TEK1/2012

Page 1

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

1

3.2.2012

2012

Elektroniikkaa rullatavarana Opiskelija vieraalla maaperällä Ennakkotietoja palkkakehityksestä


Olli Häkämies

5 Pääkirjoitus

Suomen kestävyysvaje on osaajien koulutuksessa

6 Muutos on mahdollisuus 12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja

Paavo Leinonen: Hyvä strategia ei ole mukava

20 Lakitieto

Laki kieltää syrjinnän

TYÖELÄMÄ

6 Unelmatyöpaikasta uudelle tielle 22 Opettaja luonnoltaan 45 Uraillat keväällä 2012 JÄRJESTÖ

46 TEKin valiokunnat 2012–2014

11 6–13 S.

OPISKELIJAT

30 Suomeen kannatti tulla

Teksti.

34 Matkalla Stanfordin maisteriksi

Erkki Kataja aikoo Nokia-vuosien jälkeen keskittyä omaan yritykseensä. Liikeideat kumpuavat järkevästä energian käytöstä ja laajemmin luonnon suojelemisesta.

40 Muutostuuli puhaltaa Aallossa 42 Koulutuspolitiikassa painotetaan taas tasa-arvoa Aleksi Rinta-Kauppila

kaista ko rat udokun t a a s O en s n tähd kuude ivulla 15? s

KOULUTUS

S.

30

Indu Babu opiskelee biolääketieteen maisteriohjelmassa Tampereen teknillisessä yliopistossa.

2

TEK

1/2012


1/12 S.

26

VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Myös betonielementtejä voi kierrättää.

Mamma Mesikämmen

Satu Huuhka

murisee ja puuskuttaa nyt myös TEKin verkkolehdessä. Mamman blogit ovat tuttuja ainakin NSN:n väelle yritysyhdistys Nopsyn verkkosivuilta.

KOLUMNIT

29 Eurooppalainen näkökulma

Ari Åberg

TEKNIIKKA

26 Betoniseinää kahdellakympillä

”Vakavimmillaan syrjintä on rikos, jonka selvittäminen edellyttää poliisitutkintaa.” s. 21

Ulkomaan matkat koettelevat sekä työhyvinvointia että yksityiselämää, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Viinakin vie reissuajan helposti.

36 DI:stä tohtoriksi

Elektroniikkaa rullatavarana

49 Tekniikan ihmeitä

Maailman hitain tuotekehityshanke

51 Teekkarilaulu

Aku Ankka

lehti.tek.fi

S.

36 TEK

3


ILMOITUS


PÄÄKIRJOITUS

Suomen kestävyysvaje on osaajien koulutuksessa Teknologiateollisuus on julkisuudessa valitellut suuria palkankorotuksia. Muut arvioijat ovat pikemminkin kiitelleet ratkaisua siitä, että se tuo vakautta ja ennustettavuutta kansantalouteen. Rohkenen olla enemmän jälkimmäistä mieltä. Teknologiateollisuudessa Suomen lähimmät kilpailijat ovat Saksa ja Ruotsi. Niihin verrattuna Suomen 2,4 prosentin sopimuskorotustaso vuodelle 2011 ei ole korkea. Ruotsin insinöörijärjestö sopi joulukuussa teollisuutta laajasti koskevasta vähintään kolmen prosentin palkankorotuksesta. Sana ”vähintään” kertoo, että sen lisäksi saattaa tapahtua yritysja henkilökohtaista palkkakehitystä. Saksassa viime syksynä toteutuneissa IG Metallin sopimuksissa yleinen taso oli 3,8 prosenttia, ja kevään neuvotteluihin viritellään peräti seitsemän prosentin vaatimuksia. Itävallassa sovittiin juuri yli neljän prosentin tasosta. Samanaikaisesti raamiratkaisu paaluttaa Suomen vuoden 2012 sopimuskorotustasoksi 1,9 prosenttia. Kiinassa hallitus päätti hiljattain nostaa kaikkia palkkoja 40 prosentilla seuraavana kolmivuotiskautena ja minimipalkkoja peräti 100 prosenttia. Siellä lähtötaso on toki alhainen, mutta korotusten suuruus osoittaa, että Kiina ei halua olla ikuisesti matalapalkkamaa. Sellaiseksi ei pidä Suomenkaan pyrkiä, vaan kilpailukykyä pitää hakea tuotteiden innovatiivisuudesta, korkeasta laadusta ja tuotannon tehokkaasta

lehti.tek.fi

järjestämisestä – sanalla sanoen edelläkävijyydestä. Palkkatason murehtimisen sijasta päähuomio pitääkin kiinnittää työvoiman osaamiseen kaikilla tasoilla. Tässä meillä on mielestäni selkeä kestävyysvaje. Suomen vienti ja sitä kautta kansakunnan materiaalinen hyvinvointi riippuu valtaosaltaan tavalla tai toisella insinööritaidon hedelmistä. Siitä huolimatta panostukset tekniikan yliopistoihin ja korkeakouluihin ovat kansainvälisesti katsottuna matalalla tasolla, vaikka huomioidaan Aalto-yliopiston saama suomalaisittain merkittävä pääomaruiske. Huippu-urheilussa ymmärrämme, että hyviä tuloksia voi saavuttaa vain panostamalla valmennukseen, mutta meillä ylin opetus ei saa päättäjiltä riittävää huomiota osakseen. Loistavistakin PISA-tuloksista on saman verran iloa kuin hyvästä juniorivalmennuksesta. Se on välttämätön pohja menestykselle, mutta valmennuksen pitää olla huippuluokkaa myös SM-tasolla, jos haluaa pärjätä maailman vaativimmilla kilpailuareenoilla. n Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Loistavistakin PISAtuloksista on Suomelle saman verran iloa kuin hyvästä juniorivalmennuksesta huippu-urheilulle. TEK

5


Unelmatyöpaikasta uudelle tielle JOHDON PÄÄTÖKSENTEKOA tukevien analyysien mallinnasta ja laskennasta innostunut Otaniemen teekkari Petri Takala päätyi Nokialle tekemään DI-työtään ja sille tielle jäi. Nokia-vuosia kertyi eri tehtävissä 15. Verkkopuolen systeemi-insinööristä Takala eteni matkapuhelinpuolelle, jossa ehti toimia monissa erilaisissa tehtävissä Nokian eri yksiköissä. Viimeinen työ kehitysjohtajana päättyi strategiauudistukseen: uudessa toimintamallissa luovuttiin yrityksen keskitetyistä palveluista, jotka hajautettiin eri yksiköihin. – Nokia on ollut unelmatyöpaikka. Se on tarjonnut fantastisia hommia ja kokonaisvaltaisen näkemyksen yrityksen toiminnasta, sellaisen urakaaren, jonka haluaisin kokea muuallakin, Takala sanoo. Vaikka lähtö oli vapaaehtoinen, se tuntui haikealta, sillä Stephen Elopin Nokiassa Takala aistii takavuosien menoa, myönteistä energiaa ja tekemisen tahtoa, raikkautta ja sykettä. Se hukkui välillä jähmeyteen ja siihen, että ympäristön suuriin muutosvaatimuksiin ei osattu vastata.

Yrittäjyys yhtenä vaihtoehtona – Ihmisen on pidettävä huolta kilpailukyvystään. Minulla on nyt se aika. Myös yrityksen pitää huolehtia kilpailukyvystään ja vaihtaa väkeä, joten irtisanomisia ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Tarvitaan tervettä vaihtuvuutta, uusia ihmisiä, jotka kysyvät uusia asioita, Takala tuumaa. Maailma on muuttunut Takalan Nokiavuosien aikana valtavasti, monella tapaa. Kukaan ei mene enää loppuelämäkseen tiettyyn työhön: uraa on kehitettävä kunkin ajan vaatimusten mukaan. – Joka aikakaudella on omat trendinsä. Nyt on meneillään yrittäjyyshuuma. Se näkyy yliopistoista valmistuvissa, sanoo Takala, joka on aiemmin pitänyt tapanaan ohjata joka vuosi yhden opinnäytetyön. Liike-elämän palveluihin keskittyvä yrittäjyys on Takalallekin yksi työelämän uusista teistä. – Olen perustamassa omaa yritystä, jotta kanssani olisi helpompi olla tekemisissä u jatkuu seuraavalla aukeamalla

6

TEK

1/2012


Muutos

on mahdollisuus

Diplomi-insinööri Petri Takala jätti Nokian työyhteisön haikeana, mutta levollisin mielin. Hän uskoo itseensä, kokemukseensa ja koulutukseensa. Takala uskoo myös Nokiaan. Teksti Marketta Harinen Kuvat Helena Hagberg

eollisuuden rakennemuutoksen myötä henkilöstön määrä erityisesti teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa on vähentynyt kymmenillä tuhansilla. Kylmää kyytiä saivat ensin duunarit, sitten toimihenkilöt. Viime vuosina ylemmät toimihenkilötkin ovat joutuneet hakemaan uutta työtä, kun toimintoja on ulkoistettu pois Suomesta. Miten Suomi ja sen osaajat selviävät? Petri Takala luottaa siihen, että Suomi, teknologiayritykset ja suomalaiset osaajat selättävät rakennemuutoksen. Uusia menestyviä ja työllistyviä kasvuyrityksiä on jo syntynyt. Esimerkkeinä hän mainitsee Sampo Ahosen nanoteknologiaa hyödyntävän Beneqin ja Mika Anttosen energiaosaamisesta kumpuavan St1:n. Terveyteen ja elämänlaatuun liittyville innovaatioillekin on jatkossa kysyntää entistä enemmän.

– Muutos on parhaimmillaan mahdollisuus, myös yksittäiselle ihmiselle, vaikka aikoinaan omaksuttu tekniikka todettaisiin tarpeettomaksi. Edellytyksenä on, että Suomen fyysinen, sosiaalinen ja henkinen infrastruktuuri saadaan kuntoon: Sosiaaliturvan pitää toimia. Informaatioverkon ja digitaalisen arkkitehtuurin luominen vaativat oman panostuksensa. Koulutusjärjestelmän pitää tuottaa ja tukea korkeaa osaamista. – Ja jo peruskoulutuksen olisi kasvatettava suomalaiset moderniin yleissivistykseen, johon kuluu myös tekninen ja luonnontieteellinen ymmärrys, Takala jatkaa Martti Tiurin viitoittamalla tiellä. Pääomamarkkinat eivät toimi Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännöllä pitäisi muun muassa varmistaa, että rahoitusta olisi tarjolla alkuvaiheen yrittäjille. u jatkuu seuraavalla aukeamalla

Petri Takala luottaa tulevaisuuteen. Diplomiinsinöörin koulutus ja pitkä Nokian kokemus ovat pääomaa, jonka pohjalta on hyvä hakea uusia uria.

lehti.tek.fi

TEK

7


myös konsultoinnin alihankintaketjussa. Lisäksi se tukee mahdollisia jatko-opintojani. Yrityksen perustaminen on järkevä ratkaisu, mutta tässä vaiheessa myös varotoimenpide. Takalan ydinosaamista on mallintaa monimutkaisia toimintoja hallittaviksi ja toteuttaa niiden analyysi- ja johtamisjärjestelmiä, esimerkiksi portfolionhallinnassa ja tuotekehityksessä. – Haluan tehdä mielenkiintoista ja mielekästä, omien arvojeni mukaista työtä datan älykkään käytön avulla. Työsuhteen muodolla ei sinänsä ole väliä, Takala selittää. Hän osallistuu Nokian Bridge-ohjelmaan, jossa käydään läpi ja tuetaan Nokialta lähtevien uramahdollisuuksia, muun muassa yrittäjyyttä.

Koulutusta, kokemusta ja asennetta Takalan mielestä DI-koulutus antaa monipuolisen lähtövalmiuden mihin tahansa työhön, mutta yksilön on kannettava vastuuta itsestään ja pidettävä yllä osaamistaan. – Kovalle tekniselle osaamiselle on tarvetta, mutta lisäksi tarvittaisiin johtamisosaamista: organisointitaitoa, vastuunjakoa, selkeää tavoitteiden asettamista ja toimintaedellytysten kehittämistä, hän listaa. Takalan mielestä puutteellinen johtaminen näkyy liiallisina suunnittelu- ja seurantapalavereina, joihin osallistuu asiaosaamisesta etääntyneitä koordinointipäälliköitä. Kun johtaminen on selkeää ja toimintaympäristö laadukas, operatiivinen taso voi ottaa vastuun asioiden hoidosta ja päätöksiä voidaan tehdä lähellä tekemistä. Työnjako on selkeä ja motivoituneet tekijät saavat tuloksia aikaan. – Diplomi-insinöörin pitää opiskella jatkuvasti. Pitää pysähtyä miettimään, mikä riittää, mikä on olennaista ja mikä hyödyllistä. Takalaa harmittaa nykyisen koulutusjärjestelmän jäykkyys ja monimutkaisuus. – Tuntuu, kuin koulutuspäättäjät kehittäisivät jatko-opintoja ensisijaisesti hallinnon ja sen rahoituksen näkökulmasta. Siitä huolimatta tuntemani professorit edistävät kiitettävästi opiskelun ja tutkimuksen mahdollisuuksia, Takala kehuu. Pelkkä koulutus ei kuitenkaan riitä takaamaan työpaikkaa. Kokemuksen myötä syntyy tarvittavaa näkemystä ja taitoa tarkastella liiketoimintaa myös ulkopuolelta. Lisäksi tarvitaan oikeaa asennetta ja kykyä vuorovaikutukseen, toisten kuuntelemiseen. Tulos tehdään ihmisen avulla. – Työ on ongelmien yhteistä ratkaisemista. Siinä on muitakin ulottuvuuksia kuin teknisiä, Takala huomauttaa.

8

TEK

Pelko tappaa luovuuden ja innovatiivisuuden.

1/2012


Jari Nummikoski (vasemmalla) ja Mikko Niemi toivovat työnantajiltaan avoimempaa tiedottamista. – Suurissa muutoksissa eletään pörssilainsäädännön hengessä ja asiakkaiden ehdoilla. Omalle väelle, tuloksen tekijöille, ei kerrota ajoissa, mitä kaavaillaan ja mitä muutokset oikeasti merkitsevät yksittäisille työntekijöille. Yt-laki ei toteudu, he harmittelevat.

– Esimerkiksi bisnesenkelien pääomasijoituksille pitäisi saada verovähennysoikeus, Takala huomauttaa.

Toivoa on Myös Nokian eurooppalaisen yritysneuvoston EWC:n puheenjohtaja Mikko T. Niemi luottaa Nokiaan. – Nokia on olemassa viiden vuoden kuluttua. Ei ehkä nykyisessä muodossaan, mutta kuitenkin. On meillä toivoa, Niemi tuumaa. Toisaalta Niemi moittii Nokiaa pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden puutteesta: uutta organisaatiomuutosta aloitetaan, vaikka entistäkään ei ole vakiinnutettu. Muutoksen jalkauttaminen sekä vastuiden ja töiden siirtäminen on ontunut. – Toivottavasti tähän paneudutaan jatkossa paremmin, Niemi sanoo. Nokiasta viisi vuotta sitten irrotettu ja Siemensin kanssa liittoutunut verkkopuoli Nokia Siemens Networks NSN on sinnitellyt kituliaasti. Väkeä on vähennetty jatkuvasti yt-neuvotteluissa, ja seuraavaa suurta leikkausta työstetään parhaillaan. 74 000 työntekijästä on tarkoitus vähentää noin 17 000 parin vuoden aikana. Kaikesta huolimatta NSN:n eurooppalaisen yritysneuvoston puheenjohtaja Jari Nummikoski arvelee NSN:n etenevän jatkoon, vaikka se ei aivan itsestään selvää olekaan. Tunnelma työpaikoilla on odottava. Kaikki ymmärtävät, että jotain on tehtävä ja pian, vaikka oma työpaikka menisikin alta.

Siltaa ja kompassia NOKIA JA NSN OVAT LUONEET lähtijöilleen ohjelmat, joilla tuetaan uuden uran rakentamista. Nokian Bridge ja NSN:n vasta äskettäin aloittanut Compass valmentavat ja opastavat muun muassa työnhakuun ja yrittäjyyteen tai tutkailevat, millaista koulutuksellista päivitystä ohjelmaan osallistuja tarvitsee. – Bridge-ohjelma on ollut erinomainen. Ohjelman myötä oma osaaminen kirkastuu ja varmistuu se suunta, johon haluaa edetä. Itseluottamuskin kasvaa, Petri Takala kehuu. Bridgestä on ollut oikeasti hyötyä yksittäisille ihmisille, jotka ovat työllistyneet ohjelman avulla. Tutuksi tulevat yrittäjyyttä tukevat organisaatiot kuten Protomot ja Technopolikset sekä täydennyskoulutusta tarjoavat opinahjot. Hyville liiketoimintasuunnitelmille Nokia tarjoaa rahoitusta. – Monen ei ole tarvinnut hakea työpaikkaa vuosiin. Bridgestä saa käytännön apua siihenkin, Takala kertoo.

– Toivottavasti nyt päästään oikeisiin muutoksiin ja kunnolliseen rakenteiden uudistamiseen tulevaisuuden turvaamiseksi. Pelko tappaa luovuuden ja innovatiivisuuden. Suomalaisittain on tietysti huolestuttavaa, että NSN:n hallituksesta lähti syksyllä viimeinenkin suomalainen, Nummikoski pohtii. Niemi ja Nummikoski ovat pitkän linjan nokialaisia Tampereelta, jossa nokialaisten ja NSN:n väkimäärä on puolittunut muutaman viime vuoden aikana, osa ulkoistusten myötä. SAK tilastoi Nokian viime vuoden suurimmaksi vähentäjäksi Suomessa: 2 200 nokialaista sai lähteä.

