Page 1

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

6.5.2011

2011

Urapolulla eteenpäin

Tulospalkkiot tulivat takaisin TEKin valtuustovaalin tulokset


5 Pääkirjoitus Hyvä ja paha elikeinotuki

14 Ajassa EDUNVALVONTA

12 Työllistymiseen omaehtoista apua liittojen tuella OTTY-hankkeet tukevat työtöntä

22 Lakitieto Palkkaturvasta apua työntekijälle

38 Työ muutoksen kourissa YTN:n Summit kokosi yhteen 300 luottamusmiestä ja yritysyhdistysaktiivia TYÖELÄMÄ

44 Yrittäjyyteen tarvitaan tukea ja kannustusta Ilmapiiri yrittäjyydelle entistä myönteisempi

48 Kansainvälistyminen lisää investointeja ulkomaille Palkansaajien tutkimuslaitos selvitti asiaa

52 TEKin teesit rakennemuutokseen Protomot osoittaneet vahvuutensa JÄRJESTÖASIAT

21 TEK-vaikuttaja Pentti Puhakka: Valtion työteliäs leipä

24 TEKin valtuustovaalit 2011

6–11

Uralla eteenpäin -työpajassa mietittiin keinoja korkeasti koulutettujen työllistämispalvelujen parantamiseen. Työttömyyden kokeneet tekkiläiset kehottavat varautumiseen ja aktiivisuuteen.

Kokoomus edelleen suurin – Nuorille lisäpaikkoja

26 Valtuusto painotti tekniikan merkitystä yhteiskunnassa TEKin valtuuston kevätkokous pidettiin 25.3. Tampereella

55 Sähköinen jäsenkortti kokeilussa

Teekkari, tee kesätyösopimus kirjallisesti!

TEK testaa sähköistä jäsenkorttia TEKNIIKKA

40 Maisterista tohtoriksi Nelli Salminen ratkoi kuuloaistin salaisuuksia

58 Tekniikan ihmeitä Maailman kallein makkara

2

TEK

3/2011


3/11 KOULUTUS JA OPISKELU

46 Tee työsopimus kirjallisena Kesätyöstäkin kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus

46 Opiskelija-aktiiveille TEK-tietoa TEK infosi Otaniemessä

47 TEKin opiskelijasivut uusiksi Uudet sivut www.teekkari.fi KOLUMNIT

31 Eurooppalainen näkökulma Yrjö Neuvo

54 Insinöörien innovaatiot parantavat kilpailukykyä Jarmo Hallikas

s. 40

59 Teekkarilaulu Juhlijain laulu

S.

21

”Näyttää siltä, että varttuneempien ihmisten asema työmarkkinoilla on huono.” s. 51

us s.14

utkim Lukijat

VAIN VERKOSSA • lehti.tek.fi Akavan puheenjohtaja vaihtuu

Hyvä työ karkottaa eläkeajatukset

Aallon tuotekehityskurssi juhli

Ehdokkaat esittäytyvät ja vastaavat neljään tiukkaan kysymykseen. Väistyvä puheenjohtaja Matti Viljanen arvioi mennyttä ja raottaa tulevaisuuden suunnitelmiaan.

TEKin selvityksen mukaan hyvä työ houkuttelee töissä jatkamiseen enemmän kuin lisäraha.

16 tiimiä saivat paljon aikaan: uusi kojelauta ruotsinlaivaan, autoon, IKEAlle kampoihin pistävä huonekalumyymäläkonsepti, Aalto-kampuspyörä…

lehti.tek.fi

TEK

3


EE S I N Y H R E P TA VAKUU

T

% 0 5 A P JO SEMMIN EDULLI

VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. NYT VOIT SAADA HENKIJA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että TEK on neuvotellut sinulle vakuutusetuja Ifistä. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenetuihisi

osoitteessa if.fi/tek. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lisätietoja 010 19 19 19 tai if.fi/tek


PÄÄKIRJOITUS

Hyvä ja paha elinkeinotuki Poliittinen päätöksenteko toimii joskus kuin sadun paha haltijatar: kun sille esittää toiveen, se kyllä toteutuu, mutta tavalla, joka on toivojan kannalta vielä epätoivottavampi kuin lähtötilanne. Vähän tähän tyyliin näyttäisi olevan käymässä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn taannoiselle keskustelualoitteelle elinkeinotukien vähentämisestä. Elinkeinotuet voidaan tarkoituksensa perusteella jakaa kahteen ryhmään – uutta luoviin ja säilyttäviin. Ensin mainittujen ideana on vauhdittaa uuden, kannattavan liiketoiminnan syntymistä ja toisten taas tekohengittää sellaista olemassa olevaa liiketoimintaa, joka ei muuten kykene kilpailemaan avoimilla markkinoilla. Molempia perustellaan työllisyyden edistämisellä. ETLAn aloite koski nimenomaan säilyttävien yritystukien kartoittamista ja karsimista. Niiden kohdalla on kyse parhaimmillaankin viivytystaistelusta, ja pitkäaikaisina ne ovat kansantalouden kokonaisuuden kannalta enemmän rasitus kuin lisäarvoa tuottava toimi. Valmistelussa asia näyttää kuitenkin kääntyvän niin päin, että tulilinjalla ovat Tekesin kautta myönnettävät tuet. Tekesin noin 500 miljoonan euron vuosittaisesta tukirahoituksesta noin puolet kanavoituu yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ja toinen puoli yrityksille. Yritysrahoituksesta yli puolet

lehti.tek.fi

kohdistuu alle 500 hengen yrityksiin ja sillä tähdätään uuden liiketoiminnan ja sitä kautta uusien kannattavien työpaikkojen synnyttämiseen. Vajaalla puolikkaalla tuetaan strategisen huippuosaamisen SHOK-ohjelmaa ja suurten yritysten yhteisiä kehityshankkeita tutkimuslaitosten ja pienempien yritysten kanssa. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että Tekes-raha on kansantalouden kannalta erittäin hyvin sijoitettua rahaa. Totuus on usein tarua ihmeellisempää. Niin myös tässä tapauksessa. Elinkeinotukien rajoittaminen saattaa olla toteutumassa paitsi toivojan, niin myös poliittisen päätöksentekijän kannalta tavalla, joka on alkutilannetta huonompi. Jos uutta luovaa yritystukea leikataan, kansantalouden uudistuminen hidastuu, ja samalla keskeisten poliittisten tavoitteiden – kuten vaikkapa kestävyysvajeen umpeen kuromisen – saavuttaminen vaikeutuu entisestään. Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Jos uutta luovaa yritystukea leikataan, kestävyysvajeen umpeen kurominen vaikeutuu entisestään.

TEK

5


6

TEK

iStockphoto

3/2011


Urapolulla eteenpäin Teksti Kirsti Levander Kuvat Olli Häkämies

Moni akateeminenkin työnhakija painii työnhaun ongelmien kanssa: oman osaamisen esittäminen kangertelee, hakemusten kirjoittaminen tökkii ja työhaastattelu saa kämmenet märiksi.

lehti.tek.fi

TEK

7


S – TE-toimistoissa tehtävä alkukartoitus ei saa olla vain pykälät täyttävä kyselytunti, vaan aito keskustelu, asiamies Kaisa Laalahti TEKin koulutus ja työvoimapolitiikka -yksiköstä muistuttaa.

eminaariluokassa käynnistyy hurja pulina, kun TEKin koulutuspoliittinen asiamies Kaisa Laalahti panee Urapolulla eteenpäin -työpajaan kokoontuneet pohtimaan vieruskaverinsa kanssa, mitä päivältä odottavat. Työvoimahallinnon, korkeakoulujen ja akavalaisten liittojen urapalvelujen edustajien on määrä pureutua akateemisten työnhaun problematiikkaa. Pulinan laannuttua alkavatkin tussit suhista, kun liki 60-päinen joukko kirjaa fläpeille, miten kivet ja kannot raivataan työllistymisen tieltä. Helpoimmasta päästä toteutettava ajatus on ohjaus- ja neuvontapalvelujen entistä parempi esittely. Ratkaisuksi ehdotetaan palvelukarttoja, joiden avulla työtön voisi suunnistaa. Isompi uudistus olisi sisällyttää työelämä- ja työllistymistaidot opetussuunnitelmiin ja istuttaa kansalaisiin nämä tärkeät taidot jo koulunpenkillä. Seminaarin politiikkatyöryhmä katsoi asiaa myös tiskin toiselta puolelta ja esitti idean uraohjauksen ammattilaisten täydennyskoulutusohjelmasta. Se vahvistaisi alalla olevien ammattitaitoa

ja kykyä ymmärtää korkeasti koulutettujen palvelutarpeita. Neuvotteleva virkamies Kai Koivumäki TEMistä kannattaa ajatusta. – TE-toimistojen palvelutarjonta akateemisille ei ole välttämättä tasalaatuista. Työvoimaneuvojien pohjakoulutus vaihtelee melkoisesti, ja pienimmissä TE-toimistoissa asioi akteemisia melko vähän.

Koordinointi jatkuvaksi Moni Urapolulla eteenpäin -työpajan osanottajasta istuu myös TEMin asettamassa työ- ja elinkeinohallinnon, TE-toimistojen sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen urapalveluiden edustajista kootussa Korkeasti koulutettujen palvelut -ryhmässä. Sillä on vuoden loppuun asti aikaa miettiä kehittämisehdotuksia akateemisten työllistymisen tukemiseksi. Ryhmän puheenjohtajana toimiva Koivumäki soisi yhteistyön jatkuvan sen jälkeenkin. – TE-toimistojen, yliopistojen ja liittojen ohjaus- ja neuvontapalveluissa on runsaasti volyymia. Kun palvelujärjestelmä saadaan selkiytettyä, palveluja voidaan kehittää yhteistyössä.

Varaudu, verkostoidu, aktivoidu TEK teki maaliskuussa kyselyn 2009–10 työttöminä tai lomautettuina olleille jäsenilleen. Vastauksia saatiin 2 015. Vastaajista 38 prosenttia oli ollut työttöminä, 56 prosenttia lomautettuina ja loput sekä lomautettuina että työttöminä. He neuvovat kollegojaan muun muassa näin: Varaudu ennakolta

Muista myös

• • • • •

• Työttömyys on tuhannen taalan arvoinen tilaisuus miettiä, mitä haluat todella tehdä. • Elämä kantaa: työttömänäkin voit nauttia monista asioista. • Lyhytaikainen akkujen lataaminen tekee joskus hyvää. • Pidä vapaapäiviä työnhausta. • Ole itsellesi armollinen.

Pidä osaamisesi kilpailukykyisenä ja varasuunnitelmat valmiina. Muista, ettei loistavinkaan työpanos takaa työsuhteen jatkuvuutta. Ole ajoissa liikkeellä, jos tiedät, että sopimus loppuu. Verkostoidu työurasi alusta lähtien. Laita rahaa säästöön, jos suinkin mahdollista.

Kun tilanne on päällä • • • • •

8

Ole oma-aloitteinen. Ota kaikki kontaktit käyttöön. Tuo työhakemuksessasi oma osaamisesi vahvasti esiin. Laajenna osaamistasi. Mene koulutukseen. Älä hätäänny, anna ajatustesi kirkastua.

TEK

Lisätietoja * TEKin työttömille ja lomautetuille tehdyn tutkimuksen tulokset osoitteessa www.tek.fi>julkaisut * Omaehtoisesta opiskelusta työttömyystuella osoitteessa www.mol.fi>koulutus ja ammatinvalinta

3/2011


Neuvotteleva virkamies Kai Koivumäki työ- ja elinkeinoministeriöstä toivoo, että akateemisille suunnattua työhön ja uraan liittyvää palvelutarjontaa voidaan kehittää yhteistyössä järjestöjen ja yliopistojen ohjauspalveluiden kanssa.

– Koordinointi auttaisi eroon myös hankemaailman rasitteista. Nyt hankkeita tulee ja menee, mutta tulokset saattavat jäädä huonosti hyödynnetyiksi. Jossain määrin tehdään myös päällekkäistä työtä. Yksimielisiä työpajalaiset ovat siitä, että resursseja on saatava lisää. Terveiset maan uudelle hallitukselle määrärahatarpeesta lähtivät saman tien!

TE-toimistosta halutaan käytännön neuvoja TEKin maaliskuussa tekemään vuosina 2009–10 työttöminä tai lomautettuina olleille kohdistettuun kyselyyn vastanneet kaipasivat TE-toimistolta käytännönläheistä ja henkilökohtaista lähestymistä. – Tukien maksamiseen liittyvän informaation lisäksi haluttiin apua työnhakutaitojen vahvistamiseen, CV:n viilaamiseen ja oman osaamisen tunnistamiseen, Laalahti kertoo selvityksen tuloksista. – Tärkeää on, että kohtaamisessa virkailijan kanssa syntyy luottamus siihen, että yhteisenä tavoitteena on asiakkaan työllistyminen. Laalahti korostaa alkukartoituksen tärkeyttä. – Se ei saa olla vain byrokratian pykälät täyttävä kyselytunti, vaan aito keskustelu, jossa tarkastellaan työnhakijan elämäntilannetta, valmiutta työnhakuun ja kykyä osaamisen esittämiseen. Korkeasti koulutettujen tilannetta on katsottava avoimesti, onko CV kunnossa ja osaaminen ajan tasalla vai tarvitaanko esimerkiksi täydennyskoulutusta. – Jotta alkukartoitus onnistuu, työnhakijan on hahmotettava osaamisensa ja osattava myös esittää se. Lisäksi on tunnistettava omat ohjaustarpeensa ja perusteltava mahdolliset kouluttautumisesityksensä, Laalahti toteaa. TEKin kyselyyn vastanneiden tekniikan akateemisten mielestä lain vaatima työllistymissuunnitelma olikin hyödyllisin silloin, kun siinä oli otettu huomioon koulutustarve ja sovittu omaehtoisista opinnoista.

Työttömien opiskeluinto laimeaa Työttömyystuella tuettuja omaehtoisia päätoimisia opintoja on voinut suorittaa jo vuoden ajan, kun laki vuoden 2010 alussa muuttui. Suurta muutosta uudistuksella ei työttömien tekniikan akateemisten opiskeluintoon näytä toistaiseksi olleen. Omaehtoisia opintoja oli työttömyysaikanaan suorittanut vain neljännes TEKin kyselyyn vastanneista. Eroa vuonna 2009 ja 2010 työttöminä olleiden välillä ei juuri ollut. Laalahti ihmetteleekin, miksi suurin osa ei ol-

lehti.tek.fi

TEKin asiamies Kaisa Laalahti ja yksikönjohtaja Sari Taukojärvi tietävät, että moni tekkiläinen kaipaa apua työnhakutaitojensa vahvistamiseen.

lut edes ehdottanut opintoja työllistymissuunnitelmaansa. – Kouluttautumismahdollisuuksista ei ehkä vielä tiedetä riittävästi. Siihen viittaa ainakin se, että tutkimukseen vastanneet kaipasivat lisätietoja opiskelumahdollisuuksistaan. Samalla Laalahti painottaa, että opintojen sisällyttäminen työllistymissuunnitelmaan vaatii aina aloitteellisuutta. – Vaikka on tärkeää vahvistaa TE-toimistojen asiantuntemusta korkeakoulutettujen työmarkkinoista ja täydennyskoulutuksesta, viime kädessä jokainen korkeakoulutettu tuntee asiansa parhai-

Työnhakijan on hahmotettava osaamisensa ja osattava myös esittää se.

TEK

9


TEKin ura- ja rekryasiamies Timo Tapola kehottaa työnhakijaa asettamaan itselleen osatavoitteita. – Jos työttömyys pitkittyy, kannattaa kysyä työnhakuun neuvoja asiantuntijalta.

ten itse. Tekniikan akateemisen on tuotava oma tilanteensa ja tarpeensa perustellusti esille työnhakusuunnitelmaa tehtäessä.

Fiksuko työllistyy ilman muuta? Voiko korkeasti koulutettu olla työtä hakiessaan kädetön? – Kyllä voi, yksikönjohtaja Sari Taukojärvi TEKin urapalveluista sanoo. – Jos töitä ei ole koskaan joutunut hakemaan, ei sitä osaa automaattisesti. Eikä korkeakoulututkinto tee autuaaksi kaikilla elämän alueilla. Taukojärveä harmittaa, että TE-toimistoissa saatetaan ajatella fiksun ja filmaattisen akateemisen sijoittuvan työmarkkinoille kädenkäänteessä. Moni akateeminenkin työnhakija painii työnhaun yleisten ongelmien kanssa: oman osaamisen esittäminen tuottaa vaikeuksia, hakemusten kirjoittaminen tökkii, CV:n laatiminen ei onnistu, soveltuvuuskoe ja työhaastattelu saavat kämmenet märiksi. – Ja mitä enemmän korkeasti koulutettuja on, sitä heterogeenisemmaksi joukko muuttuu, Taukojärvi muistuttaa. Vastavalmistuneet ovat oma lukunsa. – Käsitys työelämään sijoittumisesta on saattanut jäädä nuorelle akateemiselle täysin epäselväksi. Voi olla, ettei hän ole edes koskaan tullut ajatelleeksi, millaisiin työtehtäviin koulutus antaa eväät. Oma osaaminen myös arkipäiväistyy helposti. Samalla sen arvo omissa silmissä katoaa. – Jos osaamistaan ei osaa sanoittaa, hyvä tutkinto ja jopa vuosikymmenten työkokemus tiivistyy CV:ssä pariksi riviksi, Taukojärvi sanoo. Koulutus ei myöskään poista irtisanomisen ja työttömyyden tuskaa. Pikemminkin päinvastoin. – Suomalaisessa yhteiskunnassa on totuttu luottamaan siihen, että koulutus kannattaa. Kun lupaus on ollut niin suuri, myös pettymyksestä tulee valtava.

Jaksaako irtisanottu lähteä heti työn perään?

Oman aloitekykynsä tason tunnistaa tarkastelemalla aikaansaannoksiaan.

10 TEK

Traumapsykoterapeutti Soili Poijula on verrannut irtisanomista jopa väkivaltakokemukseen: irtisanomisen neurofysiologinen vaikutus on sama kuin lyömisellä. Tunnekokemuksena Poijula vertaa sitä hylkäämiseen ja osattomaksi tekemisen kokemukseen. – Jos irtisanominen aiheuttaa trauman, niin alun sokkivaiheessa on vaikea olla aloitekykyinen.

Silloin on hyvä rauhassa käydä asiaa läpi itseään syyllistämättä. TEKin ura- ja rekryasiamies, psykologi Timo Tapola neuvoo. Toimintakyvyn menetys johtuu työttömyyden aiheuttamasta stressistä. – Vaikka työttömyyden pitäisi olla jo arkipäiväistynyt ilmiö – kenen tahansa kohdalla paljon todennäköisempi kuin lottovoitto – moni kokee sen silti jonkinlaiseksi tahraksi. Koska suomalaisilla on kova kunniantunto, työelämässä halutaan menestyä. Jos näin ei käy, se voi tuntua jopa häpeälliseltä. Stressiä lisää luonnollisesti työttömyyden aiheuttama taloudellinen ahdinko. Työnhaku vaatii kuitenkin hyvää toimintakykyä. – Työttömänä on oltava tavallista rohkeampi ja aloitekykyisempi: on otettava kontakteja, on tehtävä hakemuksia, on lähdettävä koulutukseen, on ehkä aloitettava yritystoiminta. Irtisanottu päätyy uuteen vaativaan tilanteeseen aika kylmiltään; työnhakua ei ole opetettu missään eikä työtön voi pyytää kollegaltakaan apua, Tapola muistuttaa. Oman aloitekykynsä tason tunnistaa helposti tarkastelemalla aikaansaannoksiaan. – Laske vaikka, montako hakemusta olet tällä

3/2011


Johtava suunnittelija Sanna Tuominen Turun TE-toimistosta, työvoimaneuvoja Kaisa Palomäki Espoosta ja johtava työvoimaneuvoja Kirsi Burke Päijät-Hämeen TE-toimistosta miettivät keinoja akateemisten työnhakijoiden palvelujen parantamiseen.

Urapolulla eteenpäin -seminaarissa jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan korkeasti koulutettujen palvelutarpeita. Ura- ja rekryasiamies Heini HultMiekkavaara TEKistä ja projektipäällikkö Olli Pekkonen Metropoliasta pohtivat järjestöjen ja korkeakoulujen urapalveluiden kehittämistä.

viikolla tehnyt tai moneenko työantajaan olet ollut yhteydessä, Tapola neuvoo. – Jos näyttää siltä, että tulos on huono, kokeile onnistuisitko paremmin vaihtamalla paikkaa. Useimmat aloittavat työnhaun kotoa käsin, joten lähde sieltä pois, mene kirjastoon, kahvilaan, minne tahansa muualle. Kun löydät hyvän paikan, pidä se työnhakupisteenäsi, äläkä tee siellä mitään muuta. Eikä elefanttia kannata pyrkiä syömään kerralla. – Aseta itsellesi osatavoitteita. Tänään kirjoitan hakemuksen. Huomenna otan yhteyttä sinne ja sinne. Näin keräät onnistumisen kokemuksia ja

etenet kohti päämääräsi pienin varmoin askelin. Tapola neuvoo myös jakamaan taakkaa. – Puhu tilanteestasi ystävällesi, rekrytointiasiantuntijalle tai TE-toimistossa. Saat tukea ja puhuminen selkeyttää omia ajatuksiasi. Jos työttömyys pitkittyy, kannattaa kysyä työnhakuun asiantuntija-apua. CV:ssä, hakemuksissa tai haastattelukäyttäymisessä saattaa olla parannettavaa. – On hyvä tarkistaa myös oman osaamisen hahmottaminen. Onko se riittävän oivaltavaa ja syvää, Tapola opastaa. n

TEK 11


Työllistymiseen omaehtoista apua liittojen tuella Teksti ja kuva Marketta Harinen

Varsinais-Suomen omaehtoisen työllistymisen tukiyhdistys VOTTY herätettiin toimintaan huhtikuussa, kun alueen työllisyysennusteet kääntyivät kevään myötä synkemmiksi laivanrakennusteollisuuden ja Nokian tilanteiden vuoksi. Pöytälaatikossa valmiina odottanut VOTTY vastaa Turun ja sen lähiseutujen rakennemuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Se tarjoaa työttömille ja työttömäksi kenties joutuville monenlaista tukea ja apua työllistymiseen. Nokian Salon toimipisteen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Ari Miromaa ja Wärtsilän ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Raimo Vasu tuovat VOTTYn hallitukseen tuoreet kuulumiset työpaikoiltaan. Lisäksi hallituksessa istuvat TEKistä Turun aluetoimiston asiamies Mia Adolfsson ja Uuden Insinööriliiton UIL:n alueen asiamies Timo Ruoko. TEKin yksikönjohtaja Joel Salminen on hallituksen viides jäsen siihen saakka, kunnes hallitusta täydennetään toukokuun 12. päivän kokouksessa alueen muiden toimijoiden edustajilla. Toiminnan rahoitus on vielä auki, mutta mahdollisuuksia on useampia. Aiemmin aloittaneen Pohjois-Pohjanmaan hanke pyörii Euroopan sosiaalirahaston tuella, Pirkanmaan OTTY saa kansallista tukea ja Uudenmaan OTTY toimii TEKin ja muutaman muun YTN-liiton voimin.

