflaatio nousee, eikä koronapandemiakaan

vielä ole päästänyt meitä otteestaan. Kiinassa korona leviää nyt kulovalkean tavoin.

Uskotaan, että tulevaisuus näyttää valoisammalta myös koronaviruspandemian osalta. Meidän tulee myös muistaa, mistä kaikesta olemme aiemmin selvinneet ja päässeet yhdessä eteenpäin.

Tulevalla kaudella tulemme piirissä panostaman jäsenhankintaan -ja huoltoon. Aiemmin puhuttiin piirijakouudistuksesta, nyt puhutaan piiriuudistuksesta. Uudistus on liiton strategiatyöryhmän valmistelussa, ja esityksen pitäisi tulla kesäkuun vuosikokouksen päätettäväksi.

Suhtaudun edelleen uudistukseen avoimin mielin ja toivon, että meillä on tulevaisuudessa uusi elinvoimaisempi ja jäsenmäärältään suurempi piiri. Olen kuitenkin varma, että tulevaisuuteen katsoen ja yhdessä toimien selviämme myös tästä uudistuksesta.

Olen kuluvalla kaudella vieraillut yhdessätoista klubissa, ja lähes kaikissa puolisoni Heli on ollut mukana. Valitettavasti yksi vierailuista peruuntui klubin lopettaessa toimintansa ennen vierailuani. Klubivierailuja tulemme edellisten kausien tapaan jakamaan piirikuvernöörin ja varapiirikuvernöörien kesken.

Klubeja kiertäessäni huomasin, että moni klubi oli käynyt syksyllä arvokeskustelun ja määritellyt omat arvonsa tai

päivittänyt klubin arvoja tähän päivään ja toimintaympäristöön sopivaksi. Kaikki toiminta lähtee klubeista. Kun raportointia tarkastelee, klubit ovat toimineet erittäin aktiivisesti. H- piirin alueella olemme palvelleet 63 000 ihmistä ja käyttäneet aikaamme noin 14 000 tuntia vapaaehtoistyöhön! Piiri tulee tulevaisuudessakin olemaan tukemassa klubien toimintaa!

Opiskeltavaa on riittänyt. Ensimmäisten varapiirikuvernöörien/piirikuvernööri-elektien koulutusohjelma on intensiivinen vuoden mittainen, jossa tulevat piirikuvernöörit saavat tiedot, näkemyksen ja taidot, joita tarvitaan Lions Clubs Internationalin vahvistamiseen ja rakentamiseen sekä piirin johtamiseen.

Palasimme juuri kuvernöörikurssimme kanssa kansainvälisestä, ensimmäisten varapiirikuvernöörien/piirikuvernööri-elektien koulutusohjelman mukaisesta seminaarista St. Charlesista, Chicagosta. Chicagossa meitä tulevia piirikuvernöörejä oli opiskelemassa noin 550 eri puolilta maailmaa. Maaliskuussa on Ikaalisissa vielä päivän mittainen koulutus ja koulutus päättyy kansainvälisessä vuosikokouksessa Bostonissa.

Toivotamme puolisoni Helin kanssa tapahtumarikasta ja menestyksellistä toimintakautta 2023-2024.

We Serve, Me Palvelemme! Marko Haverinen LC Kesälahti

1. varapiirikuvernööriehdokas

lion Ari Ora

LC Punkaharju

Lions-historiaa kunnioittaen, muuttuvaan maailmaan sopeuttaen

Olen 2.varapiirikuvernööri Ari Ora, klubini on LC Punkaharju, jossa toimin kuluvalla kaudella mm. jäsenjohtajana ja LCIF-koordinaattorina.

Kulunut kausi varapiirikuvernöörinä on ollut toistaiseksi erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Olin kuullut jo aiemmin kokeneilta ja pitkään palvelleilta leijonilta, että Lions-organisaatio on tunnettu huipputason koulutusohjelmista, joiden tavoitteena on tunnistaa ja kehittää tulevia johtajia järjestön kaikilla tasoilla sekä valmentaa ja kouluttaa nykyisiä johtajia parempien Lions-tulosten saavuttamiseksi.

Oma kouluttautumiseni alkoi kymmenkunta vuotta sitten piiritason koulutuksilla, ensin sihteerin ja parin vuoden kuluttua presidentin tehtäviin. H-piirissä toimii koulutustiimi, joka on saanut osaamisestaan kiitosta kautta Suomen maan.

Viime kaudella otin osaa Jyväskylässä järjestettyyn, kaksipäiväiseen RLLI-koulutusinstuuttiin, joka on tarkoitettu alueellisille lionsjohtajille omassa kotimaassaan. Kuluva varapiirikuvernöörikauteni alkoi elokuussa 2022 mittavalla, viikonlopun kestävällä, koulutuspaketilla Varalan urheiluopistolla. Tämän jälkeen on koulutus jatkunut etäkoulutuksena viikottain vuodenvaihteeseen saakka. Kaikki koulutukset ovat olleet interaktiivisia, mistä johtuen oppilaat ovat olleet hyvin motivoituneita, aktiivisia ja innostuneita.

Olemme syksyn aikana vierailleet puolisoni Annen kanssa kahdeksassa klubissa. Vierailut ovat olleet suuri ilo meille molemmille. Olemme aina tunteneet olleemme tervetulleita ja mieluisia vieraita.

Suuri kiitos isäntäklubeille! Odotamme jo innolla kevään vierailuja.

Lions-liiton merkittävin projekti kuluvalla kaudella on ollut tulevaisuuteen

H-piirissä toimii koulutustiimi, joka on saanut osaamisestaan kiitosta kautta Suomen maan.

tähtäävä Strategia 2030. Visiona on olla vuonna 2030 Suomen merkityksellisin auttaja. Eväitä tämän strategian luomiseen on kysytty koko jäsenistöltä. Ensin pidettiin arvokeskusteluja klubeittain, sitten suoritettiin arvokysely ja viimeisenä tammikuussa 2023 jäsenkysely, jolla haettiin vastauksia tulevien vuosien haasteisiin. Kesäkuun vuosikokouksessa Strategia 2030:n pitäisi sitten olla valmis hyväksyttäväksi. Minulla oli ilo ja kunnia tulla valituksi yhdeksi piirimme kolmesta strategialähettilääksi. Tätä viestiä olen pyrkinyt viemään eteenpäin kaikissa tilaisuuksissa ja vierailuilla, joissa olen puheenvuoron saanut.

Mikäli minut valitaan 1. varapiirikuvernöörin tehtävään, lupaan omasta ja puolisoni puolesta, että hoidamme ja huolehdimme kaikista meille osoitetuista tehtävistä parhaan kykymme mukaan.

Maakunnan muisti – sinun muistosi

Karjalaisen Kaiku-digiarkistossa on Karjalaiset näköislehtinä vuodesta 1874 tähän päivään alkaen 10 €/vuosi!

Päivitä tilauksesi: asiakaspalvelu@karjalainen. tai 010 230 8060 (8,4 snt/min)

PIELISHERKKU

OMAN KYLÄN KAUPPA

Kun 60-vuotiasta klubiamme juhlittiin

Marraskuun 29. pnä kokoontui 42 lionia ja kutsuvierasta Kerubin Rajakapteenin kabinettiin juhlimaan LC Joensuu/ Pielisjoen 60-vuotis taivalta. Klubi on perustettu 10. helmikuuta 1962. Tuona päivänä pandemian takia ei juhlija voitu järjestää, vaan ne siirtyivät pidettäväksi syksyllä.

Ohjelmassa alkusanat esitti past. pres. Timo Räsänen. Seremoniat aloitettiin piirikuvernööri Risto Rädyn johdolla kahden uuden klubijäsenen vastaanotolla. Risto Kyllönen ja Kari Surakka antoivat juhlallisen klubilupauksen kummiensa tukemana. Leijonahenki kajahti

Paikallista uutisointia

Keski-Karjalassa

Tilaa sinäkin!

seisaaltaan Raimo Paltakarin säestäessä pianolla. Varsinainen juhla pääsi alkamaan klubin pres. Unto Hyvärisen kohottaessa yhteisen alkumaljan.

Arvokkaan klassisen musiikin tuokion esittivät konservatorion oppilas Manne Korhonen (viulu) isänsä Otto Kor-

hosen säestäessä pianolla. Nautinnolliset kappaleet olivat Jaen Sibelius: romanssi. Armas Järnefelt: Berceuce (Kehtolaulu) ja Jean Sibelius: Humoreski nro 1. Juhlapuheen värikkäin sanakääntein piti lions asiat hyvin tunteva Harri Forss, Suomen Lions-liiton puheenjoh-

Teiden kunnossapito Vaihtolavat ja kuljetus Kiinteistöhuolto Huoltokorjaamo Teollisuustie 7, SAVONRANTA

Juhlapuhuja Harri Forss.

Piirikuvernööri puhuttelee uusia Melvin Jones ansion saaneita, Jouko Lavikainen, Kari Savolainen ja Seppo Turunen.

Klubipresidentti Unto Hyvärinen kehotti nostamaan yhteisen maljan.

tajanakin toiminut aikoinaan. Joensuun kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginhallituksen pj. Jere Nuutinen, painottaen kolmannen sektorin tekemän työn tärkeyttä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tervehdyksen esitti Aluehallituksen pj. Juha Mustonen.

Klubi 60 vuotta historiikista kertoi asiantuntemuksella FT Jarkko Kemppi. Hän kertoi muun muassa seuraavaa klubin historiasta: Marraskuun 11. päivänä 1961 15 miestä kokoontui perustamaan Joensuun kolmatta lions-klubia. Charter Night oli helmikuussa 1962, tuol-

loin mukana oli kaupunginjohtaja Tauno Juntunen. Kaiken kaikkiaan hieno ja mieleen jäänyt juhla. Pitkään ei viihdytty huumassa, vaan klubipresidentti totesi

I tiedotteessaan: ”Nyt on juhlat juhlittu ja puvut pantu pussiin, alkaa varsinainen leijonatyö”.

Klubin historian tärkeimpiä vaiheita oli Lions-liiton vuosikokouksen organisoiminen JNS vuonna 1969. Alun perin kaikki Joensuun klubit olivat tervetulleita valmistelutyöhön, mutta tammikuussa 68 pidettyyn kokoukseen ei ilmaantunut ketään, joten tapahtuma jäi klubin vastuulle.

Huomionarvoista oli, että tämä työ tehtiin täysin yksin. Tehtävä ei ollut helppo, tosin ei sitä sellaiseksi kukaan väittänytkään esimerkiksi klubipresidentti

Osmo Mömmö lupasi, että edessä oli työtä vuorotta. Projekti oli raskas, mutta klubilaiset suoriutuivat siitä. Klubissa jäi vuosiksi jäi elämään lause: ”Me teimme sen!”

Klubi on vuosikymmenten mittaan tehnyt paljon lahjoituksia, niiden kaikkien mainitseminen olisi melkoinen urakka. Yleensä kun klubi on täyttänyt ”pyöreitä”, niin lahjoituksia on tehty runsaammin. Tähän liittyy jo vajaa 20 kestänyt yhteistyö Valion kanssa. Mar-

ras-joulukuussa klubilaiset ovat käyneet pakkaamassa juustoja Valion Joensuun meijerillä. Tulot on yleensä lahjoitettu jollekin järjestölle. Tänä vuonna kohteena oli Joensuun Diabetesyhdistys, jonka jäseniä oli myös mukana pakkaamassa. Viime vuonna lahjoituksen saajana oli Joensuun seudun Omaishoitajat ry ja tässä välissä tehtiin myös merkittävä lahjoitus Ukrainaan.

Juhlaillallisen jälkeen piirikuvernööri Risto Räty esitti Lions 107-H-piirin tervehdyksen. Hän myös välitti Lions Clubs Internationalin antamat tunnustuspalkinnot pitkään palvelveille lioneille. 50 v palveluvuosista huomion osoituksen sai Raimo Paltakari, samoin 45 v palkittiin Kauko Rajasuo ja 15 v Alpo Nevalainen. Palkitsemiset jatkuivat Melvin-nimityksillä, joiden saajiksi oli toimikunta valinnut Jouko Lavikaisen, Seppo Turusen ja Kari Savolaisen.

Varsinainen seremonia nähtiin PCC Harri Forssin toimittamana, jossa Arne Ritarin arvon otti vastaan Jarkko Kemppi. Tämä oli oikeaan osunut valinta!

Ilta venyi ja piti kiiruhtaa, kun ravintolan sulkemisaika oli jo käsillä. Alpo Nevalainen Kuvat Pia Sinkkonen

41. Valtimon kesäpäivät

10.-16.7.2023

Kesäpäivärock, konsertteja, markkinat urheilua, näyttelyitä ja yhdessäoloa viikon ajan Tervetuloa Valtimon pitäjään!

Vasemmalla Jarkko ja puolisonsa Sirpa onnellisina.

Uusien jäsenten vastaanoton seremonian hoiti piirikuvernööri Risto Räty. Juhlallisen leijonalupauksen antoivat Risto Kyllönen, kummina Unto Hyvärinen ja Kari Surakka, kummina Eero Bogdanoff.

Korkeatasoista klassista musiikkia viululla esitti konservatorion oppilas Manne Korhonen. Pianolla säesti Otto Korhonen. Taustalla Raimo Paltakari, klubi-iltaimme soittaja.

FT Jarkko Kemppi esitti klubin 60-vuotis historiikin.

Kokonaisvaltaista ja osaavaa hammashoitoa Joensuussa, koko perheelle.

Tervetuloa palveltavaksi!

LC Joensuu/Kanteletar 20 vuotta!

Juhlimme 20-vuotista taivaltamme lauantaina 8.10.2022 Ravintola Kiesassa.

Juhlaan oli saapunut klubin jäseniä puolisoineen, kutsuvieraita ja lähiklubien edustajia noin 40 hlöä.

Tunnelma juhlassa oli tosi lämminhenkinen ja viihdyttävä. Nautimme hyvästä ohjelmasta, musiikista ja tietysti hyvä ja maittava juhlaillallinen kruunasi juhlan.

LC Joensuu/Kanteletar sai alkunsa, kun LC Joensuu/jokelaiset pyysi klubin ladyna toiminutta Aila Kähköstä selvittämään ja kartoittamaan, olisiko Joensuuhun mahdollista perustaa naisille oma klubi, ensimmäinen naisklubi Pohjois-Karjalaan. Riittävä määrä, eli 27 jäsentä oli kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan ja niin klubi perustettiin tammikuussa 2002. Ensimmäisenä presidenttinä toimi Aila Kähkönen. Jokelaisten ladyista tuli mukaan myös Helena Sihvola, joka toimi 1. varapresidenttinä.

Aila Kähkönen lyötiin lions-ritariksi

Illan kohokohta oli, kun Kanteletar sai ensimmäisen

Arne Ritari -Killan lions-ritarin. Klubimme perustajajäsenen ja ensimmäisenä presidenttinä toimineen Aila Kähkösen löi ritariksi PDG Pentti Päivinen juhlallisesti ja asian vaatimalla arvokkuudella. Avustajina toimivat piirikuvernööri, DG Risto Räty ja Kantelettaren presidentti Tuula Lavikainen.

Aila Kähkösen pesti presidenttinä kesti puolitoista kautta eli 2003 kauden loppuun. Aila kertoi, kuinka häntä jännitti aloittaa kokonaan uudessa tehtävässä, mutta onneksi hänellä oli kummiklubi jokelaisten vahva tukiverkosto ja asiantuntemus apunaan. Erityisesti hän mainitsee Erkki Huopiolta, Jouko Tanskaselta ja klubikummi Pentti Martikaisel-

ta saamansa avun ja tuen ensimmäisen kauden aikana. Aila on mukana toiminnassa aktiivisesti edelleenkin, osallistuen kokouksiin, klubi-iltoihin ja aktiviteetteihin.

Liisa Parviainen ja Helena Sihvola olivat koonneet mielenkiintoisen ja mukavia muistoja herättäneen kuvaesityksen Kantelettaren 20-vuotiselta taipaleelta.

Juhlapuheen piti PDG

Tuula Rantaeskola, joka käsitteli puheessaan naislionien historiaa ja arvokasta panosta lions-toiminnassa ja kiitti LC Joensuu/Kantelettaren aktiivista toimintaa.

Piirin tervehdyksen juh-

laan toi piirikuvernööri, DG

Risto Räty ja jakoi 20-vuotis Charter Monarch Chevronit klubin perustajajäsenille, joita ovat Aila Kähkönen, Helena Sihvola, Maarit Räsänen, Eija Päivinen ja Taina Vatanen.

Illan musiikkiesityksistä vastasivat oopperalaulaja

Jukka Romu ja pianisti Janne Piipponen. Heidän musisointiaan saimme kuulla illan mittaan useita kertoja. Ruokailun taustamusiikkina kuulimme Jannen soittaman pianosikermän.

Kiitämme kaikkia juhlaan osallistuneita ja klubiamme muistaneita mukavasta juh-

lahetkestä kanssamme. Järjestimme juhla-arpajaiset, jonka voittoja olimme valmistaneet ja hankkineet keväästä saakka.

Tuoton, 1000 €, lahjoitimme kokonaisuudessaan Siun Soten Pohjois-Karjalan keskussairaalan lasten- ja nuortenpsykiatriselle osastoille. Lahjoituksen vastaanottivat nuorisopsykiatrian ylilääkäri Päivi Pölönen ja osastonhoitaja Heli Laitinen . Lahjoituksen kävivät luovuttamassa presidentti Tuula Lavikainen ja viestintävastaava Taina Vatanen. Toiminta on ollut varsin vilkasta näiden vuosien aikana. Olemme osallistuneet aktiivisesti niin kansainvälisiin kuin kotimaisiinkin hyväntekeväisyyskampanjoihin. Kansainvälistä yhteistyötä teemme LCIF: n kautta. Lisäksi Kantelettarella on Sri Lankassa kummilapsi, jonka opintoja tuemme edelleen ylioppilastutkinnon jälkeen insinööriopinnoissa. Kansainvälistä nuorisoleiritoimintaa on tuettu taloudellisesti sekä majoittamalla vaihto-oppilaita että lähettämällä opiskelijoita maailmalle. Kantelettarella on omat aktiiviset lähettiläät maailmalla, tällä hetkellä Espanjassa ja Vietnamissa (kts. Ritva Mertasen juttu toisaalla tässä lehdessä). Vaihdamme tietoja ja tutustumme eri oloihin ja leijonatoimintaankin.

Liiton järjestämissä kampanjoissa olemme olleet aktiivisesti mukana ja jatkamme edelleen ostamalla arpoja, joulukortteja ja adresseja sekä Joensuun klubien yhteisiin talkoisiin ja tapahtumiin osallistumista. Diabetes-kävelytapahtumiin olemme osallistuneet lähes vuosittain, milloin isommalla porukalla, pienryhmissä kuin yksittäisinäkin suorituksina. Yhdessä liikkumista harrastamme viikoittain pelaamalla padelia ja keilaamal-

Ympäristövastuullisuutta rakentamiseen ilman lisäkuluja.

100% KOMPENSOITU

Kuvassa Kantelettaren presidentti Tuula Lavikainen, PDG Pentti Päivinen, ritari Aila Kähkönen ja piirikuvernööri, DG Risto Räty.

Kantelettaren 20 v. taipaleesta kertoivat Liisa Parviainen ja Helena Sihvola.

Lahjoituksen luovuttivat Taina Vatanen ja Tuula Lavikainen. Keskellä lahjoituksen vastaanottanut ylilääkäri Päivi Pölönen.

Pentti Päivinen lyö Aila Kähkösen lions-ritariksi. Kuvassa avustajina toimineet DG Risto Räty ja Kantelettaren presidenttiTuula Lavikainen.

la. Käymme elokuvissa ja taidenäyttelyissä.

Paikallisesti Kanteletar on avustanut vuosittain mm. omaishoitajia, vähävaraisia perheitä, Pohjois-Karjalan näkövammaisia, Hopea ja Siniristiä ja korona-aikana tuimme järjestöjen toiminnan jatkumista. Olemme antaneet stipendejä koululaisille ja nuorisotoimintaan sekä osallistuneet joulupuukeräyksiin. Siis; Monta tapaa tehdä hyvää!

Kantelettaret osallistuvat yhdessä kummiklubi LC Joensuu/jokelaisten kanssa juustonpakkaustalkoisiin

Valion Joensuun meijerillä vuosittain marras-joulukuussa. Juustonpakkaus on vuoden tärkein varainkeräysaktiviteetti. Varoja hyväntekeväisyyteen olemme keränneet myös pitämällä Taideiltoja, arpajaisia, myyjäisiä ja tanssiaisia.

Narikkatuotot olemme lahjoittaneet kokonaisuudessaan Joensuuhun pakolaisina tulleille ukrainalaisille. Ukrainalaisia on avustettu myös agregaattikampanjassa. Hyvän päivän -tapahtumassa Joensuun torilla olimme myymässä makkaraa ja lisäksi yksityi-

set kantelettaret lahjoittivat tavaraa vietäväksi Ukrainaan.

Haasteet ja avuntarve eivät näytä maailmasta loppuvan. On hienoa, että meillä on tällainen järjestö tukemassa ja tuomassa pieneltä osalta hyvinvointia maailmaan.

Tärkeätä on myös klubeissa

tukea jäsenten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja pysäyttää jäsenkatoa.

Teksti: Taina Vatanen

LC Joensuu/Kanteletar

Kuvat Anni Karvinen Jouko Lavikainen Pentti Päivinen

Maansiirtoa Vuodesta 1964

www.maansiirtohuttunen.fi

Lions-ritari

LC Joensuu vietti vuosipäiväänsä 17.01. Joensuun Laulutalolla normaalia klubiiltaa juhlavammin. Klubin presidentti Aki Heikkilä toivotti IPDG Raimo Timoskaisen ja hänen puolisonsa Hilkan tervetulleiksi klubi-iltaan. Tämän jälkeen Joensuu Mieslaulajien Seniorit esittivät neljä loistavaa ja korvia hivele-

vää lauluesitystä, seuraavaksi siirryttiin maittavan illallisen nautintaan. IPDG Raimo luovutti past presidentti Heikki Piiroiselle sekä Mauri Temisevälle edellisiltä toimikausilta 100% klubipresidentin ansiomerkit sekä kaudelta 2022-2023 Erinomaisen klubin kansainvälisen palkinnon; klubille lippu-

Melcotec Sähkötyöt

Puhurikuja 8 80140 Joensuu

Työnjohtaja / työtilaukset 040 503 3239

Hallinto 0458 474 224 melcotec@melcotek.fi

OMANUOHOOJA

ILPO SUUTARINEN 050 560 5922 0400 644 286

Nuohous ja ilmastointikanavat Mittaukset ja säädöt Hormien korjaukset Sisäpiippujen asennus

merkki ja past presidentille pinssi. Illan kruunasi klubin puurtajan Kai Rantatuvan nimittäminen Lions-rirariksi ja Arne Ritari-killan jäseneksi. Saatiinpa kerrankin Kaitsu sanattomaksi vähäksi aikaa!

Pentti Päivinen

LC Joensuu

Parasta paikallista!

aina tuoreena verkossa www.outokummunseutu.fi

Yhteiskuvassa LC Joensuu vuosipäivän osanottajat puolisoineen.

Ritari nimitys suoritettu, vasemmalta presidentti Aki Heikkilä, Kai Rantatupa, IPDG Raimo Timoskainen ja PDG Pentti Päivinen.

Kai Rantatuvan lyönnin Lions-ritariksi suoritti ARtoimikunnan puheenjohtaja Pentti Päivinen. Todistajina toimivat IPDG Raimo Timoskainen ja klubin presidentti Aki Heikkilä.

Juhlivat kantelettaret.

Lieksan leijonat yhdessä

Lieksan LC-klubien yhteistapaaminen Lieksan Vuonislahdessa, Kestikievari Herranniemessä pidettiin 14.9.2022.

Tilasuuttamme kunnioitti läsnäolollaan piirikuvernööri Risto Räty ja LCIF koordinaattori Juhani Kautosen puolisonsa Tuulan kanssa. Tilaisuuteen osallistui kolmesta klubista noin 40 Lionia puolisoineen.

Tilaisuuden alussa kukin klubi piti kokouksensa omissa tiloissaan minkä jälkeen siirryimme saliin yhteistilaisuuteen. Kuulimme piirihallituksen terveiset kuvernööri Riston kertomana ja Melvin Jones ja LCIF terveiset Juhanin puheenvuorossa.

Tilaisuudessa otettiin vastaan juhlallisesti uusi LC-Lieksa ry.n Leijona Risto Kakkinen.

Tilaisuudessa luovutettiin Melvin Jones jäsenyys pitkäaikaiselle LC-Lieksa Korpi-Jaakon aktiiville Jouko Ikoselle.

Tilauuden lopuksi nautimme Lion isännän Tapio Nevalaisen loihtiman herkullisen illallisen. Tämä Lieksan Lionsien yhteinen vuosittain pidettävä juhla on jo vuosien perinne ja mitä mukavin tapa

tavata yhteisen asian puitteissa. Seuraava klubien yhteinen tilaisuus pidetään maaliskuulla 2023.