Huippuammattilaisia tarjolla – Murros pitää kääntää mahdollisuudeksi. Meiltä vapautuu resursseja, jotka voivat olla luomassa uutta kasvua. Lähtijät ovat huippuammattilaisia, joilla on potentiaalia vaikka mihin – toisten yritysten palvelukseen tai uusien yritysten luomiseen, EWC-miehet vakuuttavat. Rivistä poistuneiden ura ei olekaan kääntynyt surkeudeksi: insinöörit ja diplomiinsinöörit ovat työllistyneet pääosin melko nopeasti. Erityistä toivoa herättää, että uusia ohjelmistoalan yrityksiä on tullut Nokia- ja NSN-paikkakunnille. Esimerkiksi Intel aloitti Tampereella ja Ericsson Oulussa. – Suomen insinöörikunnan työllistymisnäkymät ovat mielestäni edelleen hyvät. Toimihenkilöillä on hieman hankalampaa, Nummikoski sanoo. – Yksilölle on kova paikka joutua pois, vaikka ammattitaidossa ei ole mitään vikaa. Meillä on ollut useita yt-kierroksia ja moni on niiden vuoksi niin uupunut, että haluaa pois jatkuvasta epävarmuudesta ja oravanpyörästä, Niemi miettii. Uutta pitäisi oppia, mutta sitä ennen pitäisi tietää omat vahvuutensa ja pitäisi tietää, mitä haluaa. – Eipä meistäkään olisi enää rivikoodareiksi, Nummikoski naurahtaa Niemelle. Niemi, Nummikoski ja muut Nokian ja NSN:n lippua heiluttavat toivovat, että 2000-luvun alun innovatiivinen henki löytyy muutoksien myötä. Pitää palata perusasioihin. u jatkuu seuraavalla aukeamalla

lehti.tek.fi

TEK

9


Esimiehen rankka paikka – Me elämme globaalissa taloudessa. Kaikki työ, mikä voidaan tehdä muualla oikeasti halvemmalla kuin Suomessa, siirtyy muualle. Minusta se on oikein, sanoo Tuula Aaltola. – Mutta siellä muualla pitää olla säälliset työolot. Kilpailuetua ei saa hakea ihmisten selkänahasta, hän lisää. NSN:llä Espoossa esimiestehtävissä toimiva diplomiinsinööri Aaltola luottaa suomalaisten korkeaan koulutukseen. Se työ, jota ei muualla osata, jää Suomeen. Aaltola huomauttaa, että töiden siirtäminen Aasiaan ei ole aina ollut yrityksen etu. Virheitä on tehty. Halpa työ ei olekaan osoittautunut halvaksi, kun tuottavuudessa ei päästä Suomen lukuihin. Yhden suomalaisen työtä tekemään tarvitaan useampi intialainen tai kiinalainen, joilta puuttuu ammattitaito ja aloitteellisuus. – Aasiassa kulttuuriin ei kuulu itseohjautuvuus. Suomalaista insinööriä ei tarvitse koko ajan vahtia ja ohjata, Aaltola toteaa. Myös suuri vaihtuvuus on tyypillistä Kaukoidän työpaikoille; tilastoihin kirjataan jopa kaksinumeroisia pro-

10 TEK

senttilukuja. Työn oppineet hakeutuvat nopeasti paremmille palkoille muualle ja se tulee kalliiksi. Aaltola joutui hankintatoimen tiimin vetäjänä sanomaan irti pari alaistaan, kun väkeä höylättiin pois. Piti vähentää rutiineja, jotta voitiin keskittyä oleelliseen. – Alaisen irtisanominen on esimiesuran rankin paikka kenelle tahansa. Sitä suree ihmisten kohtaloa ja se suru jää, Aaltola sanoo. Helpotuksen sai vasta sitten, kun kuuli irtisanottujen työllistymisestä. Aaltolan mielestä NSN tarjoaa tekijöilleen poikkeuksellisen globaalin työkokemuksen, joka antaa valmiuden ja varmuuden globaaliin työhön. – Sen osaamisen jokainen voi viedä mukanaan ja hakeutua sinne, missä siitä on hyötyä. Meidän teknologiaosaajamme voivat ryhtyä maailman huipuiksi muuallakin. Luottamusmieheksi sittemmin intoutunut Aaltola toivoo yrityksen ja esimiesten kantavan vastuutaan myös jäljelle jäävistä. – Kokonaistyökuorman pitää aidosti vähentyä, jos ihmisiä sanotaan irti. n

Olli Häkämies

– Korkeasti koulutettu teknologiaosaaja oppii. Meillä on ongelman ratkaisukykyä ja taitoa nähdä oleellisuus asioissa. Se puree työmarkkinoilla, Tuula Aaltola sanoo.

1/2012


Katajalla ei ole kiire eläkkeelle VAI EI TÄSSÄ MAASSA arvosteta ikääntyvää työntekijää! Syksyllä 65 vuotta täyttänyt Erkki Kataja on edelleen Nokian leivissä neuvonantajana tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä, vaikka eläkkeelle piti jäädä vuoden vaihteessa ja oma yritys odottaa työtä innolla paiskivaa diplomi-insinööriä. Katajan eläkkeelle lähtö lykkääntyi seuraajan jouduttua muihin tehtäviin. Nyt pitäisi löytää uusi nokialainen edustaja muun muassa Huoltovarmuuskeskusneuvostoon, sen elektroniikkapooliin ja tietoverkkopooliin sekä Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan tietotekniikan jaostoon ynnä muutamiin eurooppalaisiin elimiin, joissa Kataja on ollut mukana tietoturvaasiantuntijana. – Mielenkiintoisia tehtäviä on riittänyt, Kataja kuittaa ihmettelyn jaksamisesta. Katajan mielestä Nokian johtamis- ja työntekokulttuuri on ollut kaikkinensa hyvä ja tukeva tapa toimia. Tietty avoimuus ja hierarkioista viis veisaava meno on palkinnut niitä, joilla on ollut näkemystä ja halua tuoda ideoitaan esille. – Minä olen aina uskonut Nokiaan, vaikka välillä tehtiin erehdyksiä. Mutta nyt ei kannata katsoa taaksepäin, kun tie on valittu. Stephen Elop tuntuu hyvältä toimitusjohtajalta. Hän on aktiivinen, keskustelee ja

kuuntelee ja vastaa jopa sähköposteihin. Kataja luottaa Elopin sanaan siitä, että Nokia on suomalainen yritys, joka ei lähde Suomesta minnekään. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, niiden valmiiksi saattamiseen ja laatuun on panostettu lujasti. – Entiseen 40 prosentin maailmanmarkkinaosuuteen tuskin ylletään, mutta viidessä vuodessa nähdään, päästäänkö lähelle niitä markkinaosuuksia.

Vihreitä innovaatioita Ennen Nokiaa Kataja oli muun muassa Metsäliiton atk-päällikkönä, Tietoparin toimitusjohtajana ja lukuisissa tehtävissä Tietotehtaassa, nykyisessä Tieto Oyj:ssä. Johtajatason työtehtävissä puurtanut Kataja suostui muutamia vuosia sitten myös luottamusmieheksi. – Ajattelin, että minusta voi olla oikeanlaista apua, kun olen ollut managerinakin. Olen yrittänyt löytää win-win-ratkaisuja ja yllättävän hyvin niitä löytyy. Pahasta olosta pitäisi vain uskaltaa puhua heti ennen kuin on liian myöhäistä, Kataja sanoo. Vuoden vaihteessa Kataja luopui kaikista luottamus-

tehtävistään. Kun leipätyö Nokialla päättyy tämän vuoden aikana, on aika keskittyä omaan yritykseen. Yrittäjyys kulkee Katajan suvussa monen sukupolven läpi. Perheen vaneri- ja viilutehdasta Kataja hoiti 1970-luvulla muutamia vuosia kokopäivätoimisesti kesken opintojensa. Diplomityö käsitteli puunhankintaa ja puun käytön optimointia, vaikka varsinainen työura urkeni tietotekniikassa. – Jatkossa yritän hidastaa ilmakehän ja laajemmin luonnon pilaantumista ja edistää järkevää energian käyttöä, Kataja selittää bisnessuunnitelmiaan, jotka liittyvät muun muassa sähköautokonseptiin ja maalämmön muuttamiseen vaihtovirraksi. Lumijoella toimiva tuulivoimayhtiö Lumituuli on saanut Katajasta vankkumattoman kannattajan. Se on ensimmäinen kuluttajien omistama tuulisähköyhtiö, joka myy tuottamaansa sähköä vain osakkailleen – edullisemmin kuin muut sähköyhtiöt. Vihreä, hieno innovaatio sekin.

Jatkossa Kataja aikoo keskittyä oman yrityksen pyörittämiseen. Kun pitää huolta kunnostaan, työhön riittää intoa. Ensimmäiset luistelusukset tuli hankittua viime vuonna ja nanosuksetkin löytyvät jo valikoimasta.

Pahasta olosta pitäisi vain uskaltaa puhua heti ennen kuin on liian myöhäistä. TEK 11


AJASSA

Rahoituksen rakenteet syyniin VTT:n pääjohtajan Erkki Leppävuoren mukaan nyt on ravisteltava rahoituksen rakenteita, jotta Suomi pysyy huipputeknologian kärkimaana. Leppävuori sanoo, että nykyinen Suomen hyvinvointiin johdattanut toimintamalli on saavuttanut lakipisteensä. Korkean teknologian ja huippututkimuksen rahoituksen rakennetta on uudistettava. – Paras hyöty yhteiskunnalle saataisiin, jos julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä innovaatioihin liittyvä riskirahoitus yhdistettäisiin yhdeksi instrumentiksi, Leppävuori toteaa 70 vuotta täyttäneen VTT:n tiedotteessa. Leppävuoren mukaan Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vahvoja tutkimus-, kehitysja innovaatiolinjauksia. Päällekkäiseen tutkimukseen ja rahoitukseen ei ole varaa. – Meidän on otettava uusi leijonanloikka ja varmistettava, että kasvuyrityksiä syntyy ja että vahvat yritykset pystyvät kehittämään uutta, kansainväliseen kasvuun tähtäävää liiketoimintaa. Samalla on

Anna palautetta lehdestä ja voita Macbook Air! Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

12 TEK

huolehdittava elinkeinoelämän rakenteiden uudistumisedellytyksistä. Tarvitsemme uusia kyvykkyyksiä, uusia tekemisen tapoja ja nykyisten rakenteiden ravistelua. Kun päällekkäisyyksiä karsitaan ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset kohdennetaan oikein, Suomi voi pienuudestaan huolimatta menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Yhden rahoitusinstrumentin malli parantaisi julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja ottaisi yritysten ja eri toimialojen kehitysvaiheet entistä paremmin huomioon. Leppävuori puhuu myös korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön puolesta. – Perisuomalainen kateus on muutettava yhteistyöksi. Yhdessä tekemällä voimme synnyttää kansainvälisestikin katsoen huippuluokan innovaatioinstituutin. Se olisi hyödyllistä sekä taloudellisesti että elinkeinoelämän, toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta, Leppävuori sanoo. (MH)

VTT:n Erkki Leppävuoren mielestä Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii nykyisten rakenteiden ravistelua.

Työstä oppimista täydennyskoulutukseen TEK on ollut mukana kehittämässä työstä oppimista hyödyntävää Professional Diploma -koulutuskonseptia tekniikan alalle yhdessä teknillisten yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuuden kanssa. Juuri julkaistussa DI Katri Närhen raportissa esitellään TEKin näkemys tekniikan alalle suunnitelluista Professional Diploma -koulutuksista. Korkeakoulutettujen tekemä asiantuntijatyö vaatii jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä. TEKin selvitysten mukaan tekniikan akateemisten työajasta jopa 40 prosenttia kuluu uuden oppimiseen. TEKin kanta on, että muuttuviin osaamistarpeisiin voidaan vastata vain systemaattisella osaamisen kehittämisellä, jota tukee työelämälähtöinen täydennyskoulutus. Kun työpaikoilla tapahtuva oppiminen kytketään osaksi täydennyskoulutusta, koulutuksesta saatu hyöty leviää koko työyhteisön hyödyksi. Tilaa maksuton julkaisu TEKistä Heidi Heliniltä (heidi.helin@tek.fi, (09) 229 121) tai lataa se pdf(pd) ma diplo professional muodossa TEKin www-sivuilta www.tek.fi/julkaisut. tävä yliopistollinen Työstä oppimista hyödyn li tekniikan alalle täydennyskoulutusmal Katri Närhi

1/2012


AJASSA NIMITYKSIÄ

Inflaatio söi palkankorotukset TEKin työmarkkinatutkimuksen 2011 ennakkotietojen mukaan diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 oli 5096 euroa kuukaudessa (nousua edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia) ja mediaanipalkka 4588 euroa kuukaudessa (nousua vajaat 2 prosenttia). Ennakkotietojen mukaan inflaatio oli viime vuonna reilusti yli 3 prosenttia. €/kk

Kaikki diplomi-insinöörit

HSO-sihteeri Tuula Ruotsalainen aloittaa helmikuun alussa TEKin hallintosihteerinä. Hänellä on pitkä kokemus vastaavanlaisista tehtävistä Suomen Mielenterveysseurasta. Tekniikan ylioppilas Marko Oksanen aloitti 1.12. diplomityönsä tekemisen TEKissä. Oksasen aiheena on Yrittäjyyskoulutus suomalaisissa teknillisissä yliopistoissa ja tiedekunnissa. Diplomityöprojekti kestää puoli vuotta. Tekniikan ylioppilas Juuso Kuusinen aloitti TEKin teekkariasiamiehenä 9.1. Kuusinen on toiminut teekkarivaliokunnan varapuheenjohtajana ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Tekniikan ylioppilas Hannu Rehn aloitti vuodenvaihteessa Tampereella teekkariyhdysmiehenä. Rehn on toiminut ylioppilaskunnassa ja opiskelijaedustajana TEKin eri valiokunnissa ja valtuustossa.

Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia julkaistaan TEK-lehden seuraavissa numeroissa sekä verkossa www.tek.fi/palkat

Jouluristikko ratkaistu Onnettaren suosikki TEKin jouluristikkoarvonnassa oli Unto Hirvikoski. Hänelle on postitettu TEK-tuotelahja. Kiitokset kaikille vastanneille. Ristikon ratkaisu TEKverkkolehdessä lehti.tek.fi

lehti.tek.fi

Tekniikan ylioppilas Nora Möttönen aloitti tammikuun alussa teekkariyhdysmiehen tehtävissä Vaasassa. Hän on Vaasan yliopiston teknisten tieteiden ainejärjestön Tutti ry:n puheenjohtaja. Lisäksi hänellä on kokemusta TEKin teekkarivaliokuntatyöstä. Tekniikan ylioppilas Zacharias Aarnio aloitti vuodenvaihteessa teekkariyhdysmiehenä Turussa. Hän on Åbo Akademin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.

TEK 13


AJASSA

Vaikeiden sudokujen mestari

Timo Vottonen

TEKin jäsenillä on saavutuksia monelta elämän alueelta. Arto Inkala on suunnitellut muutama vuosi sitten maailman vaikeimman sudokuristikon.

14 TEK

Arto Inkala, 42, on valmistunut diplomi-insinööriksi teknillisen fysiikan opintosuunnalta TKK:sta. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli sovelletusta matematiikasta vuonna 2001. Päätoimessaan Inkala työskentelee vesistömallintajana ympäristövaikutusten arviointiin erikoistuneessa EIA Ltd:ssa Otaniemessä. – Suurimpana kokonaisuutena olen kehittänyt Itämeren kasviplanktonmalleja. Malli kattaa sinilevien ja muiden levien kasvun ja kulkeutumisen sekä typen ja fosforin ravinnekierrot, Inkala kertoo. Inkalan älyllisiin harrastuksiin kuuluu sudokujen lisäksi shakki, jossa hän ylsi aikoinaan varhaisnuor-

ten SM-hopealle. Vastapainoksi myös fyysisemmät haasteet kiehtovat: meriittilistalla on 10. sija riippuliidon SM-kisoissa. Tavallisesti lehtisudokut ovat vaikeimmillaankin tasoa 5. Sellaisia Arto Inkala tekee muun muassa Helsingin Sanomille ja Ilta-Sanomille. Inkala on kuitenkin erikoistunut vaikeiden sudokujen laadintaan aina tasoa 11 myöten. TEK-lehdessä verryttelemme tänä vuonna vaikeustasojen 6–7 sudokuilla. Inkala tunnetaan myös kansainvälisesti, koska hän laati syksyllä 2006 maailman vaikeimman silloin tiedossa olleen sudokuristikon AI Etanan. Voittajansa se kohtasi noin puolen vuoden kuluttua keväällä 2007. Hän on julkaissut kolme sudokukirjaa: AI Sudoku – 1002 vaikeaa tehtävää, Maailman vaikein sudoku ja 135 vihjesudokua. (HA)

Tekniikan tohtori Arto Inkala esittelee AI Etana -sudokunsa loogisinta ratkaisua. Etanan vaikeustaso on 11, kun tavallisesti lehtisudokut ovat vaikeimmillaan tasoa 5.

1/2012


AJASSA

Esko Rautiola Arkkitehtiliiton uudeksi puheenjohtajaksi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA valitsi 12. joulukuuta arkkitehti Esko Rautiolan liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Uusi puheenjohtaja aloitti työnsä 1.1.2012. Rovaniemeltä lähtöisin olevalla, mutta sittemmin helsinkiläistyneellä Rautiolalla on pitkä tausta erilaisissa suunnittelu-, asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Hän on työskennellyt vuosien mittaan useissa eri arkkitehtitoimistoissa ja toiminut myös rakennusvalvontatehtävissä. Rautiola siirtyi vuonna 2007 Espoon kaupungin rakennusvalvonnan virastopäällikön tehtävästä suunnittelujohtajaksi YIT Lentekin asuntotuotantoyksikköön Pietariin, jossa hän toimi runsaat kaksi vuotta. Syksystä 2009 lähtien Rautiola on työskennellyt ARRAK Arkkitehdit Oy:ssä. Hän on toiminut aiemmin SAFAn hallituksen varapuheenjohtajana ja muun muassa Senaatti-kiinteistöjen, Asuntomessujen sekä Rakennustietosäätiön asiantuntijaelimissä ja useiden arkkitehtuurikilpailujen tuomaristossa. Arkkitehdiksi Rautiola on valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1985.

4 8 1 7 9 4

(C) Arto Inkala

3 6

www.aisudoku.com

K U

AI13839

S U D O 7 4 2 4 3 9 6 3 5 4 8 5 8 3 6 7 2

Tuotantotalouden teekkari Jarno Lappalainen, 25, Otaniemestä johtaa Suomen ylioppilaskuntien liittoa vuonna 2012. Pitkäksi venyneiden tasavallan hallitusneuvotteluiden aikaan Lappalainen käytti lukemattomia tunteja Säätytalon edessä lobbaamiseen. Opiskelijaaktiivien päätavoite oli saada opintotuki sidottua indeksiin. Asia kirjattiin hallitusohjelmaan ja toteutunee vuonna 2014. – Kokemus oli huikean innostava. Sain valtavasti kokemusta keskusteluista median, poliitikkojen ja ohikulkijoiden kanssa, Lappalainen kertoo. Lobbauskokemusta tarvitaan, kun SYL aikoo vaikuttaa tulevissa kuntavaaleissa. Tavoitteena on tehdä yliopistokaupungeista nuorisoystävällisiä. Puoluepoliittisesti sitoutumatonta Lappalaista on luonnehdittu suvaitsevaiseksi liberaaliksi ja maksuttoman koulutuksen vankaksi kannattajaksi. – Tasa-arvoiset mahdollisuudet kuuluvat kaikille taustasta riippumatta. Olen asunut vaihto-opiskelijana KaakkoisAasiassa. Siellä viimeistään havahduin siihen, minkälaisia mahdollisuuksia ja vapautta Suomessa on. Sitä pitää arvostaa. Lappalainen ei ole akateemisesta perheestä. Häntä kiinnostivat tekniikka ja tuotantotalouden laaja-alaisuus. – Teekkarius näkyy minussa tapana jäsentää ja analysoida asioita. SYLissä on todella innostavaa se, miten eri vahvuuksia eritaustaisilla ihmisillä on. TEK haluaa, että korkeakoulut voisivat tarjota maksullista tutkintotavoitteista koulutusta laajemmin kuin tilauskoulutuksena ja EU/ETAalueen ulkopuolisille opiskelijoille. Lappalainen on korkeakoulutuksen maksuttomuudesta eri linjoilla. – Suomen kannalta on järkevintä houkutella ulkomaalaisia osaajia, jotka kansainvälistävät korkeakoulujärjestelmää. Moni heistä haluaa myös jäädä Suomeen töihin rakentamaan yhteiskuntaa suomalaisten kanssa. Sitä ei pidä vaikeuttaa maksuilla. (JN)

Vaikeusaste: Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

3 7 6 4 2 5 9 8 1

lehti.tek.fi

TEK 15

Sakari Röyskö

Jarno Lappalainen SYL:n puheenjohtajaksi


AJASSA

Helena Hagberg

Teuvo Muhosen siirryttyä tammikuun puolivälissä ensin käyttämään kertynyttä lomaansa ja sitten eläkkeelle vetovastuun otti uusi tutkimusasiamies, DI Henna Laasonen.