Työllistymisyhdistysten hankkeet vetävät väkeä.

12 TEK

OTTY-hankkeiden taustalla ovat TEK, Ekonomiliitto, UIL:n alueelliset jäsenjärjestöt, Tradenomiliitto ja myyntimiesten SMKJ.

Yhdistyksiä tarvitaan Jo ennen VOTTYa vastaavat yhdistykset ovat aloittaneet aktiivisen toimintansa Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla. Näillä omaehtoisen työllistymisen hankkeilla on juurensa jo 1990-luvun lamassa, jolloin eri puolille maata syntyi liittojen avustuksella korkeasti koulutettujen työttömien vertaistukiryhmiä. Sittemmin liitoissa nähtiin tarpeelliseksi varautua eri alueiden kriisitilanteisiin rekisteröimällä valmiiksi itsenäiset omaehtoisen työllistymisen yhdistykset kattamaan kaikki Suomen TE-keskusten toimialueet (nykyään ELY-keskuksia). – Niitä tarvitaan vielä, ennusti silloinen TEKin yksikönjohtaja Jukka Mäkelä, nykyinen Espoon kaupunginjohtaja. Yhdistysten lukuisat koulutustilaisuudet on tarkoitettu insinööreille, diplomi-insinööreille, ekonomeille ja tradenomeille sekä muille ylemmille toimihenkilöille. Koulutustilaisuuksien lisäksi tarjolla on muun muassa yritysvierailuja ja apua työnhakuun. Hankkeet vetävät väkeä. Esimerkiksi Oulussa, Kuusamossa, Raahessa ja Ylivieskassa operoivan Uranosteen alkukevään 11 koulutustilaisuuteen osallistui 550 ihmistä ja lisää on tarjolla. Uranosteessa on reilun puolen vuoden toimin-

3/2011


nan jälkeen noin 300 ilmoittautunutta. Uudenmaan OTTYn toiminnassa oli viime vuonna mukana 800 työtöntä. Heistä yli 45-vuotiaita oli lähes 600 (taulukko). Tilaisuuksiin otti osaa lähes 1 100 kävijää. Pirkanmaalla työllisyysprojektissa oli viime vuonna 242 osallistujaa, joista 81 eli kolmasosa työllistyi koulutustaan vastaavaan kokoaikaiseen työhön enimmäkseen yksityissektorille.

Voimaannuttavaa tukea Uudenmaalla omaehtoista työllistymistä tukeva OTTY tarjoaa monenlaisia palveluja ja myös kehittää koko ajan uusia toimintamuotoja. Esimerkiksi OTTYn vertaistukiryhmien kuten ProHow:n toiminta on ollut tuloksekasta. – Syksyllä aloittaneen Työllistymisen työpaja -pilottiryhmän kymmenestä työttömästä kahdeksalla on jo töitä, iloitsevat Arja Lindfors ja Satu Myller TEKin urapalveluista. Nyt toiminnassa on kaksi pienryhmää. – Halusimme ryhmään eri-ikäisiä ja erilaisen kokemuksen hankkineita. Joukossa on eri alojen ammattilaisia, joten näkemyksetkin ovat laaja-alaisia. Pienryhmä valitsee itse vetäjänsä ja toimii muutenkin itsenäisesti. OTTY tarjoaa kokoontumispaikan ja liittojen asiantuntijoiden tuen. Vertaistukiryhmässä käydään läpi CV:t, hakemukset ja haastattelutilanteet. Siellä kommentoidaan, kerrotaan omista kokemuksista ja sparrataan

muita. Työhaastattelua harjoitellaan jopa videoinnin avulla. – Vertaistukiryhmän salaisuus on voimaannuttaminen. Ryhmässä itsetunto kasvaa, Myller kiteyttää. n

Luottamusmiehet Raimo Vasu (vasemmalla) ja Ari Miromaa ovat mukana Turun alueen omaehtoisen työllistymisen hankkeen hallituksessa, varmuuden vuoksi. Rakennemuutos koettelee myös Varsinais-Suomea.

Lue lisää Pirkanmaa: http://www.pirkanmaanotty.fi Pohjois-Pohjanmaa: http://uranoste.fi/ Pääkaupunkiseutu: http://www.otty.fi

Uudenmaan OTTYn tilaisuuksiin osallistuneiden ikäjakaumat 2010 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0

lehti.tek.fi

yli 60 v

55 - 59 v

50 - 54 v

45 - 49 v

40 - 44 v

35 - 39 v

30 -34 v

alle 30 v

Uudenmaan OTTYn viime vuoden tilastosta näkyy selvästi, että toiminta vetää kaikkein eniten yli 45-vuotiaita.

TEK 13


AJASSA

Kemian järjestöt etsivät työhyvinvointia Kemian teollisuuden järjestöt ovat aloittaneet yhteisen työhyvinvointihankkeen. Hyvää huomenta – Hyvää huomista! -nimeä kantavalla hankkeella halutaan edistää työhyvinvointia kaikilla alan työpaikoilla. Tavoitteena on kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä tuottavuutta. Kolmivuotinen hanke käynnistyi maaliskuussa aloitusseminaarilla. Työhyvinvoinnin näkökulmat on hahmotettu kemianteollisuudessa neljään teemaan: hyvä johtaminen, toimiva työyhteisö, innostus työhön ja osaamisen kehittäminen. Näitä kaikkia voidaan kehittää työpaikoilla yhteistyössä. Hankkeessa yhdistetään kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten ja työpaikkojen kaikkien toimijoiden osaaminen ja kokemukset yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdessä haetaan uutta näkökulmaa ja ideoita sekä konkreettisia keinoja ja työvälineitä käytännön työhön. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Kemianteollisuus, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ammattiliitto Pro.

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad!

Pientalojen suunnittelijoita 2011 ilmestyi

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

14 TEK

Työhyvinvoinnin näkökulmat on hahmotettu kemianteollisuudessa neljään teemaan: hyvä johtaminen, toimiva työyhteisö, innostus työhön ja osaamisen kehittäminen.

Pientalojen suunnittelijoita 2011 -opas on ilmestynyt. Kerran vuodessa julkaistava opas tarjoaa talon rakentamista suunnittelevalle tietoa rakennushankkeen ja suunnittelutyön or-

ganisoimisesta sekä sopivista palveluntarjoajista. Nyt oppaassa on lisäksi asiantuntija-artikkeleita ekorakentamisesta ja ryhmärakennuttamisesta. Mukana on myös Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastossa työskentelevän arkkitehti Ulla Vahteran puheenvuoro rakennuspaikan merkityksestä. Opasta jaetaan useilla rakennusalan messuilla läpi vuoden, rakennusvalvontatoimistoissa sekä SAFAn ja ATL:n toimistossa. Oppaan julkaisevat Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL. (MH) Lisätietoja http://www.safa. fi/fin/julkaisut/

3/2011


AJASSA

Kolme TEKin jäsentä eduskuntaan Uudessa eduskunnassa on kolme TEKin jäsentä. Paikkansa säilyttivät Uudeltamaalta läpi menneet Vihreiden Johanna Karimäki ja Kokoomuksen Marjo Matikainen-Kallström. Uutena eduskuntaan nousi Satakunnasta tekniikan tohtori

Sauli Ahvenjärvi. Hän kuuluu Kristillisdemokraatteihin. TEK onnittelee! Ehdolla olleista edellisen kauden kansanedustajista paikkansa menettivät tekkiläiset Suvi Lindén (kok), Sanna Perkiö (kok) ja Jyrki Kasvi (vihr). (MH)

Marjo MatikainenKallström

Sauli Ahvenjärvi

NIMITYKSIÄ TEKISSÄ

Järjestöjen kanneoikeus uuden hallituksen ohjelmaan! Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) mielestä uuden hallituksen ohjelmaan pitää saada järjestöjen kanneoikeuden toteuttaminen. Silloin ammattiliitto voisi nostaa oikeudessa kanteen esimerkiksi työaikalain soveltamiseen, laittomiin irtisanomisiin, yhteistoimintamenettelyn laiminlyönteihin, yhdenvertaisuuteen tai työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Työnantajan tulkintaetuoikeus on johtanut tilanteisiin, joissa laittomatkin menettelyt työpaikoilla jatkuvat, koska yksittäisten työntekijöiden kynnys kanteen nostamiselle tuomioistuimessa on liian korkea. Leimautuminen ja taloudelliset riskit pelottavat. Järjestökanteessa riskin ottaisi ammattiliitto. Järjestöjen kanneoikeus selkeyttäisi lain tulkintaa työpaikoilla ja myös ehkäisisi ennalta laittomia lakkoja. Kollektiivinen kan-

Johanna Karimäki

Teekkarin työkirjan 2012 päätoimittajaksi on valittu 3. vuoden arkkitehtiylioppilas Sanna Puutonen. Hän kirjoittaa Tekniikka&Talous-, Partio- ja Arkkitehtiopiskelija-lehtiin sekä toimii Partiojohtaja.fi -lehden toimitussihteerinä. Kokemusta toimittamisesta ja graafisesta suunnittelusta on kertynyt myös opiskelijajulkaisujen parissa. Sanna valloitti työhuoneensa TEKissä 18.4.

neoikeus on käytössä esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja USA:ssa. Suomessakin kuluttajilla on ryhmäkannemahdollisuus. Myös työtuomioistuinmenettely toimii työmarkkinaosapuolten kannalta hyvin. TP:n mielestä järjestöjen itsenäisen kanneoikeuden laajentamien olisikin kokonaisuuden kannalta hyvin perusteltua. Maaliskuussa tehdyssä TNS Gallupin tutkimuksessa 62 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että ammattiliitoilla tulee olla kanneoikeus työsuhteisiin sekä työelämän tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Järjestöjen kanneoikeus on myös TEKin hallitusohjelmatavoitteissa. Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta edustaa noin 806 000:ta SAK:laisiin, STTK:laisiin ja Akavalaisiin teollisuuden ammattiliittoihin kuuluvaa jäsentä. TEK on TP:n jäsen. (MH)

Varatuomari, OTK, PsK Jukka Arppe on aloittanut 11. huhtikuuta lakimiehenä TEKin kansainvälistymispalveluissa. Arppe toimii lakimies Marjo Hirvosen sijaisena. Arppe on aiemmin työskennellyt lakimiehenä Kelassa.

LUMATE-keskus avattiin Vapriikissa Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston koordinoima LUMATE-keskus avattiin huhtikuussa Museokeskus Vapriikkissa. Keskuksen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimiseen ja harrastamiseen. Se on myös tuki- ja resurssikeskus

lehti.tek.fi

oppilaitosten opettajille ja opettajiksi opiskeleville. Keskus järjestää opettajille muun muassa täydennyskoulutusta, kerhoja, kursseja, tutustumiskäyntejä, tutkimusprojekteja ja luentosarjoja. Tampereen LUMATE-keskuksen vahva erityispiirre on oppiaineet ylittävä yhteistyö ja teknologian tuominen opetukseen.

Tampereen LUMATE-keskus toimii yliopistojen yhteydessä ja sen muina perustajajäseninä ovat Teknologiateollisuus, Tampereen kauppakamari, Tampereen Teknillinen Seura ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Lisätietoja: www.lumate.fi

TEK 15


AJASSA

Voimalamuseo avautui Tekniikan museo avaa naapurissa sijaitsevan Voimalamuseon kesäksi. Voimalamuseo ja Tekniikan museo sijaitsevat Helsingin Vanhassakaupungissa paikassa, johon Helsingin kaupunki perustettiin 1550. Kaupungin ensimmäiset teollisuusrakennukset nousivat kosken partaalle 1800-luvun lopussa. Helsingin kaupungin vesilaitos rakensi laitoksensa Vanhaankaupunkiin Kuninkaankartanonsaarelle: näissä rakennuksissa toimii nykyisin Tekniikan museo. Kosken länsirannalla sijaitsevat entisen vesilaitoksen turbiinipumppulaitos, vesivoimalaitos ja höyryvoimala muodostavat nyt uudelleen avattavan Voimalamuseon. Voimalamuseo on auki yleisölle Tekniikan museon aukioloaikoina 6.4.–30.9. Lisätietoja www.tekniikanmuseo.fi

Vääntö-palkinto Sirpa Pelttarille

Vääntö-palkinnon saanut DI Sirpa Pelttari on luottamusmies ja YTN:n kemian alan taustaryhmän puheenjohtaja.

16 TEK

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut diplomi-insinööri Sirpa Pelttarin vuoden 2010 Vääntö-palkinnolla. Orionin luottamusmies Sirpa Pelttari on YTN:n kemian taustaryhmän puheenjohtaja, jolla on takanaan pitkä ura kemian alan ylempien toimihenkilöiden edunvalvontatyössä. Hän kunnostautui erityisesti viime keväänä, kun kemian alan ylemmät toimihenkilöt kävivät työtaisteluun oman työehtosopimuksen saamiseksi. Pelttarin työpaikka Orion oli ensimmäisenä lakossa kemian työehtosopimusneuvotteluja vauhdittaneessa hyppylakkojen sarjassa. Lakkoon jouduttiin, kun vuosikausia kestäneet neuvottelut eivät johtaneet työehtosopimuksen saamiseen alalle. – Lakkoon meneminen alan ensimmäisenä yrityksenä oli suuri haaste. Orionin lakko oli onnistunut, hyvä esimerkki myös muiden yritysten ylemmille toimihenkilöille, kun lakot etenivät alalla, YTN:n työ-

paikkatoiminnan vetäjä Ville-Veikko Rantamaula kertoi luovuttaessaan palkinnon YTN:n Summit-seminaarissa 8.4.­ Työtaistelu toi tulosta: ala sai oman työehtosopimuksen ja sen mukaisesti entistä säällisemmät työehdot. Sirpa Pelttari muistutti, että ay-toiminta ei ole sooloilua, vaan yhteistyötä. – Siksi kiitos kuuluu koko taustaryhmälle ja kaikille työtaisteluun osallistuneille. Kiitos myös YTN:lle, joka panosti tähän työtaisteluun. Meillä on nyt työehtosopimus ja asiat ovat paljon paremmin, Pelttari sanoi. YTN:n yritysyhdistysryhmä jakaa vuosittain Vääntö-palkinnon esimerkillisestä työmarkkinateosta. Palkinnolla halutaan kunnioittaa hyviä suorituksia, itsensä peliin laittamista ja tuloksekasta edunvalvontaa, jolla on puolustettu yksityisellä sektorilla toimivien ylempien toimihenkilöiden oikeudellisia, palkkauksellisia sekä ammatillisia ja sosiaalisia etuja. Vääntö-palkinto on 1 000 euroa. (MH)

3/2011


AJASSA

Arkkitehtinaiset kokevat tytöttelyä ja vähättelyä SAFAlaisille arkkitehdeille tammikuussa tehty tasa-arvokysely toi esiin lukuisia epäkohtia. Arkkitehtinaisten asema työelämässä on selvästi hankalampi kuin miesten. Heihin kohdistetaan osaamiseen liittyviä ennakkoluuloja ja he saavat vähemmän arvostettuja suunnittelutöitä. Tutkimukseen vastanneet kertoivat joutuvansa kuuntelemaan tytöttelyä ja toimimaan työpaikkansa emäntinä. He saavat miehiä pienempää palkkaa eikä heillä kokemuksensa mukaan ole yhtä suurta vaikutusvaltaa työyhteisössä tehtäviin päätöksiin kuin miehillä. Epäkohtia on myös määräaikaisten työntekijöiden asemassa – määräaikaisista työsuhteista kolme neljännestä oli naisilla. Määräaikaisella työsopimuksella tehdään ylitöitä siinä missä vakinaisellakin, mutta niitä korvataan harvemmin. Myös mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja etenemiseen koetaan heikommiksi kuin vakituisten työntekijöiden parissa. Llisäksi tutkimus paljasti ikään liittyvää eriarvoisuutta. Iäk-

käämmät vastaajat, ennen vuotta 1954 syntyneet, kokivat, ettei heitä kuunnella eikä kannusteta työyhteisössä ja etenemismahdollisuudet ovat heikommat kuin nuoremmilla. Toisaalta he kuitenkin katsoivat tulevansa arvostetuiksi työyhteisön sisällä ja kokivat saavansa hyvin tietoa työyhteisöä koskevista asioista. Iäkkäämmät vastaajat rasittuivat ylitöistä keskimääräistä vastaajaa enemmän.

Työtehtävät arvotetaan eri tavoin Nuoret vastaajat kokivat vaikutusmahdollisuutensa työyhteisössä ja omassa työssään vähäisiksi. Vastaajat nostivat voimakkaasti esiin myös eri työtehtävien erilaisen arvostuksen. Kuninkuuslajin eli julkisten rakennusten parissa työskentelemisen ja muiden työtehtävien, kuten kaavoituksen, hallinnon, tutkimuksen ja opetuksen, nähtiin olevan arvostusasteikolla kilometrien päässä toisistaan. Kyselyyn vastanneet kaipasivat myös työyhteisöissä hierarkioiden pehmentämistä ja tasa-arvoa henkilöstöryhmien välille. Kysely tehtiin tammikuussa. Siihen vastasi 570 SAFAlaista. (KL)

Jyväskylän teknillisen seuran 110-vuotisjuhlaa vietettiin 1. huhtikuuta. Vuosisadan alussa Jyväskylän teknillinen seura oli paikkakunnan kehityksen moottori ja herrakerho. Seuran piikkiin menivät tuolloin Jyväskylän asemakaava, vesi- ja viemäröinti, sähköistyminen ja teknillisen päätöksenteon organisointi. 1910-luvulla toiminta oli loppua: ensimmäinen maailmansota ja seuran avainhenkilön Yrjö Blomstedtin kuolema hyydyttivät toiminnan. 1940-luvulla tykkitehtaan insinöörit valtasivat Jyväskylän ja seuran toiminta lähti

taas käyntiin. Toiminnan alkuvuodet olivat kuitenkin tyystin unohtuneet. Niinpä seura luuli vuonna 1951 viettävänsä 10-vuotisjuhlia, kunnes tamperelaisvieraiden mukanaan tuoma 10-vuotisjuhlakutsu jo vuodelta 1911 paljasti seuran todellisen iän. 110-vuotisjuhlan ohjelmassa oli muun muassa Jyväskylän yliopistossa järjestetty seminaari, jonka teemana oli kestävä kehitys. Juhlavuoden kunniaksi on valmistunut myös historiikki Kestävästi kehityksen puolesta. Historiikin voi tilata osoitteesta www.jts.fi. Hinta on 25 euroa.

Jyväskylän teknillisen seuran 110-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Jyväskylän yliopiston Agorassa. Kuvassa seuran puheenjohtaja Heikki Toivanen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja professori Ilkka Nummela.

lehti.tek.fi

Maija Kotamäki

Jyväskylän teknillinen seura täytti 110 vuotta

TEK 17


AJASSA

Neljä finalistia tavoittelemassa SUOMALAISTA INSINÖÖRITYÖPALKINTOA Suomalainen insinöörityöpalkinto -kilpailuun asetettiin tänä vuonna 18 ehdokasta. Tasokkaasta joukosta neljä työtä kisaa vielä 25 000 euron palkinnosta. Aloitteita Suomalaisen insinöörityöpalkinnon saajiksi tuli yksittäisiltä henkilöiltä, tutkimuslaitoksilta, teknologiahallinnosta ja yrityksistä. Palkittaviksi ehdotettiin akateemisia tutkielmia, laitteistoinnovaatioita, ohjelmallisia ja teknisiä ratkaisumalleja, jopa tekniikan alaan liittyviä liiketoimintakonsepteja. Palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on huomattavasti edistänyt teknillistä osaamista Suomessa. Mahdollisuuksien mukaan palkinto on

pyritty kohdistamaan eri vuosina tekniikan eri aloille. Palkittavalle insinöörityölle voi olla tunnusomaista luova panos, omaperäisyys, idean tai teorian käytännön toteuttaminen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös liiketaloudellisiin ja kansantaloudellisiin näkökohtiin. Yleensä on edellytetty myös näyttöä teollis-taloudellisesta merkityksestä, esimerkiksi käynnistyneen liiketoiminnan muodossa. Vuoden 2011 ehdotusten joukossa oli

useita varhaisessa vaiheessa olevia hankkeita, joiden näyttöä merkityksestä vielä odotellaan. Niiden käsittely siirrettiinkin seuraavaan vuoteen, jolloin tilanne on paremmin arvioitavissa. Palkintoraatina toimii TEKin teknologiavaliokunta. Töiden arviointi edellyttää poikkitieteellistä lähestymistapaa, minkä vuoksi valiokunta täydentää omaa näkemystään ulkopuolisilla asiantuntijalausunnoilla. 25 000 euron palkintosumma kunniakirjoineen jaetaan kesäkuun 9. päivänä Helsingissä.

Suomalainen insinöörityöpalkinto 2011 -kilpailun finalistit DI Matti Kivelä

CTO Sven Lindfors

Kaasutinteknologian kehityksen mahdollistaminen Suomessa

Uudentyyppisen atomikerroskasvatuslaitteiston kehittäminen

DI Matti Kivelä on kaasutinteknologian edistäjä ja kaasutinteknologiaan perustuvan konseptin kehittäjä. Hän on uskonut jätteiden kaasutuksen etuihin vastustuksesta huolimatta. Kivelän johdolla on Lahti Energiassa kehitetty konsepti, jossa jätteestä erotetaan energiapitoisin aines ja kaasutetaan se sähköksi ja lämmöksi.

TkL Pentti Karhunen, DI Henry Andersson, TkT Reino Keränen, DI Rainer Sanmark, DI Petri Haapanen, DI Timo Lyly ja DI Juha Salmivaara

Säätutkateknologian kehittäminen Vaisalan tutkatiimi on kehittänyt vuosina 2001–2008 yrityksen ensimmäisen säätutkan. Tutka on maailman ensimmäinen alusta pitäen kaksoispolarisoiduksi suunniteltu Dopplersäätutka. Tutka mittaa sateen voimakkuutta ja liikettä. Se tunnistaa myös erilaiset häiriötekijät, kuten linnut ja hyönteiset.

18 TEK

Teknologiajohtaja Sven Lindfors aloitti 50-vuotisen uransa lähettinä 15-vuotiaana. Hän raivasi tiensä tutkijaksi ja tutkimuspäälliköksi. Lindfors on uransa aikana ollut mukana useissa ALD-tekniikkaa kehittävissä yrityksissä merkittävässä roolissa. Vuonna 2004 hän perusti ALD eli Atomic Layer Deposition -laitteistoja valmistavan Picosun Oy:n.

Insinööri Reijo Karppinen ja insinööri Timo Nieminen

Dynaset hydrauliset laitteet Toimitusjohtaja, insinööri Reijo Karppinen perusti Dynaset Oy:n vuonna 1986. Tuolloin 28-vuotias Karppinen valmisti ensimmäiset tuotteet autotallissaan. Nyt yritys on liikkuvien työkoneiden hydraulisten lisälaitteiden johtava valmistaja Suomessa. Yrityksen tuotekehitysjohtajana toimii insinööri Timo Nieminen.

