Kauppapolitiikka 2/2014

MCI

JARMO VIDGRÉN:

Pakotteiden vaikutukset heijastuvat laajalle

Miksi vientiä valvotaan?

Ponssen odotukset ovat korkealla EU:n ja Yhdysvaltojen kauppaneuvottelujen osalta.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2014

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

BRASILIAN IMUSSA

Tilaa lehti tai tee osoit teenmuutos www.kauppapolitiik ka.fi/tilaus

›› Työviikko Venäjällä

›› Metso taitaa Brasilian markkinat

Maailman huomio kohdistuu Brasiliaan, eikä pelkästään kohta koittavien jalkapallon MM-kisojen takia.

2

Kauppapolitiikka nro 2|2014

”Team Finlandin tavoitteena on mahdollistaa suomalaisten yritysten menestyminen maailmalla.”

VILLE CANTELL Päätoimittaja

Oppeja Brasiliasta

B

Joskus maailma muuttuu nopeasti. Harva enää muistaa sen positiivisen tunnelman, johon Sotshin olympiakisat päättyivät. Venäjän suurella vaivalla ja rahalla saavuttama pr-hyöty mureni Ukrainan kriisiin seurauksena muutamassa päivässä.

Parissa viikossa tuntui, kuin olisimme siirtyneet ajassa parikymmentä vuotta taaksepäin. Kylmästä sodasta tuttu vastakkainasettelu tuli takaisin estradille. Ajankohtaisia aiheita, joita käsittelemme tässä numerossa, ovat vientivalvonta- ja sanktioasiat. Näistä voit lukea enemmän lehden sivuilla 14 ja 24 alkavissa jutuissa.

Tärkeä perusta kauppojen syntymiselle on kuva Suomesta, joka maailmalla vallitsee. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät ovat niitä, jotka joka päivä vaikuttavat siihen, miten meidät nähdään maailmalla. Keskeinen viestimme on, että suomalaiselle osaamiselle ja kyvylle ratkaista ongelmia on tilausta. Paljon hyödyllisiä käytännön työkaluja maakuvaviestintään löytyy team.finland.fi-sivustolta.

Edellisessä asemapaikassani Ljubljanassa suurlähettilästä oli tulossa tapaamaan Slovenian entinen Suomen-lähettiläs muutaman kollegansa kanssa. En ollut valmistautunut olemaan mukana tapaamisessa ja tulin yllätetyksi housut kintuissa.

En onneksi kirjaimellisesti, vaan Birkenstock-sandaalit jalassa. Kun ei muuta ollut tehtävissä, menin tapaamiseen muina miehinä puvussa ja sandaaleissa. Kokeneet diplomaatit eivät kulmakarvojaan nostelleet, mutta paluumatkalla suurlähettiläs oli hehkuttanut kollegoilleen suomalaisten rentoa tyyliä: ”Näittekö kaverin, joka marssi sisään suurlähettilään huoneeseen sandaalit jalassa? Suomalaisissa todella on sitä jotakin!”

Brasilialaisilta voimme ottaa mallia siitä, miten arvostaa oikeasti tärkeitä asioita elämässä: perhettä, ystäviä ja elämästä nauttimista. Maailman toimivimmassa maassa voisimme hymyillä toisillemme enemmän. ›‹

pääkirjoitus

rasilialaisten kertomassa vitsissä, luodessaan maailman Jumala loi viimeiseksi Brasilian. Maan, jossa oli kaikin puolin täydelliset elinolosuhteet, upea ilmasto ja kaikki ajateltavissa olevat luonnonvarat. Häneltä kysyttiin: ”Miksi luot tällaisen paratiisin?”

Jumala vastasi: ”Odottakaa, kunnes näette minkälaisia ihmisiä sinne laitan.”

Maassa kolme vuotta asuneena voin todistaa, että toisin kuin itseironinen vitsi antaa ymmärtää, upean maan hienoin asia on kuitenkin juuri sen ihmiset.

Brasilia on tämän numeron teemamaa. Maailman huomio kohdistuu Brasiliaan, eikä pelkästään kohta koittavien jalkapallon MM-kisojen takia.

Maltillisesta kasvuvauhdista ja kasvavasta protektionismista huolimatta myös suomalaiset yritykset ovat yhä enenevässä määrin heränneet 200 miljoonan maan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän eteen on tehty pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä. Esimerkiksi meriteollisuudesta suomalaiset yritykset ovat saaneet tilauksia yli 700 miljoonan euron arvosta. Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä tai sattumalta.

Brasiliassa on toimittu pitkään Team Finland -toimintatavan mukaisesti jo ennen kuin konseptia oli vielä keksittykään. Vuodesta 2007 lähtien valtiorahoitteiset toimijat paikan päällä, suurlähetystö ja Finpron aluetoimisto, valmistelivat useita korkean tason vierailuita molempiin suuntiin. Varsinkin EU:n ulkopuolella on valtiovallan mukanaolo usein edellytys kauppojen syntymiselle.

Kunnia kauppojen syntymiselle kuuluu luonnollisesti yrityksille. He sen työn tekevät. Mutta jotta tämä olisi mahdollista, pitää raamien olla kunnossa: tarvitaan ovien avaamista, viranomaiskontakteja ja verkottamista. Tässä piilee Team Finlandin juju ja ydin. Tavoitteena on mahdollistaa suomalaisten yritysten menestyminen maailmalla.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi

20 ”Toiminnan on oltava riittävän lähellä asiakasta.”

JOAO NEY COLAGROSSI, METSO

24 4

Kauppapolitiikka nro 2|2014

nro 2 | 2014

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Ponssen metsätyökoneille riittää

kysyntää Brasilian helteistä Siperian pakkasiin.

14

Miksi vientiä valvotaan?

Toimiva vientivalvonta on yritysten etu.

20

Monien mahdollisuuksien Brasilia

Metson matka Brasilian markkinoille on tuottanut hyvää tulosta.

24

Pakotteet heijastuvat laajalle

Nopeita täsmälääkkeitä pakotteet eivät ole, mutta pitkällä tähtäimellä niillä on merkitystä.

28

Brasilian imu kasvaa

Jo kymmenet suomalaisyritykset etsivät Brasiliasta kasvua liiketoiminnalle.

6

28

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Markku Keinänen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO

”Brasiliasta on tullut tärkeä markkina, jonne on yhä tilaa tulla.”

JARI LUOTO, SUOMEN BRASILIAN SUURLÄHETTILÄS

18

MCI Press Oy

PALSTAT

ILMOITUKSET

10 Lyhyesti

MCI Press Oy puh. 09 2525 0250 ilmoitukset@mcipress.fi

17 Anttonen

Venäjä ja Kiina - itäiset naapurit

TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET

18

Kentän ääni

Marjo Mäki-Leppilampi Suomen suurlähetystö, Moskova

36

Lue

www.kauppapolitiikka.fi/tilaus PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS

9 600 kpl

37

Q&A

Eväitä tulevaisuuteen

38

50 vuotta sitten

PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

Argentiinan rautatiekalusto- ja traktoriteollisuudesta

39

Kolumni

Jukka Seppälä: Kiristynyttä vai kuristettua kilpailua?

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPad minin! nro 2|2014 Kauppapolitiikka

5

TEKSTI RIITTA NISKANEN KUVAT PONSSE, THINKSTOCK

Maailmalla on aktiivisessa toiminnassa 8 000 Ponssen metsätyökonetta, joihin luotetaan niin Brasilian helteessä kuin Siperian pakkasessa.

METSÄTÖITÄ SIPERIASTA BRASILIAAN 6

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Ponssen myynti- ja markkinointipäällikkö Jarmo Vidgrén on Vidgrénin veljeksistä toiseksi nuorin.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

7

”Jos kissalla voes kyntää, niin kuka tarvihtis ennee hevosta.”

- Einari Vidgrén

P

onsse Oyj:n tehtaan ikkunasta avautuu näkymä pieneen verstaaseen Vieremän keskustassa. Sen tiloissa yhtiön perustaja, Einari Vidgrén, rakensi vuonna 1969 ensimmäisen metsäkoneensa. Siitä käynnistyi myös yksi suomalaisen yritys­maailman menestystarinoista. Vuonna 1970 Vidgrén perusti yrityksen, joka sai nimensä kylällä liikkuneen kulkukoiran mukaan. Ensimmäinen metsäkone kun oli kyläläisten mielestä yhtä ruma kuin kyseinen Ponsse-koira.

Ponsse on kasvanut 45 vuodessa kansainväliseksi pörssiyhtiöksi ja konserniksi, joka työllistää yli 1 100 työntekijää eri puolilla maailmaa. Tytäryhtiöitä on yksitoista, joista yhdeksän on myynti- ja huoltoyhtiöitä. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 313 miljoonaa euroa.

Yhtiön pääpaikka on kuitenkin edelleen Vieremällä Pohjois-Savossa. Yhtä vakaa on yhtiön toimintaa ohjaava arvomaailma, jonka Einari Vidgrén aikoinaan loi ja johon perustuu nykyinenkin ”ponsselainen henki”.

– Meillä kaikilla on toiminnassamme sama fokus. Siihen kuuluvat rehellisyys, luotettavuus, asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus ja avoimuus, täsmentää Ponssen myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.

– Näillä arvoilla olemme pärjänneet yli 40 vuotta ja kaikkialla maailmalla.

PONSSE ON MAAILMAN TOISEKSI suurin kumipyöräisten metsäkoneiden valmistaja.

Yhtiön markkinat ovat neljällä pääalueella: Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, latinalaisessa Amerikassa sekä Aasiassa. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa, Ranska,

8

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Tarkoittaa: Ponsse valmistaa metsäalan ammattilaisille puunkorjuun ratkaisuja, joilla pärjää kaikissa olosuhteissa.

Yhdysvallat ja Venäjä sekä viimeisimmät tulokkaat Brasilia ja Uruguay.

Suomessa Ponssella on melkein 50 prosentin markkinaosuus. Muualla yhtiö on päässyt kunnioitettavaan, noin 30 prosentin osuuteen alan markkinoista.

– Meillä on hyvä tuote, jota kehitetään koko ajan asiakkaita kunnellen. Huoltopalvelumme on huippuluokkaa, samoin kaikki tukipalvelut.

Kehitämme koko ajan paitsi koneita, myös kaikkia toimintojamme, Jarmo Vidgrén perustelee.

Metsäkonemarkkinat vetävät nyt hyvin.

Ponssen tehtaalla Vieremällä valmistuu joka päivä uusia koneita, jotka edustavat niin sanottua tavaralajimenetelmää. Se tarkoittaa, että metsäkone pätkii puut jo metsässä haluttuun määrämittaan.

– Tehokasta, ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta, myynti- ja markkinointijohtaja kiteyttää.

YRITYKSEN TÄRKEISIIN vientimaihin on kuulunut jo pitkään Yhdysvallat. Siellä on kuitenkin yhä vallalla perinteinen kokopuumenetelmä. 85–90 prosenttia tehtaiden tarvitsemasta puusta tehdään USA:ssa neljän tai viiden eri koneen voimin, kun Ponssen käyttämässä tavaralajimenetelmässä pärjätään kahdella koneella.

– Kokopuumenetelmää vastaan kilpailemme USA:ssa koko ajan. Tekemistä riittää, sillä alan historia ja kulttuuri vaikuttavat. Ennakkoluulojakin on yhä, Jarmo Vidgrén kertoo.

Muutenkin Pohjois-Amerikka ja siellä oleva asiakas ovat Vidgrénin kokemusten mukaan erilaisia kuin mihin on meillä totuttu.

– Euroopassa asiakas on valmis odottamaan konetta, joka on varusteltu juuri sellaiseksi kuin hän haluaa. Amerikassa kone pitää

KAUPPANEUVOTTELUJEN ONNISTUMINEN TÄRKEÄÄ ›› Jarmo Vidgrén on seurannut mielenkiinnolla EU:n ja USA:n välisten vapaakaupan (Transatlantic Trade and Investment Partnesship eli TTIP -kauppa- ja investointineuvottelujen etenemistä. Odotukset ovat korkealla.

– Jos vapaakauppaneuvottelujen tuloksena saadaan tullia nopeutumaan, helpottuvat logistiset ratkaisut ja tullimaksut pienenevät. Kun vientikuluja saadaan vähemmäksi, vahvistuu kilpailukykymme, hän arvioi.

– Myös työvoiman siirtyminen Yhdysvaltoihin tulisi helpottumaan.

Tällä on merkitystä etenkin silloin, kun teemme uuden konemallin ja täältä pitää viedä sen mukana myös osaamista. Moni tilanne olisi helpompi, jos työluvat mahdollistaisivat meidän miesten olemisen paikan päällä.

Toisaalta Vidgrén ei usko, että vapaakauppasopimus lisäisi alan kilpailua merkittävästi. Ja vaikka lisäisikin, hän lupaa Ponssen kilpailu­ kyvyn olevan aina valmiina haasteisiin.

olla valmiina pihalla, josta se ostetaan heti kun tarvitaan.

Ponsse on toiminut USA:n markkinoilla 20 vuotta. Ensimmäiset metsäkoneet menivät rapakon taakse 1990-luvun alussa ja tytäryhtiö perustettiin vuonna 1995. Aluksi kiikarissa olivat etelävaltiot, joissa puuta korjataan eniten, mutta tiukasti perinteisellä kokopuumenetelmällä.

Nykyisin päämarkkinat ovat Wisconsinin, Minnesotan ja Michiganin osavaltioissa, joissa Ponssen tavaralajimenetelmä on saanut vahvan jalansijan.

Yhtiön avaus USA:n markkinoilla lähti liikkeelle, kun amerikkalainen asiakas halusi ostaa Ponssen metsäkoneen. Hänen esimerkkinsä innoittamana vienti käynnistyikin nopeasti.

– Yhdysvaltojen markkinoille menemisessä on ollut kuitenkin monta kysymystä ja uuden opettelua. Olemme joutuneet maksamaan esimerkiksi tullimaksuina todella isot rahat, myynti- ja markkinointijohtaja toteaa.

OMA OPETTELUNSA ON OLLUT myös uusilla Latinalaisen Amerikan markkinoilla.

Uruguayssa mentaliteetti on Vidgrénin mielestä lähempänä suomalaista, mutta Brasiliassa tilanne on toinen.

– Brasilian markkinoille pääsyssä on ollut tosiaan oma opettelunsa ja sitä opetellaan vieläkin. Toimintakulttuuria leimaavat monet keskustelut ja asioiden pyörittelyt, eikä valmista tule heti. Lisäksi tullikäytännöt ovat Brasiliassa erilaiset ja maassa on paljon sisäisiä veroja osavaltiosta toiseen siirryttäessä.

– Brasiliassa kannattaa olla kärsivällinen, varata aikaa, tutustua paikallisiin toimintamalleihin ja ihmisten ajattelutapaan, hän vinkkaa.

Ponsse on toiminut Brasilian markkinoilla viitisen vuotta ja saanut haasteista huolimatta jo monta hyvää päänavausta.

Yhtiön kiinnostuksen herättivät laajat eukalyptusplantaasit, joiden tuottamaa puuta tarvitsevat maahan perustetut uudet sellutehtaat.

Kotimaisiin havupuihin verrattuna eukalyptus kasvaa korjuukokoon kymmenen kertaa nopeammin eli 6–7 vuodessa. Lyhyt­kuituinen eukalyptus on hard woodia eli kovaa lehtipuuta, joka on kuorittava, mikä toi Ponsselle myös tuotekehityksen haasteita.

– Luottamuksen rakentaminen on vienyt aikansa. Mutta kun koneet ovat kunnossa, teet mitä lupaat ja kehität koko ajan toimintaa, sillä pärjää joka paikassa. Myös Brasiliassa, Vidgren sanoo.

BRASILIASSA ON TAPANA TEHDÄ metsäkonekaupan yhteydessä kolmen vuoden huolto­sopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähellä on Ponssen huoltomies vuorokauden ympäri valmiina huoltamaan konetta.

Tilanne ilman huoltosopimusta on hieman haasteellisempi.

Jarmo Vidgrén on tehnyt koko työuransa isänsä perustamassa yrityksessä.

JARMO VIDGRÉN • Täyttää tänä vuonna 39 vuotta.

• Vastaa Ponsse Oyj:n myynti- ja huoltoverkostosta.

• Ponssen perustajan Einari Vidgrénin neljästä pojasta toiseksi nuorin.

• Koulutukseltaan markkinointimerkonomi.

• Tehnyt koko työuransa Ponssella varastolla, dokumentoinnissa, Ruotsin tytäryhtiössä yhteyshenkilönä tehtaalla ja myynnissä, Lohjalla myynnissä sekä Vieremällä myyntipäällikkönä, Pohjois-Euroopan myynnin vetäjänä sekä nykyisin yhtiön myynti- ja markkinointipäällikkönä.

• Perhe: vaimo, 17-vuotias poika sekä 13ja 10-vuotiaat tyttäret.

• Harrastaa muun muassa jääkiekkoa ja jalkapalloa. Myös hevoset ja raviurheilu kiinnostavat.

– Jos kone särkyy, vasteaika on tosi lyhyt.

Olemme yleensä jo samana päivänä koneen luona, Vidgrén kertoo.

Ponssen huoltoverkostoa on ympäri maailmaa. Kaikissa tullialueen maissa on myös isot varastot varaosia, koska niiden kuljettaminen tullin kautta veisi monta päivää. Lähialueille lähtee varaosia Ponssen Iisalmen huoltoja logistiikkakeskuksesta päivittäin auto- tai junakyydillä.

