Kauppapolitiikka 2/2012

ERKKI HUITTINEN:

Kaupan esteitä raivaamassa

Maghreb-maissa kasvua ja kysymyksiä

Monet myrskyt uhkasivat Kreikkaa jo vuonna 2007, mutta mitään ei tehty tilanteen korjaamiseksi.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 2 | 2012 irtonumero 9 €

ULKOMAANKAUPAN POLIIT TINEN AIKAKAUSLEHTI

ARABIKEVÄÄN JÄLKEEN Kaupankäynnin näkökulmasta Välimeren arabimaissa piilee poliittisen myllerryksen takana monia mahdollisuuksia.

www.kauppapolitiik

ka.fi

›› Tansania luo nahkaansa

›› VKE-matka Turkkiin

Oliiviöljy on Kreikan kasvillisuuden tärkein tuote. Sekään ei voi nyt pelastaa maata. Lue lisää Kreikan talouskriisin taustoista sivulta 6.

2

Kauppapolitiikka nro 2|2012

”Pelkästään kotimarkkinoiden turvin Suomi ei olisi voinut saavuttaa nykyistä elintasoaan.”

JORMA KORHONEN

Sopeutujat selvisivät

K

Omistusrakennetta olennaisempi tarkastelu­ kulma suomalaiseen intressiin onkin se, millä tavoin jokin yritys tukee suomalaisen hyvin­ voinnin ja työpaikkojen syntyä. Niukallakin kotimaisella omistuspohjalla voi olla laaja­ kantoisia hyvinvointivaikutuksia suomalaisten arkeen. Ja toisaalta, laajakaan kotimainen omis­ tuspohja ei välttämättä yksistään takaa hyvin­ vointivaikutuksia.

Kansainvälisen kaupan sääntely- ja ohjaus­ järjestelmä ei ole kyennyt sopimaan järjestel­ män kehittämisestä sen jälkeen, kun meneillään oleva kauppaneuvottelukierros käynnistettiin.

Järjestelmä on kehittymässä entistäänkin moni­ tasoisemmaksi WTO:n, alueellisten sopimusten ja erilaisten sääntelyjärjestelmien viidakoksi.

Yritykset joutuvat hajautetuissa arvoketjuissa toimiessaan kamppailemaan yhä vaikeammin hallittavien ja toisistaan poikkeavien järjestel­ mien kanssa. Samanaikaisesti vapaan kaupan edut jäävät vaillinnaisiksi sen vuoksi, etteivät kaikki hankintaketjujen osaset ole sitoutuneet kaupan vapauttamisessa samoihin lähtökohtiin.

Kauppapolitiikka voi toimia tehokkaana kilpailu­kyvyn edistämisen ja globaalihallinnan välineenä ainoastaan, jos se ymmärretään sel­ keästi osaksi Suomen muuta ulkopolitiikkaa.

Kauppa-agendamme painottuu tänä päivänä lii­ aksi ongelmien ratkaisuun sen sijaan, että kat­ soisimme tulevaisuuteen, vastaavatko tavoit­ teemme taloudellisia prioriteettejämme.

Kapeasta markkinoiden avaamisen ja sulkemi­ sen näkökulmasta ei voida hallita kansain­välisen talouden toimintaa. Hyvän toiminta­ympäristön tulee jatkossakin täyttää avoimuuden, ennus­ tettavuuden ja tasapuolisen kohtelun peruskriteerit. ›‹

pääkirjoitus

ädessäsi on uudistuneen Kauppapolitiikkalehden ensimmäinen numero.

Olemme pyrkineet uudis­ tuksella vastaamaan lukijoi­ demme toiveisiin. Lehden ulkoisen ilmeen uudistami­ sen ohella olemme toteutta­ neet monikanavaratkaisun, jonka ansiosta luki­ joillamme on mahdollisuus seurata lehteämme myös sähköisessä muodossa. Tavoitteemme on, että Facebook ja Twitter mahdollistavat jatkossa entistä paremman vuorovaikutuksen lukijoi­ demme ja sidosryhmiemme kanssa.

Taloudellisten ulkosuhteiden toiminta­ ohjelma antaa kotimaisille toimijoille entistä paremmat lähtökohdat toteuttaa yhteisiä tavoit­ teita. Ei riitä, että kokonaisuuden yksittäi­ set osaset tuottavat erinomaisia tuloksia, tarvi­ taan yhteisiä päämääriä, yhteisiä tavoitteita ja toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Näistä lähtö­kohdista ponnistaa mietinnössään keväällä työnsä päätökseen saattanut Alahuhdan työ­ ryhmä.

Ohjelman tuloksellinen toimeenpano edel­ lyttää kaikkien mukana olevien tahojen sitoutu­ mista yhteisten päämäärien edistämiseen, kette­ ryyttä oivaltaa toimintaympäristön muutokset riittävän ajoissa ja tehdä tarvittavat päätökset tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavista toimen­ piteistä ja resursseista. Team Finlandin on pelat­ tava jokainen kiekko vastustajan maaliin.

Pelkästään kotimarkkinoiden turvin Suomi ei olisi voinut saavuttaa nykyistä elintasoaan. Val­ taosa suurimpien yritystemnme liikevaihdosta syntyy ulkomailla, ja merkittävä osa niiden työn­ tekijöistä on Suomen ulkopuolella. Pörssi­­yh­­ti­öi­ den omistuspohja on hyvin kansainvälinen.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi

6 ”Kreikassa ei ole 80-luvun jälkeen myönnetty yhtään uutta kuormaautolisenssiä.”

ERKKI HUITTINEN

nro 2 | 2012

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Erkki Huittinen on kriisien suurlähettiläs.

14

Kaupan esteet

UM auttaa yrityksiä raivaamaan ulkomaankaupan esteitä.

20

Arabimaiden rytmissä

Stonesoft on käynyt Välimeren maiden kanssa kauppaa kymmenen vuotta.

24

Hollow man?

Miksi emme näe monikulttuurisuuden koko ulottuvuutta?

28

Maghreb hakee uutta suuntaa

Alueella on suomalaiselle liiketoiminnalle hyvät mahdollisuudet.

24 4

Kauppapolitiikka nro 2|2012

20

28

KAUPPAPOLITIIKKA

JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö Päätoimittaja Kimmo Laukkanen puh. 09 160 56350 kimmo.laukkanen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riia Järvenpää puh. 09 160 55814 riia.jarvenpaa@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Jorma Korhonen (pj), UM/KPO Jukka Ahtela, EK Esko Hamilo, UM/KPO Severi Keinälä, TEM Matti Rasimus, Finpro Jukka Seppälä, METSO Kimmo Laukkanen, UM

”Kun poliittisista erimielisyyksistä päästään eroon, voi talouskasvu alueella tehdä todellisen loikan.”

ARSLAN CHIKHAOUI

PALSTAT

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO MCI Press Oy

10

Lyhyesti

ILMOITUKSET MCI Press Oy

17

Global trends Dan Stenbock

puh. 09 2525 0250 ilmoitukset@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA

18

Kentän ääni

Kimmo Laukkanen - Dar es Salaam

36

Kirjat

Ajankohtainen lukupaketti

37

Q&A

Välimeren unioni

OSOITTEENMUUTOKSET Riia Järvenpää riia.jarvenpaa(at)formin.fi PAINOPAIKKA Scanweb Oy PAINOS

18

11 000 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2

38

25 vuotta sitten

Suomi-kuva solmussa

39

Gustafsson

Kauppasuhteiden kolminaisuus

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa MacBook Airin!

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

5

Seitsemän ulkomaan­komennuksensa aikana Erkki Huittinen ehti nähdä sekä luonnonkatastrofeja että poliittisia selkkauksia. Kreikan kriisin hän ennusti jo 2007.

6

Kauppapolitiikka nro 2|2012

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT MATTI IMMONEN

Diplomaatti Erkki Huittinen aloitti Kreikan suurlähettiläänä ajatuksissaan rauhalliset työvuodet ennen eläkkeelle siirtymistä.

Toisin kävi.

KRIISIEN LÄHETTILÄS nro 2|2012 Kauppapolitiikka

7

joskin kansassa vihaa herättäneet keinot, kuten valtion menojen leikkaukset ja veronkorotukset, on jo pitkälti tehty.

Talouden rakenteelliset muutokset, kuten korruption karsiminen, ovat kansan keskuu­ dessa suosittuja, mutta osoittautuneet tehotto­ miksi tai hankaliksi toteuttaa. Huittisen mukaan valtiolta jää vuosittain saamatta vähintään kym­ menen miljardia euroa aktiivisen veronkierron ja korruptoituneiden verovirkailijoiden vuoksi.

V

elkakriisin kehitys Kreikassa alkoi jo 80-luvulla. Pohjois­ maisen hyvinvointivaltion mal­ lia tavoitellut maa eli jo silloin yli varojensa.

– Kun aloitin toisen kauteni Kreikassa vuonna 2007, talou­ den tilaa mittaavat indikaatto­ rit enteilivät jo vakavaa kriisiä.

Maan taloudessa oli valtavia ulkoisia sekä suuria sisäisiä budjettivajeita, eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Erkki Huittinen kertoo.

– Kirjoitin tilanteesta raportin The Perfect Storm samannimisen, tositapahtumiin perustu­ van elokuvan mukaan. Massachussetsin ranni­ kolla kapteeni lähti merelle suuren saaliin toi­ vossa, vaikka useammat myrskyt olivat tulossa alueelle. Myrskyt iskivät ja kapteeni hukkui lai­ vansa kanssa. Monet myrskyt uhkasivat myös Kreikkaa, mutta tilanteen korjaamiseksi ei tehty mitään.

LÄHES 20 MILJARDIN BUDJETTIVAJEEN lisäksi ongelmat yhteiskunnan ja talouden raken­ teissa, kuten kilpailukyvyn puute ja EU-alueen suurin korruptio, rasittavat maata. Kansalais­ ten luottamus poliitikkoihin on romahtanut ja pääpuolueiden rivit rakoilevat, mikä näkyy vai­ keuksina muodostaa vakaata hallituskoalitiota.

Vahva ay-liike puolustaa viimeiseen asti jäsen­ tensä oikeuksia.

Huittinen vertaa osuvasti Kreikan tilannetta harakkaan tervatulla katolla – tosin nokan ja pyrstön lisäksi tervaan takertuvat myös siivet.

Hallituksen pitäisi saada välittömästi budjetti­ vaje supistumaan, mutta nopeat ja tehokkaat,

8

Kauppapolitiikka nro 2|2012

Säästöohjelmista luopuminen tarkoittaisi rahahanojen sulkeutumista.

KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI liike­ toiminnan esteet pitäisi poistaa, mutta ay-liik­ keen vahvat painostustoimet haraavat vastaan.

– Kreikassa ei esimerkiksi ole 80-luvun jäl­ keen myönnetty yhtään uutta kuorma-auto­ lisenssiä, mikä tekee rahdeista suhteettoman kal­ liita, Huittinen tarkentaa.