3/2011


AJASSA

Yritykset ja opiskelijat etsivät parempaa työelämää Yhdeksän suomalaista yritystä haluaa luoda parempaa suomalaista työelämää yhdessä tulevaisuuden työntekijöiden eli opiskelijoiden kanssa. Accenture, KONE, Pohjola, Outokumpu, Sanoma, SEK&GREY, UPM, Valio ja Wärtsilä osallistuvat tänä vuonna hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää vuosittain työelämän muutosta yhdessä Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Tarkoituksena on myös mahdollistaa aito vuoropuhelu työnantajien ja tulevien työntekijöiden kanssa. Dialogi – Uusi työ on täällä -hankkeessa opiskelijat ja yritykset kehittävät yhdessä tulevaisuuden työtä. Dialogi selvittää ensin Aalto-yliopistossa opiskelevien opiskelijoiden asenteita työhön ja sen tekemiseen. Samalla selvitetään mukana olevien yritysten tapa tehdä töitä ja valmiudet tulevaisuudessa. Viimeisessä vaiheessa opiskelijat ja yri-

tysten johtoryhmätason ihmiset istuvat yhdessä työpajassa kehittämässä parempaa työelämää. Hankkeen raportti julkaistaan helmikuussa 2012. Ohjausryhmässä ovat mukana muun muassa Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja Eija Ailasmaa, ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman, EVAn johtaja Matti Apunen, tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa ja Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat mukana mahdollistamassa hanketta. Aalto-yliopiston opiskelija, jos haluat mukaan, vastaa ensimmäiseen kyselyyn netissä: www.uusityöontäällä.fi. Vastaajien kesken arvotaan 1000 euron arvoinen matkalahjakortti.

Uuden työn ­dialogi -hankkeen toteuttaa Kirsi Pihan vetämä viestintätoimisto Ellun Kanat. Ohjausryhmässä on nimekkäitä vaikuttajia ja tutkijoita.

Paperiteollisuuden ylemmille toimihenkilöille palkkaratkaisu YTN ja Metsäteollisuus ry ovat sopineet paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamisesta 1,5 prosentin yleiskorotuksella ja yhden prosentin suuruisella paikallisella erällä. Yleiskorotus maksetaan 1.4.2011 alkaen. Paikallisen erän jakotavasta ja ajankohdasta päätetään yrityksissä yhdessä ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa. Erän käytössä tulee ottaa huomioon muun muassa

lehti.tek.fi

toimihenkilöiden osaamisessa, pätevyydessä ja työnsuorituksessa sekä ansiokehityksessä tapahtuneet muutokset. Mikäli paikallisesti ei päästä jakotavasta yksimielisyyteen, erä jaetaan yleiskorotuksena 1.7.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkkaratkaisun korotukset ja paikallisen erän jakotapa vastaavat Paperiliiton sopimusta. Sopimus on voimassa 31.3. 2012 saakka.

Sopimus purki välittömästi YTN:n paperiteollisuuteen asettaman ylityökiellon ja vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kiellon.

Ylitöiden ja matka-ajan korvaamisessa puutteita YTN Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio pitää sopimuksen palkankorotuksia alan yleisen linjan mukaisina. Laapion mukaan YTN:n painostustoimet paperiteollisuudessa ovat saaneet työn-

antajat ottamaan askeleita oikeaan suuntaan työsuhteen ehtojen kehittämisessä. Korvaukset ylitöistä ja työmatkustamiseen käytetystä omasta vapaa-ajasta eivät ole kuitenkaan riittäviä eivätkä kaikilta osin työaikalain mukaisia. – YTN:n asettamat sopimustavoitteet tekstikysymyksissä eivät nyt toteutuneet hyväksyttävässä muodossa. Asiaan palataan tulevissa sopimusneuvotteluissa, Laapio toteaa. (KL)

TEK 19


AJASSA

Akava jakaa ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon

– ehdota palkinnon saajaa Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii myös korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Palkintotyöryhmä hakee nyt ehdotuksia palkittaviksi. Palkinnon saaja voi olla akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai poikkeuksellisesti muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi.

Akavan jäsenjärjestöt tai niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta jaostoineen voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajista. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Jaana Meklinille 9.9.2011 mennessä joko sähköpostilla jaana.meklin@ akava.fi tai kirjeitse osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki. Vuonna 2010 toimitetut ehdotukset otetaan huomioon ilman erillistä ilmoitusta. Palkinnoksi on valittu suomalaista taidetta. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä 30.11.2011. Palkinnon ohjesääntö osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto

Palkkaneuvottelujen toukokuu Neuvottelut ylempien toimihenkilöiden tämän vuoden palkankorotuksista alkavat näinä päivinä teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, energia-alalla ja ict-alalla. Jos palkoista ei päästä sopuun toukokuun loppuun mennessä, sopimukset voidaan sanoa irti päättymään syksyllä. Tänä keväänä palkkaratkaisuja on syntynyt jo monille aloille. Palkankorotukset ovat vaihdelleet parista prosentista noin kolmeen. Seuraa palkankorotusneuvottelujen etenemistä Ylemmät toimihenkilöt YTN:n sivustolta osoitteesta www.ytn.fi kunkin sopimusalan sivuilta. Tarkista myös, että sähköpostiosoitteesi ja työpaikkatietosi on ajan tasalla TEKin jäsenrekisterissä www.tek.fi/omattiedot varmistaaksesi alakohtaisten viestien saamisen. (MH)

Vielä ehdit tilata matrikkelin! Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -ammattikuntamatrikkelin henkilötietojen viimeinen vedoskierros on meneillään. Matrikkeli ilmestyy elo-syyskuussa. Suomen suurimman ammattikuntamatrikkelin julkaisevat TEK ja TFiF yhdessä SAFAn ja RILin kanssa. Matrikkelista löydät 70 000 alan koulutuksen saanutta joko kirjan kansissa tai cd-levyllä. Vielä ehdit tilaamaan oman hakuteoksesi kirjana tai CD:nä jäsenen ennakkotilaushintaan. www.tek.fi/matrikkeli

20 TEK

3/2011


TEK-VAIKUTTAJA

1986

ministeriöön virkamieheksi

1990

luottamusmieheksi

2009

TEKin valtion valiokunnan puheenjohtajaksi

Valtion työteliäs leipä

T

lehti.tek.fi

Olli Häkämies

EKin valtion valiokunnan puheenjohtaja Pentti Puhakka on kiireinen virkamies, jota työ kiidättää viikoittain Brysseliin ja muualle maailman kokouksiin. Työ- ja elinkeinoministeriössä TEMissä työskentelevä Puhakka miettii työkseen, miten ilmastonmuutos saataisiin haltuun energian käyttöä ohjaamalla. – Ehkä kolmannes työajasta menee tavalla tai toisella EU-yhteistyöhön, Puhakka laskeskelee. Valtion työt eivät enää eroa työtahdiltaan ja laadultaan yksityisen sektorin töistä. Työn luonne on muuttunut täysin ja työtehtävät moninkertaistuneet Puhakan pitkän virkamiesuran aikana. – Esimerkiksi tuiki tärkeään osaamisen päivittämiseen on vaikea löytää aikaa, vaikka työkyky ja työmarkkinakelpoisuus pitäisi turvata, Puhakka harmittelee. Valtion tuottavuusohjelma on purrut ministeriössä: vuoteen 2015 mennessä TEMin alun perin 650 suuruisen joukon pitää kutistua noin 500:aan. Kun entiset jäävät eläkkeelle, uusia ei palkata kuin poikkeustapauksissa. – Kyllä tässä on ollut haastetta edunvalvonnalle, mutta haluan nähdä edunvalvonnan yhteistyönä työnantajan kanssa. Työskentelytapoja pitää muuttaa ja keskittyä olennaiseen. Yhdessä arvioidaan, mitä voidaan delegoida ulos ja mitä jättää tekemättä. Sitähän se tuottavuus on, rönsyistä luopumista. Eikä se ole välttämättä huono asia, Puhakka sanoo. Tuottavuusohjelman orjallisesta noudattamisesta voi Puhakan mielestä vielä koitua hankaluutta, kun virkamiesten keski-ikä nousee eikä uutta polvea ole kasvamassa työyhteisössä. Muutakin murhetta on. Harmaan ylityön suuri määrä on valtiolla työskentelevien suuri ongelma, samoin ilmaiseksi vapaa-aikana työasioissa matkustaminen. – Työoloista ja työhyvinvoinnista puhutaan TEKin valtion valiokunnassa paljon. Se on meille kaikille yhteinen huoli. Puhakka toivoo, että TEKin valiokuntien yhteisiä seminaareja jatketaan. Samoin hallituksen ja valiokuntien soisi tapaavan useammin. – Olen vahvasti sillä kannalla, että ne päättävät, joita asia koskee. TEKin hallitus voisi omassa työssään hyödyntää valiokuntia nykyistä huomattavasti enemmän. Entistä tiiviimpää yhteistyötä Puhakka kaipaa myös eri liittojen valtion valiokuntien välillä, ja yhteistyön tiivistäminen on ainoa tie kehittyvään edunvalvontaan työpaikoillakin. Puhakan mielestä koko ammattiyhdistystoiminnalla on uusiutumisen paikka. Jossain on vikaa, kun nuori väki ei innostu yhteiseen edunvalvontaan. – Valiokuntien tehtävänä olisi miettiä, miten vireyttä ja intoa pidetään yllä. Vaikka edunvalvonta on TEKin ykkösasia, vaikuttaa pitää myös muuten. – Kyllä TEKin pitää osallistua, kun ilmastonmuutoksesta puhutaan. Insinöörien ilmasto-ohjelma oli hyvä avaus keskustelulle. (MH)

TEK 21


LAKITIETO

Palkkaturvasta apua työntekijälle Artikkelin kirjoittaja Mikaela Karavokyros työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Jos yritys todetaan maksukyvyttömäksi ja palkkoja on jäänyt maksamatta, työntekijällä on silti toivoa: palkkaturvan kautta voi saada ainakin osan rahoistaan.

T

imo Työntekijä työskentelee Yritys Y:ssä. Yritys Y:n alamäki on jatkunut jo pidempään ja se on todettu ulosotossa maksukyvyttömäksi. Yritys ei ole pystynyt kahteen kuukauteen maksamaan palkkoja Timolle ja hänen työtovereilleen. Myöskään Tommi Toimitusjohtajalle ei ole maksettu palkkaa. Onko mitään tehtävissä?

Palkkaturvan edellytykset Palkkaturvajärjestelmässä työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat maksetaan valtion varoista, jos työnantaja on konkurssissa tai muuten maksukyvytön. Palkkaturvan saaminen edellyttää, että työnantaja on todettu maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyydestä on kyse lähinnä silloin, kun työnantaja on konkurssissa tai to-

22 TEK

dettu ulosotossa maksukyvyttömäksi. Lisäksi työnantajaa pidetään maksukyvyttömänä, jos työnantaja on laiminlyönyt ennakonpidätyksien tilittämisen tai työnantajasuorituksien maksamisen ajallaan tai työnantaja ei ole tavoitettavissa tai on lopettanut toimintansa eikä työnantajan varoista pystytä maksamaan saatavaa tai jos työnantajan maksukyvyttömyys on muutoin edellä mainittuihin verrattavissa tilanteissa palkkaturvaviranomaisen todettavissa. Työnantajan haluttomuus maksaa palkkaa ei oikeuta palkkaturvaan. Vain työsuhteisilla työntekijöillä on oikeus palkkaturvaan. Osakeyhtiön toimitusjohtaja, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja ovat

palkkaturvajärjestelmän ulkopuolella. Myös muut yrityksessä määräysvaltaa käyttävät henkilöt voivat jäädä palkkaturvan ulkopuolelle. Työntekijällä on oikeus palkkaturvaan, jos työ on tehty Suomessa tai jos työ on tehty suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla ja työntekijällä on kotipaikka Suomessa. Suomessa tehty työ ei kuitenkaan oikeuta palkkaturvaan, jos työn on tehnyt ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa ollut, ulkomailta Suomeen tilapäiseen työhön tullut työntekijä. Ulkomailla tehty työ ei oikeuta Suomen palkkaturvaan siltä osin kuin työntekijä voi saada vastaavan etuuden toisesta valtiosta. Jos työnantaja on asetettu konkurssiin, työntekijän on itse valvottava saatavansa konkurssissa, jotta hän säilyttäisi oikeuden palkkaturvaan. Tätä velvollisuutta työntekijällä ei ole, jos saatava sisältyy pesänhoitajan laatimaan luetteloon työsuhdesaatavista. Merimiehillä on omia palkkaturvaa koskevia säännöksiään.

Palkkaturvana maksettava saatava Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki saatavat, jotka työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälleen.

Niitä ovat muun muassa työntekijän varsinainen palkka, lomapalkka, lomaraha, irtisanomisajan palkka, odotusajan palkka, työaikapankkisaatava, päivärahat sekä matkakulujen korvaus. Saatavan perusteen ja määrän pitää olla selvitty. Jos työnantaja kuitenkin riitauttaa palkkaturvana haetun saatavan eikä sen oikeellisuutta pystytä selvittämään palkkaturvamenettelyssä, saatava voidaan maksaa palkkaturvana vasta, kun sen määrä ja peruste on ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla. Valtion maksama työntekijän palkkaturva voi olla enimmillään 15 200 euroa samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella. Palkkaturvalaki sisältää myös muita rajoituksia palkkaturvan maksamiselle. Esimerkiksi työaikapankkisaataville on oma enimmäismääränsä. Työntekijän oikeutta palkkaturvaan on rajoitettu myös määräyksillä, jotka pyrkivät estämään palkkaturvajärjestelmän väärinkäytökset.

Palkkaturvan hakeminen Palkkaturvaa haetaan lomakkeella, joita saa työ- ja elinkeinotoimistoista tai internetistä. Hakemuksen käsittelee ja päätöksen asiassa tekee työnantajan kotipaikan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

3/2011


LAKITIETO

Palkkaturvaa pitää hakea kolmen kuukauden määräajassa. ELY-keskus lähettää palkkaturvahakemuksen työnantajalle lausuntoa varten. Se myös selvittää työnantajan maksukyvyttömyyden. Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi. Jos työnantaja on konkurssissa, myös konkurssipesä voi hakea työntekijöille palkkaturvaa tietyissä tilanteissa. Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Pääsääntöisesti työsuhteesta johtuvat saatavat erääntyvät palkanmaksukausittain ja lopputili työsuhteen päättyessä. Jos hakemusta ei ole tehty kolmen kuukauden määräajassa, saatavaa ei voida maksaa palkkaturvana.

Palkkaturvan maksaminen Palkkaturvahakemukseen annetaan kirjallinen päätös. Päätökseen voi hakea muutosta. Palkkaturva maksetaan työntekijän pankkitilille viikon kuluttua siitä, kun sitä koskeva päätös on annettu. Palkkaturvana maksettavista saatavista tehdään ennakonpidätys. Maksettavasta

lehti.tek.fi

määrästä vähennetään myös työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Palkkaturvana maksettava saatava peritään korkoineen takaisin valtiolle työnantajalta tai tämän konkurssipesältä. Vuonna 2009 palkkaturvaa maksettiin 9 252 työntekijälle ja palkkaturvapäätökset koskivat yhteensä 2 965 työnantajaa. Palkkaturvana maksettu määrä oli 35,4 miljoonaa euroa. Myös TEKin jäsenet joutuvat ajoittain hakemaan saataviaan palkkaturvasta.

Miten Timon ja Tommin käy? Timo Työntekijä ja hänen työtoverinsa tekevät viivytyksettä palkkaturvahakemukset. Palkkaturvahakemuksen käsittelyn jälkeen Timo työtovereineen saa palkkaturvapäätöksen, ja heille maksetaan palkkasaatavat sen jälkeen kun lain mukaiset vähennykset on tehty. Tommi Toimitusjohtaja on kokonaan palkkaturvajärjestelmän ulkopuolella. Hänen pitää velkoa palkkasaatavansa suoraan Yritys Y:ltä. Jos Yritys Y on jo ehditty asettaa konkurssiin, hänen on valvottava saatavansa konkurssissa.

TEK 23


TEKin valtuustovaalit 2011

Kokoomus edelleen suurin ryhmä – Nuoret kasvattivat paikkamääräänsä Teksti Helena Andersson

Kokoomus säilytti 20 paikallaan niukasti asemansa TEKin valtuuston suurimpana ryhmänä, vaikka menetti kaksi paikkaa. TEKin nuoret -vaaliliitto kasvatti paikkamääräänsä kolmella. Vihreät samoin kuin Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -vaaliliitot saivat yhden paikan lisää. Insinöörityö menetti kaksi paikkaa ja Keskusta yhden.

K

eskusta, Vihreät, Insinöörityö, Kokoomus ja Sosialidemokraatit muodostivat vaaleissa Suuren vaalirenkaan, joka sai yhteensä 39 paikkaa. Nuori yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -ryhmän kahden vaaliliiton ja TEKin Nuorten yhteinen vaalirengas sai valtuustoon 27 paikkaa. Ruotsinkielisellä Tekniska Föreningen i Finlandilla on valtuustossa sopimukseen perustuen neljä paikkaa. Viime kauden valtuutetuista 40 tuli valituiksi uudelleen; 30 on uusia. Valtuutetuista 50 eli hiukan yli 70 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla. Valituista 25 eli noin 36 prosenttia on naisia, kun heidän osuutensa äänoikeutetuista on noin runsaat 19 prosenttia. Valtuutettujen keski-ikä on 45 vuotta.

Poliitikkoja ääniharavina Vaalien ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja, Marjo Matikainen-Kallström (kok, Espoo) 237 ääntä. Kakkosena oli Mari Puoskari (vihr, Hki) 152 äänellä. Komeat 120 ääntä – 21 ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa – keräsi myös vaalien ikäpresidentti, 85-vuotias Martti Tiuri (yht, Espoo). Päättyneen eduskuntakau-

24 TEK

johtaja Merja Strengell uusi valtuustopaikkansa 89 äänellä Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki -vaaliliiton listalta. Aiemmin hänet on valittu Kokoomuksen ehdokkaana. Vähäväkisemmillä vaalialueilla idässä ja pohjoisessa suurimmat ääniosuudet keräsivät ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehinä työpaikoillaan toimivat Kimmo Koskinen (kok, Varkaus) ja Mikko Merihaara (kok, Oulu). Suhteellisella

den tekkiläisistä kansanedustajista valtuustoon tulivat valituiksi Matikainen-Kallströmin lisäksi Sanna Perkiö (kok, Hki) 119 äänellä ja Johanna Karimäki (vihr, Espoo) 91 äänellä. Aktiivipoliitikkoja ja ehdolla eduskuntaan olivat TEKin valtuustoon valituista Elina Lepomäki (kok, Espoo), Anne Karjalainen (sd, Kerava), Kirsikka Siik (vihr, Tampere) ja MariLeena Talvitie (kok, Oulu). TEKin hallituksen puheen-

ääniosuudella mitattuna Koskinen on TEKin vaalien äänikuningas: hän sai 13,3 prosenttia itäisen vaalialueen äänistä. 120 äänen saaliin keräsi turkulainen Annica Lindfors TFiF-vaalipiirissä, jossa ehdokkaita tosin asetti vain yksi vaaliliitto.

Lähes puolet äänistä sähköisesti TEKin valtuustoon valittiin jäsenäänestyksellä 70 edusta-

Vaalialueiden ääniharavat: Vaalialue/-piiri

Ehdokas

Äänimäärä

Osuus alueella äänistä, %

Eteläinen

Marjo Matikainen-Kallström (kok)

237

3,6

Läntinen

Kirsikka Siik (vihr)

67

2,1

Itäinen

Kimmo Koskinen (kok)

52

13,3

Pohjoinen

Mikko Merihaara (kok)

107

9,3

TFiF-vaalipiiri

Annica Lindfors

120

19,6

annetuista

TEKin valtuustovaalin 2011 tulos vaaliliitoittain: Valtuustoryhmät 2011–2014

Paikat 2011

Paikkamäärän muu- Osuus kaikista ää- Ääniosuuden muutos vuodesta 2008 nistä % tos vuodesta 2008 %

Tekniikan Akateemisten vaalipiiri, 66 paikkaa Kokoomus

20

-2

27,0

-2,5

Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki I ja II 19 -vaaliliitot yhteensä

+1

26,9

+0,1

Insinöörityön vaaliliitto

11

-2

13,9

-2,1

TEKin Nuoret

8

+3

12,9

+4,9

Vihreät

5

+1

7,9

+1,3

Keskusta

2

-1

3,2

-1,1

Sosialidemokraatit

1

-

3,2

-0,3

Tfifarna

4

-

5,1

-0,1

Yhteensä

70

TFiF-vaalipiiri , 4 paikkaa

3/2011


TEKin valtuusto 2011–2014 Alueidensa ääniharavat

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN VAALIPIIRI (66 PAIKKAA)

VAALIALUE 1 Äänimäärä

asema (u)= uusi

NUORI YHTENÄINEN TEEKKARIHENKI JA TEK – vaalirengas Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1 Marjo MatikainenKallström (kok)

Kimmo Koskinen (kok)

Kirsikka Siik (vihr)

Mikko Merihaara (kok)