PONSSEN METSÄTYÖKONEET tunnetaan maailman moderneimpina. Koneissa on paljon huipputeknologiaa, joka esimerkiksi kertoo, missä kone on ja paljonko sillä on tehty puuta tänään. Kaikki tieto siirtyy langattomasti ja raportointi on helppoa.

– Meillä on vahva tuotekehitys, joka perustuu asiakkailta tuleviin toiveisiin. Panostamme paljon muun muassa ergonomiaan. Tuotekehityksessämme työskentelee sata henkilöä 10 miljoonan euron vuosibudjetilla. Ohjelmistosuunnittelijoita on meillä enemmän kuin mekaniikan suunnittelijoita. Katsomme koko ajan eteenpäin ja haluamme olla markkinoiden kärjessä, Jarmo Vidgrén toteaa.

Ponssen tuotekehitys on keskitetty pääpaikalle Vieremän tehtaalle, jossa valmistetaan kaikki metsäkoneet. Näin tuotekehitystä voidaan tehdä yhteistyössä muiden osastojen kanssa ja ottaa siinä huomioon tuotannolliset ja laadulliset tekijät. ›‹

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti K

uv

”Ilman Team Finlandia Suomen mahdollisuudet menestyä olisivat heikommat.” LEENA MÖRTTINEN, EK Kaleva, 13.5.2014

a:M

a rj ut H e n

tu

ne

n

Koodauksen MM-kisat

LETSGROW ON RAHOITUSOHJELMA KANSAINVÄLISTÄ KASVUA HAKEVILLE PK-YRITYKSILLE SUOMI Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa yritys saa Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan, Tekesiltä avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan sekä Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun.

Ohjelma on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yrityksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liike­vaihto 5–50 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä tulee olla vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua.

Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa potentiaalisimpien kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien pk-yritysten kasvusuunnitelman rahoitus. Yrityksiä kannustetaan lisäämään osaamistaan, rakentamaan kilpailuetua, kasvattamaan markkinaosuuttaan sekä toteuttamaan kasvua tukevia investointeja.

Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelman periaatteena on Team Finland -verkoston toimijoiden yhteisten päämäärien mukaisesti selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asiakas asioi yhden luukun kautta. Yritys saa rahoitusohjelmassa räätälöityjä palveluita kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen keskitetysti Finnveralta, Tekesiltä ja Finprolta. Hakemukset käsitellään ja ohjelmaan hyväksyttyjen yritysten etenemistä seurataan ja tuetaan toimijoiden yhteistyönä.

Haku ohjelmaan käynnistyi toukokuun lopussa.

SUOMI Hello World Open 2014 on teknologia­yritys Reaktorin ja pelistudio Supercellin isännöimä kilpailu, joka haastaa koodaajat kilpailemaan toisiaan vastaan kansainvälisen urheilutapahtuman hengessä.

Yli 4 000 koodaajaa kilpaili Hello World Open 2014 -kilpailun alkukarsinnoissa toukokuussa. Historian ensimmäisiin koodauksen maailmanmestaruuskisoihin osallistui kaiken kaikkiaan 2 520 tiimiä, joiden haasteena oli ottaa toisistaan mittaa virtuaalisessa autopelissä.

Yhteensä kuusi tiimiä kilpailee maailman parhaan koodaajan tittelistä Helsingin Kaapelitehtaalla 10. kesäkuuta.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Veera Voutilainen, Hello World Open 2014, veera@helloworldopen.com

www.letsgrow.fi

TTIP-neuvottelut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut kauppa- ja investointikumppanuudesta etenivät toukokuussa viidennelle neuvottelukierrokselle. Loppuvuoden kierrokset pidetään heinäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa.

10

Kauppapolitiikka nro 2|2014

4000

Yli 4 000 koodaajaa kilpaili alkukarsinnoissa historian ensimmäisissä koodauksen maailmanmestaruuskisoissa.

@teamfinlandfi 7. toukokuuta:

Kaivosalan yhteistyötä Suomen ja Latinalaisen Amerikan välillä Latinalainen Amerikka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille kaivostoimittajille. Turkulainen konsultti Niina Fu yhteistyössä Suomen Chilen suurlähetystön ja Team Finlandin kanssa avaavat kaivosjättien ovia ja sitouttavat paikallisia asiakkaita ”Mining Safari Latin America”-projektin kautta.

– Suomella on paljon annettavaa Latinalaisen Amerikan kaivosteollisuudelle ja tämän tyyppinen yhteishanke suomalaisen konsultin, suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa Team Finland lipun alla on oiva esimerkki suomalaisesta yhteistyöstä, toteaa Suomen-suurlähettiläs Ilkka Heiskanen.

Projektin tärkeimpiä kohteita on Chile, yksi maailman johtava kaivosmaa, jossa tuotetaan kolmannes maailman kuparista muiden mineraalien lisäksi.

Lisätietoja: Niina Fu, niina.fu@niinafu.fi

YHDYSVALLOILLA KUNNIANHIMOA KAUPPAPOLITIIKASSA USA Presidentti Obaman kauppapoliittinen agenda on kunnianhimoinen.

Edistystä halutaan monenvälisesti WTO:n puitteissa, alueellisesti Tyynenmeren valtioiden kanssa ja kahdenvälisesti Yhdysvaltain tärkeimmän kauppa­ kumppanin EU:n kanssa.

12 maan kanssa käytävät Tyynenmeren kauppakumppanuusneuvottelut (TPP) ovat edenneet loppuvaiheeseen. Niiden päättämistä voi lykätä kongressin haluttomuus myöntää presidentille kauppaneuvotteluvaltuus ennen marraskuun välivaaleja.

Kauppaneuvotteluvaltuudella kongressi ohjaa hallintoa noudattamaan sen asettamia neuvottelutavoitteita. Kun valmis sopimus tuodaan kongressille, se voi joko hyväksyä tai hylätä sopimuksen, muttei esittää siihen muutoksia. Valtuus antaa neuvottelukumppanille varmuuden siitä, että vaikeissa neuvotteluissa saavutettu lopputulos pitää. Kauppaneuvotteluvaltuuslaki­luonnos julkistettiin jo tammikuussa molempien puolueiden yhteisenä esityksenä.

Demokraattipuolueen sisällä lakiesityksen sisällöstä on erimielisyyttä.

Kongressissa ollaan yleisesti myötämielisiä EU:n kanssa neuvoteltavalle TTIP-sopimukselle. Eurooppalaisten standardien, esimerkiksi kuluttajansuoja, ympäristö ja työelämän sääntely, tiedetään olevan osittain jopa korkeammalla tasolla kuin Yhdysvalloissa.

TPP-neuvotteluissa pelätään kuluttajansuojan ja työelämän normien jäävän alhaisemmalle tasolle ja työpaikkojen vähenevän Yhdysvalloista. Kongressi­ edustajille tärkein kriteeri TTIP:n hyväksymiselle kiteytyy lopulta siihen, miten paljon työpaikkoja ja talouskasvua sopimus tuo omaan vaalipiiriin.

Ukrainan kriisi on korostanut Yhdysvaltain ja EU:n strategista kumppanuutta, jota TTIP-sopimus vahvistaisi. Se ei ole perinteinen vapaakauppa­ sopimus, vaan yhteisiin arvoihin perustuva kumppanuussopimus, jota molemmat osapuolet tarvitsevat myös asettaakseen korkeat standardit maailmankaupalle.

Kannustavia oppeja kansainvälistymisen ohjelmista

Tilaa Kauppapolitiikan uutiskirje

Kansainvälistyminen on elinehto suomalaisille yrityksille toimialasta ja paikkakunnasta riippumatta.

Pk-yritysten valmiudet kasvuun ja liiketoiminnan laajentamiseen vaativat kuitenkin kehittämistä. www.finpro.fi

Tilaa Kauppapolitiikka-lehti, sähköinen uutiskirje tai tee osoitteenmuutos vaivattomasti internetissä kauppapolitiikka.fi/tilaus

Team Finland -palvelut näkyväksi SUOMI Team Finland -verkoston kevään koulutus­ tilaisuus kokosi yhteen Helsingissä joukon toimijoita, jotka esittelivät toimintaansa verkoston muille jäsenille.

Tilaisuus kokosi yhteen osallistujia ELY-keskuksista, ulkoministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Finnverasta, Finnfundista, Finprolta, Invest In Finlandista ja Tekesiltä.

Koulutuspäivien aikana tarkasteltiin Suomen yleistä taloudellista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä Team Finland -palveluiden yhteensovittamista toimijoiden välillä. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia toiminnasta, kuultiin tulossa olevasta kansainvälistymispalveluiden uudistuksesta sekä saatiin paljon uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi jatkossa.

Jaani Heinonen työja elinkeinoministeriöstä korosti, että palvelukokonaisuutta työstetään edelleen ja seuraava askel verkoston kehittämiselle on asioiden tekeminen yhdessä ja asiakkuuksien hallinta. Lisäksi koulutuksessa käsiteltiin muun muassa maakuvatyön painopisteitä, kulttuuri­ vientiä ja investointien edistämistä Suomeen.

Kuva: Eero Kuosmanen

Kuva: Eero Kuosmanen

In 2013 Finland’s largest high-tech export sector was health and wellness technologies @ylenews

Tuomas Tapio valtionneuvoston kansliasta kertoi osallistujille Team Finland -strategian päivittämisestä kesäkuussa.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut ovat ainutlaatuinen tilaisuus elinaikanamme.” MARTIN SCHEKULIN, OECD:N INVESTOINTIKOMITEAN PUHEENJOHTAJA ulkoministeriön investointisuojaseminaari, 19.5.2014

Kiinan verkkokaupan kasvulle ei näy rajaa

Investointisuojasopimus

Komission kuuleminen investointisuojasopimuksesta avoinna

EU:N JA KANADAN NEUVOTTELUT LOPPUSUORALLA

Euroopan unionin komissio pyytää EU-kansalaisilta huomioita EU–Yhdysvallatkauppa- ja investointikumppanuussopimukseen kuuluvasta investointisuojasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä välimiesmenettelystä. Kuuleminen tapahtuu sähköisesti verkossa.

Kuulemisen tavoitteena on huomioida huolia, joita EU–Yhdysvallat-sopimukseen liittyvä investointisuoja ja välimiesmenettely ovat herättäneet. Kuuleminen ei vaikuta neuvotteluihin muista kumppanuus­sopimuksen aiheista, vaan ne jatkuvat normaaliin tapaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Kuuleminen on avoinna kesäkuun 7. päivään asti ja siihen on mahdollista vastata kaikilla virallisilla EU-kielillä.

KANADA EU:n ja Kanadan väliset vapaakauppasopimusneuvottelut (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) ovat loppusuoralla. EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus merkitsisi tullien poistumista noin 99 prosentilta tuotteista heti tai siirtymäaikojen puitteissa.

EU:n ja Japanin vapaakauppaneuvotteluissa kiinnitetään huomiota erityisesti tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin ja julkisiin hankintoihin. EU tavoittelee kattavaa ja kunnian­ himoista sopimusta Japanin kanssa nopealla aikataululla.

Sopimuksia käsiteltiin EU:n kauppaministerikokouksessa Brysselissä 8. toukokuuta. Ministerit keskustelivat myös WTO:n Balin-ministerikokouksen tuloksista ja jatkotoimista. EU:n tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen kuluvan vuoden loppuun mennessä työohjelmasta Dohan kierroksen neuvottelujen jatkamiseksi.

Suomi korostaa informaatioteknologiasopimuksen laajentamista koskevien neuvottelujen päättämistä kuluvan vuoden aikana. Informaatioteknologiasopimuksen laajentaminen avaisi uusia vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle.

Ministerit hyväksyivät kokouksessaan myös ympäristö­ tuotteiden kaupan vapauttamista koskevien neuvottelujen käynnistymisen. Neuvotteluissa tähdätään esimerkiksi uusiutuvien ja puhtaiden energiaratkaisujen, jätevesien käsittely­ teknologioiden ja ympäristön tilan monitorointilaitteiden kaupan vapauttamiseen.

trade.ec.europa.eu/consultations

Kaksikäyttötuotteiden viennissä toimivat yritykset kokoontuivat 4. kesäkuuta perinteiselle vientivalvontaklinikalle ulkoministeriöön. Tilaisuudessa käsiteltiin EU:n komission huhtikuussa julkaisemaa tiedonantoa Vientivalvontapolitiikan tarkastelu: turvallisuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvassa maailmassa.

Kauppapolitiikka nro 2|2014

www.tekes.fi

formin.finland.fi

Vientivalvontaklinikka ulkoministeriössä

12

Miten saada otetta Kiinan valtavista markkinoista? Hyviä vaihtoehtoja tarjoiltiin huhtikuussa Team Finland China Dayssa, joka kokosi Kiinaa tuntevia asiantuntijoita ja yrityksiä keskustelemaan tulevista liiketoimintamahdollisuuksista.

Kiinan markkinoiden muutosta kuvaa se, että verkkokauppa on kasvanut maassa viiden viime vuoden aikana 75 prosenttia. Nykyään suuri osa verkko-ostosten tekijöistä on varakkaita 18–35-vuotiaita nuoria, mutta tulevaisuudessa ostoksille on varaa yhä useammalla. Kiinan talous kasvaa nopeimmin pienemmissä Sisä-Kiinan kaupungeissa, joihin ei ehkä kannata perustaa myymälää, mutta kuluttajat tavoittaa verkkokaupan avulla.

Suomen cleantech-liiketoiminta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 Jopa 90% cleantech-yrityksistä suunnittelee työllistävänsä lisää seuraavan viiden vuoden aikana vaikeasta taloussuhdanteesta huolimatta. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,8 miljardia euroa ja vuosikasvu 5 prosenttia. Tulos käy ilmi Cleantech Finlandin tuoreesta Cleantech-liiketoiminta Suomessa 2014 -tutkimuksesta.

KUNNIAKONSULIN KUULUMISET

Tekee vaikutuksen maailmalla, kun liikutaan yhteisen brändin alla @planmeca1 #TeamFinland @villecantell, 6. toukokuuta.

JAN R. E. JARNE kunniapääkonsuli Suomen kunniapääkonsulaatti, São Paulo, Brasilia Brazil-Finland Business Councilin perustaja ja puheenjohtaja

Brasilia – mitä edessä jalkapallon MM-kisojen ja vaalien jälkeen?

T Suomi–Australia-kauppakamari perusteilla AUSTRALIA Gerald Thomson, Australian Suomen-suurlähettiläs pitää myönteisenä Suomi–Australia-kauppakamarin perustamista. Suomalaiset yritykset voisivat hänen mielestään hyödyntää enemmän Australian alhaisen riskin liiketoimintaympäristöä ja vahvoja yhteyksiä Aasiaan.

Tällä hetkellä Australiassa toimii 40 suomalaisten yritysten tytäryhtiötä ja lisäksi 80 suomalaisella yrityksellä on australialainen edustaja tai jakelija.

Kauppakamari pyrkii luomaan kaupankäyntimahdollisuuksia ja vahvistamaan yhteyksiä maiden välillä. team.finland.fi

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 3/2014: Team Finland -palveluuudistus, Nouseva Afrikka…

Seuraava lehti ilmestyy 4. syyskuuta.

ämä vuosi on Brasilialle poikkeuksellinen, sillä kesäkuussa se isännöi jalkapallon MM-kisoja ja heti perään alkavat viralliset vaali­ kampanjat maan valitessa uuden presidentin, osavaltioiden kuvernöörit sekä edustajat valtion ja osavaltioiden lainsäädäntöelimiin. Istuvan hallituksen taloudelliset saavutukset ovat olleet varsin vaatimattomat.

Viimeisten neljän vuoden aikana talouskasvu on ollut keskimäärin alle kaksi prosenttia ja inflaatioaste on pysynyt noin kuuden prosentin tienoilla.

Talouden kasvupotentiaalikaan ei ole paras mahdollinen. Hallituksen harjoittama joustava talouspolitiikka ja pyrkimykset lisätä kasvua kulutuksen ja lainanannon keinoin ovat tulleet tiensä päähän. Maassa on erittäin korkea veroaste, julkinen velka on nimellisarvoltaan 66 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja erityisesti ammatti­ koulutettu väestö on täystyöllistetty. Palkkojen ja palveluiden hinnan nousu painostaa Keskuspankkia kiristämään rahapolitiikkaa, mikä uhkaa nostaa maan peruskoron maailman korkeimmaksi.

Kuluttajien ja yritysten luottamusta mittaavien indeksien lasku sekä silminnähtävä yleinen tyytymättömyys ovat molemmat mielenilmaisuja, jotka kertovat tarpeesta yleiseen muutokseen. Lisäksi aktiivinen media on paljastanut useita korruptiohankkeita ja -käytäntöjä hallituksen piirissä.

Ratkaisu ongelmiin on investointien ja tuottavuuden lisääminen, mikä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Vuonna 2013 Brasilian investointiaste, 18,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, oli alhaisin 22 muuhun nousevaan talouteen verrattuna. Keinoja sijoittajien luottamuksen parantamiseksi olisivat verotusjärjestelmän yksinkertaistaminen, infrastruktuuriin liittyvien toimilupien yksityistämisen nopeuttaminen sekä makrotaloudellisten perustekijöiden parantaminen inflaatio- ja korkotason laskemiseksi ja epävakaan valuutan aiheuttamien haitallisten vaikutusten eliminoimiseksi.