Tilastonikkari vaihtui TEKin työmarkkinatutkimuksen ja palkkatilastojen tekeminen on ollut 1990luvun lopulta alkaen asiamies, DI Teuvo Muhosen tehtävä. Nyt Muhonen on päässyt lakisääteiseen eläkeikään ja vetäytyy omien harrastustensa pariin. – Kun tulin taloon, työmarkkinatutkimus tehtiin puhtaasti paperilomakekyselynä. Avuksi tarvittiin joukko tarkkoja ja nopeita tallentajia. Myös tilastoajoja ostettiin ulkoa, Muhonen muistelee. Vuosituhannen vaihteessa siirryttiin analysoimaan datat SPSS-ohjelmalla. Lokakuun tilanteesta tehdyn kyselyn sijaan siirryttiin palkkojen kalenterivuositarkasteluun. Paperikyselyn rinnalle otettiin sähköinen lomake. Vuodesta 2006 alka-

16 TEK

en kyselyt on tehty pelkästään sähköisesti. – Sittemmin palkkadatan analysointiin alettiin käyttää myös tilastollisia monimuuttujamenetelmiä kuten regressioanalyysia. Sen avulla tehdään vuosittain TEKin palkkamalli, jolla selvitetään jäsenryhmien välisiä palkkasuhteita ja niitä selittäviä tekijöitä. Palkkamallia käytetään nykyisin myös Palkkanosturin pohjana. Palkkanosturi on jäsenten käytettävissä TEKin verkkopalvelussa. Sen avulla jäsen voi esimerkiksi haarukoida itselleen sopivan palkkapyynnön työhakemukseen, koska nosturi ottaa huomioon monia palkkatasoon vaikuttavia tekijöitä, kuten työnantajasektorin, toimialan ja -aseman, yrityksen koon ja sijainnin sekä oman koulutusalan. – Palkkatutkimusta ja -neuvontaa on alettu viime vuosina koordinoida entistä tiiviimmin muiden YTN-järjestöjen kanssa,

Muhonen kertoo. – Jokaiselle YTN:n neuvottelualalle on myös nimetty suurimmista liitoista oma o.t.o.-tutkija , joka tuottaa neuvottelijoiden työn tueksi tietoa alan palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Muhosen aikana työmarkkinatutkimusdatasta alettiin tuottaa myös vuosittainen tilasto suurimpien tekniikan alan työnantajien palkkatasosta. – Tilasto kuvaa yritysten palkanmaksukykyä tai -halua diplomi-insinöörien työnantajana, miten päin asiaa kukin tahtoo tarkastella. Tilaston julkaiseminen saattaa joka tapauksessa olla myötävaikuttanut siihen, että muutaman suuren yrityksen sijoitus tällä listalla on kohentunut merkittävästi kuluneiden vuosien aikana. Työmarkkinatutkimuksen tuloksena vuosittain tuotetut palkkatilastot ovat jäsenkyselyjen perusteella yksi TEKin jäsenten eniten arvostamista palveluista. (HA)

1/2012


AJASSA

Neljä vuosikymmentä TEKin töissä Yo-merkonomi Eija-Liisa Järvinen – nykyisin Poutanen – palkattiin vuonna 1971 Suomen Teknillisen Seuran apulaistoiminnanjohtaja Alari Kujalan sihteeriksi. Kujala johti tuolloin Yrjönkadulla Tekniskan talossa toimineiden STS:n ja ruotsinkielisen TFiFin yhteistä työmarkkinatoimistoa. Kun johdon assistentti Eija-Liisa Poutanen sulki tammikuun lopussa työhuoneensa oven TEKin toimistossa Itä-Pasilassa, työvuosia diplomi-insinöörijärjestön palveluksessa oli kertynyt liki 40. Olisi kertynyt vähän ylikin, ellei välissä olisi ollut paria perhevapaata ja yhtä vuorotteluvapaata. Ihan aluksi Poutasen työnantaja oli Suomen Teknillinen Seura STS, vuodesta 1972 STS:n rinnalle työmarkkinatoimintaa hoitamaan perustettu Korkeakoulu-

insinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto KAL ja vuodesta 1993 Tekniikan Akateemisten Liito TEK, joka kokosi STS:n ja KALin toiminnot uudelleen yhteisen nimen alle. Poutanen näki työuransa aikana työnantajansa kasvamisen työmarkkinatoiminnan keltanokasta Akavan toiseksi suurimmaksi jäsenjärjestöksi. 40 vuodessa liiton jäsenmäärä on kasvanut alle 10 000:sta yli 70 000:een. Poutasen iloinen ja ripeä tapa hoitaa asioita on tullut tutuksi suurelle joukolle järjestöväkeä. Poutasen näkökulmasta itse järjestötyö ei ole muuttunut merkittävästi, mutta toimiston tekniikka sitäkin enemmän: 40 vuotta sitten kalkkeeripaperit ja vahasmonistus olivat vielä käytössä, valokopiot uusinta uutta. Perinteinen kirjoituskone on vaihtunut korjausnäppäimellisen pallokoneen ja lerpulle tallentaneen sanojenkäsittelylaitteen kautta henkilökohtaiseen tietokoneeseen. Puhtaaksikirjoitustyöt ovat lähes kadonneet, kun esimiehet kirjottavat dokumenttinsa itse. (HA)

Kiinnostaako lähihistoria?

Helena Hagberg

Historioitsijana ja myös Eurooppatutkijana ansioituneen filosofian tohtori Juhana Aunesluoman kirjoittama TEKin satavuotishistoria Nykyaikaa rakentamassa (1896–1996) kertoo diplomi-insinöörien intresseistä ja järjestäytymisestä lähihistorian kehyksessä. Kirja on saatavissa TEKistä jäsenhintaan 18 euroa (muille 40 euroa). Tilaukset www.tek.fi/julkaisut Heidi Helin puh. (09) 2291 2261, heidi.helin@tek.fi

Kun johdon assistentti Eija-Liista Poutanen (vasemmalla) jäi eläkkeelle, hänen tehtäväänsä hoitamaan siirtyi TEKin pitkäaikainen hallintosihteeri Pirkko Karlsson. Uutena hallintosihteerinä aloitti Tuula Ruotsalainen (oikealla).

lehti.tek.fi

TEK 17


AJASSA

TEKNIIKAN MUSEOSSA vietetään Designpääkaupunkiviikonloppua 4.–5. helmikuuta. Yleisö pääsee silloin tutustumaan designvuoden kunniaksi 1.2. avattuun Muotoiltua teknologiaa -näyttelykokonaisuuteen. Se koostuu kolmesta erillisnäyttelystä: Kurkistuksia designiin, Muotoilijan polku ja Kättä pitempää - työkalujen tekniikkaa. Työkalunäyttelyyn liittyvät viikonlopun työnäytökset vetää Pertti Nurmela. Sunnuntaina näyttelystä kertoo teollinen muotoilija Olavi Lindén, ja taiteilijaprofessori, arkkitehti Pekka Harni luennoi esineiden kategorioista. Ohjelmassa on myös Muotoiltua teknologiaa -kierroksia, joilla museon perusnäyttelyihin tutustutaan muotoilun näkökulmasta. Lisäksi lapset ja lapsenmieliset voivat osallistua designrintanappityöpajaan. Viikonlopun aikana museossa palvelee pop up -kahvila. Museo on auki klo 11–17 ja designviikonloppuna museoon on vapaa pääsy. Tekniikan museon ohjelma on osa ”Kohtaamisia Arabiassa” -viikonlopputapahtumaa.

18 TEK

Hannu Hjerppe

Tekniikan museossa designviikonloppu 4.–5. helmikuuta

Tekniikan museossa designvuotta 2012 vietetään teemalla Muotoiltua teknologiaa. Museossa tämä näkyy näyttelyissä, palveluissa ja tapahtumissa 1.2. alkaen. Lisätietoja www.tekniikanmuseo.fi

1/2012


TEK-VAIKUTTAJA

2004

2006

2008–2011

2012

sähköteekkareiden yhdistys Sätkyn hallituksessa

LTKY hallituksessa

LTKY:n pääsihteerinä

TEKin hallituksessa, jäsenpalveluvaliokunnan jäsenenä kolme vuotta

Hyvä strategia ei ole mukava Teksti: Jussi Nousiainen Kuva: Tuomas Korppi

P

aavo Leinonen, 28, on innoissaan uudesta pestistään TEKin hallituksessa. Syynä ovat hallituksen hyvä meininki ja TEKin strategiaprojekti. – Jotta voidaan mennä kunnolla eteenpäin, pitää myös voida kyseenalaistaa asioita. Strategiasta ei pidä tehdä ympäripyöreää ja todeta, että ennenkin on tehty näin. Olen oppinut, että hyvässä strategiassa pitäisi olla jotain epämukavuutta aiheuttavaa, Leinonen sanoo. Leinosen mukaan epämukavuutta voi aiheuttaa keskustelu TEKin edustavuudesta ja jäsenkunnan koostumuksesta. – Jotain on tehtävä, muuten TEKin jäsenistä on pian puolet eläkkeellä. Kehitys on siihen suuntaan, työelämään tulee yhä vähemmän ihmisiä. Sähköteekkari Leinonen ei ollut nuoresta pitäen tavoitteellinen järjestöjyrä, vaan ajautui vaikuttajaksi samanhenkisen teekkariporukan houkuttelemana.

lehti.tek.fi

– Ammattiliitto tuntuu yo-kunnan jälkeen luontevalta vaikutuspaikalta. Kokeneempana opiskelijana työmarkkinapuoli alkaa kiinnostaa. Opiskelijat tuovat hallitukseen viimeisimmän näkemyksen opiskelumaailmasta ja työelämään siirtymisen ongelmista. Opittavaakin on, varsinkin työmarkkinakentän hahmottamisessa. Leinosta huolestuttaa teekkareiden ay-kiinnostuksen laskusuhdanne. – Työmarkkinatoiminnan epämuodikkuus näkyy. TEKin toimintaan on ollut vaikeaa saada hakijoita, varsinkin Otaniemestä. Aktiivisuus on passivoitunut täysin viime vuosina. Tämä voi olla kausiluontoistakin, Leinonen pohtii. Leinosen mukaan ylempien toimihenkilöiden syksyn työtaistelut kiinnostivat silti teekkareita. – Reaktiot olivat kaksijakoisia. Muutaman prosentin palkankorotus otettiin ilomielin vastaan, mutta samalla oltiin pettyneitä matka-ajan korvauksen puuttumisesta sopimuksessa. Leinonen näkee ammattijärjestön ja ylioppilaskunnan suurimpana erona vaihtuvuuden. – Ylioppilaskunnissa uusia ihmisiä ja näkökulmia tulee jatkuvasti. Varjopuolena on lyhyt organisaatiomuisti ja jatkuvuuden puute. TEK edustaa siihen verrattuna toista äärilaitaa. Into lopahtaa nopeasti, jos ideat ammutaan alas ja todetaan, että vanha tapa on parempi. Toivon, että uudet luottamushenkilöt ja ajatukset otetaan valiokunnissa avoimesti vastaan. – Minut ja toinen opiskelijajäsen Elina Honkala on otettu tosi hyvin mukaan hallituksen toimintaan. Töitä tehdään paljon varsinaisten kokousten ulkopuolellakin. Myös puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmillä on riittänyt runsaasti aikaa TEKille, Leinonen kehuu. n

TEK 19


LAKITIETO

Laki kieltää syrjinnän Artikkelin kirjoittaja Riikka Tella työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Työnantaja ei saa perusteetta asettaa työntekijöitä eri asemaan. Laitonta on syrjiä muun muassa sukupuolen, iän, terveydentilan, uskonnon tai poliittisen toiminnan vuoksi.

M

ieskollegan parempi palkkapussi ottaa päähän! – Vaikuttikohan ulkomaalainen nimeni ja valtaväestöstä poikkeava ihonvärini asiaan, kun työpaikka jäi saamatta? – Nuorempi työkaveri nimitettiin osastopäälliköksi, vaikka olen tehnyt hyvää tulosta. Jos nämä ovat kaikuja omalta työpaikalta, voi pysähtyä miettimään, onko kohtelulle perusteita vai onko kyseessä lainvastainen syrjintätilanne. Syrjintä kielletään useissa eri laeissa. Suomen perustuslaki turvaa yhdenvertaisen kohtelun myös työelämässä. Perustuslaki ei kuitenkaan ’lakien lakina’ anna käytännöllisiä juridisia keinoja kanteen

20 TEK

nostamiselle silloin, kun on epäilyjä lainvastaisesta syrjinnästä jollain henkilökohtaisella perusteella. Näitä henkilökohtaisia syitä voivat olla ikä, terveydentila, uskonto, sukupuoli tai etninen tausta. Työsopimuslaissa on yleinen syrjinnänkielto: työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Laki kieltää myös epäedullisempien työehtojen sovelta-

misen määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän lukuisilla eri perusteilla, kun kyse on työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä. Tasa-arvolaki taas antaa oikeudellisia keinoja tilanteissa, jolloin epäedulliseen asemaan asettaminen johtuu sukupuolesta eikä kohtelulle ole hyväksyttävää muuta perustetta. Syrjintä voi karuimmillaan täyttää myös syrjintärikoksen tunnusmerkistön.

Työnantajalla näyttötaakka Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden perusteella voi joutua työssään epäedulliseen asemaan. Työnhaussa esimerkiksi poliittinen puoluetausta voi ratkaista valinnan tai joku voi tulla irtisanotuksi ikänsä tai terveydentilansa takia. Aina ei kuitenkaan ole kyse syrjinnästä, vaikka oma kokemus kertoisikin, että oikeuksia on poljettu. Selvitys syrjintäväitteen tueksi voi ensiksi synnyttää niin sanotun syrjintäolettaman. Sen jälkeen on selvitettävä, onko työnantajalla näyttöä sii-

tä, että menettelylle on hyväksyttäviä perusteita. Hyväksyttävä peruste voi olla esimerkiksi työpaikan suunnitelmaan perustuva tavoite lisätä toisen sukupuolen edustajia tietyissä tehtävissä. Näyttötaakka on käännetty: työnantajan pitää pystyä osoittamaan, että hyväksyttäviä syitä menettelylle on ollut. Ellei niitä pystytä näyttämään, syrjinnän kohteella voi olla oikeus tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Hyvityksen lisäksi voi olla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta.

Syrjintätapaus Joutsenosta Oikeuskäytännössä on tehty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevia päätöksiä, joista tyypillisen luonteensa vuoksi otan esimerkiksi Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO:2002:42), joka koski virantäyttöä. Henkilö katsoi kanteessaan, että täytettäessä Joutsenon kunnan (nykyinen Lappeenranta) hammaslääkärin virkaa, häntä ei ollut kutsuttu edes haastatteluun, vaikka hänen työkokemuksensa oli paljon pitempi kuin virkaan valitulla. Kunta ei voinut osoittaa, että menettely olisi johtunut muusta syystä kuin sukupuolesta.

1/2012


LAKITIETO

Käräjäoikeus velvoitti kunnan maksamaan tasa-arvolain mukaisena hyvityksenä 20 000 markkaa korkoineen. Kouvolan hovioikeus muutoksenhakutuomioistuimena puolestaan hylkäsi kanteen katsoen, että kunta oli virantäytössä hyväksyttävin, viranhoitoa parhaiten edistävin perustein painottanut virkaan nimetyn hakijan ansioita. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja päätyi tuomiossaan siihen, että kunnan virkavalinnassa esittämät perusteet (kantaja ei ollut tosissaan viranhaussa, hänen hakemuksensa oli niukkasanainen jne.) eivät olleet asiallisia eivätkä riittäviä ansioituneemman kantajan syrjäyttämiseksi virantäytössä. Korkein oikeus piti käräjäoikeuden tuomiossa mainittua 20 000 markkaa riittävänä hyvityksenä (nykyinen arvo noin 4 000 euroa). Syrjintäolettama syntyi siitä, että kantaja oli tehtävään valittua selvästi ansioituneempi. Kun työnantaja ei pystynyt osoittamaan muita hyväksyt-

täviä syitä kantajan syrjäyttämiselle, kyseessä oli tasa-arvolain rikkomus. Lisättäköön vielä, että kantaja oli mies.

Kun epäreilu kohtelu harmittaa Syrjintäepäilystä kannattaa ensin puhua luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa ja pohtia yhdessä, miten asiassa edetään. Tilanteen taustoja voi kysyä ja miettiä, onko syrjintäolettama syntynyt eli mitkä seikat puhuvat syrjivän kohtelun puolesta. Luottamusmiehen avustuksella työnantajan kanssa neuvoteltaessa ratkaisu tilanteen korjaamiseksi voi löytyä jo työpaikalla ilman ulkopuolista apua. Työsuojeluviranomaiset valvovat työpaikkojen yhdenvertaisuutta. Heihin voi ottaa yhteyttä, jos asiaan ei saada tolkkua työpaikan omin voimin. Oma ammattiliitto taas auttaa, kun epäillään työehtoihin liittyvää syrjintää. Oikeuden

Oma ammattiliitto auttaa, kun epäillään työehtoihin liittyvää syrjintää. käsiteltäväksi syrjintätapauksen saa nostamalla hyvityskanteen käräjäoikeudessa. Yhdenvertaisuuslain rikkomisesta tuomittava hyvitys voi enimmillään olla 15 000 euroa, mutta oikeuskäytännössä hyvitysten taso on yleensä ollut 5 000–9 000 euroa. Tasa-

arvovaltuutettu ja vähemistövaltuutettu voivat antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja. Vakavimmillaan syrjintä on rikos, jonka selvittäminen edellyttää poliisitutkintaa. Työsuojelupiirit tekevät niille tulleissa rikosepäilyissä tutkintapyynnön poliisille. n

Vuokratyöntekijän asemaan parannuksia Vuokratyöntekijällä on työsuhde vuokratyönantajaan, mutta työ tehdään käyttäjäyrityksessä. Myös TEKin jäsenet työskentelevät toisinaan vuokratyöntekijöinä. Vuokratyöntekijän asema poikkeaa usein yrityksen muista työntekijöistä, valitettavasti heikompaan suuntaan. Joulukuussa tähän epäkohtaan saatiin tervetullut muutos, kun vuokratyöntekijöiden yhdenvertaisuutta koskeva lakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa.

lehti.tek.fi

Työsopimuslain muutoksen mukaan vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten ja käytäntöjen mukaiset. Muutos koskisi tilanteita, joissa sovellettavaa työehtosopimusta ei ole. Lisäksi käyttäjäyritys on velvollinen tarjoamaan vuokratuille työntekijöille mahdollisuuden käyttää sen tar-

joamia muita kuin työsuhde-eduiksi katsottavia palveluja ja järjestelyjä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen, jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä. Näissä palveluissa voi olla kyse mahdollisuuksista työnantajan tarjoamaan harrastustoimintaan tai ruokailupaikan käyttöön. Lisäksi vapautuvista työpaikoista on jatkossa ilmoitettava myös vuokratyöntekijöille.