Annica Lindfors (Tfifarna)

jaa kolmevuotiseksi valtuustokaudeksi. Valtuuston viisi opiskelijaedustajaa nimetään vuosittain muulla menettelyllä. Äänioikeutettuja jäseniä vaalissa oli runsaat 50 000. Ehdokkaita oli 498. Vaali toteutettiin ensimmäistä kertaa yhdistelmävaalina, jossa jäsen sai valintansa mukaan äänestää joko sähköisesti tai postitse. Annetuista äänistä 45 prosenttia oli sähköisiä. Äänestysprosentti oli 23,8. Se on vajaan prosentin vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Absoluuttinen annettujen äänten määrä kasvoi kuitenkin lähes 1 500:llä. TFiF-vaalipiirin äänestysaktiivisuus oli 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Tekniikan Akateemisten vaalipiirin. n

lehti.tek.fi

TkT Martti Tiuri

120 Valittu

DI Pekka Riiali

56 Valittu

DI Petri Orava

47 Valittu

DI Jussi Koskinen

46 Valittu (u)

TkL Tero Anttila

44 Valittu

DI Pirjo Kemppi-Virtanen

41 Valittu

DI Timo Nyman

38 Varalla

DI Juha Kestilä

37 Varalla

DI Tero Vierros

35 Varalla

TkT Mika Mänttäri

34 Varalla

DI Jarmo Nieminen

32 Varalla

DI Merja Strengell

89 Valittu

DI Alari Kujala

31 Varalla

DI Esa Halinen

66 Valittu

TkT Arto Nuorkivi

31 Varalla

DI Mikko Seppäläinen

62 Valittu

DI Pekka Kotiaho

31 Varalla

DI, eMBA Juha Pankakoski

58 Valittu

DI Jerry Jalassola

29 Varalla

TkT Ilkka Pöyhönen

54 Valittu (u)

DI Aleksi Päiväläinen

29 Varalla

DI Matti Carpén

50 Valittu (u)

DI Jari Jokinen

28 Varalla

DI Anu Vaari

50 Valittu (u)

27 Varalla

TkL Minna Takala

44 Valittu (u)

DI Asko Pekkala Insinöörityö

DI Timo Ali-Vehmas

41 Valittu

DI Jukka Tolvanen

77 Valittu (u)

TkT Annareetta Lumme-Timonen

41 Valittu (u)

FM Lauri Laitinen

64 Valittu

TkL Pekka Rytilä

40 Varalla

DI Aarno Valkeisenmäki

48 Valittu

DI Tapio Harra

39 Varalla

FM Piri Harju

45 Valittu

DI Olli-Heikki Kyllönen

39 Varalla

DI Kirsi Kaasinen

41 Valittu

DI Heli Viik

38 Varalla

DI Jari Gustafsson

39 Varalla

DI Sampo Kokkonen

38 Varalla

DI Timo Ristikankare

35 Varalla

TkT Matti Juhala

34 Varalla

TkL, professori emeritus Veikko Porra

35 Varalla

TkT, MBA Esko Niemi

34 Varalla

FL Tapani Korppi-Tommola

32 Varalla

TkL Kari Sipilä

34 Varalla

DI Joose Pohjanen

31 Varalla

DI Petri / Pepi Takala

34 Varalla

27 Varalla

TkL, TkT (h.c.) Erkki Leppävuori

33 Varalla

TkL Pia Talja Vihreät

DI Virpi Paavola

33 Varalla

DI Mari Puoskari

FM Martti Annanmäki TEKin nuoret

31 Varalla

DI Johanna Karimäki

91 Valittu

DI Tuula Aaltola

51 Valittu (u)

DI Kaisa Aalto

65 Valittu

DI Matti Kuronen

41 Valittu (u)

DI Antti Castrén

63 Valittu (u)

TkT Jari Ihonen

40 Varalla

DI Sebastian Knight

47 Valittu (u)

TkT Marko Kosunen

35 Varalla

DI Eero Judin

41 Valittu (u)

TkT Virpi Junttila

33 Varalla

DI Paula Kantanen

41 Varalla

TkT Harri Haanpää

28 Varalla

DI Reetta Grenman

40 Varalla

DI Hanna Holopainen

26 Varalla

TkL Minna Seppälä

36 Varalla

DI Antti Myllys

35 Varalla

arkkit. Jussi Vakkilainen

35 Varalla

152 Valittu

SUURI VAALIRENGAS Keskustan vaaliliitto TkT Teemu Turunen-Saaresti

33 Valittu

DI Pirjo Sjögren

20 Varalla

DI Hannu Väänänen Sosialidemokraatit

19 Varalla

LÄNTINEN VAALIALUE

FM Anne Karjalainen

53 Valittu (u)

DI Riitta Ollila

44 Varalla

NUORI YHTENÄINEN TEEKKARIHENKI JA TEK – vaalirengas Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

DI Pekka Tuominen Kokoomuksen vaaliliitto

43 Varalla

TkT Hannu-Matti Järvinen

63 Valittu

TkT Arto Timperi

43 Valittu (u)

DI Heli Kellokoski

30 Valittu (u)

DI Pirkko Syrjälä

29 Varalla

DI, eMBA Marjo Matikainen-Kallström

237 Valittu

TkT Sanna Perkiö

119 Valittu

TkT Mika Hannula

26 Varalla

DI Markku Markkula

111 Valittu

DI Mika Uusi-Pietilä

26 Varalla 21 Varalla 56 Valittu

Arkkit. Jouni J Särkijärvi

81 Valittu (u)

DI Lotta Forssell

79 Valittu

DI Janne Kytökari Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 2

DI, KTM Elina Lepomäki

58 Valittu (u)

TkT Markku Kivikoski

TEK 25


DI Elina Sillanpää

53 Valittu

DI Maija Henell

27 Varalla

DI Arto Kiema

42 Valittu 41 Varalla

TkT Hannu Poutiainen Insinöörityö

23 Varalla

DI Taira-Julia Lammi TkT Heikki Toivanen

36 Varalla

FT Ari Pääkkönen

44 Valittu

DI Hannu von Essen

35 Varalla

DI Ari Korpelainen

41 Varalla

DI Esa Rahiala TEKin nuoret

29 Varalla

DI Ari Nevalainen

19 Varalla

DI Suvi Melakoski-Vistbacka

58 Valittu

DI Petja Venäläinen

51 Valittu

DI Pekka Leikas

51 Valittu (u)

DI Eeva Ylhäinen

34 Varalla

DI Emmi Laukkanen

34 Varalla

DI Jarkko Kailanto

29 Varalla

TkT Jaakko Kleemola

27 Varalla

SUURI VAALIRENGAS Keskustan vaaliliitto TkT Tuomo Tiainen

36 Valittu

DI Heikki Laurikainen

19 Varalla

DI Seppo Pietiläinen Kokoomuksen vaaliliitto

17 Varalla

DI Antti Ivanoff

61 Valittu

TkT Ilkka Raatikainen

57 Valittu

DI Jarmo Talvitie

53 Valittu

TkT Rauno Luoma

48 Valittu (u)

DI Ari Anttila

41 Valittu (u)

DI Matti Ilveskoski

37 Varalla

DI Kari Jussila

36 Varalla

DI Juha Koski

36 Varalla

DI Tarmo Konstari

29 Varalla

DI Hannu Heman

27 Varalla

TkL Matti Höyssä Insinöörityö

26 Varalla

TkT Hannu Eskola

50 Valittu

DI Kaisa Juva

43 Valittu

DI Jari Nummikoski

39 Valittu

DI Aimo Leskelä

28 Varalla

DI Kalle Kauppila

27 Varalla

FL Antti Tuomisto

25 Varalla

FT Kalle Ranto Vihreät

25 Varalla

Arkkit. Kirsikka Siik

67 Valittu (u)

FM Minna Kilpala

32 Varalla

DI Touko Apajalahti

30 Varalla

Petri Takala ja Mikko Seppäläinen syventyivät keskusteluun kokoustauolla.

POHJOINEN VAALIALUE NUORI YHTENÄINEN TEEKKARIHENKI JA TEK – vaalirengas Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1 TkT Jonna Häkkilä

39 Valittu

TkL Juhani Niskanen

36 Varalla

DI Henna Korhonen TEKin Nuoret

30 Varalla

DI Teemu Haapala

56 Valittu (u)

DI Pekka Aho

50 Varalla

DI Juha Tiensyrjä

18 Varalla

SUURI VAALIRENGAS Kokoomuksen vaaliliitto DI Mikko Merihaara

107 Valittu (u)

DI Jaakko Okkonen

44 Valittu (u)

DI Mari-Leena Talvitie

44 Valittu (u)

DI Ville Liisanantti

36 Varalla

DI Anne Lukkarila

34 Varalla

DI Olavi Kangas

31 Varalla

DI Asko Saastamoinen Insinöörityö

22 Varalla

TkL Timo Kokkonen

45 Valittu (u)

DI Jaakko Savola

33 Valittu (u)

Prosessitekniikan DI Kati Vierimaa

26 Varalla

DI Hannele Aikio

26 Varalla

DI Petri Nieminen

25 Varalla

Lars Stormbom tenttasi kansanedustajaehdokkaita. TFIFIN VAALIPIIRI (4 PAIKKAA) Tfifarna DI Annica Lindfors

120 Valittu (u)

DI Nora Ilivitzky

111 Valittu (u)

ITÄINEN VAALIALUE

DI Lars Stormbom

91 Valittu

NUORI YHTENÄINEN TEEKKARIHENKI JA TEK – vaalirengas Yhtenäinen TEK ja Teekkarihenki 1

DI Martin Evers

89 Valittu

DI Siv Pensar

64 Varalla

DI Sami Liponkoski

53 Varalla

DI Henrik Sjögrén

26 Valittu (u)

DI Kimmo Leveelahti

45 Varalla

DI Anni Tähtinen

19 Varalla

DI Kalevi Linko

38 Varalla

DI Pertti Kupiainen

17 Varalla

SUURI VAALIRENGAS Kokoomuksen vaaliliitto DI Kimmo Koskinen

26 TEK

Anne Antila vaati matrikkeliprojektille tiukempaa seurantaa. 52 Valittu

Täydelliset tuloslistat verkosta: vaalit.tek.fi

3/2011


Kansanedustajaehdokas Lulu Riikonen keskustelussa Lars Miikin kanssa.

Kokouksen yhteydessä järjestettiin vaalipaneeli. Tentattavina olivat Pirkanmaan ja Hämeen tekkiläiset kansaedustajaehdokkaat Mika Isomaa (Piraattipuolue), Kirsi Kallio (PerusS), Miska Paulorinne (SDP), Lulu Riikonen (Kok) ja Kirsikka Siik (Vihreät). Paneelikeskustelusta on julkaistu juttu TEK-verkkolehdessä lehti.tek.fi

Valtuusto painotti tekniikan merkitystä yhteiskunnassa Teksti Kirsti Levander Kuvat Mikael Hautala

TEKin valtuuston kevätkokouksessa voitiin todeta, että liiton toiminta on raiteillaan ja talous hyvissä kantimissa. Kokouksen julkilausumassa vaadittiin Suomeen tiede- ja teknologiaministeriä.

T

EKin valtuusto piti kevätkokouksensa Tampereella 25. maaliskuuta. Kokouspaikaksi valittuun upouuteen Yliopistorinteen Technopolikseen saapui lähes 70 valtuutettua. Sääntömääräisesti kokouksessa tarkasteltiin liiton toimintaa ja taloutta vuonna 2010. Valtuusto vahvisti ja myönsi hallitukselle ja muille tilivelvollisille vastuuvapauden.

Vastavalmistuneille rekrytointikampanja Huolta valtuustossa herätti notkahdus vastavalmistuneiden jäsenpidossa. Vuoden kuluessa valmistuneiden diplomi-insinöö-

lehti.tek.fi

rien joukossa edustavuus oli pudonnut edellisvuodesta seitsemän prosenttia. – Tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota, tilintarkastuskomitean puheenjohtaja Asko Saastamoinen vaati. TEKin strategian mukainen tavoite on, että valmistumishetkellä 80 prosenttia uusista diplomi-insinööreistä on TEKin jäseniä. Valmistumishetkellä tavoite täyttyykin, mutta liian moni eroaa heti valmistumisen jälkeen. – Vastavalmistuneiden jäsenpidon parantamiseksi on nyt syytä kokeilla rekrytointikampanjaa, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi totesi. TEKin jäsenmäärän nettokasvu oli viime

vuonna 900 jäsentä. Vuosijäsenmäärä kasvoi 2 400:lla, mutta opiskelijajäsenet vähenivät 1 500:lla. Opiskelijajäsenkatoa selittää tutkinnonuudistuksesta johtunut valmistuvien poikkeuksellisen suuri määrä.

Matrikkelin markkinointia tehostetaan Hallitusti hoidettuun talouteen tyylirikon aiheutti matrikkeliprojektin 474 000 euron arvioitu tappio. Lisäkustannuksia on aiheutunut lähinnä it-järjestelmän ongelmista, jotka ovat myös pitkittäneet hanketta. Eniten tappion syntyyn on kuitenkin vaikuttanut se, etteivät ammattikuntamatrikkelin tilausmäärät ole vastanneet etukäteen jä-

TEK 27


senille tehdyn markkinatutkimuksen perusteella arvioitua kysyntää. Anne Antila (yht) esitti yhdessä Petri Oravan (kok) ja Timo Nymanin (kok kanssa ponnen, jossa vaaditaan matrikkeliprojektin tiukempaa seurantaa toiminnallisesti ja taloudellisesti. Valtuusto hyväksyi esitetyn ponsilauselman. Pirjo Kemppi-Virtanen (kok) puolestaan ehdotti matrikkelille myynninedistämiskampanjaa. – Ei kai ole mikään amerikantemppu saada kirjat kaupaksi, Kemppi-Virtanen innosti. Toiminnanjohtaja vastasi, että kampanja on tulossa matrikkelitietojen tarkistuksen yhteydessä. Viime vuoden budjetin tarkastelussa huomiota kiinnitettiin myös joidenkin toimintojen lievään ylibudjetointiin – minkä tässä tilanteessa toisaalta todettiin tasapainottaneen taloutta.

TEKin salkkusijoituksille saatiin viime vuonna 16 prosentin tuotto. Sijoitustuotosta lahjoitettiin vuonna 2010 teknillisten yliopistojen varainkeräyksiin 650 000 euroa.

Tekniikka on hyvinvointimme tae Valtuusto sai kuudesta valtuustoaloitteesta viiteen hallitukselta tyydyttävän vastauksen. Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki –valtuustoryhmän aloite TEKin jäsenistön osaamisen täysimääräisestä hyödyntämisestä jäi kuitenkin tässä kokouksessa vaille vastausta, mistä valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi näpäytti hallitusta. – Aloitteiden teko-oikeus ja niihin vastaaminen on tärkeää ja siihen tulee suhtautua asiaankuuluvalla vakavuudella, Nurmi jyrähti. Kyseiseen aloitteeseen on luvattu vastaus valtuuston seuraavassa kokouksessa.

Vilkkaan keskustelun salissa herätti Martti Tiurin (yht) tiede- ja teknologiaministerin pestin perustamista koskevaan aloitteeseen vastaukseksi laadittu julkilausuma. Sitä puitiin useissa puheenvuoroissa.­ Esimerkiksi Petri Orava ja Sanna Perkiö (kok) esittivät julkilausumaan lisättäväksi tieteen ja teknologian rinnalle myös taiteen. Tiuri ei tätä hyväksynyt – eikä valtuustokaan. Lopullisessa lehdistötiedotteessa korostetaan tieteen ja teknologian merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille ja vaaditaan Suomen seuraavalta hallitukselta tiede- ja teknologiapoliittista ohjelmaa, jota johtaa tiede- ja teknologiaministeri.

Vastauksia ja uusia aloitteita Insinöörityön valtuustoryhmän aloite Kansanedustajien kyselytunnin (26.11.2010) teettämisestä kirjaseksi päätettiin korvata

TEK 2012: Tehokkuutta, konkretiaa, näkyvyyttä ja arjessa jäsentä tukevia palveluja TEKin valtuustoryhmät esittelivät valtuustolle evästyksensä tulevan toimintasuunnitelman 2012 laatimista varten. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa lisätä TEKin tehokkuutta ja näkyvyyttä. Jäsenpalvelujen pitää olla lähellä arkea. Koulutuspoliittiset näkemykset pitää markkinoida päättäjille, ja teknologiavaikuttamisessa on tehtävä uusia avauksia. Insinöörityön valtuustoryhmä haluaa kärkihankkeiden terävöittämistä ja konkretisointia. Koulutuspoliittisista hankkeista on pidettävä huolta ja vahdittava, että kehitys etenee oikeaan suuntaan. Erityisesti Nokian mahdollisten irtisanomisten takia ura- ja yrittäjyyspalveluiden on oltava kunnossa. TEKin valiokuntatyöskentelyä pitää terävöittää. Sosialidemokraattien ykköstavoite on työllisyyden hoito, erityisesti vastavalmistuneiden ja yli 45-vuotiaiden työllistymisen edistäminen. Sosialidemokraattien tavoitteena on myös saada mahdollisimman

28 TEK

moni työehtosopimustoiminnan piirin. Ryhmä haluaa järjestöille kanneoikeuden. Vihreiden valtuustoryhmä viittasi evästyksissään vaaliohjelmaansa. Siinä painotetaan muun muassa työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten jakamista, epätyypillisissä työsuhteissa olevien oikeuksia ja yliopistojen rahoitusta. Ryhmä totesi, että toimintasuunnitelman tulee perustua hallitusohjelmaan, joka sovitaan valtuustovaalien jälkeen. Myös Keskustan valtuustoryhmä viittasi vaaliohjelmaansa. Edunvalvontatyössä ryhmä panostaisi paikallistason neuvottelutoimintaan. TEKin on myös tavoiteltava pätkätöiden vähentämistä. Lisäksi on tähdättävä siihen, että ylityöt tulevat aina korvattaviksi ja matka-aika luetaan työajaksi. Nuorten rekrytointia jäseniksi on tehostettava ja jäsenpitoa parannettava. TEKin pitää korostaa tekniikan ja teknologian merkitystä yhteiskunnassa ja on tuotava esille,

että myös vihreät ja kestävät ratkaisut edellyttävät teknologista osaamista. Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -valtuustoryhmä korostaa kakun kasvattamista: vahva osaaminen tuo jaettavaa. Edunvalvonnassa ja palveluiden kehittämisessä on lähdettävä tekkiläisen näkökulmasta. Etujen on tuotava konkreettisia hyötyjä. Modernit toimintatavat ovat tärkeitä.

TEKin valtuustoryhmät ja niiden lyhenteet: Kokoomus – kok Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki – yht Insinöörityö – ityö TEKin nuoret – nuo Tfifarna Vihreät – vihr Keskusta – kesk Sosialidemokraattiset tekniikan akateemiset – sd Opiskelijaedustajat – opisk

3/2011


hallituksen esityksen mukaisesti kaikille avoimella sähköisellä koosteella. Sari Halonen oli tehnyt aloitteen, joka koski etenemistä ammattikouluista teknillisiin yliopistoihin matematiikan, fysiikan ja kemian lisäopintojen avulla. Valtuusto yhtyi hallituksen esittämään näkemykseen, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevia tuetaan parhaiten tarjoamalla tietoa tekniikan yliopistojen vaatimuksista ja opinnoista esimerkiksi teekkari.fi-sivuston avulla. Insinöörityön valtuustoryhmän aloitetta on-line-matrikkelista pidettiin jatkoa ajatellen hyvänä ideana, mutta tekeillä oleva matrikkeli on luvattu tilaajille painettuna versiona. Toistamiseen hallituksen valmistelussa ollut vastaus kokoomuksen valtuustoryhmän aloitteeseen EU 2020 strategiaan vaikuttamisesta hyväksyttiin. Vastauksessaan hallitus totesi strategiaan sisältyvien asioiden liittyvän TEKin toimintaan ja tavoitteisiin esimerkiksi teknillisen korkeakoulutuksen tason ja rahoituksen nostamisessa, t&k-investointien lisäämisessä, digitaalisen talouden kehittämisessä ja insinöörien ilmasto-ohjelman teeseissä. Uusia aloitteita tehtiin kaksi. Martti Tiuri, Marjo Matikainen-Kallström (kok) ja Veikko Porra (ityö) vaativat TEKiä aktiivisiin toimiin teknologia- ja tiedeministe-

rin saamiseksi uuteen hallitukseen. He ehdottivat, että TEK nimeää heti työryhmän hoitamaan asiaa. Toinen aloite koski alueseurakelpoisuutta. Antila ja Orava esittivät kaikkia vuosijäseniä alueseurakelpoisiksi. Nyt esimerkiksi filosofian maisteri pääsee TEKin vuosijäseneksi, muttei välttämättä alueseuraan.

Työttömyyden uhka pidettävä esillä Hallituksen puheenjohtajan katsauksessaan Merja Strengell muistutti työttömyysongelmasta. Monet niin nuoret kuin ikääntyvätkin tekkiläiset painivat työttömyyden kanssa. Tekkiläisten työttömyysprosentti on tällä hetkellä 3,0. Luku on epätavallisen korkea. Hän ilmaisi myös huolensa korkeasti koulutettujen työttömien mahdollisuuksista päästä yliopistojen täydennyskoulutukseen. – Kaikille pitää tarjota tasavertaiset mahdollisuudet, ja yliopisto on oikea paikka päivittää korkeasti koulutetun osaamista.

Työurat pitenevät pehmein keinoin Toiminnanjohtaja Kauppi nosti ajankohtaiskatsauksessaan esiin työmarkkinapolitiikan kuuman perunan, eläkeiän nostamisen. – Säännöksin ei saavuteta juuri mitään.

Ennen viimeisintä eläkeuudistusta eläkeikä oli 65 vuotta, mutta vain kymmenen prosenttia työskenteli siihen saakka, Kauppi muistutti. Kauppi harmittelekin, ettei työurien pidentämiseen tähdänneen Jukka Ahtelan työryhmän jatkotyö ole edennyt. Kauppi korosti työurien pidentämisessä myös ammattitaidon merkitystä. – On luotava järjestelmät, joilla työelämässä olevien ammattitaitoa kehitetään koko uran ajan. Kyky oppimiseen ei ikääntyessäkään katoa. Kauppi kertoi Akavan ehdottaneen EK:lle mallia, jossa syntynyt pattitilanne ratkaistaan etenemällä ensin pehmeitä keinoja käyttäen. Sitten kun kaksi kolmannesta tekee töitä 63-vuotiaaksi, nostetaan eläkeikää vuodella. Kauppi luonnehti vuotta 2010 työmarkkinavuodeksi: YTN:llä oli neuvoteltavanaan liuta alakohtaisia sopimuksia. Jatkuva neuvottelutoiminta vaatii Kaupin mielestä YTN:ltä lisää koordinointia. Myös palkansaajakentän laajempi yhteistyö olisi suotavaa. Ääripäiksi YTN-kentän neuvotteluissa nousivat kemian ala ja metsäteollisuus. Kemianteollisuuteen saatiin varsin hyvä työehtosopimus, mutta paperiteollisuuden neuvottelut eivät kokouspäivään 25.3. mennessä olleet tuottaneet tulosta painostustoimista huolimatta. n

Suomi tarvitsee seuraavaan hallitukseen tiede- ja teknologiaministerin TEKin valtuusto ehdottaa maan uuteen hallitukseen erityistä tiede- ja teknologiaministeriä ja hänen vetovastuulleen tiede- ja teknologiapoliittista kehittämisohjelmaa. Hyvinvointimme taloudellinen perusta on teknologiavetoisessa vientiteollisuudessa, ja tärkein kilpailuvalttimme on huippuosaaminen. Suomen asema kiristyvillä globaaleilla markkinoilla on kuitenkin uhattuna. Erityisesti huipputekniikan osuus Suomen viennistä on pudonnut yhdessä vuosikymme-

lehti.tek.fi

nessä 25 prosentista 10 prosenttiin. TEKin valtuusto vaatiikin Suomen seuraavalta hallitukselta toimia, joilla turvataan vientiteollisuuden kilpailuedellytykset. Perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen yhteistyötä on tiivistettävä. Tämä edellyttää yhteistyön vahvistamista myös opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Uuden ministerin johdettavaksi tulisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöstä korkeakoulu- ja tiedepo-

liittinen yksikkö sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä innovaatio-osasto.

Tiedevaikuttajat samalla linjalla TEKin vaatimuksen tiedeministeritarpeesta jakavat maaliskuun alussa julkilausumansa antaneet 34 tiede- ja innovaatiopolitiikan vaikuttajaa. He vaativat tiedepolitiikkamme uudistamista, jotta akateemiset tutkimustulokset siirtyisivät nykyistä ripeämmin tuotekehitykseen. Myös tässä vaikuttajaryhmässä on TEKin edustajia.

TEK 29


Pohjola Vakuutuksen edut Tekniikan Akateemisten Liitto ry:n jäsenille Tekniikan Akateemisten Liiton tapaturma- ja matkavakuutus Kenelle? Tapaturma- ja matkavakuutus voidaan myöntää Suomessa asuvalle alle 65-vuotiaalle Tekniikan Akateemisten liiton jäsenelle ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle avio-/avopuolisolle sekä samassa taloudessa asuville alle 22-vuotiaille lapsille. Lisäksi matkustajavakuutuksen myöntämiseen vaaditaan voimassaoleva Kela-kortti.