Muutoksen tuulilla on vaihtelevia vaikutuksia yleiseen mielialaan. Sellaiset arvaamatto-

mat tekijät kuin kuka voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden, mahdolliset protestit ja katumielenosoitukset sekä poliittinen kampanjointi vaikuttavat vaalien lopputulokseen. Ei tulisi myöskään aliarvioida niiden 13 miljoonan valtion avustuksia saavan perheen paino­ arvoa, jotka edustavat neljäsosaa koko väestöstä. Vaikka Brasilia on rikas maa, sen väestöstä noin 2/3 elää perheissä, joiden keskimääräinen kuukausitulo on alle 700 euroa kuukaudessa.

Huomioon on otettava myös asemiaan parantava keskiluokka, joka edustaa 57 prosenttia äänestäjistä ja joka yhä useammin haluaa parempaa koulutusta, terveydenhuoltopalveluita ja hyvää julkista liikennettä.

Oli tilanne mikä hyvänsä, Brasilia on maa, jonka markkinoita yksikään ulkomaalainen yritys koosta riippumatta ei voi jättää huomiotta.

Maalla on maailman suurimmat kartoittamattomat maatalousalueet, vain kymmenesosa mineraalivaroista kehittämisen piirissä, viime aikojen suurimmat öljy- ja kaasulöydöt maailmassa, paras ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöaste energiamatriisissa suurimpien valtioiden osalta sekä 100 miljoonan ihmisen sosioekonomisen väestön muodostamat kulutustavaramarkkinat.

Kiinalaistyyppistä kasvuvauhtia ei ole kuitenkaan odotettavissa kuten ”Brasilian ihmeen” vuosina, jolloin vuosittainen kasvu oli keskimäärin 11 prosenttia sotilashallinnon harjoittaessa tuontia korvaavan tuotannon ohjelmiaan vuosina 1968–1973. Toisaalta Suomen teknologia­ teollisuudelle tyypillisillä kapean segmentin aloilla kasvumahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat kuin odotettu vuotuinen 3–4 prosentin kokonaiskasvu.

Suositukseni suomalaisille Brasilian-markkinoille pyrkiville yrityksille on, että niiden tulee tunnistaa yllä kuvatut kapean markkina-alueen mahdollisuutensa ja hakea hyvää ammattimaista neuvontaa koskien maan verotusta, oikeusrakennetta ja liiketoimintastrategioita. Ja olla valmiina hallitsemaan talouden epävakautta. ›‹

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

13

Miksi vientiä valvotaan?

TARKISTA VIENTIVALVONNAN TARVE ONKO KYSEESSÄ VIENTIVALVONNANALAINEN KAKSIKÄYTTÖTUOTE?

KYLLÄ

EI

Puolustusministeriö on puolustustarvikkeiden vientivalvonnan vastuuviranomainen.

Ota tarvittaessa yhteys puolustusministeriöön.

EI EI

KYLLÄ Onko kyseessä kauttakulku tai välitys?

Onko tuotteen vienti asetettu valvonnanalaiseksi kansallisella päätöksellä (catch all, EU:n kaksikäyttötuoteasetuksen 428/2009 artikla 4)?

KYLLÄ

TI ED Ä EN Selvitä tuotteen vientivalvonnanalaisuus EU:n kaksikäyttötuoteasetuksen 428/2009 liitteestä I tai tuotteen valmistajalta, mikäli kyseessä on toinen yritys. Tarvittaessa ota yhteyttä ulkoasiainministeriön vientivalvontayksikköön.

Voiko kyseessä olla puolustustarvike?

14

Kauppapolitiikka nro 2|2014

KYLLÄ

Onko kyseessä kauttakulku tai välitys?

Onko kyseessä toimitus eli siirto toiseen EU:n jäsenvaltioon?

EI

Siirtolupa sisämarkkinakaupassa tarvitaan ainoastaan kaksikäyttötuoteasetuksen 428/2009 liitteessä IV mainituille erittäin arkaluonteisille tuotteille kuten esimerkiksi ydinaineille ja ydinlaitteille.

EI

LÄ YL K

Onko viennin edellytyksiä kohdemaahan ja loppukäyttäjälle harkittu yrityksen sisäisesti?

Ä LL KY

Toimiva vientivalvonta on ennen kaikkea yritysten etu. Vientivalvonnan ansiosta suomalaiset yritykset saavat käyttöönsä muualla tuotettuja valvonnanalaisia tuotteita ja teknologiaa. Viejän vastuulla puolestaan on tuotteen luvanvaraisuuden selvittäminen.

Mikäli vienti kohdistuu pakotemaihin, on perehdyttävä myös pakoteasetuksiin, sillä vastuu pakotteiden noudattamisesta on lähtökohtaisesti yrityksellä. TEKSTI RIIKKA HARJU

LLÄ KY Oletteko tietoisia tai epäilettekö joukkotuhoasekäyttöä?

T

Ota yhteyttä ulkoasiainministeriön vientivalvontayksikköön asian selvittämiseksi.

Koska tuote ei ole vientivalvonnanalainen eikä ole syytä epäillä joukkotuhoasekäyttöä, vientilupaa ei tarvitse hakea.

EI

Tarkista kuitenkin kohdistuuko viennin määrämaahan pakotteita. Selvitä mahdolliset pakotteet ulkoasiainministeriön pakotesivustolta. Tarvittaessa ota yhteyttä ulkoasiainministeriön kansainvälisen oikeuden yksikköön. Viennissä pakotemaahan on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta silloinkin, kun pakotteet eivät kohdistu viennin kohteena oleviin tuotteisiin ja viennissä osallisena oleviin tahoihin.

KYLLÄ

Voit tehdä epävirallisen tai virallisen ENNAKKOTIEDUSTELUN ulkoasiainministeriön vientivalvontayksikölle.

EI

Oletko epävarma siitä, myönnettäisiinkö viennille vientilupa?

Onko yrityksellänne sisäinen vientivalvontaohjeistus (Internal Compliance Programme, IPC)?

Voit hakea YKSITTÄISLUPAA viennille.

EI

KYLLÄ

Ovatko kyseessä toistuvat toimitukset samalle asiakkaalle?

EI

KYLLÄ

Voit tiedustella ulkoasiainministeriön vientivalvontayksiköstä KOONTILUVAN mahdollisuutta.

Koontilupa on helpotettu menettely yrityksille, jotka hallitsevat vientivalvonnan ja joilla on osoituksena tästä käytössään sisäinen vientivalvontaohjeistus.

Lisäksi EU:n yleislupia on käytettävissä kuusi kappaletta ja sellaisen käytöstä tulee tehdä ilmoitus 30 päivän kuluessa ensimmäisestä vientitoimituksesta, jos luvan käyttöedellytykset täyttyvät.

iettyjen tuotteiden, ohjelmistojen ja teknologioiden vienti on luvan­ varaista. Kaksikäyttötuotteiden valvonnan tavoitteena on asesulkupolitiikka, jolla pyritään estämään joukkotuhoaseiden leviäminen ja tuotteiden epätoivottu sotilaallinen käyttö.

Vientivalvonta kattaa lainsäädännön nojalla valvottavan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin. Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita tai teknologioita, jotka soveltuvat normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen. Nämä ovat yleensä korkean teknologian tuotteita, kuten ydinaineita, erityismateriaaleja ja niihin liittyviä laitteita, elektroniikkaa, tieto­ konelaitteita, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteita sekä esimerkiksi antureita ja lasereita.

YRITYKSEN TULEE TUNTEA VIENTILUPALAINSÄÄDÄNTÖ Vientiä harkittaessa on huomioitava paitsi viennin kohteena oleva tuote ja sen käyttö­ mahdollisuudet, myös viennin kohdemaan tilanne sekä vastaanottajaan ja loppukäyttäjään liittyvät seikat.

Valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden luettelot sovitaan kansainvälisissä vienti­ valvontajärjestelyissä, joissa Suomi on mukana neuvottelemassa siitä, mitä tuotteita lisätään ja mitä poistetaan valvontaluettelosta. EU:ssa nämä yhdistetään yhdeksi luetteloksi, joka on osa EU:n kaksikäyttötuoteasetusta (N:o 428/2009). Tämä sitoo kaikkia EU:n jäsenmaita ja viejiä. Asetus mahdollistaa myös valvontaluetteloon kuulumattoman tuotteen asettamisen valvonnanalaiseksi kansallisen viranomaisen päätöksellä.

Ulkoministeriön vientivalvontayksikön kaupallinen neuvos Heikki Karri painottaa, että sujuvan vientivalvonnan yrityksissä mahdollistaa yrityksen oma sisäinen vientivalvonta­ ohjeistus, jonka laatimiseksi ministeriö on antanut suosituksen.

– Opastamme viejiä Euroopan Unionin lainsäädännöstä. Pienetkin yritykset ovat nykyään varsin globaaleja ja tarvitsevat ohjeistusta.

Järjestämme yrityksille myös vientivalvonta­ seminaareja, joissa käsittelemme vientiin liittyviä kysymyksiä, Karri kertoo ja jatkaa: – Kun annamme yksittäisvientiluvan, tulli merkitsee siihen viennin. Konkreettisen tuotteen vientiä on helppo seurata. Aineeton vienti sen sijaan on haaste. Tämä koskee myös yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, eli heidänkin tulisi huomioida vientivalvontalainsäädäntö.

Koontilupa on puolestaan niin sanottu helpotettu menettely vientilupa-asioissa.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

15

Yritys, joka voi todistetusti osoittaa sisäisen vientivalvonnan olevan kunnossa, voi hakemuksesta saada koontiluvan. Koontilupa on pidempään voimassa ja voi sisältää useita määrämaita, sekä erilaisia tuotteita. Yritys ilmoittaa viennin yhteydessä koontiluvan käytöstä, eikä tulli tee lupaan merkintöjä. Tarvittaessa vientitiedot voi pyytää yritykseltä. Sensitiivisimpiin määrämaihin myönnetään pääsääntöisesti vain yksittäisiä vientilupia.

vapaata kulkua ja sitä kautta myös kansalaisten perusoikeuksia, Hietala sanoo.

LEVOTTOMUUDET NÄKYVÄT VALVONNASSA Hietalan mielestä rajoituksilla ja pakotteilla ei aina ole sellaisia seurauksia, joita niillä toivotaan olevan.

– Internet on murentanut vientivalvontaa, sillä nykyään tieto ja osaaminen ovat saatavilla rajoitteista huolimatta, kuten esimerkiksi televerkoissa

Pienetkin yritykset ovat nykyään varsin globaaleja ja tarvitsevat vientiohjeistusta.

– Suomalaiset yritykset ovat onneksi hyvin tietoisia vientivalvontalainsäädännöstä, Karri kehuu.

– Meihin voi kuitenkin aina olla yhteydessä ja kysyä neuvoa tarpeen vaatiessa.

SÄÄDÖKSISSÄ TULKINNANVARAA Sakari Hietala, vientivalvontapäällikkö Exfo Oy:stä, kertoo yrityksensä televerkon testaus­ laitteiden viennistä tarkemmin. Yritys valmistaa mittaus- ja tutkimuslaitteita Oulussa ja vie niitä laajasti eri alueille ympäri maailmaa.

– Mielestäni nykyinen vientivalvontapolitiikka aiheuttaa haasteita ulkomaankauppaan. Maasta riippuen kansallinen lainsäädäntö ja lakien soveltaminen saattavat eri maissa toimivat yritykset epätasa-arvoiseen tilanteeseen, vaikka vienti­valvonta pohjautuisikin samoihin kansainvälisiin sopimuksiin.

Yhtenä ongelmana Hietala näkee EU:n hitauden. Säädökset tulevat hitaasti kansalliseen lainsäädäntöön ja niissä voi olla tulkinnanvaraisuutta.

Tämä aiheuttaa viiveitä, tai jopa esteitä kaupankäynnissä.

Vientivalvonta on herkkä alue ja se perustuu ennen kaikkea luottamukseen osapuolten välillä.

Yrityksillä on velvoite tutkia jokainen kauppa vientivalvonnan näkökulmasta, voimassa olevien lakien ja säädösten mukaan.

– Meillä on ollut näitäkin tapauksia, että televerkon testauslaitteita on epäilty käytettävän muuhun, kuin siihen tarkoitukseen mihin ne on tehty. Nämä tapaukset yleensä havaitaan ja estetään jo yrityksen oman vientivalvontaorganisaation toimesta.

– Haastaisin tästä huolimatta päättäjät ajattelemaan uudella tavalla näitä asioita ja helpottamaan siviilikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vientiä. Tuotteidemme käyttötarkoitus on televerkkojen mittaus ja testaus. Niiden avulla on toki mahdollista tehdä asioita, jotka eivät ole alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisia.

Hietala näkee, että hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat, jos siviilikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden kauppa olisi vapaampaa.

– Laitteidemme avulla parannetaan osaltaan televerkkojen toimivuutta ja edistetään tiedon

16

Kauppapolitiikka nro 2|2014

käytettävien salausalgoritmien osalta. Esimerkiksi Venäjän televerkot ovat suomalaisille yrityksille valtava markkina, jonka kehittymistä tulisi edistää Venäjän viimeaikaisista toimista huolimatta.

Alueille, joissa ilmenee levottomuuksia, kuten Ukrainassa, katsotaan kuitenkin entistä tarkemmin vientilupahakemuksia. Usein levottomuuksien kohdatessa ensimmäisenä tulevat asevientikiellot alueelle. Sen jälkeen kaksikäyttötuotteiden ja muiden sensitiivisten tuotteiden vientiin voidaan asettaa rajoitteita.

– Vientiluvat ovat aina määräaikaisia, ja jos yllättäviä muutoksia tulee tai tehdään päätöksiä EU:n tasolla, lupa voidaan peruuttaa tai tehdä siihen muutoksia, Karri kertoo. ›‹ Lisätietoja: EU:n kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva vientivalvonta-asetus N:o 428/2009, formin.finland.fi/vientivalvonta

SÄHKÖISET PALVELUT Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä valvova lupaviranomainen on ulkoministeriö. Ministeriön vientivalvontayksikkö palvelee yrityksiä kaikissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Viime vuonna ministeriö myönsi nelisensataa vienti­ lupaa. Sen lisäksi he vastaavat ennakkotiedusteluihin.

Vientivalvonnan sähköinen asiointipalvelu otettiin käyttöön maaliskuussa 2011. Tämän jälkeen vientilupahakemuksen on voinut panna vireille sähköisesti. Lokakuussa 2013 myös vientiluvat tulivat sähköisiksi. Näin hakuprosessi on nopeutunut ja myönnetyt luvat ovat kaikkien viejien saatavilla yhtä nopeasti.

Viime vuonna otettiin käyttöön sähköinen muutoshakemus, joka mahdollistaa nopeat muutokset jo myönnettyyn e-lupaan.

Tänä keväänä julkistettiin lisäksi sähköinen ennakkotietohakemus.

Viimeisimpänä julkaistaan viejien käyttöön kesäkuussa sähköinen lomake, jolla voi tiedustella, onko tuote valvonnanalainen vai ei.

Lisätietoja: vientivalvonta.um@formin.fi, formin.finland.fi/vientivalvonta

”Kiina on jo nyt yksittäisistä maista Venäjän tärkein kauppakumppani.”

MATTI ANTTONEN Alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Venäjä ja Kiina - itäiset naapurit

U

ero oli kuusi prosenttiyksikköä, tänä vuonna hieman enemmän.

Kansantalouksien kokoero on kasvanut, ja tällä hetkellä Kiina on taloutena noin viisi kertaa Venäjän kokoinen. Kun asukaskulujen ero on noin kymmenkertainen, tarkoittaa tämä sitä, että kansantulo henkeä kohti on Kiinassa nyt noin puolet siitä mitä Venäjällä.

Ulkomaankauppansa puolesta Venäjä ja Kiina täydentävät hyvin toisiaan. Kiina ostaa mielellään venäläistä öljyä, puuta ja muita raaka-aineita ja puoli­valmisteita ja vie vastaavasti kiinalaisia teollisuustuotteita. Pitkään neuvoteltu kaasusopimuskin näyttää nytkähtävän eteenpäin Venäjän halutessa vähentää riippuvuuttaan Euroopasta. Vastapalveluksena Kiina odottaa joustoa kaasun hinnassa.

Kiina on jo nyt yksittäisistä maista Venäjän tärkein kauppakumppani ja osuuden voi odottaa kasvavan, koska Eurooppa tuskin ostaa nykyistä kovin paljoa enempää venäläistä energiaa.

Energiamarkkinoilla muutokset tapahtuvat hitaasti, sillä energian tuotanto- ja kuljetus­ infrastruktuurin rakentaminen vaatii suuren rahan lisäksi myös aikaa. Parhaimmillaan Venäjän raakaöljyn viennistä suuntautuu Aasian markkinoille vuosikymmenen lopussa vajaa kolmannes ja kaasunviennistä neljännes.

Sekä Kiinalla että Venäjällä on menossa iso demografinen muutos. Kiinassa yhden lapsen politiikka on laskenut hedelmällisyysluvut eurooppalaiselle tasolle, ja tällä hetkellä suurimmat ikäluokat löytyvät 40–50-vuotiaiden ikäryhmästä.

Venäjällä eniten on 25–35-vuotiaita. Molemmissa maissa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, mikä esimerkiksi Venäjän osalta tarkoittaa noin yhdeksää miljoonaa henkeä tämän vuosikymmen aikana.