TEK 21


Opettaja luonnoltaan Teksti Kirsti Levander Kuva Helena Hagberg

– Opiskelijoiden innostus valaa uskoa työhöni, Metropoliassa sähköinsinöörejä 18 vuotta kouluttanut tekniikan lisensiaatti Jarno Varteva sanoo. arno Vartevan työpöytä pursuaa kaltevista paperipinoista, mutta kirjoiksi sidotut insinööriopiskelijoiden opinnäytetyöt ovat hyllyssä siistissä rivissä. Metropoliassa sähkövoimatekniikan linjalla ammattiaineita opettava tekniikan lisensiaatti Varteva ohjaa päättötöitä mielellään. – Ajattelin, että kun tuossa rivissä on sata opinnäytettä, juhlin asiaa. Mutta kun laskin työt, huomasin, että niitähän on jo yli sata, mies hymyilee. Varteva onkin saanut kiitosta opiskelijoiltaan insinööritöiden tiukasta ohjauksesta. – Pidän huolta siitä, että työ tulee valmiiksi. Niinpä hän myös vastaa ohjattavansa sähköposteihin viipymättä, kesälläkin. Vuodesta 1994 insinöörien ammattiaineopettajana toiminut Varteva ei ole hiukkaakaan leipääntynyt. Mies myöntää hommansa melkein kutsumustyöksi.

Perhe väitöskirjan edelle Otaniemestä vuonna 1990 valmistunut Varteva aloitteli opetustehtävissä heti tuoreena DI:nä. – Jäin teknilliseen korkeakouluun assistentiksi. Sain hoitaa itsenäisesti muun muassa opiskelijoiden laskuharjoitukset. Samalla Varteva teki lisensiaattityötään. Syksyllä 1994 Helsingin teknilliseen oppilaitokseen haettiin sähkövoimatekniikan tuntiopettajaa. Varteva otti pestin vastaan. – Vähän kokeilumielellä tulin. Lisensiaatiksi Varteva valmistui reilun vuoden kuluttua. Väitöskirjan tekeminen on joskus juolahtanut mieleen, mutta se merkitsisi parin vuoden virkavapautta.

22 TEK

Ajatus ei houkuttele suurperheen isää. Ja työ sujuu mainiosti ilman tohtorinhattua. – Kun tuntee asiansa läpikotaisin, luokan edessä on helppo olla. Opiskelijoiden innostus ja halu oppia valavat uskoa työhöni päivästä toiseen. Varteva ei työstä huonoja puolia juuri keksi. – Opettajan työ on itsenäistä, mutta myös yksinäistä. Toivoisin, että mahdollisuuksia kollegojen kanssa kanssakäymiseen olisi enemmän. Aikaan ja paikkaan sidottu tehtävä aiheuttaa joskus stressiä. Oli mikä oli, tunnit on pidettävä lukujärjestyksen mukaisesti. Opettajan ammatti on Vartevalle myös verenperintöä. Isä toimi Vaasan teknillisessä oppilaitoksessa sähköinsinöörien fysiikan opettajana 35 vuotta. Kotona näki, mitä on opettajan työ, kun isä valmisteli tunteja ja korjasi kokeita. Kasvaako Vartevan perheessä opettajanalkuja? – Ei ainakaan nyt näytä siltä. Sen sijaan esikoisen kummisedän menestys painikilpailuissa on innostanut kaikki neljä poikaa ja tyttären painimatolle, isä kertoo ylpeänä.

Leikkauksiin ei ole varaa Metropolia on Suomen suurin insinöörikouluttaja. Opinahjosta valmistuu reilu viidennes maamme insinööreistä. Sähkövoimatekniikkaa opetetaan Albertinkadun komeassa 1920-luvulla valmistuneessa punatiilirakennuksessa. Se tarjoaa hyvät puitteet opetukselle. – Myös sijainti on loistava, oppilaat pääsevät tänne hyvin mistä päin tahansa. Varteva on työpaikkaansa tyytyväinen. Isossa yksikössä laiteresurssit ovat kutakuinkin

1/2012


Metropoliassa sähkÜvoimatekniikan ammattiaineita opettava Jarno Varteva Albertinkadun suurjännitelaboratoriossa.

lehti.tek.fi

TEK 23


kohdallaan ja opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään siedettävä. – Omien opetusryhmieni koko vaihtelee tilanteen mukaan. Oppitunneilla voi olla 90 opiskelijaa, mutta laboratorioluokassa maksimi on yleensä 20 opiskelijaa. Puheet ammattikorkeakoulujen resurssileikkauksista silti huolettavat. – Yhtään huonompaan suuntaan ei ole varaa mennä. Opetus kärsii heti, jos resursseista nipistetään. Vaikka Metropoliassa tekniikkaa opiskelevista noin 40 prosenttia keskeyttää opintonsa, Varteva ei pidä sitä katastrofina. – Voiko sitä edes sanoa keskeyttämiseksi, jos jättää opinahjon jo kahden ensimmäisen viikon aikana. Opettaja ei ehdi pudokkaita tukemaan, sillä näitä oppilaita tuskin edes tapaa. Ne, jotka oikeasti aloittavat, jatkavat loppuun saakka. – On ilo katsoa, kuinka nuorista kasvaa täällä asiantuntevia insinöörejä. Sähkövoimatekniikan insinööreillä on myös kysyntää: koulutusta vastaavia työpaikkoja on toistaiseksi löytynyt hyvin, Varteva kertoo tyytyväisenä.

Palkoissa jälkeenjääneisyyttä Metropoliassa opettajien edunvalvojana toimii oma yhdistys, Opetusalan Ammattijärjestöön (OAJ) kuuluva TOOL Metropolia. Varteva aloitti yhdistyksen puheenjohtajana nyt kolmannen vuotensa. – Muuten asiat ovat kohtalaisen hyvin, mutta palkkauksessa olemme jääneet jonkin verran jälkeen teollisuudessa työskentelevistä. Kun TEK viime syksynä tarjosi mahdollisuutta OAJ-TEKrinnakkaisjäsenyyteen, Varteva otti heti tilaisuudesta vaarin. – Rinnakkaisjäsenyyden tarjoama TEKin ammatillisaatteellinen edunvalvonta on meille tärkeää, vaikka se jää usein työmarkkina-asioiden varjoon. Otsikoihin päätyvät palkankorotusneuvottelut ja lakot. Koulutuksen resurssikysymykset ja ammattikunnan arvostus ovat kuitenkin kaiken taustalla. Niistä on pidettävä huolta. Vartevan mielestä tekniikan ammattilaisten työn merkitys jää yhteiskunnassa harmillisen näkymättömäksi. – Roolimme nyky-yhteiskunnan pyörityksessä on todella suuri. Kun sähköt menevät, elämä on sekaisin. n

24 TEK

”Ajattelin, että kun tuossa rivissä on sata opinnäytettä, juhlin asiaa. Mutta kun laskin työt, huomasin, että niitähän on jo yli sata”

OAJ-TEKrinnakkaisjäsenyys kattaa kaiken Opetusalalla työskenteleville tekniikan akateemisille on nyt tarjolla edullinen rinnakkaisjäsenyys, joka tarjoaa parhaan mahdollisen edunvalvontakokonaisuuden: OAJ vastaa työmarkkinallisesta edunvalvonnasta neuvottelemalla opettajien palvelussuhteen ehdoista ja TEK tarjoaa ammattillisaatteellisen edunvalvonnan vaikuttamalla alan koulutukseen ja teknologiapolitiikkaan. Tekkiläinen voi liittyä OAJ:n jäseneksi osoitteessa www.oaj.fi tai www.tool.fi. Ilmoita rinnakkaisjäsenyydestäsi TEKille täyttämällä verkkolomake sivulla www.tek.ti/jasenyys/. OAJ-TEK-rinnakkaisjäsen maksaa OAJ:lle normaalin prosentuaalisen jäsenmaksun, jolla hän saa myös kaikki OAJ:n jäsenpalvelut ja edut. TEKin alennetulla 102 euron jäsenmaksulla rinnakkaisjäsen saa palkkaneuvontaa, TEK-lehden, kalenterin ja oman valintansa mukaan yhden Talentumin julkaisemista lehdistä. Rinnakkaisjäsenellä on TEKissä äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen TEKin vaaleissa. n

1/2012


ILMOITUS


Satu Huuhka

JÄLKEEN

Saksa, Leinefelde 2007

Teksti Kirsti Levander

Kierrätetyistä betonielementeistä voisi rakentaa halvalla ja ympäristöä säästäen.

Betoniseinää kahdellakympillä

E

nnen-kuvassa on ankeanharmaa betonitalo jossain Saksanmaalla. Jälkeen-kuvassa paikalla paistattelee päivää sama rakennus tyylikkäänä terassitalona. Arkkitehti Satu Huuhkan diplomityö todistaa, että karusta betonilähiöstä voi sukeutua viihtyisä asuinalue taloja osittain purkamalla ja betonielementtejä kierrättämällä. Huuhkan betonielementtien uudelleenkäyttöön ja lähiöiden korjaukseen pureutuva Kierrätys arkkitehtuurissa -opinnäyte on Suomessa alansa pioneerityö. – Rakennusten energiatehokkuutta on tutkittu meillä paljon, mutta rakennusmateriaaleja ei ole kierrätyksen ja jätteen näkökulmista aiemmin juuri tutkittu, tekijä kertoo.

DDR:n tyhjät betonikodit Huuhka referoi diplomityössään erityisesti saksalaisten tutkimusten ja koerakentamisen tuloksia. Saksassa betonielementtien uudelleenkäytön ja kierrätyksen selvitykset alkoivat jo 1990-luvulla. Asialla olivat ensin Berliinin ja Cottbusin teknilliset yliopistot. Sen jälkeen elementtitalojen hallittua purkua ja elementtien uudelleenkäyttöä kehiteltiin myös Wei-

26 TEK

Kirsti Levander

Satu Huuhka

Kuva:Satu Huuhka

ENNEN

Satu Huuhka

marin esivalmistus- ja elementtirakentamisen instituutissa. Vuonna 2001 testien tuloksia päästiin kokeilemaan käytännössä, kun Stadtumbau Ost -kaupunkireformiohjelmalla piti ratkaista, mitä tehdään 1,3 miljoonalle tyhjälle asunnolle DDR:n aikaisissa elementtitaloissa. Kierrätystä puski eteenpäin rapistuvien lähiöiden lisäksi vahva ympäristöliike ja raaka-aineiden pitkät kuljetusmatkat.

Käyttökelpoista tavaraa – Tutkimukset osoittavat, että puretut betonielementit ovat pääasiassa täysin käyttökelpoista, uudelleenkäyttöön sopivaa rakennusmateriaalia, Huuhka kertoo. Eikä elementtitalon purkaminen ehjinä palasina näytä saksalaisten esimerkkien valossa mitenkään mahdottomalta tehtävältä. Rakennus riisutaan ensin kaikista täydentävistä materiaaleista ulkoa ja sisältä. Sen jälkeen elementtien nostolenkit kaivetaan esiin, liitokset avataan ja palat nostetaan kokonaisina alas kerros kerrokselta. Lähes kaikki kelpaa kierrätykseen. Kunnossa olevat kantavat sisäseinä- ja ulko-seinäelementit, kevyet ulkoseinäelementit ja ontelolaatat voidaan käyttää uudelleen. Myös

1/2012


Claus Asam

telmä lyhytaikaisia rakennustarpeita varten, Huuhka kertoo.

Kierrätyselementti 20 eurolla

Elementtitalosta 2 500 tonnia jätettä Huuhkan selvityksen mukaan uudelleenkäytön ympäristösäästöt ovat kiistattomat mitattiinpa ne primäärienergiasisältönä, hiilidioksidipäästöinä tai happamoitumista aiheuttavina rikkioksideina. Kierrätyksen ympäristöystävällisyys valkenee, kun laskee, miten paljon uudisrakentaminen kuluttaa raaka-aineita ja energiaa. Kolmikerroksiseen normielementtitaloon uppoaa uusiutumattomia luonnonvaroja 1 756 tonnia. Sen rakentaminen vie energiaa 2 485 830 megajoulea, eli yhtä paljon kuin 72 sähkölämmitteisen omakotitalon lämmittäminen vuoden

Betoni on maailman käytetyin rakennusaine, joka tunnettiin varhaisessa muodossaan jo antiikin Roomassa.

Claus Asam

Kuva: Claus Asam

Claus Asam

elementtipilarit ja -palkit voidaan irrottaa ja siirtää uuteen kohteeseen. Jopa paikalla valetusta betonista voidaan teoriassa leikata timanttisahalla paloja, jotka voidaan käyttää uudelleen. – Tosin timanttisahauksen kauneusvirhe on se, että sahauksen ekologista jalanjälkeä on vaikea arvioida. Sahanterien timantti on harvinainen ja uusiutumaton luonnonvara, ja sen käytön merkitystä uudelleenkäytön ympäristövaikutusten kokonaisuudessa ei ole pystytty arvioimaan, Huuhka toteaa. Saksan kokemukset osoittavat myös sen, että betonielementtirakenteita voidaan kierrättää, vaikka niitä ei alun perin olisikaan suunniteltu purettaviksi. – Toki parhaaseen lopputulokseen päästään, jos mahdollista purkamista ajatellaan jo betonielementtirakenteita suunniteltaessa. Esimerkiksi Alankomaissa on olemassa purettava betonielementtijärjes-

Kierrätyselementtien käyttö näyttää myös taloudellisesti kannattavalta: säästöt rungon ja vaipan kustannuksista ovat vähintään 26 prosenttia uudisrakentamiseen verrattaessa. Jos elementit saadaan ilmaiseksi, säästö nousee jopa 40 prosenttiin. – Berliinin teknillisen yliopiston koerakennuskohteisiin välipohjaelementtejä ostettiin purkajilta 20–30 euron kappalehinnalla, kun uuden vastaavan elementin hinta Saksassa on 1 200–1 400 euroa. Kalleinta uudelleenkäytössä elementtien leikkaus, kuljetus ja varastointi.

ajan. Elementtien valmistus aiheuttaa puolestaan 246 075 kilon hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa 1 400 000 kilometrin ajamista henkilöautolla. Purettuna rakennus on noin 2 500 tonnin jätevuori, josta lähes 95 prosenttia on betonia. Diplomityö kasvattikin Huuhkasta ekologisesti ajattelevan arkkitehdin. – Kierrättämisen merkittävä ekologinen vaikutus valkeni minulle vasta työtä tehdessäni, hän myöntää. Huuhka sai idean työhönsä enon vaimolta, joka lähetti saksalaisesta kierrätystalosta kertovan lehtiartikkelin diplomityönsä aihetta miettineelle Huuhkalle. – Ajattelin, että onpa kiva idea laittaa betonilegot uuteen järjestykseen, – ja panin lehtileikkeen yöpöytäni laatikkoon. Noin vuoden kuluttua se kiinnitti Huuhkan huomion uudelleen. – Olin juuri lukenut myös Cradle to cradle – remaking the way we make things -kirjan. Arkkitehti William McDonoughin ja kemisti Michael Braungartin biomimetiikkaa eli luonnon logiikan sovelta-

ENNEN

Saksa, Berliini 2005

JÄLKEEN

lehti.tek.fi

TEK 27


mista ihmisen toimintaan käsittelevä teos muutti ajatteluni perusteellisesti. – Oivalsin, että luonnossa ei ole jätteen käsitettä. Luonto ei ole suuri tavaratalo ihmisen huvituksiin ja että kerran käyttöön otettuja resursseja tulisi hyödyntää mahdollisimman pitkään. Kysymys ei siis kuulu, miksi käyttämisemme jotain uudelleen, vaan miksi emme käytä.

Yhdestoista hetki Huuhkan diplomityö kasvoi kahden vuoden projektiksi, sillä siitä tuli osa Tampereen teknillisen yliopiston Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKOR)-tutkimushanketta. – Autioituvien betonilähiötalojen korjaaminen on edessämme siintävä mittava hanke. Lähitulevaisuudessa meidän on pu-

rettava tai korjattava 40 000 aravavuokra-asuntoa, sillä sellaisenaan ne eivät enää kelpaa. Ratkaisujen tarvetta lisäävät uudet energiavaatimukset ja EU:n uusi jätedirektiivi, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä rakennusjätteestä 70 prosenttia on pantava kierrätykseen tai uusiokäyttöön. Huuhka ihmettelee, Saksa, Cottbus, 2002 ettei asiaan ole jo tartuttu. – Lähiökysymystähän on pyöritelty jo kymmenisen vuotta, mutta mi- elementtien ja elementtitään ei ole tehty. Nyt olisi korkea aika kiin- rakennusten suunnittelussa pikimmiten. nostua lähiöiden radikaalista kehittämisesHuuhka uskoo, että kierrätysmateriaalien tä ja betonielementtien uudelleenkäytöstä. käyttö rakentamisessa kiinnostaisi myös yhä Tekniset ja taloudelliset lähtökohdat pitäisi vihreämmin ajattelevia kuluttajia. tutkia ja aloittaa koerakentaminen käytetyilMuuttaisiko arkkitehti itse kierrätyslä elementeillä. kotiin? Huuhka myös muistuttaa, että Suomes– Lähiössä olen jo asunut, joten ilman sa rakennettavien asuinkerrostalojen rungot muuta. Mutta koska asunnonvaihto ei ole ovat edelleen 98-prosenttisesti betonista. juuri nyt ajankohtainen, mieluiten suunnit– Elementtien uudelleenkäytön mah- telisin kierrätystalon jollekin ennakkoluulotdollistaminen tulisikin ottaa huomioon tomalle asiakkaalle, Huuhka nauraa. n

Raahe 2007

ENNEN

Harri Hagan

Kierrätystä kokeiltu Kummatissa

Raahe 2008

EEN

Satu Huuhka

JÄLK

28 TEK

Suomessa elementtikerrostalojen madaltamista ja elementtien uusiokäyttöä kokeiltiin Raahessa Kummatin lähiössä vuosina 2008–10. Kummatti osallistui ARAn Käyttöaste paremmaksi -projektiin koerakentamiskohteena. Arkkitehtitoimisto Harri Hagan voitti lähiön kehittämisestä järjestetyn ideakilpailun suunnitelmallaan, johon sisältyy tyhjien asuntojen poistaminen kaupungin vuokrakerrostaloista rakennuksia terassoiden madaltamalla. Puretuista kerroksista saadut elementit myytiin aluksi navettojen rakenteiksi. Parvekepieli- ja ulkoseinäelementeistä on rakennettu yhtiölle myös huoltokonehalli ja autokatoksia. – Kerrostalojen madaltaminen ja kierrätys tuotti Kummatissa tulevaisuudessakin katseenkestävää hyvää ympäristöä, ja mikä kiinteistöyhtiölle tärkeintä, vuokrattuja asuntoja ja tyytyväisiä vuokralaisia, Satu Huuhka summaa.