LC-Lieksan joulukuun klubitapaaminen pidettiin 4.12

Pielisen Erän kodalla Varisvaaralla, missä nautittiin erähenkinen päivällinen. Tilaisuudessa muistimme pitkäaikaisia klubilaisia ja Leijonia Chevronein. Sauli Toimela ja Vesa Kiiskinen 45 vuotta sekä Tapani Huovista 35 vuotta Leijona toimintaa. Tilaisuudessa oli mukana myös klubin ikänestori Aulis Korpelainen 93v ja kuulimme hänen kertomana muistoja vuosien varrelta.

Harri Kiiskinen LC-Lieksa

Diabeetikot leijonien kanssa talkoissa varoja keräämässä virkistystoimintaansa

SILMÄLÄÄKÄRI PETRI TASKISEN VASTAANOTTO

Lisätutkimukset

OCT-TUTKIMUS

(Laajennettu silmänpohjatutkimus)

JÄLKIKAIHIN LASERPOISTO

Lions-järjestöllä on ollut vuoden teemana diabetes, jatkuen edelleen. Asiaan liittyvät valmiiksi suunnitellut tempaukset Joensuussa jäivät pandemian aiheuttamien rajoitusten takia toteutusta vaille keväällä 2022. LC Joensuu/ Pielisjoki kohdisti vuoden 2022 palveluaktiviteettinsa Joensuun Seudun Diabetes ry:lle, johon kuuluu 5 yhdistystä alueella. Jäseniä on kaikkiaan noin 700.

Klubin aktiviteetteihin on kuulunut syyskaudella varainkeruu talkoilla lahjapakkauksia tehden juustoista Va-

lion Joensuun tehtaalla jo 17 vuotta. Kun klubin talkoovastaava Eero Bogdanoff kävi syksyllä -22 asiaa esittämässä ja pyysi järjestöä mukaan talkoisiin, kertoi pj. Hillevi Invenius aluksi epäilleensä, saisiko porukkaa mukaan talkoisiin.

"Ainutkertainen tämä kokemus oli, erilaista vaihtelua tavanomaisuuden sijaan toiminnassamme. Osallistujien määrä yllätti", Invanius kiteyttää. Sihteeri Tuija Tuominen piti lähes kuukauden jatkunutta tempausta kuntotestinä. "Miten hyväkuntoisia

olemmekaan, oli yllättävää". Ryhmä lioneita ja biabeetikkoja kokoontui ahertamaan maanantaisin ja torstaisin kahteen vuoroon klo 9-15. Kunkin vuoron välillä pidettiin lämpimässä tilassa kahvitauko täytettyjä reissumiehiä nauttien. Näiden välipalojen kustannusten jälkeen jäi lahjoitettavaa 5000 euroa. ”Yhdistys suunnittelee lahjoituksen käyttöä osana jäsentensä virkistystoimintaan. Kesäretki on harkinnassa, ehkä Valamoon Heinävedelle”, kertoo Invanius.

Alpo Nevalainen

Shekin luovutustilaisuus 19.1.2023 Joensuun Seudun Diabetes ry toimistolla. Vas. past.pres.Timo Räsänen kättelee pj. Hillevi Invaniusta (4.vas.), pres. Unto Hyvärinen, talkoovastaava Eero Bogdanoff ja oikealla diabetes seuran sihteeri Tuija Tuominen.

LC-Lieksa ry.n uusi jäsen Risto Kakkinen puolisonsa kanssa. Uuden jäsenen jäsenlupauksen vastaanottivat kummi Vesa Kiiskinen (vas.) piirikuvernööri Risto Räty (oik.) ja LC-Lieksa ry.n presidentti Harri Kiiskinen.

Aulis Korpelainen LC-Lieksa ry.

Lion Jouko Ikonen vastaanottamassa MJF jäsenyyttä, minkä luovuttivat Juhani Kautonen ja Risto Räty. Joukon vierellä LC-Lieksa Korpi-Jaakon presidentti Lea Nuutinen.

Tilaisuudessa muistimme pitkäaikaisia klubilaisia ja Leijonia Chevronein.

Lähes 60 vuotta

Lions toimintaa Kesälahdella

Horkkanotkoon 9-väyläisen frisbeegolfradan vuonna 2015, joka valmistumisen jälkeen luovutettiin Kiteen kaupungille. Tähän hankkeeseen saimme avustusta Arne Ritari -säätiöltä. 2022 kesällä kaupunki laajensi radan 18-väyläiseksi ja klubimme raivasi uudet väylät maastoon. Uusi rata oli valmis syyskuun alkupuolella ja avaus kilpailu pidettiin14.9.2022.

Lions Club Kesälahti perustettiin 17.8.1964 ja Charter Night pidettiin 28.11.1964. Klubissa on tällä hetkellä 32 jäsentä ja edelleen toiminnassa on mukana kaksi perustajajäsentä. Kuluvalla kaudella klubin presidenttinä toimii Harri Ivanoff ja sihteerinä Janne Toivanen.

Paikallisia varainhankinta- ja palveluaktiviteetteja.

Pitkään jatkuneen klubitoiminnan aikana olemme ehtineet tehdä monenlaisia aktiviteetteja. Pitkäaikaisena varainhankinta projektina klubi järjesti kevätmessuja joka toinen vuosi noin kolmenkymmenen vuoden ajan, viimeiset messut pidettiin 2018 toukokuussa. Toinen pitkään mukana ollut varainhankinta keino on aurauskeppien pystytys, joka jatkuu edelleen. Kilometrit ovat pienentyneet vuosien saatossa ja nyt keppejä pystytetään enää kolmelle paikallistielle. Olemme myös pitäneet huutokauppoja, joissa on myyty klubimme jäsenien valmistamia rakennuksia, leikkimökkistä ja grillikotaan. Kun pitkään mukana olleet aktiviteetit ovat vähentyneet tai loppuneet, ne on korvattu uusilla. Muutaman vuoden ajan olemme tehneet jätkänkynttilöitä ja kauralyhteitä

joulumyyntiin, lisäksi runsaslumisina talvina on riittänyt lumenpudotusta katoilta.

Klubimme avustusten

kohteena ovat olleet vanhusten lisäksi paikalliset lapset ja nuoret. Teemme yhteistyötä lapsi- ja nuorisotyötä tekevien organisaatioiden kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme avustaneet MLL:n paikallisyhdistyksen toimintaa eri

projekteissa, muun muassa Summer Bay Rocks! -bändikurssia ja nuorten sählykerholle on hankittu suojalaseja sekä muita pelitarvikkeita. Koululaisille olemme jakaneet stipendejä jo vuosikymmenien ajan.

2012 syksyllä aloitimme rakentamaan laavua Pitkälammen harjumaisemaan ulkoilureitin varrelle, valmiiksi laavu saatiin 2013 toukokuun lopussa. Laavu ja nuotiopaikka on ollut ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Polttopuiden säilyttämistä varten rakennettiin myöhemmin myös katos. Olemme huolehtineet laavun polttopuuhuollosta tekemällä vuosittain pilkkeitä pinoon ja katokseen, tänäkin syksyn pilkkeitä syntyi pitkä pino. Tarpeita jäi vielä tulevan kevään talkoisiinkin.

Olemme olleet mukana paikallisten yhdistysten kanssa järjestämässä joulunavaus tapahtumaa useampana vuonna, klubi on vuokrannut LC Punkaharjulta soppatykkiä ja keittänyt riisipuuron tapahtumaan. Puuro on ollut

maksuton, muuta halutessaan on voinut laittaa vapaaehtoisen maksun lippaaseen ja yleensä olemme saaneet kulut katettua.

Olemme järjestäneet vanhuksille joulun alla puurojuhlia paikallisissa hoitolaitoksissa jo vuosikymmenen ajan. Vuosien ajan olemme itsenäisyyspäivän aamuna käyneet sytyttämässä kynttilät Kesälahden kirkon sankarihaudoille. Itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona olemme sytyttäneet Kesälahden kirkon sankarimuistomerkille ulkotulet ja jouluaattona edesmenneiden lionien haudoille kynttilät.

LC Punkaharjun kanssa olemme vuorovuosin lukeneet äänilehteä. LC Punkaharjun organisoima äänilehden luku on heidän klubissa alkanut 1995 ja Kesälahden klubi tuli lukutoimintaan mukaan 2010 luvulla. Näkövammaisten äänilehtipaketilla on noin sata tilaajaa.

Klubin täytettyä 50- vuotta, hankimme tarvikkeet ja rakensimme Kesälahden

H- piiri sai 15000 US dollarin avustuksen LCIF:lta sotaa paenneiden ukrainalaisten avustamiseen. Keski-Karjalaan on saapunut paljon tilapäistä suojelua tarvitsevia ukrainalaisia. Ennen joulua klubimme oli Kesälahdella järjestämässä avustusrahoilla hankittujen ruoka- ja muiden tarvikkeiden pakkaamista ja jakelua. Jaoimme ukrainalaisille perheille 46 ruokakassia, se vilpitön kiitos, jonka saimme osaksemme, tuotti hyvää mieltä meille avustuksia jakaneillekin.

Yhteistä tekemistä

Klubissamme on useita kalastuksen harrastajia, joten olemme useasti osallistuneet leijonien pilkkikilpailuihin niin piiri- kuin suomenmestaruus tasolla, yleensä kilpailuista on lähtenyt mukaan pöydän täydeltä palkintoja. 2016 järjestimme Lions SM- pilkkikilpailut Puruvedellä. Naapuri klubien kanssa olemme järjestäneet yhteisiä pikkujouluja ja olemme osallistuneet yhteisellä kirkkovene miehistöllä Punkaharjun Retkisoutuun. Useampana kesänä olemme saaneet julkista näkyvyyttä Lions- toiminnalle Kesälahden muikkumarkkinoiden liikenteenohjauksessa ja tätä aktiviteettia tulemme jatkamaan tulevinakin vuosina.

KAHVIO Outolamminkatu 1

ma, ke ja pe klo 8-19.30 ti ja to klo 7-19.30 la klo 11-17

Meiltä myös tilauksesta pitopalvelua!

Raisa 045 887 3000 p. 013 552 182

www.raisatuuli.fi raisatuuli@telemail.fi

Facebookista näet ajankohtaiset asiat!

Sisällä Ulkona

Liikkuen

Aina

Venytellen

Ihanne

Mikä sana muodostuu motostamme!?

Soita p. 013 224 087, kerro SANA ja varaa aika: liikunta tai hoito -> SAAT LISÄEDUN kertaostosta!

HyvänOlon Talo, Yliopistokatu 15, Joensuu www.fysioterapiasulavi.fi

YMPÄRI VUODEN

LCIF avustus ruokakassien pakkaajat yhteiskuvassa.

Polttopuiden teko vaatii myös evästä, talkoolaiset makkaran paistossa laavulla.

Ruokakassin saanut ukrainalainen pariskunta ja heidän Ludvig koiransa.

LC Savonranta toimii ja saa uusia jäseniä

Savonrannan klubissa iloitaan jäsenmäärän kasvusta. Vuoden 2022 alusta lukien uusia jäseniä klubiin on liittynyt neljä. Toki iloa hieman himmentää se, että perälauta ei ole pysynyt kunnolla kiinni. Yksi jäsen on päässyt karkaamaan. Plussan puolella kuitenkin mennään.

Aktiviteeteista tärkein viime vuosina on ollut Savonranta-päivän järjestäminen. Savonranta-päivää vietetään vuosittain heinäkuun alkupuoliskolla. Tapahtumapaikaksi on vakiintunut vierasvenesatama. Päivän järjestäminen on melkoinen ponnistus pieneltä aktiiviselta porukalta.

Savonrannan yrittäjät ovat tarjonneet paistetut muikut ilmaiseksi koko juhlivalle yleisölle. Muikkupannun vieressä on tonkka, johon saa jättää vapaaehtoisen maksun muikuis-

ta, jos niin haluaa. Klubin naiset ovat leiponeet maistuvaa kahvileipää ja huolehtineet kahvinkeitosta. Martat ovat paistaneet vohveleita. Viime kesänä ukrainalaiset myivät leipomiaan ukrainalaisia herkkuja. Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa, jonka järjestämisestä on pääasiassa vastannut savonlinnalainen yritys Aktivity Maker.

Viime kesänä Savonrantapäivän arpajaisten päävoiton, sähkökäyttöisen moottorisahan, voitti oman paikkakunnan 14-vuotias koululainen. Lasten arpajaisten lohtuvoittoina olleet pehmolelut olivat toivottuja. Joitakin lapsia tuli ostamaan arpoja tarjoten viiden euron seteliä sanoen: ”Ei tarvitse tulla mitään voittoa, haluan vaan lohdutusta”.

Muita klubin aktiviteetteja ovat äitienpäivä- ja isänpäiväkonserttien järjestäminen.

Nämä ilmaiskonsertit ovat koonneet paljon kuulijoita niin Tapahtumatalo Sampolaan kuin Savonrannan seurakuntakodille.

Kirpparilla varoja toimintaan

Palveluja täytyy jotenkin rahoittaa. LC Savonrannan paras aktiviteetti on kirpputorin pitäminen avoinna kahtena päivänä viikossa - tiistaina ja lauantaina. Leijonat toimivat vuorotellen vapaaehtoisina myyntitiskin takana.

Kirpparin tilat ja tavarat ovat Savonrannan Toimintakeskuksen omaisuutta. Leijonat huolehtivat tavaroiden myymisestä ja kirpparin siisteydestä. Saadut tulot puolitetaan Toimintakeskuksen kanssa. Hyvin on yhteistyö toiminut.

Myös Savonrannan Salen pullonpalautusautomaatin

vieressä sijaitseva palautuslipukkeiden keräyslaatikko on tuottanut mukavasti euroja. Joulumyyjäistenkin järjestämisestä kertyy hieman tuloja, vaikka menojakin on.

Ympäristön hoitoa ja haittalajien

torjuntaa

Yksi tulolähde on tienvarsien siistimistalkoot. Savonlinnan kaupunki osoittaa siistittävän alueen. Työ tehdään talkoilla isolla porukalla muutaman päivän aikana. Viime kesänä saatiin suuri apu ukrainalaisista tilapäistä suojelua vailla olevista äideistä ja lapsista, jotka iloiten auttoivat kahvija makkarapalkalla. Heinäkuussa järjestettiin haittalajien kitkemistalkoot.

Torin ympäriltä poistettiin lupiineja juurineen, Vuokalan myllyn ympäristöstä kitkettiin jättipalsamia. Torilla jär-

jestettiin värjäysnäytös, jossa lupiininkukilla värjättiin paikallisen lampurin tuottamaa villalankaa.

Toiminnan tuotoista riittää myös vähäosaisille

Maaliskuussa avustettiin ruokalahjakortein paikkakunnalle saapuneita tilapäistä suojelua vailla olevia ukrainalaisia. Lahjakorttien keräyskampanjaan osallistui myös muita yhdistyksiä sekä yksityisiä.

Jouluna avustettiin rahalahjalla yhtä lapsiperhettä sekä diakonian kautta jaettiin joulukinkkua kymmenelle yksin asuvalle tai muuten huonossa sosiaalisessa asemassa olevalle. Ukrainaan päätettiin hankkia generaattori.

Koulun päättyessä muistettiin koululaisia stipendein. Kesän aikana järjestettiin lapsille kolmipäiväinen

sporttileiri Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Samanlainen leiri järjestettiin joulun alla itsenäisyyspäivän tienoilla. Leirimaksuun lapsen huoltajat osallistuivat 50 €/ lapsi, loppuosan leirimaksusta maksoi klubi. Näihin lastenleireihin klubi sai avustusta Sirkka ja Siiri Konttisen perintövaroista.

Vuosi huipentuu aina jouluaaton hartaukseen, jonka Savonlinnan seurakunta järjestää Savonrannan kappelissa. Hartauksen jälkeen viedään kynttilöitä haudoille. Opettaja Elsa Koposen haudalla sytytetään kynttilät ja lauletaan yhdessä Elsan sanoittama laulu ”Tuikkikaa, oi joulun tähtöset”. Tämän jälkeen onkin mukava siirtyä hyvällä mielellä oman joulun viettoon.

Raija Heikkilä LC Savonranta

Arne Ritari -säätiö

Arne Ritari-stiftelsen

Suomalaisen

lionstyön tukena

Stöder det finländska lionsarbetet

Suomen Lions-liitto ry Arne Ritari -säätiö Finlands Lionsförbund rf

Arne Ritari -säätiö

Arne Ritari -säätiö on perustettu Kuvernöörineuvoston päätöksellä 1986 tukemaan ja edistämään Suomen lions-klubien hyväntekeväisyyteen johtavia aktiviteetteja. Säätiön tarkoituksena on myös vaalia Suomen lionstoiminnan kummin, Arne Ritarin, elämäntyötä maamme lionstoiminnan perustajana.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien omille ja yhteisille piiri- tai liittotason aktiviteeteille. Tämän kauden aikana H-piirin klubeista ainoakaan ei ole vielä hakenut apurahoja mihinkään aktiviteettiin.

Säätiö rahoittaa toimintaansa vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muullakin tavoin. Säätiöllä on oma adressi, jota voi tilata piirin AR-toimikunnan puheenjohtajalta joko nettitilauksena, sähköpostilla tai puhelimitse. Adressi soveltuu niin suruvalitteluun kuin myös erilaisiin onnitteluihin, adressi luovutetaan 10 €:n lahjoitusta vastaan ja sitä klubit voivat markkinoida myös ulkopuolisille henkilöille. Piirikuvernööreillä on myös adresseja mukana klubivierailuilla, tällöin vältytään postituskuluilta.

Säätiön kautta klubeilla on mahdollisuus palkita ansioituneita jäseniään arvostetuilla Lions-Ritari- ja Pro Ritari nimityksillä. Näitä nimityksiä klubien kannattaa hakea aina kun jäsenen huomioimiseen on aihetta, niillä voidaan juhlistaa myös klubin vuosijuhlia. Tällä kaudella kolmelle ansioituneelle leijonalle on myönnetty Lions-Ritarin arvo, jokaisesta klubista varmasti löytyy leijona, joka on nimityksen ansainnut. Klubit voivat hakea myös AR – säätiön ansiomerkkejä tai standaaria ansioituneille jäsenilleen heidän toimistaan AR-säätiön hyväksi.

H-piirin AR-toimikunnan muodostavat Pekka K. Vatanen LC Tuupovaara, Ari Lybeck LC Savonlinna/Sääminki, Marko Haverinen LC Kesälahti ja Pentti Päivinen LC Joensuu. Toimikunnan jäsenet tulevat mielellään kertomaan AR-säätiön toiminnasta klubien ja lohkojen kokouksiin, samalla voimme kertoa apurahojen hakumenettelystä.

H-piirin www-sivuilta löytyy lisää luettavaa AR-säätiön toiminnasta.

Pentti Päivinen LC Joensuu

H-piirin AR-toimikunnan puheenjohtaja

Seitsemän uutta lionia

LC Outokumpu/Kupariin

LC Outokumpu/Kuparin leijonien puolisoista seitsemän on liittynyt klubin varsinaisiksi jäseniksi. Puolisoiden jäseneksi liittymisestä on keskusteltu klubissa jo pidemmän aikaa ja viime kauden lopulla asia eteni jäsenäänestykseen.

Silloin myös päätettiin, että uusien lionien virallinen vastaanotto järjestetään kauden 2022-2023 ensimmäisen kokouksen yhteydessä elokuussa. Aikaisemmin klubissa on ollut vahva ja sitoutunut puolisotoiminta, joka on useasti palkittu myös H-piirin parhaana. Puolisot ovat tehneet vapaaehtoista, aktiivista pal-

LC Outokummulle

60 -vuotishistoriikkikirja

Outokummun Lions Klubin historiikkityöryhmä: Eero Rauhamäki, Martti Liimatainen, Osmo Könönen ja Aimo Laasonen työsti klubin 60- vuotis-historiikkikirjan, joka valmistui lokakuun lopussa 2022. Kirja on kovakantinen A 4-kokoinen, 217 sivuinen , sisältäen 99 valokuvaa. Kirjan kirjoittajana Aimo Laasonen. Yksi kirja luovutetettiin Outokummun Kirjastoon 24.11.2022.

velutyötä yhdessä leijonien kanssa jo vuosikymmeniä erilaisissa tapahtumissa. Keväällä katsottiin, ettei päällekkäistehtäviä ja -kuluja kannata jatkaa, vaan yhdistetään toiminnat.

Ensimmäiset naisjäsenet liittyivät klubiin keväällä

2016. Tämän kauden alussa klubissa oli neljä naisjäsentä ja nyt puolisoiden liityttyä kymmenen, yhden menehdyttyä. Kokonaisjäsenmäärä on 25. Palvelutoiminta klubissa jatkuu entistä vahvempana ja suurin muutos toimintaan lienee, että uudet lionit lisäävät käsipareja klubin eri tehtäviin.

Auttamalla teet hyvää

Alle kilometri Jukolanportilta!

Lounas 10.00–13.30

Masterintie 3, 80710 Lehmo Avoinna ma–pe 8–14.30 info@aiho.fi

Lions-piiri 107-H

Uudet leijonat yhteiskuvassa. Kuva Jouko Hirvonen

Vasemmalla H-piirin lions-neuvontavastaava PDG Pentti Päivinen ja klubipresidentti Ari Karjalainen sekä uudet leijonat kummeineen. Kuva Jouko Hirvonen

Aimo Laasonen luovuttaa historiikkikirjan Outokummun kirjaston Alueinformaatikko Elina Niemelle.

RAVINTOLA PEDRO

Maukasta Tex-Mex ruokaa!

KITENET tärkeällä asialla

Olavinkatu

Puh. 015-51830

WWW.pietarikylliainen.fi

Amaranthaceae • Revonhäntäkasvit

Apteekkihoitola AMARANT

www.kuvajaaani.com

Hyvän olon hetki itsellesi

SKY-kosmetologin palvelut: kasvo-, jalka- ja käsihoidot. Noljakan apteekin etuasiakkaille hoidoista -10% ja kaikille hoidon yhteydessä kosmetiikkatuotteet -10%

Ajanvaraus:

http://www.noljakanapteekki.fi/apteekkihoitola-amarant tai soittamalla 029 3400 690

Apteekkihoitola Amarant on Noljakan apteekin

yhteydessä: Pilkon citymarket, linjatie 2, Joensuu

LC Joensuu Puukello järjesti yhdessä LC Carelian, LC Kontiolahden ja LC Höytiäisen kanssa KITENET-tapahtuman Lehmon koulun neljäsluokkalaisten vanhempainillassa 28.09.2022. Yksi hankkeen tavoitteista on ennaltaehkäistä netissä tapahtuvaa kiusaamista.

Tapahtumaan osallistui noin 40 henkeä koostuen oppilaiden vanhemmista, opettajista ja LC klubien jäsenistä. Ennen varsinaista esitystä osallistujat nauttivat klubien tarjoaman kahvituksen.

Illan vetäjänä toimi LC Puukellosta Pirjo Tolonen esittäen liiton tarjoamaa videomateriaalia aiheesta. Vanhempien keskustelulle aiheesta oli varattu myös paljon aikaa ja vilkasta keskustelua ryhmissä syntyikin.

Vanhemmat kokivat tärkeäksi jo toisten vanhempien tapaamisen. On tärkeää, että

vanhemmat ovat yhteydessä toisiin vanhempiin. Asioita voi selvittää myös vanhempien kesken.

Iltaan oli saapunut vieraisille myös Pohjois-Karjalan sovittelutoimiston johtaja Minna Kosonen. Hän kertoi, että sovitteluun tulee toisinaan myös koulukiusaamistapauksia. Sovittelumenettely on aina vapaaehtoista molemmille osapuolille.

Ennen kiusaaminen päättyi, kun lähdit pois kouluympäristöstä ja laitoit kotioven kiinni, Kosonen sanoi. Mutta nyt kun se jatkuu netissä, siitä ei pääse oikeastaan ikinä irti. Todettiin, että se tekee kiusaamisesta entistä raastavampaa.

– Meidän kaikkien aikuisten tehtävä kotona ja koulussa on kasvattaa meidän lapsia, olla valveutuneita ja mukana. Puuttuminen on tärkeää, koska muuten asioista voi

jäädä jälkiä, jotka vaikuttavat vielä aikuisiälläkin, sanoi kasvatusohjaaja Ulla Määttänen Lehmon koululta.

Hän kertoi kiinnittäneensä huomiota myös lasten kaveripulmiin. Lapset kokevat ulkopuolisuutta ja yksin jäämistä. Monesti tytöillä on porukoita, ja joku voi jäädä siitä porukasta ulkopuoliseksi. Onneksi oppilaat ovat tosi matalalla kynnyksellä tulleet ottamaan hihasta ja kertoneet, että meillä on nyt tällainen asia, jota ei saada selvitettyä.

– On hyvä, että täällä oli useampia toimijoita saman asian ympärillä, totesi vanhempainiltaan osallistunut Mika Laasonen. Hän koki tilaisuuden tärkeäksi. Laasosilla lapsen kuulumiset kysytään joka päivä ja pyritään siihen, että lapsen on helppo kertoa kotona kaikista asioistaan.

Kevätkauden 2023 KiTeNet- seminaari keskittyy tilannekatsaukseen klubien ja viestinnän onnistumisesta, valtakunnallisen vanhempainillan järjestämiseen yhdessä klubien kanssa 21.3 ja paikallisten tapahtumien järjestämiseen.

ma–pe 9–19

KiTeNet-Webinaari lioneille 24.1. 2023 klo 18.00

la 9–17

KITENET-aktiviteettimme – tavoitimme tuhansia? mutta miten?