Enemmistö kreikkalaisista ei halua maansa eroavan euroalueesta, mutta vielä suurempi enemmistö vastustaa laina- ja uudistusohjelmia, joilla maata yritetään pitää euroalueen jäsenenä.

– Kun nokkaa yrittää kiskoa tervasta, pyrstö liimautuu jälleen kiinni. Hyvän alun jälkeen Kreikan yritykset taloutensa vakauttamiseksi ovatkin osoittautuneet kovin vaivalloisiksi, Huit­ tinen summaa.

KRIISIMAGNEETTI ›› Diplomaattikoulutuksessa Huittinen muistaa hymyilleensä virka­ miehelle, joka kuvaili diplomaatin työtä elämän värikkääksi pano­ raamaksi.

– Nyt olen valmis allekirjoittamaan joka sanan, Huittinen myhäilee.

Lähetystösihteerinä Iranissa Huittinen koki vuoden 1979 vallan­ kumouksen, Yhdysvaltojen lähetystön panttivankikriisin sekä Iranin ­ ja Irakin sodan alkumetrit. Valojuovaluodit viuhuivat öisin ikkunoissa ja Teherania pommitettiin.

Ulkoministeriön henkilöstöjohtajaksi Huittinen siirtyi juuri 90-luvun laman iskiessä Suomeen. Malesian ja Brunein suurlähet­ tiläänä Kuala Lumpurissa häntä odotti sääilmiö El Niñon aiheutta­ mat metsäpalot ja savusumu, jonka seurauksena aurinkoa ei näkynyt kolmeen kuukauteen. Seuraavaksi Malesiasta Jolon saarelle pantti­ vangeiksi kaapatut suomalaissukeltajat aiheuttivat mediaryöpyn lähe­ tystöön.

Los Angelesiin Huittinen perheineen matkasi kymmenen päivää ennen 9/11-terrori-iskua.

Sitten tuli tsunami, jonka hoitamisesta ulkoministeriö sai paljon pyyhkeitä. Ulkoministeri Tuomioja halusi teettää prosessista sisäisen tarkastuksen ja nakki napsahti ministeriön sisäisenä tarkastajana toi­ mineelle Huittiselle.

– Se oli henkisesti rankimpia hommia, mihin olen ikinä joutunut.

TOTEUTTAMALLA HÄTÄOHJELMAA pil­ kulleen Kreikan pitäisi pystyä saamaan kansan­ taloutensa kuntoon. Tavoitteena on, että talous saataisiin kasvuun vuonna 2014 ja Kreikka pystyisi palaamaan lainamarkkinoille vuonna 2015. Tämä on haastava tavoite kansantalouden ollessa seitsemän prosentin laskussa ja valtion­ obligaatioiden koron 40 prosentin tietämissä.

EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansain­ välisen valuuttarahaston tarkastuksissa näyttää siltä, että Kreikka suoriutuu lainojen edellyttä­ mistä velvoitteista aina vain heikommin.

– Jälkimmäisestä, 130 miljardin euron suu­ ruisesta tukipaketista Kreikka joutui käyttä­ mään valtaosan pankkiensa pääomittamiseen ja lainojensa takaisinmaksuun. Loppu hujah­ taa hetkessä juokseviin menoihin, jos Kreikka ei saa parannettua veronkantoa ja leikattua val­ tion menoja.

– Jos Kreikka ei pysty toteuttamaan laina­ ehtoja, se tarvitsee välttämättä kolmannen laina­ paketin. Poliittisesti tämä vaikuttaa mahdotto­ malta, Huittinen pohtii.

Jos muut EU-maat eivät enää lähde rahoitta­ maan Kreikan pelastusoperaatiota, maalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin erota eurosta ja painaa drakmoja niin paljon kuin tarvitaan.

– Tästä seuraisi hirvittävä inflaatio ja devalvaa­ tio. Kreikan keskuspankin pääjohtajan mukaan tämä tarkoittaisi paluuta 50-luvulle, jolloin Kreikka oli todella köyhä, Huittinen selventää.

– PELASTUMINEN VAATII TEKOJA. Krei­ kan pitäisi pystyä muodostamaan mahdollisim­ man laajapohjainen hallitus ja luoda kansallinen pelastusohjelma, jonka toteuttamiseen kaikki osapuolet, mukaan lukien ay-liike, sitoutuisivat, Huittinen sanoo.

Toukokuun parlamenttivaalien perusteella tämä vaikuttaa lähes mahdottomalta tehtävältä.

Pääpuolueet konservatiivinen Uusi demokratia ja sosialistinen Pasok eivät saaneet enemmis­ töä parlamenttiin ja joutuvat etsimään hallitus­ kumppaneita muista puolueista. Ongelma on, että muut puolueet eivät hyväksy lainaehtoihin kuuluvia säästöohjelmia.

– Säästöohjelmista luopuminen tarkoittaisi rahahanojen sulkeutumista, jolloin eurosta irtau­ tuminen olisi käytännössä ainoa vaihtoehto, Huittinen kuvailee poliittista pattitilannetta.

Maahan tarvittaisiin myös runsaasti teollisia investointeja. Kreikan talous on pitkälti turismija palveluvetoista, ja tällä sektorilla kasvu­ mahdollisuudet ovat varsin rajalliset.

Kreikan kannattaisi aloittaa kilpailukykynsä parantaminen omilla markkinoillaan vähentä­ mällä tuontia ja kasvattamalla kotimaista kulu­ tustavara- ja maataloustuotantoa. Näin pystyt­

Erkki Huittinen pitää Kreikan irtautumista eurosta hyvinkin mahdollisena.

ERKKI HUITTINEN • HTK, s. 1947 • Jäi eläkkeelle Suomen Kreikansuurlähettilään tehtävistä syksyllä 2011.

• Seitsemän ulkomaankomennusta, lisäksi hän palveli ministeriössä henkilöstöpäällikkönä ja sisäisenä tarkastajana.

• Asuu Helsingissä aviovaimonsa Marjatan kanssa ja elämän keskipisteessä ovat heidän tyttäriensä, Hettan ja Pian lapset.

• Harrastaa murtomaahiihtoa.

• Suomeen palattuaan ei ole ehtinyt juuri muuta kuin luennoida Kreikan tilanteesta.

• Suunnittelee kirjoittavansa kirjan kokemuksistaan.

täisiin rakentamaan teollisuutta ja kilpailemaan myös ulkomailla, esimerkiksi Balkanin alueella ja Venäjällä.

ILMASSA ON EPÄTOIVOA. Inhimillinen hätä on johtanut äärimmäisiin tekoihin.

– Vanhus ampui itsensä julkisella paikalla, lapsia jätetään lastenkoteihin tai he pyörtyilevät koulussa, koska eivät saa kotona ruokaa, Huit­ tinen kertoo.

Tilanteessa, jossa kreikkalaiset eivät näe valoa, he äänestävät jaloillaan. Varsinkin nuo­ ret ovat alttiita lähtemään maasta nuorisotyöttö­ myyden ollessa yli 50 prosenttia.

– Todisteita siitä, ettei Kreikka pysty täyt­ tämään lainaehtoja, on nähty jo useaan ottee­ seen. Markkinoilla on uskottu jo pitkään, ettei Kreikka tule selviämään veloistaan.

Kreikan irtautuminen eurosta ei kuitenkaan tarkoittaisi EU-avun päättymistä vaan muodon­ muutosta. Kreikan tilanne saattaa kääntyä vas­ taavaksi kuin Venäjällä 90-luvulla, jolloin maa tarvitsi humanitaarista hätäapua. Euroalueen talouden kannalta huomattavasti kohtalokkaam­ paa olisikin esimerkiksi Espanjan joutuminen Kreikan, Portugalin ja Irlannin tapaan lainaoh­ jelman kohteeksi. ›‹

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Kansainväliset taloushaasteet sekä kotimaiset kauppa- ja vaihtotaseiden vajeet ovat herättäneet suomalaiset huomaamaan, että yritystemme menestys on työpaikkojen tae.” ALEXANDER STUBB 3.5.2012, Talouselämä

KIINAN TERÄSTEOLLISUUS LAATUKILPAAN KIINA Kiinan terästeollisuus alkaa keskittyä määrän sijaan laatuun. Kiina julkaisi 12. terästeolli­ suuden viisivuotissuunnitelman viime vuoden lopulla. Suunnitelma pyrkii vastaamaan teräk­ sen liikatuotannon synnyttämiin ongelmiin keskittymällä tuotannon laadun parantamiseen.

Aiemmin Kiinassa on tuotettu suuria määriä niin sanottua bulkkiterästä. Nyt teräksen kysyntä Kiinassa on saavuttanut huippunsa, jonka jälkeen sen ennustetaan vähenevän. Siksi terästuotannossa pyritään jatkossa parempiin innovaatioihin ja ympäristöystävällisyyteen.

Kiinan suunnitelmat ovat herättäneet huolta Euroopassa. Eurooppalaisen terästeollisuuden kattojärjestö EUROFER on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka suunnitelmassa kiinalaisen tuotannon painopiste siirtyy lähemmäs EU:n yritysten ydinliiketoimintaa. On ennustettavissa, että korkealaatuisten kiinalaisten teräslaatujen tuonti kasvaa EU:hun.

Kokonaisuudessaan suunnitelma on myönteinen, ja siinä esitetään mahdollisuuksia myös EU:n teollisuudelle. Kiina saattaa kuitenkin diskriminoida tai jopa estää ulkomaisen osallis­ tumisen joillain terästeollisuuden alueilla. Taustalla väijyy myös uhka Kiinan teräsuotteiden polku­myynnistä ylikapasiteetin purkamiseksi.

Ennakkoilmoitus EU-Vietnam vapaakauppaneuvotteluista EU:n ja Vietnamin vapaakauppaneuvottelut aloitettaneen ­lähitulevaisuudessa. Ulkoministeriö tulee ilmoittamaan ­­ asiasta kauppapolitiikan ajankohtaispalstallaan osoitteessa ­ http://formin.finland.fi ja pyytämään intressitahojen ­huo­mioita neuvottelutavoitteista.

Lisätietoja: Juha Savolainen/KPO-20, p. 09-160 55507; juha.savolainen@formin.fi.

10

Kauppapolitiikka nro 2|2012

OSLO Business for Peace -konferenssin yhteydessä Oslossa palkittiin kuusi eettistä yrittäjyyttä edistävää henkilöä elinkeinoelämän eri aloilta.

Vuoden 2012 Business for Peace -palkinnon­saajiksi oli ehdolla 90 henkilöä yli 60 maasta. Palkinnon saivat argentiinalainen Corporacion American pääjohtaja Eduardo Eurnekian, UAB Kaunas & UPS/Lithuania -yrityksen toimitusjohtaja Vladas Lasas, Liettuasta, yhdys­valtalainen David W. on MacLennan, Cargillin operatiivinen johtaja, tansanialainen Reginald A. Mengi, joka on perustanut yhden Tansanian suurimmista yksityisistä yrityksistä, IPP Groupin, bangladeshilainen Latifur Rahmanin ­Transcon Group ­-yrityksestä.