1/2012

Satu Huuhka

Vuonna 1974 betonielementeistä rakennettiin suomalaisille 73 000 kerrostalokotia.


EUROOPPALAINEN NÄKÖKULMA

Lihavat ja laihat vuodet Ari Åberg Kirjoittaja on YTN:n ja Teollisuuden Palkansaajien viestintäpäällikkö. Vuosina 2006–2010 hän työskenteli johtajana palkansaajajärjestöjen EUedustustossa Brysselissä.

Jälkiviisaus on viisauden lajeista paras tai ainakin sillä osuu varmimmin oikeaan. Voidaan sanoa, että yhteisvaluutta eurolla on ollut kymmenvuotisen historiansa aikana seitsemän lihavaa ja kolme laihaa vuotta. Laihoja vuosia eletään nyt, joten talouskasvun ja vakauden siivittämä alkutaival unohtuu helposti. Laihojen vuosien pääasialliset syyt tiedetään. Euroon otettiin poliittisista syistä mukaan taloudellisilta kyvyiltään liian heikkoja valtioita, eikä pelisäännöistä sovittu riittävän selkeästi. Ja siitäkin, mitä sovittiin, lipsuttiin, kun se oli poliittisista syistä tarkoituksenmukaista. Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa häntä – siis markkinat – on ryhtynyt heiluttamaan koiraa. Kapitalismi on kuin vikuri hevonen. Jollei sitä suitsita, se kyllä karauttaa ulos radalta ensimmäisessä kaarteessa. Oikein ohjastettuna se kuitenkin juoksee hienosti maaliin ja tuottaa hyvän tuloksen. Siksi on käsittämätöntä, ettei historian aiemmista talousromahduksista ole opittu mitään, vaikka ne kaikki johtuivat ohjastuksen puutteesta. Kun EU:lle vaaditaan tiukempaa taloussääntelyä ja muun muassa rahoitusmarkkinaveroa, niin jo parkaisevat Cityn pankkiirit David Cameronin suulla, ettei näin saa tehdä, emmekä me ainakaan ole siinä mukana.

lehti.tek.fi

Sääntelyä on silti lisättävä. Jos valtioilta vaaditaan sääntelyn lisäämistä, on myös talouselämän oltava talkoissa mukana. Muuten laihoja vuosia tulee lisää. Rahoitusmarkkinaverolla tähdätään nimenomaan spekulatiivisen kaupankäynnin vähentämiseen. Samaan suuntaan toimisi niin sanotun lyhyeksi myynnin kieltäminen. Olisi varmaan markkinoita tervehdyttävää, jos kaupankäynnin kohteena olisivat tuotteet, joita oikeasti omistetaan. EU:n velkakriisi on ratkaistava, se on ratkaistavissa ja se ratkeaa. Näin uskon siksi, että vaihtoehto olisi kaikkien talousromahdusten äiti eikä sitä kukaan tervejärkinen halua edes harkita. Velkakriisin ratkaiseminen vaatii ennen muuta EU:n neuvostoa, siis jäsenvaltioiden hallituksia, terästämään otettaan. Sisäpoliittinen suosionkalastelu saisi nyt jäädä keinovalikoimassa taka-alalle. Samalla voisi lopettaa tyhjänpäiväisen kiistelyn siitä, kumpaa käytetään: elvytystä vai talouden tasapainotusta. Molempia nimittäin tarvitaan; elvytystä siellä, mikä nopeuttaa kasvua eniten, ja tasapainotusta siellä, mikä hidastaa kasvua vähiten. Tiedän hyvin, että tämä on yksinkertaista vain teoriassa. Käytännössä se on pirun vaikeaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Kriisi on tähän mennessä vain vahvistanut EU:ta, koska se on tiivistänyt integraatiota. Tällä tiellä on nyt jatkettava. Siten on mahdollista päästä jälleen osallisiksi lihavistakin vuosista. n

Sisäpoliittinen suosionkalastelu saisi nyt jäädä keinovalikoimassa taka-alalle. TEK 29


n e e m o u S a l l u t i t t a n n a k a

Teksti Mia

30 TEK

ta-Kauppil t Aleksi Rin a v u K g Hemmin

1/2012


Indu Babu, Mirvjen Olloni ja Duarte Valente opiskelevat Tampereen teknillisessä yliopistossa. He arvostavat suomalaisopettajien kannustusta, järjestelmän joustavuutta ja opiskelun rentoa meininkiä.

I

ndu Babu, 24, Mirvjen Olloni, 24, ja Duarte Valente, 21, aloittivat viime syksynä opiskelunsa Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Intiasta kotoisin oleva Babu suorittaa maisterin tutkintoa biotekniikan koulutusohjelmassa, Albaniasta tuleva Olloni biolääketieteessä ja portugalilainen Valente opiskelee vuoden verran vaihto-opiskelijana teollisuustaloutta. Olloni suoritti ennen Suomeen tuloa Hollannissa tekniikan kandidaattia vastaavan tutkinnon. Syksyn aikana hän on jo ehtinyt huomata eroja opiskelukäytännöissä. Tampereella ryhmät ovat suurempia kuin hänen aiemmassa opinahjossaan. Hollannissa ryhmässä oli enimmillään 25 opiskelijaa. – Mutta siitä olen ollut iloinen, että täällä ollaan joustavampia. Jos epäonnistut jossakin tentissä, voit suorittaa sen uudestaan, toisin kuin Hollannissa, Olloni kertoo. Valente on puolestaan mielissään siitä, että Tampereella opettajat rohkaisevat opiskelijoita ajattelemaan ulkoa muistamisen sijaan. He ovat kiinnostuneita nuorten mielipiteistä. – Muutenkin minua viehättää Tampereella rento ote opetuksessa: opettaja istuu pöydän nurkalla ja keskustelee innoissaan opiskelijoiden kanssa, Valente kuvailee. Myös Babun mielestä Tampereella opettajat kannustavat luovaan ajatteluun toisin kuin intialaisessa yliopistossa kandivaiheessa. – Lisäksi pidän TTY:n kansainvälisestä ilmapiiristä, Babu sanoo.

Akateeminen vapaus Suomen valtti Valenten houkutteli Suomeen opiskelemaan yliopistoissa vallitseva akateeminen vapaus. Opiskelija saa itse suunnitella opintojensa kulun sen sijaan, että hänelle annettaisiin lukujärjestys valmiina. – Voin keskittyä minua kiinnostavaan opetukseen. Halusin Suomeen toki myös kokemuksen tähden ja kulttuurivaihdon vuoksi, siten oppii itsestään paljon, Valente miettii. Myös Olloni halusi suorittaa maisterin tutkintonsa jossain muulla Euroopassa. Hänen mukaansa korkea-

lehti.tek.fi

koulutuksen taso Albaniassa ei ole yhtä hyvä kuin Euroopan unionin maissa. – TTY:n hyvä maine oli jo kantautunut korviini. Myös halvemmat elinkustannukset ja lukukausimaksujen puuttuminen vaikuttivat ratkaisuuni hakea Suomeen, Olloni kertoo. Babunkin veti Suomeen korkeakoulutuksen taso sekä akateeminen vapaus. Babu lähti Suomeen yksinään, mutta on sittemmin tavannut Hervannassa monia intialaisia. Valentekin oli lähdössä yksin Suomeen, kunnes viime metreillä sai seuraa toisesta portugalilaisesta opiskelijasta. Ollonia vastaan ei TTY:llä ole tullut toista Albaniasta.

Kämpillä kulttuurien kirjoa Olloni asuu Tampereella soluasunnossa yhdessä Kiinasta ja Japanista tulleiden opiskelijoiden kanssa. Hollannissa opiskellessaan hän asui yksin. – Välillä kommunikaatio kämppäkavereideni kanssa takkuaa, sillä emme aina heti ymmärrä toisiamme. – Albaniassa on tarjolla halpaa solumajoitusta korkeakoulusta riippumattomassa asuntolassa, Olloni selvittää. Valenten kämppäkaverit ovat kotoisin Tšekistä, Espanjasta ja Portugalista. Hän asuu ensimmäistä kertaa poissa kotoa. – Opettelen itsenäistä elämää: teen ruokaa, siivoan, teen ostokset. Siinä samalla olen totutellut yhteiselämään muiden kuin perheen kanssa. Babu jakaa asunnon Intiasta, Venäjältä ja Hong Kongista tulevien opiskelijoiden kanssa. He ovat jo tutustuttaneet toisiaan kotimaidensa ruokakulttuureihin. – Myös Intiassa korkeakouluopiskelijoille on tarjolla halpoja soluasuntoja, Babu kertoo. u jatkuu seuraavalla sivulla Mirvjen Olloni luki Hollannissa kandidaatiksi kolmessa vuodessa ja suunnittelee suorittavansa Suomessa maisteritutkinnon kahdessa vuodessa. Valitsemallaan biolääketieteellä hän seuraa vanhempiensa ammatillisia jalanjälkiä.

TEK 31


Duarte Valente opiskeli Portugalissa kandidaatiksi kahdessa vuodessa, ja maisterin tutkintoa hän suorittaa kolme vuotta. Hän haaveilee perustavansa tulevaisuudessa yhteiskunnallisen yrityksen lisätäkseen yhteistä hyvää.

Terveydenhoitojärjestelmälle kiitos Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut saavat kehuja ulkomaalaisopiskelijoilta. – Hollannissa opiskelija sai terveydenhuoltopalveluja vuosittaista terveysvakuutusmaksua vastaan. Albaniassa ei ole lainkaan omaa järjestelmää opiskelijoille, vaan he hoitavat terveyttään kuten muutkin, julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa, Olloni selvittää. Babu kertoo, että Intiassa opiskelijoiden terveydenhoito ei ole vakiintunut osaksi koulutusjärjestelmää. Jotkut korkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen kattavat palvelut, mutta eivät läheskään kaikki. – Silloin kun tarjoavat, ne kuuluvat ylioppilaskunnan jäsenetuihin. Useimmiten opiskelijoiden vanhemmat kuitenkin vastaavat heidän terveydenhoitokuluistaan. Mutta opiskelijat eivät

mielestäni tarvitse omaa terveydenhoitojärjestelmää, sillä terveyspalvelut ovat Intiassa halpoja. Portugalissa opiskelijat käyttävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samoja julkisia terveyspalveluja kuin muutkin, ja täydentävät niitä toisinaan yksityisillä sairausvakuutuksilla. Valentella on jonkinlainen mielikuva siitä, mistä hän saa apua Suomessa, jos yllättäen sairastuu. – Tässä Sähkötalon vieressä on pienempi talo, josta saa terveyspalveluja, Valente sanoo ja viittilöi kädellään oikealle.

Vanhemmat kustantavat opiskelun Ollonilla ei ole Suomessa opiskelua varten minkäänlaista stipendiä, koska Suomessa ei ole lukukausimaksuja. Hänen vanhempansa kustantavat säästöillään Suomessa asumisen. – Onneksi halvan asunnon lisäksi myös ruokailu on opiskelijalle TTY:llä halpaa. Muuten Suomessa on kallista. Kesätyöstä sekä välivuoden työssä käymisestä säästämäni rahat ovat lähes menneet. Haluaisin työskennellä ensi kesänä Suomessa talouttani kohentaakseni, joko omalla alallani tai lähes minkälaisessa työssä tahansa, Olloni suunnittelee. Babukin opiskelee Suomessa vanhempiensa avustuksella. Ulkomailla opiskelua varten hän ei saa Intian valtiolta rahaa, kuten sai kandidaatin tutkintoaan varten.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvussa Aalto-yliopistossa tekniikkaa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on pienoisessa kasvussa. Viime vuonna kandidaatin, maisterin ja tohtorin tasoilla opiskeli runsas 450 opiskelijaa. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita hyväksyttiin Kiinasta, Intiasta, Iranista ja Pakistanista. Kansainvälinen suunnittelija Saara Sokolnicki Aallon Insinööritieteiden korkeakoulusta kertoo, että tänä syksynä opintonsa aloitti 177 ulkomaalaista opiskelijaa. Suurin osa heistä on Suomeen opiskelupaikan myötä saapuvia. Opiskelijoista 128 on vaihto-opiskelijoita ja loput tutkinto-opiskelijoita. Vaihto-opiskelijat tulevat pääasiassa Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Tutkintoopiskelijoita on eniten Kiinasta, Venäjältä, Virosta, Intiasta, Iranista, mutta myös muualta. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita on arkkitehtuurin ja konetekniikan aloilla. Tiedottaja Anni Arinen Aallon Sähkötekniikan korkeakoulusta kertoo, että viime vuosina heille on hyväksytty keskimäärin noin 230 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä vaihto-opiskelijoita on noin 110 ja perus-

32 TEK

tutkinto-opiskelijoita 90, loput jatko-opiskelijoita. Hakijamäärät ovat olleet selvässä kasvussa muutaman vuoden ajan. Avaruustutkimuksen ja -teknologian englanninkielisessä maisteriohjelmassa kaikki opiskelijat ovat ulkomaalaisia. Toiseksi eniten ulkomaalaisia on ollut tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa, yli puolet opiskelijoista. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulee eniten Kiinasta, ja sitä seuraavat järjestyksessä Espanja, Intia, Pakistan ja Ranska.

Lappeenrannassa tutkintoopiskelijoista 40 prosenttia Venäjältä Kansainvälisten asioiden kehittämispäällikkö Janne Hokkanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pitää myönteisenä ulkomaalaisten opiskelijoiden hakijoiden määrän kehittymistä. Kasvu on ollut huomattava määrällisesti sekä erityisesti laadullisesti. Syksyllä aloitti 333 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 196 tutkinto-opiskelijaa ja loput vaihto-opiskelijoita. Liiketaloustiede vetää eniten vaihto-opiskelijoita puoleensa, tutkinto-opiskelijoita kauppatieteiden lisäksi tuotantotalous. Myös ympäristötekniikassa

ulkomaalaisten hakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vaihto-opiskelijoita tulee Lappeenrantaan eniten Saksasta, Ranskasta, Venäjältä ja Espanjasta. Tutkinto-opiskelijoista venäläisiä on runsas 40 prosenttia ja iranilaisia lähes 15 prosenttia.

Turkuun tullaan Pakistanista, Iranista ja Intiasta Koordinaattori Hanna Tranberg Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta selvittää, että tänä vuonna informaatioteknologian teknillisen alan maisteriohjelman Networked systems security -linjalle hyväksyttiin 32 ulkomaalaista opiskelijaa. Vuotta aiemmin hyväksyttyjä oli 29. Vaihto-opiskelijoita informaatioteknologian laitoksella on vuosittain kymmenen molemmin puolin. Lisäksi teknillisellä alalla biokemian ja elintarvikekemian laitoksella on muutamia vaihto-opiskelijoita. Kansainvälisiä maisteriohjelmia Tranbergin edustamassa tiedekunnassa on bioinformatiikassa, ympäristötieteissä, informaatioteknologiassa, tähtitieteessä ja sulautetussa

1/2012


– Vain harva Intiassa pääsee opiskelemaan kandidaatin tutkintoa. Opiskelu ei maksanut minulle mitään eikä sitä edeltävä lukiotasoinen koulutuskaan, koska pääsin sisään hyvillä arvosanoilla, Babu selostaa. Valente tuli Suomeen Erasmus-apurahan turvin. Kun hän palaa takaisin Portugaliin, hän ajattelee ansaitsevansa elantonsa työskentelemällä opiskelun ohessa. – Valtio tukee vain sellaisten nuorten opiskelua, jotka ovat vähävaraisista perheistä, Valente kertoo.

Suomalaisten ujous on tullut tutuksi Erasmus-vaihto-opiskelijat voivat opiskella TTY:llä koko akateemisen vuoden tai vain syys- tai kevätlukukauden ajan. Valenten piti alun perin olla Suomessa vain syksy, mutta hän päätti jäädä vielä kevääksi. – Pidin TTY:llä opiskelusta ja Suomesta heti niin paljon! Opettajat kannustavat opiskelijoita kehittämään osaamistaan. Se innostaa opiskelemaan. Olen myös hyvin vaikuttunut opiskelijoiden aktiivisuudesta erilaisissa järjestöissä. Myös Ollonin ensivaikutelmat Suomesta ja TTY:stä ovat myönteisiä. Ensimmäisen viikon aikana hän havaitsi, että kaikki asiat olivat järjestyksessä ja hyvin hoidettuja.

laskennassa. Informaatioteknologia vetää eniten ulkomaalaisia hakijoita puoleensa. Pakistan on kärjessä ulkomaalaisten hakijoiden kotimaana, sitä seuraa Iran ja sen jälkeen tulee Intia. Siten painopiste on siirtynyt Afrikan maista Etelä-Aasiaan ja Lähiitään. Åbo Akademin informaatioteknologian laitoksen kansainvälisissä maisteriohjelmissa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on yli puolet.

Tampereella maisteriohjelmiin runsaasti tulijoita Tampereen teknillisen yliopiston viestintäpäällikkö Katja Ayresin mukaan TTY:llä aloitti syksyllä englanninkielisissä maisteriohjelmissa 151 uutta kansainvälistä opiskelijaa. Heistä miltei kaikki olivat muita kuin Suomessa jo ennestään asuvia ulkomaalaisia. Ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita oletetaan Tampereella opiskelevan syksyllä ja keväällä yhteensä noin 380. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden hakijamäärät ovat pysytelleet samalla tasolla viime vuodet. Hakijamäärät kansainvälisiin maisterioh-

lehti.tek.fi

– Se taitaa olla ominaista suomalaiselle kulttuurille. Olen myös ihastunut erinomaiseen julkiseen liikenteeseen ja ilahtunut opiskelijoiden hyvistä harrastusmahdollisuuksista, Ollini kehuu. Indu Babullakaan ei ole Suomesta ollut vielä huonoja kokemuksia. Hän tosin arvelee kaipaavansa talvella Intiaan. – Ystävystyminen suomalaisten opiskelijoiden kanssa on kestänyt aikansa, mutta pikku hiljaa olen päässyt heitä lähemmäksi, Babu sanoo. Kaikki kolme ovat myös hyvin ihastuneita Suomen luontoon. Että voi koulupäivän päätteeksi lähteä metsään haukkaamaan happea ja pulahtaa kesällä uimaan puhtaisiin vesiin. n

Indu Babu opiskeli Intiassa neljä vuotta kandidaatin tutkintoa. Suomessa hänen maisteriohjelmansa kestää kaksi vuotta. Sen jälkeen Babu on ajatellut ryhtyvänsä tekemään väitöskirjaa.

jelmiin ovat olleet tasaisessa kasvussa: kuluneena vuonna hakijoita oli peräti 350 enemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaiset opiskelijat suosivat kansainvälistä informaatioteknologian maisteriohjelmaa sekä teknis-taloudellisen tiedekunnan puolelta toista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita tuli eniten tänä syksynä Iranista, Kiinasta ja Pakistanista. Vaihto-opiskelijoiden kotimaat olivat yleisimmin Ranska, Espanja ja Saksa.