Kiinassa muutosvauhti on hieman hitaampi.

Talouskasvu edellyttää siis molemmissa maissa työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista. ›‹

anttonen

krainan kriisin myötä taloussuhteet Kiinaan on nostettu venäläisessä keskustelussa esille vaihtoehtona Euroopan Unionin kanssa käytävälle kaupalle. Miltä Venäjän ja Kiinan taloudet näyttävät toisiinsa verrattuna? Miten niiden kauppasuhteet kehittyvät?

Sekä Venäjä että Kiina ovat suuriksi maiksi varsin avoimia talouksia: Venäjällä ulkomaan­ kaupan osuus verrattuna bruttokansantuotteeseen on 43 prosenttia, Kiinassa 47 prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava osuus on 24 prosenttia ja Japanissa 28 prosenttia.

Kiina on ollut WTO:n jäsen reilut kymmenen, Venäjä vajaa kaksi vuotta. Kiina on hyödyntänyt WTO-jäsenyyttään erittäin menestyksellisesti taloutensa uudistamiseen ja vientinsä lisäämiseen sekä monipuolistamiseen.

Venäjän WTO-jäsenyys on alkanut kangerrel­len, eikä ole selvää, miten se aikoo käyttää jäsenyyttään maansa talouden modernisointiin ja ulkomaan­ kauppansa monipuolistamiseen. Toimintapolitiikan etsimisestä kertoo myös se, että Venäjä sai vasta tänä keväänä perustettua WTO-edustustonsa Geneveen.

Kiinan talouskasvun moottorina ovat kuluvan vuosikymmenen aikana olleet viennin lisäksi investoinnit. Jokainen Kiinassa matkaillut ei voi kuin ihmetellä vauhtia, jolla luotijunaverkkoa ja moottoriteitä on rakennettu. Vanhalla mallilla talous ei kuitenkaan voi kasvaa totuttua vauhtia, minkä vuoksi jatkossa palveluiden ja yksityisen kulutuksen osuutta aiotaan lisätä. Kiinan markkinoiden mittasuhteista kertoo se, että autojen myynti kasvoi viime vuonna saman verran kuin Venäjällä autoja myydään vuodessa.

Venäjällä ongelmana ei ole haluttomuus kuluttaa, vaan se, että investointiaste on jäänyt vuodesta toiseen pariinkymmeneen prosenttiin kansan­tuotteesta. Tämä ei riitä infrastruktuurin parantamiseen.

Kiinan kasvuluvut ovat olleet koko vuosi­ kymmenen Venäjää korkeammat. Viime vuonna

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

17

MARJO MÄKI-LEPPILAMPI

ministerineuvos Kauppa- ja talouspoliittisen yksikön päällikkö, Suomen suurlähetystö, Moskova

Moskovassa seurattiin alkuvuodesta Ukrainan kriisiä suhteellisen rauhallisina. Kevään koittaessa oltiin kuitenkin myllytyksen keskipisteessä.

Prioriteettilistat menivät uusiksi, ja kunkin virkamiehen toimenkuva muuttui yhdessä yössä.

Suuri ja mahtava Team Finlandin pelikenttänä Keväisessä tapahtumavyöryssä otimme tuntumaa kaupungin ruohonjuuritason tunnelmiin.

Tiedossa oli, että kaupungissa oli käynnissä erilaisia joukkokokoontumisia. Miljoonakaupungin haasteena on löytää oikea paikka oikeaan aikaan. Virkamies taipuu onneksi moneen ja puskaradiot toimivat. Lauantaisiivoukseni keskeytti pikahälytys polkupyörän lainaamiseen lähetystön kakkosvirkanaiselle, jotta hän pääsi viilettämään pitkin Moskovan katuja löytääkseen sotaa vastustavat mielenosoittajat. Heistä ehti näkemään lähinnä takin helmat – talutukset kohti koppiautoja olivat jo käynnissä.

Seuraavana päivänä Venäjän johdolle osoitettiin tukea tuhansien ihmisten marssilla Moskovan keskustan kaduilla. Pääsimme mukaan kulkemalla läpi metallinpaljastimien.

Tukimarssin esteetön kulku oli taattu sulkemalla sivukadut tukevasti kuorma-autoilla ja tiukkailmeisillä vartijoilla. Mobiilit toiletti­ rivistöt varmistivat välttämättömät mukavuudet. Osa marssijoista sai jopa kuljetuksen paikan päälle ja illalla kotiin.

nan tapahtumia kuvaruutuun taukoamatta.

Venäjän television välittämä kuva poikkesi melkoisesti läntisten tiedotusvälineiden uutistarjonnasta – elämmekö kahdessa eri todellisuudessa? Kriisistä huolimatta suurlähetystön kauppa- ja talousyksikön viikkoohjelma oli täyttynyt jo aikaa sitten aivan muilla asioilla. Viikkoa hallitsivat suurlähetystön tiloissa järjestettävät tapahtumat, joita varten oli hoidettava vielä monia käytännön asioita. Lisäksi oli laadittava päivän päätteeksi kooste Venäjän näkemyksistä ja kannoista mahdollisiin pakotteisiin.

terveysteknologia-alan yritysten osaamista venäläisille klinikoille, vakuutusyhtiöille ja muille terveydenhuollon organisaatioille sekä keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista Venäjän viranomaisten kanssa. Talo oli täynnä alan asiantuntijoita ja verkostoituminen sujui hyvin buffettipöydän antimien äärellä. Päivän aikana vielä kooste keskustelusta, mikä on Krimin hinta Venäjälle.

tiistai

Seuraava aamu alkoi Suomen vanhuspalveluiden sekä Suomen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön esittelyllä Venäjän viranomaisille. Liikkuvat klinikat, palveluyksiköt, vanhusten ja vammaisten asuminen ja niihin liittyvät palvelumuodot herättivät kiinnostusta venäläisissä osallistujissa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ongelmat ovat yhteiset niin Suomelle kuin Venäjälle. Väestö ikääntyy, kuntoutuspalveluita ei ole riittävästi, laitoshoidon tilalle tulisi saada muita vaihtoehtoja ja kaiken tämän rahoittamiseksi täytyisi löytyä rahaa niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.

Valmius yhteistyöhön ja keskustelun jatkamiseen sinetöitiin suurlähettilään lounaspöydässä. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Finpron kollegat olivat tyytyväisiä tilaisuuksien

Päivä alkoi FinlandCare-seminaarilla, joissa esiteltiin suomalaisten erityissairaanhoito- ja Kuva: Päivi Laine

lauantai-sunnuntai

maanantai Viikko alkoi virkamiesten tilannekatsauksella. Venäjän televisio oli vyöryttänyt Ukrai-

18

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Venäjän Ukraina-politiikkaa tukeva mielenosoitus.

keskiviikko

KENTÄN ÄÄNI

Pyhän Vasilin katedraali punaisella torilla on Venäjän tunnetuimpia rakennuksia.

Moskova City on kaupungin liike-elämän keskus.

Kuva: Tarja Niemeläinen

Tällaista käsityötaidetta tulee vastaan Moskovan kaduilla.

Suomalaisyrityksissä uskotaan Venäjän markkinoiden potentiaaliin 2–3 vuoden horisontilla. antiin. Suurlähetystön rooli on usein ovien avaamista ja arvovaltapalveluiden antamista.

Meille on myös tärkeää tietää, miten asiat etenevät suurlähetystön ovien sulkeuduttua.

Menestystarinat tuovat positiivista kierrettä virkamiehen työsarkaan.

Lounaspöydästä olikin jo kiire suurlähettilään johtamaan kahvitilaisuuteen, joita järjestetään säännöllisesti Moskovassa toimiville suomalaisyritysten edustajille. Suurlähetti-

läs selosti Ukrainan kriisiä ja Suomen kantoja.

EU-maiden päämiehet olivat kokoontumassa Eurooppa-neuvostoon, ja sanktiokeskustelu oli jo alkanut. Venäjän talousnäkymät eivät ole ruusuiset. Tämän vuoden talouskasvuennusteita korjataan koko ajan alaspäin, rupla on heikentynyt voimakkaasti, maasta virtaa ulos pääomaa, liiketoimintaympäristö ei houkuta kansainvälisiä investoijia.

Yritysedustajat olivat huolissaan Venäjän talouden tilanteesta ja ruplan kurssista, mutta paniikkijarrua ei ole painettu. Maidemme välillä on käyty kauppaa vuosikymmeniä, eikä meno aina ole ollut tasaista tai ennustettavaa.

Huonoja aikoja on koettu ennenkin. Maltti on valttia ja menestykseen tarvitaan suomalaista sitkeyttä ja sisua. Suomalais-venäläisen kauppakamarin huhtikuussa julkaisema Venäjän kaupan barometri vahvistaa kentän äänen.

Suomalaisyritykset uskovat Venäjän markkinoiden potentiaaliin 2–3 vuoden horisontilla.

Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina onkin jokaisen suurlähetystön virkamiehen selkäytimessä. Kaukaiseltakin tuntuvalla asialla voi olla yhtäkkiä linkki Suomen talouteen ja ulkomaankaupan menestykseen.

Ukrainan kriisi on yllättäen esimerkiksi suomalaisen silakan kysynnän laskun taustalla.

Suomalaista silakkaa on kuljetettu jalostettuna Ukrainaan Virosta, jolla on ollut perinteiset kauppasuhteet Ukrainaan. Silakan kysyntä on nyt yhtäkkiä hiipunut.

torstai Päivän teemana oli luonnonsuojelua koskeva seminaari lähetystön tiloissa. Tervehdyspuheenvuoroni jälkeen Venäjän WWF esitteli Suomen tuella toteutetun venäjänkielisen käsikirjan, jossa kuvakorttien avulla annetaan konkreettiset ohjeet öljyyntyneiden lintujen puhdistamiseksi ja hoitamiseksi. Erot Suomen ja Venäjän toimissa ja käytettävissä olevilla välineillä öljyyntyneiden lintujen pelastami-

seksi ovat suuret, minkä seminaarissa esitetyt valokuvat todistivat. Yhteistyösarkaa riittää öljyntorjunnassa ja öljyonnettomuuksien jälkihoidossa. Opittavaa riittää Suomen hyvistä käytänteistä ja vapaaehtoistoiminnasta. Vientiosaamista tämäkin.

perjantai Perjantaina Moskovassa esittäytyi Lappeenranta. Avasin tilaisuuden lähetystössä yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Lappeenrannassa järjestetään kesäkuussa innovaatio­ foorumi, johon toivotaan osallistujia myös Venäjältä, ja päivä oli järjestetty heidän houkuttelemisekseen paikalle.

Päivän päätteeksi tein pikapyrähdyksen naapuritalossa sijaitsevaan Finpron toimistoon tutustuakseni uuteen Finpron Venäjänedustajaan, jonka tehtävänä on edistää investointeja Suomeen. Venäjän Invest In Finland -edustaja täydentää hyvin tiivistä yhteistyötä tekevää Venäjän Team Finland -verkostoa.

Kävimme alustavaa pohdintaa siitä, miten suurlähetystö voi osaltaan olla edistämässä investointeja Suomeen ja mitä voisimme tehdä Team Finland -matkoilla Venäjän eri alueille. Uuden edustajan päällimmäisenä ajatuksena taisi kuitenkin, sillä hetkellä, olla juuri aamulla perheeseen syntynyt tyttövauva. Työviikon päätti hienosti iloinen perheuutinen. ›‹

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

19

Monien mahdollisuuksien Brasilia TEKSTI ARI RYTSY KUVAT VESA TYNI

Jalkapallosta, sambasta ja mineraalivarannoista tunnettu maa valmistautuu lokakuun vaaleihin odottavissa tunnelmissa. Metson kaivos- ja maarakennusliiketoiminnan johtaja João Ney Colagrossi uskoo kotimaansa houkuttelevan jatkossakin ulkomaisia investointeja.

J

oão Ney Colagrossi aloitti uransa Met­ son edeltäjässä Svedalassa insinööri­ harjoittelijana vuonna 1978. Vuonna 2001 Cola­grossin vastuualue kattoi yhtiön EteläAmerikan kaivos- ja maarakennustoimin­ not. Sittemmin hänen toimenkuvansa on muuttunut hyvin kansainväliseksi.

Vuonna 2008 Colagrossi muutti Tampereelle vas­ taamaan Metson maarakennusliiketoiminnasta ja 2010-luvun alussa hän siirtyi johtamaan kaivos- ja maarakennuksen palveluliiketoimintaa Brasiliasta käsin. Tammikuusta 2014 lähtien Colagrossin teh­ tävänä on ollut Metson kaivos- ja maarakennusliike­ toiminnan maailmanlaajuinen johtaminen.

– Tällä hetkellä matkustan säännöllisesti Brasi­ lian ja Suomen välillä, kertoo Metson johtoryhmässä vuodesta 2013 istunut Colagrossi.

Metson liikevaihdosta lähes 80 prosenttia muo­ dostuu Colagrossin johtamista liiketoiminnoista.

Tämän lisäksi Metson automaatioliiketoiminta pal­

20

Kauppapolitiikka nro 2|2014

velee muun muassa öljy- ja kaasuteollisuutta sekä massa- ja paperiteollisuutta. Vankka asema erityi­ sesti kaivos- ja öljytoimialojen johtavana prosessija konetoimittajana on osin seurausta yrityksen palvelu­liiketoiminnan aktiivisesta kehittämisestä.

Tämä on näkynyt viime vuosina Brasiliassa ja muu­ alla Etelä-Amerikassa avattuina uusina huolto- ja palvelukeskuksina, jotka ovat parantaneet huollon maantieteellistä kattavuutta ja vahvistaneet Metson asiakassuhteita.

Uusien konseptien merkitys näkyy yhtiön 3,8 mil­ jardin euron liikevaihdossa, josta viime vuonna 51 prosenttia syntyi palveluliiketoiminnasta. Samalla Metson kolmanneksi suurimmaksi markkina-alu­ eeksi nousi Keski- ja Etelä-Amerikka.

SOROCABASSA TÄRKEÄÄ TEOLLISUUTTA Metsolla on Brasiliassa noin 1 900 työntekijää, jotka työskentelevät tuotannon, myynnin ja asiakas­ palvelun tehtävissä yhteensä kymmenessä eri toimi­

João Ney Colagrossi matkustaa työn puolesta säännöllisesti Suomen ja Brasilian välillä.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

21

pisteessä. Metson kaivos- ja maarakennus­ liiketoiminta on rakentunut kaivostoiminnan, avolouhosten sekä sementin ja teräksen tuo­ tannon ympärille Belo Horizontessa, Rio de Janeirossa ja Sorocabassa sekä Amazon-joen vaikutusalueella sijaitsevassa Altamirassa, Parauapebasissa ja Belémissä.

– Minais Geraisissa ja Amazonin ympä­ ristössä sijaitsevat Brasilian merkittävimmät kaivoskeskittymät. Niissä louhitaan muun muassa kultaa, rautamalmia, bauksiittia ja kuparia. Paperi-, kaasu- ja öljyteollisuuden avainalueet ovat Brasilian rannikkoalueilla, mistä on löydetty mittavia syvänmeren öljy­ esiintymiä, Colagrossi täsmentää.

Metson Brasilian liiketoimintojen pää­ paikka on 80 kilometrin päässä São Paulosta sijaitseva Sorocaba, joka on paikallisen maa­ talousalueen keskus. Alueen vahvuutena ovat hyvät liikenneyhteydet, joiden vaikutusalu­ eella operoi arvioiden mukaan yli 1 600 eri teollisuudenalaa. Sorocabassa sijaitsee Met­ son suurin Brasilian tuotantoyksikkö, jossa valmistetaan ja kootaan murskaimia sekä niiden varaosia. Sorocabasta löytyvät myös vuonna 1979 rakennettu Metson valimo, kai­ vos- ja maarakennusliiketoimintojen alueelli­ nen jakelu­keskus sekä vuonna 2009 rakennettu

Colagrossin mielestä Metson vahvuuksiin kuuluu pitkä paikallinen toimintahistoria.

automaatioliiketoimintojen kokoonpanoteh­ das sekä toimitus- ja palvelukeskus.

VAUHTIA INFRARAKENTAMISEEN WORLD CUPISTA JA KESÄOLYMPIALAISISTA ›› Vuosina 2014 ja 2016 Brasilia

isännöi sekä jalkapallon MM-kisoja että 28. kesäolympialaisia. Tapahtu­ missa tarvittavien tilojen synnyttämä rakennus­buumi on lisännyt alan töitä yli kymmenellä prosentilla. Koko rakennusvaiheen on arvioitu luovan vuositasolla 120 000 uutta työpaikkaa.

Kisojen vaikutus on näkynyt myös rakennussepelin kysynnässä, joka kas­ voi viime vuonna yhteensä 7,5 pro­ senttia.

Varsinaisten kisapaikkojen ohella rakennushankkeet keskittyvät jouk­ koliikenteen, lentokenttien ja tei­ den sekä sähköverkon ja tietoliiken­ neyhteyksien parantamiseen. Rio De Janeiro valmistautuu olympiavierai­ den tuloon laajentamalla kaupungin metro­verkkoa, avaamalla uusia bussi­ linjoja sekä kunnostamalla kaupungin historiallista satama-aluetta. Yhteensä 50 000 uutta hotellihuonetta valmistuu avajaispäivään mennessä.