22 %

Kuva: Business For Peace Foundation

Vastuullisen yrittämisen palkinto

Kreikan bruttokansantuotteesta muodostui vuonna 2010 viennistä.

Tehokkaasta tietotyöstä vientivaltti

3,4%

Venäjän tämän vuoden brutto­ kansantuotteen on ennustettu kasvavan 3,4 prosenttia.

VENÄJÄN PUUTULLIT LASKEVAT

Kauppapolitiikka on nyt myös Facebookissa ja Twitterissä. Käy tutustu­ massa www.facebook.com/ kauppa­politiikka www.twitter.com/ kauppapolitiikka

VENÄJÄ Suomen on perinteisesti sanottu elävän viennistä. Vientikaupan estei­ den poistuminen ja yritysten toiminnan kansainvälistyminen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että entistä useammin suomalaisyritysten kilpailukykyä tue­ taan myös tuontia, erityisesti raaka-aineiden ja komponenttien tuontia tuke­ malla. Venäjän soveltamat raakapuun vientitullit ovat hyvä esimerkki tästä.

Suomalainen metsäteollisuuden raaka-aineen hankinnasta noin 20 pro­ senttia on perinteisesti ollut venäläistä puutavaraa. Venäjä päätti vuonna 2007 korottaa asteittain puun vientitulleja tasolle, joka olisi lopulta sulkenut tämän raaka-aineenhankintakanavan.

Kaupanesteestä muodostui vakava haaste suomalaiselle metsäteollisuu­ delle. Siinä, missä aiempina vuosina puuta tuotiin jopa yli 15 miljoonaa kuutio­ metriä, puun tuonti supistui vientitullien seurauksena muutaman miljoonan kuution tasolle. Vaikutukset eivät ulottuneet vain suomalaiseen metsäteolli­ suuteen, vaan myös venäläiselle teollisuudelle sekä hakkuu- ja kuljetusyrityk­ sille koitui seurauksia puutullien korottamisesta. Itämeren alueen luontaisten puumarkkinoiden häiriytyminen aiheutti siis kielteisiä vaikutuksia koko lähi­ alueemme metsäsektorille.

Puutullikysymys oli viimeisiä Venäjän WTO-jäsenyyden tiellä olleita asioita.

Voimme olla tyytyväisiä siihen, millä määrätietoisuudella EU-komissio­ajoi lähinnä Suomen ja muutaman muun EU-maan intressissä olevaa asiaa jäse­ nyysneuvotteluissa ja miten hyvin komission kanssa tiiviissä yhteistyössä laa­ ditut tavoitteet toteutuivat lopullisessa paketissa. Asiassa saavutettiin peri­ aatteellinen ratkaisu 2010 ja lopulliset yksityiskohdat lyötiin lukkoon viime syksynä.

Saavutettu neuvottelutulos on Suomelle varsin hyvä. Meille tärkeimpien raaka-aineiden, eli lehtipuun tullit laskivat koivun osalta seitsemään prosent­ tiin ja haavan viiteen prosenttiin, joka vastaa noin kahden kolmen euron tullia kuutiometriltä. Tällä hetkellä sovellettavien tullien ollessa 15 euroa kuutiomet­ riltä, alennusta voidaan pitää merkittävänä.

Lisää kaupanesteiden torjunnasta sivulla 37.

Marokko oli vuoden kovin nousija Doing Business -indeksissä.

Se paransi sijoittu­ mistaan 21 paikalla.

Tällä hetkellä sijoi­ tus on 94.

UM ja Elinkeinoelämän keskus­ liitto järjestävät 7.9. avoimen semi­ naarin EU–Russia Trade and Eco­ nomic Relations: WTO Accession and Beyond. Seminaaria isännöi Eurooppa- ja ulkomaankauppa­ ministeri ­Alexander Stubb.

SUOMI On esitetty, että Suomessa tehtävien työtuntien määrän kasvattaminen mahdollistaa yhteiskuntamme kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Työtuntien määrän sijasta meidän tulisi kuitenkin keskittyä niiden laatuun.

Suomen kokonaistuottavuuden kasvuun ei riitä vain työtuntien määrän lisääminen – siinä kilpailussa emme pärjää globaalisti. Työtä on tehtävä tehokkaammin uusilla toimintatavoilla ja välineillä.

Suomessa on kansain­ välistä huipputason osaamista tietotyön tekno­ logioista ja toimintatavoista.

Tietotyötä esiintyy laajasti kaikilla liike-elämän aloilla.

Kaikkialla tuotetaan, kulutetaan ja haetaan tietoa. Tiedon määrä lisääntyy koko ajan, ja sitä käsitellään laajemmissa verkostoissa.

Tieto­työn tehostaminen on kriittisessä roolissa kansakuntamme kokonaistuottavuuden nostamisessa.

Suomalaisia innovaatioita tietotyön tehostamiseen voi ja kannattaa viedä myös ulkomaille.

Tekes tavoittelee ohjelmassaan Suomelle vientituotteeksi Euroopan parasta työelämää vuonna 2020.

Samaan aikaan joudumme ratkomaan länsimaisessa historiassa ennennäkemätöntä väestön ikärakennetta.

Kriisin kautta meillä on oiva mahdollisuus löytää tapa tuottaa samat palvelut pienemmällä ihmismäärällä, huolehtia palveluita tuottavien ihmisten työssä jaksamisesta ja samalla tuotteistaa tehokkaasta tietotyöstä Suomelle vientivaltti.

PEKKA WALKAMA Kirjoittaja on Sininen Meteoriitti Oy:n toimitusjohtaja. Yritys on tuotteistanut sosiaalisen intra­ netin, sähköisten työtilojen ja viestinnän ratkaisuita Microsoft SharePoint-ohjelmiston päälle.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Onnistumiseen tarvitaan yhdistelmää, jossa vaikkapa Finnvera ottaa rahoittajana maariskiä, Finpro auttaa löytämään partnerit ja Suomen edustusto antaa selkänojaa viranomaisiin päin.” JYRI HÄKÄMIES 3.5.2012, Tekniikka ja talous

46.

Syksyllä pk-yritysten kansainvälistymispäivä

Tunisia pärjää hyvin Maailmanpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa Doing Business Indexissä.

Terveisiä Välimeren unionista Lino Gardarelli, Välimeren­ ­unionin apulaispääsihteeri ­vieraili Suomessa huhtikuussa 2012. ”Varsinkin eteläisen Välimeren alue on herkässä muutoksen tilassa, mutta tämä tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia. Jännitteiden takana on tahto parantaa asioita. Suomalaisilla toimijoilla on osaamista juuri niillä sektoreilla, joille erityisesti tällä alueella ­ on tilausta: tietoliikenne-, logistiikka-, koulutus- ja vesiteknologia ovat kaikki agendalla. Ehdoton etu on myös se, että suomalaista, läpi­näkyvää yrityskulttuuria arvostetaan alueella”, Gardarelli kertoo.

Lue lisää Välimeren unionista sivulta 37.

12

Kauppapolitiikka nro 2|2012

LATINALAINEN EUROOPPA EI OLE KUOLLUT Etelä-Euroopan maita pidetään yleisesti lomamaina, mutta jo useampi suomalaisyritys tuntee ne myös hyvinä kauppa­ kumppaneina. Mailla on kiistämättömiä talous- ja imagoongelmia, mutta maat ovat kuitenkin määrätietoisella terveh­ dyttämiskuurilla, ja liike-elämä näissä maissa toimii hyvin monilla eri alueilla.

Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa investoidaan julkishal­ linnon digitalisointiin, ikääntyville suunnattuihin palveluihin ja mobiilipalveluiden kehittämiseen.

Italia on Euroopan suurin älypuhelinmarkkina, ja mobiili­ palveluiden lisäksi myös toisen aallon sosiaalisen median pal­ velut ovat varsin kysyttyjä. Energiatehokkuus ja hajautettu tuotanto kehittyvät ja tuovat mielenkiintoisia mahdollisuuk­ sia yrityksille.

Espanjassa luksustuotteiden kysyntä on rajussa kasvussa, elintarvikesektori muokkaantuu ja tuo paljon uudenlaisia mahdollisuuksia.

Portugalissa investoidaan voimakkaasti uusiutuvan ener­ giantuotannon, merisektorin ja terveydenhuollon kehittämi­ seen.

Ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finpro, Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät järjestävät 10.9. pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun tapahtuman ”Team Finland – pk-yritysten kansainvälistymispäivä”. Päivän tavoitteena on tiivistää viennin ja kansainvälistymisen edistämistä koskevaa yhteistyötä palveluorganisaatioiden ja pk-yritysten välillä taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmassa kuvatulla tavalla.

Lisätietoja: Yksikön päällikkö Ilkka Saarinen, kauppapoliittinen osasto p. 040 8472405 ilkka.saarinen@formin.fi.

Yhdysvallat energian vientimaaksi?

Kemian konferenssi Helsinkiin

Epätavanomaisen kaasun tuotanto on mullistanut Yhdys­ valtojen energiamarkkinat. Yhdysvallat voi jopa muuttua fossiilisissa polttoaineissa nettotuojasta nettoviejäksi vuo­ teen 2030 mennessä. Katseet kohdistuvat epätavanomaiseen öljyyn sekä arktisille alueille. Uusiutuvan energian osuutta halutaan kasvattaa, mutta kaasun alhainen hinta ei juuri nyt kannusta muiden energiamuotojen kehittämiseen.

Kemikaalisääntelyn yhtenäistäminen, kemikaali­turvallisuusviestintä, inno­ voinnin haasteet ja kemikaalien vaihto­ ehtoiset testausmenetelmät olivat esillä kevään Helsinki Chemicals Forumissa Helsingin Messukeskuksessa 24. – 25.5.

Konferenssi järjestetään vuosittain.

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

MEHMET ALI MOLAY kunniakonsuli Suomen kunniakonsulaatti: Izmir, Turkki

Kuin tuhka tuuleen

SUOMALAINEN ONGELMANRATKAISUKYKY TUTUKSI MAAILMALLA SUOMI Maakuva.fi-sivusto tarjoaa yrityksille työkaluja osaami­ sensa esittelyyn kansainväliselle yleisölle.

Maakuvan työkalupakin vastavalmistuneet esitysmate­ riaalit on tarkoitettu kaikkien niiden käyttöön, joilla on tar­ vetta kertoa Suomesta ulkomaalaisille. Niiden toivotaan olevan erityisen hyödyllisiä apuvälineitä kansainvälisillä markkinoilla toimiville suomalaisyrityksille, jotka voivat käyt­ tää suomalaisuutta tukena viestiessään osaamisestaan.

– Jujuna on ratkaisukeskeinen suhtautumistapamme ongelmiin. Esitykset on laadittu siten, että niitä on mahdollista muokata omaan käyttöön ja eri kohderyhmille sopiviksi, ker­ too Timo Heino, ulkoministeriön julkisuusdiplomatian yksi­ kön päällikkö.