Oulun vaihto-opiskelijat Euroopasta, tutkinto-opiskelijat kaukomaista Opintoasiainpäällikkö Sirpa Nelo Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta kertoo, että heillä aloittaa vuosittain noin 30–40 kansainvälistä maisteritutkinto-opiskelijaa. Tänä vuonna kansainvälisten maisteritutkintoohjelmien hakijamäärät kasvoivat lähes 50 prosentilla edellisvuodesta. Vaihto-opiskelijoita saapuu vuosittain noin 120–140. Ulkomaalaisia maisteriksi opiskelevia on eniten tietoliikennetekniikassa, ympäristötekniikassa ja arkkitehtuurissa. Tutkinto-

opiskelijat ovat useimmiten Pakistanista, Iranista, Nigeriasta ja Kiinasta. Vaihto-opiskelijat suosivat prosessi- ja ympäristötekniikkaa sekä sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikkaa, mutta myös arkkitehtuuria ja tuotantotaloutta. Ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita tulee eniten Ranskasta, Espanjasta, Italiasta ja Puolasta.

Vaasassa maltillista kasvua Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Erkki Antila kuvailee ulkomaalaisten hakijoiden määrän heillä maltillisesti lisääntyneen viime vuosina. Tuotantotalouden sekä tietoliikennetekniikan maisteriohjelmiin otetaan vuosittain sisään 35 ulkomaalaista opiskelijaa. Parhaillaan tutkintoja suorittaa runsas sata ulkomaalaista opiskelijaa, vaihto-opiskelijoita on 13. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulee eniten Kiinasta, seuraavaksi Pakistanista, kolmatta sijaa pitää Bangladesh ja myös Saksasta tulee useita opiskelijoita.

TEK 33


Matkalla maisteriksi Teksti Kirsti Levander

Iiro Kulvik suorittaa maisteriopintojaan Kalifornian auringon alla. Stanfordin yliopisto tarjoaa komeat puitteet, mutta opiskelijan arki ei ole Amerikassa yhtä edullista ja sujuvaa kuin Suomessa.

A

alto-yliopiston kiltahuoneella ollut ilmoitus IK Invest Partnersin SuomiAmerikka apurahasta jäi Iiro Kulvikin mieleen jo vuonna 2009: summa oli suuri, 25 000 euroa. – Kun sain keväällä 2010 tietää päässeeni Stanfordin yliopistoon, muistin IK:n stipendi-ilmoituksen. Kulvik löysi helposti lisätietoja apurahasta SuomiAmerikka Yhdistysten liiton sivuilta. IK:n apuaraha tarjotaan vuosittain yhdelle suomalaiselle lahjakkaalle opiskelijalle. Kulvik laittoi anomuksen sisään, ja stipendi tuli. – Varmasti siihen vaikutti se, että minulla oli jo valmiina opiskelupaikka. Silläkin lienee ollut merkitystä, että ilmaisin haluni palata opintojeni jälkeen Suomen liike-elämän palvelukseen.

Aurinkoa ja palmuja Kun Kulvik viime syksynä asettui kampukselle, Kalifornian aurinko paistoi ja palmut huojuivat tuulessa. Asunto oli upea, kampusalue hyvin hoidettu ja ihmiset mukavia. Stanford komeilee maailman yliopistojen rankinglistojen kärjessä, toisena tai kolmantena. Kulvik oli kuullut paljon hyvää Stanfordista myös perhetutulta, joka oli tehnyt siellä väitöskirjaansa liittyvää tutkimusta. u

34 TEK

Iiro Kulvik suorittaa Stanfordin Management Science & Engineering -ohjelmassa maisteriopintonsa.

1/2012


Amerikka ei ollut Kulvikille ihan tuntematon manner. Hän oli 18-vuotiaana seurannut isäänsä New Yorkiin ja Bostoniin tämän työmatkoilla. – Kun sain kuulla, että pääsin Stanfordiin, teimme vielä roundtripin länsirannikolle ja kävimme katsastamassa tulevan opinahjoni.

Hyvää pedagogiikkaa Aallossa tuotantotalouden kandin paperit hankkinut Kulvik aikoo suorittaa Stanfordin Management Science & Engineering -ohjelmassa maisteriopintonsa kokonaisuudessaan. – Kun hyvin suunnittelee, niin vuodessa pitäisi selvitä. Kulvikin opintoihin kuuluu liike-elämän strategiasuunnittelua, investointiteoriaa, markkinointia ja sosiaalisten verkostojen teoriaa sekä vapaaehtoisena kurssina sosiologiaa. Opinnot saa suunnitella melko vapaasti. – Jenkit tekevät maisteritutkintonsa eri aineesta kuin kandidaatin tutkinnon, joten pohjatietoja ei juuri tarvita, sen sijaan matematiikka pitää olla hyvin hallussa. Lukemista on paljon, mutta asiat eivät ole vaikeita. Tentit Kulvik luokittelee sen sijaan vaikeiksi. – Tulokset kuitenkin gaussataan. Parhaan arvosanan voi saada, vaikka saisi tentistä vain yli puolet maksimipisteistä. Kulvik antaa amerikkalaiselle opetukselle kiitosta. Kaikki opettajat ovat pedagogisesti erittäin osaavia ja kurssit on rakennettu selkeiksi kokonaisuuksiksi. – Professorit ovat myös helposti lähestyttäviä, rentoja ja jäävät mielellään juttelemaan. Tunneilla keskustelua on kuitenkin vähemmän kuin odotin.

Yrittäjyys läsnä kaikessa Hallinnossa on toivomisen varaa. – Kursseille on usein tulossa enemmän osallistujia kuin on paikkoja. Lisäksi luentoajat menevät päällekkäin. Joillekin kursseille opiskelijat on valittu jopa arpomalla. Jos kyseessä on pakollinen kurssi, huono arpaonni voi vaikeuttaa valmistumista huomattavasti, Kulvik kritisoi. Kursseja hallinnoidaan samankaltaisella tietojärjestelmällä kuin Suomessa.

lehti.tek.fi

– Yksi iso ero on: Stanfordissa opiskelijat arvioivat kursseja ja professoreita – ja opiskelijoiden antamat arvioit ja arvosanat ovat kaikkien nähtävissä. Kurssivalintoja helpottaa erillinen, opiskelijoiden ylläpitämä sivusto, jolla kommentoidaan muun muassa kurssien suorittamista ja niiden vaatimaa työmäärää. Ja Amerikassa kun ollaan, yrittäjyys on läsnä kaikessa. – Moni opiskelija on mukana jossakin startupissa. Myös projektityöt pyörivät bisnesideoiden ympärillä, ja luennoilla vierailee yrittäjiä. Yrittäminen on tehty houkuttelevaksi, ja ympäristö suorastaan painostaa siihen.

Vuoden minimibudjetti on 70 000 dollaria. Jo viisumia hakiessa on osoitettava, että rahaa on riittävästi Rahaa palaa Opiskelu Stanfordissa on kallista. – Vuoden minimibudjetti on 70 000 dollaria. Jo viisumia hakiessa on osoitettava, että rahaa on riittävästi. Lukukausimaksuihin uppoaa vuodessa 44 000 dollaria. Sen lisäksi on maksettava 3 000 dollaria terveydenhuoltovakuutuksesta. – Olen ollut terve, mutta toivottavasti tuolla hinnalla saa tarvitessaan hoitoa. Kampuksella on kaksi sairaalaa, Kulvik kertoo. Suomalaisopiskelijan noin 40-neliöisen yksiön kuukausivuokra on 1 500 dollaria. – Halvimmatkin soluhuoneet maksavat 800 dollaria. Valitsin oman yksiön, sillä halusin, että kalliit opinnot sujuvat, eikä esimerkiksi hankala kämppäkaveri vaikeuta opiskeluani. Halpoja opiskelijalounaitakaan ei ole tarjolla, joten ruokaan menee päivässä helposti 10–20 dollaria. Kulvik kertookin kokkaavansa mieluusti itse. – Saan terveellistä ruokaa edullisesti. Keittiökin on hyvä, vaikka kodinkoneet

ovat äänekkäitä ja epäekologisia. Kipot ja kapot ostin halvalla Ikeasta. Kirjat ovat kalliita, oppikirjoihin hupenee kurssia kohti noin 70 dollaria. Elektroniikka ja vaatteet ovat sen sijaan halpoja. Joukkoliikenne on kallista, mutta kampusbussilla pääsee liikkumaan alueen sisällä ilmaiseksi.

Opiskelijarientoja ei ole Joukkoon sulautuminen ja orientoituminen opintoihin on ollut haastavaa. – Stanfordissa opiskellaan, muuta ei juuri tapahdu. TKK:n menoon tottuneelle se oli tietysti yllättävää. Koska opiskelijaelämä on Stanfordissa hiljaista, Kulvik on tutustunut opiskelijakavereihinsa lähinnä kursseilla. – Tutuiksi ovat tulleet myös maineikkaan Stanfordin jalkapallojoukkueen pelaajat, kaikki kaksi kertaa minun kokoisiani, Kulvik kertoo. Hänen paras kaverinsa on ranskalainen Mats, jonka isä on suomenruotsalainen. Mats ei kuitenkaan puhu sen paremmin suomea kuin ruotsiakaan. Ranskassakin asunut Kulvik on saanut kavereita myös Stanfordin muista ranskalaisista. – Pohjoismaalaisia täällä ei sen sijaan juuri tapaa. Alueen suomalaisiin olen tutustunut täällä asuvien suomalaisten tuttujeni välityksellä. Vapaa-aika menee lukiessa, urheillessa ja kokatessa. – Viikonloppuisin nautin San Franciscon ilmapiiristä ja ympäristön nähtävyyksistä – niitä todella riittää. Suomesta nuorimies kaipaa tyttöystäväänsä, perhettään ja ystäviään. Yhteyttä pidetään skypettämällä ja sähköpostilla. – Olen myös toivottanut kaikki kaverit tänne tervetulleiksi, mutta matka ja sen hinta lienevät syynä siihen, ettei kukaan ole vielä tarjoukseen tarttunut. Arkeensa Kulvik kaipaa suomalaista sujuvuutta. – San Franciscossa ruokakauppojen kassajonot ovat pitkiä, matkakorttia ei voi ladata juna-asemalla, viallisen tuotteen palauttaminen vaatii kahden johtajan allekirjoitukset… Täällä oppii arvostamaan Suomen tehokkuutta ja käytännöllisyyttä. n

TEK 35


Elektroniikkaa rullatavarana Tommi Kääriäinen sovelsi väitöstyössään 1970-luvulla kehitettyä atomikerroskasvatusta uudelle alueelle, muovimateriaalien pinnoitukseen. Tavoitteena on valmistaa taipuisaa elektroniikkaa ja aurinkokennoja – rullatavarana. Teksti Petja Partanen Kuvat Paula Myöhänen ja iStockphoto

36 TEK

1/2012


Ohutkalvoja ALD:lla Atomikerroskasvatus ALD (Atomic Layer Deposition) tapahtuu tyhjiöreaktorissa, johon pinnan kasvattamiseen tarvittavat atomit tuodaan sopivina yhdisteinä. Tuonti tapahtuu kaasupulsseissa, jolloin kaasumaiset lähtöaineet reagoivat pinnoitettavan kappaleen pinnalla. • Pinnoitteen paksuutta voidaan kontrolloida yhden atomikerroksen tarkkuudella. • Tyypilliset kalvonpaksuudet 1…100 nm. • Kalvon paksuus ei riipu pinnan geometriasta, kalvo kasvaa kaiken suuntaisille pinnoille. • Hyvä tarttuvuus, muodostaa kovalenttisia sidoksia. • Mahdollista pinnoittaa myös huokoista materiaalia tai partikkeleita.

N

anopinnoitteilla materiaalien ominaisuuksia voidaan muokata aivan uuteen uskoon: ikkunoista saadaan itsepuhdistuvia, muovien kulutuskestävyys paranee, korut pysyvät kiiltävinä. Yksi parhaista menetelmistä ohuiden kalvojen valmistukseen on atomikerroskasvatus (ALD). Suomi on edelläkävijämaa ohutkalvotekniikassa. Atomikerroskasvatus kehitettiin Suomessa jo 1970luvulla, alunperin litteiden elektroluminenssinäyttöjen valmistukseen. Nyt teknologia on levinnyt puolijohdeteollisuuteen. Mooren lain rajoja koettelevan elektroniikkateollisuuden kiinnostus on helppo ymmärtää: mikroprosessorien viivaleveydet on pitkään mitattu nanometreissä, joten tarvitaan myös uusia nanomittakaavan valmistusmenetelmiä. Esimerkiksi prosessorivalmistaja Intel käyttää ALD-teknologiaa piirien valmistuksessa. – ALD-pinnoitteita tehdään nykyisin pääasiassa pii- tai lasipinnoille, tutkija Tommi Kääriäinen kertoo.

Tutkimusidea konferenssiluennolta Kääriäinen kiinnostui teknologiasta toden teolla vuonna 2004. Nuori tutkija istui tuolloin Helsingissä järjestetyssä ohutkalvopinnoituskonferenssissa kuuntelemassa amerikkalaisprofessori Steven Georgen esitelmää polymeerien pinnoittamisesta atomikerroskasvatuksella. Kääriäinen pohti, että on olemassa lukemattomia joustavia materiaaleja, joita pinnoittamalla voisi syntyä aivan uusia materiaaliratkaisuja. – Se luento antoi sysäyksen lähteä tutkimaan aihetta. Sovellusmahdollisuuksia oli pelkästään pakkausteollisuudessa lukemattomia. Nestepakkausten alumiinipinnoite voitaisiin korvata halvemmalla ja pa-

lehti.tek.fi

remmin kierrätettävällä pinnoitteella. ALD-kalvolla elintarvikepakkauksista saadaan veden- ja hapenpitäviä ilman paksuja muovipakkauksia. Myös elektroniikkakomponentteja oli opittu valmistamaan orgaanisista muovimateriaaleista. Rohkeimmat visionäärit pohtivat jo tuolloin, että menetelmällä voisi kasvattaa elektroniikkapiirejä, aurinkopaneeleja tai jättikokoisia näyttöjä joustaville alustoille. Hankaluutena oli, etteivät polymeeriketjuista rakentuvat muovit kestäneet pinnoitusprosessin vaatimia korkeita lämpötiloja. – Matalien lämpötilojen atomikerroskasvatusta ei oltu juuri tutkittu.

Uusi laboratorio ohutkalvojen kimppuun Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkeliin perustettu ASTRaL-laboratorio (Advanced Surface Technology Research Laboratory) tarttui toimeen. Kääriäinen, yksikön ensimmäinen tutkija, sai pian kollegoita. Nyt laboratorio on yksi alan pioneereista maailmassa. Myös tutkimuspapereita alkoi syntyä. Kääriäinen ja hänen kollegansa onnistuivat ALD-pinnoituksessa jopa huoneenlämmössä, kun prosessissa käytettiin apuna plasmaa, eli ionimuotoista kaasua. Tutkijat ovat kokeilleet ALD-pinnoitusta eri materiaaleille. PMMA-polymeerin, kansankielellä pleksilasin, pinnoittaminen metallilla onnistuu, kunhan tarttuvuutta ensin parannetaan ohuella ALD-kalvolla. Vuosien varrella teknologialla on onnistuttu valmistamaan veden- ja kaasunpitäviä kalvoja ja uv-suojia eri materiaaleille. – Matkan varrella on huomattu myös monia uusia valmistusteknisiä ongelmia. On lukuisia prosessiteknisiä asioita, jotka pitää ottaa huomioon. Olemme alkaneet ymmärtää näitä, Kääriäinen kertoo. u

TEK 37


DI:STÄ TOHTORIKSI

Uuden tutkimusalan käynnistäminen on mahdollista, mutta vie aikaa.

Paula Myöhänen

Ohuilla pintakalvoilla voidaan taipuisille muovimateriaaleille luoda jännittäviä uusia ominaisuuksia: vaatteista aurinkokennopinnoitteella kännykkälaturi, orgaanisilla LEDeillä pinnoitetusta tapetista valaiseva seinä.

Työ on vielä perustutkimusta, mutta selvää on, että polymeerien pinnoittaminen ALD-kalvoilla on mahdollista, ja että teknologialle on tulevaisuudessa käyttöä. Olipa kyse pakkausmateriaaleista tai muovielektroniikasta, niiden teollinen massatuotanto edellyttää erittäin korkealaatuisten ohutkalvojen valmistamista. – ALD-kalvoilla on ylivertainen barrier-ominaisuus muihin ohutkalvojen valmistusmenetelmiin verrattuna, Kääriäinen kehuu. Ohuella, mutta veden- ja kaasunpitävällä kalvolla on käyttöä monessa kohteessa.

Rullavalmistus iso askel Ensi kesänä tutkimus siirtyy askelen lähemmäs käytäntöä, kun uusi rullalta-rullalle -ALD-pinnoituslinja saapuu laboratorioon. Laitetta on kehitetty yhdessä suomalaisen laitetoimittaja Beneqin kanssa, ja se on laatuaan ensimmäinen maailmassa. – Uudella laitteella pääsemme kokeilemaan kalvojen massatuotantoa. Se on selkeä tutkimuksellinen askel eteenpäin. Pilottilaitteistolla voidaan ensi kertaa kokeilla teollista valmistusta laboratoriomittakaavassa. Tutkijat jännittävät jo, miten ohutkalvojen rullalta-rullalle -valmistus onnistuu käytännössä. Ensimmäisiä testikohteita ovat uudet pakkausmateriaalit, joiden valmistusta kehitetään yhdessä VTT:n kanssa. – Myös muita joustavan alustan sovelluksia testataan, lupaa Kääriäinen. Muutaman vuoden päästä tutkijat ovat paljon viisaampia vastaamaan kysymykseen, olisiko ALDpinnoitteista seuraavan sukupolven elektroniikan valmistusmenetelmäksi. Uusissa matkapuhelimissa käytettävät OLED-näytöt ja kolmannen sukupolven orgaaniset aurinkokennot koostuvat useista

38 TEK

Tutkijaperhe asettui Mikkeliin Joulun 2011 alla, juuri ennen väitöstilaisuuden alkamista Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija Tommi Kääriäinen oli ihmeellisessä tilanteessa. – Kerroin, että tässä ovat koolla kaikki ne henkilöt, jotka ovat ajaneet minut tähän pisteeseen, Tommi Kääriäinen nauraa. Paikalla oli oma puoliso Marja-Leena Kääriäinen, nykyisin hänkin ASTRaL-ryhmän tutkija, ryhmän vetäjä professori David Cameron, ALD-alan yrittäjä Milja Mäkelä sekä tietysti vastaväittäjä Steven George Coloradon yliopistosta, mies jonka luennolla vuonna 2004 koko tutkimusaihe sai alkunsa. – ALD-tekniikka taas tuli Mikkeliin vaimoni kautta, Tommi Kääriäinen kertoo. Kymmenen vuotta sitten Marja-Leena Kääriäinen aloitti työt Mikkelin ammattikorkeakoulussa atomikerroskasvatusta tutkineessa projektissa. Ensimmäinen kasvatusreaktori saatiin hankkeelle vuonna 2002. Samaan aikaan diplomi-insinööriksi valmistunut Tommi Kääriäinen oli jo imeytymässä perinteiselle insinööriuralle. Pian kuitenkin alituinen matkustelu kodin ja Andritzin Lahden ja Savon-

ohuista komponenttikerroksista, joiden valmistus saattaa onnistua ohutkalvomenetelmin. Kun elektroniikka halutaan suojata kosteudelta, komponentit voidaan kapseloida tiiviin ALD-kalvon sisään. Valaisevat, orgaanisista ledeistä rakennetut tapetit ja seinänkokoiset, alle millin paksuiset jättinäytöt ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä tutkija Kääriäisen haave on toivottavasti jo lähempänä. – Haluaisin viedä nyt perustutkimusvaiheessa olevaa ALD-teknologiaa toden teolla sovelluksiin. Olisi hienoa olla kehittämässä aurinkokennoja tai joustavaa elektroniikkaa ja ratkoa niiden tuotannollisia ongelmia. n

1/2012


Paula Myöhänen

Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Haluan ehdottomasti jatkaa akateemista uraa ja tutkia ALD:n materiaaliteknologisia hyötyjä.” Suosikkileikkikalu? Samsung Galaxy -tabletti. ”Koko perheen joululahja.” Lempiharrastus? Laulaminen. ”Opiskelen yksinlaulua Mikkelin musiikkiopistossa.”