Linkki ilmoittautumiseen:

p. 029 3400 690

https://attendee.gotowebinar.com/register/9022339957653281878

Tervetuloa- paljon tavoitettu vanhempia CC Heikki Mäki.

Miten olemme onnistuneet vanhempainilloissa ja viestinnässä?

Kevään ohjelma ja klubien roolit! Seuraava kausi?

Valtakunnallinen vanhempain webinaari ja klubien ratkaiseva rooli siinä!

Vanhempainiltojen toteutuksen saloista- innostusta kevääseen

Kysymyksiä ja vastauksia

Alustajina: Heikki Mäki, Raimo Sillanpää, Hannu Anttonen, Johanna Arho-Forsblom

Kysymyksiä voi lähettää etukäteen osoitteella hpsantto@gmail.com.

PAIKALLINEN GENELEC PREMIUM KAUPPIAS - OSTA SUOMALAISTA

15, 57130 Savonlinna

, myynti@pietarikylliainen.fi

KITENET-tapahtuman Lehmon koululla Kontiolahdessa 28.09.2022 avasi LC Puukellosta Pirjo Tolonen.

Ukrainalaiset ja myanmarilaiset Lions Clubin järjestämässä puurojuhlassa

Tiistaina 13.12. kokoontuivat Juukaan asettuneet Ukrainan pakolaiset yhdessä LC Juuan jäsenten ja puolisoiden kanssa yhteiseen puurojuhlaan lukion ruokalaan. Yhteensä noin 50 henkilön joukkoon liittyivät myös neljä lukiossa opiskelunsa aloittanutta myanmarilaista nuorta.

LC Juuan puolisot olivat häärineet keittiöissään niin, että tarjolla oli perinteistä riisipuuroa, monenlaista soppaa, kinkkua, karjalanpiirakkaa ynnä muuta sekä ruokajuomia moneen makuun.

Jälkiruokana saatiin nauttia kahvia ja herkullista jouluhalkoa.

Einesten nauttimisen lomassa kuulimme koskettavia esityksiä vieraittemme kotimaastaan lähtemisen vaiheista ja syistä. Ukrainalaiset olivat järkyttyneitä sodan vuoksi, ja heitä huoletti Ukrainaan jääneiden perheenjäsenten ja muiden sukulaisten tilanne. Kaikissa puheenvuoroissa kuultiin kiitollisuus suomalaisten auttamishalusta, juukalaisten tuesta ja ystävällisestä suhtautumisesta sekä lasten

ja nuorten koulunkäyntimahdollisuudesta.

Ukrainalaiset toivat esille halunsa työllistyä. Muutamat olivat onnistuneet saamaan työpaikan, mutta moni etsii vielä työtä.

Juuan lukioon tulleet myanmarilaiset opiskelijat kertoivat tulonsa syyksi kotimaassaan käynnissä olevan sisällissodan. He kertoivat myös opintosuunnitelmistaan.

Vieraat pyysivät kertomaan Lions-toiminnasta: Lions-järjestö on maailmanlaajuinen

Kirjosiepoille ja tinteille koti

LC Tohmajärven leijonat tehtailivat pikkulinnuille uusia koteja Tohmajärven sivistyskeskus Ahjossa yhtenä lauantaina. Kymmenkunnan leijonan työtahti oli kova, sillä uusi linnunpönttö valmistui kolmen minuutin työvauhdilla. Pönttöjä myyntiin tuli kerralla 60 kappaletta.

LC Tohmajärven presidentti Arvi Pulkkinen kertoo, että lähtökohta pönttötalkoille oli, että sitä kautta saadaan kirjosieppoja ja tiaisia pihapiireihin.

– Pöntöt tehtiin ihan mit-

tatilaustyönä kirjosiepoille ja tiaisille. Kirjosieppo sopii sisään pönttöön 32 millimetrin reiästä ja hömötiainen 26 millimetrin reiästä, Pulkkinen toteaa.

Sen lisäksi, että pönttötalkoot olivat ympäristö- ja luontoteko, klubi kerryttää pönttöjen myynnillä lasten ja nuorten stipendikassaa. Kauppa kävi jo etukäteen.

– Tämä pönttötalkoo oli klubillemme uusi aktiviteetti.

Suunnitteilla on myös vastojen ja kauralyhteiden tekoa ja myyntiä.

Yli 20

Harri Hukka Erikoishammasteknikko

– Klubimme leijonat ovat todella aktiivisia. Viime vuonnakin leikkasimme kuusiaitoja, istutimme kuusentaimia, raivasimme frisbee-golfrataa sekä kunnostimme arboretum-puulajipuistoa vain muutamia aktiviteetteja mainitakseni, Pulkkinen selvittää.

Tälle keväälle ajoitettu linnunpönttötalkoo saa Arvi Pulkkisen mukaan jatkoa tulevinakin keväinä.

– Nyt kun on päästy hyvään vauhtiin, niin ei tätä intoa voi pysäyttää, presidentti toteaa.

uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton hyväntekeväisyysjärjestö, joka tuo apua sitä tarvitseville ihmisille. Lions-toiminta on palkatonta vapaaehtoistyötä. Sitä tehdään lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten, perheiden ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät julkisin varoin hoitamatta. Klubit keräävät varat avustuskohteisiin-

sa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Juuassa tällaisia tapahtumia ovat mm hirvihuutokauppa, Ellintaitomessut, palvelukartta-julkaisu, myös Mualismourut ovat kuuluneet näihin tapahtumiin.

Aiemmin joulukuun alussa jaettiin ukrainalaisperheille kansainvälisen leijonajärjestön rahoittamat ruoka-avustukset. Lisäksi LC Juuka lahjoitti rahaa keräykseen, jolla Suomen LC klubit hankkivat muun muassa 122 aggregaattia kouluille ja päiväkodeille Ukrai-

naan.

Ellintaitomessujen tuotosta jaettiin jouluviikolla 18 ruokakaupan lahjakorttia juukalaisiin koteihin sekä tuettiin lukiolaisten leirikoulumatkaa.

Reippaitten ukrainaislaulujen jälkeen puolisot jakoivat jouluaiheisia paketteja aikuisille ja erityisesti lapsille.

Yhteinen ilta oli mukava kokemus puolin ja toisin. Erinomaiset paikalliset tulkit mahdollistivat keskustelun yhteisessä illassa.

Heimo Lehikoinen

107-H -piirin ja III alueen 1. lohkon PILKKIKILPAILUT la 11.3.2023 Kiteellä, Heinäjärvellä Kokoontuminen Rantapirtille, os. Kantosyrjäntie 5, Kitee

Aikataulu:

9.00 Aamukahvit ja kilpailuohjeet

9.30 Siirtyminen jäälle

10.00 –13.00 Pilkkiminen

13.00 Siirtyminen Rantapirtille

13.30 Punnitus, lounas ja jälkiruokakahvi

14.00 Palkintojen jako ja arpajaiset

Ilmoittautuminen ke 8.3.2023 mennessä

Jouko Väistö, jouko.vaisto@pp.inet.fi tai puh. 040 5407728.

Ilmoita klubin ja osallistujien nimet.

Maksut LC Kitee/Ilmarisen tilille

Sarjat: Naiset, miehet ja joukkue (3 henkilöä). Osallistumismaksu 30 euroa/henkilö, sisältäen kahvit ja ruokailun. Ei erillistä joukkuemaksua.

Tervetuloa pilkkimään kirkasvetiselle Heinäjärvelle!

Jälki-ilmoittautuneet käteisellä kilpailupaikalla.

Täyden palvelun LVI-liike jo vuodesta 1979.

Täyden palvelun LVI-liike jo vuodesta 1979.

Lionstoiminta näkyy katukuvassakin monella tavalla. Kerimäellä se tuli hyvin näkyviin viime syksynä, jolloin LC Kerämäki/Puruvesi jakoi lionsien Hyvän päivän merkeissä sata heijastinta kauppojen edessä.

Heijastintempaus on vain yksi monista aktiviteeteista, joita Kerimäen klubit kauden mittaan toteuttavat. Vapaaehtoistyön määrä on mittava.

-Ynnäilin viime kauden raporteista klubilaisten vapaaehtoistunteja ja niitä oli kertynyt yhteensä 1182, LC Kerimäki/ Puruveden pitkäaikainen jäsen ja edellisen kauden presidentti Jyrki Lehtinen kertoilee.

Lions Clubs International tunnetaan maailman suurimpana palvelujärjestönä. Järjestön paikallinen ulottuvuus oli kuitenkin yksi keskeinen syy siihen, miksi Jyrki Lehtinen lähti lionstoimintaan mukaan vuonna 1994.

– On jokin sisäänrakennettu halu auttaa kanssaihmisiä, joiden elämä ei aina ole helppoa.

– Leijonatoiminnassa annetaan ennen kaikkea aikaa ja apu kohdistuu suurimmaksi osaksi omalle paikkakunnalle, ensisijaisesti lapsille, nuorille ja vanhuksille, Lehtinen perustelee osallistumistaan.

Muualta muuttaneena hän kertoo saaneensa leijonatoiminnan kautta nopeasti laajan ystäväverkoston ja päässeensä sisälle kerimäkeläisyyteen.

– Enemmän tässä on itse saanut kuin antanut. Kun esimerkiksi viime talvena oltiin

-Enemmän tässä on itse saanut kuin antanut.

talkoilemassa lasten hiihtokilpailuissa, tuntui aika hyvältä, kun mukana oli iso joukko lapsia, vanhempia ja isovanhempia.

Johtoajatuksena hyväntekeväisyys

Klubin nykyinen presidentti Kari Kapanen arvelee, että jotkut saattavat nähdä leijonatoiminnan jotenkin elitistisenä ja byrokraattisena touhuna, mutta hän painottaa johtoajatuksena olevan hyväntekeväisyys.

– Toki jäsenten sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää, mutta vapaaehtoistyön merkittävä tuntimäärä kyllä kertoo, mistä on kyse. Hallintokulut on tarkasti eriytetty ja aktiviteeteilla hankittu raha menee suoraan erilaisiin avus-

tuksiin, Kapanen painottaa. Jyrki Lehtinen vahvistaa, että jäsenistö on hyvä poikkileikkaus kerimäkeläisiä taustoista riippumatta. Klubien avoimuudesta kertoo sekin, että klubissa on jo useita naisjäseniä.

Puruvesi näkyviin Leijonat suorittavat mielellään ympäristötekoja. Viime syksynä sahat pistettiin Kerimäellä soimaan Tavisalon tien varressa, missä näkymä

Puruvedelle oli päässyt tureutumaan.

Ensimmäinen mittavampi raivausurakka samassa paikassa tehtiin kaksi vuotta sitten, jolloin risut hyödynnettiin lämmityshankkeena.

– Oli ilo seurata ohiajavia kulkijoita, kun he selvästi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

Tulivatpa jotkut kiittämäänkin, että nyt tehdään arvokasta työtä kaikkien hyväksi, LC Kerimäki Puruveden palveluja työtoimikuntaa vetävä Pek-

ka Hanikka iloitsee. Leijonatoiminnalla kerätään varoja myös kansainväliseen avustustyöhön. Hyvä esimerkki löytyy läheltä; on ollut aika auttaa ukrainalaisten pakolaisia.

Joitakin vuosia sitten Kerimäellä aloitettiin myös avustaminen hautaansaatoissa. Palvelulla on ollut kasvava kysyntä.

Juttu rakennettu Puruvesi -lehdessä julkaistun toimittaja Jari Silvennoisen jutun pohjalta.

Hyvän Päivänä Savonlinnassa tehtiin yhdessä hyvää

Meillä Savonlinnan leijonilla on vahva halu tehdä hyvää. Hyvän Päivän tarkoituksena 8.10.2022 on kiinnittää huomiota lionien vapaaehtoiseen palvelutoimintaan ja mahdollisuuksiin lisätä yhteistä hyvinvointia.

Lionsklubit LC Savonlinna/Linnatar ja LC Savonlinna Sääminki yhdistivät voimansa paikkakunnan Hyvän Päivän tapahtumassa perjantaina 7.10.2022. Paikallisessa Citymarketissa järjestettiin

mahdollisuus ostaa erilaisia kuivatarvikkeita, hygieniatuotteita ja taloustavaroita. Lionsklubin aktiviteetin avulla autoimme paikkakuntalaisia yhteistyössä Sosterin sosiaalitoimen, Työpaja Telakan ja Savonlinnan seurakunnan diakoniatyön kanssa. Yhteistyökumppanimme jakoivat lahjoitetut tavarat niitä tarvitseville.

Koko päivän kaupassa hyörivät iloiset leijonat kahdesta eri klubista sujuvassa

yhteistyössä yhteisellä tavoitteella. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut ja jo heti tapahtuman jälkeen aloitettiin jatkosuunnitelmat tämän yhteisen aktiviteetin jatkon varmistamiseksi. Yhdessä toteutetut tempaukset tuovat myös paikkakunnan klubilaiset lähemmäksi toisiaan.

LC Savonlinna/Linnatar

”On jokin sisäänrakennettu halu auttaa kanssaihmisiä”

Leijonien Hyvän Päivän merkeissä LC Kerimäki/Puruveden Eeva Lehtinen, vasemmalla ja Jyrki Lehtinen ojensivat heijastimet Sirpa ja Arttu Kettuselle.

Viime syksynä leijonat järjestivät raivaustalkoot Tavisalon tien varressa. Kuvassamme Jarkko Turunen, Raimo Silvennoinen, Helena Jantunen, Pekka Hanikka, Risto Silvennoinen, Olli Tervonen, Esko Saunila ja Raija Tervonen huilitauolla.

Risto Silvennoinen osallistui raivaustalkoisiin Koli-koiran kanssa.

Irina Snellman tiedotussihteeri

LC Savonlinna/Linnattarien Tiina Raninen ja LC Savonlinna/Säämingin Elina Heikkonen olivat omalta osaltaan järjestämässä Hyvän Päivän tapahtumaa Savonlinnassa.

Työn touhussa Kaija Früchtenicht ja Johanna Kopra, LC Savonlinna/Linnatar.

Nokipannukahvit ja vossikka-ajelu sävyttivät LC Rantasalmen 60-juhlaa

LC Rantasalmi juhli 60-vuotistaivaltaan viime keväänä perinteitään kunnioittaen järjestämällä lankalauantaina Pekka Lipposen mukaan nimetyllä Lippos-torilla kaiken kansan Nokipannutapahtuman. Klubin oma juhla pidettiin samana iltana hotelli Rinssi-Everstissä.

Nokipannutapahtuma veti hyvin väkeä. Siihen tuli kuutisensataa vierasta nauttimaan täytekakkukahveista, grillimakkaroista ja vossikka-ajelusta.

Samalla tarjoutui mainio tilaisuus tuoda esille klubin toimintaa. 60-vuotishistoria oli kaiken kansan nähtävänä multimediaesityksenä.

Nokipannutapahtuma on saanut rantasalmelaisten ja pääsiäisvieraiden jakamattoman suosion jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Kahvi jauhetaan paikan päällä ja keitetään nokipannulla avotulella. Kestitys kahveineen ja grillimakkaroineen on maksutonta. Klubin kulut peitetään erilaisin kilpailuin sekä linnunpönttöjen ja jul-

kaisujen myynnein. Vossikka-ajelu lapsille ja lapsenmielisille on niin ikään maksutonta. Ei ihme, että pysäkillä on jonoa alusta lähtien!

Juhlapäivää vietettiin nokipannutapahtuman hengen mukaisesti. Juhlapuvut oli jätetty kotiin iltaa odottamaan ja tilaisuuden puheet oli karsittu minimiin.

Kunnan puolesta klubia kehuttiin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien suulla.

Yksi yllätyspuheenvuorokin torilla kuultiin. Sen esitti Heikki Ylönen puolisonsa Marja-Leenan kanssa. He luovuttivat klubin arkistoon säilytettäväksi klubin perustajajäsen Heikki Jartin toiminnastaan saamaan Lions Membership Development

Awardin. Marja-Leena Ylönen on Heikki Jartin tytär. Klubin omaa 60-vuotisjuhlaa Rinssi-Everstissä vietettiin arvokkain menoin. Perinteitä kunnioittaen juhlassa jaettiin huomionosoituksia. Niitä oli jakamassa piirikuvernööri Pentti Päivistä sijaistanut PCC Harri Forss.

Pitkällä LC urallaan hän on suorittanut yli 15O ritariksilyöntiä. Nyt niitä tuli yksi lisää, kun hän löi veli Jorma Pylkkäsen lionsritariksi. Samassa yhteydessä veli Tuomo Pärnänen sai järjestön korkeimman huomionosoituksen. Hänet palkittiin Melvin Jones jäsenyydellä. Lisäksi kahdelle puolisolle ja viidelle leijonalle ojennettiin ansiomitalit.

Mielenkiinnolla ja uteliaana leijonapolulle

LC Tohmajärvi sai kerralla kaksi uutta jäsentä, kun Aki Karhu, 49, ja Jarmo Vepsäläinen 44, otettiin vastaan klubiin perinteisin menoin tammikuun kuukausikokouksessa. Yhdellä H-piirin jäsenmäärältään suurimmalla klubilla LC Tohmajärvellä on nyt 38 jäsentä.

Jarmo Vepsäläinen seuraa LC Tohmajärvessä kymmenkunta vuotta sitten menehtyneen isänsä jalanjälkiä.

-– Kyllähän minä jotain tiesin klu-

– Vauhti töissä on kova. Aki Karhu

bitoiminnasta jo ennen omaa liittymistä isän toimintaa seuranneena, mutta totta kai siinä on minulle paljon uutta. Mielenkiinnolla lähden nyt mukaan, kun Veli-Martti Kuronen minua tähän pyysi, Vepsäläinen kertoo.

Jarmo Vepsäläinen on metsäkoneyrittäjä yhdessä serkkunsa kanssa. Myös ammatti on sama kuin isällä aikanaan.

– Töitä saisi tehdä niin paljon kuin jaksaa, sillä tälläkin alalla on armoton työvoimapula. Heti ottaisimme työntekijöitä, jos olisi saatavilla.

Jarmo Vepsäläisen perheeseen kuuluu vaimo, neljä lasta ja koira.

Aki Karhu sanoo lähtevänsä mukaan leijonatoimintaan Vepsäläisen ta-

voin uteliaana ja mielenkiinnolla.

– Käyn töissä Joensuussa, mutta pyrin irrottamaan kuukausikokousajat vapaaksi töistä, jotta pääsen tutustumaan paremmin veljiin ja leijonatoimintaan, hän toteaa.

Aki Karhu on töissä Joensuun CNC Machining Oy:ssä, kuuluu EFM Grouppiin, tuotantopäällikkönä. Yritys tekee alihankintatöitä John Deerelle.

– Olemme investoineet viime aikoina kovasti. Vauhti ei ole hiipunut, ja esimerkiksi koronasta selvisimme ilman lomautuksia.

Aki Karhun perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

– Vauhti töissä on kova.

Kahvikupposia kului kuutisen sataa klubin 60-vuotisjuhlan yleisötilaisuudessa Lippos-torilla.

Kunnan rennot onnittelut esittivät valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat Juho Tiainen ja Eero Sistonen. Saimaan norpan vastaanotti hymysuin klubin presidentti Sergei Noskov.

Perustajäsen Heikki Jartin tytär Marja-Leena Ylönen luovutti klubille isänsä vuonna 1968 saaman tunnustuspalkinnon. .

Porokahvin keitto lankalauantaina on tarkkaa ja kiireistä puuhaa.

PCC Harri Forss mielipuuhassaan. Tällä kertaa lions-ritariksi tuli veli Jorma Pylkkänen. Kuva Foto Arska

Vossikalla ajelun suosio on taattu vuodesta toiseen.

Poimintoja LC Rantasalmen vuosien varrelta

Lionismin toi Rantasalmelle veli Heikki Jartti. Perustava kokous pidettiin hänen aloitteestaan ja Lions Club Savonlinnan toimiessa kummiklubina ravintola Rantasalossa 25.3.1962.

Perustavassa kokouksessa läsnäolleista rantasalmelaisista klubiin liittyivät heti veljet Gunnar Atrila, Esa Auvinen, Martti Hannus, Paavo Jahkola, Heikki Jartti, Jalmari Leskinen, Lauri Leskinen, Pentti Luikko, Veikko Luopa, Olli Saarinen ja Onni Vihavainen.

Välittömästi kokouspäivän jälkeen tuli kuusi jäsentä lisää ja vuoden 1962 loppuun mennessä klubin jäsenmäärä oli kasvanut 21:een.

Ennen charter iltaa klubi toimi jo rivakasti. Ensimmäisenä aktiviteettina järjestettiin jalkapallo-ottelu Rantasalmen kunnanvaltuusto vs. ”Jellonat”. Ottelun tuotto 50.000 mk luovutettiin välittömästi yhdelle hätään joutuneelle perheelle.

Perustamisvuoden syksyllä klubi julkaisi ensimmäisen ”Juorukalenterin” eli Rantasalmen kunnan verokalenterin. Eikä tässä vielä kaikki; joulumarkkinoille ehti myös klubin julkaisu ”Rantasalmen Sanoma, joulu- ja kotiseutulehti 1962”.

Monet LC Rantasalmea perustamassa olleet henkilöt olivat pian klubin perustamisen jälkeen aktiivisesti mukana myös pitäjän lukiohankkees-

sa. Niinpä oli luontevaa, että klubin ensimmäisen toimintakauden suurponnistuksen, Rantasalmen Päivät -messutapahtuman koko tuotto luovutettiin Rantasalmen lukiolle.

Verokalenteri

bestsellerinä

Klubin aktiviteetit alkoivat muotoutua nopeasti. Varainhankinnassa kivijalkana on koko ajan ollut julkaisutoiminta. Verokalenteri oli bestseller vuosittain 1980-luvun loppupuolelle saakka.

Rantasalmen Sanoma -kotiseutulehteä klubi julkaisi alkuun vuosittain, mutta se loppui, kun klubi tuuppasi käyntiin paikallisen, edelleen toimivan Rantasalmen Lehden.

2000-luvulla tultaessa klubi elvytti Rantasalmen Sano-

Lintujen ruokkimistarpeista siirryttiin vuonna 1973 riihirukiin tekoon, mikä suoritettiin perinteitä kunnioittaen.

man uudelleen. Tällä toimintakaudella siitä tuli viimeisin numero: ”Rantasalmen Sanoma kotiseutulehti. Herrasväen asuinpaikat Rantasalmella osa 2”. Samaan tuhtiin julkaisuun liitettiin ”Rantasalmen kartanokalenteri 2023”.

Vuosikalentereita klubi on julkaissut kymmeniä vuosia. Niiden kysyntä on viime aikoina kuitenkin vähentynyt merkittävästi eri kaupallisten tahojen postittaessa koteihin ilmaiskalentereita.

Suuritöiset Rantasalmen puhelinluettelot ovat myös olleet klubin julkaisurepertuaarissa noin viiden vuoden välein. Viimeisin ”Rantasalmen palveluhakemisto” julkaistiin vuonna 2018 ja siitä toivotaan päivitettyä versiota nettihakemistoista huolimatta!

Pilanpäiten vitsikirja nauratti ja naurattaa vieläkin lukijoitaan vähän ”tuhmillakin” jutuilla. Tämän 2006 julkaistun klubin kirjasen tuotolla hankittiin terveyskeskukseen seitsemän pyörätuolia.

Kirves sytyttää

Kirves on Etelä-Savossa tunnettu korttipeli. Perinne elää edelleen Rantasalmen, Sulkavan, Puumalan ja Juvan alueilla. Sen säännöt ovat melko

monimutkaiset ja eri puolilla "lääniä" ja jopa pitäjien eri kylilläkin on pelailtu hieman eri tulkinnoin.

”Lions-järjestön tehtävä ei ole opettaa ihmisille erilaisia korttipelejä. Ei kansanperinteen tallentaminenkaan yksin tee maailmaa paremmaksi tuleville sukupolville. Mutta, jos

asialle näyttäisi olevan sosiaalinen tilaus ja jos toimenpide lisää leijonien avustusresursseja, syttyvät leijonat varmasti.”

Näin alkaa LC-Rantasalmen vuonna 1988 julkaiseman ”Korttipeli nimeltä KIRVES” peliohjeen alkupuhe. Kirjanen lisäsi toki avustusresursseja, mutta on samalla

myös ohjekirja klubin vuosittain järjestämälle Rinssi Open - kirvesturnaukselle. Turnauksessa kymmenet viiden pelaajan joukkueet täyttävät Rinssi-Everstin pöydät kuusituntiseen pelitapahtumaan. Voittajajoukkue saa paitsi kultamitalit ja kunniaa myös Rantasalmen kiertopal-

Juhlapotretti pääsiäislauantaina. Kuva Foto Arska

Perustamiskirjan allekirjoittaneista yksitoista liittyi klubiin samana iltana.

Kuusikymmentä vuotta sitten piirikuvernööri oli Vaajakoskelta, lohkon puheenjohtaja Pieksämäeltä ja kummiklubi Savonlinnasta!

kinnon vuodeksi haltuunsa.

Rinssi Open on yksi neljästä Kirves-turnausten osakilpailuista. Muut osakilpailut, muiden järjestäjien toimesta, ovat Kultainen Kirves Sulkavalla, Olympia-turnaus Puumalassa ja Juvan Perinne-Turnaus.