Maakuva.fi-sivuston videokilpailussa haastetaan kuvaa­ maan videon keinoin suomalaista luovaa ongelmanratkaisu­ kykyä tai jotain yksittäistä ratkaisua. Kilpailu on käynnissä 31.10.2012 asti.

– Kilpailu soveltuu erityisen hyvin yrityksille, joille se tar­ joaa suureen yleisöön uppoavan ja luovan keinon viestiä osaamisestaan. Parhaita videoita tullaan käyttämään Suo­ men kansainvälisessä markkinoinnissa, päätoimittaja Emilia ­Erkinheimo kertoo.

Linkkejä: Työkalupakki www.maakuva.fi/suomi-kuvan-tyokalupakki/ Videokilpailu www.maakuva.fi/videokilpailu/

Presidentti Tarja Halonen tapasi huhtikuussa YK:n kauppaja kehityskonferenssi UNCTADin huippu­kokouksessa Qatarin kauppa- ja yrityskehitysministerin.

”Hän oli kiinnostunut paitsi koulutusjärjestelmästämme, myös siitä, mihin he voisivat investoida. Hän sanoi aika selvästi, että he ovat kiinnostuneet pidempiaikaisista sijoituksista ja niiden tekemisestä isolla rahalla.”

S

ynnyin 14. elokuuta 1946 Izmirissä Turkissa, jossa kävin perus­ koulun ja lukion. Aloitin yliopisto-opinnot Länsi-Berliinissä vuonna 1963 National Academy for Graphic Arts -akatemian Printing Engi­ neering -laitoksella. Sain yliopisto-opintoni onnistuneeseen päätök­ seen vuonna 1967, kun valmistuin graafisen alan insinööriksi ensim­ mäisenä turkkilaisena.

Opintojeni jälkeen pääsin osallistumaan moniin projekteihin suurten saksa­ laisten painotalojen kanssa ja siten syventämään osaamistani.

Vuonna 1968 palasin Turkkiin. Kaksivuotisen asepalveluksen jälkeen aloi­ tin työt perheyrityksessämme, yksityisessä painotalossa, yhdessä isäni kanssa.

Seuraavina vuosina jatkoin työskentelyä perheyrityksessämme ja perus­ tin myös useita uusia yrityksiä. Olen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mopak-konsernissa.

Olin myös Aegean Region Chamber of Industryn (EBSO) hallituksen jäsen ja kokouksen varapuheenjohtaja Izmirissä ja muutamia vuosia sitten Turkish Industrialists and Businessmen’s Associationin (TÜSIAD) hallituksen jäsen Istanbulissa.

Tammikuusta 2006 lähtien olen ollut Suomen kunniakonsuli Izmirissä.

Historiankirjojen mukaan metsät peittivät Anatolian kokonaisuudessaan vielä 500 vuotta sitten. Metsiä on tuhottu useiden vuosisatojen ajan polttoaineena ja metsäpaloissa aivan kuin metsät eivät koskaan loppuisi. Nykyään vain 24 pro­ senttia maastamme on metsien peitossa. 22 miljoonan hehtaarin metsäalasta kymmenen miljoonaa hehtaaria on turmeltunut. Vaikka turkkilaisella metsä­ taloudella on merkittävää potentiaalia, me emme hyödynnä sitä.

Metsistä puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee Suomi. Suomessa on met­ säalaa noin 23 miljoonaa hehtaaria. Puuvarannot kasvavat ja metsät laajenevat vuosi vuodelta. Suomalaisten metsien ja metsätaloustuotteiden osuus brutto­ kansantuotteesta on merkittävä. Metsänhoitopalvelut ovat Suomessa merkit­ tävä työllistäjä.

Turkki puolestaan hankkii noin neljä miljoonaa kuutiometriä tukkia, 5,3 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, seitsemän miljoonaa kuutiometriä poltto­ainepuuta ja vain yhden miljardin dollarin tulot. Kaksikymmentä mil­ joonaa kuutiometriä puuta tuhoutuu metsäpaloissa. Tästä tosiseikasta voidaan päätellä, ettei sahatavaraa tuottava teollisuus ole metsien kehityksen esteenä vaan puun käyttö polttoaineena sekä metsäpalot. Turkin turmeltuneet metsä­ alueet on ehdottomasti elvytettävä.

Suomen malli voidaan ottaa esimerkiksi ja käytäntöön sellaisina lainvoimai­ sina määräyksinä ja uudelleenjärjestelyinä, jotka toteutetaan metsissä. Saha­ tavaraa hankitaan nyt yksityisistä metsistä ympäri maailmaa. Suomen johdolla metsäteollisuuteen panostavat maat ovat siirtämässä metsäsijoituksiaan nopea­ kasvuisiin puulajeihin ja Etelä-Amerikan maihin, joissa ilmasto-olosuhteet ovat edulliset. Turkin ilmasto, maaperä, vesi, luonto ja maasto-olosuhteet mahdol­ listavat teollisen metsäpotentiaalin parantamisen.

Turmeltuneiden metsien elvyttäminen vaatii merkittäviä investointeja. Täl­ laisia investointeja varten maahamme tulisi houkutella ulkomaisia sijoittajia, ja metsäsektori pitäisi integroida muuhun maailmaan ja maailmantalouteen. ›‹

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

13

Esteitä raivaamassa KAUPAN ESTEET MAITTAIN TOP 10

Suomi

Prosenttiosuus ja lukumäärä

81

3,7% Saksa 36

1,6% Ukraina 80

3,7%

Yhdysvallat 90

4,1%

Brasilia 73

3,3%

KAUPAN ESTEET TOIMIALOITTAIN Toimialan esteiden prosenttiosuus

14

Koneet ja laitteet

ICT (ml. kulutuselektroniikka)

Rakennus ja sisustus

Muu

Metalli- teräsja kaivannaisteollisuus

Metsäteollisuus

Palvelut

Elintarviketeollisuus

16,0%

13,3%

11,1%

10,3%

9,1%

7,4%

7,4%

7,3%

Kauppapolitiikka nro 2|2012

Suomalaisyritysten kohtaamiin kaupanesteisiin puuttuminen on ulkoministeriön yrityksille tarjoamien palveluiden kulmakiviä. Työ on entistä tärkeämpää nyt, kun pitkittynyt talouskriisi heikentää kysyntää Euroopassa ja lisää protektionismin uhkaa kolmansissa maissa. TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ

Venäjä

U

630

28,8% Kiina

182

8,3%

EU

41

1,9% Määrittelemätön

53

2,4% Muut yhteensä

Intia 133

787

36,0%

6,1%

Yhteensä

2 186

100,0 %

Kemianteollisuus (ml. kumi ja muovi)

Tekstiilija vaate­­teollisuus

Ei määritelty

Vähittäiskauppa

Lääketeollisuus

5,3%

4,6%

3,4%

2,9%

1,9%

lkomaankauppaa haittaaviin estei­ siin puuttuminen vaatii niiden tun­ nistamista ja analysointia. Tähän työhön eurooppa- ja ulkomaan­ kauppaministeri Alexander Stubb käy ensi syksynä, kun hän lähestyy yrityksiä näiden kokemista ulkomaan­kaupan ongelmista. Samalla kartoitetaan yrityksille kiin­ nostavia vientimarkkinoita.

Talouskriisin sävyttämässä maailmantilan­ teessa korostuvat viennin ja kansainvälistymisen edistäminen ja erityisesti kaupanesteiden poista­ minen. Yritysten esille nostamat kaupanesteet analysoidaan ja niiden poistamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin.

Kuten Matti Alahuhdan työryhmän toimit­ tamassa Team Finland -raportissa ja taloudel­ listen ulkosuhteiden toimintaohjelmassa paino­ tettiin, vientimarkkinoiden sääntely-ympäristön ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen ennakoivasti ovat tärkeä osa VKE-palveluita.

Toivottavaa olisi, että yritykset aktiivisesti ilmoittaisivat Suomen viranomaisille kohde­ markkinoilla havaitsemistaan markkinoille­ pääsyhaasteistaan. Tavoitteita edistetään esimer­ kiksi tehokkaasti kohdennetuilla promootio- ja arvovaltapalveluilla, joissa UM tekee yhdessä yritysten kanssa ennakoivaa työtä markkinoille­ pääsyn parantamiseksi.

TALOUSKASVUA TURVAAMASSA Kaupan ja investointien esteisiin puuttuminen on yksi EU:n kauppapolitiikan kulmakivistä.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU-tason toimin­ taan tavoitteenaan poistaa suomalaisyritysten kohtaamia kaupanesteitä.

Toiminta on tuottanut jo tulosta, kuten on nähtävissä myös helmikuussa julkaistusta EU:n vuosittaisesta raportista kaupan ja investointien esteistä. Suomelle merkittävä edistysaskel on esimerkiksi ratkaisun löytyminen elektroniikka­ tuotteiden kohtaamiin lisensointivaatimuksiin Intiassa.

Edistyksestä huolimatta työkenttä on vaikeu­ tunut joissain tapauksissa entisestään. Monet nousevat taloudet ovat reagoineet protektionis­ tisin toimin maailmantalouden kiristyneeseen tilanteeseen. Esimerkiksi Argentiina on ryhty­ nyt rajoittamaan tuontia huolestuttavin toimen­ pitein. Yleisesti huolena ovat nousevien talouk­ sien teollisuuspoliittiset strategiat, joihin sisältyy ulkomaisia tuotteita, palveluja ja sijoituksia syr­ jiviä rajoituksia kuten erilaisia ”osta kotimaista” -säädöksiä. Myös erilaiset raaka-aineiden vienti­ rajoitukset ovat lisääntyneet ja vaikeuttaneet esi­ merkiksi suomalaisen teknologiasektorin raakaaine- ja komponenttihankintoja.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

15

CASE NOKIA SIEMENS NETWORKS ”NSN toimitti Uzbekistaniin teleoperaattorille tieto­liikenneverkon vuonna 2009. Projektin lasku­ tusvaiheessa paikalliset veroviranomaiset kokivat, että heillä olevien tietojen perusteella tämän tyyp­ piselle toimitukselle ei voida myöntää vapautusta lähdeverosta siitä huolimatta, että tällaiset toimi­ tukset on vapautettu verosta Suomen ja Uzbekista­ nin välisessä verosopimuksessa.

NSN toimitti lisätietoja Uzbekistanin viran­ omaisille. Vielä huhtikuussa 2010 viranomaiset olivat sitä mieltä, ettei vapautusta voida myöntää.

NSN oli näkemyksensä mukaan antanut kaiken käytettävissään olevan tiedon toimituksesta. Näytti siltä, ettei prosessi enää edisty.