Elektroniikkateollisuudessa ALD-pinnoitus on jo ahkerassa käytössä. Tutkija Tommi Kääriäisen kädessä nanometrien paksuisella kalvolla pinnoitettu piikiekko.

linnan toimipisteiden välillä kävi työlääksi. Perhettäkin karttui. Ratkaisu löytyi paljon parjatusta hajasijoituksesta. Entinen opinahjo LUT laajensi tuolloin aluetoimintojaan ja aloitti materiaalitekniikan professuurin sadan kilometrin päässä Mikkelissä. Tommi Kääriäinen sai kunnian olla tutkimusyksikön ensimmäinen työntekijä. Professoriksi Dublinista palkattu David Cameron saapui kaupunkiin vasta puoli vuotta myöhemmin. Nyt ASTRaL-laboratoriossa on jo seitsemän

tutkijaa, ja ryhmää vetävä David Cameron on kysytty puhuja ympäri maailmaa. – Kyllä uuden tutkimusalan käynnistäminen on mahdollista, mutta aikaa se vie, Kääriäinen pohtii. Sijainnilla on tutkijoille entistä vähemmän väliä, kunhan tietoliikenne toimii. Omassa väitöskirjaprojektissaan Kääriäinen sai mittausapua niin Turun yliopiston kuin hollantilaisen Gröningenin yliopiston tutkijoilta. Hän taas jakoi tietämystään espanjalaiselle tutkijaryhmälle, jonka teollisuusasiakkaalla oli ongelma

Kääriäisen tutkiman PMMApolymeerimateriaalin kanssa. – Ehkä jossakin isossa yliopistossa olisi nurkan takana laboratoriossa juuri se kemisti, jota tarvitset. Mutta kyllä edellytykset ovat yhtä hyvät kuin muuallakin, Kääriäinen pohtii. Kääriäinen sai väitöksensä valmiiksi parahiksi ennen joulua, keväällä 2012 väittelyvuorossa on tutkijapariskunnan parempi puolisko. – Atomikerroskasvatusta tutkimme molemmat, minä sovelluksia ja prosessia, Marja-Leena materiaaleja. n

TOMMI KÄÄRIÄISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI Tommi Kääriäinen syntyy Porvoon maalaiskunnassa.

Lukioon Mikkeliin.

Kääriäinen saa Spectravideo 328 -kotitietokoneen. “Jonkun pelinkin sillä tein, mutta en sitten innostunut siitä alasta.”

1973 lehti.tek.fi

1983

Viimeinen opiskeluvuosi vaihdossa Michigan Tech -yliopistossa.

Opinnot LTTK:ssa alkavat. “Armeijassa oli kavereita, jotka olivat lähdössä tekniikkaa opiskelemaan. Menin Lappeenrantaan heidän imussaan.”

1989

1994

Huoltoinsinööriksi Andritzille.

Diplomityöntekijänä insinööritoimisto Entop Oy:ssä.

1999

2000

Väitöskirja “Polymer surface modification by atomic layer deposition” valmistuu.

Tutkijana ja jatkoopiskelijana LUT:n Mikkelin yksikössä. “Vaimo oli Mikkelin AMK:ssa projektipäällikkönä, halusin samalle paikkakunnalle töihin.”

2002

2004

2011 TEK 39


Muutostuuli puhaltaa Aallossa Aallossa pyritään kohti poikkitieteellisyyttä, kansainvälisyyttä ja laatua. Teksti Pirre Hyötynen

Kohti poikkitieteellisyyttä Yksi Aalto-yliopiston perusideoista on poikki- ja monitieteisyyden lisääminen. Monitieteiset kurssit ovat suosittuja myös opiskelijoiden keskuudessa. Ongelmana on kuitenkin se, että ylimääräiset opinnot paisuttavat tutkintoja ja pidentävät opintoaikoja. – Tutkintoihin täytyy raivata nykyistä enemmän tilaa poikkitieteellisille ja korkeakoulurajat ylittäville opinnoille. Tämä vaatii ajattelutavan ja rakenteiden uudistamista, vararehtori toteaa. Raevaara kertoo, että poikkitieteellisyyteen on kannustettu myös uudenlaisilla koulutusohjelmilla. Jo käynnistyneiden International Design Business Management ja Creative Sustainability -maisteriohjelmien lisäksi suunnitteilla on Aalto-kandi-ohjelma, jossa opiskelijat suorittavat laajasti poikkitieteellisen kandidaatin-

40 TEK

tutkinnon ja jatkavat sen jälkeen tekniikan, kaupan tai taiteen maisteriohjelmiin.

Kansainvälisyys kasvuun Opintoihin halutaan myös lisää kansainvälisyyttä. – Tutkinnoissa pitäisi ehdottomasti olla sisällä kansainvälinen komponentti, jolloin ulkomailla opiskelu tai työharjoittelu nähtäisiin oleellisena, opintoihin kuuluvana osana. Sen ei pidä perustua vain aktiivisen ja kansainvälisesti suuntautuneen opiskelijan omaan harrastuneisuuteen, Raevaara sanoo. – Myös professoreiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen ja markkinointi edistäisivät asiaa. Tilastojen mukaan opiskelijoiden into kansainvälistymiseen on kuitenkin valitet-

Martti Raevaara

Kirsti Levander

V

uoden 2010 alussa Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta muodostetussa Aalto-yliopistossa on valtakunnallisen tutkintorakenneuudistuksen lisäksi meneillään mittavat sisäiset muutokset. Niihin kuuluu tärkeänä osana tutkintojen ja opetuksen uudistaminen. Vararehtori Martti Raevaara näkee muutoksen positiivisesti. – Muutos merkitsee aina mahdollisuutta kehittää uusia toiminta- ja ajattelutapoja.

tavan vähäistä. TEKin teekkareille tekemän kesätyökyselyn mukaan ainoastaan kaksi prosenttia oli viime kesänä ulkomailla työharjoittelussa. Valmistuneista diplomiinsinööreistäkin ulkomaan työkokemusta on keskimäärin vain noin 13 prosentilla.

Laadun tarkkailua Uudistusten etenemistä ja toiminnan tuloksia seurataan muun muassa alumnija työnantajapalautteen, valmistuneiden työllistymisen ja suoritettujen tutkintojen avulla. Aallossa toteutettiin hiljattain myös mittava opetuksen ja koulutuksen arviointihanke, Teaching and Education Evaluation (TEE). Kansainväliset asiantuntijapaneelit arvioivat koulutuksen tasoa koulutusohjelmien itsearviointien ja opettajien, opiskelijoiden ja johdon haastattelujen ja palautteen perusteella. Raevaaralle on tärkeää erityisesti opetuksen laadun kehittäminen. Siihen pitää kannustaa nykyistä enemmän. – Pedagogiset ansiot tulisi huomioida myös urakehityksessä. On myös hyvä muistaa, ettei pedagoginen osaaminen ole pois ammatillisesta substanssista. Pikemminkin se tukee sitä, kun asiat menevät opiskelijoille paremmin perille! Tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Myös muiden sidosryhmien näkemys on yliopistolle tärkeää. – Sidosryhmät tapaavat seuraavan kerran Aallossa TEE-jatkoilla helmikuun 2. päivä, vararehtori Raevaara kertoo. u

1/2012


Timo Seuranen

Houkutteletava urapolku Aallon uudistuksiin kuuluu myös akateemisen urapolun, tenure track -järjestelmän käyttöön ottaminen. Sen periaatteena on yksilön ja yliopiston sitouttaminen akateemiseen uraan. Tutkijoille tarjotaan selkeä ja tuettu urapolku kohti professoritason tehtäviä. Korkea vaatimustaso ja vahvat kannustimet henkilökohtaiseen akateemiseen kehittymiseen luovat myös perustan yliopiston tutkimuksen ja opetuksen korkean laadun saavuttamiselle. – Aikaisemmin professuuri miellettiin tavallaan ”lokeroksi” yliopiston sisällä, nykyään se nähdään enemmänkin kokonaisvaltaisena urapolkuna, Raevaara kertoo. Tenure track -järjestelmän myötä myös hakijoiden määrä professorin tehtäviin on selvästi lisääntynyt. Erityisen positiivisena Aallossa on nähty kovan luokan kansainvälisten hakijoiden määrän kasvu. n

Design Factory antaa puitteet monitieteiselle yhteistyölle. Uudentyyppiset, innovatiiviset tilat ovat ahkerassa käytössä Otaniemessä.

Laadukas opetus yhteiseksi missioksi

lehti.tek.fi

opettajan ja tutkijan Butterfly Effect -ryhmä. Sen tavoitteeksi asetettiin opetuksen kehittämisen ohella erityisesti opetus- ja oppimiskulttuurin muutos. – Isotkin muutokset lähtevät usein liikkeelle ruohonjuuritason teoista, askeleista tai ”siiveniskuista”. Juuri tämä perhosvaikutus näkyy voimakkaana näiden muutosagenttien työssä. – Haluamme nostaa opetuksen arvostusta yliopistossa. Laadukas opetus tuottaa laadukkaita tutkintoja. Ja ne ovat huippututkimuksen ohella yliopiston tärkein tuote, osallistujat sanovat. On myös tärkeää, että yliopistoopettajat tuottavat tieteellistä materiaalia opetuksen kehittämisestä. Tutkimusyliopiston opetustoiminnan kehittämisen tulisi olla entistä enemmän tutkimukseen perustuvaa toimintaa kokemus- ja mutupohjaisen lähestymistavan sijaan. Tieteelliset julkaisut tuovat myös yliopistolle näkyvyyttä ja nostavat sen varteenotettavaksi keskustelukump-

paniksi akateemisella tasolla. – Tärkeintä Butterfly Effect -toiminnan käynnistämisessä on Aallon opetuksen kehittäjien toiminnan tukeminen. On myös yliopiston näkökulmasta tarkasteltuna strategisesti mielekästä hyödyntää olemassa olevaa osaamisresurssia sekä hurjaa intoa toimia yhteisön hyväksi, tiivistää Yanar. n

Mika Helenius

MITÄ SAADAAN TULOKSEKSI kun parikymmentä opetuksen kehittämiseen intohimoisesti suhtautuvaa ammattilaista keskittää vuoden ajan voimansa yhteiseen missioon? Lukuisia konferenssiesityksiä ja key note -puheita, referee-artikkeleita, lukupiirejä, näkyvyyttä mediassa sekä ideoita ja hankkeita, joissa tavoitteena on opetuksen ja oppimisen parantaminen Aallossa. – Antoisinta lienee kuitenkin tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja yhteisen näkemyksen rakentaminen yliopiston toiminnan kehittämisestä, Butterfly Effect -ryhmän toimintakonseptin Aalto Design Factoryllä suunnitellut yliopistoopetuksen asiantuntija, arkkitehti, PhD Anu Yanar sanoo. Aallon tutkimuksen ja opetuksen strateginen tukiorganisaatio on jo yliopiston alusta lähtien järjestänyt pedagogista koulutusta. Pedagogisia jatko-opintoja suorittaneista valikoitui 25

Vuoden rupeama muutosagenttien luotsina haastoi myös Anu Yanarin tarkastelemaan kriittisesti omia käsityksiään ja toimintatapojaan koulutuksen vetäjänä.

TEK 41


Koulutuspolitiikassa painotetaan taas tasaTuoreessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan tasa-arvoa. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen jatkuu, painopiste on ammattikorkeakouluissa.

arvoa

Teksti Juhani Nokela

V

Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

altioneuvosto hyväksyi joulukuun puolivälissä kehittämissuunnitelman Koulutus ja tutkimus vuosina 2011– 2016. Kesu-nimellä tunnetun paperin on tarkoitus on kertoa, miten opetusja kulttuuriministeriö ohjaa koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämistä Kataisen hallituskaudella. Kehittämissuunnitelman erityisiksi painopisteiksi on kirjattu: …köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Edellisen kesun teki Matti Vanhasen II hallitus noin neljä vuotta sitten. Se säilyi muuttumattona myös pääministerin vaihtuessa Mari Kiviniemeen. Siinä erityiset painopisteet määriteltiin näin: …tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisen, koulutuksen korkean laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen sekä osaavien opettajavoimien turvaaminen. Painopisteissä on siis tapahtunut muutoksia, ja ne heijastavat hallituksen poliittisen värin vaihtumista. Opetus- ja kulttuuri-

ministeriötä johtavat nyt ministerit poliittisen kartan vasemmalta laidalta.

Painopiste ammattikorkeakouluihin Merkittävin korkeakoulukentällä nähtävä muutos on ammattikorkeakoulujen roolin kasvu. Edellisellä hallituskaudella yliopistojen rakennetta ja hallintomallia uudistettiin merkittävästi, nyt sama on edessä ammattikorkeakouluilla. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen toki jatkuu edelleen, mutta huomattavasti pienemmin muutoksin. Yliopistoille annetaan nyt aikaa hyödyntää uuden yliopistolain tuomat muutokset. Tekniikan alalla mutokset olivat vielä erityisen suuret, sillä kahdesta suurimmasta yksiköstä tuli säätiöyliopistoja.

Rakenteellisen kehittämisen jatkuttava – On hyvä, että uusikin kesu lupaa jatkoa korkeakoulujärjestelmän rakenteelliselle kehittämiselle, TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki toteaa suunnitelmista. – Olisin kuitenkin toivonut, että siinä olisi nostettu vahvemmin esille toimet, joilla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua voidaan kehittää ja rahoituspohjaa vahvistaa. Keskinkertainen tekeminen ei riitä. Pitäisi keskittyä siihen, miten Suomi jatkossa pärjää kilpailussa kansainvälisten huippujen kanssa. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Timo Kek-

”Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla lapsilla on taustastaan riippumaton mahdollisuus toteuttaa unelmansa.” Jukka Gustafsson (sd)

42 TEK

1/2012


Ministerit tasa-arvon asialla Kesun valmistelusta on vastannut opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) ja opintotukiasioiden osalta kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas). Molemmat nostavat esille koulutuksellisen tasa-arvon. – Koulutuksellinen tasa-arvo näkyy koulutukselle asetetuissa tavoitteissa ja koulutuspoliittisissa toimenpiteissä aina esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla lapsilla on taustastaan riippumaton mahdollisuus unelmoida ja toteuttaa unelmansa, Gustafsson toteaa. Arhinmäen mielestä merkittävin muutos kesussa on juuri koulutuksellisen tasa-arvon painottaminen. – Se ilmenee hallituksen toimissa, joilla kavennetaan sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa ja vähennetään sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa.

Riski laadulle? – Marssijärjestys kesussa on nyt toinen kuin neljä vuotta sitten. Painopistettä siirretään lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällön uudistamisesta raja-aitojen purkamiseen. Se on iso riski koulutuksen laadulle, Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen opetusministeri Sari Sarkomaa kommentoi. Hänen mielestään lukio- ja ammatillista koulutusta pitää kuitenkin edelleen kehittää itsenäisinä koulutusmuotoina. – Emme halua toisesta asteesta USA:n high schoolia, jonka suoritettuaan on mentävä col-

lehti.tek.fi

”Pitäisi keskittyä siihen, miten Suomi jatkossa pärjää kilpailussa kansainvälisten huippujen kanssa.” Kati Korhonen-Yrjänheikki (TEK)

legeen yliopisto- tai korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi. Vihreiden kansanedustaja, sivitysvaliokunnan jäsen Satu Haapanen muistuttaa puolestaan siitä, että uusi kehittämissuunnitelma on laadittu tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Suurimpina muutoksina edelliseen kesuun hän näkee ammattikorkeakoulujen uudistuksen, varhaiskasvatuslain säätämisen, ylioppilastutkinnon sekä perusopetuksen tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistukset. – Nyt pyritään entistä määrätietoisemmin syrjäytymisen ehkäisyyn koulutustakuun avulla ja koulutuksellista tasa-arvoa vahvistamalla.

Oppositio kritisoi Keskustalaisen kansanedustajan Inkeri Kerolan mukaan koulutus- ja sivistyspolitiikka on kautta aikojen ollut kaikkien ryhmittymien varjelema alue. Sen vuoksi suomalainen koulutus ja tutkimus onkin noussut arvostettuun eliittiin maailmalla. Nyt tehty kesu on hänen mukaansa selkeä linjapaperi yksityiskohtaisine määrittelyineen. – Ylhäältä ohjaus ja keskittäminen ovat selkeä suunnanmuutos entiseen, sivistysvaliokunnan jäsen Kerola summaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko arvostelee kovin sanoin kehittämissuunnitelmaa. Niikko ei hyväksy sitä, että hallitus on leikkaamassa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan sekä yritysten investointien rahoitusta samalla kun Suomen pitäisi pysyä kehityksen mukana ja kilpailla globaalissa maailmassa. Niikko ihmettelee, tukevatko muka 300 miljoonan leikkaukset yliopistoilta, Suomen akatemialta ja ammattikorkeakouluilta Kataisen hallituksen pyrkimystä tehdä suomalaisista maailman osaavinta kansaa. n

Helena Hagberg

kosen mielestä suunnitelmaa arvioitaessa on huomioitava taloudellisen tilanteen muutos ja säästöpaineet. – Ne ovat johtaneet siihen, että korkealle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on entistä vaikeampaa. Myös poliittisen tilanteen muuttuminen heijastuu tekstin painotuksiin, mikä näkyy esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen painoarvon vähenemisenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painoarvon lisääntymisenä. – Eri koulutusaloihin liittyvät muutokset heijastavat työmarkkinoiden muuttumista ja ovat oikeansuuntaisia.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien erot pituuden ja sanojen esiintymisen välillä. Vanhasen II/ Kiviniemen hallitus

Kataisen hallitus

sivuja 61 55 sanoja yhteensä 14 936 13 907 tasa-arvo 11 24 huippu 9 4 yliopisto 140 119 ammattikorkeakoulu 107 124 vahvistetaan 30 30 edistetään 20 21 kehitetään 75 52 uudistetaan 8 26 maahanmuuttaja 45 33 opiskelija 81 113 tekniikka 28 22 henkilöstö 33 28 opettaja 60 40 Eurooppa 11 13 kansainvälisyys 57 53

TEK 43


ILMOITUS


URAILLAT

URAILLAT KEVÄÄLLÄ 2012 Esimiehenä ensimmäistä kertaa – pykälät haltuun Tampere 14.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 6.2.

Puhu ja tule kuulluksi – hyvät vuorovaikutustaidot vievät pitkälle! Kuopio 16.2.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 8.2.