Mitä vakuutus maksaa? Matkustaja- ja tapaturmavakuutus

65,21 euroa

Matkatavaravakuutus

30,50 euroa

Yhteensä

95,71 euroa

Opiskelijajäsenten matka- ja tapaturmavakuutuspaketti

54,43 euroa

Kts. tarkemmat tiedot www.tek.fi

Mitä vakuutus sisältää? Vakuutuksista suoritetaan vakuutusehtojen mukaisia korvauksia seuraavissa vahinkotapahtumissa: • • • • • • • • • • •

tapaturma matkasairaus matkan peruuntuminen matkan keskeytyminen matkalta myöhästyminen matkan odottaminen pahoinpitelyrikoksen aiheuttama henkilövahinko vainajan kotiinkuljetus matkatavaravahinko matkavastuuvahinko matkaoikeusturvavahinko.

Missä vakuutukset on voimassa? Tapaturmavakuutus on voimassa aina ja kaikkialla, myös kotona vakuutuskirjassa mainitulla vakuutetulla, jolla on oma matka- ja tapaturmavakuutus. Matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa. Suomessa matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla, jotka tehdään linnuntietä mitattuna yli 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta.

Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä saat uusiin kodin ja perheen Mittaturvavakuutuksiin tuntuvat jäsenalennukset -

Omakoti-vakuutus vastuuvakuutus oikeusturvavakuutus arvotavaravakuutus

pienvenevakuutus tapaturmavakuutus matkatavaravakuutus matkustajavakuutus

Alennus koskee uusia vakuutuksia ja alennusprosentit ovat: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi

20% 15% 5% normaalihintaisia.

Moottoriajoneuvovakuutuksista myönnettävät jäsenalennukset Jäsen saa 20 % alennuksen ensimmäisenä vuotena uusiin yksityiskäyttöisiin henkilö-, paketti- ja matkailuauton sekä matkailuperävaunun vapaaehtoisiin Superkasko-, Kevytkasko-, ja Isokaskovakuutuksiin. Toisen vuodesta alkaen vakuutukset ovat normaalihintaiset. Edut koskevat järjestön jäseniä ja samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Liikennevakuutukset ovat normaalihintaisia.

Järjestön perushenkivakuutus Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä tai puolisona saat vakuutukseesi ilmaisen lisäedun. Lisäetuna vakuutusturvaasi korotetaan veloituksetta. Järjestöetuna korotus vakuutusmääriin on naisille 69 % ja miehille 56 %.

Keskittäjän edut OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta. Keskittämällä pankkiasiointisi Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan saat parhaimmat edut. Pankkiasiointi Osuuspankissa ja vakuutusasiointi Pohjolassa kartuttavat sinulle OP-bonuksia heti, kun oma tai perheesi yhteinen asiointi on 5 000 ¤ kuukaudessa. Bonukset kertyvät kuukausittain ja halutessasi niitä käytetään automaattisesti pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksuun. Muistathan, että saat keskittäjän edut jäsenetujen lisäksi. Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutusturvasi on ajan tasalla ja varmistaa, että olet keskittäjäasiakkaan etujen piirissä. Tule käymään osuuspankin konttorissa tai soita palvelunumeroomme 0303 0303, niin saat parhaan mahdollisen pankki- ja vakuutuspaketin. Tietoja Pohjolan vakuutuseduista saat myös osoitteesta www.tek.fi

Kumppanuutemme on luotu sinua varten, käytä se hyväksesi!

Yhdessä hyvä tulee.

-


EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

EIT – ei sanoja, vaan tekoja TkT Yrjö Neuvo

Kirjoittaja on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT:n hallintoneuvoston ja sen työvaliokunnan jäsen.

Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutti (EIT) on ensimmäinen eurooppalainen hanke, joka yhdistää niin sanotun osaamiskolmion – opetus, tutkimus ja innovointi – kolme kärkeä. EIT:n käytännön toiminta tapahtuu osaamisja innovaatioyhteisöissä. Kolme ensimmäistä yhteisöä valittiin joulukuussa 2009 ilmastonmuutoksen, energian ja tietotekniikan aloille. Tiukassa haussa Suomeen saatiin yksi viidestä tietotekniikan solmupisteistä, joka rakentuu Aalto-yliopiston, VTT:n ja Nokian ympärille. Muut tietotekniikan paikat Tukholma, Eindhoven, Berliini ja Pariisi ovat samankaltaisia. Kaikilla näillä paikkakunnilla on osaamiskolmion kukin kärki vahvasti edustettuna. Joku voi nyt kysyä, että syntyikö taas uusi eurooppalainen löyhä yhteistyöverkosto, jossa jokainen toimii lähes niin kuin haluaa, kunhan vaan muistaa toimittaa raporttinsa ajallaan. Näin ei tosiaan ole. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä johdetaan samaan tapaan kuin yrityksiä. Hallintoneuvosto on vaatinut yhteisöiltä selkeää, yritysmaailmasta kopioitua organisaatiota. Siihen kuuluu päätoiminen toimitusjohtaja ja muu tarvittava henkilöstö sekä tietenkin liiketoimintasuunnitelma. Kukin yhteisö muodostaa oman juridisen yksikkönsä. Hallintoneuvosto on lisäksi omaksunut ehkä

lehti.tek.fi

hieman konservatiivisen, mutta käytännössä hyväksi havaitun linjan: yhteistyö verkossa ja virtuaalimaailmassa ei riitä. Yhteisön sisällä tulee tapahtua pitempiaikaisia ihmisten siirtymisiä sekä maantieteellisesti että teollisuuden ja akateemisen maailman välillä. Pienten alkuverryttelyiden jälkeen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. On ollut suorastaan nautinnollista seurata sitä innostunutta tekemisen meininkiä, jolla esimerkiksi tietotekniikkayhteisön strategiaa on luotu Otaniemi-vetoisesti. Reilun vuoden toiminnan jälkeen on aivan liian aikaista odottaa uusia hienoja tutkimustuloksia puhumattakaan merkittävistä teollisista innovaatioista. Opetuksen puolella päästään nopeimmin konkreettisiin tuloksiin. EIT:n laajuisesti olemme nyt panostamassa erityisesti yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta edistävien opetuskokonaisuuksien kehittämiseen. Hallinnollisesti EIT on autonominen yksikkö, jota EU:n komissio rahoittaa. Hallintoneuvostolla on maksimaalinen autonomia päätöksenteossaan. Se on myöntänyt täksi vuodeksi kullekin osaamis- ja innovaatioyhteisölle noin 20 miljoonan euron tuen. Tämän on tarkoitus muodostaa noin neljäsosa yhteisön kokonaisbudjetista. Positiivisen alun kannustamana osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on tarkoitus lisätä vuonna 2014. Keskustelu valittavista aloista on jo käynnistynyt. n

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä johdetaan samaan tapaan kuin yrityksiä.

TEK 31


TYÖMARKKINATUTKIMUS

Laman merkit väistyvät Teksti Teuvo Muhonen

V

uosiperuspalkat 2010 nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulospalkkioiden kasvu nosti kokonaisvuosiansioita 2,7

prosenttia. Yksityisen sektorin tulospalkkiot palautuivat lamaa edeltäneelle tasolle. Keskiarvo on nyt 7 798 euroa. Julkisen sektorin tulospalkkiot jäivät edelleen kuopan pohjalle. Vuosipalkat ja tulospalkkiot on esitetty seuraavien sivujen taulukoissa 1-3. Kaikkien palkanlisien määrää on arvioitu laskemalla henkilötasolla kokonaisvuosiansion ja vuosiperuspalkan erotukset. Määrät euroina ja prosentteina on esitetty taulukoissa 4-5. Kaikkien palkanlisien suhde tulospalkkioihin on noin puolitoistakertai-

nen. Huiput nousevat yli kymmenkertaisiksi. Tyypillisesti noin kolmasosa vastaajista on aikaisempina vuosina saanut henkilökohtaisia palkankorotuksia. Lamavuonna 2009 osuus putosi siitä puoleen. Nyt on palattu noin 25 prosentin tasolle.

antajan palvelukseen. Palkkaa tuli lisää 647 mediaanilla ja 794 euroa keskiarvolla mitattuna. Työaikojen keskiarvo nousi yhden desimaalin 40,2 tuntiin viikossa. Vastaajista 64 prosenttia teki sovittua pitempää työaikaa. Heistä 14 prosenttia ilmoitti ylityökorvauksensa, joiden mediaani oli 250 ja keskiarvo 389 euroa kuukaudessa. Sovitut viikkotyöajat jakautuivat siten, että 37,5-tuntisia viikkotyöaikoja oli 73 prosenttia, 40-tuntisia yhdeksän prosenttia ja loput olivat pääasiassa julkisen sektorin lyhyempä työaikoja. Yrittäjyys on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä on runsas neljä prosenttia. Yrittäjyysaikomuksia on kahdella prosentilla. n

Hekot nuorille Henkilökohtaisten palkankorotusten mediaani on 260 ja keskiarvo 364 euroa. Oheisesta kuviosta näkyy selvästi, että yli 60-vuotiaille henkilökohtaisia palkankorotuksia ei enää tuhlata, vaan ne menevät noin kolmekymppisille. Vajaa kymmenen prosenttia vastaajista siirtyi uusiin tehtäviin samalla työnantajalla. Palkkojen mediaaninousu oli 525 euroa ja keskimäärin 693 euroa. Viisi prosenttia vaihtoi uuden työn-

Henkilökohtaisen palkankorotuksen saaneiden osuus (%) iän mukaan v. 2010 % 50 Yksityinen sektori

45

Julkinen sektori

40

Yksityinen sektori (trendi) Julkinen sektori (trendi)

35 30 25 20 15 10 5 0 25

30

35

40

45

Ikä/v

32 TEK

50

55

60

65

© TEK ry

3/2011


Vuosiperuspalkat 2010 nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulospalkkioiden kasvu nosti kokonaisvuosiansioita 2,7 prosenttia. Taulukko 1. Vuosipalkat 2010 €/v. Kokonaisvuosiansio sisältää peruspalkan lisäksi tulospalkkiot, lomarahat ja muut palkanlisät. Keskiarvo

25 % fraktiili

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

ylin johto

126 886

80 000

108 000

148 000

207 200

johto

101 601

75 000

93 000

119 485

148 884

ylempi keskijohto

70 591

55 000

66 530

81 590

100 000

alempi keskijohto

59 762

50 000

57 675

68 375

78 637

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

68 454

52 952

64 000

78 000

95 000

vaativat asian­ tuntijatehtävät

54 341

44 328

51 000

60 797

72 000

asiantuntijatehtävät

44 799

37 332

42 000

50 000

59 600

yhteensä

65 983

45 780

57 027

75 000

100 000

Yksityinen sektori Kokonaisvuosiansio

Vuosiperuspalkka ylin johto

107 006

72 000

97 500

125 000

166 776

johto

89 893

71 000

86 170

104 400

125 896

ylempi keskijohto

64 589

51 972

62 000

75 000

88 000

alempi keskijohto

55 565

47 000

53 190

62 400

73 000

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

61 838

50 000

59 000

71 000

84 000

vaativat asian­ tuntijatehtävät

50 412

42 000

48 000

57 000

66 000

asiantuntijatehtävät

42 153

36 000

40 000

46 000

54 000

yhteensä

60 014

43 157

53 500

69 000

90 000

ylin johto

94 054

75 000

87 500

110 000

130 000

johto

79 923

66 750

75 000

90 000

109 028

ylempi keskijohto

62 830

55 000

61 085

71 000

80 000

alempi keskijohto

56 775

50 000

57 500

64 840

74 000

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

55 475

48 000

55 000

62 200

71 000

vaativat asian­ tuntijatehtävät

46 696

39 000

46 000

53 000

61 427

asiantuntijatehtävät

37 738

30 975

36 920

43 500

50 000

yhteensä

52 837

40 000

50 000

62 000

75 000

ylin johto

89 627

71 250

84 000

107 000

125 000

johto

75 597

66 000

73 000

84 625

97 533

ylempi keskijohto

60 744

52 387

60 000

68 000

78 000

alempi keskijohto

55 670

48 600

56 600

63 964

69 200

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

53 277

46 000

53 000

60 000

68 760

vaativat asian­-­ tuntijatehtävät

45 185

37 500

44 000

51 245

60 000

asiantuntijatehtävät

36 760

30 000

36 000

41 800

49 000

yhteensä

51 038

38 445

49 000

60 000

72 946

Kokonaisvuosiansiot yhteensä

63 102

44 857

55 000

72 000

95 000

Vuosiperuspalkat yhteensä

58 067

42 000

52 000

67 000

85 554

Julkinen sektori Kokonaisvuosiansio

Vuosiperuspalkka

© TEK ry

lehti.tek.fi

TEK 33


TYÖMARKKINATUTKIMUS

Taulukko 2. Tulospalkkiot vuonna 2010 €/v.

Tulospalkkauksen piirissä %

Tulospalkkionsa ilmoittaneet %

Osuus vuosiansioista %

Keskiarvo

25 % fraktiili

Mediaani 75 % fraktiili

90 % fraktiili

Yksityinen sektori ylin johto

63,1

77,0

13,5

26 559

6 000

14 000

30 000

53 200

johto

78,7

79,0

12,5

16 578

5 000

10 000

20 000

35 636

ylempi keskijohto

73,6

80,5

8,6

7 307

2 500

5 000

8 500

15 000

alempi keskijohto

71,4

80,9

7,0

5 286

2 000

3 595

6 000

10 000

erittäin vaativat asiantuntija­ tehtävät

70,7

85,3

9,6

8 203

2 100

5 000

9 740

16 360

vaativat asian­ tuntijatehtävät

62,6

82,6

6,9

4 487

1 500

3 000

5 500

9 069

asiantuntija­ tehtävät

52,1

73,8

6,1

3 185

1 000

2 000

3 950

6 966

yhteensä

66,0

80,5

8,4

7 798

2 000

4 000

8 000

15 000

ylin johto

21,7

69,2

4,9

5 300

3 000

4 500

8 150

johto

27,5

88,1

7,0

6 930

1 800

4 006

9 988

20 320

ylempi keskijohto

28,4

82,9

2,9

2 018

800

1 400

2 300

3 540

alempi keskijohto

35,2

84,4

2,6

1 492

500

603

2 000

2 520

erittäin vaativat asiantuntija­ tehtävät

23,4

72,5

3,8

2 282

500

1 402

2 500

4 720

vaativat asian­ tuntijatehtävät

25,7

75,5

1,8

987

445

650

1 150

2 140

asiantuntija­ tehtävät

21,0

76,3

2,2

876

300

500

1 000

2 000

yhteensä

25,0

77,7

3,0

2 042

500

1 000

2 000

4 004

Sektorit yhteensä

57,0

80,2

7,9

7 263

1 507

3 784

7 984

15 000

Julkinen sektori

Yksityisen sektorin tulospalkkiot palautuivat lamaa edeltäneelle tasolle. Julkisen sektorin tulospalkkiot jäivät edelleen kuopan pohjalle.

Taulukko 3. Tulospalkkioiden osuus (%) vuosiansioista, jakautumat kokonaan.

© TEK ry

Keskiarvo

10 % fraktiili

25 % fraktiili

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

ylin johto

13,5

3,1

5,8

11,0

18,5

26,5

johto

12,5

2,9

5,4

9,2

16,7

26,3

ylempi keskijohto

8,6

2,0

4,0

6,9

10,6

16,7

alempi keskijohto

7,0

1,8

3,1

6,0

9,5

13,2

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

9,6

2,0

3,6

7,1

12,5

18,9

vaativat asiantuntijatehtävät

6,9

1,6

3,0

5,3

9,1

14,0

asiantuntijatehtävät

6,1

1,2

2,3

4,5

7,5

12,4

yhteensä

8,4

1,7

3,4

6,4

10,7

16,9

Yksityinen sektori

Julkinen sektori ylin johto

4,9

2,9

3,6

7,7

johto

7,0

1,0

2,5

4,4

9,9

20,0

ylempi keskijohto

2,9

0,6

1,2

2,3

3,2

5,8

alempi keskijohto

2,6

0,3

0,8

1,1

3,3

3,9

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

3,8

0,4

1,0

2,0

4,3

6,9

vaativat asian­ tuntijatehtävät

1,8

0,3

0,8

1,3

2,4

3,8

asiantuntijatehtävät

2,2

0,4

0,7

1,2

2,4

4,8

yhteensä

3,0

0,5

0,9

1,7

3,3

6,0

Sektorit yhteensä

7,9

1,3

2,9

5,9

10,0

16,7

© TEK ry

34 TEK

3/2011


Lisiä %:lla

Keskiarvo

25 % fraktiili

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

ylin johto

63,8

36 418

7 200

15 000

35 000

70 200

johto

60,5

20 714

5 000

13 000

24 000

45 000

ylempi keskijohto

63,3

9 926

3 392

6 879

13 000

20 280

alempi keskijohto

61,9

7 444

3 000

5 550

9 975

13 762

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

64,9

10 489

3 000

6 647

12 000

22 000

vaativat asiantuntijatehtävät

63,2

6 556

2 000

4 500

8 000

13 700

asiantuntijatehtävät

55,5

4 915

1 600

3 000

6 064

10 000

yhteensä

61,8

10 390

2 500

5 300

11 000

20 026

ylin johto

54,2

7 040

2 125

5 150

9 847

11 700

johto

58,8

9 629

3 000

6 000

13 000

20 000

ylempi keskijohto

47,4

4 965

2 000

3 800

6 200

11 000

alempi keskijohto

44,2

3 234

1 150

2 408

4 480

7 500

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

46,8

4 772

1 251

3 000

6 000

10 000

vaativat asiantuntija­ tehtävät

44,5

3 359

1 300

2 000

4 164

7 124

asiantuntijatehtävät

42,8

2 481

1 000

2 000

3 000

5 000

yhteensä

46,3

4 394

1 400

2 700

5 000

10 000

Sektorit yhteensä

58,5

9 359

2 000

5 000

10 000

20 000

Yksityinen sektori

Taulukko 4. Kaikki palkanlisät 2010 €/v (laskettu kokonaisvuosiansion ja vuosiperuspalkan erotuksena).

Julkinen sektori

© TEK ry

Kaikkien palkanlisien osuus % kokonaisvuosiansioista Lisiä %:lla

Keskiarvo

25 % fraktiili

Mediaani

75 % fraktiili

90 % fraktiili

ylin johto

63,8

18,8

7,7

14,5

25,0

42,1

johto

60,5

15,4

6,4

12,7

21,2

31,0

ylempi keskijohto

63,3

12,0

5,6

9,7

16,6

23,6

alempi keskijohto

61,9

11,1

5,4

9,0

15,0

20,0

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

64,9

12,7

5,3

10,1

16,9

25,1

vaativat asian­ tuntijatehtävät

63,2

10,4

4,3

8,6

14,0

21,7

asiantuntijatehtävät

55,5

9,5

4,0

7,3

12,5

19,5

yhteensä

61,8

11,8

4,8

9,2

15,9

24,2

ylin johto

54,2

7,1

2,8

6,3

9,6

13,1

johto

58,8

9,9

3,9

7,0

12,7

22,1

ylempi keskijohto

47,4

7,5

3,6

5,7

9,3

16,2

alempi keskijohto

44,2

5,5

2,6

4,0

7,6

14,8

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

46,8

8,1

2,4

5,8

10,3

16,7

vaativat asian­tuntijatehtävät

44,5

6,8

3,2

5,2

8,6

14,3

asiantuntijatehtävät

42,8

6,4

2,8

4,8

8,3

12,6

yhteensä

46,3

7,3

3,0

5,3

9,5

15,4

Sektorit yhteensä

58,5

11,0

4,3

8,4

14,9

23,1

Yksityinen sektori

Kaikkien palkanlisien suhde tulospalkkioihin on noin puolitoistakertainen. Huiput nousevat yli kymmenkertaisiksi.

Taulukko 5. Kaikkien palkanlisien osuus (%) kokonaisvuosiansioista (‘optioprosentti’).

Julkinen sektori

© TEK ry

lehti.tek.fi

TEK 35


TYÖMARKKINATUTKIMUS Yksityisen sektorin diplomi-insinöörit

Yliopistosektorin diplomi-insinöörit

/kk

/kk

90 %

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

90 % 75 % 7 500

7 500

7 000

keskiarvo

6 500

7 000 6 500

mediaani

6 000 5 500

6 000

75 %

5 500

5 000

25 %

4 500

10 %

mediaani 4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

keskiarvo

5 000

25 %

10 %

1 500 2010

2005 n = 6734

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

2010

© TEK ry

n = 561

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

Kuntasektorin diplomi-insinöörit

Valtiosektorin diplomi-insinöörit

/kk

2005

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

90 %

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

90 % 75 % 6 500

6 500

6 000

6 000

75 %

keskiarvo 5 500

mediaani

5 000

5 500

keskiarvo mediaani

5 000

25 %

4 500

4 500

25 %

10 % 4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

10 %

1 500

1 500 2010

2005 n = 675

36 TEK

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990 © TEK ry

1985

1980

2010

2005 n = 466

2000

1995

Valmistumisvuosi

1990

1985

1980

© TEK ry

3/2011


Maisteritutkinnot

Arkkitehdit

/kk

/kk

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

90 %

6 500

90 % 6 000

75 %

6 000

5 500

5 500

keskiarvo mediaani

75 % 5 000

5 000

keskiarvo mediaani

4 500

25 %

4 000

4 500 4 000

25 %

3 500

3 500

10 %

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

10 %

1 500

1 500 2010

2005

2000

n = 323

1995

1990

Valmistumisvuosi

1985

1980

2010

© TEK ry

2005

2000

n = 666

Valmistumisvuosi

IPE-palkat 2010

/kk

1995

1990

1985

1980

© TEK ry

Job Grade palkat 2010 75 %

20 000

/kk

90 %

14 000

19 000

mediaani 18 000

13 000

mediaani 17 000

12 000

25 %

16 000

11 000

15 000

10 %

14 000

10 000

13 000 9 000

12 000 11 000

8 000

10 000 7 000

9 000 8 000

6 000

7 000 5 000

6 000 5 000

4 000

4 000 3 000

3 000 2 000

2 000 50

52 n = 624

lehti.tek.fi

54

56

58 IPE-luokka

60

62 © TEK ry

64

66

68

7

8 n = 620

9

10 Job Grade

11

12

13

14

© TEK ry

TEK 37


YTN:n johto lupaili seuraavaa Summit-seminaaria parin vuoden kuluttua. Valtakunnansovittelija Esa Lonka (vasemmalla) vaihtoi näkemyksiä YTN:n puheenjohtaja Heikki Kaupin ja varapuheenjohtaja Pertti Porokarin kanssa Summitin tauolla.

Työ muutoksen kourissa Teksti Marketta Harinen Kuva Antonin Halas

– Viime vuosikymmenet rahalla pelaaminen on kannattanut enemmän kuin investoiminen teollisuuteen ja uusien läpimurtojen kehittämiseen, totesi professori Juha Siltala YTN:n superseminaarissa huhtikuussa. Ajan suunta näkyy ylemmän toimihenkilön työssä monin tavoin.