KAUPAN ESTEET ESTETYYPEITTÄIN Esteiden tyyppien lukumäärä ja prosenttiosuus Esteiden lukumäärä 319

Tullausmenettelyt

299

13,7%

Tullitariffit ja muut maksut

285

13,0%

Muut esteet ja ongelmat

199

9,1%

Yritysilmasto

191

8,7%

167

7,6%

Kilpailuolosuhteet

144

6,6,%

Määrälliset rajoitukset ja lisensointi

117

5,4%

Henkilöiden liikkuvuus

114

5,2%

Pääoman vapaa liikkuvuus

90

4,1%

Julkiset hankinnat

89

4,1%

Teollis- ja tekijänoikeudet

82

3,8%

Yrityksen oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset

60

2,7%

Polkumyyntitullit, tasoitustullit sekä suojatoimenpiteet

30

1,4%

2 186

100,0%

Yhteensä

CASE LUMENE ”Jotta yritys voisi menestyksekkäästi toimia Venä­ jällä, on todella tärkeää, että viranomaisyhteistyö on säännöllistä, pitkäjänteistä ja johdonmukaista.

Venäjällä prosessien käänteet voivat vaatia erittäin nopeita toimenpiteitä.

Tässä vaiheessa käännyimme viranomaisten puoleen. Vastuuviranomaiset olivat valtiovarain­ ministeriö, joka vastaa verosopimusneuvotteluista toisten valtioiden kanssa, sekä ulkoministeriö, joka on ulkomaankaupan alan johtava viranomainen.

VM kirjoitti Uzbekistanin viranomaisille tul­ kintasuosituksen, jossa kerrottiin tämäntyyppis­ ten kauppojen olevan lähdeverovapaita. Kirjee­ seen lisättiin ulkoministeriön saate, jossa UM totesi asian olevan merkittävä ja toivoi ongelman rat­­kea­van.

Asian ratkaisuun vaikutti myös se, että Suomen kiertävä suurlähettiläs kävi Uzbekistanissa vierai­ lulla ja piti asiaa maan viranomaisten tiedossa kor­ kealla tasolla. Kirjekierroksia käytiin vielä toinen ennen kuin marraskuussa 2010 Uzbekistanin vero­ viranomaiset totesivat, että lähdeverovapaus voi­ daan myöntää.”

Säännöksiä rekisteröinnistä ja vastaavuus­ sertifioinnista tulee seurata tarkasti, muuten tuot­ teet voivat jäädä tulliin tai kaupan varastoon. Muun muassa Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän muodostama tulliliitto aiheuttaa uudistuksia sää­ döksissä. Samoilla toimenpiteillä pystytään jat­ kossa viemään tuotteita koko tulliliiton alueelle.

Tietoa saadaan ulkoministeriöstä, joka on tarvit­ taessa yhteydessä myös EU:n komissioon. Komis­ sio taas järjestää kokouk­­sia kolmansien maiden kanssa. Tärkeitä kanavia ovat myös Venäjän ja Suo­ men hallitusten välinen talousk­omissio ja sen serti­ fiointityöryhmä, alan etu­järjestöt, paikalliset yhteis­ työkumppanit ja viranomaiset.

Läpinäkyvä ja tehokas viranomaisyhteistyö sitouttaa niin yrityksen oman henkilökunnan kuin ulkomaisen ostajankin pitkäaikaiseen ja tulokselli­ seen vientiyhteistyöhön.”

TIMO OHVO, veroasiantuntija

RITVA PUNAMÄKI-SUNDBLAD, rekisteröintipäällikkö

Kauppapolitiikka nro 2|2012

14,6%

Verot ja verolainsäädäntö

Viranomaiset olivat sitä mieltä, ettei lähdeverovapautusta voida myöntää.

16

%-osuus

Teknisen kaupan esteet

Lähde: Ulkoasiainministeriö

ESTEISTÄ EROON Ulkoasiainministeriöllä on käytössään erilaisia väyliä kaupanesteiden selvittämiseksi. Kysymyk­ siä nostetaan esille kahdenvälisesti kohdemaiden kanssa poliittisissa tapaamisissa ja VKE-matkoilla sekä virkamiestasolla. Esimerkiksi VKE-matkoilla Turkkiin, Brasiliaan ja Indonesiaan on otettu esille suomalais­yritysten markkinoillepääsykysymyksiä paikallisten viranomaisten kanssa.

Esteitä poistetaan myös yhteistyössä EU:n kanssa. Suomen elinkeinoelämän tarpeet ovat usein yhtenevät EU-elinkeinoelämän intressien kanssa, vaikka erityisintressejäkin on. Näitä ajetaan EUagendalle kuten EU:n vapaakauppasopimusneu­ votteluihin tai EU:n ja kohdemaan välisten tapaa­ misten agendalle.

“In 1980, Southern Europe countries accounted 13 percent of the world output.

By 2020, this figure will be halved to six percent.”

DAN STENBOCK Research Director of International Business, India, China and America Institute (USA)

Future of Southern Europe?

Southern Europe suffers from austerity fatigue.

Northern Europe is haunted by bailout fatigue.

What is the future of Southern Europe?

L

three decades, the gap between two countries shrank to 20 percent. By 2020, it could further narrow to 15 percent.

In terms of their collective importance in the world economy, Southern Europe is declining.

In 1980, these countries still accounted 13 per­ cent of the world output. By 2020, this figure will be halved to six percent.

In these countries the general government debt relative to GDP is more than 160 percent in Greece, close to 125 percent in Italy and over 115 percent in Portugal. It is more than 90 per­ cent even in France. In Spain, it was less than 40 percent before the global crisis, but has more than doubled and continues to soar to close to 100 percent by the late 2010s.

The current assumption underlying the pros­ perity projections in Southern Europe (and those presented here) is predicated on the idea that these countries can overcome their challenges by 2020 (and cope with their aging populations thereafter). But in reality, the change will be dis­ ruptive.

Due to their secular dilemmas, which range from huge debt loads and persistent current account deficits to structural unemployment, any effort to overcome these challenges is bound to cause further deterioration in prosperity levels for years to come.

With right policies, the weakest links of Southern Europe can overcome their challenges – but, and this is crucial, both inside and outside the Eurozone. ›‹

global trends

et’s start from the 1980s, look into 2020 and focus on GDP per capita, which will give a 40-year perspective on prosperity in Southern Europe.

In the coming decade, French prosperity will remain close to its German counterpart and could exceed the latter, at over $50,000. Otherwise, there are great shifts.

In the 1980s, the prosperity levels were still relatively similar in France, Germany and Italy.

The levels in Greece and Spain, which were almost identical, were significantly behind the three. And the Portuguese were far behind most of Southern Europe.

By 2020, the relatively wealthiest (France) and poorest Southern European country (Portu­ gal) remain the same as in 1980. However, the difference between the two will no longer be 75 percent, but about 50 percent. That convergence is the good news.

The bad news is that, since the 1990s, Italian prosperity levels have steadily deteriorated. In the coming years, Italy will compete on prosper­ ity with Spain, not with France and Germany.

At the turn of the 1990s, Spanish prosperity was still almost 35–40 percent behind that of its Italian counterpart. In 2008, the Spaniards were only 10 percent less prosperous than the Ital­ ians. By the 2020s, this gap could shrink to five percent. In turn, Greece has fallen dramatically behind Spain.

In the 1980s, the Portuguese were still 40 per­ cent less prosperous than the Greeks. In the next

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

17

KIMMO LAUKKANEN

Lähetystöneuvos Kimmo Laukkanen on toiminut viime vuodet Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana. Vappupäivänä hän siirtyi Tansanian Suomen suurlähetystöön Dar es Salaamiin.

Tansania herättää entistä enemmän mielenkiintoa kehittyvissä talouksissa.

Kimmo Laukkasen ensimmäinen viikko Tansaniassa osoitti, että maassa puhaltavat uudet tuulet.

Merta edemmäksi kalaan keskiviikko Ensimmäinen työpäivä kuluu työpaikkaan, työyhteisöön sekä asuntoon tutustumisessa, mutta jo toisena työpäivänä kalenterissa on tapaaminen tiede- ja teknologia­ministeri Makame Mbarawan sekä YK:n Afrikan talouskomission kanssa. Keskustelemme ­Suomen tuesta Tansanian ICT-sektorille.

tyy EU:n yhteisohjelmointiin Tansaniassa.

Ajoituksemme käyvät erinomaisesti yhteen, ja myös Tansanian köyhyysohjelman kanssa on samantahtisuutta. Tilaisuudessa on paikalla useita parlamentaarikoita, joista tulee saman päivän iltana vielä ministereitä.

Lounaan jälkeen tapaan Suomen tukeman kestävän kehityksen instituutin pääjohtajan, professori Sembojan sekä varajohtaja Tapani Vaahtorannan. Keskustelemme Suomen tuesta instituutille sekä ministeri Heidi Hautalan vierailun yhteydessä järjestettävästä luentotilaisuudesta.

Iltapäivällä tapaan valtiovarainministe­ riössä Suomen asioista vastaavan valtiova­ Kuva: Tiina Kirkas

”Yleensä ei lähdetä merta edemmäksi kalaan, mutta Dar es Salaamissa sekään ei ole tava­ tonta.

Kuten tänään, kun laskuvesi oli poikke­ uksellisen alhaalla ja kaupungin edustalla paljastui merenpohjaa kahden kilometrin leveydeltä. Kyllä siinä jää helposti monelta kalastajalta vene jo karille.

Saapuessani suurlähetystöön tuntuu kuin olisin hypännyt liikkuvan junan ikkunasta sisään. Toukokuu on aktiivista aikaa.

perjantai Aamulla edustustossa järjestetään Suomen tukea Itä-Afrikan talousyhteisölle käsitte­ levä videokokous sekä luonnonvarasektorin koordi­naatiokokous. Käyn molemmissa esit­ täytymässä.

Kello 10 alkaa valtiovarainministeriössä kokous EU-yhteisohjelmoinnista. Suomi liit­

18

Kauppapolitiikka nro 2|2012

ESACS-koulun viisivuotiaiden kirahviluokka.

Dar es Salaam. (2005)

rainministerin yksikönpäällikkö Mameltha Mutagwaban. Keskustelemme Suomen maastrategian valmistelusta ja maaneuvotte­ lujen järjestämisestä. Jälkeenpäin minulle ker­ rotaan, että tunnelma ministeriössä oli levo­ ton ja odottava. Miksi?

Vain muutama tunti myöhemmin kuu­ lemme, että presidentti Kikwete oli antanut useille ministereilleen kenkää. Lähes kaikki Suomen kannalta merkittävät ministerit, valtiovarainministeri etunenässä, ovat saa­ neet lähteä. Hallitusremontti ei tule yllätyk­ senä, koska eri ministeriöiden toiminnasta ja varainkäytöstä on käyty jo pidempään kes­ kustelua. Yhtenä osana keskustelussa ovat luonnonvarat ja niiden oikeudenmukainen hyödyntäminen.

Olen täällä vasta kolmatta päivää – ja nyt jo hallitusremontti.

lauantai Viikonlopuksi matkustan lautalla Sansiba­ rille pohtimaan tapahtunutta ja tapaamaan neuvonantaja Anu Saxenia, joka on toteut­ tamassa Suomen tukeman Sansibarin maan­ käyttöhankkeen väliarviointia. Asun Tembohotellissa ja seurailen sivusta Sansibarin vanhan kivikaupungin elämää. Huonommin­ kin voisi olla?