Perinteen vaalintaa riihirukiin merkeissä Klubin alkuvuosina ei ollut järjestettyä ladytoimintaa.

Sittemmin ladyt ovat olleet mukana klubin juhlissa, toimintakauden avauksessa, pikkujouluissa, kevään viimeisessä kokouksessa ja nykyisin myös hallituksen kaatajaisissa.

He järjestävät markkinatilaisuuksissa kahvitukset, arpajaiset, letunpaistot ja muuta mukavaa kulloisenkin tapahtuman luonteen mukaisesti.

Klubin alkuaikoina yhtenä aktiviteettina oli kauralyhteiden sidonta ja myynti joulun tienoilla. Lintujen ruokkimistarpeista siirryttiin vuonna

LC-Rantasalmi presidentit 1962 -2023

Toimintakausi Presidentti

1962-1963 Heikki Jartti

1963-1964 Esa Auvinen

1964-1965 Lauri Leskinen

1965-1966 Veikko Luopa

1966-1967 Pentti Romo

1967-1968 Pentti Luikko

1968-1969 Onni Vihavainen

1969-1970 Raimo Rintala

1970-1971 Martti Hannus

1971-1972 Veikko Ruuskanen

1972-1973 Reino Pärnänen

1973-1974 Ilkka Salonen

1974-1975 Risto Laiho

1975-1976 Lauri Räikkönen

1976-1977 Pentti Vigren

1977-1978 Niilo Lempinen

1978-1979 Erkki Hoppania

1979-1980 Lauri Pulkkinen

1980-1981 Raimo Lehtinen

1981-1982 Paavo Taskinen

1982-1983 Seppo Väätäjä

1983-1984 Raimo Kosonen

1984-1985 Olli Uosukainen

1985-1986 Osmo Ruuskanen

1986-1987 Toivo Pollari

1987-1988 Axel Westerstråhle

1988-1989 Pentti Partanen

1989-1990 Leo Räisänen

1990-1991 Arto Ylhävaara

1991-1992 Pentti Karjalainen

1992-1993 Jussi Ruuskanen

1993-1994 Pekka Hynninen

1994-1995 Seppo Rissanen

1995-1996 Tapio Teräväinen

1996-1997 Hannu Immonen

1997-1998 Jari Kankkunen

1998-1999 Matti Jurvanen

1999-2000 Heikki Runosalo

2000-2001 Tuomo Pärnänen

2001-2002 Josi Mikkilä

2002-2003 Risto Nyyssönen

2003-2004 Juha Viinanen

2004-2005 Jorma Pylkkänen

2005-2006 Jyrki Metsola

2006-2007 Mikko Temisevä

2007-2008 Markku Kankkunen

2008-2009 Asko Taskinen

2009-2010 Ossi Vihavainen

2010-2011 Jussi Kämäräinen

2011-2012 Mikko Paunonen

2012-2013 Juha Pärnänen

2013-2014 Jyrki Kovanen

2014-2015 Ilmari Ronkainen

2015-2016 Aimo Turtiainen

2016-2017 Aimo Turtiainen

2017-2018 Jukka Silvennoinen

2018-2019 Pasi Issakainen

2019-2020 Antti Eklöf

2020-2021 Sergei Noskov

2021-2022 Sergei Noskov

2022-2023 Juha Viinanen

Teuvo Jauhanen edisti nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksia Rantasalmella.

Klubin perustava kokous pidettiin 25.3.1962 ravintola Rantasalossa. Samalla paikalla on nyt Lippos-tori, missä pidettiin 16.4.2022 nelituntinen kansanjuhla.

Klubin perustajajäsen ja ensimmäinen presidentti Heikki Jartti.

Riihiruisaktiviteetin komea tulos vuonna 1992. Klubin perustajajäsen Esa Auvinen, vasemmalla, tarkkailee, että jyvät tulevat erotetuiksi akanoista.

1973 riihirukiin tekoon, mikä suoritettiin perinteitä kunnioittaen.

Edellisenä syksynä kylvetty ruis leikattiin elonkorjuuaikaan sirpein. Sidotut lyhteet kuivattiin kuhilailla. Lyhteitä leikattiin yhden ahoksen verran eli 10-15 kuhilasta riippuen käytetystä riihestä.

Riihenpuinnista saaduista rukiin jyvistä jauhatettiin jauhoja ja osa niistä leivottiin ruisleiviksi ja osa pussitettiin ”huttujauhoiksi”. Menekki oli taattu. Ruisleivät ja jauhopussit menivät muutamassa hetkessä kaupaksi.

Kymmenen vuotta riihittäminen tapahtui vieraissa riihissä. Klubin oma riihi rakennettiin vuosina 1983-84. Tämän jälkeen ruispelloilta lyhteet on tuotu ja ahdettu omaan riiheen kuivatettavaksi lempeästi riihen savuisessa lämmössä.

Riihiruisaktiviteetti on runsaasti tunteja nielevä, eikä sen tuotolla aktiviteettitili paljon pullistu. Klubi on kuitenkin katsonut, että perinnettä on jatkettava nuoremmille sukupolville. Klubin riihi taitaa olla ainoa käytössä oleva riihi Rantasalmella.

Lipposmarkkinoilla tavataan Rantasalmen taajaman vieritse kulkee Savonlinna-Varkaus -tie Pienen Rauanveden rannan tuntumassa. Klubi keksi jo vuonna 1967 arvuutella yleisöltä, koska kyseisen järven jäät lähtevät. Palkintona oli aina voittajalle suotuvene tai jos samalle päivälle oli useita oikein arvanneita, voittaja arvottiin.

Arvauslipukkeiden ostohalukkuus laantui vuosisadan vaihteessa, koska suotuvene pääpalkintona ei enää

kiinnostanut yleisöä. Jäänlähdön arvuutuksen palkinnot muutettiin rahapalkinnoiksi ja myynti yhdistettiin klubin aloittamaan lankalauantain Nokipannutapahtumaan. Viime vuosina jäänlähtöä ei ole enää arvuutettu.

Rantasalmen Yrittäjät on järjestänyt jo 40 vuotta elokuun alussa Lipposmarkkinat. Alkuun ne olivat kaksipäiväiset, mutta pian ne vakiintuivat nykyiseksi yksipäiväiseksi lauantaimarkkinaksi.

Klubi on osallistunut omalla osastolla markkinoille joka vuosi. Markkinaolot ovat vuosien saatossa kohentuneet ja nykyiseen klubin telttaan mahtuu runsaasti kahvittelijoita ja makkaran syöjiä ilmalla kuin ilmalla.

Varoja hyväntekeväisyyteen hankitaan pääasiassa veljien grillaamilla makkaroilla ja julkaisumyynnillä. Ladyt kartuttavat omaa kassaansa kahvitarjoilulla, letunpaistolla ja arpajaisilla.

Nuorille tukea

Teuvo Jauhasen

rahaston kautta

Teuvo Jauhanen oli rantasalmelainen erittäin monipuolinen urheilija ja maaottelumies ja puuhasi paljon nuorten parissa.

Teuvo uskoi, että ulkoilu, liikunta ja urheilu ovat parhaita keinoja nuorten saattamiseksi terveiden elämäntapojen, korkean moraalin ja tasapainoisen ja toisia huomioonottavan elämänasenteen piiriin. Hän menehtyi auto-onnettomuudessa 70-luvun lopulla tuodessaan Rantasalmen Urheilijoiden hiihtäjiä pikkubussilla kilpailumatkalta.

Klubin aloitteesta perustettiin ja kerättiin pääoma Teuvon nimeä kantavalle rahastolle vuonna 1981. Rahasto edistää ja helpottaa enintään 14-vuotiaitten rantasalmelaisten nuorten urheilutoimintaa.

Avustukset nuorille ohjataan urheilu- ja liikuntajärjestöjen kautta.

Vuonna 1981 klubi lahjoitti perinteisen keväisen jäänläh-

dön arvauksen koko tuoton ikärirahastoon.

Palveluaktiviteetit painottuvat joulun seutuun

Vanhainkodin, terveyskeskuksen vuodeosaston ja palvelutalon joulutervehdykset ovat klubin vanhimpia jatkuvia palveluaktiviteettejä.

Tapa alkoi vuonna 1966 vanhainkodista ja on jatkunut joka vuosi, kahta koronavuotta lukuun ottamatta. Kakkukahvien lisäksi asiakkaille ja henkilökunnalle järjestetään jouluista ohjelmaa.

Vuosittain klubi järjestää itsenäisyyspäivän seppeleen sankarihaudoille. Seppeleen adressiin voivat osallistua myös muut järjestöt ja yhteisöt.

Sankarihaudoille klubi sytyttää jouluaattona kynttilät. Luonnollisesti ympäristöasiat huomioiva klubi kerää ja lajittelee tyhjät kynttilänkuoret joulun jälkeen.

Klubi on sopinut seurakunnan kanssa yksinäisten ihmisten siunaustilaisuuksien saattoavustamisesta.

Toimintakauden päätyttyä hallitus katsoo itsensä kaatuneen kesäkuussa. Alun perin hallituksen jäsenten oma kaatajaistilaisuus on muuttunut ensin kaikkia klubin jäseniä koskevaksi ja nyttemmin klubin perhetapahtumaksi.

Kaatajaisiltaa vietetään leppoisissa merkeissä saunoen, ruokaillen ja erilaisia kisailuja käyden. Jossain vaiheessa kaatunut presidentti ja tuleva presidentti tarjoavat presidentin kuparikauhasta jalojuomaa. Kauha kiertää veljien rinkiä ja klubimestari täyttää sitä tarpeen mukaan. Ja tarvetta aina tuntuu olevan!

Klubi on sopinut seurakunnan kanssa yksinäisten ihmisten siunaustilaisuuksien saattoavustamisesta.

Klubin uuteen telttaan mahtuu ja linnunpöntötkin käyvät kesällä kaupaksi.

Klubimestari Matti Kauhanen täyttämässä presidentin kuparikauhaa hallituksen kaatajaisissa 2017.

Verokalenteri oli vuosikausia bestseller -tuote.

Korttipeli vaatii sääntöjä, niin myös Kirves.

Klubi keksi jo vuonna 1967 arvuutella yleisöltä, koska kyseisen järven jäät lähtevät.

Leijonien tuki auttaa nuoria liikkumaan

Lions club Ilomantsi jakaa vuosittain 5000 - 7000 € rahaa eri kohteisiin, pääosa siitä käytetään nuorison ja lasten harrastustoimintaan.

Ilomantsin leijonat kokoavat rahaa hyväntekeväisyyteen kulottamalla ja toimimalla mm. liikenteen ohjaajina ja

järjestysmiehinä tapahtumissa.

Yhdistykset ovat kiitollisia leijonien antamista avustuksista ja sanovat, että näin seuran tapahtumiin voidaan pitää matalaa kynnystä eli harrastamaan pääsee maksuttomasti.

Jalkapalloseura FC Pogosta

järjestää salibandy- ja jalkapal-

lokerhoja. 6- 8 luokkalaisista koostuvassa sarjajoukkueessa pelasi viime vuoden aikana 13 poikaa, kertoo FC Pogostan puheenjohtaja Tapio Ikonen.

– Salibandykerhoja järjestetään 0-4 ja 5-8 -luokkalaisille ja 0-4 luokkalaisille lisäksi jalkapallokerhoja.

Saamillaan avustuksilla FC Pogosta on hankkinut kerhoihin palloja, maalivahdin varusteita, peliliivejä, mailoja ja pelikenkiä.

LC Ilomantsi on ostanut myös logonsa P10 poikien pelipaitoihin.

Tapio Ikonen on aktiivinen leijona ja toiminut mm. presidenttinä. Hänet on palkittu aktiivisena puuhamiehenä, vuonna 2021 tuli Ilomantsin vuoden liikuttajan titteli ja vuonna 2022 hän sai Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin.

Varoja myös kotipesään

Saadut avustukset ovat tärkeitä myös Ilomantsin Urheilijoiden pesäpallojaostolle. Vuoden 2022 vuoden liikut-

tajaksi nimetty Heidi Hassinen sanoo, että tuen avulla on pystytty järjestämään ja ylläpitämään lasten ja nuorten pesäpallotoimintaa, koska se pyörii kokonaan vapaaehtoisten varassa.

– Varoja hankitaan talkoilla ja yrityksiltä tai yhdistyksistä saatujen tukien avulla. Niitä käytetään mm. välinehankintoihin, pelipukuihin ja tuomarimaksuihin.

– Tukien avulla pyritään pitämään toiminta matalan kynnyksen toimintana, jossa

jäsenmaksut ovat kohtuulliset. Näin yksikään lapsi ei jäisi harrastusten ulkopuolelle liian suurien kustannusten vuoksi.

– Lc Ilomantsin tuella on valtavan iso merkitys toimintamme kannalta, sanoo Hassinen.

Pesäpallojaostolla on ollut vuosittain toiminnassa F- ja E-tytöt (2-5lk) ja nyt yritetään saada toimintaan myös D-tytöt (6-7lk), jotta lajin harrastaminen ja sen jatkuvuus turvattaisiin myös isommilla tytöillä.

Pesäpallojaosto on aloit-

tanut myös pienempien pesäpallon ja piti pesäpallokoulua kesällä.

– Poikiakin on saatu toimintaan mukaan ja kerhoissa on tällä hetkellä 50-60 lasta, iloitsee Heidi Hassinen.

Pesäpallojaosto ei ole perinyt pelaajilta pelaajamaksuja suurien seurojen tapaan, vaan toiminta on haluttu pitää sellaisena, että kaikki pääsevät mukaan.

Tukijoiden logot tulevat näkymään pelipuvuissa ja seurapuvuissa.

Pienemmät lapset värittämässä joulupukkia.

Matti ja lapset tekemieen lumiukkojen kanssa. Vasemnalla Mikael ja Suomen ja Indonesian liput.

Läksijäisiltana Matti ja minä sekä Oca ja nuorin lapsista.

Tapio Ikonen johtaa esimerkillään ja on aktiivisesti mukana harjoituksissa. Kuva Pogostan Sanomat/Mervi Nevalainen

Heidi Hassinen sanoo Leijonien tuella olevan valtavan iso merkitys.

Kuva Päivi Nenonen

Kesäretken vastuujärjestäjä Kari Nousiainen ja presidentti Kyösti Hakkarainen kiittivät Johannaa klubilaisten puolesta lämminhenkisestä tilaisuudesta. Samalla he luovuttivat LC Savonlinnan tyylikkäät klubin logolla varustetut t-paidat Johannalle, Reijolle ja heidän viehättävälle tyttärelleen Olivialle.

LC Savonlinnan kesäretki

Punkaharjulle

Savonlinnan alueen vanhin ja perinteisin lionsklubi päätti 65-vuotisjuhlakautensa arvonsa mukaisesti kulttuuripitoisella retkellä Punkaharjulle 7.6.2022.

Auringon lämpö ja alkukesän vehreys antoivat retkelle mahtavat puitteet. Klubilaisia puolisoinen oli saapunut paikalle ilahduttavan runsaasti.

Tuunaansaaressa sijaitseva Taidekartano Johanna Oras oli päivän ensimmäinen tutustumiskohde.

Isäntäpari Johanna ja Reijo Oras toivottivat klubilaiset tervetulleeksi kuohuviinin kera tutustumaan kuvataiteilija Johanna Oraksen USKO.TAIDE. RAKKAUS.-näyttelyyn.

Klubilaiset pääsivät tutustumaan näyttelyyn ennakkoon ennen viikonlopun virallisia avajaisia.

Näyttelyn esittelyssä Jo -

LC Savonlinna/Linnatar avasi kevätkauden kolmen timantin illalla

hanna Oras antoi kartan, jonka kanssa ei voi eksyä, kultaisen leikkauksen kartan, jonka avulla voit nähdä uskon, taiteen ja rakkauden. ”Usko kannattelee – Taide tuo toivon – Rakkaus voittaa kaiken.” Voiko elämää kauniimmin kuvailla.

Kesäretken vastuujärjestäjä Kari Nousiainen ja presidentti Kyösti Hakkarainen kiittivät Johannaa klubilaisten puolesta lämminhenkisestä tilaisuudesta.

Samalla he luovuttivat LC Savonlinnan tyylikkäät, klubin logolla varustetut tpaidat Johannalle, Reijolle ja heidän viehättävälle tyttärelleen Olivialle, joka työskentelee myös Taidekartanolla.

Tuliaisten ja taideostosten jälkeen siirryttiin Taidekartanolta toiseen vanhaan miljööseen eli Saimi Hoyerin emännöimään hotelli Punkaharjuun. Ensin sinne ra-

kennettiin keisari Nikolai I avustuksella v.1845 metsänvartijan talo. Vuonna 1879 alettiin rakentaa metsänvartijan talosta Valtionhotellia, nykyistä Hotelli Punkaharjua. (www.hotellipunkaharju.fi). Leijonat ja puolisot nauttivat erittäin maittavan lounaan, jonka jälkeen Saimi kertoi hotellista, mallinurastaan, sukujuuristaan Punkaharjun seudulla ym.

Myös Saimille luovutettiin klubin t-paita kiitokseksi vierailun onnistumisesta ja toivotettiin mukavaa kesää.

Presidentti Kyösti ja veli Kari hieman ujostelivat, kun Saimi nappasi veljet käsikynkkään Johanna Oraksen maalaaman muotokuvansa eteen.

Osallistujat olivat tosi tyytyväisiä Punkaharjun kesäretkeen ja toivoivat ensi kesäksi samanoloisia elämyksiä.

Historiaa tutuksi kesäretkellä

LC Nurmes/Pielinen teki elokuun alussa metsäretkeilyn Metsähallituksen Mujejärven retkeilyalueelle, Hiltuslahteen

ja Tammikämpälle, jossa paistoimme makkarat ja nautimme lion Aimon tarjoamat munkkikahvit. Paluumatkalla tutus-

tuimme sota-aikana käytössä olleen Kolkonjärven hiiltämötyömaan jäännöksiin. Mukana oli kuusi lionia ja kaksi puolisoa. Hiltuslahdessa on parkkipaikka, nuotiopaikka, venevalkama laskupaikkoineen ja polkujen lähtöpaikka. Siitä pääsee muun muassa Kukkolammen kierrokselle (3 km), Tetrijärven kierrokselle (9 km), Tammikämpälle (4 km) ja edelleen jatkaen Nurmes–Kuhmo-tielle (11 km).

Tammivahtien kämppä

Savonlinnalainen LC Savonlinna/Linnatar vietti kevään ensimmäistä klubi-iltaa 10.1.2023 juhlallisuuksien merkeissä, kun klubin kolme aktiivista ja pitkäaikaista jäsentä palkittiin progressiivisesta Melvin Jones -jäsenyydestä.

Esimerkillisestä työstään ja aktiivisesta toiminnastaan palkituiksi tulivat Tuu-

la Rantaeskola, Tuula Rasimus ja Tiina Raninen.

Linnatar on koko toimintansa aikana ollut aktiivisesti mukana sekä kotiseudun ihmisten elinkaaren mukaisessa avustus- ja auttamistyössä että maailmanlaajuisessa auttamistyössä.

Klubi kerää ja hankkii avustusvarat omalla työllään tai tekemällä erilaisia työtehtä-

viä, joiden tuotto lahjoitetaan lähimmäisten auttamiseen. Koko klubimme tavoitteena on työskennellä ihmisten elämän laadun parantamiseksi maailmanlaajuisesti sekä sitoutua palvelustyöhön sekä paikallisesti että ympäri maailman.

Irina Snellman

Tiedotussihteeri LC Savonlinna/Linnatar

kaivokin, mutta joku törkimys on laskenut siihen öljyä, minkä vuoksi kaivoa ei voida käyttää.

Tammikämppä ja tammi on rakennettu vuonna 1936. Uittoaikaan keväisin on ollut tammivahteja, joiden yöpymissijana kämppä on toiminut.

Tammivahtien tehtävänä oli säännellä veden korkeutta lumien sulamisen aikaan, ettei vesi nouse liian korkealle eikä yli virratessaan kuluta tammena toiminutta maavallia puhki.

Uitto lienee loppunut vuoden 1958 paikkeilla.

Makkaranpaistoon Tammikämpällä osallistuivat muiden muassa Matti ja Kirsi Alatalo (vasemmalla) sekä Raili ja Jorma Korhonen, Lasse Haikonen, Markus Kontiainen ja Aimo Kotilainen. Kuva: Pertti Ryynänen

Hiltuslahti on yksi neljästä tulosuunnasta, joilta pääsee Mujejärveen retkeilyalueelle. Hiltuslahdessa oli hyvä vesi-

Nykyisin Tammikämppä toimii autiotupana, jossa voi yöpyä kaikkina vuodenaikoina.

Aimo Kotilainen LC Nurmes/Pielinen

Ansiomerkkejä oli ojentamassa LCIF piirikoordinaattori Juhani Kautonen ja klubin presidentti Riitta Sipinen, oikealla. Ansiomerkin saajista kuvassamme Tiina Raninen ja Tuula Rantaeskola.

Vireää lionstoimintaa Tohmajärvellä

Lions Club Tohmajärvi kuuluu Suomen Lions-Liitto ry:n kautta jäsenenä kansainväliseen Lionsjärjestöön, joka on maailman suurin palvelujärjestö. Se toimii yli 200 maassa tai itsehallintoalueella ja siinä on jäseniä yli 1,4 miljoonaa.

LC Tohmajärvi on perustettu 6.11.1957 Suomen 108. klubina. Kun klubeja on Suomessa yli 800, kuuluu Tohmajärvi vanhimpien joukkoon.

Perustajajäseniä klubilla oli 16, joista viimeinen, Helsingissä asunut Olavi ”Oki” Määttä. kuoli 22.11.2021.

Perustamisen jälkeen jäsenmäärä kasvoi vähitellen niin, että viimeisen 40 vuoden aika-

na se on ollut 33-39 ja on tällä hetkellä 37. Jäsenmäärä on verrattain suuri ja klubi onkin tällä mittarilla mitattuna Lions-Piiri 107-H suurin. Kaikkiaan piirin alueella toimii 46 klubia.

Kun LC Tohmajärvi on muitten lionsklubien tapaan palvelujärjestö, tarvitsee se varoja, joita jaetaan sitten klubin päättämällä tavalla eri kohteisiin. Näitä varoja hankitaan erilaisilla toimenpiteillä eli aktiviteeteilla. Ne ovat vuosikymmenten mittaan vaihdelleet, esimerkiksi toiminnan alkuaikoina varoja hankittiin mm. teatteriesityksillä, konserteilla, erilaisilla talvitempauksilla, jäärata-ajoilla ja nykynuorisol-

la kenties täysin vieraalla asialla eli puhelinluetteloiden kokoamisella.

Koko toiminnan ajan on kuitenkin metsä tai puu eri muodoissaan ollut tärkeä rahanlähde ja on sitä edelleenkin. On tehty ja asennettu aurausviittoja, myyty joulukuusia, leikattu kuusiaitoja ja raivattu näkemäalueita. Viime vuosina on taimien istutus ollut merkittävin tulonlähde. Metsästä on saatu myös eräiden yritysten, riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseurojen suosiollisella avustuksella ns. klubihirvi, jonka lihat on ”syötetty” kunnan koululaisille ja aiemmin myös sotiemme veteraaneille.

Perinteinen Isänmaallinen joulukonsertti

Savonlinnan Tuomiokirkossa

Lions Club Savonlinna/Sääminki -klubin jo perinteiseksi tullut joulukonsertti toi mukavasti kuulijoita konserttiin. Tällä kertaa pääesiintyjänä oli kirkkomuusikko, oopperalaulaja Matti Turunen säestäjänään Jussi Keltakangas. Osan kappaleista Matti Turunen säesti myös itse pianolla ja kappaleen taustaa täydensi Jussi Keltakangas harmonikalla. Yhdistelmä oli mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen. Turusen puhuttelevimpia kappaleita olivat uruilla säestetty ”Suomalainen rukous” ja ”Oi muistatko vielä sen virren”

Noin puolet musiikista saatiin kuulla Iloisen lapsikuoron ja Laululeikkikuoron tulkitsemana. Varinkin lasten soolo-osuudet olivat mielenpainuvia ja vaikuttavia. Ehkä konsertin paras anti saatiin kuulla Lapsikuorojen ja Matti Turusen yhteisistä kappaleista, jossa pääsolisti otti vaikuttavasti esitykseensä mukaansa lapset.

Yhteisinä kappaleina kuultiin Oskar Merikannon säveltämä ja Larin-Kyöstin sanoittama kappale ”Lasten Joulu” ja Jaak-

Esiintyjät kukitettavana.

ko Löytyn sanoittama ja säveltämä kappale ”Ilouutinen”

Lapsikuoroa johti kuoronjohtaja Leena Astikainen ja säesti Ilkka Vesioja pianolla.

Väliajalla isänmaallinen rovasti, aluekappalainen Toivo Loikkanen toi puheessaan tervehdyksen isänmaallisuudesta ja joulusta muistuttaen omasta vapaasta isänmaastamme ja toivoen voimia ukrainalaisil-

Hankituista varoista pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Niitä ei käytetä ollenkaan klubin omaan toimintaan, joka rahoitetaan jäsenmaksuilla ja tarvittaessa jäsenten keskuudessa tehtävillä keräyksillä. Kaikkien aktiviteettien tuotto jaetaan kokonaisuudessaan apua tai tukea tarvitseville. Kohteena ovat olleet aiemmin mainitut veteraanit sekä muut vanhukset ja nuoriso.