22

Kauppapolitiikka nro 2|2014

PITKÄ HISTORIA, VAHVA BRÄNDI Metson menestyksekäs matka Brasiliassa on tuottanut paikallisille markkinoille yli 9 000 murskainta sekä yli 200 mineraalien proses­ sointiin soveltuvaa jauhinmyllyä. Vuodesta 1975 lähtien Metso on asentanut yli 100 000 venttiiliä maan paperi-, sellu- sekä öljy- ja kaasu­teollisuuden tarpeisiin. Kaivossekto­ rin referenssilista vakuuttaa monilla mittavan kokoluokan projekteilla, joita on tehty Brasi­ lian suurimmille kaivosyhtiöille Valelle ja Ode­ brechtille.

Automaatiopuolella Metson venttiileitä on käytetty lähes 40 vuoden ajan Aracruzin sellutehtaalla. Metson automaatiojärjestelmä ja venttiileitä on toimitettu maailman moder­ neimpien sellutehtaiden joukkoon kuuluvaan Suzano Maranhãoon, joka otettiin käyttöön vuoden 2013 lopussa. Myös öljy-yhtiö Pet­ robras on Metson automaatio-liiketoiminnan pitkäaikaisia asiakkaita.

Colagrossin mielestä Metson vahvuutena on kattava markkinatuntemus sekä pitkä pai­ kallinen toimintahistoria, joka ulottuu aina 1910-luvulle saakka. Kokemus on tuonut mukanaan kasvua sekä referenssejä eri puolilta maata. Metson sisällä vahvan brändinimen saavuttaminen on lisännyt Brasilian markki­ noille tehtäviä panostuksia.

Pitkän toimintahistorian ja investointi­ valmiuden ohella Colagrossi pitää yhtenä

menestystekijänä yrityksen globaalia arvomaa­ ilmaa sekä panostusta paikallisten yhteisöjen hyvinvointiin. Esimerkiksi vuonna 1990 aloi­ tettu Fishing Project -hanke on tarjonnut kou­ lutusta ja työtä noin 360:lle köyhistä oloista lähtöisin olevalle nuorelle.

Metson venttiileitä on käytetty lähes 40 vuoden ajan Aracruzin sellutehtaalla.

Brasiliassa suuryritysten sosiaaliset hank­ keet ovat arvostettuja ohjelmia, jotka tuottavat hyvää niin paikallisesti kuin kansainvälisesti.

Trainee- ja oppisopimustyyppisten koulutus­ jaksojen avulla paikalliset asukkaat pystyvät kohentamaan omaa osaamistaan ja elintaso­ aan. Yritykset puolestaan saavat veroetuja, hyvää mainetta sekä osaavaa työvoimaa, joka on korkean työllisyysasteen maassa kiven alla.

– Viime vuonna Metso organisoi Brasiliassa lähes 75 000 koulutustuntia. Sen lisäksi järjes­ timme erilaisia hyväntekeväisyys-, kulttuuri- ja johtajuutta edistäviä hankkeita, sanoo Cola­ grossi. ›‹

Kasvu on kiinni investoinneista

B

rasilian taloutta leimaavat suuret ja hyvin kehit­ tyneet maatalous-, kaivos- ja valmistusteollisuus sekä palvelusektori, joka muodostaa yli 68 pro­ senttia maan bruttokansatuotteesta. Kulutus­ orientoituneen kasvun lievästä hiipumisesta huolimatta Brasilia on edelleen Etelä-Amerikan talousveturi, jonka voimakas läsnäolo näkyy maailmanmarkki­ noilla. Viimeisimpien lukujen perusteella Brasilialle povataan seuraavaksi kahdeksi vuodeksi 1,8–2,7 prosentin kasvua.

– Inflaatiosta ja heikosta kasvusta huolimatta Brasilia on pystynyt pitämään talouden pyörät pyörimässä ja työttömyy­ den kurissa. Kysymys ei ole siitä, jatkaako Brasilian talous kasvamista vai ei. Aiheellisempaa on kysyä, miksi se ei kasva nykyistä nopeammin, pohtii Colagrossi.

Kunnon vastauksia joudutaan odottamaan yli Brasiliassa pelattavien jalkapallon MM-kisojen. Futishuuman hiipuessa maa alkaa keskittyä todenteolla loppuvuoden presidentinvaaleihin, joiden yhtenä kantavana teemana on Brasilian talouskasvun edistäminen. Nykyisessä kansainvälisessä taloustilanteessa tämä tarkoittaa ulkomaisten investointien houkuttelemista.

Niiden edistäminen vaatii panostuksia paikalliseen infrastruk­ tuuriin, jonka eri kehityshankkeissa piilee monia mahdolli­ suuksia suomalaiselle osaamiselle. Brasilia aikoo esimerkiksi investoida satamiensa infrahankkeisiin 21 miljardia euroa vuo­ sina 2014–2017.

Teknologiaosaamista ja laitteistoa tarvitaan kasvavissa mää­ rin myös sokeriruo’osta valmistettavan etanolin tuotannossa, jota hyödynnetään Brasiliassa kehitetyssä flex-moottoriteknii­ kassa. Lähes 90 prosenttia maan kasvavasta autokannasta käyt­ tää etanolia ja bensiiniä vapaassa sekoitussuhteessa.

JARRUNA VEROTUS JA LUPAKÄYTÄNNÖT Brasilian halu olla kehittyvien maiden kärkikastissa on kannus­ tanut sitä innovaatioihin muun muassa trooppisessa maatalo­ ustuotannossa, syvänmeren öljynporauksessa sekä bioenergian käytössä. Yhdistettynä mittaviin raaka-ainevarantoihin maata voi perustellusti pitää kiinnostavana investointikohteena. Bra­

silian markkinoille pyrkivän suomalaisyrityksen kannattaa kui­ tenkin varautua byrokraattiseen lupaviidakkoon sekä haasta­ vaan verotusjärjestelmään.

Paikallisen väestön peruskoulutus ei vastaa eurooppalaista tasoa, joten kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Henki­ löstön kouluttamiseen on panostettava tosissaan. Eroja löytyy myös brasilialaisen bisneskulttuurin ja skandinaavisen vuoro­ vaikutuksen väliltä.

Brasilialaisen on esimerkiksi vaikea sanoa ei. Hän sanoo mieluummin harkitsevansa asiaa, joka on melkein sama asia kuin ei. Tämä sääntö pätee niin liikeneuvotteluissa, henkilöstö­ asioissa kuin muussakin viestinnässä.

Brasilialle povataan 1,8-2,7 prosentin kasvua seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

– Brasilialaiset ovat äänekkäitä ja eläväisiä keskustelijoita.

Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen on joskus kysynyt minulta, kuinka pystyn puhumaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa, Colagrossi naurahtaa.

Hän opastaa suomalaisyrityksiä tekemään markkina-ana­ lyysinsä kunnolla sekä hakemaan käytännön neuvoja jo Bra­ siliassa toimivilta suomalaisyrityksiltä. Ison maan sisällä on runsaasti kielellisiä ja kulttuurisia eroja, joiden ymmärtämi­ nen tasoittaa tietä varsinaisen liiketoiminnan edeltä. Paikal­ linen huippuosaaminen on kilpailtua, joten alkuvaiheessa asian­tuntijat ja johto on hyvä tuoda muualta. Kuten muillakin markkina-alueella, toiminta kannattaa siirtää vähitellen paikal­ lisen johdon käsiin.

– Brasilia on suuri maa, jonka infrastruktuurissa riittää kehittämistä. Tämän vuoksi logistiikalla ja sijainnilla on erityi­ sen tärkeä merkitys. Toiminnan on oltava riittävän lähellä asia­ kasta, neuvoo Colagrossi. ›‹

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

23

PAKOTTEET HEIJASTUVAT LAAJALLE 24

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Venäjän puuttuminen Krimin tapahtumiin on saanut länsimailta yksimielisen tuomion. Kansainvälinen yhteisö reagoi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkauksiin vetämällä esiin sanktiokortin. Kokemus on opettanut, ettei pakotteista ole nopeaksi täsmälääkkeeksi kriisien laukaisemisessa, mutta pidemmällä tähtäimellä niillä on merkitystä.

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

E

uroopan unioni määräsi huhtikuun lopulla Krim-operaatioon vaikutta­ neille venäläisille matkustusrajoit­ teita ja jäädytti heidän omaisuut­ taan. Jo aiemmin sanktiolistalle oli kirjattu Ukrainan entisen johdon edustajat, joiden katsottiin syyllistyneen val­ tion varojen väärinkäytöksiin. Listalla olevien henkilöiden varat on jäädytettävä, eikä heille saa luovuttaa varoja. Lisäksi heidän maahan­ tulonsa ja kauttakulkunsa on estettävä.

Toukokuussa sanktioita asetettiin lisää: EUmaat lisäsivät pakotelistalle 13 ukrainalaista ja venäläistä yksityishenkilöä lisää. Lisäksi lis­ talle kirjattiin kaksi yritystä: PJSC Tshorno­ mornaftogaz sekä Feodosia, jotka Krimin aluehallinto on kansallistanut.

– Euroopan unioni on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että pakotteilla on laillinen peruste ja ne kohdistuvat tilanteesta vastuussa oleviin poliitikkoihin, virkamiehiin ja sotilasjohtoon, ulkoministeriön Itäosaston päällikkö, ulkoasi­ ainneuvos Terhi Hakala kertoo.

Hänen mukaansa EU:n asettamien pakot­ teiden kriteerit ovat erilaisia kuin esimer­ kiksi Yhdysvalloissa, jonka sanktiolistalta löy­ tyy myös venäläisiä yrityksiä sekä presidentti Putinin lähipiiriin kuuluviksi luokiteltuja liike­miehiä, kuten Hartwall Areenan uudet omistajat Gennadi Timtšenko ja Boris Rotenberg. Heillä molemmilla on myös Suomen kansalaisuus.

Tavallisen kansalaisen arjessa ruplan heikentyminen näkyy erityisesti tuontitavaroiden hintojen nousuna.

UKRAINAN KRIISI HIIVUTTAA VENÄJÄN TALOUSKASVUA Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan laajentu­ neen kriisin vaikutukset näkyivät välittömästi Venäjän rahoitusmarkkinoilla. Ruplan arvo putosi, korot nousivat ja venäläisten yhtiöiden pörssiarvot sulivat kuin keväthanki auringossa.

Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat ja kasvun hiipumisesta viestivä kehitys ovat tosin olleet nähtävissä jo pidempään. Krimin tapah­ tumat horjuttivat ennestään epävakaata tilan­ netta ja nostivat Venäjän markkinaan kohdis­ tuvan poliittisen riskin aivan uudelle tasolle.

Talouden epävarmuus onkin saanut riskejä kaihtavat sijoittajat kotiuttamaan pääomi­ aan Venäjältä alkuvuoden kuluessa jo usei­ den kymmenien miljardien dollareiden edestä.

Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin julkisuudessa esittämissä arvioissa puhutaan jopa 160 miljardista eurosta.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutki­ muslaitoksen maaliskuisessa julkaisussa esi­ tettyjen laskelmien mukaan Venäjän BKT:n kasvu saattaa painua vuonna 2014 alle yhteen prosenttiin eli prosenttiyksikön pienemmäksi kuin ennen kriisiä arvioitiin.

– Tavallisen kansalaisen arjessa ruplan hei­ kentyminen näkyy erityisesti tuontitavaroiden hintojen nousuna. Epävarmuus tulevasta saa kuluttajat säästämään ja talouskasvu hiipuu, Terhi Hakala kuvailee.

Tämä taas heijastuu välittömästi erityisesti Pietarin ja Moskovan alueilla operoivien suo­ malaisten vähittäistavaraliikkeiden myyntiin.

Hakalan mukaan myös Venäjältä Suomeen saapuvien turistien määrä notkahti alku­ vuodesta, joskin viisumianomusten määrä on palautunut jokseenkin ennalleen myöhemmin keväällä.

VAIKUTUKSIA MYÖS SUOMEN TALOUTEEN Maaliskuun lopussa Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle ja unionin jäsenvaltioille toimeksi­ annon valmistella talouspakotteiden laajen­ tamista. Todennäköisesti kyse olisi erilaisista vienti- ja tuontirajoituksista, joilla olisi väis­ tämättä vaikutuksia myös Suomen talouteen.

Suomen Venäjän-kaupan arvo vuonna 2013 oli noin 16 miljardia euroa, josta viennin osuus oli reilut viisi ja tuonnin reilut 11 miljardia. Öljyn, kaasun, kivihiilen ja sähkön yhteisosuus Venäjän-tuonnista oli 83,2 prosenttia.

– Suomessa on kuutisensataa Venäjällä toi­ mivaa yritystä, joten toistaiseksi on vaikea ennustaa, mille toimialoille mahdolliset laa­ jemmat pakotteet kohdistuisivat, Terhi Hakala arvelee.

KYNNYS KORKEALLA – Kynnys pakotteiden laajentamiseen on kor­ kea. Suomelle on tärkeää, että mahdolliset tulevat pakotteet asetetaan asteittain ja niiden vaikutukset arvioidaan tarkoin, ulkominis­

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

25

SUOMALAISYRITYKSET VAROVAISEN OPTIMISTISIA

Pakotteiden vaikutus saattaa olla osittain epäsuoraa.

26

Kauppapolitiikka nro 2|2014

›› Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tuottaman, kevään 2014 Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaiset Venäjän-kauppiaat suhtautuvat olo­suhteista huolimatta sekä viennin että Venäjällä toimivien yksiköidensä kehitykseen varovaisen optimisesti. Vaikka Venäjän talouden uskotaan heikentyvän lähi­ aikoina, 2–3 vuoden horisontilla valtaosa eli 87 prosenttia barometrin vastaajista näkee markkinat itselleen potentiaalisina, reilu kolmannes jopa erittäin potentiaalisina.

Suomalaisyritykset eivät tutkimuksen mukaan myöskään ole vähentämässä investointejaan Venäjälle. Lähes kolmannes vastaajista on tehnyt ja aikoo jatkossakin tehdä investointeja itänaapuriin.

Barometrin tulos ei yllätä ulkoministeriön asiantuntijoita.

– Venäjällä toimivat suomalaisyritykset katsovat talouden kehitystä pidemmällä tähtäimellä. Maahan liittyvä poliittinen riski on jo otettu huomioon päätöksiä tehtäessä, Terhi Hakala ja Markku Keinänen arvioivat.

teriön Taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö, ulkoasiain­neuvos Markku Keinänen perustelee.

– On tärkeää, että samalla säilytetään keskusteluyhteys ja portti avoinna neuvotte­ luille Venäjän kanssa, hän lisää.

Ulkoministeriö on jatkuvasti yhteydessä yri­ tyksiin ja teollisuuden järjestöihin.

– Seuraamme Venäjän tilanteen kehitystä ja arvioimme mahdollisten tulevien tapahtu­ mien vaikutuksia yrityksille, Keinänen sanoo.

– Näissä keskusteluissa yleinen epävarmuus tulevasta on kuitenkin noussut yksittäisiä talouspakotteita merkittävämmäksi tekijäksi.

Samoin huoli maksuliikenteen hoitumisesta, sillä Yhdysvaltojen mustalta listalta löytyy myös venäläisiä pankkeja, Hakala täydentää.

PÄÄTYYKÖ VENÄJÄ VASTAPAKOTTEISIIN? Vastatoimena Yhdysvaltojen asettamille pakot­ teille Venäjä on määrännyt matkustuskieltoja Yhdysvaltojen ja Kanadan kansalaisille.

– Toistaiseksi laajemmista vastapakotteista ei ole merkkejä, mutta toki nekin ovat mahdol­ lisia, jos tilanne eskaloituu ja pakotteita Venä­ jää vastaan tiukennetaan, Hakala pohtii.

Siitä, mitä mahdolliset vastapakotteet lopulta olisivat, voi vain esittää arvioita. Venä­ jälle kohdistettavien talouspakotteiden mer­ kitystä on kyselty ja spekuloitu sillä, onko Euroopan valtioilla kanttia asettaa riittävän tiukkoja vaatimuksia Venäjälle. Ulkoministe­ riössä kuitenkin uskotaan, että sanktioilla on vaikutusta.

KOMMENTTI – Pakotteiden vaikutus saattaa olla osit­ tain epäsuoraa, mutta isossa kuvassa ja pidem­ mällä tähtäimellä niillä on merkitystä. Ennen kaikkea ne ovat poliittinen indikaatio siitä, että Venäjän toiminta ei ole hyväksyttävää, Hakala toteaa.

– Ukrainan tilanteesta johtuen kanssa­ käymistä Venäjän johdon kanssa on jouduttu rajoittamaan, mutta yhteistyö ruohonjuuri­ tasolla jatkuu kuten ennenkin, Keinänen kuvailee maiden välisten suhteiden nykytilaa.

AIEMMILLA PAKOTTEILLA VÄHÄN MERKITYSTÄ SUOMEN KOKONAISVIENNILLE Euroopan unionin pakotelistalta löytyy tällä hetkellä vajaat 30 maata. Pakotetiimin joh­ taja Aleksi Pursiaisen mukaan ankarimpia ovat Iraniin, Syyriaan ja Pohjois-Koreaan koh­ distuvat pakotteet, joissa on asetettu erilaisia rajoitteita esimerkiksi energia- ja finanssisekto­ reille. Sanktioiden taustalla on Iranin ja Poh­ jois-Korean ydinaseohjelmat, Iranin ihmisoi­ keusloukkaukset sekä Syyrian sisällissota.