KENTÄN ÄÄNI

Kuva:Marja-Leena Kultanen

Kuva: Erja-Outi Heino

Kuva:Marja-Leena Kultanen

Miehet kuljettavat maniokinjuuria myytäväksi Tansanian Mtwarassa. (2005)

Kuva: Erja-Outi Heino

Habiba Amis puhdistaa cashew-pähkinöitä.

maanantai Viikko alkaa kahdeksalta henkilöstökokouk­ sella. Sen jälkeen seuraa ministeri Heidi Hau­ talan vierailun sisäinen valmistelukokous.

Hautala saapuu maahan työvierailulle maa­ nantaina 25.5. Vierailuun kuuluu tapaami­ sia Dar es Salaamissa, Afrikan kehityspan­ kin vuosikokous Arushassa sekä kenttämatka Mufindiin. Ohjelma on tiivis, monipuolinen ja

osin epäilemättä raskas. Tansaniasta ministeri jatkaa Afrikan toiselle puolelle Beniniin.

Kello 10.30 siirryn jalan läheiseen Umoja Houseen, jossa toimii EU:n edustusto. Siellä ovat myös Saksan, Hollannin ja Iso-Britannian lähetystöt. Kätevää heille ja meille. EU-vii­ kon avajaisiin liittyvässä lehdistötilaisuudessa ovat paikalla kaikki EU-maat, jotka toimivat myös avunantajina.

EU-viikon aikana Dar es Salaamissa järjes­ tetään muun muassa pyöräilytapahtuma, jolla halutaan edistää pyöräilyä Tansanian ruuh­ kaisissa kaupungeissa. Kuinkahan paljon tässäkin kaupungissa palaa rahaa hukkaan ruuhkissa istuessa – sekä polttoaineen että työajan muodossa?

Pyöräily on joka tapauksessa lisäänty­ mässä Dar es Salaamissa. Yhä useammat eks­ patriaatit taittavat työmatkan pyörällä. Hal­ litus on tehnyt päätöksen, että kun uusia tiehankkeita suunnitellaan, on niissä otettava aina huomioon pyöräilymahdollisuus.

EU-suurlähettiläs korostaa pitkän aika­ välin suunnittelua luonnonvarojen hyödyn­ tämisessä. Tärkeä teema, koska Tansania on siirtymässä kehityksessä kokonaan uuteen vaiheeseen.

Iltapäivällä keskustelen ohjelma-avustaja Anna Kantolan kanssa torstaina järjestettä­ västä Suomi-Tansania businessseminaarista, jossa täkäläisellä yksityissektorilla on mah­ dollisuus kuulla, mitä liiketoimintamahdolli­ suuksia Suomi tarjoaa. Seminaari järjestetään yhteistyössä Tansanian investointikeskuksen kanssa. Olen siellä yhtenä pää­puhujana.

Mikä tekee Tansaniasta houkuttelevan kohteen suomalaisille yrityksille? Maantie­ teellinen sijainti, vakaa poliittinen kehitys ja pitkään jatkunut, entisestään nopeutuva talouskasvu. Ei voi myöskään väheksyä pit­ kää kehitysyhteistyösuhdetta.

Iltapäivällä käyn läpi assistenttini Aishan kanssa työviikkoon sekä lähestyvään kenttä­ matkaani liittyviä kysymyksiä. Avunantajat käyvät yhteisellä kenttämatkalla Etelä-Tansa­ niassa sekä Malawin raja-asemalla 14.–16.5.

Kalastajat Mtwaran kalasatamassa.

tiistai Aamulla teen muutosehdotuksia EU:n yhtei­ seen tiedotteeseen budjettituesta. Yhdeksältä alkaa avunantajien koordinaatiokokous Suo­ men ja Ruotsin yhteisessä suurlähetystöra­ kennuksessa.

Ensimmäinen viikko on täyttymässä. Läh­ den katsomaan tarjolla olevia asuntoja. Tar­ jonta ei hätkähdytä, hinnat sitäkin enemmän.

Jossain vaiheessa pitäisi jututtaa täällä pit­ kään toimineita yritysjohtajia – sekä tansa­ nialaisia että ulkomaalaisia. Millainen liike­ toimintaympäristö Tansaniassa oikeasti on?

Tansania ja Itä-Afrikka on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä alueista, joka herät­ tää erittäin paljon yksityisen sektorin mielen­ kiintoa. EU:n markkina- asema näillä markki­ noilla on romahtanut ja trendin muuttaminen edellyttäisi hyvin aktiivista otetta yksityisen sektorin yhteistyön, kaupan ja investointien lisäämiseksi.

Kansainvälisen, erityisesti BRICS-maihin suuntautuvan ja alueellisen kaupan (EAC) kasvu on keskeisessä roolissa Tansanian talouskehityksessä. Teollisuus sekä vienti­ teollisuus ovat vahvistuneet huomattavasti.

Talouskasvun linkittäminen ainoastaan luon­ nonvaroihin antaa liian yksipuolisen kuvan todellisuudesta. Palvelusektori ja vähittäis­ kauppa ovat myös kasvaneet.

Kehitysyhteistyösuhteiden muutos on väis­ tämätöntä. Yleisen budjettituen osuus valtion budjetista lienee vuonna 2012/2013 enää viiti­ sen prosenttia, kun se vielä 2008 oli peräti 18 prosenttia. Yksityinen rahoitus on jo muutta­ nut hallituksen rahoitustilanteen ja taustalla on selkeä pyrkimys ja politiikka. Perinteisten avunantajien rooli siis pienenee mahdollisista kaasuvaroista riippumatta.” ›‹

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

19

Arabimaiden rytmissä TEKSTI ANTTI J. LAGUS KUVAT AJ SAVOLAINEN

Välimeren itä- ja eteläpuolella on kuohunut viime aikoina, mutta maita ei kannata ylenkatsoa tulevaisuuden markkinoina.

Stonesoftin kymmenvuotinen toiminta etenkin eteläisissä arabimaissa on opettanut kärsivällisyyttä.

U

lkoministeriön järjestämälle vienninedistämismatkalle Turkkiin osallistunut tietoturvayhtiö Stonesoftin myyntijohtaja Kim Fagernäs oli yllättynyt siitä, kuinka kovaa Turkilla menee. Maa on maailman 16. suurin talous.

Varoituksen merkkinä Fagernäs näkee kuitenkin maan kymmenen prosentin lukemissa olevan inflaation ja korkotason. Jos näitä ei saada painetuksi alas, Turkista tulee kymmenessä vuodessa kallis maa.

– Kun menee liikemiesvaltuuskunnan mukana, saa jokaisessa esityksessä päivitetyt luvut. Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka kova talousveturi Turkki on.

Suomalaiset tarvitsevat sellaisia kumppaneita, joilla on varaa ostaa – me kun myymme pääsääntöisesti investointi­hyödykkeitä, Kim Fagernäs sanoo.

Fagernäsin mukaan suomalaisministerit Jyrki Katainen ja Alexander Stubb tekivät matkan aikana

20

Kauppapolitiikka nro 2|2012

todella töitä Suomen eteen. Valtuuskunta kävi Turkin pääkaupungissa Ankarassa useassa ministeriössä.

Lisäksi järjestettiin bisnesseminaari, johon tuli paljon paikallista väkeä.

Fagernäs kehottaa suomalaisia yrityksiä katsomaan Turkin suuntaan. Myös Stonesoft on katsonut ja tehnyt kumppanuussopimuksen paikallisen tukkurin kanssa.

– Rakennamme ensin kanavaa ja jos tuote lähtee lentoon, perustamme oman edustuston.

Fagernäsin mielestä matka avaa kumppaniyritykselle aivan toisenlaisia ovia kuin mitä saataisiin normaaliolosuhteissa. Ministereiden kanssa ei juuri päästä tavallisesti keskustelemaan.

TUKEA TARJOLLA – Se on tietysti yrityksistä kiinni, kuinka paljon konkreettista saa. Eihän valtuuskunta voi muuta tehdä kuin avata ovia.

Stonesoft taistelee verkon hakkereita vastaan. Työtä tehdään ympäri maailman.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

21

Fagernäs on vienyt 25 vuotta suomalaista teknologiaa maailmalle. Myös edellisessä työpaikassaan Telestessä hän oli mukana vienninedistämismatkoilla ja käytti ulkoministeriön, Finpron ja sen edeltäjän palveluita kansainvälistymisen apuna.

Stonesoft on käyttänyt Finpron tukea latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä. Tukeen sisältyy ensin markkinatutkimus ja tutustuminen markkinaan paikan päällä sekä myös mahdollisen yrityksen perustamiseen tarvittava juridiikka. Tukea käytettäessä yrityksen riski tavallaan puolittuu.

– Suosittelen pk-yrityksiä tutkimaan erilaisia tukimuotoja, mutta EU-tukien käyttö on niin hankalaa, että jo niiden hakeminen vaatii oman organisaationsa.

Kim Fagernäs näkee, että Välimeren maat tarjoavat enemmän kasvupotentiaalia kuin Länsi-Eurooppa.

HETKELLINEN RUISKE Fagernäs on ollut viime vuosina mukana viennin­­­edistämismatkoilla Marokossa ja Alge-

KILPAJUOKSUA HAKKEREIDEN KANSSA ›› Verkossa on paljon reikiä. Olemme

pyrkineet lisäämään tietoisuutta siitä kansallisten tietoturvaviranomaisten, CERTien, kanssa. Uskon vahvasti, että onnistuneet hakkerointiyritykset ovat vaatineet kehittynyttä evaasio- eli peittelytekniikkaa. Sillä pyritään harhauttamaan tietoturvalaitteita ja -ohjelmistoja, Stonesoftin myyntijohtaja Kim Fagernäs sanoo.

Stonesoftin toiminta-aluetta ovat verkon palomuurit ja tunkeutumisenestojärjestelmät. Yrityksen asiakkaat ovat etupäässä julkishallinnossa, finanssimaailmassa ja operaattoreissa. Stonesoftin tärkeimpiä kilpailijoita ovat amerikkalaiset Cisco ja Juniper sekä israelilainen Checkpoint.

– Hakkerointi on teollistunut ja samalla sitä tukemaan ovat tulleet isot sijoittajat ja jopa valtiot. Hyökkäykset ovat hyvin kohdennettuja. Esimerkiksi Iranin ydinvoimalan hakkerointi pari vuotta sitten oli tällainen selkeä isku.

Stonesoft toimii kaikilla mantereilla.

Yrityksen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 30 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli noin 20 prosenttia. Työntekijöitä yrityksellä on reilut 200.

22

Kauppapolitiikka nro 2|2012

riassa, Qatarissa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Saudi-Arabiassa ja Kuwaitissa. Brasilianmatkalla hän ei ollut mukana, sillä Stonesoftilla tilanne ei hänen mukaansa matkan aikoihin ollut niin valmis, että matkaan olisi kannattanut lähteä. Päätös matkalle lähdöstä tehdään hänen mukaansa aina Stonesoftin intressien mukaan.