Tukea on annettu myös onnettomuuksien, kuten tulipalojen kohteeksi joutuneille. Tuki on voinut olla muutakin kuin suoranaista rahallista apua on hankittu vanhuksille, invalideille ja hoitolaitoksille

tarpeellisia laitteita, on pilkottu polttopuita, korjattu rakennuksia jne.

Suurin osa varoista on jaettu omalle paikkakunnalle, mutta rahaa on silloin tällöin käytetty myös klubien yhteisiin kohteisiin kotimaassa tai ulkomailla. Viimeksi on avustusta annettu SPR:n kautta Ukrainan sodan uhreille.

Klubi on saavuttanut kansaneläkelain vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Klubi ei aio jäädä eläkkeelle. Siitä pitää huolen klubin virkeä jäsenistö. Kuukausittain pidettävässä kuukausikokouksessa kerrotaan menneet, suunnitellaan tulevaisuutta, nautitaan ”illan

isännän” (kukin vuorollaan) tarjoama illallinen ja kuunnellaan hänen itsensä tai jonkun muun pitämä esitelmä. Luonnollista on myös, että samalla vaihdetaan viimeisen kuukauden kuulumiset.

Tuo isännyys juontaa juurensa klubin toiminnan alkuaikaan, jolloin paikkakunnalla ei ollut sopivaa kokoontumistilaa ja kokoukset pidettiin vuorollaan jäsenten kotona. Kun kokoontumispaikka sitten 1960.-luvun puolivälissä saatiin, ”isännyyttä” jatkettiin ja jatketaan edelleenkin. Se on muuten ainutlaatuinen tapa Suomen lionsjärjestössä. Paavo Saastamoinen

LC Savonlinna/Linnatar ja LC Savonlinna/Sääminki laskivat kansainvälisen järjestön perustajan Melvin Jonesin syntymäpäivänä seppeleen Talvisalon sankarihautausmaan muistomerkille. Kuvassa vasemmalta LC Savonlinna/Sääminki -klubin presidentti Helena Hallikainen, LC Savonlinna/Linnattarien presidentti Riitta Sipinen ja pastpresidentti Pirjo Falkstedt sekä Savonlinna/Sääminki klubin jäsenjohtaja Markku Lankinen. Kuva Jouko Hallikainen

Kansanvälisen järjestömme LCI:n perustajajäsenen Melvin Jonesin merkkipäivä

Savonlinnalaiset klubit LC Savonlinna/Linnatar ja LC Savonlinna/Sääminki haluavat kunnioittaa kansanvälisen järjestön The International Association of Lions Clubs (LCI) perustajan merkkipäivää laskemalla seppele sankarihaudalle järjestön perustajan Melvin Jonesin syntymäpäivänä 13.1.

le vapaustaistelijoille. Tilaisuus päättyi yhteisvirteen ”Soi kunniaksi Luojan”.

Konsertti on myös osa paikkakunnan palvelua luoden joulumieltä alueen asukkaisiin ja lisäksi sen tuotto ohjataan paikkakunnan vanhus- ja nuorisotyöhön.

Ari Lybeck

Lions Club Savonlinna/ Sääminki

Järjestö perustettiin

7.6.1917 Chicagossa, Yhdysvalloissa ja se toimii tällä hetkellä yli 200 maassa tai itsehallintoalueella. Järjestössä jäseniä on yli 1,4 miljoonaa.

Melvin Jones -jäsenyys on säätiön Lions Clubs International Foundation (LCIF) toiminnan perusta. Jäsenyys myönnetään henkilöille, jot-

ka lahjoittavat 1000 dollaria kyseiseen katastrofirahastoon. Säätiön vuosituloista 75 prosenttia tulee Melvin Jones -jäsenyyksistä. Jäsenyyteen sisältyy plakaati ja pinssi. Säätiö myöntää apurahoja neljällä eri palvelualueella: näkökyky, nuoriso, hätäapu ja humanitaarinen työ.

Paikallisina klubeina tuemme pääosin paikallisia vanhuksia ja nuoria, mutta koska olemme kansainvälisen järjestön jäsenjärjestö, haluamme myös olla tukemassa ja auttamassa kansainvälisesti ihmisiä, jotka ovat hädässä ja avuntarpeessa. Tämä on hieno tapa tukea ihmiskuntaa ja samalla osoittaa kunnioitusta perustajaamme Melvin Jonesia kohtaan.

Ari Lybeck

Tiedottaja

LC Savonlinna/Sääminki

Lapsikuorot ja Matti Turunen esiintyvät yhdessä.

Vahva kädenpuristus

Hilloa ruusunmarjoista!

Klubimme vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseen olimme kutsuneet ja saaneet vieraaksemme tähän mennessä jo 5 kertaa Suomen mestaruuden voittaneen voimamies Mika Törrön. Hänet tunnetaan yleisesti ”El Torro” -nimellä, mikä tarkoittaa härkää. 205 senttisen ja 170 kiloisen Mikan olemus jo sinällään herättää katsojassaan kunnioittavan ihmetyksen tunteen.

Klubissamme on viime vuosien aikana keskusteltu ja pyritty löytämään keinoja kiusaamisen ja etenkin koulukiusaamisen poistamiseksi keskuudestamme.

Viimeisten 6 vuoden ajan on Mika omistautunut ehdottoman raittiuden myötä muuttuneessa elämäntilanteessaan taisteluun huumeiden, viinan ja vankilakierteen aiheuttamia vaaroja ja kärsimyksiä vastaan kertomalla eri tilaisuuksissa omakohtaisesti kokeneena näistä vaaroista ja sen elämäntyylin auttamattomasti jossain vaiheessa eteen tuomista seuraamuksista.

Kun Mika kaikkiaan 17 vuotta kestäneiden viina-, päihde- ja vankilavuosien jälkeen pääsi valvottuun koevapauteen, Helppiin, hän tutustui voimalajeihin. Lajin uranuurtajana maassamme on toiminut Ilkka Kinnunen. Hän houkutteli Mikan mukaan lajin piiriin. Siitä kaikki alkoi. Ja nyt on Mikan tavoitteena ei enempää eikä vähempää kuin lajin maailmanmestaruus.

Klubi-iltaan 3.1.23 osallistuneet leijonat ja yksi puoliso kuuntelivat Mikan tarinan hiiren hiljaisina, mutta esityksen päätyttyä syntyi aiheesta vilkas keskustelu ja monia kysymyksiä esitettiin Mikan vastattavaksi. Esitys koettiin vaikuttavaksi ja monia ajatuksia jäi mieliimme kytemään. Niistä voitaneen keskustella kevään aikana pidettävissa kuukausikokouksissa.

Mikäli haluat lukea Mika Törröstä lisää, mene googleen ja sieltä etsi ”Mika Törrö voimamies”

Kalevi Hämäläinen

Viime keväänä Karvosen Leenalle oli tullut ajatus, että voisimmeko ja olisiko ylipäätään mahdollista jotenkin hyödyntää Ruusupuiston syksyistä ruusunmarjasatoa. Leena otti yhteyttä ja kertoi ideastaan klubissa, Liisa Parviaiselle ja Tuula Lavikaiselle, ja siitä ajatus lähti toteutukseen. Ruusunmarjahilloa ainakin ja mitä muuta! Tuumasta toimeen!

Leena lupasi ottaa projektin hoitaakseen. Ensimmäiset kysymykset esitettiin toisille puiston kunnostuksesta yhteisvastuullisesti huolehtiville lionsklubeille, olisivatko halukkaita lähtemään mukaan projektiin. Ja tietysti puiston omistavalta Joensuun kaupungilta piti saada lupa marjojen keräämiseen.

Klubien yhteyshenkilönä Ruusupuistoasioissa ja kaupungin kanssa neuvottelee Terho Kettunen LC Joensuu/ Pielisjoki -klubista. Terho kutsui keväällä klubit talkoisiin Ruusupuistoon ja samalla pidettiin infotilaisuus projektin suunnittelusta. Mukana yhteistyökumppanit ja kaupungin edustajat sekä Riverian puutarhapuolen opiskelijoita. Luvat marjojen poimimiseen saatiin kaupungilta sekä 29:ltä eri ruusuryhmän omistajilta.

LC Outokumpu hankki lisäksi yhden 800 euroa maksavan aggregaatin Ukrainaan lähetettäväksi.

Ruusulajikkeita puistossa on n. 130. Kyse oli siis pienestä osasta lajikkeita, joista poiminta tehtiin.

Yhteistyökumppaneiksi ja projektin suunnitteluun saimme mukaan Riverian Elli-hankkeen projektiasiantuntija Marja-Leena Hirvosen ja Itä-Suomen Yliopiston hankesuunnittelija Anu Lavolan.

Elokuun lopussa me kantelettaret suunnistimme Ruusupuistoon sadonkorjuuseen sakset ja sangot mukanamme. Seuraavaksi päiväksi oli sovittu marjojen jatkojalostus, tuotekehitystyöpaja; aiheena ruusunmarjat, Riverian Niskalan opetuskeittiöön. Elintarvikealan koulutustilaisuuden järjesti Elinkeinoa ja liiketoimintaa ruokaketjussa – Elli -hanke. Tuotekehityspajassa oli mahdollista kehittää eteenpäin omia reseptejä ja luoda uusia tuotteita asiantuntijan avustuksella. Kouluttajana ja reseptien kehittäjänä toimi makutaituri Jouko Martikainen Riveriasta.

Valmistimme kahdenlaista hilloa; Umpioidut ruusunmarjat ja Ruusunmarja-omenahillo. Teimme makutestejä ja totesimme projektin tuotteet maukkaiksi. Olimme valmiit purkittamaan tuotteet ja vie-

Ruusupuisto

mään maistiaiset myös klubimme muille jäsenille, jotka eivät olleet mukana koulutuksessa.

Hyvää ja maukasta tuli! Osa marjoista kuivattiin ja niistä valmistettiin ruusunmarjajauhetta. Jauhe on mitä mainioin vitamiinipommi ja lisuke ruoanlaitossa. Kiulukat ovat myös kivoja koristeita laitettavaksi esim. kransseihin. Seuraavassa klubi-illassa oli mahdollisuus maistella molempia hilloja erilaisten tarjoiluvaihtoehtojen kera. Karvosen Leena toi valmiit tarjoilut, josta suuri kiitos hänelle ja tietysti myös hienosta projektin hoidosta. Kiitos myös klubim-

me jäsenille ja kaikille sidosryhmäläisille tämän hienon projektin onnistumisesta. Teksti ja kuvat Taina Vatanen LC Joensuu/Kanteletar

Kurssilaiset opettajineen Riverian Niskalan oppimiskeittiössä.

Ruusunmarjasatoa.

Ritva ja Leena marjoja keräämässä.

SATO KORJATTU! Kuvassa vasemmalta Ritva Mertanen, Liisa Parviainen, Aila Kähkönen ja Leena Karvonen.

Tuhannen ruusun kevätleikkaus 12.5.2022 Leijona-ruusupuistossa Penttilänrannassa. Joensuun lionsklubien talkoolaisten apuna olivat Riverian puutarhalinjan oppilaat opettajansa johdolla. Leikattuja oksia kertyy paljon ja niiden siirtäminen lanssille edellyttää oivaltamista. Kevytpeitteen päällä oksia siirtyy kerralla runsaasti. Pitkävartiset leikkuusakset suojaavat piikeiltä.

Kuva Alpo Nevalainen

LC Outokummun presidentti Ilkka Hiltunen ja LC Outokumpu/Kuparin presidentti Ari Karjalainen lastaavat autoon 1.12.2022 LCIF-säätiön piirille antamasta Ukrainan pakolaisten auttamiseen tarkoituksesta avustuksesta Outokummun 1700 euron osuudella hankittuja elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä.

Kuva Jari Turpeinen

Yhtenäkään vuonna ei ole jäänyt hirvi kaatamatta

LC Tohmajärven leijonilla on toimintakauden aikana lukuisia yhteisiä aktiviteettejä. Yksi mieluisimmista on jokasyksyinen hirvijahti. Vuonna 1979 alkaneen hirvijahtiaktiviteetin aikana ei luvallinen hirvi ole jäänyt koskaan kaatamatta. Ensimmäisen hirven kaatoi veli Erkki Kuittinen, joka edel-

leen on klubin aktiivitoimija.

Vuodesta 1996 lähtien LC

Tohmajärven leijonissa toiminut värtsiläläinen Pekka Kunnas on ollut mukana hirvijahdissa joka syksy. Monta kertaa myös jahtipäällikkönä.

-Meillä on ollut aina erittäin sitoutunut ja vastuullinen jahtiporukka. Kaikki ovat

myös vahvoja eränkävijöitä ja luonnossa liikkujia. Mukana jahdeilla on aina ollut myös luonnonsuojelullinen ja riistanhoidollinen näkökulma, Kunnas toteaa.

Tohmajärvellä on yhteensä 16 metsästysseuraa. Pekka Kunnaksen mukaan yhteistyö seurojen ja maata omistavien yhtiöiden sekä yksityisten kanssa on sujunut ja sujuu hyvin.

– Tällä leijonajahdilla on vahva tausta. Jos yksikin seura vastustaa jahtiamme, asia on siltä osin loppuunkäsitelty. Kertaakaan ei ole tarvinnut edes keskustella asiasta siltä pohjalta, että tämä ei käy, hän sanoo.

Luonnonlihaa

koululaisille

Vuodesta 1997 lähtien leijoni-

Hirvihuutokaupan tuotto 1 700 euroa

LC Juuan viime perjantaina Pielisherkun pihassa järjestämän hirvenlihahuutokaupan tuotto oli noin 1 700 euroa. Huudettavana oli Paalasmaalta edellisviikolla kaadetun vasan lihat.

Juukalainen Lauri Tuovinen lähti hirvihuutokaupasta useampi lihanyssäkkä mukanaan. Hän arveli, että lihaa saisi jostain muualta halvemmalla, mutta muistutti Lions clubin huutokaupan jalommasta tarkoituksesta, hyväntekeväisyydestä.

– Ja hirveä ei tahdo mistään saada, hän huomautti. Hivenlihahuutokaupan meklarina toimi Seppo Kettunen (vas.) ja huudettavat lihat esitteli Esko Nykänen.

en tai samaan jahtiporukkaan kuuluneiden kaataman hirven lihat on valmistettu tohmajärveläisten koululaisten ateriaksi. Kunniavieraana yhteisessä ruokailussa ovat olleet paikalliset veteraanit ja heidän puolisonsa.

– Annoksia vuosittain on keittiössä valmistettu 1 5002 000. Ja varmasti on ollut luomuruokaa. Tänä vuonna kaadettiin noin 200 kiloa painanut naarashirvi, Kunnas kertoo.

LC Tohmajärvellä on ollut myös perinne, että valitaan vuosittain Vuoden hirvimies. Kiertopalkintona toimii Anneli Kunnaksen Tukholman reissulta runsaat 20 vuotta sitten ostama aidon kultainen Kultainen hirvipinssi.

– On suoranainen ihme, että se palkinto on tallessa.

En epäile metsästäjien huolimattomuutta, mutta kuten tiedämme, aina voi tapahtua kaikenlaista. Sen tiedän, että ainakin kertaalleen Kultainen

Hyväntekeväisyyshirvi

kaatui Paalasmaalta

LC Juuan perinteinen hirvijahti järjestettiin lauantaina Paalasmaan Jahtimiesten ja Paalasmaan Metsästäjien alueella. Metsästyksen johtajana toimi Jarno Nevalainen, ja jahtiin osallistui 16 metsästäjää.

Jahti sujui hyvässä metsästyshengessä, ja sääolosuhteetkin suosivat. Hirvihavaintoja oli runsaasti, kaikkiaan 13 eri hirvestä. Haasteen toi, miten koiran saisi oikeankokoisen hirven jäljille.

Viimein se onnistui, ja kaadon teki Risto Saastamoinen kolmen jälkeen iltapäivällä.

Ilkka Surakan paloittelema vasa myydään Pielisherkun pihassa perjantaina aamukymmeneltä alkaen.

LC Juuan hyväntekeväisyyshirvi kaatui Paalasmaan yhteisjahdissa. Vasa huutokaupataan perjantaina Pielisherkun pihassa.

hirvi on löytynyt hartaan etsinnän jälkeen klubiveljen takin rintataskusta, Anneli Kunnas naurahtaa.

Jukka Ignatius

Leijonilta nimikkopihlaja Heinäveden satamaan

LC Heinävesi tempaisi hieman erilaisella tavalla viime syksyistä HYVÄN PÄIVÄ tapahtumaa. Klubilaiset istuttivat Heinäveden kirkonkylän eli tunnetummin Kermanrannan satamaan hieman erikoisemman puun, Tuurenpihlajan. Tuurenpihlaja tulee olemaan yksi niistä kahdenkymmenen erilaisten

pihlajalajikkeiden muodostamaa rivistöä jotka koristavat sataman ilmettä niin omalle väestölle kuin sadoille satamassa vieraileville veneilijöille ja caravaanareille.

Kermanrannan satama on ollut suuren osan syksystä mittavien muutostöiden kohteena ja siksi Tuurenpihlajakin odottaa

töiden lopullista valmistumista väliaikaisessa paikassa kevääseen saakka, jolloin pihlajarivistön lopullinen sijainti varmistuu.

Juurelleen klubin pihlaja saa laatan, jossa lukee: Hyvän Päivän puu, Tuurenpihlaja istutettu 8.10 2022.

LC Heinävesi Me Palvelemme

LC Heinäveden ladyt ja veljet istuttivat Kermanrannan sataman pihlajarivistöön tulevan Tuurenpihlajan Hyvän päivän iltana. Puun ympärillä seuraavat henkilöt vasemmalta lukien: Paula Kotilainen, Minna Sallinen, Soili Heiskanen, Veijo Honkonen, Alpo Heiskanen, Petri Hiitola, Heikki Turunen ja Jari Pesonen.

Kuva Seppo Kotilainen

Leijonat Mika Susi (vas.) ja Raimo Dufva juuri kaadetun hirven kimpussa.

Hirvijahdissa pitää olla aina aikaa yhteiselle makkaranpaistohetkelle.

Saaren leijonat ahkeroivat

Saaren palvelutalo on tuttu talo paikalliselle LC-Saarelle. Vuosien varrella on avustettu tätä vanhusten kotia monella tavalla. Kun uusin siipi muutama vuosi sitten otti itsenäisesti asuvat asukkaat suojiinsa, leijonaklubi lahjoitti huonekaluja, television, radion ja liinavaatteita.

– Yhteisissä tiloissa voimme kokoontua ja katsella tv-ohjelmia Kaikilla ei ole televisiota omassa asunnossaan, Satu Suojasalo yksikön asukkaana kiittelee. Kerhoja pidetään myös, vaikka yhteiskunnan rahat niihin ovat huvenneet. Asukkaat kokoontuvat silloin tällöin myös oma-aloitteisesti.

Klubi lahjoitti aiemmin kaksi televisiota palvelutalon toisellekin osastolle.

– Lahjoitukset ovat aina tervetulleita, sanoo lähihoitaja Katri Joronen. Hän toteaa, että yhteen kokoontuminen ja toisten kanssa jutustelu on tärkeää.

Hän tietää, että myös lämpimät kaavut, joita käytetään asukkaita ulkoiluttaessa, ovat kätevät. Ne tulivat taloon leijonaleidien lahjoituksena. Ulkoilutus on puolisotoimintaa, mutta mukana on välillä myös jokunen leijona. Ulkoilua harrastetaan kerran kuukaudes-

sa. Koronarajoitteiden jälkeen toiminta käynnistyi uudelleen viime syksynä. Vastaanotto oli lämmin. Talon henkilökunta oli pukenut vanhuksia valmiiksi ulkoiluttajia odottamaan.

Uutta mietintämyssyyn

Toiminnan taas viritessä lähihoitaja Katri Joronen ja LCSaaren sihteeri Jorma Berg miettivät, mitä uutta voisi ottaa ohjelmaan. Esille nousi kysymys, voisivatko leijonat avustaa vanhuksia lääkärireissuilla, jos omaiset eivät pysty lähtemään mukaan eivätkä hoitajat ehdi.

– Olisi mukava ajatella, että muistisairaalla olisi turvallisempi olo, jos joutuu odottamaan, Joronen sanoo.

Hän toivoi myös saattajaapua kirkossa käymiseen tai lähitapahtumiin. Jatkuvasti ei hänen mielestään tarvitse olla menoa. Rauhallinen arki yleensä riittää, mutta välillä saisi olla virikettä. Uusi tietokone laiteavustuksena olisi Jorosen mielestä myös tarpeen.

Berg lupasi ottaa nämä asiat keskusteluun klubin kokouksessa. Hänellä itsellään oli ehdotus, että muutamat puolisot voisivat käydä laulamassa palvelutalolla. Idea oli Jorosen mielestä oikein hyvä.

lijoita on muistettu uskollisesti stipendein, tuettu skeittiradan rakentamista ja luokkaretkiä ja hankittu urheiluvälineitä.

Talkootyöt ovat tulleet tutuiksi Saaren Orpokotijuhlissa ja Uukuniemi-juhlissa, jotka kokoavat jopa tuhansia vieraita.

Saattopalvelun tarve hautajaisissa on lisääntymään päin. Viime kaudella arkunkantajia tarvittiin neljä kertaa. Kuluvalla kaudella tarvetta oli heti alkusyksyllä.

Takavuosien ponnistuksista lienee paikallaan mainita avokodan rakentaminen Tarnalan maisemakylän Kuposenmäelle. Rahallista avustusta klubi sai siihen Arne Ritari -säätiöltä. Avokota lahjoitettiin kyläyhdistykselle ja se on ollut luontoihmisten suosima bongaus- ja pysähdyspaikka.

Palvelutalon yhteisöasumisyksikön asukas Satu Suojasalo ja lähihoitaja Katri Joronen (vasemmalla) kiittelivät leijonia avustuksista. Eeva Repo ja Irmeli Pääkkönen ovat mukana yhteistä tuokiota, ”kissanpäiviä”, viettämässä.

Muita aktiviteetteja Perinteiset lasten ja nuorten avustukset kuuluvat vuosittain ohjelmaan myös Saaren klubissa. Koululaisia ja opiske-

Keisarinnat lahjoittivat jouluiloa päiväkotiin

Joulun alla päiväkodeissa henkilöstö joutuu kerta toisensa jälkeen miettimään, miten ratkaistaan jouluteemaan liittyvien asioiden hoitaminen kultaista keskitietä kulkien.

Viime joulun alla LC Kitee Keisarinna pääsi auttamaan Päiväkoti Kiepin joulun odotusta.

Päiväkodeissa on lapsia hyvin erilaisia elämänkatsomuksia ja vakaumuksia noudattavista perheistä ja kulttuureista. Se on ehdottomasti suuri rikkaus, mutta toisaalta se tuo myös tiettyjä haasteita päiväkodin kasvatustyöhön.

Joulu kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, perinteisiin, se on juhla, joka on kalenterissa ja se näkyy ja kuuluu. Joulun uskonnollinen puoli

on se, joka aiheuttaa haasteita, kun päiväkotiryhmissä on hyvinkin erilaisia näkemyksiä omaavien perheiden lapsia.

Kiteellä Kiepin päiväkodissa henkiöstö pohti vuoden 2022 jouluteemaa yhdessä jo hyvissä ajoin ennen joulua. Henkilöstön kesken syntyi toive saada Tammen kustantamat kirjajoulukalenterit jokaiseen ryhmään. Sadut, satukirjat ja lukeminen ovat tärkeässä roolissa päiväkodin arjessa ja auttavat kasvatustyössä.

Kun vuoden määrärahat eivät antaneet enää vuoden lopussa periksi uusille hankintaideoille ja sille, että päiväkoti olisi hankkinut kirjajoulukalenterit itse, oli päiväkodin keksittävä vaihto-

Normaalitoimintaan on kerätty varoja kokoamalla ja myymällä puhelinmuistiota ja palveluhakemistoa yhteistyössä Parikkalan toisten klubien kanssa. Se urakka toistuu muutaman vuoden välein. Vuosittainen rahankeruumuoto on säätila-arvauksen järjestäminen. Klubi kierrättää kylillä arvauslistoja, joihin voi osallistua ennakoimalla vuodenvaihteen säätilan klubin toimitalolla. Kolmelle onnekkaimmalle on luvassa ostokortit paikallisiin kauppoihin. Varoja kertyy myös talkootöistä, joista yksi on aurausviehkojen laitto teiden varsille.

Teksti ja kuvat Helinä Leminen

ehtoinen reitti toteuttaa hanke. Päiväkoti Kiepistä otettiin yhteyttä LC Kitee Keisarinna -klubin hallitukseen ja kysyttiin, haluaisiko klubi lähteä auttamaan ja sponsoroida tällaisen jouluilon lapsille.

Lapset ovat LC Kitee Keisarinnojen sydäntä lähellä, joten hankkeeseen lähdettiin yksissä tuumin ja ilomielin. Hankkeen toteuttamiseen saatiin leijonahengessä mukaan myös paikallinen kirjakauppa ja niinpä lahjoitus päästiin toteuttamaan varsin kätevästi ja vieläpä nopeasti. Kiepin johtaja Tiina Koskinen otti lahjoituksen vastaan vuolaasti kiitellen.