Y

lemmät toimihenkilöt YTN:n superseminaari Summit kokosi huhtikuun 8. päivänä Helsinkiin noin 300 luottamusmiestä ja yritysyhdistysaktiivia 125 yrityksestä. Hieno ohjelma sai kehuja pitkin päivää. Puhujien antia puitiin vielä iltatilaisuudessakin. Monen mielestä päivän ehdotonta huippua oli professori Juha Siltalan analyysi ylemmän toimihenkilön työmarkkina-aseman muutoksesta. Siltala marssitti areenalle tiiviin paketin tutkittua tietoa meiltä ja muualta sekä talouden ja työelämän kehityssuunnista: työelämää ei kannata käsitellä erillään taloudesta.

38 TEK

Siltala totesi, että 1970-luvulta lähtien rahalla pelaaminen on kannattanut enemmän kuin investoiminen teollisuuteen ja uusien läpimurtojen kehittämiseen. Finanssisektori onkin vallannut alaa muilta teollisuudenhaaroilta. – Suomessa investointiaste ei näytä olleen järin suurta, mutta osinkoja on maksettu hyvin. Tulevaisuuden kannalta on outoa, jos voitoille ei keksitä mitään muuta käyttöä. Ajatellaan, että osingoista tinkiminen on varastamista osakkailta. Henkilöstöön, investointeihin ja tuotekehittelyyn ei panosteta. Palkat eivät ole seuranneet voittojen nousutahtia kuten eivät t&k-panos-

tuksetkaan, Siltala sanoi. Siltalan mukaan ei olekaan ihme, että meillä ei luoda uusia innovaatioita tai että perinteiset kasvun veturit ovat hiipuneet paikallisten markkinoiden toimijoiksi.

Kiire vie työnilon - Tehostaminen ja saneeraaminen ovat toimintaehto, kun finanssikeinottelu saa määrätä ja tuottava työ on sivuosassa. Suomalaisesta asiantuntijasta ei saada parasta irti, kun raportointi ja byrokraattinen numeroiden tehtailu nousee työksi. Siltalan raportoimien työelämää kartoittaneiden tutkimusten mukaan ylem-

3/2011


män toimihenkilön asema työmarkkinoilla ja työelämässä on notkahtanut melkoisesti. – Sitoutuminen työhön, työilmapiiri ja työssä jaksaminen ovat heikentyneet, urakehitys polkee paikallaan, ylitöitä ei korvata ja työsuhteen ehtoja muutetaan yksipuolisesti koko ajan. Meillä on Britannian jälkeen teollisuusmaiden tiukimmat aikataulupaineet, ja yleinen ongelma on, että työtä ei ehdi tekemään kunnolla loppuun. Ennakoimattomat muutokset ja työmäärän kasvaminen yli sietokyvyn pelottavat. 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä valittaa työuupumusta ja kolmasosa on huolissaan mielenterveytensä järkkymisestä. Työtä on liikaa ja kiire kiusaa, vaikka työ sinänsä innostaisikin. Ylempien pakkorako on pahentunut, koska työn autonomia on mennyt ja työehtoihin ei voi vaikuttaa. Ylemmistä toimihenkilöistä lähes puolet tyytyisi pienempään palkkaan, jos saisi enemmän vapaa-aikaa. – 52 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä haluaisi vaihtaa työtä. Se on historiallisen paljon. – Jos urakoi, siitä pitää säästyä aikaa itselle tai saada rahaa, Siltala muistutti.

Valoa näkyvissä Onneksi tunnelin päässä näkyy hieman valoa. Talousnotkahdus on ohitettu, joten työpaikkojen epävarmuus on myös vähentynyt. Monia työelämän joustoa lisääviä hankkeita on jo käytössä työpaikoilla. Siltala summasi hyvän kehän työpaikan sellaiseksi, jossa työnantaja on tarpeeksi pysyvä, jossa henkilöstöön sitoudutaan, jossa syntyy laatua ja uusia oivalluksia ja jossa työehtoihinsa voi vaikuttaa. Hyvinvoivissa työpaikoissa ei jousteta henkilöstön kustannuksella. – Onnistumisen ja palkinnon suhde on työhyvinvoinnin salaisuus. Työelämän laatu on myös syy menestykseen, ei vain sen heijastumaa.

Kanneoikeus osaksi muita ratkaisuja Työministeriön tekemän työolobarometrin uusimmissa tuloksissakin kajastaa valoa. Työministeri Anni Sinnemäki kertoi, että eteenpäin on menty monissa asiois-

lehti.tek.fi

”Palkat eivät ole seuranneet voittojen nousutahtia.”

sa, vaikka parantamisen varaa on. Esimerkiksi meillä tehdään edelleen paljon korvaamatonta ylityötä vastoin työaikalakia. Sinnemäen mukaan lainsäädännössä on vielä korjaamista. Ammattijärjestöjen kanneoikeus voisi sopia siihen kokonaisuuteen, jossa pohditaan myös eläkejärjestelmää ja työrauhaan liittyviä kysymyksiä, hän arveli. Kanneoikeutta ammattijärjestöille peräsivät myös omat puhujat, YTN:n johdon Heikki Kauppi ja Pertti Porokari. Sture Fjäder totesi, että YTN:n on panostettava entistä enemmän luottamusmiestensä toimintaedellytysten parantamiseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Ole Johansson ei luvannut, että työelämä tulisi nykyistä varmemmaksi. Yritykset poimivat maailmalta parhaat palat sieltä, mistä ne osaavimmin ja kilpailukykyisimmin saavat. Siinä kilpailussa Suomen pitäisi selvitä. – Kilpailla voidaan osaamisella, työelämän laadulla ja tuottavuudella. Kasvu tulee vain työstä ja siitä, että saamme tähän maahan investointeja, joilla on kysyntää maailmalla, Johansson sanoi. Johansson oli huolissaan työvoimapulasta, sillä investoinnit hakeutuvat niihin paikkoihin, joissa on työvoimaa. Kun Suomen työvoiman nettovähennys on vuosittain noin 10 000, tilanne ei ole helppo. – Entistä pienemmällä porukalla pitää parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työtä ja toimintatapoja pitää kehittää, hyödyntää verkostoja ja kumppanuuksia. Muutosvauhti nopeutuu ja ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Johanssonin mukaan Suomessa tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja johtoa, kannustavaa työympäristöä sekä uudistumiskykyä ja -halua. Työelämän laatua on parannettava ja siihen työhön Johansson kutsui mukaan myös YTN:ää.

Yhteistä sopimista tarvittaisiin Valtakunnansovittelija Esa Lonka loi kat-

sauksen viime aikojen lakkoihin. Viime vuonna niitä oli 62 eli enemmän kuin 20 vuoteen. Siinä näkyi EK:n irtautuminen tulopoliittisesta järjestelmästä ja siirtyminen liittotasolla sopimiseen EK:n asettaman palkka-ankkurin varjossa. Lonka myös huomautti, että paikallinen sopiminen ei ole niin ongelmatonta kuin on annettu ymmärtää. Kaikilla aloilla tai työpaikoilla ei ole edes paikallisia neuvotteluosapuolia. Työmarkkinajärjestelmän kehittäminen edellyttää Lonkan mielestä työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan yhteistä pöytää ja asialistan rakentamista niin, että päästään eteenpäin. – En haikaile tupoja tai keskitettyjä ratkaisuja, mutta on paljon sellaisia asioita, jotka koskevat kaikkia ja joilla on merkitystä yksittäisten sopimusten teon kannalta. Silloin mahdollisuudet rakentaa liittokohtaisia ratkaisuja olisivat paljon paremmat kuin nyt, kun jokaisessa liittopöydissä käydään erikseen näitä samoja asioita, Lonka mietti.

Työsuhdeongelmia ja informaatioähkyä Tiiviin aamupäivän puhesessioiden jälkeen seminaarissa perehdyttiin edunvalvonnan eri osa-alueisiin eri saleissa. Matka-ajan korvaaminen, työpaikkakohtainen viestintä, työnantajien omat lait, työsuhdeongelmat, tutkimustoiminnan hyödyntäminen sekä aivotoimintaan paneutunut esitys kirvoittivat runsaasti kommentteja ja kysymyksiä. Ja kun Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen totesi viime aikoina tulleen kiusallisen paljon hyvää tutkimusta, jossa osoitetaan kohtuullisen alkoholinkäytön olevan aivoille hyväksi, seminaariväki saattoi siirtyä hyvällä omalla tunnolla illan kokkareille. Pohdittavaa ylempien toimihenkilöiden asemasta ja työelämän kurjistumisesta riitti sielläkin. n

TEK 39


Kuuloaistin salaisuuksien ratkoja Teksti Petja Partanen

Aalto-yliopiston tutkija Nelli Salminen kumosi yli 60 vuotta eläneen teorian siitä, miten ihmisaivot päättelevät äänen tulosuunnan. 40 TEK

3/2011


L

ähestyvä auto, päätä kiertävä kärpänen. Pystymme pienistä vihjeistä aistimaan niiden suunnan jopa asteen tarkkuudella. Surisevaa kärpästä lähinnä olevaan korvaan ääni saapuu hieman aikaisemmin ja voimakkaampana. Samalla aivokuoren kuuloalue syttyy magneettikuvissa hehkumaan keltaisena. Silti tutkijat ovat vasta alkutaipaleella kuuloaistin toimintaperiaatteiden selvittämisessä. – Tiedämme jo paljon siitä, mitä aivokuorella tapahtuu, mutta kokonaisuutta ei vielä ymmärretä, tutkija Nelli Salminen kertoo. Esimerkiksi suuntakuulon aivotoiminnasta on eläintutkimusten pohjalta kehitetty kaksi vaihtoehtoista teoriaa. Toisen niistä esitti Texasin yliopiston edesmennyt psykologian professori Lloyd Jeffress jo vuonna 1948. Hän päätteli, että jokaiselle äänen tulosuunnalle on aivokuorella omat hermosolunsa, jotka aktivoituvat, kun ääni tulee täsmälleen kyseisestä suunnasta. Jeffresin esittämästä paikkakooditeoriasta tuli nopeasti osa tieteellistä kaanonia. – Se oli niin kaunis malli, että ihmiset ovat halunneet uskoa siihen, Salminen kertoo. – Lisäksi, hän jatkaa, Jeffress oli oikeassa. Ainoa vika oli, että hänen teoriansa pätee vain linnuille, ei ihmisille. Eläinkokeet antoivat ristiriitaisia tuloksia. Linnuilla teoria näytti toimivan, mutta 2000-luvun alussa marsuilla ja kissoilla tehdyt kokeet antoivat viitteitä toisenlaisesta tavasta aistia äänen tulosuunta. Uusi puolikenttäkooditeoria oletti, että aivokuorella on vain kahdenlaisia äänen suuntaa aistivia hermosoluja. Toiset aktivoituvat vasemmalta tulevista äänistä, toiset oikealta tulevista.

Vastaväittäjä: uraauurtava tutkimus Maaliskuussa 2011 brittiprofessori David McAlpine saa väitöstä seuranneet vaatimattomat suomalaiset melkein kiusaantumaan. Salmisen vastaväittäjä, äänen tulosuunnan havaitsemistutkimuksen ehdoton auktoriteetti, kuvaili väitöstyötä ”nautinnolliseksi lukukokemukseksi” ja ”uraauurtavaksi”. McAlpine arveli, että jos Jeffress olisi elossa, hän lähtisi etsimään todistusta teorialleen samoilla menetelmillä kuin Salminen. Nelli Salminen kollegoineen oli ensimmäisenä maailmassa onnistunut todistamaan, että ihmisen suuntakuulo perustuu juuri puolikenttäteoriaan. Tutkimuksessa mitattiin ihmisaivojen aktiviteettia MEG-laitteella, joka mittaa hermosolujen aktivoitumisen synnyttämiä heikkoja magneettikenttiä. Mittausten tuloksia verrattiin laskennallisten mallien tuottamiin ennusteisiin. Puolikenttäkoodin tuottamat ennusteet vastasivat täydellisesti mittaustuloksia. – Väitöstilaisuudesta jäi todella hyvä fiilis. Kun pääsi alkujännityksestä, sitä vain jutteli omasta työstään itseään vanhemman ja viisaamman tutkijan kanssa.

Heureka-hetki Otaniemessä Yhtä jännittävä hetki oli kesällä 2008, kun Salminen mitta-

lehti.tek.fi

usten ollessa loppusuoralla analysoi tuloksia ensi kertaa. Kymmenen koehenkilöä oli jo istunut BioMag-laboratoriossa Meilahden sairaalan kellarissa kuulokkeet korvilla, pää MEG-laitteen kypärässä, esittelemässä aivotoimintaansa tutkijoille. Kuulokkeiden eri suunnista saapuvien pihahdusten aivokuorella synnyttämät hermoimpulssit tallennettiin millisekunnin tarkkuudella. Salminen vertasi ensi kertaa mittaustuloksia aiemmin laatimiinsa ennusteisiin. Nyt selviäisi, kumpaa teoriaa ihmisen aivot noudattavat. – Silloin jännitti. Istuin Otaniemessä työhuoneessani, zombiena koneen ääressä. Ruudulle piirtyi käyrä, joka muodosti täydellisen vastineen puolikenttäkoodin ennusteelle.

Alan oppikirjat menevät uusiksi. – Pahin pelkoni oli, ettei mittausdata sopisi kumpaankaan teoriaan. Oli hieno fiilis todeta, että se sopi. Salminen ja hänen kollegansa Aallon Mind and Brain Laboratory -ryhmästä julkaisivat tuloksensa loppuvuonna 2009. Vuoden 2010 lopussa myös kilpaileva ryhmä Nottinghamin yliopistosta päätyi samaan johtopäätökseen, hieman eri menetelmin.

Uutta audiotekniikkaa tulossa Julkaisulla on vaikutusta koko tieteenalalle. Alan oppikirjat menevät uusiksi. Monet akustiikan alan sovellukset perustuvat teoriaan, jonka Salminen tyrmäsi väitöskirjassaan. Oletko syypää siihen, että tieteellinen kaanon menee uusiksi? – On tässä sellainen riski olemassa. Mutta omaksi puolustuksekseni täytyy sanoa, että joku muu ehdotti sitä ensin, Salminen naurahtaa. Nyt Salminen on todistanut uuden teorian pätevyyden kokeellisesti. Se avaa mahdollisuuksia aivan uusille sovelluksille. Esimerkiksi nykyisissä kuulolaitteissa on tuotekehityksen varaa. Kuulolaitteet eivät pysty välittämään äänen suuntatietoa aivoille. Eri korvista aivoihin menevä ääni on ”eri paria”. – Sekin on vielä pieni ongelma. Suurempi on, että kuulolaitteilla kuullaan huonosti meluisassa ympäristössä, Salminen jatkaa.

100 millisekunnin kuluttua äänen kuulemisesta aivokuoren kuuloalueen hermosolut aktivoituvat ja MEG-kuvan väri muuttuu aktiivisilla alueilla keltaiseksi.

TEK 41


MAISTERISTA TOHTORIKSI

Psykologista tekniikan tutkijaksi

Magnetoenkefalografia (MEG) mittaa aivojen heikkoja magneettikenttiä, jotka syntyvät kun hermosolut viestivät sähkövirran avulla. MEG antaa tietoa siitä, milloin ja millä aivoalueella tapahtuu kun henkilö esimerkiksi kuulee ääniä tai liikuttaa sormea. Mittauskypärä on yhteydessä termospullomaiseen suureen säiliöön, jossa oleva nestemäinen helium pitää magneettikenttiä mittaavat anturit suprajohtavina, -269 celsiuksen lämpötilassa.

Suuntakuulo on tässäkin avainasemassa. Ihmisen kyky suodattaa äänisignaali hälyäänistä perustuu siihen, että aivot ymmärtävät kuunneltavan äänen tulosuunnan. – Puhe erotetaan paljon paremmin taustamelusta, jos puhe ja taustamelu tulevat eri suunnista. Salmisen perustutkimus onkin herättänyt kiinnostusta. – Audioinsinöörit ovat kamalan kiinnostuneita siitä mitä minä teen. Heidän mallinsa ovat aiemmin perustuneet teoriaan paikkakoodista. Kun aivotutkija romuttaa käsityksen, se herättää uteliaisuutta. Toinen äänentoistosovellus voisi olla vaikkapa kuulokkeet, joista ääni kuuluisi kuten kaiuttimista. Nykyisissä stereokuulokkeissa ääni tuntuu soivan pään sisällä, sillä oikea kanava ei kuulu vasempaan korvaan, eikä päinvastoin. Väitöskirjan valmistuminen ei aiheuttanut mullistusta työelämässä. Salminen jatkaa postdoc-tutkijana professori Mikko Samsin ryhmässä. Aalto-yliopiston poikkitieteellinen Mind and Brain Laboratory tutkii aivojen toimintaa erilaisin kuvantamismenetelmin. Esimerkiksi ryhmän Aivoaalto-hankkeessa tutkitaan elokuvien vaikutusta aivoihin insinöörien, taloustieteilijöiden ja elokuvataiteilijoiden voimin. Helsingin yliopiston kasvatti suhtautuu Aalto-hankkeeseen myönteisesti. – Olen hyvin toiveikas. Tuntuu siltä, että täällä on kannuste tehdä kunnianhimoista tutkimustyötä. n

42 TEK

Jos Nelli Salminen olisi pistänyt ruksin toiseen ruutuun, hän olisi tekniikan tohtori. – Nyt olen filosofian tohtori tekniikan alalta, hän tarkentaa. Tutkinto on täsmälleen sama, mutta Aalto-yliopistoon insinöörien keskelle loikannut psykologian maisteri halusi säilyttää edes jonkin linkin entiseen opinahjoonsa. Salminen ehti jo aloittaa väitöskirjansa Helsingin yliopiston psykologian laitoksella. Tutkimuksessa oli paljon päällekkäisyyksiä Mikko Samsin TKK:lla toimineen ryhmän kanssa. Vuonna 2008 tutkimusryhmät yhdistyivät. Muutto Otaniemeen ei aiheuttanut hämmennystä, sillä Salminen epäilee, että hänen sisällään asuu pieni insinööri. Jo psykologiaa opiskellessaan hän valitsi sivuaineikseen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan. – Psykologian laitoksella hämmästytin lähtemällä matematiikan laskuharjoituksiin, tietojenkäsittelyn harjoituksissa olin taas ainoa nainen huoneessa. Tutkijana näistä opinnoista on ollut paljon hyötyä. Kokeelliseen tieteeseen viehtynyttä Salmista alkoi häiritä psykologian suhteellisuus. Kuten Jeffress vuonna 1948, teorioita luotiin, mutta ilman kokeellista todistusta. – Näön ja kuulon perustutkimus ja sen systemaattinen lähestymistapa tuntuivat sopivan minulle. Niin päädyin aivotutkimukseen. Aivoista tiedetään jo paljon, mutta edelleen se on vain murto-osa siitä, mitä voitaisiin tietää. Uudet aivojen kuvantamismenetelmät ovat tuoneet paljon uutta tietoa ja uudet työkalut tutkimuksen teke-

Mitä haluaisit saada aikaan insinöörinä/tohtorina? ”Haluaisin vain ymmärtää paremmin miten ihmisen aivot toimivat. Kun tätä ymmärretään paremmin, voimme kehittää menetelmiä, jotka parantavat meidän hyvinvointiamme. ” Suosikkileikkikalu? MEG-laite. “Kaikista teknisistä vimpaimista se on tuonut kirkkaasti eniten iloa elämään.” Lempiharrastus? Oleilu kotona miehen kanssa. ”Hän sai oman väitöskirjansa valmiiksi muutama viikko sitten. Nyt voimme viimein keskittyä kotona oleiluun. ”

3/2011


Tutkija Nelli Salminen suosikkilelunsa äärellä. MEGlaitteella tutkijat pääsevät perehtymään aivojen sähkökemiaan.

miseen. Kehitysvauhti on hurja. – Todella kiehtovaa, Nelli Salminen toteaa tuon tuosta. Insinöörimielellä varustettu psykologi pohtii pitkään, mutta nimeää sitten suosikkilelukseen – MEG-laitteen. Se on kertonut nuorelle tutkijalle paljon aivojen toiminnasta. – Minua ajaa henkilökohtainen uteliaisuus: haluan tietää miten aivot toimivat, Salminen kertoo. – Sitä kautta voimme ymmärtää miten ihmisen mieli toimii. Ehkä se auttaa meitä olemaan onnellisempia. Salminen löysi itsekin onnen tekniikan parista. Hänen argentiinalainen miehensä on koulutukseltaan fyysikko, neurotutkija hänkin. Pari tapasi Ranskassa kesällä 2006 tutkijoiden kesäkoulussa. Nyt molempien väitöskirjat ovat

valmistuneet ja Suomeen asettuneen parin mannertenväliset lennot ovat historiaa. Nelli Salminen aikoo jatkaa tutkijana. – Se on ollut mielessä ensimmäisen vuoden psykologian opinnoista lähtien. En ole oikein osannut muuta ajatella. Tutkijan uran ensimmäinen huippuhetki oli väitöskirjan valmistuminen. Millainen on seuraava läpimurto? Salminen pitää nopean luennon siitä, miten paljon näköaistin toiminnasta ymmärretään. Kuulon kanssa ollaan vielä alkutaipaleella. – Suuri teoria kuulolle – kun sellaisen näkisi vähitellen syntyvän, se olisi hienoa!

NELLI SALMISEN TIE FILOSOFIAN TOHTORIKSI

Nelli Salminen syntyy Lohjalla.

Muuttaa Helsinkiin, Kallion ilmaisutaidon lukioon. “Taideharrastuksista on ollut hyötyä tutkijan työssä.”

7-vuotiaana kuvataidekouluun maalausta harrastamaan.

1979 lehti.tek.fi

1986

Psykologiaa opiskelemaan Helsingin yliopistoon. “Ihmismieli on kauhean kiinnostava. Ihmeellistä jos joku ei ole siitä kiinnostunut.”

Ylioppilaaksi.

1995

1998

Psykologian maisteriksi, jatko-opiskelijaksi. ”Kun lukion jälkeen hylkäsin ajatuksen kirjailijan ammatista, en ole miettinyt muuta kuin tutkijan uraa.”

Tietojenkäsittelytiede ja matematiikka sivuaineiksi.

1999

2000

Nelli Salmisen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa tehty väitöskirja Representation of auditory space in human cortex hyväksytään.

TKK:n ja Helsingin yliopiston aivotutkimuksen tutkimusryhmät yhdistyvät.

2004

2008

2011 TEK 43


Yrittäjyyteen tarvitaan tukea ja kannustusta Teksti Lauri Kutinlahti Kuva Aleksi Rinta-Kauppila

TEKin yrittäjyystutkimuksen haastatteluista selvisi, että ilmapiiri on muuttunut yrittäjyydelle myönteisemmäksi. Tukea ja kannustusta tarvittaisiin kuitenkin entistä enemmän.

T

EKin yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyyttä peilattiin myös syvemmillä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Haastatelluista ei-yrittäjät pitivät yrittäjiä rohkeina ja arvostivat heitä. Yrittäjyys nähtiin myönteisenä ja yhteiskunnan kannalta tarpeellisena.