– Mieluiten maassa pitää olla jonkinlainen valmius, jotta matkalta saatavat liidit voidaan hoitaa paikallisesti. Matka on vain hetkellinen ruiske – jälkihoito on kaikkein tärkeintä.

Matkojen hyötyä ei Fagernäsin mielestä voi mitata. Hän kertookin kuulleensa osallistujilta niin pettyneitä kuin innostuneita kommentteja.

Hän vertaa matkoja messuihin, joiden tulosta on myös vaikea mitata. Kaikesta huolimatta Fagernäs kannattaa matkoja lämpimästi, mutta hän muistuttaa, että yrityksen pitää punnita, kannattaako matkalle lähteä.

POLITIIKASSA KUOHUU – Välimeren maista Espanja, Italia ja Algeria ovat aina olleet meille hyvä, mutta etenkään Espanjassa ei voida odottaa suurta kasvua.

Tunisian ongelma on nyt siinä, että kukaan ei oikein hoida valtiota. Kun parlamentti on saanut perustuslain valmiiksi, sen jälkeen valitaan uusi parlamentti, joka voi alkaa kehittää jotain.

Fagernäs arvioi, että arabikevään maista Egypti on ehkä tällä hetkellä hermostuneimmassa tilassa. Libyan ongelmana on taas se, että siellä ei ole saatu ihmisiltä aseita pois. On olemassa vaara, että maa jakaantuu samalla tavalla kuin ennen Gaddafia, jolloin se oli kolmen heimon käsissä.

LIIKKUUKO VAI EI? Fagernäs tuli Stonesoftiin vuonna 2004, jolloin yritys oli jo parin vuoden ajan panostanut MENA-alueeseen (Middle East North Africa).

Nykyään alueen osuus Stonesoftin liike­vaihdosta on reilut 15 prosenttia. Stone­ softin asiakas­ kuntaan kuuluvat lähes kaikki alueen­maat paitsi Israel. Lukuun ottamatta Libyaa Stone­soft toimii maissa itsenäisesti.

Matka on vain hetkellinen ruiske – jälkihoito on kaikkein tärkeintä.

Fagernäs näkee, että Välimeren pohjois- ja eteläpuolen maiden välillä on valtava kulttuurinen ero. Esimerkiksi Espanja ja Italia kuuluvat länsimaiseen kaupantekokulttuuriin, vaikka niiden maksutavat eivät olekaan sitä, mihin Pohjois-Euroopassa on totuttu.

– Välimeren etelärannoilla sen sijaan vallitsee arabikulttuuri, jossa päätöksenteko on hidasta ja hyvin byrokraattista – usein arvaamatontakin.

Ei tiedä, liikkuuko projekti vai ei, ja yhtäkkiä se saattaa liikahtaa. Korruptiokin on kovempaa.

Arabimentaliteetti merkitsee, että pitää olla kärsivällinen. ›‹

Turkki tarjoaa yrityksille muutakin kuin teetä ja baklavaa

V

iime vuonna arviolta jo lähes 180 000 suomalaismatkailijaa vieraili Turkissa, mikä kertoo maan kasvavasta suosiosta lomakohteena. Turistien lisäksi yhä useammat suomalaisyritykset ovat löytäneet Turkista teen ja herkullisen baklavan ohella konkreettisia liike­ toimintamahdollisuuksia. Kaupallisten suhteiden kehittäminen oli näkyvästi esillä myös pääministeri Jyrki Kataisen ja ministeri Alexander Stubbin Turkin-vierailulla 18.–19. huhtikuuta.

Suomen ja Turkin välinen kauppa on lisääntynyt kahtena edellisenä vuonna Turkin nopean talouskasvun ja maidemme välisten hyvien suhteiden siivittämänä.

Turkin markkinoilla on runsaasti potentiaalia myös lähitulevaisuudessa, vaikka maan talouskasvun ennustetaankin hidastuvan kuluvan vuoden aikana. Turkin taloudellista kehitystä varjostaa tällä hetkellä myös suuri kauppa- ja vaihtotaseen alijäämä, jonka tasapainottamisen arvioidaan edellyttävän merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.

Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan korosti pääministeri Kataisen kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa kaupallisten suhteiden ja taloudellisen yhteistyön kehittämisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Pääkaupunki Ankarasta suomalaisdelegaatio jatkoi matkaansa Bosporin rannalle Turkin suurimpaan kaupunkiin Istanbuliin, joka on myös maan liike-elämän keskus.

MUKANA LAAJA KIRJO SUOMALAISIA YRITYKSIÄ Ministereiden mukana Ankarassa ja Istanbulissa vieraili laaja vienninedistämisvaltuuskunta, jossa oli mukana edustajia noin 40 suomalaisyrityksestä. Osa yrityksistä oli pieniä ja keskisuuria, mutta joukossa oli kansainvälisesti tunnettuja suuryrityksiäkin.

– Loistava timing, toteaa liikemiesvaltuuskunnan puheenjohtaja Heikki Lehtonen matkan ajoituksesta.

Turkissa jo useamman vuoden toimineen Componentan toimitusjohtajana työskentelevä Lehtonen arvioi, että Turkki on juuri tällä hetkellä hyvin mielenkiintoinen maa yrityselämän näkökulmasta.

Ympäristöteknologiaan erikoistuneen Clewerin tuotteita ovat innovatiiviset jätevedenkäsittelyjärjestelmät. Clewerin taustalla on Hesburgerista paremmin tunnettu turkulainen Salmela-Yhtiöt. Voimakasta kasvua hakeva yritys on avannut hiljattain toimiston myös Istanbuliin.

Istanbulista käsin Clewer, kuten useat muutkin suomalaisyritykset, hoitavat Turkin ohella laajemmin myös lähialueiden markkinoita. Toimistoa johtavan Tomi Kuosmasen mukaan aika näyttää,

millaisia uusia mahdollisuuksia vienninedistämismatkalle osallistuminen heille mahdollisesti avaa.

– Viranomaisyhteistyön suhteen ovi on ainakin nyt raollaan, Kuosmanen toteaa. Hänellä on myös uskoa tulevaisuuteen, vaikka ulkomaisten yritysten markkinoille tuloon liittyy Turkissa myös haasteita.

– Turkissa on rajattomasti mahdollisuuksia pitkän rannikon ja teollisuuden ansiosta, Kuosmanen kertoo ja mainitsee yhtenä esimerkkinä kalankasvatuksen. Viranomaisten suhtautuminen vedenpuhdistukseen on kuitenkin avainasemassa, jotta asioita saadaan vietyä eteenpäin.

Ympäristösektorin markkinanäkymien osalta kannattaa muistaa, että Turkin ympäristöinfrastruktuurin kehittäminen EU:n edellyttämälle tasolle tulee arvioiden mukaan vaatimaan jätevesien käsittelyn ohella merkittäviä investointeja myös teollisuuden ja liikenteen päästöjen hallintaan. Turkille suunnataan EU:n budjetista jo tällä hetkellä huomattavaa rahoitusta ympäristö- ja maataloussektorin hankkeisiin.

SUOMALAISELLE OSAAMISELLE KYSYNTÄÄ Turkki on kasvanut viime vuosina yhä merkittävämmäksi markkinaksi, jolla on myös huomattava alueellinen painoarvo. Suomen ja Turkin välinen kauppavaihto oli viime vuonna yhteensä noin 1,2 miljardia euroa, ja Tullin tilaston mukaan Turkki ohitti viennin arvolla mitattuna kauppakumppaneistamme esimerkiksi Brasilian ja Intian kaltaisia nousevia talouksia.

Finpron Istanbulin vientikeskuksen johtaja Samil Yavan on työskennellyt pitkään Turkissa toimivien suomalaisyritysten parissa näköalapaikalla. Turkin markkinoille pyrkiville yrityksille hänellä on pitkän kokemuksensa perusteella antaa muutamia vinkkejä.

– On tärkeää, että yritykset tutkivat huolellisesti etukäteen Turkin markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja arvioivat omia vahvuuksiaan. Luotettavan paikallisen kumppanin löytäminen on myös olennaista, Yavan painottaa.

Yavanin mukaan erityisesti terveydenhoitoalan tekniikkaan ja ohjelmistoihin liittyvällä osaamisella olisi paljon potentiaalista kysyntää Turkin markkinoilla. Tämän ohella Yavan nostaa esille muun muassa energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet ja teollisuuden alihankinnan, jossa yhteistyö turkkilaisten kumppanien kanssa voi parantaa yritysten kilpailukykyä. ›‹ MIKA MICKELSSON Lähetystösihteeri Suomen suurlähetystö Ankara

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

23

Keskustelu jatkuu Facebookissa ja Twitterissä

Suomen vientiponnistelut saattavat jäädä ohuiksi, mikäli maahanmuuttajia ei kyetä näkemään mahdollisuutena eikä kulttuurit ylittäviä siltoja hyödynnetä entistä tehokkaammin.

TEKSTI KIMMO LAUKKANEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

HOLLOW MAN? 24

Kauppapolitiikka nro 2|2012

M

uistitko katsoa tänä aamuna peiliin riittävän tarkasti? Olithan varmasti kolmiulotteinen?

Aina näin ei ole ollut, varsinkaan taloudellisessa mielessä.

Ennen teollistumista ja vielä sen alkuvaiheessa ihmisellä oli korkeintaan yksi ulottuvuus – feodalismin kaudella tuskin edes sitäkään. Kapitalismin syntyvaiheessa ihmisen taloudellista arvoa mitattiin vain sillä, kuinka paljon hänen työsuorituksensa toi lisäarvoa.

Tilanne muuttui kuitenkin pian. Massa­ tuotannon, kaupungistumisen ja kasvavan hyvinvoinnin myötä syntyi toinen ulottuvuus: kuluttaminen. Näillä kahdella mentiin taas vähän matkaa eteenpäin.

Mutta mistä saataisiin kolmas, puuttuva ulottuvuus? Ilman kolmatta ulottuvuutta edessämme on puutteellinen kokonaisuus – hollow man. Mikä tekee ihmisestä kokonaisen taloudellisessa mielessä?

Vastaus on yksinkertainen: asioiden ja kokonaisuuksien osaaminen ja hallinta. Jos pilkomme arvoketjun, niin ihminenhän sieltä hyppää silmille. Ei enää kohteena vaan tekijänä.

ARVO SYNTYY IHMISESSÄ Arvon syntymisessä on nykyään aina mukana inhimillinen pääoma, oli sitten kyse tuotteen ja markkinoiden suunnittelusta tai brändäyksestä.

Ihmisen merkitys arvoketjussa nousee myös, kun on kyse prosessien ymmärtämisestä sekä johtamisesta. Ei siis ole yllätys, että globaalissa

arvoketjussa on tärkeää, että oikeat ihmiset laitetaan oikeaan paikaan.