LC Kitee Keisarinna sai kuulla joulun jälkeen, että päiväkodissa jokainen ryhmä

oli saanut ideoida itse, kuinka kirjajoulukalenterin kanssa käytännössä toimii.

Osassa ryhmiä joulukalenterin kirjat luettiin ensin ryhmässä, jonka jälkeen kirjan luukusta saanut lapsi sai sen omakseen ja luvan viedä kotiin. Näin ollen kirjajoulukalenterilahjoituksesta muodostui moninkertainen ilo ja joululahja, joka säilyy ja tuottaa oppia ja elämyksiä aina uudelleen ja uudelleen.

Päiväkoti Kiepin johtaja Tiina Koskinen vastaanotti LC Kitee Keisarinnojen kirjajoulukalenterilahjoituksen marraskuussa. Lahjoitusta perille toimittamassa Niina Hasunen ja Sirkka-Liisa Hannukainen.

Leijonat rakensivat avokodan Kuposenmäelle talkoilla ja Arne Ritari -säätiön avustuksella.

Saaren palvelutalon asukkaat pääsevät ulkoilemaan kerran kuukaudessa LC-leidien avulla. Tässä mukana lion Matti Mustonen.

Rääkkylän leijonat aktiivisina

Rääkkylän ”ukkoleijonaklubi” muuttui kaksi vuotta sitten sekaklubiksi, kun klubin jäseneksi liittyi kaksi aktiivista naista. Uudet naislionit antoivat koko porukalle valtavan piristysruiskeen.

Naislionien tulo näkyy klubin toiminnassa erityisesti suurena määränä aktiviteetteja ja niillä kerättyjen varojen lahjoituksina useille kohderyhmille.

Kun koronarajoitukset lievenivät, alkoi aktiviteettien suma purkautua. Keväällä 2022 klubimme järjesti Suomen Lionsliiton sökön mestaruuskilpailut Niemisen urheilutalolla.

Samaan aikaan keväällä käynnistettiin perinteiset venearpajaiset, jossa myytävänä oli 2000 kappaletta kahden euron arpoja. Viimeinen arpojen myyntitapahtuma oli elokuussa Haapasalmen kylällä Markku Halosen järjestämässä Kukkakuhhauksessa.

Leijonat ovat jo usean vuoden ajan tehneet yhteistyötä Halosen kanssa. He ovat käyneet vuosittain pystyttämässä ja purkamassa ison maneesiteltan.

Reilu vuosi sitten leijonaryhmä kävi rakentamassa kukkakuhhausalueelle myös wc-tilat, naisille ja miehille. Yhteistyötä voi hyvällä syyllä kutsua ”win-win” toimintatavaksi, jossa tilaaja saa haluamansa palvelun edullisesti ja klubi kohtuullisen korvauksen.

Rakentamalla rahaa Rakentamisesta on tullutkin klubin pääasiallinen aktiviteetti. Viime kevään, kesän ja syksyn aikana klubimme toteutti lion Tapani Ihalaisen myötävaikutuksella (johdolla) ja hänen monipuolisilla työvälineillään mm. seuraavat projektit: Pitkäaikaiselle klubimme lionille Vesa Monoselle rakennettiin Samppaanselän rannalla olevaan asuntoon toinen sisäänkäynti eteistiloineen.

Luomuviljelijä lion Jari

Sallisen kivinavetan yläkertaan rakennettiin kuusi majoitushuonetta ulkomaalaisten kausityöntekijöiden majoitustiloiksi.

Markku Halosen tilauksesta suunniteltiin ja rakennettiin hänen vapaa-ajan asuntoonsa portaat ensimmäisen ja toisen kerroksen välille. Työn laatu oli samaa luokkaa kuin puutuoteteollisuudessa.

Vuoroaan odottaa vielä maitolaiturityyppinen rakennelma tien varteen, missä koululaiset voivat odottaa koululaiskuljetuksia.

Mustikkamarjikkoja ukrainalaisille Ukrainalaisia pakolaisia olemme tukeneet monin tavoin. Kesällä autoimme heitä löytämään hyvät mustikkamarjikot.

Olimme myös muka-

na hankkimassa ja jakamassa heille tavaroita H-piirin saamalla avustusrahalla. Lisäksi LC Rääkkylä oli ensimmäisten joukossa lahjoittamassa sotatoimialueelle 800 euron arvoista aggregaattia.

Venearpajaisten ja raken-

nusprojektien kartuttamasta aktiviteettirahastosta olemme tehneet useita lahjoituksia, joista mainittakoon kirkon diakoniatyölle joulun alla luovutetut kymmenen 80 euron arvoista lahjakorttia luovutettavaksi vähäosaisille lapsiperheille ja vanhuksille.

Olemme tukeneet myös MLL:n järjestämiä Halloween lasten juhlia ja Rääkkylä Seuraa sen kirjoittaessa kuntamme historiaa.

Tämän vuoden helmikuussa järjestetään usean toimijan yhteistyönä erittäin suositut lastenjuhlat. LC Rääkkylä on niiden pääsponsori.

Lahjakorissa

myös aineettomia

lahjoituksia

Myös aineettomia ”lahjoituksia” löytyy klubimme lahjakorista. Joulua edeltävänä sunnuntaina leijonakuoro lion Pertti Häkkisen johdolla käy antamassa laulutervehdykset paikallisen terveyskeskuksen potilaille sekä kolmen palvelukodin asukkaille.

Joulun perinteeseen kuuluu myös tuliroihujen sytyttäminen sankarihautausmaalle sekä muille sotien muistomerkeille.

Vuosittain klubimme lionit

Leijonien avulla talo asuttavaan kuntoon

ovat olleet monissa hautajaisissa omaisten kanssa kantamassa vainajaa hänen viimeiselle matkalleen. Olemme kohdanneet tilanteita, jossa omaisia on vain 1-2 henkilöä, jolloin klubimme on suorittanut kantopalvelut ilman omaisia.

LC Rääkkylä on varautunut säilyttämään H-piirin toimintakauden 2022–2023 parhaalle klubille luovutettavan leijonapatsaan tulevan toimintakauden 2023-2024 ajan, jolloin klubi täyttää 60 vuotta.

Jouko Tolvanen

LC Rääkkylä tiedottaja

Rakentamisesta on muodostunut keskeinen varainhankintamuoto. Tässä rakentajaryhmän kvrrakentamisen periaatteella toteuttama portaikko vapaaajan asuntoon.

Porraskaiteen korjaamisesta alkanut apu poiki monenlaista korjaamista.

Joensuun Niinivaaralla yksin asuvan, reilu kahdeksankymppisen Sirkka-Liisa Vaittisen vanha omakotitalo alkoi olla pientä korjausta vaille. Erityisesti rappusten kaiteet olivat huonossa kunnossa. SirkkaLiisa oli tutuiltaan kuullut että Leijonilta voisi apua kysyä, lähiomaiset kun asuvat muualla Suomessa.

DG Raimo Timoskaisen joensuulaisille Lions-klubeille välittämästä avunpyynnöstä ottivat kopin LC Joensuu Adam&Evan Arvo Puhakka ja Jorma Pesonen.

Lämpimänä heinäkuun päivänä Arvo ja Jorma kävivät tapaamassa Sirkka-Liisaa ja osaavina miehinä korjasivat

porraskaiteen. Huumorintajuinen Sirkka-Liisa ehdotti että hän keittää kahvit jos miehet katsovat voisiko talon huonosti toimiville sisä/välioville tehdä jotain. Ovet saatiinkin kuntoon.

Läheisellä VR:n ratapihatyömaalla purettiin 2m korkeaa meluaitaa ja Sirkka-Liisa tiesi että purettua lautaa sai maksutta käydä hakemassa. Pienen neuvonpidon jälkeen sovittiin että haetaan rautakaupasta aidanpylväitä jotka Sirkka-Liisa maksaa. Puretun meluaidan laudoista Arvo ja Jorma rakensivat tontille noin 40 m raja-aitaa. Apuna kävi yhtenä päivänä Eino Kuokkanen hän halusi auttaa Sirkka-Liisaa

Sirkka-Liisa kiitteli miehiä ja totesi että talossa kelpaisi nyt asua, jos katto ei vuotaisi. Tarkastelun tuloksena havaittiin että useita kattotiiliä oli rikki.

Sirkka-Liisalla oli tallessa ehjiä kattotiiliä ja urakan lopuksi kattokin saatiin kuntoon tiilet

vaihtamalla.

Kahden Lionin muutama kesäinen päivä ja 80 tuntia aktiviteettia. Rahaa projektiin ei tarvinnut laittaa lainkaan. Sillä saatiin aikaiseksi paremmat asuinolosuhteet Sirkka-Liisalle. Ja taatusti tyytyväinen asukas.

Vuosittain kevättalvella järjestettävät lasten juhlat ovat hyvin suosittu tapahtuma. LC Rääkkylä kustantaa tapahtumaan pääesiintyjät ja järjestää myös työpajoja kuten imukuppiammuntaa ja ongintaa.

Jouluinen laulutervehdys palvelukodin asukkaille. Kuoron johtajana toimii pitkän elämäntyön musiikin opettajana tehnyt Pertti Häkkinen.

Yhteistyön aktiivinen edistäjä

Valtimo on vuodesta 2020 lähtien ollut osa Nurmeksen kaupunkia. Muutos on korostanut järjestöjen roolia Valtimon pitäjässä. Niinpä myös Lions-klubi on ottanut yhä vahvemmin vastuuta kaikenlaisen hyvinvoinnin edistäjänä Valtimolla.

Viime kesänä vietettiin Valtimon kesäpäiviä jo 40. kerran. Viikon pituinen kotiseututapahtuma on klubin perustama, mutta sen järjestämiseen osallistuu iso joukko paikallisia tahoja. Klubi kutsuu osallistumisesta kiinnos-

tuneet koolle alkutalvesta ja sovittelee tilaisuuksien ajankohdat, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä.

Kesäpäivien ohjelmalehtisestä on vuosien mittaan muokkautunut tapahtuma- ja palveluhakemisto. Kesäkuun alussa 1.500 kappaleen painoksena julkaistavaan esitteeseen kootaan tiedot kaikista Valtimon tapahtumista kesän ajalta. Noin 50-sivuinen vihkonen toimii taskuun hyvin sujahtavana matkailuesitteenä.

Klubin leijonien yhdessä tekemä ilmoitushankinta

tuottaa tuhansia euroja aktiviteettitilille hyviin tarkoituksiin jaettavaksi.

Klubi kokosi näyttelyn

Käytäntönä on pitkään ollut, että klubin I varapresidentti johtaa kesäpäivätoimikuntaa. Kun presidentti ottaa heinäkuun alussa vastaan tehtävänsä, hän on valmistellut kautensa päätapahtumaa jo vuoden verran. Presidentin omat kiinnostuksen kohteet tuovat usein uutta kesäpäivien tarjontaan.

Kuluvan kauden presidentti Juha Hakkarainen halusi huomioida kesäpäivien pitkän historian. Kirkonkylän kesäisellä tapahtumapaikalla Puukoululla oli esillä hänen aloitteestaan kuuden viikon ajan klubin tuottama laaja valokuvanäyttely Valtimon kesä 40 vuotta. Yleisö katseli kuvia ja videokoostetta tarkasti bongaillen tuttuja ja kertailleen omia muistoja.

Kesäpäivärock-konserteissa Valtimotalossa esiintyivät Neljä Ruusua ja Irina. Kesäpäiväviikolle osui Valtimon kirkossa pidetty Nurmeksen

kesämusiikin konsertti, jonka järjestelyihin klubi osallistui.

Työtä nuorten hyväksi LC Valtimo tekee yhteistyötä pitäjän muiden yhdistysten, kuten urheiluseura Vasaman ja MLL:n kanssa. Myös muutamat yritykset ovat klubin yhteistyökumppaneita.

Viime vuonna ohjelmassa oli challenge-seikkailukisa sekä kaksi liikuntatapahtumaa

Lämpöaalto yllätti LC Kitee/ Ilmarisen sääveikkauksessa

LC Kitee/Ilmarisen leijonien uudenvuodenyön lämpötilaveikkauksessa kukaan ei osannut arvata oikein klo 00.00 lämpötilaa Kiteen torilla.

Vastoin ennen joulua olleita sääennusteita mittari näytti +2,5 °C ja onnekkaimmat kaksi arvasit 0,2 asteen päähän +2,3 °C. Ennusteet povasivat, tai laskivat säämallinnuksen perusteella, todennäköiseksi lämpötilaksi

-10 pakkasasteen hujakoilla olevia lukemia.

– Oli harvinaisen helppoa tarkastaa arvauslistat, kun monessa listassa oli vain muutama plusmerkkinen luku, kertoi Jarmo Hakulinen LC Ilmarisesta.

Arvauskilpailun tasapuolisuuden kannalta onkin ihan hyvä, että kännyköistään pitkän ajan ennusteita katselevat sääveikkaukseen osallistuvat eivät pääse hyötymään jättämällä

veikkauksensa arvauskilpailun loppuhetkille.

Tämän sääveikkauksen pääasiahan on se, että jokainen osallistuja saa palkinnoksi hyvän mielen siitä, että ostetulla arvauksella saa avustaa kiteeläistä nuorisoa.

Uusivuosi on

lämmennyt

Ilmarisen leijonat ovat jo 32 vuoden ajan pitäneet tätä ar-

nuorille ja lapsille. Valtimon koulun oppilaille järjestettiin klubin taloudellista panostusta sisältäneet liikuntahaastekampanja ja hiihtopäivä.

Kuntarajan kadottua LC

Valtimo on pyrkinyt häivyttämään myös henkisiä rajoja. Klubi on kotiseutuyhdistyksen kanssa esittäytynyt kahtena kesänä Nurmeksen kesätorilla.

Yhteistyö LC Nurmes/Pielisen kanssa on lisääntymässä.

Suunnitteilla on yhteinen teatteriretki ja yhteinen klubiilta. Loppuvuodesta sovittiin, että tarvittaessa kysytään hautajaisiin kantoapua naapuriklubista.

LC Valtimon jäsenmäärä on pysynyt jatkuvasti korkeana. Vuodenvaihteessa oli 25 jäsentä. Viime lokakuun kokouksessa vastaanotettiin kolme uutta lionia.

Teksti ja kuvat

Pertti Meriläinen

vauskilpailua. Alkuvuosina 14 ensimmäistä mittausta oli pakkasen puolella.

Vuoden vaihteessa 2002 pakkasta oli -23,3 astetta ja seuraavana vuonna tuli 32 vuoden kylmin uudenvuodenyö. Silloin elohopea painui -30,9 asteeseen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan ei veikannut oikeaa lukemaa.

Vuodesta 2006 alkaen 18 vuoden aikana on säässä näi-

den mittausten perusteella tapahtunut selvä muutos: puolet lukemista on ollut plusmerkkisiä, puolet miinusmerkkisiä. Tarkasteltuna 10 vuoden jaksoina mittausvuodesta taaksepäin lämpötilan liukuva keskiarvo on kohonnut -10,9 asteesta jo lähelle nollaa -1,3 asteeseen. Vaikka kyse on yhden yön lukemasta, se kertoo alkutalven lämpötilan kohonneen.

Tuotolla tuetaan kiteeläistä nuorisoa

Viime vuoden 31. sääveikkauksen tuotto jaettiin seuraavasti: Palokin nuorille virkistyspäivän kuluihin 120 €, Arppen koulun stipendit 3 x 60 €, Riverian stipendit 2 x 100 €, Keski-Karjalan musiikkiopiston stipendi 100 €, Kiteen lukion stipendit 2 x 100 €, yhdistetyn MM-nuoret, stipendit 300 € + 200 €, Lasten Leijonahiihdon avustus KiU:n hiihtojaostolle 150 €, KiU:n jalkapallojaoston nuorille 300 €, KiU:n lentopallojaoston C-pojille 200 € ja Elämisen taitoja – Lions Quest koulutusavustus 410 €.

Kiteeläisten nuorten lisäksi LC Kitee/Ilmarinen ja-

koi muitakin avustuksia mm. polttopuiden teolla ja myynnillä sekä lumen pudotuksella saaduilla varoilla.

Ukrainan pakolaisia avustettiin 500, leijonien Kontiolahdella järjestettävää kansainvälistä nuorisoleiriä 90 ja leijonien kansainvälistä avustussäätiötä 240 eurolla. Lisäksi Kiteen Hoivakotiin ostettiin kaksi ulkoilutuspussia vanhuksille, mihin käytettiin 340 euroa.

Keväällä 2023 LC Ilmarisella on entistä enemmän jaettavaa kiteeläisten nuorten hyväksi. Sääveikkauksen hinta on ollut 16 vuotta 3 €. Hintaan tehtiin nyt elinkustannusindeksin mukainen tarkistus.

Kun kaikki 900 arvausta myytiin (4 €/arvaus), oli myyntituotto 3600 €. Lupa-, ilmoitus- ja palkintokulujen jälkeen avustuksiin on käytettävissä noin 3000 €.

Suurin osa palkinnoista saatiin lahjoituksina. Kiitos siten arvauskilpailuun osallistuneiden lisäksi myös kaikille palkintoja lahjoittaneille tahoille.

Niilo Hirvonen

Valtimon kesäpäivien markkinat on ollut suosittu tapahtuma jo vuosikymmenien ajan.

Juha Hakkarainen (vasemmalla), antoi lajikokeilutapahtumassa ohjeita maastopyöräilyyn.

Tuula Ikonen-Graafmans

sai Sisupalkinnon

Tuula Ikonen-Graafmans sai vastaanottaa LC Juuan myöntämän Sisupalkinnon jouluviikolla. Kunniakirjassa on perusteluna teksti: ”Kiitoksena siitä mittaamattoman arvokkaasta vapaaehtoistyöstä, jota olette tehnyt juukalaisten hyväksi.”

– Tuula Ikonen-Graafmans on ollut monessa mukana ja tehnyt Juukaa positiivisessa hengessä tunnetuksi. Hänellä on ollut merkittävä rooli tapahtumien järjestämisessä.

Hän oli mukana keskeisenä toimijana vuosina 2014–2015

Juuan kunnan ja hollantilaisen

Eindhovenin teknillisen yliopiston kansainvälisissä hankkeissa, perustelee LC Juuan presidentti Heimo Lehikoinen.

– Vuonna 2014 valmistui

Juuassa maailman suurin jääkupoli. Vuonna 2015 valmistui Nunnanlahteen maailman korkein jääkatedraali, Sagrada Familia. Vuonna 2016 tavoit-

teena oli rakentaa maailman pisin jääsilta Leonardo da Vinci. Sääolosuhteiden vuoksi se ei onnistunut.

Kansainväliset hankkeet päättyivät, mutta ne innoittivat jatkamaan. Juuassa oli osaamista ja jää- ja lumirakentaminen jatkui, niinpä perustettiin Ellin Taitajat ry.

Lehikoinen perustelee, että LC Juuka haluaa osoittaa tunnustusta siitä työstä mitä Tuula Ikonen-Graafmans on tehnyt peräänantamatonta vapaaehtoistyötä tapahtumien järjestämissä ja Juuan tunnetuksi tekemisessä.

Nunnanlahdessa järjestettiin Lumenveiston SM 2017 -kilpailut ja seuraavaksi 2018 Jäänveiston SM-kilpailut.

– Sitten materiaali vaihtui ja vuonna 2019 järjestettiin Hiekanveiston SM kilpailu Juuan keskuspuistossa. Seuraavana vuonna 2020 Kivenveistokurssi Nunnanlahden

Valmius alkusammutukseen

LC Joensuu/Pielisjoki oli tilannut jäsenilleen alkusammutusharjoituksen, jonka piti 6.10 ylipalomies, eläkeläinen Eero Bogdanoff Joensuun Paloasemalla. Osallistujat pitivät harjoitusta erinomaisen opettavaisena.

Suomen Palopäällystö Liiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeiden mukaisissa alkusammutuksen harjoituksissa opetetaan:

Kivikeskuksessa.

– Vuonna 2021 järjestettiin I Kivenveiston SM kilpailu Juuan keskuspuistossa ja sitä seurasi Suomen II Kivenveiston SM kilpailu elokuussa 2022 ja seuraavat on jo päätetty pitää heinäkuun lopulla 2023.

– Tuula on aktiivinen toimija kyläyhdistyksessä ja Martoissa. Hän oli myös aloitteellinen ja kantava voima Nunnanlahden kyläkirjan aineiston kokoamisessa ja kirjan julkaisemisessa.

-Juukaan rakennetun kotiseutupolun aikaansaamisessa hänellä on ollut keskeinen rooli.

– Tuula oli otettu saamastaan huomionosoituksesta. Kiitospuheenvuorossaan hän totesi, ettei ole yksin tehnyt, vaan yhdessä toisten kanssa, ja korosti talkootyön merkitystä, Heimo Lehikoinen kertoo.

Kaija Mattila

Ripeys on valttia alkusammutuksessa. Huoneistopaloissa on aikaa 2,5 min. taltuttaa tulipalo. Huoneiston haltijan on itse osattava suorittaa alkusammutus. Suotuisissa olosuhteissa palo kiihtyy 5 minuutissa vaaralliseksi ja lämpötila kohoaa 800 C asteeseen, vaarallisia myrkkykaasuja syntyy. Soitto 112:n käsittelyineen ja pelastusyksikön tulo palopaikalle vie taajamissa aikaa kohteeseen ripeimmillään noin 4-9 minuuttia, taajaman ulkopuolelle pitempään. Alkusammutuksen hallitseminen ja siihen tarvittavat välineet estävät useissa tulipaloissa suuremmat vahingot. Kodin välineitä ovat sammutuspeitto sekä jauhe- ja nestesammutin.

Mitä teet palon syttyessä?

Tilastoituja hälytyksiä v. 2016 rakennuspaloihin oli n. 5600 kpl. Alkusammutuksella 20% tapauksista palo saatiin sammumaan alkuunsa, 10% toiminta rajoitti paloa. Tumput suorina oltiin 176 tapauksessa; ei yritettykään alkusammutusta, vaikka välineitä ja ihmisiä oli paikalla.

Palaminen tarvitsee happea. Peitteellä tukahdutetaan hapen saanti. Keinokuitua ei kannata käyttää peitteenä. Huoneistossa on pari minuuttia aikaa toimia ja estää leviäminen. Ovet kiinni ja ovien alle tungetaan märkiä pyyhkeitä. Kostutettua talouspaperia ilmastointikanaviin rajoittamaan hapen saantia. Keittiössä liedellä kansi päälle kattilaan, jossa on rasvapalo, siirto kylmälle levylle ja liesituuletin pois päältä.

Jos palo on leimahtanut valloilleen, se muodostaa hyvin pian myrkkykaasuja. Silloin on ihmisten ja eläinten poistuttava pikaisesti rakennuksesta ulos, vain avaimet ja puhelin mukana odottamaan pelastusyksikön saapumista. Kerrostaloissa pakopaikka voi olla parveke ja siellä tehdään itsensä näkyväksi huitomalla käsimerkkejä.

Valmiutta alkusammutukseen varotoimilla: Hälyttimet on oltava kunnossa, tarkistus vuosittain. Hanki osaamista alkusammutukseen! Tiedä välineiden sijainti. 1). Jauhesammutin, teholuokat: A, B, C. Soveltuu ulkotiloihin, toimii pakkasessakin, varastoissa, kaasutiloissa, ajoneuvot, veneet, asuntoautot. 6 kg säiliö tyhjenee 20 sekunnissa. 2). Nestesammutin, soveltuu omakotitaloihin, sisätiloihin, sisältää nestettä. 3). Vaahtosammutin on myös sisätilan sammutin sisältäen vaahtoa.

Alpo Nevalainen

Lions-viikon kunnianosoitus

Joensuun sankarihaudoilla 14.01.2023

Joensuulaiset Lions-klubit kävivät kunnianonosoitus käynnin Joensuun sankarihaudoilla. Tilaisuudessa siirryttiin yhteisenä lippukulkueena sankarimuistomerkille ja laskettiin sep-

pele. Puheen piti pastori Sanna Kauppinen. Kunnianosoituksen johti Harri Hentunen, LC Joensuu/jokelaiset

Kuva Pentti Päivinen

Tuula Ikonen-Graafmans vastaanotti LC Juuan Sisupalkinnon. Tunnustuksena kunniakirjan luovuttivat presidentti Heimo Lehikoinen ja sihteeri Pirjo Halonen. Kuva Jan Graafmans

Peitto kireälle, hapensaanti estetään, palo sammuu.

Hyödyllinen arjen taito:

Harjoitukseen osallistui 11 lionia, joista kaksi puolisoa.

Harjoituksen ohjaaja Eero Bogdanoff ja nestesammutin.

Ote sammutuspeitosta ylhäältä, peitto on saatava kireälle palopesäkkeen päälle estämään hapensaanti.

H-piirin rahankeräysaktiviteetti ukrainalaispakolaisten auttamiseksi

Keväällä 2022 Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia myös Joensuun seudulle saapui sotapakolaisia Ukrainasta. Joensuulaisessa Lc Joensuu Adam&Evassa heräsi ajatus pakolaisina Pohjois-Karjalaan tulevien ukrainalaisten auttamisesta.