Ulkomaantyössä onnistuminen – henkilöarvioijan näkökulma Helsinki 5.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 27.2.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä Turku 8.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 29.2.

Tehokkaasti työelämään! – urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Tampere 13.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.3.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Lahti 19.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 12.3.

Headhunting Jyväskylä 22.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 14.3.

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt www.tek.fi/uraillat

llmoittaudu! Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkkosivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi. Uraillat on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Orrela (09) 2291 2207, pauliina.orrela@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi ja kansainvälistymiseen liittyvät tilaisuudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

USAIN – Ajattelunhallinta “Keskity kuin huippu-urheilija.” Helsinki 26.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 19.3.

Sehän on vain työsopimus – vai onko? Oulu 28.3.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 20.3.

lehti.tek.fi

TEK 45


TEKin valiokunnat 2012–2014 TEKin hallitus on nimennyt kolmivuotiskaudeksi 2012–2014 kymmenen valiokuntaa. Valiokunnat osallistuvat hallituksen apuna TEKin päätöksentekoon omilla vastuualueillaan.

Jäsenpalveluvaliokunta

Puheenjohtaja DI Pauli Jantunen, Bonum Omen Oy, Helsinki

Jäsenet DI Anne Antila, CRNET Oy, Hollola DI Jari Gustafsson, Neste Jacobs Oy, Helsinki DI Antti Ivanoff, Fastems Oy Ab, Tampere FM Antti Kaakinen, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus, Hämeenlinna DI Sebastian Knight, Esperi Care Oy, Helsinki FK Pekka Koivisto, Finanssivalvonta, Anstkog, (MAL) DI Alari Kujala, eläkkeellä, Espoo DI Anne Lukkarila, Nokia Siemens Networks, Oulu DI Kari Mikkelä, Tomi Järvelin Design Oy, Espoo DI Johan Nyman, jatko-opiskelija, Turku, (TFiF:n edustaja) DI Mika Ranta, Metso Power, Lapua DI Petja Venäläinen, Grey-Hen Oy, Tampere DI Heli Viik, UPM, Lappeenranta Tekn. yo Maija Mustonen (opiskelijaedustaja), Tampere, (varalla Tomi Vaappo, Vaasa) Sihteeri Heli Parjanen, neuvotteluyksikkö, TEK OTK Joel Salminen, yksikönjohtaja, TEK

Kunnan valiokunta

Puheenjohtaja DI Hannu Halkola, Helsingin kaupunki, Helsinki

Jäsenet Olli Ahti, Helsingin seudun liikenne HSL, Kerava DI Kari Hartikainen, Lappeenrannan kaupunki, Lappeenranta DI Lauri Hiekkanen, Helsingin Energia, Espoo FL Tapani Korppi-Tommola, HUS, Helsinki Arkkitehti Noora Koskivaara (SAFA-TEK-edustaja), Vantaan kaupunki (varalla arkkitehti Mari Siivola, Helsingin kaupunki) DI Jorma Lehtonen, Nummi-Pusulan kunta, Nummi DI Johannes Moisio (vpj), Etelä-Karjalan liitto, Saimaanharju Arkk.yo Jenni Pitko (opiskelijaedustaja), Oulu (varalla Jussi Saukko, Oulu) FT Ari Pääkkönen, KYS, Kuopio NN (TFiF:n edustaja) FM Taiju Virtanen(YKL:n edustaja), Helsingin kaupunki (varalla Olavi Lyly) Sihteeri OTK Anja Helin, asiamies, TEK DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK VT Tapani Wahlberg, asiamies, TEK

Talousvaliokunta Koulutusvaliokunta

Puheenjohtaja TkL Katriina Schrey-Niemenmaa, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Espoo Jäsenet FT Jouni Björkman, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki DI Jenni Enroth, Neste Oil Oyj, Helsinki DI Heikki Harju, Aalto-yliopisto, Espoo Tekn. yo Henna Hartikainen (opiskelijaedustaja), Lappeenranta (varalla Elina Luttunen, Lappeenranta) TkL Raimo Hyvönen, eläkkeellä, Turku Tekn. yo Kari Klemi, Aalto-yliopisto, Espoo DI Ville Liisanantti, Outokumpu Stainless Oy, Tornio TkL Elina Moisio, Aalto-yliopisto, Espoo DI Hanna-Riikka Myllymäki, Aalto-yliopisto, Kauniainen DI Tapio Nikula, Keuda, Helsinki DI Virpi Paavola, Metso Paper Oy, Järvenpää Tekn. yo Petteri Palviainen, Ramboll Finland Oy, Helsinki DI Asko Pekkala, ABB Oy Drives, Vantaa DI Esa Rahiala, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Vanha-Ulvila TkL Matti Ropponen, eläkkeellä, Helsinki TkT Mats Rönnholm (TFiF:n edustaja), Åbo Akademi, Parainen TkT Teemu Turunen-Saaresti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taipalsaari Tekn. yo Joel Tirkkonen (opiskelijaedustaja), Tampere (varalla Antti Hiekkanen, Tampere) TkT Martti Tiuri, eläkkeellä, Espoo Tekn. yo Hannu Tolonen (opiskelijaedustaja), Oulu (varalla Visa Saari, Oulu) DI Teemu Vihinen, Sanoma Magazines Finland Oy, Helsinki Sihteeri DI Juhani Nokela, asiamies, TEK TkT Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja, TEK

46 TEK

Puheenjohtaja DI Matti Carpén, Eläke-Fennia, Helsinki

Jäsenet DI Matti Ilveskoski, Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä, Tampere DI Jussi Koskinen, Nokia Oyj Devices, Espoo DI Vesa Ruusunen, ISS Proko Oy, Oulu TkL Markku Talonen, eläkkeellä, Kirkkonummi DI Jukka Tolvanen, ABB Oy Drives, Helsinki DI Turo Turja, Rautaruukki Oyj, Vantaa FT Raimo Voutilainen, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, Espoo DI Hannu Väänänen, ABB Oy, Helsinki Sihteeri KTM Jari Mellas, yksikönjohtaja, TEK DI Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja, TEK

Teekkarivaliokunta 2011

Puheenjohtaja Tekn. yo Sampo Saarenpää, Lappeenranta

Jäsenet Tekn. yo Jani Kalasniemi, Otaniemi(varalla Lauri Ikonen) Tekn. yo Joel Kuuva, Lappeenranta (varalla Liisa Salminen) Tekn. yo Tero Marin, Oulu (varalla Vesa Vuorenmaa) Tekn. yo Antti Hiekkanen, Tampere (varalla Noora Ojala) Tekn. yo Jukka Koivisto, Turku (varalla Joni Kiikola) Tekn. yo Olli Lamminen, Vaasa (varalla Marja Lotta Vessari) Sihteeri tekn. yo Juuso Kuusinen, teekkariasiamies, TEK

1/2012


Teknologiavaliokunta

Puheenjohtaja TkL Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy, Espoo Jäsenet DI Pekka Aho, VTT, Oulu DI Timo Ali-Vehmas, Nokia Oyj, Kauniainen DI Martin Evers (TFiF:n edustaja), ABB Oy, Kauniainen DI Lotta Forssell, UPM-Kymmene Oyj, Helsinki DI Sari Halonen, Nokia Siemens Networks, Oulu TkT Jonna Häkkilä, NRC, Kempele DI Antti Juva, Lappeenranta Innovation Oy, Tampere FM Minna Kilpala, Tieto Finland Oy, Jyskä DI Pekka Leikas, UPM, Tampere TkT Rauno Luoma, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Pori DI Martin Ollus (TFiF:n edustaja), VTT, Espoo DI Joose Pohjanen, VTI Technologies Oy, Vantaa Arkkitehti Jouni Särkijärvi, eläkkeellä, Espoo DI Henrik Sjögrén, eläkkeellä, Mikkeli Tekn. yo Matti Särkelä (opiskelijaedustaja) Oulu, (varalla Anssi Tura, Lappeenranta) DI Aarno Valkeisenmäki, Destia, Helsinki TkL Risto Varala, UPM, Lappeenranta Sihteeri DI Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, TEK

Valtion valiokunta

Puheenjohtaja DI Pentti Puhakka, TEM, Helsinki

Jäsenet DI Iiro Auterinen, VTT, Helsinki DI Antti Castrén, Liikennevirasto, Espoo DI Reetta Grenman, VTT, Espoo Tekn. yo Antti Heikkinen, (opiskelijaedustaja), Oulu, (varalla Mart Kaukonen) TkL Matti Höyssä, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere TkT Jari Ihonen, VTT, Espoo DI Helena Kalliolinna, STM Työsuojelujaos, Tampere TkT Annaleena Kokko (TFiF:n edustaja), VTT, Helsinki TkL Maija Lakio-Haapio, Puolustusvoimat Ilmavoimien esikunta, Tampere Arkkitehti Minna Perähuhta (SAFA-TEK-edustaja), Ympäristöministeriö, Forssa (varalla Erja Väyrynen) DI Aleksi Päiväläinen, Puolustusvoimat, Pääesikunta, Tampere DI Anu Vaari, VTT, Espoo FM Jouni Vainio (YKL:n edustaja), Ilmatieteen laitos (varalla Arja Varis) Arkkitehti Pertti Vesanto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Helsinki Sihteeri VT Pia Hiltunen, asiamies, TEK DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK

Yksityisen sektorin valiokunta

Puheenjohtaja DI Hannele Aikio, Outokumpu Stainless Oy, Tornio

Jäsenet DI Ari Anttila, Teollisuuden Voima Oy, Panelia TkT Harri Haanpää, Stonesoft, Siuntio DI Teemu Haapala, Prove Expertise Oy, Oulu FM Piri Harju, Pöyry Infra Oy, Helsinki FM Erkki Hiltunen, Planmeca Oy, Helsinki FM Mattias Järvinen, FCG-Finnish Consulting Group (YKL:n edustaja) (varalla FT Pekka Ihalainen)

lehti.tek.fi

DI Sari Kohonen, Sunila Oy, Kouvola DI Kimmo Koskinen, Foster Wheeler Energia Oy, Varkaus DI Markku Kotomäki, Patria Oy, Tampere DI Mikko Merihaara, Nokia Oyj, Oulu DI Jari Nummikoski, Nokia Siemens Networks Oy, Tampere Tekn. yo Juhana Repo (opiskelijaedustaja), Lappeenranta (varalla Niko Isomäki) DI Pekka Riiali, TeliaSonera Finland Oyj, Lappeenranta DI Jaakko Savola, Rautaruukki Oyj, Liminka Arkkitehti Mervi Savolainen (SAFA-TEK-edustaja), ISS Proko Oy DI Elina Sillanpää, Metso Automation Oy, Tampere DI Lars Stormbom (TFiF:n edustaja), Vaisala Oyj DI Jarmo Talvitie, Nokia Oyj, Tampere Sihteeri FM Teemu Hankamäki, asiamies, TEK DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK

Yliopistovaliokunta

Puheenjohtaja TkT Marko Kosunen, Aalto-yliopisto, Helsinki

Jäsenet Arkkitehti Petri Aarnio (SAFA-TEK-edustaja), Oulun yliopisto (varalla Mikko Mälkki) TkT Hannu Eskola, Tampereen teknillinen yliopisto, Kangasala DI Victor Heinänen, Aalto-yliopisto, Espoo Tekn. yo Elina Honkala (opiskelijaedustaja), Oulu, (varalla Henna Hartikainen) FT Pekka Ihalainen (YKL:n edustaja), (varalla Arja Varis) TkL Timo Kokkonen, Oulun yliopisto, Oulu FT Antti Lauri, Helsingin yliopisto, Vantaa TkT Mika Mänttäri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta DI Nari Pajunen, Aalto-yliopisto, Helsinki TkT Hannu Poutiainen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio TkT Mats Rönnholm (TFiF:n edustaja), Åbo Akademi, Parainen TkT Tuomo Tiainen, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere FL Antti Tuomisto, Turun yliopisto, Turku TkT Jari Viik, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere Sihteeri OTK Anja Helin, asiamies, TEK DI Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja, TEK DI Daniel Valtakari, asiamies, TEK

Yrittäjyysvaliokunta

Puheenjohtaja DI Mika Uusi-Pietilä, Minutor Oy, Tampere

Jäsenet DI Antero Alku, Alkutieto Oy, Helsinki FM Martti Annanmäki, eläkkeellä, konsultti/STUK, Vantaa TkT Godwin Ikegwuonu, ABB Oy, Espoo DI Nora Ilivitzky (TFiF:n edustaja), Nokia Siemens Networks Oy, Helsinki DI Olavi Kangas, OK Konsultointi, Oulu DI Juha Koski, Tampereen kauppakamari, Tampere DI Kaisu Miettinen, POHTO Oy, Oulu DI Rauli Oikarinen, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia, Espoo TkT Ilkka Raatikainen, DesNetti Oy, Vaasa TkL Seppo Rantamaula, eläkkeellä, Helsinki DI Pasi Rautiainen, TTY, tutkimus- ja innovaatiopalvelut, Tampere TkT Kari Sipilä, Future Innovations, Espoo TkL Minna Takala, Aalto-yliopisto, Hämeenlinna DI Juhani Tenhunen, Ruohonjuuri Oy, Helsinki TkT Arto Timperi, Comatec Oy, Tampere Tekn. yo Valle Uimonen (opiskelijaedustaja) Oulu, (varalla Ville Vesterinen, Lappeenranta) Sihteeri DI Martti Kivioja, asiamies, TEK DI Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, TEK

TEK 47


Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.   TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.   Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/ kk). JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.   Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Jäsenrekisteri, VASTAUSLÄHETYS, Tunnus 5005134, 00003 Helsinki. Voit lähettää lomakkeen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi tai faksilla: (09) 2291 2911. Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet. Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä. Allekirjoitus


TEKNIIKAN IHMEITÄ

ITER-reaktorin suunnittelu alkoi vuonna 1988, perustustyöt vuonna 2007 ja reaktorirakennuksen peruskivi muurattiin marraskuussa 2010. Kun fuusioreaktio käynnistetään, kolmen Eiffel-tornin painoisen reaktorin sydän pitää kasassa 150 miljoonan asteen lämpöistä plasmarinkulaa. © ITER Organization, http://www.iter.org/

Maailman hitain tuotekehityshanke Teksti Petja Partanen Kuva ITER Organization 2011

F

uusioreaktori on insinöörin painajainen. Kuumenna ensin vety sadan miljoonan asteen lämpötilaan. Kun fuusioreaktio käynnistyy, pidä epävakaa ja kaiken polttava plasma irti donitsinmuotoisen astian seinistä. Poista reaktiotuotteet helvetillisestä pätsistä ja kerää energia talteen. Siinäpä haaste taitavammallekin suunnittelijalle. Tähän verrattuna kuulento oli lastenleikkiä. Vahvin ehdokas fuusioreaktion kesyttäjäksi on Tokamak-reaktori. Sen perusidean esittelivät venäläiset fyysikot Igor Tamm ja Andrei Saharov jo vuonna 1951. Vielä 1970-luvulla arveltiin, että vuonna 2000 fuusiosähköä tulee töpselistä. Nyt haaveillaan, että EU:n ensimmäinen kaupallinen reaktori saattaisi tuottaa sähköä joskus vuoden 2050 jälkeen. Nykyisellä state-of-theart -laitteella, JET-reaktorilla, on hyvin pienen hetken saatu reaktorista ulos enemmän tehoa kuin mitä siihen on syötetty. Tuleva koefuusioreaktori ITER on sekin rakenteeltaan Tokamak. Kun ITERin plasmadonitsi syttyy ensi kerran arvioilta vuonna 2019 Ranskassa, toiveena on, että ulos saadaan 10 kertaa enemmän energiaa kuin reaktoriin syötetään. Jos hyvin käy, reaktiota pystytään pitämään yllä jopa kahdeksan minuuttia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tokamak#Tokamak

lehti.tek.fi

TEK 49


TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, asiamies...................................... 2291 2262 Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen, toimittaja-tiedottaja. 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Sanna Allt, asiamies........................................ 2291 2215 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2263 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, analyytikko........................ 2291 2269 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

Turun aluetoimisto

Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (työvapaalla)

Tekniikka ja yhteiskunta

Vaasa

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206

50 TEK

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies, 045 677 7153

1 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 16.3., 4.5., 15.6., 14.9., 26.10., 14.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Helena Hagberg PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 68 800 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

Nora Möttönen, teekkariyhdysmies

1/2012


Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä Aku Ankka

Aku Ankka     

D

D. Foley & B. Flick / J. Sarasti & J. Vainio Em7

       

A -ku Ank - ka- ko lap -sem-me tur - me - lee,

D

jee,

ou

       

ou

jee?

      

A- ku Ank -ka - ko lap -sem-me

A7

tur - me - lee,

ou

jee,

   ou

jee?

 

A -ku

D7  D             

Ank - ka ja Ii - nes ne

seu - rus - te - lee, mut - ta

Gm D  G         

lap - si - a ei - vät he kos -kaan tee, ou

 A7  

jee,

ou

D

jee.

Teekkarit Juha Vainio ja Jyrki Sarasti kunnostautuivat 1980-luvun alussa otaniemeläisen Moottoritie alkaa -solun puuhamiehinä ja lauluntekijöinä. Heidän kynistään lähti useampikin hauska ralli, mutta Aku Ankka on ainoana jäänyt elämään pienten piirien ulkopuolellekin. Tähän irvailuun johti vuonna 1981 jär-

jee,

 

ou

 

jestettyjen Kemin sarjakuvapäivien tiimoilta maailmalle levinnyt kohu-uutinen, jonka mukaan Aku Ankka -sarjakuvalehden tilaaminen paikalliseen kasvatusneuvolaan oli lakkautettu jo seitsemän vuotta aiemmin lehden päähenkilöiden housuttomuuden ja arveluttavien sukupuoliroolien vuoksi!

Aku Ankka on ikuinen poikamies... Kerran pari hän Iineksen ulos vei, mutta sänkyyn saakka koskaan ei... Kuka Tupuhupulupun aikaan sai... Olitko se sinä, vai olinko se minä? Kuka mitä häh? Aku Ankkahan housuja käytä ei... Onneks lapsemme eivät sitä vielä tee, vaan vaatteet päällä he kävelee... Pelle Peloton keksijä kelpo on... Silti leluja hän vielä kokoilee, vaikka pontikkaa pystyis keittelee... Roope Ankka se naisissa hyppää ei... Vaikka rahoillansa pystyis ostamaan ihan millaisen missin haluis vaan... Mitä tekevät ystävät Mikki ja Hessu... Mikki menee Minnin kanssa salaa motelliin, Hessu etsii kundii poikkeevii... Nyt kerromme, miksi teimme laulun tään... Sanat valhetta on, mutta sitä en kadu. Hyvät vanhemmat! Ostakaa nyt lapsillenne uusi Aku...

Melodiahan on tuttuakin tutumpi 1950-luvun jenkki-iskelmä Saku Sammakko, jonka sävelsivät Dick Foley ja Bob Flick. Kolmannen säkeistön jälkimmäinen puolikas Olitko se sinä... on suora lainaus Sleepy Sleepers -yhtyeen 70-luvun hitistä Kuka mitä häh?

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51


ILMOITUS


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.