Ei-yrittäjät eivät myöskään tunteneet yrittäjiä kohtaan kielteisiä tunteita kuten kateutta. He kannustaisivat ystäväänsä, mikäli hän päättäisi ryhtyä yrittäjäksi. Ei-yrittäjistä kolme neljästä arvioi ammattikunnan arvostavan yrittäjiä ja pitävän heitä rohkeina kuten he itsekin pitävät. Ei-yrittäjät arvelivat asenneilmapiirin muuttuneen yrittäjyydelle myönteisemmäksi viime vuosien aikana. He kuitenkin epäilivät, ettei ilmapiiri vieläkään kannusta riittävästi yrittäjyyteen.

ilmapiiriä myönteiseksi, joskin into ryhtyä yrittäjäksi on matala. He pohtivat, että suhtautuminen on muuttunut 80-luvun ihailevan kannustavasta ja 90-luvun laman alentavasta nykyiseksi yrittäjyyteen avoimesti suhtautuvaksi ilmapiiriksi. Asiantuntijoiden mukaan yrittäjyys nähdään nykyään vaihtoehtona, mahdollisuutena kasvuun tai ”mun juttuna”. Naisten osuus aloittavista yrittäjistä ja sitä harkitsevista on asiantuntijoiden mukaan kasvamassa.

Yrittäjyys on ”mun juttu”

Kaikissa asuu pieni yrittäjä

Osa yrittäjistä oli törmännyt omaan yrittäjyyteensä kohdistuneisiin kielteisiin asenteisiin kuten kateuteen. Osa oli taas kohdannut pelkästään myönteisiä asenteita. Ero voi selittyä joko erilaisella ympäristöllä tai sillä, miten yrittäjä tulkitsee ympäristöään. Asiantuntijatehtävissä työskentelevät kuvailivat yrittäjyys-

Haastatelluista ei-yrittäjistä kolme neljästä näki yrittäjyyden mahdollisena uravaihtoehtona. Kaikki haastateltavat arvioivat, että ammattikunnassa on silti paljon heitä, jotka eivät näe yrittäjyyttä mahdollisuutena tai vaihtoehtona itselleen. Ammattikunnan jäsenillä on kyllä paljon ajatuksia yrittäjäksi ryhtymisestä ja liiketoiminnas-

Yrittäjyydestä TEKin oma tutkimus Artikkeli perustuu TEKin yrittäjyysvaliokunnan käynnistämään Lauri Kutinlahden diplomityötutkimukseen, joka käsittelee tekniikan akateemisten ammattikunnan suhtautumista yrittäjyyteen, aikomusta ryhtyä yrittäjäksi sekä yrittäjyyden esteitä ja kannusteita. Artikkeli on jatkoa edellisen TEK-lehden artikkelille, joka käsitteli tutkimuksen kyse-

44 TEK

lyosuutta. Nyt käydään lävitse tutkimuksen haastatteluosuus. Kaikki yhdeksän haastateltavaa olivat Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneita tai siellä vielä opiskelevia. Ei-yrittäjät olivat joko opiskelijoita tai valmistuneita eikä heillä ollut haastatteluhetkellä tai aiemmin omaa yritystä. Heistä kaksi oli opiskelijoita ja kaksi diplomi-insinöörejä.

Yrittäjistä yksi oli opiskelija, toinen oli jättänyt opinnot kesken ja kolmas oli valmistunut diplomi-insinööriksi. Heidän tuotteensa liittyivät toimistokalusteisiin, urheilupalveluihin ja ohjelmistoprojekteihin. Asiantuntijat työskentelivät aloittavien yrittäjien tai yrittäjävetoisten organisaatioiden kanssa.

3/2011


ta, mutta heiltä puuttuu halu ryhtyä yrittäjiksi. Osa yrittäjistä tiesi jo etukäteen ryhtyvänsä yrittäjäksi. He vain odottivat otollista aikaa ja hyvää liikeideaa. Kaikki yrittäjät olivat saaneet liikeideansa edellisen organisaation palveluksessa. Kaksi heistä löysi sieltä myös yhtiökumppanin. Haastatteluissa kävi ilmi, että ero ei-yrittäjä- ja yrittäjä-tyyppien välillä on liukuva. Haastateltavien mukaan kaikissa ihmisissä asuu pieni yrittäjä. Toisaalta kaikki kaipaavat turvallisuutta, jota palkkatyösuhde tarjoaa yrittäjyyttä paremmin. Haastateltavat arvioivat ammattikunnan jäsenien pitävän erilaisia tulonhankkimismuotoja tasavertaisina. Yrittäjäksi ryhtyminen ei synny hetken mielijohteesta, vaan eri vaihtoehtoja pohditaan tarkasti. Raha ei näytä olevan motivoiva tekijä yrittäjäksi ryhtyville. Yrittäjyys kumpuaa uteliaisuudesta, halusta nähdä ja tehdä itse sekä mahdollisuudesta päästä vaikuttamaan työnsä sisältöön. Eräs yrittäjä totesi, ettei olisi tyytyväinen, jos tekisi samanlaista työtä jonkun muun palveluksessa.

Esteitä ja puutteita Haastateltavat löysivät paljon yrittäjyyden esteitä tai yrittäjyyden houkuttelevuutta vähentäviä seikkoja. Kolme estettä nousi kuitenkin ylitse muiden: alkupääoman puute, myynti- ja markkinointitaitojen puute ja uskalluksen puute. Muita usein esille nousseita esteitä olivat ammattitaidon ja kokemuksen puute (opiskelijoilla), tiedon puute yrityksen perustamisesta ja yrittäjyydestä, valtion byrokratia, lähiympäristön kielteiset asenteet, koulutuksen antamat vähäiset valmiudet ja motivaation hiipuminen, jos ideasta yritykseksi -hanke kestää yli kuusi kuukautta.

Kannusteena itsenäisyys Yksiselitteisiä yrittäjyyteen kannustavia asioita ei löytynyt niin helposti kuin esteitä. Useimmiten haastatteluissa nousi-

lehti.tek.fi

Lauri Kutinlahti: Neljä askelta kohti parempaa Suomea ”Tätä tutkimusta tehdessä törmäsin monenlaisiin näkemyksiin yrittäjyydestä. Esteitä ja kannusteita on vaikka kuinka, samoin asenteita puolesta ja vastaan – ääripäästä toiseen. Yrittäjyyden lisääminen on Suomen menestymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, siitä taidamme olla kaikki samaa mieltä. Mielestäni avoimen ilmapiirin luominen ja yrittäjämäisesti toimiminen ovat helppoja asioita. Eivät ne vaadi suuria investointeja. Myös palkkasuhteessa voi toimia yrittäjämäisesti.

olosta ennen kuin hän voi ostaa sen. Myynti ja markkinointi ovat lopulta helppoa. Perustele asiakkaalle, miksi hän hyötyy enemmän kuin mitä maksaa, ja pyydä häntä ostamaan.

4. Vie idea toteutukseksi

Olisiko jo aika opetella myyntiä ja markkinointia? Hyväkään tuote ei myy itse itseään. Asiakkaan pitää tietää tuotteen olemassa

Pelkät ideat ovat arvottomia. Toteutuksen voi suojata, ideaa ei. Toteutuksen voi kääntää kassavirraksi, ideaa ei. Kirjoita hyvältä tuntuvasta ideasta hissipuhe ja perustele sen avulla, miksi idean toteuttaminen on mahdollista ja arvokasta. Käytä esimerkiksi tätä puherunkoa. 1. Kuvaile ongelma, jonka ideasi ratkaisee ja osoita ongelma todeksi. 2. Kerro, minkälainen ideasi mukainen ratkaisu on ja miten se ratkaisee ongelman. 3. Vertaa ideaasi kilpaileviin ratkaisuihin ja näytä, missä ne ovat hyviä ja miten sinun ideasi luo niitä enemmän hyötyä asiakkaalle. 4. Osoita, kuinka paljon ideallasi on asiakkaita ja kuinka suuren kassavirran ideasi mukaisella ratkaisulla voi saada. 5. Esitä karkea toteutussuunnitelma: mitä seuraavaksi, millä aikataululla, mitä tarvitaan ja miten yleisösi liittyy kolmeen edellä mainittuun. Tiivistä ja harjoittele puheesi niin hyvin, että pystyt kertomaan kaiken viidessä minuutissa. Hio idean toteutusta palautteen perusteella, kunnes suunnitelmasi hyväksytään ja saat tarvittavan alkupääoman projektille. Kannusta muita tekemään samoin!”

vat kannusteiksi työn itsenäisyys, myönteinen ja innostava ympäristö sekä tiedon lisääntyminen yrittäjyydestä. Haastatellut esittivät myös kehitysehdotuksia: ammattikunnan jäseniä pitäisi enemmän kannustaa ja rohkaista yrittäjiksi, myynti- ja markkinointikoulutusta

pitäisi lisätä yliopistoissa, julkista rahoitustukea pitäisi pystyä käyttämään myös yrittäjän omaan palkkaan ja pakollisiin menoihin kuten ruokakuluihin. Yrittäjiksi ryhtyvät tarvitsisivat lisäksi julkista palvelua, joka johdattaisi yrittäjän ”kädestä pitäen pykäläviidakon lävitse”. n

1. Kannusta ja innosta Montako kertaa päivässä sanot ei? Vaihda se sanaan kyllä. Sen sijaan, että etsisit esteitä idean toimimiselle, etsi mahdollisuuksia onnistumiselle. Kannusta, ole ihminen, innostu, elä tilanteen mukana ja houkuttele muut mukaan. Luo uusille ideoille otollinen ilmapiiri!

2. Uskalla astua esiin Kehitystä tapahtuu vasta, kun joku astuu esiin ja sanoo mielipiteensä, joten sano sanottavasi ja tuo asiasi esille. Ole nälkäinen ja kasvata muiden nälkää. Mielipiteesi lyttääminen on mahdotonta, kun työporukkasi sanavarastosta on poistettu ei-sana. Heittäköön ensimmäisen kiven hän, jolla on otsaa siihen.

3. Opettele myymään ja markkinoimaan

TEK 45


OPISKELIJAT

Tee työsopimus kirjallisena

T

yösopimuksessa sovitaan, millä ehdoilla työntekijä myy työpanoksensa työnantajalle. Myös kesätyöntekijän on syytä tehdä työsopimus ja tehdä se kirjallisena. Työsopimuksen sisältöön vaikuttavat laki, työehtosopimus (TES) sekä työnantajan ja työntekijän yhteinen sopimus. Ota selvää, mikä on koulutuksesi mukainen vastaavien tehtävien yleinen palkkataso. TEKin työmarkkinatutkimukset kertovat ammattikunnan palkkakehityksestä. Opiskelijoiden omaan opintoalaan liittyvään harjoittelutyöhön TEKillä on palkkasuositukset www.tek.fi/opiskelijat> palkkatietoa, suositukset.

Suurissa yrityksissä on usein samat työsuhteen ehdot kaikille kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille. Mieti kuitenkin omat reunaehtosi. Onko tärkeämpää saada tiettyä työkokemusta kuin hyvää palkkaa? Jos haluat pitää kesällä vapaata, kannattaa keskustella palkallisesta tai palkattomasta lomasta. Tarkista ennen työsopimuksen allekirjoittamista, ettei siihen jää epäselvyyksiä.

Tutki nämä työsopimuksestasi! − Työsopimuksen osapuolet − Työnteon alkamisajankohta − Työsopimuksen laatu (määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus)

− Työntekopaikka − Pääasialliset työtehtävät − Palkka ja mahdolliset luontoisedut − Palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä − Säännöllinen työaika (voi olla enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa) ja ylitöiden korvaaminen − Matka-ajan palkka ja matkakustannusten korvaaminen − Vuosiloma − Irtisanomisaika (yleensä toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa) − Työehtosopimus, jos sellaista alalla sovelletaan − Allekirjoitukset (molemmille osapuolille omat kappaleet sopimuksesta)

Teekkari, klikkaa www.teekkari.fi Teksti Antti Nousiainen

TEKin opiskelijajäsenille suunnatut sivut uudistuivat huhtikuun lopussa osoitteessa www.teekkari.fi Jäsenasioiden lisäksi tarjolla on kattava paketti teekkarikulttuuria ja työmarkkina-asioita. kossakin paras lähde on Teekkarin työkirja ja sen nettiversio osoitteessa www.teekkarintyokirja.fi

Myös abisivut uusiksi

TEKin opiskelijajäsenten uudet sivut sisältävät tiukkaa asiaa ja silkkaa hupia sopivassa suhteessa.

U

udet teekkari.fi-sivut sisältävät tiukkaa asiaa TEKin palveluista ja ammattikunnan työelämästä, mutta myös kevyemmän katsauksen teekkarielämään ja -kulttuuriin. Asiapuolella ovat perustiedot työsopimuksen laatimisesta ja kesätöiden mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisuista. Sieltä löytyvät selitykset myös yleisimmille ay-termeille. Syvällisemmin työmarkkinatoimintaan voi tutustua TE-

46 TEK

Kin varsinaisilla sivuilla, joihin teekkari. fi linkittyy. Vapaa-aikaosiossa on kattava teekkaritietopaketti. Sinne kootaan kaikki teekkarielämän elementit valtakunnan laajuisesti, sivustolla yhdistyvät suurten ja pienten teekkariyhteisöjen parhaat perinteet. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös sosiaalisen median avulla. Tärkeimpänä kanavana toimii Facebookin teekkarit -sivu.­ Kesätyönhakuun liittyvissä asioissa jat-

Myös www.teekkariksi.fi-sivut uusiutuvat. Nuorisosivut ovat uudessa kuosissa syksyllä ja täydessä toimintavalmiudessa ensi vuoden yhteishakuun mennessä. Teekkariksi.fi-sivut esittelevät tekniikan yliopistokoulusta ja tekniikan akateemisten uranäkymiä sitoutumatta yksittäiseen korkeakouluun. Sekä teekkari.fi- että teekkariksi.fi-sivujen suunnittelussa on ollut mukana joukko TEKin opiskelijajäseniä. Paikkakuntien teekkariyhdysmiehet, teekkarivaliokunta ja alkuvuoden teekkariseminaarin osallistujat ovat tuoneet projektiin omat tietonsa ja taitonsa teekkarielämästä. Työpajoissa ovat olleet mukana Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, Turun ja Vaasan teekkarit. Projektityötä on johtanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan viestintätehtävissä aimmin toiminut Antti Nousiainen.

3/2011


Opiskelija-aktiiveille jaettiin TEK-tietoa

O

taniemen päärakennuksen auditorio oli lähes täynnä, kun TEK kutsui sinne teknillisten yliopistojen opiskelija-aktiivit kuulemaan liiton ilosanomaa. Koolla olivat kiltojen puheenjohtajat, fuksivastaavat ja TEKin kiltojen yhteyshenkilöt sekä kunkin yliopiston teekkariyhdysmiehet, noin sadan hengen iloinen joukko. Monien muiden puheenvuorojen ohella TEKin lakimies Kaarina Ylönen kertoi, miten TEK ja sen juristit voivat auttaa opiskelijoita. Hän esitteli työsopimuksen ydinkohdat ja vastaili kysymyksiin esimerkiksi liukumista ja ylityökorvauksista: Ylityöhön tarvitaan esimiehen lupa, jotta sen voi laskuttaa. Ylityöstä on myös vapaus kieltäytyä. Asiamies Björn Wiemers muistutti, että ylemmän toimihenkilön työuran aikana laskuttamatta jääneet ylityöt ovat keskimäärin 400 000 euroa. Selvisi sekin, että vaikka TEK auttaa ja palvelee monin tavoin, yksityiselämän ongelmiin apua ei heru. (MH)

Oulun joukko komeili Otaniemessä teekkarihatuissaan. Kuvassa oikealta Kalle Kari, Pasi Keski-Korsu ja Matti Särkelä. Kari opiskelee prosessitekniikkaa, Keski-Korsu urakoi informaatioverkostojen parissa ja Särkelä omaksuu sähkötekniikkaa.

”TEKin opiskelijajäsenenä voit liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana – ja sinun kannattaa liittyä! Näin alat kerätä itsellesi taloudellista turvaa tulevaisuutta varten.”

teekkarinkassailmo_nainen.indd 1

lehti.tek.fi

Teekkari, turvaa selustasi

– liity IAET-kassaan!

Miten voi saada ansiopäivärahaa?

Liity kassan jäseneksi

– Ansiosidonnaisen päivärahan ero peruspäivärahaan on merkittävä. Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan valmistuttuasi, jos olet ollut 8,5 kk työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa ja työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on tehnyt työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana 34 viikkoa työtä, vähintään 18 h viikossa. Opiskeluaika pidentää tätä tarkasteluaikaa jopa seitsemälle vuodelle – jo muutama kesätyö ja työsuhteessa tehty diplomityö täyttävät työssäoloehdon. Työn voi siis kerätä pätkissä, sitä ei tarvitse tehdä yhteen putkeen. Sen ei myöskään tarvitse olla oman ammattialan työtä.

Kassan jäseneksi kannattaa liittyä heti ensimmäisen työsuhteen aikana. Kassaan liittyessä pitää olla työsuhteessa. TEKin jäsenten työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassan jäsenmaksu vuonna 2011 on 78 euroa. Kassan jäsenyys alkaa ilmoittautumisesta, jos maksat laskun eräpäivään mennessä. Ilmoittaudu kassan jäseneksi lisäämällä IAET-kassan jäsenyys omiin jäsentietoihisi TEKin verkkopalvelussa:

www.tek.fi/omattiedot

12.4.2011 15.47

TEK 47


Kansainvälistyminen lisää investointeja ulkomaille Teksti Marketta Harinen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan yrityksen kansainvälistyminen lisää myös sen investointeja ulkomaille. Samalla henkilöstön määrä ja investoinnit Suomessa ovat vähentyneet rajusti.

P

alkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon ja freelance yritystutkija Ritva Pitkäsen raportissa on selvitetty suomalaisyritysten kansainvälistymisen vaikutusta kotimaan investointeihin seitsemän yritysesimerkin voimin. Tarkastelussa ovat olleet mukana Nokia, Stora Enso, UPM, Metso, Outokumpu, Rautaruukki ja Tamro.

48 TEK

Loppuvuodesta 2010 julkaistu tutkimus on tapaustutkimus niiden kehityksestä noin kymmenen vuoden ajalta vuoteen 2007 saakka. Vuosien 2008– 2010 tietoja täydennettiin nyt huhtikuussa tätä artikkelia varten. Kaikki nämä yritykset ovat tehneet strategisen valinnan laajentua ulkomaille yritysostoin. Niiden kansainvälistyneisyyden aste onkin selvästi kasva-

3/2011


Suomen osuus konsernin luvuista (%) ja henkilökuntamäärän muutokset Suomessa Liikevaihto*

Metso (2000-2007) Nokia (1998-2008) Outokumpu Rautaruukki Stora Enso Tamro UPM

Henkilöstö*

Henkilöstön määrän muutos Suomessa* 19982008Yhteensä 2007 2010

1998

2007

1998

2007

2010

13

7

49

32

31

-1626

-638

5

1

47

19

15

2037

9 29 7 24 14

4 32 7 18 10

54 63 38 31 68

34 48 32 7 50

34 54 26 6 43

-4417 -1392 -3414 -455 -8795

Pääomakanta**

Investoinnit **

1998

2007

19982002

20032007

-2264

44

45

53

46

-3164

-1127

54

25

48

35

0 -859 -4584 11 -3675

-4417 -2251 -7998 -444 -12470

70 76 34 40 68

62 75 32 14 52

71 73 26 6 61

43 64 25 6 47

Lähde: Yhtiöiden vuosikertomukset ja tilintpäätökset sekä omat laskelmat * Liikevaihto kohdemaan mukaan Lähde: vuosikertomukset ** Lähde: merkittävimpien Suomen yhtiöiden tilinpäätökset ja omat laskelmat

nut. Tarkastelussa analysoitiin yritysten vuosikertomuksia ja tilinpäätöksiä. Näkökulma on konsernin näkökulma – konsernien kotimaassa toimivia merkittäviä yhtiöitä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Kansainvälistymiskehitystä on kuvattu yhdellä keskeisellä liiketoiminnan laajentamistavalla eli yrityskaupoilla.

Kansainvälistyminen kuihduttaa kotimaan investointeja Tutkimuksen yritysjoukossa yritysten kansainvälistymistavalla ja investointien kohdentumisella on selvä riippuvuus. Mitä enemmän yrityksen liiketoiminnan kasvu on suuntautunut ulkomaille, sitä suurempi osuus sen investoinneistakin on suuntautunut ulkomaille. Tulos tuntuu päivänselvältä, mutta työnantajapuolen edustajat ovat esimerkiksi palkkaneuvottelujen yhteydessä esittäneet päinvastaisia mielipiteitä. Periaatteessa on mahdollista, että yritystoiminnan laajentaminen ulkomailla kasvattaa investointeja kotimaassakin. Ulkomaille suuntautuneiden esimerkkiyritysten investointivilkkaus Suomessa on ollut vähäisempää kuin teollisuudessa keskimäärin. Lisäksi mitä suuremman osan käytettävissä olevista varoistaan konserni käyttää ulkomaisiin yritysostoihin, sitä vähemmän se näyttäisi investoivan kotimaahan.

lehti.tek.fi

Yritysten sijaintipäätökset kuvastuvat investointiaktiivisuudessa. Esimerkkiyritykset ovat laajentuneet ulkomaille lähinnä yritysostojen ja fuusioiden kautta. Merkittävien ulkomaisten yritysostojen tärkeänä motiivina on ollut halu vaikuttaa markkinoiden yhdentymiseen ja nousta globaalisti johtavaan tai nykyistä vahvempaan asemaan markkinoilla. Näyttää siltä, että markkina-asemien puolustaminen ja markkinavoiman kasvattaminen on johtanut henkilökuntamäärän ja investointien reippaaseen vähenemiseen Suomessa: tutkittujen seitsemän suuryrityksen palkkalistoilta on reilun kymmenen vuoden aikana hävinnyt 30 000 työntekijää. Tapaustutkimuksen perustulos voidaan tiivistää yleistäen teesiin: sijainti seuraa strategiaa ja investoinnit sijaintipäätöstä. Liiketoimintaa ulkomaille on laajennettu tavalla, joka on johtanut kotimaan suhteellisen merkityksen laskuun.

Sijainti seuraa strategiaa ja investoinnit sijaintipäätöstä.

Investoinnit poistoja pienemmät Rautaruukkia ja Stora Ensoa lukuun ottamatta yritysten Suomeen suuntautuvan liikevaihdon osuus konsernien liikevaihdosta oli pienentynyt. Rautaruukilla Suomen osuus liikevaihdosta oli jopa kasvanut (taulukko). Vuosituhannen alussa Rautaruukin, Outokummun ja UPM:n pääomakannasta ja henkilös-

TEK 49


”Yritysverotuksen keventämisellä ei ole merkitystä yritysten päätöksiin pysyä tai lähteä Suomesta.” töstä selvästi yli puolet oli Suomessa eli konsernien tuotannon painopiste oli Suomessa. Vuoteen 2007 mennessä niiden pääomakannasta yli puolet oli edelleen Suomessa, mutta Outokummulla ja UPM:llä se oli selvästi laskenut. Tamroa lukuun ottamatta Suomessa toimivien yhtiöiden osuus koko konsernin investoinneista oli laskenut kaikilla. Rautaruukilla tämä osuus oli korkein, Tarmolla ja Stora Ensolla alhaisin. Osuuden lasku ei tosin välttämättä tarkoita investointien määrällistä supistumista Suomessa. Toiminta voi laajeta ulkomailla ilman, että kotimaassa supistetaan. Teollisuuden investointilama näkyi tarkastelujakson loppupuolella siinä, että teollisuuden investoinnit eivät ole kattaneet edes pääoman kulumista 2000-luvun puolella. Outokumpua lukuun ottamatta kaikkien muiden yritysten investointiaktiivisuus Suomessa oli alhaisempi kuin teollisuudessa keskimäärin.