Oluesta pitää nauttia kaikin aistein

Paluumuuttajat rikastuttavat klubien elämää. Porvoossa elämäntyönsä tehnyt, LC Kiteeseen liittynyt Heino Tiilikainen toi tullessaan kunnioitettavan määrän oluttietämystä ja elämänkokemusta palatessaan pitkän työuran jälkeen eläkepäiville lapsuuden kotiinsa.

Elämäntyönsä Heino teki öljy-yhtiö Nesteen palveluksessa monissa eri tehtävissä. Neste oli hyvä, joustava työnantaja, joka antoi mahdollisuuden toimia aktiivisesti myös harrastuspuolella.

Oluesta harrastuksena Heino kertoo innostuneensa 1990-luvun alussa, jolloin oli työkaveriensa kanssa perustamassa silloiseen kotikaupunkiinsa olutseuraa, Porvoon Olutklubia.

Idea oman seuran perustamisesta lähti viriämään vuonna 1989 Kuopiossa perustetun Suomen Olutseuran toiveen pohjalta. Valtakunnallisen seuran tavoitteena oli saada olutseuroja mahdollisimman monelle paikkakunnalle.

Olutaate sai nopeasti tuulta purjeisiinsa. Seuroja perustettiin eri puolille Suomea tiuhaan tahtiin. Parhaimmillaan niitä oli yli sata.

Vuonna -91 perustettu Porvoon Olutklubi vetäisi Heinon pauloihinsa. Klubin tappi (puheenjohtaja) hänestä tuli jo kaksi vuotta myöhemmin, mistä nousukiito jatkui Suomen Olutseuran hallituksen jäseneksi 1996, ja siitä edelleen hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 1999-2005 ja kunniapuheenjohtajaksi 2006.

Kulttuuria topeliaanisessa hengessä

Olutseuran keskeisin tehtävä

on olutkulttuuriin vaaliminen ja edistäminen topeliaanisessa hengessä.

Tämä käy ilmi Suomen Olutseuran sääntöpykälästäkin. Siinä todetaan, että yhdistyksen tehtävänä on edistää kulutustottumusten suuntaamista väkevistä alkoholijuomista mietoihin painottamalla alkoholin käytön kohtuullisuutta, nostamalla oluen tuntemuksen tasoa, kannustamalla olutvalikoiman monipuolistamiseen ja tähtäämällä suomalaisen panimoteollisuuden monipuolisuuteen.

– Humalahakuinen juominen ei olutseuran periaatteisiin kuulu. Olutkulttuuri ja perinteinen suomalainen juomakulttuuri ovat kaksi eri asiaa. Jo Zachris Topelius 150 vuotta sitten muistutti, että olut on raittiusjuoma ja oltuseurat raittiusseuroja, Heino painottaa.

”Emme tiedä mitään niin sopivaa viinan tilalle kuin olut. Ominaisuudet, hinta ja valmistus antavat tälle juomalle suuren etumatkan.

Olut on terveellistä, ravitsevaa ja lämmittävää, vaikka sitä juotaisiin jääkylmänä. Sitä voidaan helposti kuljettaa kaikkialle, se ei juovuta, ellei sitä nautita kohtuuttomasti”, Topelius kirjoitti vuonna 1853. Heino on olutkulttuuria vaaliessaan osallistunut aktiivisesti oluttapahtumien järjes-

tämiseen. Ensimmäiset olutfestarit pidettiin Tampereella 1990-luvun puolivälissä.

Kun Tummien Oluiden Tori -nimellä markkinoitu tapahtuma kymmenisen vuotta myöhemmin loppui, vei Heino festari-idean kotikaupunkiinsa Porvooseen pistämällä pystyyn Tummat Oluet taidetehtaalla ja Kekri – Parasta Porvoossa -tapahtumat.

Parasta ihmisten tapaaminen

Toiminnan olutseurassa ja oluttapahtumien järjestelyissä Heino vakuuttaa olleen antoisaa, elämää rikastuttavaa aikaa.

-Parasta on ollut samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Kontakteja on syntynyt lukematon määrä ympäri Suomen.

– Olut yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä ja luo yhteenkuuluvuutta. Olutseuroissa ei titteleitä kysellä. Minullekin ovat siellä tulleet tutuiksi niin Alkon johtajat kuin keskikaljakapakan vakiasiakkaatkin, hän sanoo.

Olutseurassa toimiessaan

Heino pääsi myös journalistin hommiin. Hän oli perustamassa seuran äänenkannattajaksi OlutPOSTI -lehteä ja toimi sittemmin vuosikaudet lehden päätoimittajana. Se toi mukavaa lisämaustetta mieluisaan harrastukseen.

Eläkepäivilläkään kirjoittaminen ei ole unohtunut. Vuo-

desta 2017 lähtien hänen olutaiheisia tekstejään on ollut luettavissa Olutmedia-blogissa.

Uutta sisältöä klubienkin toimintaan?

Kirjoittamisen ohella Heino on omistamansa Olutmedia Oy:n nimissä valmis järjestämään myös olutaiheisia tapahtumia ja asiakastilaisuuksia yritysten tyky- ja virkistyspäivistä lähtien.

Voisiko tässä olla yksi tapa tuoda uutta sisältöä lionsklubienkin toimintaan?

Vuosien saatossa Heino on päässyt tekemään tuttavuutta monen oluttuopin kanssa. Kirjaa erilaisten oluiden määrästä hän ei ole pitänyt, mutta paljon niitä on… varmaan useampi tuhat.

Kolmessa vuosikymmenessä on ehtinyt muodostumaan vahva näkemys myös suomalaisen oluen kilpailukyvystä. Hänen mielestään Suomi kuuluu maailman johtavien valioiden joukkoon Saksan, Tsekin ja muiden perinteisten olutmaiden rinnalla.

Parhaan oluen nimeämisen

Heino jättää jokaisen henkilökohtaiseksi asiaksi. Tärkeintä hänestä on, että oluesta pitää osata nauttia kaikin aistein.

Nautinto on täydellinen, kun näkee vaahtoavan oluen kolpakossaan, tuntee sen houkuttelevan tuoksun nenässään ja kiehtovan maun kielellään.

Aluksi oli tarkoitus järjestää pienimuotoisempi, oman klubin järjestämä avustusoperaatio. Avustusideaa kehitettiin eteenpäin niin, että siihen haluttiin mukaan myös muita klubeja. Lopuksi avustusoperaatio kasvoi niin, että avustuksia tuli klubeilta koko H-piirin alueelta. Näin oli mahdollista saada koottua enemmän resurssia aktiviteetin toteuttamiseksi. Aktiviteettia lähdettiin toteuttamaan Lc Joensuu Adam&Evan toimesta hakemalla rahankeräyslupa koko Suomen aluetta koskien 10000 €:n rahasummalle. Aktiivisina henkilöinä rahoituksen hakemisessa ja aktiviteetin toteutuksen organisoinnissa olivat Lc Joensuu Adam&Evan lionit Arja ja Arvo Puhakka. Aktiviteetistä H-piirin webmaster Niilo Hirvonen teki esitteen, jota jaettiin eri some-kanavien kautta, sekä myös klubeille. Kukin klubi hoiti rahankeräystä omalla alueellaan ja lahjoitti aktiviteettien tuotot keräykseen. Myös alueilla yrityksiä saatiin mukaan ja suurimmat yksittäiset lahjoitukset tulivatkin yrityksiltä. Lahjoitetut summat vaihtelivat 20-500 €:n välillä. Kerätyt rahat tilitettiin lyhentämättöminä täysimääräisesti keräystilille. Varsinaista lipaskeräystä ei toteutettu pois lukien muutamat lion-kokoontumiset, joissa lipas kiersi. Osa lioneista ja klubeista lahjoitti rahaa ukrainalaisten hyväksi myös LCIF:n kautta. Keräyksessä myös lion-puolisot toimivat aktiivisesti. Rahankeräysluvan myöntänyt poliisilaitos osoitti myös joustavuutensa siinä, että keräysajan päätyttyä tuli vielä joitakin lah

joituksia, jotka voitiin ottaa vastaan poliisilaitoksen luvalla. Luvanhaku ja myöntöprosessit sujuivat hyvin. Lioneita pidetään luotettavina yhteistyökumppanina. Ainut kulu, joka keräyksestä syntyi, oli keräysluvan hinta 63 €. Kaikki muu työ tehtiin lion-periaatteen mukaisesti talkootyönä, eli jaetaan kaikki mikä kerätään. Yhteistyö SPR:n kanssa toimi sujuvasti ja joustavasti. SPR:n kautta saatiin myös tieto siitä, että minne ja minkälaista apua tarvitaan. Avustustarvetta ilmeni jo ennen keräysajan päättymistä. Avustuksia lahjakortteina paikallisiin liikkeisiin jaettiin siinä määrin, kun keräystuottoja tuli. Kaikki keräystuotot kohdennettiin Pohjois-Karjalaan tulleille ukrainalaisille sotapakolaisille lahjakortteina. Keräyssumma oli kokonaisuudessaan lähes 8000 €. Keräyksen yhteydessä saatiin tietoa myös muista tarpeista. Esimerkiksi tavaralahjoitukset olivat mahdollisia viemällä tavaraa paikallisen yrityksen luovuttamaan tilaan. Lionit haluavat kiittää sydämellisesti kaikkia lahjoittajia ja keräykseen osallistujia.

LC Joensuu Adam&Eva toteutti syksyllä myös toisen keräyksen, jonka kohderyhmänä oli niin ikään Pohjois-Karjalaan tulleet ukrainalaiset pakolaiset. Keräystä suoritettiin mm. Joensuun torilla Hyvän Päivän tapahtuman yhteydessä. Samalla kerättiin myös tavaraa vietäväksi Ukrainaan. LC Joensuu Adam&Evan ja LC Joensuu Kantelettarien jäsenet keräsivät Carelia-salin konsertin yhteydessä pidetyn narikan tuotoilla noin 1000 €. Myös yksityisiltä lahjoittajilta saatiin jonkin verran keräystuottoja, keräyksen kokonaistuotto oli noin 1800 €. Samaan aikaan useat klubit osallistuivat valtakunnalliseen Aggregaatteja Ukrainaan -keräykseen. Teksti Seppo Sirainen

Heino Tiilikainen toi mukanaan kunnioitettavan määrän oluttietämystä palatessaan pitkän työuran jälkeen eläkepäiville lapsuuskotiinsa Kiteelle. Hän on vaalinut olutkulttuuria jo runsaan kolmen vuosikymmenen ajan. Kulttuuriin kuuluu, että oluen ottamisesta pitää osata nauttia. Nautinto alkaa sen oikeaoppisesta kaatamisesta tuoppiin, hän näyttää.

Slava Ukraini - Kunnia Ukrainalle!

ProUkraina -tilaisuudessa Parikkalassa osoitettiin tukea ja kerättiin varoja Ukrainalle.

Lions Club Parikkalan syksyinen tilaisuus osoitti tarpeellisuutensa. Parikkalan Harjulinna pullisteli yleisöä, kun lähes 300 kuulijaa kansoitti tapahtumatilan eteisauloineen.

LC Parikkalan presidentti Tapio Leskinen iloitsee myös

Toveri kuitenkin valoi uskoa ukrainalaisten mahdollisuuksiin antaen

tunnustusta

menestykselle, mutta tukea maa edelleen tarvitsee.

vapaaehtoisella kahvimaksulla ja ovensuukeräyksellä karttuneesta illan keräystuotosta, 3426,57 eurosta, jotka klubi on Pelastakaa Lapset ry:n välityksellä kohdentanut sodasta kärsivien ukrainalaislasten hyväksi.

-Rajaseudulla asuvina ja omasta historiastamme tietoisina koemme asian hyvin läheiseksi. Nuoremmatkin tietävät mitä sota merkitsee. Avulle on tarvetta ja ihmisillä suuri halua auttaa Venäjän hyökkäyssodan uhriksi joutunutta Ukrainaa.

Tietoa tarjolla

Illan aikana saatiin myös tietoa ja asiantuntijoiden arvioita Ukrainan tilanteesta. Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen otsikoi alustuksensa ”Miksi venäläiset

uskovat valheisiin”.

Hän tuntee pitkän työrupeamansa ansiosta hyvin venäläisten ajattelutapaa, johon monella kuuluu sokea usko johtajaansa. Osa venäläisistä suhtautuu sotaan välinpitämättömästi, eivätkä toisinajattelijat enää uskalla avoimesti toimia. Maata johdetaan pelolla.

Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri puolestaan kertoi Ukrainan sodasta ja siitä saatavista opeista – niin meillä kuin muuallakin.

Venäläiset käyvät sotaa tapansa mukaan julmin keinoin siviilejä säästämättä. Toveri kuitenkin valoi uskoa ukrainalaisten mahdollisuuksiin antaen tunnustusta menestykselle, mutta tukea maa edelleen

tarvitsee.

Tapio Leskinen haastatteli myös ukrainalaisäitiä Olesyaa, joka koskettavin esimerkein toi maansa kansalaisten kokemukset kuulijoille läheiseksi.

Olesya kehui erityisesti Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin toimia ja merkitystä maansa puolustaessa päättäväisesti itsenäisyyttään.

Paikallista näkökulmaa keskusteluun toi Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, joka kertoi kunnan varautumisesta poikkeusoloihin.

Musiikkiaan illassa esitti laulaja ja lauluntekijä Mariska säestäjänään Aleksi Keränen.

Yleisöllä on tilaisuuden lopussa mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Teksti ja kuvat Raine Hämäläinen

Keskusteltavaa riitti paljon myös tilaisuuden jälkeen. Marja Mannisen juttukumppaneina Jussi Ranta ja Salme Kandolin.

Ukrainalainen kahden lapsen äiti Olesya (toinen vas.) kertoi koskettavasti julman hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta kotimaastaan sekä sen vahvasta tahdosta puolustaa itsenäisyyttään. Vierellä Ismo Laamanen (vas.), Olesyan haastattelun tulkkina toiminut Reetta Leskinen ja Tapio Leskinen.

LC Parikkalan ProUkraina -tilaisuus kokosi Harjulinnan täyteen yleisöä kuulemaan esityksiä ja tukemaan Ukrainaa.

Ilta koostui asiantuntevista puheenvuoroista ja Mariskan upeista lauluista. Kuvassa Marja Manninen, Mariska, Pekka Toveri ja Vesa Huuskonen.

Pekka Toveri on yksi tämän hetken kysytyimmistä puhujista ja Ukrainan sodan asiantuntijoista.

Savonranta sai ukrainalaisia – hetkeksi

Viime vuoden maaliskuussa

Savonrannalle tuli yllättäen ukrainalaisia tilapäistä suojelua tarvitsevia ihmisiä - 20 äitiä ja 25 lasta. Heidät oli koottu Kiovan ympäristöstä ja heidät haettiin bussilla suoraan Savonrannalle. Vähän myöhemmin heitä tuli lisää niin, että parhaimmillaan Savonrannalla oli yli 60 uutta asukasta.

Savonrannan Vapaa Palokunta pani välittömästi alulle lahjakorttikeräyksen,a jonka avulla tulijoille saadaan ruokaa jääkaappiin. Myös välttämättömien talvivaatteiden yms. keräys käynnistettiin. VPK perusti Sillat-hankkeen, jonka tarkoituksena on auttaa tulijoita ja paikallisia sulautumaan yhteen.

Seitsemän järjestöä sitoutui järjestämään apua tulijoille: Savonrannan VPK, Savonrannan Lions Club ry, Savonrannan Toimintakeskus ry, Savonranta-Seura ry, Savonrannan Martat ry, Savonrannan Vanhempainyhdistys ry ja Itä-Karjalan Kansanopistoseura ry. Lisäksi apua antoivat yksityiset henkilöt runsain mitoin. Myös Savonlinnan

Rotaryklubi ry ja Kerimäen molemmat Lionsklubit osallistuivat omalla merkittävällä satsauksellaan.

Asunnot viihtyisiksi talkoovoimin

Sillat-hanke keräsi huonekaluja, vuodevaatteita, kodin tekstiilejä, astioita ja muuta tarvittavaa. Savonrannan Vanhempainyhdistys kertoi facebook-ryhmässä, mitä kipeimmin tarvittiin. Mitään tarpeetonta ei kerätty. Martat auttoivat stailaamaan huoneistot viihtyisiksi. Kaikki järjestöt antoivat oman panoksensa tulijoiden mukavaan asuttamiseen.

Savonlinnalainen marjanviljelijä omistaa Savonrannal-

Kaikki järjestöt antoivat oman panoksensa tulijoiden mukavaan asuttamiseen.

la 10 huoneistoa käsittävän rivitalon. Tulijat majoitettiin tähän rivitaloon. Lisäksi kaksi huoneistoa tarvittiin keskustan kerrostalosta. Asuntoihin hankittiin kaikki välttämätön, kuten jääkaappeja, mikroaaltouuneja, kahvin- ja vedenkeittimiä, leivänpaahtimia ja televisioita. Kaikille saatiin oma puhelin ja polkupyörä.

Kielen opiskelu

alulle heti

Itä-Karjalan Kansanopisto käynnisti paikkakunnalla kielen opiskelun välittömästi –jo maaliskuussa. Opetustilat saatiin Savonranta-Seura ry:n omistamasta Savonranta-talosta. Opetus tapahtui Opetushallituksen hyväksymän opiskelusuunnitelman mukaisesti. Alkuun opiskeltiin kuvasanakirjan avulla tuhat sanaa ja sen jälkeen Kieli käyttöön -oppikirjan avulla opiskeltiin muodostamaan lauseita sekä perehdyttiin kieliopin saloihin.

Kahden kuukauden intensiivisen opiskelun jälkeen tulijat siirtyivät vähän kerrassaan työelämään. Osa sai töitä

marjatilalta, jolla olivat olleet työssä jo aikaisempina kesinä. Osa sai töitä Savonlinnan seurakunnan Savonrannan hautausmaalta, osa Savonrannan Toimintakeskuksen pesulasta, yksi työskenteli ohjaajana päiväkodissa ja kaksi piti kesän Savonranta-talolla ukrainalaista kahvilaa.

Äidit leipoivat ahkerasti ja myivät Savonrannan torilla ukrainalaisia herkkuja. He poimivat metsästä marjoja ja sieniä. Eipä ole koskaan aikaisemmin Savonrannan torilla ollut niin paljon tarjolla leivonnaisia ja metsän antimia kuin viime kesänä.

Onnellisen

kesän jälkeen surullinen syksy

Työ marjatilalla loppui syksyn tullen. Niinpä osa jatkoi kielen opiskelua syyskuun alusta lukien jouluun asti. Ilmassa oli kuitenkin tummia pilviä. Savonrannalla asuvia ukrainalaisia painostettiin muuttamaan Savonlinnan keskustaan.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt asumisen järjestämisestä sopimuksen Suomen

Punaisen Ristin kanssa. Tavoitteena oli majoittaa kaikki ukrainalaiset kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen. Syyksi kerrottiin, että he ovat helpommin ”hallittavissa”, kun asuvat keskustassa.

SPR:n ukrainalaisille osoittama asunto on ilmainen. Savonrannalla rivitalossa asuvat joutuvat maksamaan vuokraa huoneistosta. SPR ei osoita tilapäistä suojelua tarvitseville asuntoja Savonrannalta, joten ilmainen asunto kaupungissa houkuttelee.

Tammikuun alussa 2023 yksitoista ukrainalaista muutti saman päivän aikana Savonlinnaan. Nyt paikkakunnalla asuu enää kaksi perhettä, yhteensä kaksi äitiä ja kolme lasta.

Vielä toukokuussa Savonrannalla riemuittiin koulun säilymisestä. Savonrannan yhtenäiskoulussa oli keväällä 36 oppilasta. Ukrainalaisista lapsista päiväkotiin, esikouluun ja ala- sekä yläasteelle saatiin kymmenen lasta. Tilanne näytti valoisalta. Nyt heistä päiväkodissa on yksi lapsi ja koulussa kaksi oppilasta.

Kiitämme

Jumalaa teistä

Ukrainalaiset äidit kiittävät heitä auttaneita järjestöjä ja ihmisiä sydämensä pohjasta. ”Emme haluaisi muuttaa pois, mutta meidän on pakko. Tilanteemme on sellainen, että työttöminä emme pysty vastaanottokeskuksen antamasta rahasta maksamaan vuokraa. Itkien täältä lähdemme”, sanovat äidit murheellisina.

Savonrantalaiset jäävät kaipaamaan näitä ahkeria ihmisiä, jotka pyyteettömästi osallistuivat erilaisiin projekteihin paikkakunnalla. Esimerkiksi Savonrannan VPK sai heistä toimivia jäseniä, Savonrannan Lions Club ry:n järjestämiin tienvarsien raivaustalkoisiin he osallistuivat iloiten, lähiympäristön vanhukset saivat heiltä apua niin lumen luontiin kuin pihan siivoukseen.

Niin mielellämme olisimme pitäneet heidät paikkakunnalla. Kiitämme heitä lämpimästi siitä lyhyestä ajasta, jona toivat iloa ja väriä elämäämme tällä pienellä paikkakunnalla.

Raija Heikkilä LC Savonranta

Maaliskuussa 2022 Savonrannalle saapuneet tilapäistä suojelua tarvitsevat ukrainalaiset osallistuivat LC Savonrannan järjestämiin tienvarsien siivoustalkoisiin.

Kansainvälinen nuorisoleiri 2023 Kontiolahdessa, hieno tilaisuus olla isäntäperheenä

H-piirissämme päästään tulevana kesänä järjeastämään kansainvälinen nuorisoleiri hieman pidemmän tauon jälkeen. Koronapandemian johdosta vuonna 2021 pidettäväksi tarkoitettu leiri siirtyi kahdesti vuodella eteenpäin. Kv. nuorisoleiri on yleensä pidetty kolmen vuoden välein, viimeisimpinä leirit Kerimäellä 2018, Nurmeksessa 2015 ja Outokummussa 2012.

Lions-järjestön nuorisovaihtotoiminta tarjoaa mahdollisuuden suomalaisille nuorille tutustua muihin maihin ja niiden kulttuuriin perheoleskelun ja kansainvälisten leirien muodossa. Vastavuoroisesti suomalaiset leijonat järjestävät ulkomaisille nuorille perheoles-

kelumahdollisuuden ja osallistumisen eri puolilla Suomea toteutettaville nuorisoleireille.

Kesällä 2023 järjestetään Suomessa 4 nuorisoleiriä.

Kontiolahdella heinäelokuun vaihteessa (29.7. –7.8.2023) pidettävän leirin tukikohtana toimii

lakkautetun Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannan varuskunta-alueella oleva kasarmirakennus, jossa Vaara Sport -yritys harjoittaa valmennusja majoitustoimintaa urheilijoille, ulkoliikunnan ystäville ja seuroille. Kasarmin tilat on kunnostettu ja pitävät sisällään hyvätasoisiksi 2:n ja 4:n hengen majoitustiloiksi muutetut tuvat, WC- ja suihkutilat, varusteiden kuivatustilat, oleske-

lu- ja harraste/kokoustilat sekä ruokailutilat. Paikassa järjestyvät tarvittavat aamupalat, lounaat, päivälliset ja iltapalat.

Leirin teema on ”ainutlaatuisia ystävyyksiä ja elämyksiä” ja noin 30:n eri puolelta Eurooppaa ja kauempaa tulevan nuoren leiriohjelma sisältääkin monenlaista yhteistä tekemistä ja kokemista. Suomalainen/ karjalainen kulttuuri ja eläminen tulevat tutuiksi ja nähtävää riittää mm. Joensuussa, Kontiolahdella, Kolilla ja Höytiäisellä.

Nuorisoleirin kustannukset katetaan osallistujamaksuilla, H-piirin lionsklubien maksamilla tukimaksuilla ja Lionsliiton avustuksella. Järjestelyjä valmistelee pieni leiritiimi ja

Joensuun ja Kontiolahden klubeja on mukana toteutuksessa.

Perheoleskelu ennen leiriä, isäntäperheitä tarvitaan Järjestettävään nuorisoleiriin liittyy perheoleskelujakso eli nuoret (ikä 17-21 vuotta) saapuvat noin viikkoa ennen leiriä piirimme alueelle perhemajoitukseen. Omasta kokemuksestani voin todeta, että isäntäperheenä olo oli erittäin hieno ja mukava kokemus, jossa sai tutustua ulkomailta tulevaan nuoreen ja esitellä Suomea hänelle. Itse asiassa puolisollani Riikalla ja minulla oli kaksi nuorta tyttöä (Italiasta ja Itävallasta) ja hauskaa oli heidän kanssaan viettää aikaa ja var-

sin paljon he touhusivat keskenäänkin.

Isäntäperheeksi sopii ihan tavallinen perhe ja yhtä hyvin sopii myös yksinhuoltajaperhe tai lapseton pariskunta. Optimaalinen tilanne olisi, jos perheessä olisi suurin piirtein samanikäisiä nuoria, jolloin kanssakäyminen sujuu luonnostaan hyvin. Mutta luontevasti viikko sujui meilläkin, vaikka ” varttuneempi pariskunta” ollaankin. Tärkeintähän on avoin mieli ja kiinnostus ja kunnioitus eri kulttuureista saapuviin nuoriin. Hyvän mielen ja ikimuistoisen kokemuksen lisäksi perhe saa hienon tilaisuuden palautella mieliin englannin kielen puhumista. Vaatimattomallakin

kielitaidolla pärjää mainiosti, sillä harva tuleva vaihtonuori itsekään puhuu äidinkielenään englantia. Kielitaitoa pääsee mahdollisesti harjoittamaan myös jatkossa, sillä isäntäperheiden ja vaihtonuorten välillä syntyy useasti vuosien, jopa vuosikymmeniä kestävä ystävyyssuhde.