Isoon osaan pakotelistan maista Suomella ei kuitenkaan ole merkittävää kauppapoliittista intressiä, eikä pakotteiden vaikutuksista Suo­ men taloudelle juuri löydy kokonaisvaltaista tutkimustietoa.

– Esimerkiksi Suomen kokonaisvienti Ira­ niin väheni vuosina 2003-2013 kaksi kol­ mannesta, 150 miljoonasta eurosta 50 mil­ joonaan, mutta tämä ei kuitenkaan ole kovin merkittävää Suomen reilun 50 miljardin euron kokonais­viennin kannalta, Pursiainen sanoo.

– Toki yksittäisten, Iranin kanssa kauppaa käyvien suomalaisyritysten kannalta pakot­ teilla on varmasti ollut suurempaa merkitystä.

Vaikutukset ovat heijastuneet myös muille kuin pakotteiden kohteena oleville toimialoille ja näkyneet käytännössä esimerkiksi rahoituksen saamiseen ja varojen siirtoon liittyvinä ongel­ mina, Pursiainen jatkaa ja muistuttaa, että talouspakotteiden vaikutuksia ei voi määrittää ainoastaan viennin määrän tilastoidun vähene­ misen perustella, vaan on huomioitava myös yritysten pakotteiden vuoksi menettämät mah­ dollisuudet.

Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden osalta Suomi on täysin uuden tilanteen edessä.

– Pahimmassa tapauksessa vaikutukset oli­ sivat kokoluokaltaan jotain aivan muuta, kuin mitkään aiemmin kokemistamme, Pursiainen sanoo. ›‹

Lähteet: bof.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/policy_brief, svkk.fi/files/13257/SVKK_-_ Venajan-kaupan_barometri_kevat_2014.pdf, formin.fi, svkk.fi, treasury.gov

Pakotteiden pitkän ja lyhyen tähtäimen vaikutukset ›› Vielä vuosi sitten näytti siltä, että Ukrainalla menee hyvin. Maata kosiskeltiin kahteen suuntaan. Venäjä halusi Ukrainan mukaan omaan tekeillä olevaan Euraasian Unioniinsa. EU puolestaan oli tekemässä vapaakauppasopimusta Ukrainan kanssa. Hankalaksi asian teki se, että kysymys oli sekä integraatiosta että valtapiirin rakentamisesta, kummallakin unionilla. Lopulta toinen integraatio täytyi sulkea pois ja jäljelle jäi puhdas etupiirikamppailu.

Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa ja liittänyt Krimin itseensä. EU, Yhdysvallat ja Japani eivät halua viedä etupiirikamppailua sotilaalliseksi ja on turvauduttu taloudellisiin sanktioihin. Paradoksi on siinä, että pakotteet voivat olla tehokkaita vain pitkällä tähtäimellä, mutta juuri pitkällä tähtäimellä meillä pitäisi olla kaikki syy toivoa vastakkainasettelun vähenemistä ja lisääntyvää integraatiota.

Taloudelliset sanktiot ovat myös hidas instrumentti, eikä niillä voi olla välittömiä vaikutuksia Venäjän politiikkaan. Pakotteiden vaikutus on myös hyvin erilainen eri maille. Yhdysvallat ei juurikaan käy kauppaa Venäjän kanssa, ja sen vuoksi taloudelliset sanktiot ovat USA:lle helppoja. EU sen sijaan on Venäjän suurin kauppakumppani, joten pakotteita tulee todella käyttää harkitusti. Japani on mukana pakotteissa, mutta niitä ei julkisteta, mikä antaa joustonvaraa.

EU:n kannalta asiaan liittyy itse asiassa aikamoinen jännite. Venäjä on luonut toiminnallaan Euroopan Unionille yhteisen ulkopoliittisen kannan, mutta useimpien maiden osalta bilateraalisissa suhteissa ei ole mitään ongelmia. Monien maiden voi olla vaikea sitoutua pitkällä tähtäimellä omien etujen menettämiseen. Vielä hankalampaa tämä on monille yrityksille. Vastasanktiot voivat myös olla arvaamattomia. On puhuttu Venäjän energia-aseen käytöstä eikä ole sattuma, että kaikki Euroopan suuret energiayhtiöt ovat pakotteita vastaan. Yhdysvaltoihin taas saattaisivat iskeä ikävästi Venäjän ydinaseiden valvontaa koskevat vastasanktiot.

On helppoa olla jälkiviisas, mutta integraatioprosesseja olisi kenties voinut edistää myös yhteistyössä Venäjän kanssa. Erään pienen eurooppalaisen maan presidentti taisi sitä ehdottaa. Etupiiri­ kamppailun ja epäluottamuksen varaan on hankala rakentaa Euroopan tulevaisuutta. Sotilaallisilla operaatioilla ja pakotteilla nyt kuitenkin mennään. ›‹

MARKKU KIVINEN VTT, professori johtaja, Aleksanteri-instituutti johtaja, Suomen Akatemian Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö

Artikkeli on kirjoitettu lehden painoon mennessä käytettävissä olleiden tietojen pohjalta viikolla 21.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

27

Brasilian imu kasvaa Maailman viidenneksi suurimman maan väestö vaurastuu, infrastruktuuri kehittyy ja luonnonvarat houkuttelevat.

Jo kymmenet suomalaisyritykset hakevat Brasiliasta kasvua liiketoiminnalleen.

TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT THINKSTOCK

L

änsimaiden talousvaikeudet kään­ tävät yhä useamman yrityksen kat­ seen kohti kehittyviä talouksia, etenkin BRIC-maita eli Brasiliaa, Venäjää, Kiinaa ja Intiaa.

Erityisesti Brasiliaa on kehuttu talousihmeeksi ja tulevaksi kaupankäynnin kul­ tamaaksi. Pari viime vuotta maa on paininut vaikeuksissa, mutta sen keskimääräinen talous­ kasvu on ollut 3,4 prosentin vuosiluokkaa koko 2000-luvun.

Epäilijöitäkin on, mutta suuri osa asian­ tuntijoista uskoo Brasilian kasvun jatkumiseen.

Yli 200-miljoonaisesta väestöstä noin puolet kuuluu keskiluokkaan, joka paisuu vauhdilla.

Rakennusbuumi näkyy kaikkialla kaupungeissa, yksityinen kulutus lisääntyy ja valtio kohentaa jälkeenjäänyttä infrastruktuuria.

KYMMENIÄ TYTÄRYHTIÖITÄ Suomalaisyritysten kiinnostus Brasiliaan alkoi herätä 1990-luvulla. Mielenkiinto on lisääntynyt asteittain, ja viitenä viime vuonna uusia bisnes­ avauksia on tehty ennätystahtia.

Brasilia on Suomen selvästi tärkein kauppa­ kumppani Etelä- ja Väli-Amerikassa reilun mil­

28

Kauppapolitiikka nro 2|2014

jardin euron vuosittaisella kauppavaihdolla.

Suomalaisyhtiöiden tytäryrityksiä toimii maassa jo yli 50, ja ne työllistävät noin 22 000 henkeä.

Brasiliasta tuodaan Suomeen eniten malmi­ rikasteita ja metalleja, selluloosaa, bioetanolia, kahvia, lihaa ja muita elintarvikkeita. Sinne vie­ dään meiltä erilaisia koneita ja laitteita, korkeaa teknologiaa, voimaloita, paperia ja kartonkia.

Potentiaalia riittää sekä suoralle kaupalle että investoinneille.

– Brasiliasta on tullut tärkeä markkina, ja tänne on yhä tilaa tulla. Investointiaste maassa on melko vaatimaton, mutta se nousee kehityk­ sen myötä väistämättä, luonnehtii Suomen Bra­ silian-suurlähettiläs Jari Luoto.

Finpron Latinalaisen Amerikan aluejohtaja Matti Landín havainnollistaa luonnonvaroiltaan rikkaan maan mahdollisuuksia luvuilla: – Suomalaisten tytäryhtiöiden vuosiliike­ vaihto Brasiliassa on jo noin 3,6 miljardia euroa.

Luku on moninkertainen verrattuna Suomen Brasilian-vientiin, joka on arvoltaan puolen mil­ jardin luokkaa, Landín kertoo.

SULJETTU TALOUS AVAUTUMASSA Brasilia luetaan latinomaiden joukossa niin

Recife Salvador Rio de Janeiro São Paulo

BRASILIA 1. Väkiluku: 202,7 miljoonaa 2. Bruttokansantuote per capita: 12 100 USD (2013) 3. BKT:n kasvu: 2,5 % (2013) 4. Valtion velka: 59,2 % (2013) 5. Työttömyysaste: 5,7 % (2013) Luvut ovat arvioita.

Lähde: CIA World Factbook.

Rio de Janeiro on Brasilian toiseksi suurin kaupunki. Brasiliassa se tunnetaan lisänimellä Cidade Maravilhosa, ”suurenmoinen kaupunki”.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

29

Rio de Janeiro on tulevien kesäolympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen kisakaupunki.

sanottuihin suljettuihin talouksiin. Valtio sääte­ lee ja ohjaa monia aloja, ja paikallista tuotantoa suositaan lainsäädännön kautta.

Viime vuosina paine avautumiselle ulko­ maailmaan on kuitenkin kasvanut, ja kaupan esteitä on ryhdytty karsimaan.

Maa tarvitsee investointeja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, erityisesti infrastruktuuriin.

Finpron Landínin mukaan lähitulevaisuudessa korostuvat etenkin satamainvestoinnit, joissa suomalaiselle teknologialle on kysyntää.

Vuonna 2007 Brasilian merialueilla teh­ tiin maailman viime vuosien suurimpiin kuu­ luva öljylöytö, jonka hyödyntäminen edellyt­ tää isoja panostuksia.

Osaksi vielä mittaamattomat luonnonvarat ruokkivat erityisesti kaivos-, metsä-, energia- ja maatalousteollisuutta. Biomassojen energia­ käytössä Brasilia on kärkimaita maailmassa.

– Suomalainen liiketoiminta Brasiliassa on tällä hetkellä keskittynyt erityisesti investointi­ hyödykkeisiin eli kaivannais-, puunjalostus-, tietoliikenne-, energia- sekä laivanrakennus- ja offshore-teollisuuteen, Landín listaa.

– Suurin osa on erilaisten koneiden ja lait­ teiden toimittamista loppuasiakkaille. Muita­ kin teollisuudenaloja on, mutta niiden merki­ tys on toistaiseksi pieni.

Brasiliassa pitkään toimineita suomalaisyri­ tyksiä ovat esimerkiksi Metso, Kemira, Wärt­ silä, Outotec ja Ahlström, tuoreita tulokkaita ovat muun muassa Lamor, Almaco ja Oilon.

MERITEOLLISUUTTA JA BIOTALOUTTA Suomalaisille perinteistä tonttia Brasiliassa ovat paperi-, sellu- ja tietoliikenneteollisuus.

Uusiin, kasvaviin aloihin lukeutuvat erityisesti

30

Kauppapolitiikka nro 2|2014

BRASILIA LUETAAN LATINOMAIDEN JOUKOSSA SULJETTUIHIN TALOUKSIIN.

São Paulo on Brasilian suurin kaupunki ja taloudellinen keskus.

Metropolialueella asuu noin 20 miljoonaa ihmistä.

meriteollisuus sekä cleantech eli puhtaan tek­ nologian ratkaisut.

– Öljyala vetää meriteollisuutta perässään, ja nyt tarvitaan juuri sellaista osaamista, jota suomalaisilla on. Maan telakkateollisuus työl­ listi vuonna 2002 noin 1 800 henkeä. Vuonna 2017 luvun ennustetaan olevan jo satatuhatta, suurlähettiläs Luoto mainitsee.

Suomalaisyritykset ovat saaneet parissa vuodessa yli 700 miljoonan euron tilaukset Brasilian öljyhankkeista. Näistä yli 200 miljoo­ naa on ropissut pk-yritysten laariin. Tilausten kohteina on esimerkiksi moottoreita, majoitus­ moduuleja, logistiikkasuunnittelua ja korkean teknologian ratkaisuja.

Myös kaivossektorilla suomalaisilla on annettavaa. Brasilialaisia kiinnostaa etenkin

3,6

mrd €

on suomalaisyritysten tytäryhtiöiden vuosiliikevaihto Brasiliassa.

kestävää kehitystä tukeva teknologia. Lupaa­ viin tulevaisuudenaloihin kuuluu muun muassa yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö.

– Tulevat mahdollisuudet Brasiliassa perus­ tuvat ennen kaikkea cleantechiin ja bio­talou­ teen, jotka on listattu virallisissa visioissa Suo­ men kasvualoiksi. Juuri siksi maa on niin kiinnostava, tähdentää Finpron Landín.

OVIA AUKI MINISTERIVOIMIN Brasilia on omanlaisensa liiketoimintaym­ päristö, jossa kaupanteko perustuu henkilö­ suhteisiin ja verkostoitumiseen.

Suomalaistoimijat ovat tehneet tällä saralla pitkään tiivistä yhteistyötä, joka poikii nyt tuloksia. Finprolla on Brasiliassa tällä hetkellä kaksi vientikeskusta ja VTT:llä oma tutkimus­

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

31

yksikkö. Tekes käynnistelee vastaavaa toimin­ taa, ja Suomen Akatemia tekee perustutki­ musta paikan päällä.

Suomen valtiojohtoa on vieraillut yritys­ delegaatioiden kanssa Brasiliassa lukuisia kertoja vuodesta 2003 lähtien. Tänä ja viime vuonna ministerivetoisia valtuuskuntia on käy­ nyt maassa jo kolmesti.

Tuorein vienninedistämismatka järjestet­ tiin maalis–huhtikuun taitteessa. Siihen osal­ listui ympäristöministeri Ville Niinistön joh­ dolla noin 30 suomalaisyritystä. Painopisteitä oli kolme: kestävä kaivosteollisuus, bioener­ gian hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa sekä jätteiden käyttö energiantuotannossa.

– Brasilian kehitystilanteen kannalta meillä on nyt hyvä aika ja mahdollisuus päästä yhä enemmän näille markkinoille, ministeri Nii­ nistö toteaa.

Team Finland -matkan tavoitteet täyttyivät Niinistön mukaan hyvin.

MAHDOLLISUUDET BRASILIASSA PERUSTUVAT ENNEN KAIKKEA CLEANTECHIIN JA BIOTALOUTEEN. – Mielikuva oli se, että yritykset pitivät ministeridelegaatiossa matkustamista todella hyödyllisenä. Ovia saatiin auki ja käsittääk­ seni ihan konkreettisia sopimuksiakin niiden yritysten osalta, joilla oli jo pohjatyötä tehtynä.

Niinistö uskoo, että suomalaiset koetaan Brasiliassa luotettavina yhteistyökumppa­ neina. Etuna on myös tietty samankaltaisuus: – Brasilia on keskusjohtoinen maa, ja jul­ kiset rahoituskanavat ja yhteistyö ministeriöi­ hin ovat todella tärkeitä. Me ymmärrämme heidän ajattelutapansa ehkä paremmin kuin esimerkiksi Yhdysvaltalainen hallinto.

Kunkin sektorin tutustumisvierailuihin osallistui kymmenisen yritystä.

– Painopisteet valittiin yhdessä täällä toimi­ vien yritysten kanssa, vierailuohjelmasta vas­ tannut Landín kertoo.

– Jatkossa yhteistyötä syvennetään molem­ piin suuntiin. Esimerkiksi Brasilian kaivos­ sektori käynnistelee koulutushanketta suoma­ laisten korkeakoulujen kanssa.

SIIRTOLAITTEITA KAIVOKSIIN Yksi vienninedistämismatkaan osallistu­ neista yrityksistä on jyväskyläläinen Sleipner, joka valmistaa telapohjaisten kaivinkoneiden siirtolaitteita kaivos- ja rakennusteollisuudelle.

32

Kauppapolitiikka nro 2|2014

EU:N JA MERCOSURIN VAPAAKAUPPA – JOKO VIHDOIN? ›› Vapaakauppa on monelle Latinalaisen Amerikan maalle lupaus, jonka lunastaminen on lykkääntynyt hamaan tulevaisuuteen. Niin myös Brasilialle. Etelä-Amerikan tärkeimmäksi kauppavyöhykkeeksi on muodostunut vuonna 1991 perustettu Mercosur (portugaliksi Mercosul), johon kuuluvat Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay sekä vuonna 2012 täysjäsenyyden saanut Venezuela. Bolivian jäsenyys on viimeistelyvaiheessa.

Mercosurin tavoitteena on tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, mutta käytännössä siihen on matkaa. EU on tavoitellut vuodesta 1999 lähtien vapaakauppasopimusta Mercosurin kanssa. Neuvottelut jumittuivat vuonna 2004, ja ne käynnistettiin uudelleen vuonna 2010. Viime kuukausina on oltu lähellä ratkaisua kohti konkretiaa, mutta loppusuora on osoittautunut vaikeaksi.

– EU:n kanta on, että kesäkuun 2014 takarajassa on pysyttävä. Kyse on tällä hetkellä Mercosurin sisäisestä kädenväännöstä eli siitä, esittävätkö maat yhdessä tarjouksensa EU:lle vai lähtevätkö ne etenemään eri tahtia, suurlähettiläs Jari Luoto kertoo.

ARGENTIINA KYSYMYSMERKKINÄ EU havittelee sopimuskumppanikseen koko Mercosur-ryhmää. Brasilia on viime aikoina ollut samoilla linjoilla, mutta vapaakauppaan epäilevästi suhtautuvan Argentiinan saamisesta mukaan ei ole takeita.