Väki väheni Suomessa Henkilöstön määrä Suomessa väheni reilun kymmenen vuoden tarkasteluaikana kaikissa seitsemässä yrityksessä (taulukko). Henkilöstön määrän vähentyminen kertoo toimintojen supistumisesta Suomessa. Yritysten myynti, toimintojen ulkoistamiset ja työpaikkojen lakkauttamiset ovat voineet supistaa väkimäärää. Yksittäisen yrityksen työpaikkojen vähentymi-

Tutkimusta kansainvälistymisestä Ritva Pitkänen ja Pekka Sauramo: Suomalaisyritysten kansainvälistymisen vaikutus kotimaan investointeihin: seitsemän yritysesimerkkiä. Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 19, Helsinki 2010. Sauramon ja Pitkäsen yhteistyö jatkuu seuraavassa tutkimuksessa. Siinä analysoidaan, miten suomalaiset monikansalliset yritykset ovat sopeutuneet globaaliin talouskriisin.

50 TEK

nen ei välttämättä tarkoita työpaikkojen katoamista: työpaikat ovat myös voineet siirtyä toisiin yrityksiin ja toisille toimialoille. Nokian väki alkoi vähetä vasta vuoden 2007 jälkeen. Sittemmin kolmen vuoden aikana Nokiasta katosi Suomessa lähes 3 200 ihmistä. UPM:n ja Stora Enson henkilökunnan raju vähentyminen on esimerkki kapasiteetin supistuksista ja työpaikkojen lakkauttamisesta Suomessa. UPM:n vähennys on noin 12 500 ja Stora Enson 8 000. Outokummun vähennykset ovat olleet seurausta yritysmyynneistä eli liiketoimintojen keskittämisestä. Parhaillaan yhtiössä käydään yt-neuvotteluja uusista vähennyksistä myös Suomessa. Tarkasteluajanjakson jälkeen sekä Nokian että Nokia Siemensin henkilöstön määrä on vähentynyt, kun tuotantoa ja vähitellen myös tutkimus- ja tuotekehitystä on siirretty halvemman työvoiman maihin.

Meno jatkuu samanlaisena Vuosien 1998–2007 kehitys on jatkunut samaa rataa myös viime vuosina. Ritva Pitkäsen ja Pekka Sauramon mukaan Nokian verkkotoimintojen fuusio Siemensin kanssa ja Navteqin hankinta 2008 eivät ole toistaiseksi olleet menestystarinoita. Molemmat ovat olleet tappiollisia sekä vuonna 2009 että 2010. Nokia kirjasi yritysjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia kuluja 5,3 miljardia vuosina 2008–2010. – Nokian ja Microsoftin liitosta on monenlaisia näkemyksiä. Olemme taipuvaisia uskomaan niitä, jotka pitävät Nokiaa liian pienenä pelikumppanina Microsoftille. Liitto voi viedä Nokialta sen taloudellista ja teknologista itsenäisyyttä, he pohtivat. Tamfeltin ostaneen Metson tilaukset ja liikevaihto kasvoivat viime vuonna ja myös osingot olivat muhkeat. Vaikka investointien painopiste on ollut muualla, Metso on investoinut myös Suomeen. Kotimaan henkilöstön määrä pysyi viime vuonna ennallaan, mutta osuus koko henkilöstöstä laski hieman. Metsolla on henkilöstä entistä enemmän Aasiassa, Tyynenmeren alueella sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. Tappiolla viime vuodet tarponeen Outokummun investointiaktiivisuus on pienentynyt, vaikka viime vuonna investoitiin USA:han, Ruotsiin, IsoBritanniaan ja Kiinaan sekä päätettiin investoinnista Tornioon sen ferrokromituotannon kaksinkertaistamiseksi. Rautaruukki-konsernin investointiaktiivisuus

3/2011


Marketta Harinen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mielestä seuraavalla hallituskaudella pitäisi satsata työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Erityisesti häntä huolestuttaa varttuneempien työntekijöiden asema työmarkkinoilla.

on pysynyt hyvänä myös viime vuosina terästuotannon ylläpitoinvestointien vuoksi. Suomen henkilöstön osuus jopa kasvoi vuosina 2008–2010. UPM on ostamassa Myllykosken ja Rhein Papierin Saksasta. Miljardin hankinnat rahoitetaan suunnatulla osakeannilla ja lainoilla. Vuonna 2009 UPM osti Metsäbotnian Uruguayn selluliiketoiminnan. UPM:n henkilöstön määrä Suomessa väheni

edelleen rutkasti, vuoden 2007 jälkeen 3 700 työntekijällä. Stora Enson väki kuihtui vuoden 2007 jälkeen 4 600 ihmisellä. Konsernin investointitaso pysyi alhaalla. Suurimmat investoinnit ovat ulkomailla omistetuissa yhteisyrityksissä, jotka eivät näy konsernin luvuissa. Tamro jatkoi vakaana: ei suuria muutoksia vuoden 2007 jälkeen. n

Kansalaisten ja suuryritysten edut erkanevat Pekka Sauramon mukaan suuryritysten luvut kertovat selvästi, että suomalaisten keskeisten monikansallisten yritysten painopiste on siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Nyt ollaan jo kaukana siitä ajattelusta, että tutkimuksen yritykset olisivat perinteisiä viejiä. – Enää ei voi sanoa, että Suomen kansalaisten ja suomalaisten suuryritysten kilpailukyvyn etu olisi yhteinen. Todellisuus on nykyään huomattavasti monimuotoisempi, Sauramo sanoo. Työnantajapuolen intresseissä on kuitenkin pitää yllä entistä yhteisen edun kuvaa, etenkin työmarkkinaneuvottelujen alla.

lehti.tek.fi

Maan seuraavalle hallitukselle Sauramolla on muutama toive. – Strategiset linjaukset, esimerkiksi halu olla lähellä kasvavia markkinoita, ohjaavat yritysten sijaintipäätöksiä. Siksi esimerkiksi yritysverotuksen keventämisellä ei ole merkitystä niiden päätöksiin pysyä tai lähteä Suomesta, Sauramo huomauttaa. Tutkimuksen yllätys tutkijoillekin oli, että yritysten henkilöstön määrä on vähentynyt Suomessa niin paljon. Sauramon mielestä hallituksella pitäisi olla valmiutta satsata työvoimapoliittisiin keinoihin ja koulutukseen. Muun muassa muutosturvan parantaminen olisi tärkeää.

– Näyttää siltä, että varttuneempien ihmisten asema työmarkkinoilla on huono. Sauramo pitää myös huolestuttavana Elinkeinoelämän keskusliiton halua rajoittaa ay-liikkeen lakko-oikeutta. – EK luopui tulopolitiikasta, joten se on myös luopunut yhteistyöhakuisesta neuvottelujärjestelmästä. EK:ssa on arvioitu, että sillä on varaa konfliktien lisääntymiseen, koska yritysten siteet Suomeen ovat oleellisesti löyhemmät kuin ennen. EK:n intressi hillitä lakkoja muilla keinoin on Sauramon mielestä suuri uhka ayliikkeelle, jolle työtaistelu on tärkeä edunvalvonnan keino. (MH)

TEK 51


TEKin teesit rakennemuutokseen Teksti Marketta Harinen Kuva Pekka Pellinen

Protomo-hankkeita ja riskirahoitusta, ohjelmistoalan vetovoimaohjelmaa, muunto- ja täydennyskoulutusta sekä työllistymishankkeita – siinä ovat TEKin teesit rakennemuutoksen selättämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi.

T TEK esittää valtakunnallista ohjelmistoalan vetovoimaohjelmaa.

52 TEK

EKin mielestä Suomessa tarvitaan nyt alueellisia rakennemuutosohjelmia erityisesti Oulun, Tampereen ja Turun seutukunnille sekä pääkaupunkiseudulle. TEKin teesien pontimena ovat olleet ohjelmistotekniikan ja laivanrakennusteollisuuden puhurit, jotka ovat kaatamassa kumoon tekniikan osaajia. – Keskeinen tavoite on työntekijöiden välittömän työttömyysuhan torjuminen, TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen sanoo. Se on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta. Yhtä tärkeää on osaamiseen perustuvien työpaikkojen syntyminen ja molempien alojen toimintakyvyn turvaaminen Suomessa myös jatkossa. Pellisen mukaan niiden menestyminen vaatii yritysten ja ihmisten verkostoitumista maailman tärkeimpiin innovaatiokeskittymiin ja solahtamista kansainvälisiin verkostoihin. – Meidän on kyettävä houkuttelemaan yritysten

tuotekehitystä ja ohjelmistotoimintoja Suomeen ja päästävä mukaan kansainvälisiin innovatiivisiin hankkeisiin. Tavoitteena on myös löytää kansainvälisiä yrityksiä, jotka voisivat sijoittaa liiketoimintaansa tänne.

Protomoista potkua TEKin mielestä uusien yritysaihioiden laukaisualustoiksi tarkoitetut Protomo-hankkeet ovat osoittaneet vahvuutensa. – Protomoiden toiminta on kasvatettava kolminkertaiseksi kahdessa vuodessa niillä paikkakunnilla, joilla toimintakykyinen organisaatio on jo käynnissä, Pellinen toteaa. Tampereella Protomo on päässyt jo hyvään vauhtiin. Turun ja Salon alueella sekä pääkaupunkiseudulla viime vuonna aloittaneiden Protomoiden nopea laajentaminen onnistuu myös. Oulussa paikallisten toimijarakenteiden epäselvyys on toistaiseksi hidastanut alkua. – Alueellisten Protomo-hankkeiden yhteistyötä

3/2011


Koordinaattori Tanja Kiviniemen (vasemmalla) mukaan Turun Protomo on alkanut vauhdilla: maaliskuussa Turussa oli käynnissä viisi projektia. Jo aiemmin aloittaneen Salon Protomosta poikineita liiketoimintahankkeita on yhdeksän. Kuva on Protomoihin liittyvästä TEKin Keksi urasi uudestaan -tilaisuudesta Turussa. Lue lisää Varsinais-Suomen Protomosta: lehti.tek.fi/node/1239

on lisättävä ja avattava hankkeille väyliä kansainvälistymiseen. Protomoista syntyvät yritykset tarvitsevat riskirahoitusinstrumentteja, jotta ideat saadaan nopeasti tuotteistettua kansainvälisesti kilpailukykyisiksi kaupallisiksi tuotteiksi. Protomoiden lisäksi alueelliset työllistymisyhdistykset tukevat rakennemuutoksen vuoksi uusia uria etsiviä koulutettuja. Näitä yhdistyksiä on jo Oulun, Tampereen, Uudenmaan ja Turun seuduilla. – Alueellisten ohjelmien pitää tarjota mahdollisuus ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Lisäksi tarvitaan muuntokoulutushankkeita. Malleiksi sopivat esimerkiksi Muutostahto-hanke ja OTAFOKUS Rikastus -ohjelma.

Ohjelmistoala uuteen nousuun TEKin esittämä valtakunnallinen ohjelmistoalan vetovoimaohjelma tavoittelisi Suomeen osaamiseen perustuvia alan kansainvälisien yritysten toi-

lehti.tek.fi

mintoja. Ohjelmasta vastaisivat yhteistyössä FinPro, Tekes, Investment in Finland -toimisto ja Nokia. – Tässä pitäisi varmistaa pääomasijoitusten riittävä ohjautuminen syntyvien tuote- tai palveluideoiden ympärille, Pellinen sanoo. Ja koska ohjelmistotuotanto on kansainvälisesti voimakkaasti kilpailtu ala, sen tehokkuuteen sekä tuotantoprosessien arviointiin ja virtaviivaistamiseen pitää panostaa. – Ohjelmisto-osaamisen kirjoa on pidettävä samalla riittävän laajana, jotta yksipuoliseen alustaosaamiseen nojaaminen ei johda tulevaisuudessa pettymyksiin. Nokian rakennemuutos koskee Suomen lisäksi myös muita maita EU-alueella. – Sopeutustoimien rahoitusmahdollisuudet EU-rahastoista ja muista unionin rahoituslähteistä pitää selvittää. Tässä yhteydessä pitää pyrkiä luomaan yhteiseurooppalaisia hankekokonaisuuksia, jotka mahdollistavat monikansallisten yhteistyöverkostojen rakentumisen, Pellinen huomauttaa. n

TEK 53


KOLUMNI

Insinöörien innovaatiot parantavat kilpailukykyä Julkiset panostukset on suunnattava oikein: TkL Jarmo Hallikas

Kirjoittaja on TEKin teknologiavaliokunnan puheenjohtaja

Miten insinöörien kilpailukyky ja elintaso säilytetään globalisoituvassa maailmassa? Miten nopeasti muuttuviin kilpailuolosuhteiden muutoksiin olisi reagoitava? Konsultointi ja tuotekehitys ovat muuttuneet kansainvälisiksi. Näillä insinöörityön tyypillisimmillä alueilla tietämyksen kumuloiminen ja kilpailukyky ovat ratkaisevassa asemassa. Oma osaaminen on varmistettava koulutuksen ja kehittävien projektien avulla.

Innovaatiotoimintaan on panostettava: • Yrityksiä onkin kannustettava innovoimaan; myös riskirahoituksen ja verotuksen avulla. • Sijoituksia suunnattaessa on otettava huomioon kansainvälistyminen ja osaamisen kasvattaminen. Sijoittajan on kyettävä tuomaan yritykseen joko liiketoiminta- tai toimialaosaamista. • Pienten yritysten toimintamahdollisuudet tulee turvata ja mahdollistaa henkilöiden joustava siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä. • T&k-toiminnan verokannusteita pitää lisätä ilman huomattavaa hallinnollista taakkaa.

54 TEK

• Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatioyksikkö koordinoi laajaa joukkoa teknologiatoimijoita. Myös opetusministeriö on korkeakoulujen ja Suomen Akatemian kautta merkittävä innovaatioalan toimija. • Tekesin ja Akatemian yhteistyö hankkeiden rahoituksessa toimii hyvin. Akatemian rahoituksesta valitettavan pieni osa suuntautuu teknologian perustutkimuksen kehittämiseen. • Rahoituksen pirstominen aluepoliittisin perustein jarruttaa osaamisen kehittymistä. • Julkishallinnon yritystoimintaa tukevan henkilön pitäisi tehdä vuosittain työtä yhdelle yritykselle kahden kuukauden ajan yrityksen ylimääräisenä kehittämisresurssina. • Suomen on rahoitettava suurempia ja enemmän riskiä sisältäviä innovaatio- ja kehittämishankkeita. • Suoraa elinkeinotukea ei saa naamioida innovaatiohankkeiksi. • Uuteen hallitusohjelmaan tarvitaan väljyyttä tärkeiden valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Hyvä koulutus on kilpailukyvyn avaintekijä: • Teknillisten yliopistojen resursseja on lisättävä nykyisestään huomattavasti. • Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta myös yrityksissä. • Osaamista voidaan kehittää yksilöä motivoivalla ja yhteiskuntaa hyödyntävällä tavalla. • Meneillään olevia Protomo- ja Muutosagentti- hankkeita ja niiden tarjoamia yhteistyöverkostoja on laajennettava. n

3/2011


Sähköinen jäsenkortti kokeilussa TEK testaa sähköisen jäsenkortin suosiota toukokuussa. Sähköinen jäsenkortti on puhelimeen ladattava sovellus, jolla TEKin jäsenyys on todennettavissa samoin kuin perinteisellä jäsenkortilla. TEK testaa sähköisen jäsenkortin suosiota toukokuussa, jolloin 3 000:lle satunnaisotannalla valitulle TEKin jäsenelle tarjoutuu mahdollisuus kokeilla uutta puhelimeen ladattavaa jäsenkorttisovellusta. – Jos palaute on hyvää, sähköinen jäsenkortti voidaan ottaa TEKissä käyttöön perinteisen kortin vaihtoeh-

doksi, kenttä- ja järjestöyksikön asiamies Björn Wiemers TEKistä kertoo. Sähköinen jäsenkortti tarjoaa useita etuja perinteiseen versioon verrattuna. – Sähköinen jäsenkortti pysyy aina mukana. Harva poistuu nykyään kotoaan ilman puhelintaan, joten jos kännykkä on mukana, jäsenkorttikin on matkassa. Sähköiseen jäsenkorttiin on myös mahdollista lisätä linkit jäsenetuihin, ja yhteys TEKiin on aina valmiina. Lisäksi sähköinen jäsenkortti on ympä-

ristöystävällinen vaihtoehto.

Perinteinen jäsenkortti säilyy Jos sähköisen jäsenkortin suosio osoittautuu jo pilottivaiheessa suureksi, perinteisestä jäsenkortista saattaa myöhemmin tulla kakkosvaihtoehto, jonka saa tilaamalla. Muun muassa Lääkäriliitossa sähköinen jäsenkortti on jo ensisijainen vaihtoehto. Sähköinen jäsenkortti on suomalainen keksintö. Palvelun toteuttaa TEKille Intellipocket Oy. n

Sähköinen jäsenkortti kulkee kännykässä.

Oletpa yksityisen sektorin, valtion tai kunnan työnantaja tavoitat TEKrekryn kautta kohdistetusti yli 50 000 osaavaa tekniikan ammattilaista. TEKin jäsen – käy katsomassa uusimmat työpaikat www.tekrekry.fi

Tekniikan työpaikat verkossa.

www.tekrekry.fi

lehti.tek.fi

TEK 55


TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Merike Kesler, Young Scientist projektikoordinaattori...................................2291 2563 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Jan Degerlund, lakimies ............................... 2291 2262 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2043 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä

Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245

Hallinto

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, äitiysvapaalla Suvi Mauro, vs. henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Laajalahti, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Katri Närhi, asiamies, osaamisen kehittämisen kärkihanke........ 2291 2253 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, opintovapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla Sanna Puutonen, Teekkarin työkirja......... 2291 2271

Tekniikka ja yhteiskunta

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259

56 TEK

Talous ja toimistopalvelut

Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu

Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, vuorotteluvapaalla

Kenttä ja järjestö

Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto

Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Mikko Savela, teekkariyhdysmies, 050 410 8172

Vaasa

Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

3 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2011 1/1 sivua 3 200 euroa 1/2 sivua 2 200 euroa 1/4 sivua 1 500 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2011: 4.2., 18.3., 6.5., 17.6., 16.9., 28.10., 16.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 66 823 (LT 2010, -/-/100/-) TILAUSHINNAT Vuosikerta 45 euroa (kestotilaus, kotimaassa), irtonumeron hinta 7 euroa (+ 2,5 euron postituskulut) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA iStockphoto PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 67 200 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

3/2011


Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2011 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2011 on 339 euroa (28,25 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.   TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.   Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2011 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@ tek.fi.   Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­ etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­ kisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen elaskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

lehti.tek.fi

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki. Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911. Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana, paitsi jatkuvissa alennuksissa (esim. puolisoalennus), jotka astuvat voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta.�������������������������������������� Alennusta on siis haettava sen kalenterivuoden aikana jona alennusperuste syntyy.   Mikäli alennuksen peruste lakkaa olemasta voimassa ennen loppupäivämäärää, ilmoita asiasta TEKiin. Alennus päättyy saman­aikaisesti kuin sen peruste.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

TEK 57


Thinkstock

TEKNIIKAN IHMEITÄ

Maailman kallein makkara Teksti Petja Partanen

- 100 grammaa, 100 000 euroa, Eindhovenin teknillisen yliopiston professori Mark Post arvioi. Mikä on tuo 30 kertaa kultaa arvokkaampi aine? Postin tutkijoiden laboratoriossa kasvattama sianliha, tietenkin. Tällä kertaa possut eivät menettäneet henkeään, vaan pienen koepalan kankustaan. Lihaksesta eristetyt kantasolut monistuvat tutkijoiden Petri-maljoissa lihassyiksi, joita treenataan venyttämällä ja sähköimpulsseilla. Mark Post lupaa, että minkä tahansa nisäkkään lihaskudoksen kasvattaminen on mahdollista. Näinköhän parinkymmenen vuoden päästä Savoyssa suositellaan: ”Lumileopardi on kyllä erinomaista, mutta mammutinliha on aivan ehdoton suosikkini.” Henkensä säästäisivät miljardit broilerit, possut ja lehmät. Viljelysmaakin säästyisi rehutuotannolta hyötykasveille. Teollisen mittakaavan lihatehtaisiin on kuitenkin vielä matkaa. Toistaiseksi ainoa hollantilaistutkijoiden possua maistanut on venäläinen tv-toimittaja. Hän valitti makua kumiseksi. n

58 TEK

Herkkusuu Winston Churchill oli todellinen visionääri lausuessaan jo vuonna 1936: ”Fifty years hence, we shall escape the absurdity of growing a whole chicken in order to eat the breast or wing, by growing these parts separately under a suitable medium.”

3/2011


Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Juhlijain laulu

Muumi-peikon maailmasta voisi syntyä enemmänkin juhlalauluja. On itse asiassa suoranainen ihme, ettei tätä maailmalla ehkä tunnetuinta suomalaista hahmoa kavereineen ole päästetty vielä kunnolla ryyppäämään. Olisikohan myös teekkareilla rajansa? Juhlijain laulu on harvinainen poikkeus teekkareiden illanvietoissa: kirjailija Tove Janssonin sanat (kirjasta Muumipeikko ja Pyrstötähti, 1946), Laila Järvisen suomennos ja Helsingin Ylioppilasteatterin Pekka Strengin sävel ovat yhä edelleen täsmälleen siinä muodossa, jossa ne 1969 julkaistiin Ellipsi-yhtyeen laulamina. *) Pieni lisäys sen sijaan on tehty. Surullisenkaunis laulu päät-

tyisi muuten melko lohduttomiin tunnelmiin, elleivät perusluonteeltaan optimistiset teekkarit olisi lisänneet loppuun kolmea toiveikasta sanaa Vaan taksi löytää!. *) Alkuperäiskäännöksen sanat poikkeavat hieman sävelletystä runosta: Voi sua, pientä juhlijaa, aamu jo alkaa sarastaa – kello viisi on. Vaellat yössä yksinään, väsymys tuntuu käpälään, et löydä kotohon.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 59


Parempi tutkia kuin hutkia Sattuuhan sitä: virhehankintoja, oikuttelevia digilaitteita, ärsyttäviä vempeleitä, yhteensopimattomuuksia, valinnanvaikeutta merkkien ja mallien välillä. Mutta.... ... onneksi on MikroPC-lehti. MikroPC testaa niin yrityksen kuin kodinkin tietotekniikkauutuudet. Lahjomattoman testi- ja tutkimusmyllyn läpi käyvät tietokoneet, verkkopalvelut, ohjelmistot, tulostimet, taulutietokoneet, digikamerat, navigaattorit, älypuhelimet ja kaikki muutkin digilaitteet. Lue MikroPC ensin, osta sitten.

MikroPC – digiajan ihmisen asialla • mikropc.fi/tilaa

TEK 3/2011  

Tekniikan Akateemisten jäsenlehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you