Kiinnostuitko isäntäperheenä toimimisesta? Otapa heti yhteys allekirjoittaneeseen pekka.vatanen@lions.fi tai piirin nuorisovaihtojohtajaan/leirikoordinaattoriin Janne Toikkaan janne.toikka@lions.fi. Lisätietoja löydät myös H-piirin sivuilta www.lions.fi/h. leiriterveisin leirijohtaja, PDG Pekka K. Vatanen puh. 0453231883

LC Savonlinna/Säämini -klubi tukee nuorten harrastus ja liikuntatoimintaa

Lions Club Savonlinna/Sääminki teki mittavan lahjoituksen avustusjärjestöjen kautta vähävaraisille nuorille. Avustusten välittäjinä olivat tälläkin kertaa Olli Teijonmaan muistorahasto ja HaTTu ry. Molemmat järjestöt tukevat nuoria harrastustoiminnan tai kilpaurheilun kautta. Molemmille järjestöille lahjoitus oli tällä kertaa 1000 euroa.

Jokaisella on oikeus mieleiseen harrastukseen ja harrastukset ovat keskeinen osa lasten ja nuorten elämää. Harrastukset voivat ehkäistä syrjäytymistä ja olla keino auttaa syrjäytyneitä nuoria.

Tällaisen toiminnan tukeminen on sama kuin laittaisi pankkiin rahaa. Aktiivinen ja hyvä harrastustoiminta kasvattaa nuoria eteenpäin pyrkiviksi ja terveiksi kansalaisiksi. Siksi nuoria kannattaa tukea.

Tämän ovat ymmärtäneet paikallisen klubin jäsenet ja he haluavat panostaa juuri tähän.

Savonlinnan Riennon isännöimä Olli Teijonmaan muistorahasto perustettiin

vuonna 2017. Rahaston tarkoituksena on tukea juniori- ja nuorisoyleisurheilun harrastajia valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa. Ensisijaisesti muistorahasto tukee vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia.

Tukihakemuksia voi lähettää ympäri vuoden ja hakijan ei välttämättä tarvitse olla Rientolainen. Päätökset hakemuksiin annetaan pääosin kesäkuussa ja marraskuussa.

Vuonna 2021 tukia jaettiin 4225 euroa, kertoi Savonlinnan Riennon puheenjohtaja Teuvo Jäntti. Moni juniori on saanut tukia valmennus- ja kilpailumaksuihinsa, väline -

hankintoihin tai kilpailuvälinevuokriin. Tukia on jaettu viiden vuoden aikana yhteensä reilut 17 tuhatta euroa.

Savonlinnan HaTTu ry on hyväntekeväisyysjärjestö, jonka toiminta alkoi 2019. Se on järjestö, joka keskittyy tukemaan taloudellisesti ja toiminnallisesti heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien savonlinnalaisten perheiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä kannustaa lapsia ja nuoria harrastustoiminnan pariin.

Avun tarve on kasvanut koronan ja hintojen nousun myötä, kertoi Tommi Tuunanen HaTTu ry:stä.

Nuori voi hakea yhteen harrastukseen vuosittain tukea. Tänä vuonna tukia yhteensä on jo jaettu 30 tuhatta euroa ja 175 lasta on päässyt osalliseksi tuesta, jatkoi yhdis-

tyksen hanketyöntekijä Mirja Turkka. Haku jatkuu edelleen. Kaikkiaan järjestö on

tukenut 108 tuhannella eurolla lasten harrastustoimintaa ja tukea on saanut 611 lasta.

Ari Lybeck Tiedottaja LC Savonlinna/Sääminki

Kesän 2018 leirinuoret Laura Caccetta ja Anna Strommer Kolin laella.

Leijonahiihdot kutsui lapset ladulle

Kitee on vuosikymmenet tullut tunnetuksi hiihtopitäjänä. Viime vuosina hiihtoharrastus on kuitenkin osoittanut hiipumisen merkkejä. Paikallisissa lionsklubeissakin tämä on pantu merkille.

Leijonilla on tapana panna toimeksi havaitessaan tilanteita, joissa he voisivat olla avuksi. Niin tehtiin Kiteelläkin; lasten hiihtoharrastusta elvyttääkseen leijonat lyöttäytyivät menneen talven lumilla yhteen ja pistivät pystyyn Leijonahiihdot.

Idea kisojen järjestämiseen saatiin valtakunnan tasolta Lions-Liitolta ja Hiihtoliitolta. Niiden molempien tavoitteena on saada lapset liikkumaan ja vaalimaan kaikille tärkeää kansalaistaitoa.

Kisatapahtuma toteutettiin samalla konseptilla kuin aiemmilta vuosilta tutut Hippo-hiihdot. Olympiavuoden hengessä tärkeintä niissä oli saada mahdollisimman moni lapsi ladulle nauttimaan hiihtämisen riemusta; josko niiden innoittamina olympialadulla nähtäisiin vielä uusia Kerttuja, Kristoja ja Iivoja.

Leijonahiihtojen toteutukseen lähtivät ilomielin Kiteen kaikki klubit (LC Kitee, LC Kitee/Ilmarinen, LC Kite/Pajari ja LC Kitee/Keisarinna).

Yhteistyökumppanina leijonilla oli Kiteen Urheilijoiden hiihtojaosto, joka sai hoitaakseen kisan käytännön

järjestelyt. Lionsklubit kantoivat muun järjestämisvastuun, vastasivat kustannuksista sekä ohjasivat tuoton lasten hiihtotoimintaan.

Sarjoja oli 4-14-vuotiaille tytöille ja pojille jokaiselle ikäluokalle syntymävuoden mukaan. Kaikki hiihtäjät saivat maaliin päästyään muistomitalin, minkä lisäksi nuorille lylyn lykkijöille oli varattu runsaasti myös arvontapalkintoja.

Kisatunnelmaan niin hiihtäjiä kuin heidän kannustusjoukkojaan viritettiin isojen urheilutapahtumien tapaan kenttäkuulutuksin ja oheispalveluin. Alusta lähtien tapahtuman järjestäjät pitivät itsestään selvänä, että jokaisen kisavieraan on saatava tuntea nenässään mehun, kisamakkaran ja kahvin tuoksu.

Leijonahiihdoista muodostui juuri sellainen kisatapahtuma kuin järjestäjät olivat ajatelleetkin. Hutsin montussa oli todellisen urheilujuhlan tuntu, kun yli 60 nuorta lylyn lykkijää pisti ladulla menoksi kenttäkuulutuksen, äänekkään kannustuksen ja aidon kisatunnelman innostamina.

Palkintoja jakamassa ollut piirikuvernööri Raimo Timoskainen puki Leijonahiihtojen hengen napakasti sanoiksi.

– Tämä on sitä tekemistä. On ollut todella kiva järjestää, antaa klubilaisille yhteistoimintaa ja näyttää samalla yleisölle, mitä leijonat tekevät.

Heti kisan jälkeen tehtiin selväksi, että Leijonahiihdot eivät jää ainutkertaiseksi tapahtumaksi. Ne järjestetään tänäkin vuonna.

LC Pajarin viimeisille rahoille löytyi hyvät käyttökohteet

LC Kitee Pajari päätti menneen vuoden lopulla lopettaa toimintansa. Syyt olivat pienellä paikkakunnalla toimivalle klubille tyypilliset; väen vähetessä klubinkin jäsenmäärä pieneni pienemisestään, eikä toiminnan jatkamista nähty enää järkeväksi.

Pajarilaisten auttamishalua lopettamispäätös ei ole kuitenkaan vienyt. Monet Pajarin jäsenistä jatkavat toimintaansa vanhemmissa klubeissa, LC Kiteessä ja LC Kitee Ilmarisessa.

Monet kiteeläisperheet ovat jo monen vuoden ajan päässeet joulun alla osallisiksi Pajarin lahjoituksista. Niin viimeisenäkin toimintavuonna.

Tukea tarvitsevat perheet saivat käyttöönsä lahjakortteja, joilla voivat rahoittaa jouluostoksiaan paikallisissa kauppaliikkeissä.

Tällä kertaa leijonien lahjapaketti piti sisällään kymmenen sadan euron suuruista lahjakorttia. Ne ohjautuivat saajilleen Kiteen ev.lut. seurakunnan diakoniatoimen välityksellä.

Joululahjoja jakaessaan Pajari on tehnyt yhteistyötä myös

LC Kiteen kanssa. Perinteestä ei luovuttu nytkään. Lahjoituspottia saatiin mukavasti kartutettua, kun Ukkoklubi

luovutti joulukuusien myynnillä keräämänsä varat samaan tarkoitukseen.

Lahjoituksen vastaanottanut Katriina Tenhonen vakuutti lahjakorttien tulleen tarpeeseen. Ne menivät perheille, jotka tukea eniten tarvitsevat.

LC Pajarin kuluvan kauden presidenttinä toimivan Eero Havukaisen mukaan lahjakorttilahjoituksen jälkeen jääneille rahoillekin oli jo käyttötarkoitus tiedossa. Viimeiset kassan pohjalla olevat eurot käytettiin Antti Aallon mäkikoulun tukemiseen.

Maamme ykköshyppääjän nimeä kantava mäkikou-

lu pyörii Kiteellä kolmatta vuotta. Kokemukset siitä ovat myönteiset; mäkihyppyharrastus on saatu Kiteellä hyvään nousuun ja tieto siitä on levinnyt laajemmallekin maakuntaan.

Ne menivät perheille, jotka tukea eniten tarvitsevat.

Viimeiset tilillä olleet eurot Pajari käytti Antti Aallon mäkikoulun tukemiseen. Lahjoitusvarat käytettiin mäkikoululaisten käyttöön tulleiden monojen ja siteiden hankintaan.

LC Kitee ja LC Kitee Pajari järjestävät tänäkin vuonna jouluiloa monelle kiteeläisperheelle lahjakorttien avulla. Lahjakortteja olivat diakoni Katriina Tenhoselle luovuttamassa LC Kiteen Markku Hyvönen, vasemmalla, sekä LC Pajarin Eero Havukainen ja Ahti Paakkunainen.

Jo kisaan osallistuminen oli mitalin arvoinen suoritus. Jokainen ladulle lähtenyt sai piirikuvernööri Raimo Timoskaisen ojentaman Leijonahiihdon mitalin. Kuva: Kari Sarkkinen.

Ladulla oltiin iloisella ilmeellä.

Vainajaa ja omaisia kunnioittaen

Lähes kymmenen vuotta sitten, kauden 2013–2014 toimintasuunnitelmassa LC Nurmes/Pielinen varautui antamaan hautajaisapua sitä tarvitseville. Muutama vuosi myöhemmin klubille tuli hautausurakoitsijoiden välityksellä pyyntöjä hautaansaattotehtäviin.

Saattotehtävien lisääntyessä aloimme periä pientä maksua, kuitenkin niin, että vähävaraiset ja rintamatunnuksella olevat vainajat saatetaan haudan lepoon veloituksetta. Näin se jatkuu edelleen.

Klubi ei tutki kenenkään varallisuutta. Arvion antaa hautausurakoitsija. Tämä menettely on toiminut hyvin.

Tarve kasvussa

Olemme olleet saattamassa hautaan keskimäärin yhdestä kahteen vainajaa kuukaudessa. Joskus on kolmekin vainajaa saatettu viikon sisällä haudan lepoon. Klubin kantajien määrä on vaihdellut yhdestä kuuteen.

Toiminnan tarpeellisuutta on lisännyt vainajien korkea ikä ja omaisten vähäisyys tai että omaisten terveys on

vaikeuttanut kantotehtäviä. Myös yksinäisyyden lisääntymisellä on vaikutuksensa.

Klubissa näemme, että hautaan saattaminen kuuluu ensisijaisesti omaisille. Mutta jos omaisia on vähän tai he eivät voi osallistua tehtävään terveydellisistä syistä, pyydettäessä klubi tulee apuun.

Lähimmäisten auttamista

Hautaansaattoaktiviteetti sopii hyvin Lions-klubin ja ko-

ko Lions-järjestön periaatteisiin, onhan kyse lähimmäisten auttamisesta.

Vaikka emme välttämättä tunne vainajaa, suoritamme tehtävän aina yhtä arvokkaasti. Siihen kuuluu vainajan ja omaisten kunnioittaminen, asianmukainen käyttäytyminen, yhdenmukaiseen hautajaisasuun pukeutuminen sekä läsnäolo kappelissa siunauksen ajan.

Kun klubin jäsenillä on joskus ollut työesteitä tai mui-

ta päällekkäisiä menoja hautajaisten ajaksi, olemme saaneet auliisti apua entisiltä lioneilta. Kiitos heille!

Tällä toimintakaudella olemme sopineet LC Valtimon kanssa yhteistyöstä hautaansaattotehtävissä. Tätä yhteistyötä emme ole päässeet kokeilemaan. Kerran on annettu Valtimolle ”hätävaroitus”, mutta sitä ei tarvinnut toteuttaa.

Pertti Ryynänen LC Nurmes/Pielinen

LC Punkaharju tarjoaa lauluhetkiä palvelutalo Helminauhassa

Lauluhetkiä järjestetään kuukausittain. Syyspuolella lauluhetkiä oli kaksi ja kevätpuolella vielä viisi. Joulun alla laulettiin tietenkin kaikille tuttuja joululauluja. Hetket ovat saaneet hyvän vastaanoton. Jotkut asukkaista lähtevät mukaan laulamaan tuttuja lauluja, useimmat tyytyvät kuuntelemaan tai keinumaan musiikin tahdissa. Tutut kappaleet ovat saaneet hymyn karehtimaan asiakkaiden kasvoilla. On huomattu, että tuttu ja tärkeä musiikki säilyy muistisairaankin ihmisen

mielessä.

Varsinkin nuoruuden lempikappaleiden kuuntelu ja erityisesti laulaminen virkistävät muistia ja kohottavat mielialaa. Musiikin jättämä jälki ei katoa. Ehkä oman soittolistan mukaan valittu musiikki kuuluu tulevaisuudessa muistisairaiden päivittäiseen hoitoon. Lauluhetki tuo rentouttavan, virkistävän tilaisuuden ja arkeen mukavaa vaihtelua muillekin kuin muistisairaille. Helminauhassa on nähty iloisia ilmeitä.

Laulutuokiot toteuttaa Los

Senilos-trio. Jäseninä 42-vuotisen ansiokkaan lionuran tehnyt Paavo Leinonen, haitaristi Eino Logrén ja Auvo Hirvonen, Keijo Suokas sijaistaa laulussa tarvittaessa.

Lion Paavo keksi mielleyhtymiä herättävän ja itseironiaa vihjailevan nimen. Saunan lauteilla aikanaan perustettu trio viettää 25-vuotiasta taivalta kuluvana vuonna. Ohjelmisto koostuu pääasiassa vanhemmista ralliluontoisista, huumoripitoisista joskus suorasukaisista kappaleista. Esiintymistilaisuuksia on ollut

häistä hautajaisiin, erilaisissa tapahtumissa, merkkipäivillä saleissa tai nuotion loisteessa.

Eino Logrén ammattilaisena sovittaa lauluja tarvittaessa ja soittaa haitaria. Muuta sopivampaa soitinta on vaikea kuvitella Los Seniloksen säestykseen ja se on esitysten selkäranka. Lion Paavo Leinonen valitsee hyvän mielen esitykseen lauluja leikillisyys, huumori ja iloisuus päällimmäisinä. Kansansäveliä valitaan hänen omien sanojensa mukaan äärestä viereen. Lauluhetkiin kuuluu olennaisesti lion Paavon mukava jutustelu esitettävien kappaleiden tiimoilta.

Punkaharjun Ystäväntupa on Los Seniloksen tukikohta, missä he ovat esiintyneet säännöllisesti vuodesta 2016 kerran kuukaudessa tai useammin. Ihailijakunta on vakituinen ja suosikeiksi nousseita lauluja toivotaan aina uudestaan, vaikka ohjelmisto uudistuukin. Kuubalainen serenadi lienee toivotuin kappale. LC Punkaharju on tukenut myös Ystäväntuvan toimintaa vuosien varrella.

Teksti ja kuva Anne Ora

In memoriam:

Osmo Olavi Turunen

29.7.1946–15.9.2022

Osmo Turunen syntyi Pielisjärvellä, Varpasen Herralassa 29.7.1946 Aarne ja Hilja Turusen maanviljelijäperheeseen. Kun Osmo oli 7-vuotias, perhe muutti Herralasta omaan kotiin Varpasen Rantalaan. Hänellä oli kaksi isosiskoa, ja pikkusisko syntyi vuonna 1961.

Vuonna 1969 Osmo meni naimisiin Mirjansa kanssa, ja tyttäret syntyivät vuosina 1975 ja 1987. Ennen nuoremman tyttären syntymää Osmo ja Mirja rakensivat oman kotinsa Rantalan naapuriin. Kotiharju oli Osmolle rakkain paikka maailmassa.

Osmo työskenteli lähes koko työuransa Valtionrautateillä ja VR-Yhtymä Oyj:llä junansuorittajan ja asemamestarin vastuullisessa tehtävässä. Tutuksi tulivat lukuisat rautatieasemat Joensuusta Iisalmeen, kun asemapaikasta tuli vaihtuva Viekin aseman lopettamisen jälkeen. Osmo jäi eläkkeelle VR-Yhtymä Oyj:n palveluksesta vuonna 2004. Työurastaan hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.

Vastuuntunto ja auttamishalu määrittivät myös Osmon yksityiselämää jopa vuosikymmeniä kestäneiden luottamustehtävien kautta. Osmo oli kuolemaansa asti Varpasen kyläyhdistys ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja primus motor, Viekin Reserviläiset ry:n sihteeri ja Lions Club Lieksa/Korpi-Jaakon jäsen, sekä vastuuhenkilönä monissa asuinkylänsä asioissa. Aiemmin hän toimi myös käräjäoikeuden lautamiehenä, Viekijärven seurakunnan luottamushenkilönä ja 4Hyhdistyksen hallituksessa. Yhdessä vaimonsa kanssa hän oli aktiivisesti mukana Lieksan seurakunnan, Lieksan Nuorisoseura ry:n ja Lieksan Vaskiviikko -musiikkifestivaalin vapaaehtoistoiminnassa. Osmon käsissä syntyivät niin kirjanpidot ja vaativat EU-hakemukset kuin monet puusepäntyön taidonnäytteet Varpasen kylätalolle ja Mätäsvaaran kaivosnäyttämölle. Hän teki korvaamatonta työtä yhteiseksi hyväksi, mutta ei halunnut huomiota itselleen.

Mieluisimpiin harrastuksiin kuului polttopuiden teko, jota Osmo piti kehon ja mielen terapiana. Metsässä sielu lepäsi. Osmon hakkaamat halot toivat vuosikymmeniä lämmön Kotiharjuun ja Rantalaan, ja Kotiharjussa uuni lämpiää vielä pitkään isännän tekemillä puilla. Vapaahetkinään Osmo luki sekä kauno- että tietokirjallisuutta, mikä näkyi hänen laajassa yleissivistyksessään. Tärkeitä arvoja olivat auttavaisuus ja ahkeruus, järkevyys ja looginen ajattelu sekä isänmaallisuus. Huumorintaju oli tärkeä voimavara vaikeinakin hetkinä. Näitä kaikkia hän opetti tyttärilleen.

Osmo oli luontainen johtaja ja auktoriteetti, tuki ja turva monelle. Mutta ennen kaikkea hän oli huolehtiva puoliso, isä ja veli, joka antoi kaikkensa perheensä ja muiden läheistensä hyväksi. Tyylikäs herrasmies, vaatimaton ja pohjimmiltaan ujo. Lempeä kaunosielu, joka osoitti rakkauttaan teoillaan.

Kuluneen kahden vuoden aikana ahkerat kädet väsyivät ja Osmo menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana Kotiharjussa 15.9.2022.

Teksti Osmon perhe

Kuva Osmo Turusen kotialbumi

Muutaman kerran saattoväkenä ovat olleet vain kantajat. Kuvassa vasemmalta Jorma Korhonen, Matti Alatalo, Jorma Mahanen, Raimo Keronen, Juhani Romakkaniemi ja Pertti Ryynänen. Kuva: Ahti Kortelainen

Sökökisa sököneuvoksen muistolle

Tarmon muistosököturnaus pidettiin 8.10.2022 Kiihtelysvaarassa. Päivän aluksi vietettiin hiljainen hetki ystävämme, Sököneuvoksen muistolle. Sen jälkeen LC Kiihtelysvaaran sökövastaava Pasi Leppänen kertoili Tarmosta juttuja. Tarmon aloitteesta vuonna 1998 aloitettiin järjestää Lions Sökön Suomen mestaruuskisoja. Ensimmäiset pidettiin Liperissä, Tarmon oman Lions

Clubin järjestämänä. Sittemmin joka vuosi on pelattu leikkimielistä sököä Suomen mestaruuden ja Lions piirin 107 H puitteissa. Tähän mennessä sökökisojen tuottoja on kertynyt lähes 150.000 euroa, jotka on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen.

Tarmo voitti vuonna 2018 Suomen mestaruuden Kiihtelysvaarassa järjestetyssä kisassa. Tarmo oli useasti pelaamassa finaalipöydässä.

Tarmon sökökisaan osallistui 33 pelaajaa. Järjestävästä Clubista Kiihtelysvaarasta, Kontiolahdelta, Outokummusta, Savonlinnasta, Kiteeltä, Tuupovaarasta, Pyhäselästä ja Hartolasta. Hartolasta ajeli päiväselti 6 innokasta pelaajaa Tarmon muiston takia. Hatun nosto Heille.

Sököpäivän kulku:

Aamulla nautimme aamukahveista maukkaiden voileipien kanssa muistellen Tarmon sököneuvoja sekä aikaisempia pelejä ja pelimatkoja. Välitauolla lounastimme huippu maukasta lohissoppaa karjalan piirakoiden kera.

Alkuerät pelattiin 50 euron panoksella tunnin ajan. Sen jälkeen 50 euron panoksella välierät ja keräilyerät, joista 8 parasta pelaajaa istui finaalipöytään, jossa panoksena oli 80 euroa per palaaja. Tunnelma päivän aikana oli huumorintäyteinen ja lupsakka.

Ennen finaalia järjestettiin arpajaiset ja myös Tarmon tyttären pojan Konsta Piirosen lahjoittaman Joman pesäpallopelipaidan huutokauppa. Konstan pelipaidan tuotto yksistään oli 300 euroa. Leppäsen Pasille jäi paita, jonka myöhemmin lahjoitan Tarmon vaimolle, Siljalle. Tarmon sököturnauksen tuotto oli 2.334 euroa, joka lahjoitetaan Joensuun Mailan juniorityöhön Tarmon muistolle. Tuotto koostui pelin aikana kerätyistä bonuksista, osallistumismaksuista, arpajaisista sekä paidan huutokaupasta.

Sököturnauksen kolme parasta: Juha Volotinen, LC Kiihtelysvaara, Markku Korhonen, LC Kiihtelysvaara, Eero Tannijärvi, LC Hartola. Pasi Leppänen LC Kiihtelysvaara, sökövastaava Tarmon pikkuserkku

Rauhanpuu istutettiin uudelleen

Paikallislehti Ylä-Karjala kertoi viime huhtikuun lopulla 40 vuotta sitten -palstalla Rauhanpuun istuttamisesta Nurmeksen Bomba-talon edustalle. Istutus oli osa Lions-järjestön vuoden 1982 kampanjaa.

LC Nurmes/Pielisen Pertti Ryynänen havaitsi, että puu on vuosien saatossa kadonnut. Niinpä klubi käynnisti uuden Rauhanpuun istutushankkeen. Sopiva paikka löytyi Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksen alueelta.

Uusi puu istutettiin kesäkuun alussa. Mukana oli lieksalainen Matti Hokkanen, joka 40 vuotta sitten toimi piirikuvernöörinä ja käynnisti silloisen istutusseremonian.

Rauhalla uusi merkitys

Rauhanpuun läheisyyteen istuttiin samalla kuusi Tulevaisuuden puuksi. Kuparikilpi sille oli jo valmiina, sillä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 istutettu puu oli kuollut.

Tapahtuman avannut klubin presidentti Markus Kontiainen sanoi, että Ukrainan tilanteen takia rauha on saanut uuden merkityksen.

Hyvärilän nuorisopäällikkö Tuija Hurri kiitti tainten istuttajia.

Lion Aimo Kotilainen kertoi, että kuuset ovat 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna

Rauhanpuistoon istutettujen puiden jälkeläisiä. Syksyllä klubi toi Rauhanpuun viereen kuparilaatan, ja taustatietoja sisältävän tekstin Pertti Meriläinen.

Nurmeksen

Kuparilaatta ja teksti kertovat puun tarinan. Kuva Pertti Ryynänen

Rauhanpuun istutukseen osallistuivat muiden muassa Matti Hokkanen (vasemmalla), Markus Kontiainen, Kari Inkeroinen, Jorma Korhonen ja Pertti Ryynänen. Kuva Pertti Meriläinen