EU on Mercosurin tärkein kauppakumppani viidenneksen osuudella alueen kokonaiskaupasta sekä suurin ulkomainen investoija.

– Sopimus hyödyttäisi kaikkia. EU-maiden vienti Mercosuriin helpottuisi tuntuvasti tullitason laskiessa ja kauppamenettelyjen yksin­ kertaistuessa. Mercosurin elintarviketeollisuus ja maatalous puolestaan pääsisivät parempiin kilpailuasemiin EU-markkinoilla, Luoto korostaa.

– Lisäksi Mercosur hyötyisi kilpailukykyisten eurooppalaistuotteiden markkinoillepääsystä aloilla, joilla on pulaa paikallisista vaihto­ehdoista.

Tavoitteena on selvä win-win-tilanne.

Luodon mukaan Mercosur on viime vuosina kehittynyt Brasilian johdolla enemmän poliittisen yhteenliittymän kuin vapaakaupan suuntaan. Se on hankaloittanut EU:n kauppapyrkimyksiä ja lisännyt epäyhtenäisen latinoryhmän sisäisiä jännitteitä.

TTIP HUOLETTAA BRASILIAA EU:lla on kahdenvälinen kumppanuussopimus useiden Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Andien yhteisöksi kutsutun maaryhmän kanssa se on solminut vapaakauppasopimuksen. Latinomailla on myös keskenään lukuisia kauppasopimuksia. Lisäksi Chile, Peru, Meksiko ja Kolumbia saivat aikaan vapaakauppasopimuksen, jonka syntyminen ripeässä aikataulussa toi dynamiikkaa koko alueelle ja on vauhdittanut myös Mercosur-neuvotteluja.

Luodon mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen tavoittelema TTIP-vapaakauppasopimus herättää keskustelua.

– TTIP:llä on ollut selvästi EU–Mercosur-neuvotteluja vauhdittava vaikutus. Etenkin Brasiliassa on herännyt pelko, että maa jää syrjään maailmankaupasta. Jos EU ja Yhdysvallat sopivat tärkeimmistä standardeista ja menettelyistä keskenään, ne eivät todennäköisesti sovi pienempien kumppanien kanssa toisin, Luoto selittää.

Tyynenmeren alueen TTP-vapaakauppaneuvottelujen vaikutukset eivät sitä vastoin ulotu Mercosuriin, Luoto arvioi.

– TTP:ssä mukana olevan Meksikon asema on kiinnostava, koska sillä on tiiviit kauppayhteydet Yhdysvaltoihin. TTP:hen kuuluvien ja sen ulkopuolisten latinomaiden välille ei kuitenkaan synny kilpailuasetelmaa, koska ne vievät Aasiaan pitkälti eri tuotteita, hän puntaroi.

– Matkasta oli ehdottomasti hyötyä.

Kävimme esimerkiksi brasilialaisen suur­ yhtiön Valen rautamalmikaivoksella, jossa sol­ mimme kontakteja. Brasilia on hierarkkinen maa, mutta ministerin vetoavulla pienikin yri­ tys pääsee tekemisiin oikeantasoisten ihmisten kanssa, myyntijohtaja Janne Pöllänen iloitsee.

Sleipner vasta käynnistelee myyntiään Bra­ siliaan. Kasvuhakuinen 12 työntekijän yritys on tehnyt Latinalaisessa Amerikassa kauppoja Brasilian lisäksi Chileen, Boliviaan, Kolumbi­ aan, Venezuelaan ja Argentiinaan.

– Aluksi kyse on ollut yksittäisistä laitteista.

Tavoitteemme on jatkossa päästä toimitta­ maan kokonaisratkaisuja kaivosalan isoille toi­ mijoille. Näin myös asiakas saisi meistä suu­ rimman hyödyn, Pöllänen kertoo.

– Siksi esimerkiksi Vale on meille hyvin kiinnostava kontakti.

11%

Ulkomaankaupan osuus on 11 prosenttia Brasilian bruttokansantuotteesta.

nitelmat markkinoilla etenemiseksi saivat pal­ jon konkretiaa tuekseen, sanoo toimitusjohtaja Hanna Ristola.

Premixin ja staattisen sähkön riskien hal­ linnan näkövinkkelistä räjähdyksille altis kaivosteollisuus on houkutteleva kohde­ markkina.

– Kaivosteollisuus on edelleen kovassa kas­ vussa ja turvallisuustietoisuus ja kriteerit kehit­ tymässä, joten mielenkiintoista kasvupotenti­ aalia markkinoilta löytyy.

Ristola uskoo, että uuden paikallisen jälleenmyyjän avulla yritys saa myynnin käyn­ nistetyksi Brasiliassa.

– Markkinat ovat todella haastavat ja vaati­ vat paikallistuntemusta. Sen vuoksi aloitamme yhteistyön paikallisen jälleenmyyjän kanssa.

JÄTTEET KIERRÄTYSPOLTTOAINEEKSI Tulevaisuuden liiketoimintaa pohjusti viennin­ edistämismatkalla myös raumalainen BMH Technology.

BMH:n kehittämillä prosesseilla yhdys­ kuntajäte muuntuu kiinteäksi kierrätys­ polttoaineeksi (solid recovered fuel, SRF), joka jatkojalostetaan sähköksi, lämmöksi tai kauko­ kylmäksi. Toinen mahdollisuus on käyttää sitä polttoaineena esimerkiksi sementtitehtaissa.

– Ideana on päästä kaatopaikoista eroon.

Jätteestä kierrätetään ensin kaikki mahdol­ linen. Loppuosa käytetään kierrätyspoltto­ aineena, jonka lämpöarvo voidaan hyödyntää yli 90 prosentin hyötysuhteella. Yli jäävä aines pystytään vielä hyödyntämään esimerkiksi maantäyttömateriaalina, BMH:n toimitus­ johtaja Timo Suistio selittää.

Monessa kehittyvässä maassa jäteongelma on paisumassa hallitsemattomaksi, erityisesti miljoonakaupungeissa. Siksi kysyntää uusille ratkaisuille tulee ennen pitkää.

– Vierailimme Rio de Janeirossa ja São Paulossa, joiden kaatopaikkatila uhkaa lop­ pua. Pulmana meidän kannaltamme on se, että Brasilian lainsäädännössä ei vielä tunneta kierrätys­polttoainetta käsitteenä ja tietämys teknologian mahdollisuuksista on vähäistä, Suistio kuvaa.

BMH on toimittanut tähän mennessä yhden jätteenkäsittelylaitoksen brasilialaiselle kaato­ paikalle. Toinen valmistuu pian.

– Tällä alalla bisnestä ei synny yhdessä yössä. Tuloksia saamme toivottavasti muuta­ man vuoden päästä, Suistio sanoo.

MUOVI SÄHKÖISTYY Mukana matkalla oli myös sähköäjohta­ van muoviraaka-aineen toimittaja Premix, jolle kokemus poiki lisätietoa markkinasta, toiminta­tavoista ja verkostoista.

– Ennen kaikkea tavoitteena oli luoda kon­ takteja, ja näitä matkalta tuli tuliaisena. Suun­

Brasilia on Suomen suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

33

PAIKALLINEN LÄSNÄOLO RATKAISEE Vaikka Brasilia on iso markkina, jossa puhu­ taan länsimaista kieltä, sitä ei pidetä help­ pona bisneskohteena. Korkeat tullit haasta­ vat tuonti­hyödykkeiden kilpailukykyä, vero- ja työlainsäädäntö ovat monimutkaiset ja byro­ kratia hidastaa asettumista maahan.

Landínin mukaan yrityksillä on kaksi perus­ strategiaa, joilla ne pääsevät kiinni Brasilian valtavaan potentiaaliin.

– Pienet yritykset välttävät ongelmat etsimällä osaavan paikallisedustajan, joka puhuu brasilian­ portugalia ja tuntee byrokratian koukerot.

– Isot taas perustavat yleensä maahan tytär­ yhtiön, elleivät ne tule markkinoille yritysoston kautta, Landín selittää.

Myös Luoto korostaa paikallisen läsnäolon välttämättömyyttä. Lähes kaikki suomalaisten tytäryritysten työntekijät ovat brasilialaisia.

– Investoinneissa olisi pystyttävä mahdolli­ simman hyvin ennakoimaan maan pitkän aika­ välin säädös- ja veropolitiikkaa. Se onnistuu vain paikallistuntemuksella, suurlähettiläs sanoo.

– Brasilia on silti länsimaisena toiminta­ ympäristönä ehkä helpompi kuin Kiina tai Venäjä. Markkinan suuruus kompensoi pro­ tektionismin ja paikallisen bisneskulttuurin haasteita, hän puntaroi.

Sleipnerin Pöllänen on vaihtanut ajatuksia useiden Brasilian tuntevien suomalaisyritysten kanssa sudenkuoppien välttämiseksi. Hänen tuntumansa mukaan tärkeintä on rakentaa

Santos on satamakaupunki, jonka kautta kulkee noin puolet Brasilian ulkomaankaupasta.

MONENKESKISYYDEN AIRUT ›› Brasilian suhdetta vapaakauppaan kuvaa parhaiten sana kaksijakoinen.

Yhtäältä maa on harjoittanut protektionistista, paikallista tuotantoa suosivaa politiikkaa ja rakentanut taloutensa vahvojen sisämarkkinoiden varaan.

Toisaalta se on esimerkiksi kilpailijamaataan Argentiinaa halukkaampi avaamaan markkinoitaan.

Brasilialaispoliitikot vetosivat pitkään teollisuuden kehittämiseen puolustaessaan protektionistisia toimiaan. Nyt asetelma näyttää olevan kääntymässä.

– Teollisuuspiirien kiinnostus ulkomaan­kauppaan on vahvistunut. Osa teollisuudenaloista on kärsinyt Brasilian hallituksen liian kireäksi viritetyistä kotimaisuusvaatimuksista, suurlähettiläs Jari Luoto luonnehtii.

Kotimaisuuspolitiikka on hiertänyt myös kauppakumppaneita. Hiljattain Euroopan unioni haastoi pitkäaikaisessa kiistassa tietyt brasilialaiset verotuskäytännöt Maailman kauppajärjestön WTO:n riitojenratkaisuelimeen.

AZEVÊDON TUKENA Kauppapolitiikassaan Brasilia lukeutuu avoimesti WTO:n ja monenkeskisyyden kannattajiin. Järjestel-

34

Kauppapolitiikka nro 2|2014

män yskiessä se on päätynyt ajamaan etujaan alueellisilla kumppanuussopimuksilla, kuten moni muukin maa.

WTO:ssa Brasilia tunnetaan kehitysmaa­ ryhmittymän vahvana äänitorvena. Viime joulukuisessa Balin kokouksessa kuitenkin voimistui tuntuma siitä, että kehitysmaat erkaantuvat hiljalleen omiin suuntiinsa.

Brasilia pysytteli menestyksekkäässä kokouksessa taka-alalla. Looginen syy oli sen ”oman miehen”, Roberto Azevêdon, nousu WTO:n pääjohtajaksi. Azevêdo on järjestön ensimmäinen latinalaisamerikkalainen johtaja.

– Brasilia halusi seisoa Azevêdon takana ja edistää sovun syntymistä. Tästä ei vielä voida vetää johtopäätöksiä sen asemoitumisesta jatkossa, Luoto muistuttaa.

– Maan kansalliset intressit ovat edelleen vahvat. Azevêdo puolestaan keskittyy työhönsä nimenomaan WTO:n edustajana, hän arvioi.

luottamus asiakkaisiin ja sidosryhmiin: käydä paikan päällä ja näyttää kasvot.

– Tässä meillä on onneksi etulyöntiasema, sillä suo­ malaisuutta arvostetaan Brasiliassa. Meitä pidetään luo­ tettavina jo valmiiksi, Pöllänen kokee.

POLIITTISESTI ERILAISET NAAPURIT Latinalaiseen Amerikkaan ei päde logiikka, jonka mukaan yksiltä markkinoilta voisi edetä tasaisesti kohti seuraavia. Alueen maat harjoittavat hyvin erilaista kauppa­politiikkaa, ja esimerkiksi Brasilian suuren naapu­ rin Argentiinan potentiaali jää nyt lähes hyödyntämättä.

– Argentiinan vapaakauppakielteinen politiikka tekee sen, ettei maa ole investointikohteena kovin suosittu.

Mahdollisuuksia olisi sielläkin valtavasti, suurlähettiläs Luoto kuvaa.

Kauppamyönteisiin latinomaihin luetaan etenkin Chile, Peru, Kolumbia ja Meksiko. Brasilia on toistai­ seksi enemmän kallellaan protektionististen Argentiinan ja Venezuelan suuntaan.

Poliittiset linjanvedot näkyvät kauppaluvuissa.

– Brasiliassa kotimarkkinat ovat korostuneen suuret.

Ulkomaankaupan osuus on vain 11 prosenttia brutto­ kansantuotteesta, kun Chilellä ja Meksikolla se on noin kolmannes, Luoto mainitsee.

– Merkittävin Brasilian vientiä kasvattava tekijä on tällä hetkellä Kiinan lisääntynyt kysyntä, hän arvioi.

OSA KANSASTA PROTESTOI Myös latinomaiden talouskasvu vaihtelee paljon. Avoi­ men järjestelmän maissa talous on kohentunut 4–6 pro­ sentin vuosivauhtia, vaikka maailmantalous on yskinyt.

Brasiliassa kasvu on vaihdellut pari viime vuotta pro­ sentin molemmin puolin. Vuonna 2010 se oli peräti 7,5 prosenttia. Maan valuutta real oli pitkään yliarvostettu, mikä aiheutti vientisektorille ongelmia.

Tänä vuonna käytävät Brasilian presidentinvaalit kiinnostavat etenkin sijoittajia.

– Vasemmistolaiselle Dilma Rousseffille pova­ taan jatkokautta. Mielenkiintoista on nähdä, millaista talouspolitiikkaa maa harjoittaa ensi vuodesta eteen­ päin, sillä nyt kasvu on jäänyt tavoitteista jälkeen, Luoto huomauttaa.

Brasiliassa on kasvun myötä moni asia paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, mutta keskiluokka on alkanut osoittaa tyytymättömyyttä. Veroaste on korkea, varsinkin julkisten palvelujen heikkoon laatuun nähden.

– Monien mielestä maalla olisi potentiaalia paljon enempään. Valtaosa kansasta on silti tyytyväistä, sillä reaaliansiot nousevat ja työllisyystilanne on hyvä, Luoto summaa.

Kaksi vuosikymmentä Brasiliassa asunut Landín ei epäröi mainita, että ulkomaisille yrityksille avoimen talouden latinomaat voivat olla helpompi paikka päästä alkuun.

Sleipnerin Pöllänen on ensikokemusten perusteella samaa mieltä.

– Ainakin Chile tuntuu toimintaympäristönä sel­ västi yksinkertaisemmalta. Paikallisedustajien avulla uskomme silti bisneksen lähtevän vauhtiin Brasiliassa­ kin, Pöllänen pohtii.

BMH puolestaan pyrkii Latinalaisessa Amerikassa liikkeelle nimenomaan Brasiliasta.

– Se on maanosan taloudellinen moottori ja riittä­ vän itsenäinen kehittämään yhteiskuntaansa omin voi­ min. Jätepuolella kannattaa ryhtyä keskustelemaan isoimman kanssa ensin, Suistio toteaa.

VASTAVUOROISIA VIERAILUJA Team Finland -vetoinen viennin edistäminen Suomen ja Brasilian välillä jatkuu vastakin. Finpron Landín korostaa jatkuvuuden merkitystä ison ja ylhäältä joh­ detun maan kauppasuhteissa.

– Onnistumisten takana on huolellinen suunnittelu, keskittyminen tiettyihin painopisteisiin, hyvä toteutus sekä vuosien jatkumo, hän linjaa.

Tapaamisia paikallistoimijoiden kanssa tarvitaan monta, ennen kuin tulosta alkaa syntyä.

– Seuraavaksi suunnitteilla on jätteiden energia­ käyttöön perehtyneen brasilialaisvaltuuskunnan vie­ railu Suomeen. Elintarviketeollisuuden energia­ ratkaisujen puolella taas katse kohdistuu brasilialaisiin lihantuottajiin, jotka ovat maailman suurimpia, Lan­ dín kertoo.

– Me Team Finlandissa avaamme ovia ja saatamme saada näkyvyyttä, jota yritykset eivät yksin saisi. Var­ sinainen työ yritysten täytyy kuitenkin tehdä itse, hän muistuttaa. ›‹

Attorneys at Law

Teollisuuden asianajotoimisto Projektirakentaminen. Energia. Infrastruktuuri.

Asianajotoimisto Bergmann Oy Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki

p. 09 6962 070 office@bergmann.fi www.bergmann.fi

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

35

Lue Matti Ruuskanen: Vientimies Matti Ruuskasen Vientimies -kirja on käytännönläheinen johdatus arabialaiseen kulttuuriin ja kaupankäyntiin.

Kirjoittaja asui vuosikymmeniä Arabian niemimaalla ja osallistui SaudiArabiassa merkittäviin rakennus- ja vientiprojekteihin eri rakennusyhtiöiden palveluksessa, perusti saudeille huolintayrityksen ja toimi Suomen vienninedistäjänä Finpron toimistojen päällikkönä Riadissa ja Dubaissa 31 vuoden ajan aina vuoteen 2009 asti. Tuona aikana koettiin myös kolme sotaa ja ohjushyökkäys.

Kirja on yhtä paljon matkakertomus kuin vienti­ miehen elämänkertakin. Kirjaan sisältyy analyyseja

vientiprojekteista ja kirjoittajan tiivis katsaus arabialaisen bisneskulttuurin koukeroihin. Kirja sopii niin vientialan ammattilaisille kuin muillekin alueen kulttuurista kiinnostuneille.

Rakennusinsinööri Ruuskanen kertoo, että islamilaisten kanssa on helppo tulla toimeen. Hän hakee vaikeuksista positiivisen puolen ja antaa lukijalle luvan ajatella itse. Myös Eila-puoliso asui ja matkusti miehensä mukana. Hän pääsi ulkomaalaisena naisena näkemään asioita ja tapahtumia sielläkin, mihin miehillä ei ollut asiaa. Yksi kirjan luvuista valottaa näitä puolia. ›› Nordbooks, 2014

Kauppapolitiikkaa Twitterissä

KP

Kauppapolitiikka on tehnyt loikan sosiaaliseen mediaan. Kauppapolitiikkaa käsitteleviä aiheita voi nyt seurata myös muun muassa Twitterin välityksellä.

Toimituksemme etsi kiinnostavimpia käyttäjiä ja aihetunnisteita, joita seuraamalla voi saada nopeasti tietoa uusimmista kauppapoliittisista aiheista.

Lähimpänä Suomen liike-elämää twiittaa Team Finland -verkosto, @teamfinlandfi. Sen tarkoitus on edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja.

Cleantech Finland, @CleantechFIN, puolestaan yhdistää cleantech-asiantuntijat ympärimaailman, seuraamalla aihepiiriä käsitteleviä uutisia.

Invest in Finland, @investinfinland, tarjoaa liike-elämälle tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja Tekes, @Tekesfi,

puolestaan tarjoaa tietoa kasvun rahoittamiseen ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämisestä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, @Elinkeinoelama, on Suomen elinkeinoelämän ääni. Suomen Yrittäjissä, @suomenyrittajat, tavoitteena on vaikuttaa siihen, että yhteiskunta suhtautuu kannustavasti yrittäjyyteen.

Aihetunnisteita EU–Yhdysvallat-kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen tiimoilta löytyy myös. #TTIP-, #FINTTIP- ja #TPP-tunnisteita seuraamalla voit olla mukana neuvotteluiden uusimmissa käänteissä. Aihepiiristä twiittaavia käyttäjiä on muun muassa Euroopan komission, @EU_ Commission, virallinen kanava @EU_TTIP_team. ›› twitter.com

”Kauppapolitiikka on loikannut sosiaaliseen mediaan.”

Suomi tietotalouden kärkimaa Suomen asema tietoon ja osaamiseen perustuvien talouksien joukossa on ollut vuosien ajan maailman kärkiluokkaa. Matkan varrella kerätyt tiedot, kokemukset ja opit on koottu nyt toista kertaa samoihin kansiin.

Finland as a Knowledge Economy 2.0: Lessons on Policies and Governance -kirja tarjoaa ratkaisuja koulutuksen ja innovaatioiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin kansainvälisessä ympäristössä etenkin kehittyvien maiden päättäjille.

36

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Kirja syntyi syksyllä 2012 käynnistetyn hankkeen pohjalta.

Ensin Yhdysvalloissa ja sitten Suomessa ilmestynyttä kirjaa on kehuttu käytännönläheisestä otteestaan ja sen keskeisiä viestejä levitetään aktiivisesti muun muassa Tansaniassa, Vietnamissa ja Etelä-Afrikassa. ›› Voit ladata maksuttoman kirjan osoitteesta: https://openknowledge. worldbank.org/handle/10986/17869

Eväitä tulevaisuuteen TEKSTI VILLE CANTELL

Team Finland Future Watch -palvelu tuo tietoa kansainvälisten markkinoiden muutoksista yritysten hyödynnettäväksi. Palvelun avulla yritys pystyy kehittämään liiketoimintaansa ja suuntaamaan kehitystyötään, kertoo palvelupäällikkö Heli Karjalainen Tekesistä.

Minkälaista tietoa Future Watch -palvelu tuottaa?

Team Finland Future Watch tuottaa tietoa kansainvälisistä lähitulevaisuuden liiketoiminta­ mahdollisuuksista ja tekijöistä, jotka muuttavat toimintaympäristöä. Pääkohdemaita ovat tällä hetkellä Kiina, Intia, Venäjä ja USA, mutta laa­ jennamme tänä vuonna näkymien tuottamista muun muassa Brasiliaan ja kiinnostaviin Afrikan valtioihin. Olemme myös tuottaneet signaalitietoa Japanista.

Palvelun ytimenä ovat näkymät tulevista muu­ toksista tai trendeistä. Iso rooli on toimintatavalla, jonka avulla saadaan yritykset ja muut toimi­ jat miettimään, mitä mahdollisuuksia muutosten merkit voivat avata suomalaisille toimijoille. Tie­ toa on maailmasta saatavilla tänä päivänä run­ saasti. Tässä palvelussa keskitytään niihin tulevai­ suuden asioihin, joihin suomalaisilla on eväitä ja mahdollisuuksia tarttua.

Kaupallisista toimijoista meidät erottaa se, että tavoitteemme on tuoda maailmalla olevien Team Finland -organisaatioiden hiljainen tieto tätä kautta pk-yritysten hyödynnettäväksi.

Keille tietoa erityisesti pyritään tuottamaan?

Pääkohderyhmänä ovat kansainvälistä kas­ vua hakevat pk-yritykset. Tieto ja näkymät anta­ vat eväitä yrityksen strategiseen suunnitteluun ja kehitystyön suuntaamiseen. Tietoa hyödynnetään tietysti myös Team Finland -organisaatioissa.

Miten Future Watch -palvelun tietoa levitetään ja mistä sitä löytää?

Meillä on kolme palvelukanavaa: Future Ses­ siot, avoin tieto ja asiakaskohtaamiset.

Future Sessioissa toteutetaan kohtauttamista tiedon ja näkymien äärellä. Sessioissa esitellään merkitykselliseksi huomattu muutossuunta ja mie­ titään yhdessä, mitä mahdollisuuksia muutos tar­ joaa. Jokainen yritys luonnollisesti miettii viime kädessä itse, mihin heidän on mahdollista tarttua

tai mitä ilmiöt tarkoittaisivat heidän toiminnas­ saan. Keskustelu ja näkemysten vaihtaminen aut­ tavat katselemaan samaa asiaa eri näkökulmista.

Avoimen tiedon alustana ovat kotisivumme.

Periaatteenamme on avoimuus: kaikki tuotettu tieto laitetaan esteettömästi saataville. Tietoa ja materiaalia löytää parhaiten kotisivuiltamme www.tekes.fi/futurewatch.

Tavoitteenamme on, että yritysten kanssa työtä tekevät Team Finland -asiantuntijamme pystyvät kasvattamaan omaa ennakointiosaamistaan ja samalla siirtämään sitä eteenpäin asiakasyrityk­ sille. Tämä on yksi merkittävä kehittämisen alla oleva palvelukanavamme.

Kertoisitko esimerkin palvelun tuottamasta raportista?

Viimeisimpiä Kiinan näkymiä jalkautettiin laajasti huhtikuun lopussa Team Finland China Dayssä. Tilaisuudessa esiteltiin esimerkiksi China Growth Paths -raportti, joka kuvaa, kuinka Kiinan kasvu siirtyy erityisesti maan keski- ja länsiosiin.

Näillä alueilla keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti. Tuotteiden ja palveluiden sopeuttaminen Kiinan markkinoille korostuu entisestään. Kiinan kuluttajamarkkinat ovat myös isossa murroksessa mobiili- ja verkkokaupan myötä. Esitykset ovat nähtävissä webcastina kotisivuillamme.

On erittäin mielenkiintoista seurata, miten kas­ vava keskiluokka eri puolilla maailmaa (Venäjä, Kiina, Intia ja vähitellen muun muassa Afrikan jot­ kut valtiot) tekevät ostoksia ja käyttäytyvät kulut­ tajina. Yksi tämän vuoden pääteemoista onkin Business to People, jossa tätä tematiikkaa tarkas­ tellaan. Teemaa ajatellen herää väistämättä myös toive suomalaisten kuluttajatuotteiden ja palvelui­ den laajemmasta kansainvälistymisestä.

Seuraamme etenkin tapahtumiin ja sessioi­ hin osallistuneiden yritysten toimenpiteitä ja arvi­ oimme jatkuvasti toimintaamme. Meille on hyvin tärkeää, että Future Watch oikeasti antaa eväitä yritysten toimien suuntaamiselle ja herättää miet­ timään tulevaisuuden mahdollisuuksia. ›‹

Palvelupäällikkö Heli Karjalainen

Palvelupäällikkö Heli Karjalainen ohjaa Tekesin Team Finland Future Watch -palvelua. Future Watch -selvitykset tarkastelevat liiketoimintamahdollisuuksien muutoksia ja toimintaympäristön kehitystä eri maissa 2–5 vuoden aikajänteellä. www.tekes.fi/futurewatch

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

37

50 vuotta sitten MCI

Kuva:Valmet

JARMO VIDGRÉN:

Pakotteiden vaikutukset heijastuvat laajalle

Miksi vientiä valvotaan?

t Ponssen odotukse ovat korkealla EU:n ja Yhdysvaltojen n kauppaneuvotteluje osalta.

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

nro 2 | 2014

BRASILIAN IMUSSA

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutos www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

lä

›› Työviikko Venäjäl

n markkinat

›› Metso taitaa Brasilia

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad mini!

Valmetin tehdas perustettiin Sao Pauloon, Brasiliaan 27.12.1960. Ennen sitä Valmet oli jo toimittanut Brasiliaan 1 200 Suomessa valmistettua traktoria.

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Argentiinan rautatiekalustoja traktoriteollisuudesta

A

rgentiinan teollisuus ennen toista maailmansotaa muo­ dostui eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta maatalousja karjatuotteiden jalostuslai­ toksista. Sodan aikana tuon­ nin ollessa pysähdyksissä oli pakko ryhtyä luomaan omaa teollisuutta uusilla aloilla.

Valtio ryhtyi voimakkaasti tukemaan koti­ maista raskasta teollisuutta ja kaivostoimin­ taa edullisin lainoin ja myöntämällä verohel­ potuksia.

Sotien jälkeen ulkomaat toivat voimak­ kaan panoksen maan teollisuuden kehitys­ prosessiin runsain sijoituksin ja lainoin.

Tähän teollisuuteen kuuluivat muun muassa rautatiekalustoa ja traktoreita valmistavat yritykset.

Suurin maan rautateiden liikkuvan kalus­ ton valmistaja oli Matefer-tehdas, joka kuu­ lui italialaiseen Fiat-Concord-konserniin.

38

Kauppapolitiikka nro 2|2014

Sen tuotantoon kuuluivat muun muassa dieselveturit, moottori-, matkustaja- ja tavara­vaunut.

Huolimatta omasta alan teollisuudestaan, olivat Argentiinan valtionrautatiet suoritta­ neet myös huomattavia rautatiekalustohan­ kintoja. Tilauksia tehtiin ulkomailta esimer­ kiksi Japanista ja Kanadasta.

Argentiinan traktoritehtaiden kapasi­ teetin ylittäessä kotimarkkinakysynnän pyrittiin vientiä lisäämään naapurimaihin.

Suurin alan tehdas kuului sekin osana FiatConcord-teollisuuskonserniin. Muut trakto­ ritehtaat maassa edustivat merkkejä, kuten Pampa, Deutz, Hanomag, John Deere Co ja Rycsa. ›‹ Näin raportoi Buenos Airesin suurlähetystö Kauppapoliittisia tiedoituksia -lehden numerossa 9/1964.

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Applen iPad mini Retina-näytöllä.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Kilpailu tuntuu kiristyvän silloin, kun joku toinen tunkeutuu omalle mukavuusalueelle.”

JUKKA SEPPÄLÄ Jukka Seppälä on toiminut Metson yhteiskuntasuhteiden ja kauppapolitiikan johtajana

Kiristynyttä vai kuristettua kilpailua?

Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu jatkuva kulu­ jahti ja vaikeina aikoina erityisesti. Reaalinen parin pro­ senttiyksikön leikkaus yrityksen hankintakuluissa on jo hieno saavutus. Tullien ja maksujen leikkauksissa on päästy pitkälle, mutta silti on vielä laajoja kaupan alu­ eita ja etenkin yksittäisiä piikkejä, joilla tuo parin pro­ sentin kulujen säästö on helposti saavutettavissa, usein moninkertaisestikin. Yrityksissä saatetaan kokea, että niiden ääni ei riitä vaikuttaamaan neuvotteluproses­ sissa tai vaikutus tulee viiveellä, minkä takia ei vai­ vauduta esittämään perusteluja tariffien leikaamiseen.

Sopimusneuvottelijat kuitenkin arvostavat ja tarvitsevat yritysten antamia esimerkkejä ja perusteluja.

Monenkeskiset kauppapoliittiset prosessit, joista WTO:n Dohan kierros on hyvä esimerkki, saatta­ vat laajan maajoukon konsensustarpeen vuoksi kes­ tää turhauttavan kauan. Tällaista piinaa on helpompi kestää, kun muistaa, millaisissa paineissa Suomen sodan­jälkeinen kauppapolitiikka on kulkenut 1952 päättyneiden sotakorvausten jälkeen aina EU-jäsenyy­ teen 1995 saakka. Koeteltuja vanhoja malleja ei ollut olemassa. Pakkoratkaisuista siirryttiin poliittisella tasa­ painottelulla 1960- ja 70-luvuilla talouskasvun hakuun vapaakaupparatkaisuilla läntisten teollisuusmaiden kanssa.

Onneksi myös Suomen teollisuudessa ymmärret­ tiin 1980- ja 90-luvuilla ryhtyä merkittävään rakenne­ muutokseen, jossa monitoimialakonsernit keskinäisillä järjestelyillä erikoistuivat kapeammille osaamisalueille.

Ilman tätä rohkeutta ja toisaalta pakkorakoa huonom­ minkin olisi voinut käydä. ›‹ Kirjoittaja on toiminut ulkoasainministeriön kauppapoliittisella osastolla vuosina 1973-77, jonka jälkeen teollisuudessa vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä tehtävissä. Hänellä on ollut luottamustehtäviä muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitossa, Teknologiateollisuudessa ja Kansainvälisessä kauppakamarissa.

kolumni

Kauppapolitiikka vaatii näkemystä, tutkimustietoa ja pitkäjänteisyyttä. Näillä kriteereillä se saatetaan kokea asiaksi, joka kuuluu hoitaa, mutta joka saa jäädä asi­ aan vihkiytyneiden vastuulle. Tunne voi olla sama kuin lentokoneessa, kun henkilöstö antaa turvaohjeet. Vain harva seuraa aktiivisesti, mutta kukaan ei silti kyseen­ alaista yleiseksi hyväksi tarkoitettua rutiinia. Näke­ myksiä mahdollisista vaaroista pidetään asiallisina, mutta luotetaan ammattilaisten kuitenkin hoitavan kai­ ken tehtävissä olevan, jos jotain tapahtuu.

Toisin kuin lentokoneessa, kauppapolitiikassa matkustajat voivat ehdotella uusia päämääriä, lento­ korkeuksia ja nopeuksia. Näistä ideoista sitten ammat­ timainen henkilöstö ja matkustajat, eli vaikkapa me suomalaiset eurooppalaisine kumppaneinemme, voimme yhdessä seuloa etujamme palvelevan realisti­ sen lentosuunnitelman.

Kauppapolitiikka muovaa yritysten toiminta­ ympäristöä huomaamattomalla tavalla. Lähes kaikki yritykset käyttävät toiminnassaan kansainvälisiltä markkinoilta peräisin olevia tuotantopanoksia, kuten raaka-aineita, komponentteja, energiaa tai ohjelmis­ toja. Näiden saatavuudella ja hinnalla on olennainen merkitys kaikkein äärimmäisilläkin perukoilla toimi­ van yrityksen kilpailukyvylle. Tämä tuntuu unohtuvan, kun haikaillaan vanhojen aikojen perään siinä väärässä uskossa, että tuolloin kilpailu oli jollain tavoin selkeäm­ pää, kun ei tarvinnut tai voinut kurkotella oman maan rajojen ulkopuolelle.

Kulunut hokema, että kansainvälinen kilpailu aina vain kiristyy, ei pidä täysin paikkaansa. Kilpailu tun­ tuu kiristyvän silloin, kun joku toinen tunkeutuu omalle mukavuusalueelle kiusallisen hyvillä argumenteilla.

Kysymys onkin, että suhteelliset vahvuudet täytyy jat­ kuvasti punnita uudestaan, mikä ei välttämättä ole edes huono asia. Omien vahvuuksien uudelleenarviointi ja asemointi on monessa urheilussa koko lajin viehätys.

Tästä on kysymys niin yritystoiminnassa kuin kauppa­ politiikassakin.

nro 2|2014 Kauppapolitiikka

39

Teidän ilmoituksenne voisi olla tässä.

Haluatko ilmoituksesi Kauppapolitiikka-lehteen, esimerkiksi tälle paikalle?

Ilmoitusasioissa tavoitat meidät: info@mcipress.fi, 09-2525 0250 Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .9.2014 ilmestyy 4

www.kauppapolitiikka.fi