Tämän pitkän johdannon jälkeen voi kysyä: miten tämä kaikki liittyy artikkeliimme, jonka aiheena ovat maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus?

Otetaanpa yksinkertainen hahmotelma: Suomessa asunut ja pitkään opiskellut, Ghanasta lähtöisin oleva henkilö löytää itsensä pyörittämästä yritystä entisessä kotimaassaan tai ­ muualla Länsi-Afrikassa. Yritys menestyy, eikä vähiten siksi, että sen omistajalla ja toimitusjohtajalla on käytettävissään sekä suomalainen että paikallinen verkosto ja samalla ymmärrys molempien maiden tavasta toimia. Toimintatapa on ratkaisukeskeinen. Kaksikulttuurisuus luo valtavia mahdollisuuksia, joista ehkä vain osa toteutuu­ – mutta silti.

Toinen esimerkki: suomalainen vientiyrittäjä hakee markkinoita Malesiasta. Hänellä ei ole valmiita kontakteja, mutta hän soittaa meikäläiset korkeakoulut läpi kysyen, missä on malesialaisia opiskelijoita. Sen jälkeen hän lähtee suunnittelemaan verkoston ja osaamispohjan laajentamista.

Miten suomalainen yritys voi hyötyä maahanmuuttajataustaisista osaajista? Miten pystymme paremmin rakentamaan monikulttuurisia siltoja? Mistä löydämme parhaat saranakohdat?

”Mitä haasteellisemmat markkinat, sitä suuremmat ansaintamahdollisuudet.”

YSTÄVYYS EDELLÄ Uudessa taloudellisten ulkosuhteiden ohjelmassa tunnustetaan nousevien talouksien merkitys Suomen taloudelle. Suomen linkit kehitysmaihin puolestaan juontavat juurensa pitkälti kehitysyhteistyöstä. Kehitysmaiden kansalaisia on tullut Suomeen koulutettaviksi ja monet ovat osallistuneet suomalaisten rahoittamien projektien toteutukseen.

Kun kehitysmaista vähitellen tulee nousevia talouksia, näistä kontakteista pitäisi hakea kiireen vilkkaa pohjaa liiketoimintayhteistyölle.

Samalla tulisi pitää mielessä, että suomalainen osaaminen, tuotteet ja palvelut sekä tietotaito ovat kaikki arvostettuja ja tunnettuja käsitteitä kehittyvissä maissa.

Monet kehittyvistä maista ovat paitsi tuottavia myös erittäin haasteellisia markkina-alueita. Mutta mitä haasteellisemmat markkinat, sitä suuremmat ansaintamahdollisuudet. Markkinoille pääsy vaatii valtavasti suunnittelua ja luottamuksen syntymistä. Samalla tarvitsemme uusia kumppanuuksia ja ystäviä: on uudenlaisen verkostoitumisen aika. ”First make friends – then business” -lähestymistapa ei ole arkipäivää meillä – toisin kuin monessa kehittyvässä maassa.

MIKSEI PUHELIN SOI? Monet Suomessa opiskelleet ja kotimaahansa palanneet kehitysmaiden kansalaiset ovat todellisia Suomen lähettiläitä maassaan. He tuntevat molemmat järjestelmät ja tuntevat tiettyä

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

25

”Monet Suomessa opiskelleista ovat kohonneet merkittäviin asemiin kotimaissaan, kuten juuri Suomessa vieraillut Etiopian ulkoministeri.” l­ukkarinrakkautta, jopa kiitollisuutta Suomea kohtaan. Nyt Suomelle olisi tarjoutumassa viestinnän paikka: miten lähestyä näitä ihmisiä johdonmukaisella tavalla?

Monet heistä odottavat jo yhteydenottoa ja ihmettelevät, miksei puhelin soi.

Vähintä mitä Suomi voisi tehdä inhimillisten resurssien osalta uusilla kehittyvillä markkinoilla, on luoda alumniverkosto eri maissa asuvista, Suomessa opiskelleista henkilöistä. Monet

SILLANRAKENTAJAT ›› Turvapaikanhakijana Somaliasta Suomeen 21 vuotta sitten tullut Abdullahi Rage on nykyisin Suomen kansalainen ja kahdenkymmenen vuoden asumisen jälkeen ”ylpeästi tamperelainen”.

Ennen Suomeen tuloaan hän valmistui Italiassa tietoliikenneinsinööriksi, opiskeli vielä Somalissa valtio-oppia ja jatkoi opintojaan vielä Tampereen yliopistossa.

Seitsemää kieltä puhuva Rage perusti vuonna 2008 Länsi-Suomen Tulkkipalvelun. Sitä ennen hän teki pätkätöitä kouluttajana, ohjaajana ja projekti­koordinaattorina esimerkiksi aikuiskoulutuskeskuksissa ja vastaanottokeskuksissa.

Global Service Finland Oy on suomalaisten yritysten opas ja kumppani matkalla kehittyville markkinoille. GSF on asiantuntijatoimija, joka hoitaa liiketoiminnan käynnistämisen yhdessä määritellyssä muodossa kohdemaan käytäntöjen, tapojen ja lainsäädännön mukaan.

GSF tunnistaa Afrikan potentiaalin tulevaisuuden kasvumarkkinana ja pyrkii toimimaan eturintamassa viemällä pirkanmaalaista osaamista suoraan valituille Afrikan alueille. Oman kontakti­

26

Kauppapolitiikka nro 2|2012

verkostonsa vuoksi Global Service Finland Oy rajaa kansainvälistymisponnistuksen alussa Tansaniaan, josta löytyy riittävä kehitystaso ja potentiaalisen kuluttajaväestö, Yritysten kansainvälistymiseen GSF tarjoaa konkreettista apua, muun muassa käännöspalveluja ja markkina-analyysejä Afrikan ja Aasian kehittyvien talouksien maista. Kulttuurien välisten kysymysten asiantuntijana GSF konsultoi yrityksiä ja järjestöjä sekä luennoi kansainvälistymisen eri aspekteista. Yritys myös järjestää eri tahoille opetusta maahanmuuttajien työelämästä, kotoutumisesta ja koulutuksesta.

GSF on selvityksen aikana osoittautunut ”puuttuvaksi palaksi” kehittyviin maihin tapahtuvassa pk-yritysten vientikehityksessä. Jatkossa yrityksen toiminta tähtää asiakkaidensa koko prosessin tukemiseen ja hoitamiseen siihen asti, kunnes liiketoiminta käynnistyy kohdemaassa.

Liiketoimintamallit mahdollistavat tarvittaessa myös pitkäaikaisen joint venture -tyyppisen yhteistyön asiakasyrityksen kanssa.

VASTAKOMMENTTI heistä ovat kohonneet merkittäviin asemiin kotimaissaan, kuten juuri Suomessa vieraillut Etiopian ulkoministeri.

SARANOITA KEHITTYVILLE MARKKINOILLE Tampereelta tulevaa Global Service Finlandia voisi kutsua suomalais-afrikkalaiseksi yritykseksi. Omistaja-toimitusjohtajalla, Abdullahi Ragella on maahanmuuttajataustansa kautta kattavat verkostot Afrikassa. Hän tuntee alueen kulttuurin ja toimintatavat, jonka lisäksi hänellä on vahva kotimainen osaaminen ja näkökulma yrittäjyyteen Suomessa.

Yrityksellä on käytettävissään korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden verkosto Afrikassa.

Monet heistä ovat opiskelleet Suomessa. Nämä ihmiset toteuttavat Abdullahi Ragen tavoin sillanrakennusta eli saranointia kahden kulttuurin, yritysmaailman ja hallinnon välille.

Rage korostaa, että nopeasti kehittyvien maiden joukkoon tulee koko ajan uusia maita.

Kauko­idän markkinoiden jälkeen Afrikan markkinat ovat seuraava potentiaalinen kohde.

Afrikka on uusi mahdollisuuksien manner ja Suomen kannattaisi miettiä, miten tulevassa yhteistyössä voitaisiin hyödyntää paremmin nykyisiä inhimillisiä voimavaroja, jotka ovat syntyneet pitkän kehitysyhteistyön eri muotojen tuloksena.

Ragen mukaan liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvät ongelmat ovat usein ratkaistavissa löytämällä oikeat kontaktit. Kun löydetään sekä Suomen että kohdemaan kaupan edistämisen toimijat, voivat nämä omien hallinnollisten verkostojensa kautta vahvistaa markkinoille pääsyä. Tähän ajatukseen perustuu Global Service Finland Hub. – Tämä verkosto tulee toimimaan pohjana, kun suomalaisten toimintoja laajennetaan Afrikan kasvavissa talouksissa, Rage toteaa – Haluan todella auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Harmittaa, että ruotsalaiset, norjalaiset ja jopa islantilaiset ovat siinä meitä edellä. Global Service Finlandilla on asiantuntijuutta myös erilaisista rahoitusmuodoista, joilla pk-yritykset voivat keventää kansain­välistymisen kuluja.

Aivan varauksettomasti diasporan hyödyntämiseen ei voida kuitenkaan lähteä. Se, että ihminen on peräisin kahdesta eri kulttuurista, ei automaattisesti tee hänestä kummankaan osaajaa.

Kuitenkin useat esimerkit tieteen, taiteen ja kulttuurin alueelta jo kaukaa historiasta osoittavat, että lahjakas ja kyvykäs ihminen, joka kykenee muodostamaan saranan kahden kulttuurin välille luo usein aivan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja perinteiseen toimintaan. Tästä on useita esimerkkejä niin Alankomaista, Yhdysvalloista kuin Suomen taloushistoriastakin. Kulttuurissa tällaisia yksilöitä löytyy useita, viimeisimpänä ehkä Sofi Oksanen. ›‹

Diaspora tutkijoiden silmillä ›› Maahanmuuttotutkimuksessa ympäri maailmaa on yhä enemmän tarkasteltu maahanmuuttajia diaspora-näkökulmasta, eli fokusoitu heidän siteisiin, kontakteihin ja toimiin alkuperäisessä kotimaassa.

Aikaisemmin siteet alkuperämaahan nähtiin helposti vasta­kohtana uuteen asuinmaahan sopeutumiselle – haikaillaan entiseen, eikä haluta sopeutua uuteen. Ajatus on monissa tutkimuksissa kumottu: itse asiassa tiiviit suhteet alkuperäiseen kotiin ja sopeutuminen uuteen kotiin helpottavat toinen toisiaan.

Maahanmuuttajia on viime vuosina tutkittu kehitystutkimuksen näkökulmasta tarkastelemalla, millaisia kehitysvaikutuksia diasporalla on alkuperämaissa. Eniten on tarkasteltu maahanmuuttajien raha­ lähetyksiä lähinnä perheelleen, mutta tutkimusta on myös laajennettu niin sanottuihin kollektiivisiin rahalähetyksiin, investointeihin ja tietotaidon siirtämiseen. Viime aikoina tutkimuksessa on alettu tarkastella maahanmuuttajien nykyisissä asuinmaissa perustamien järjestöjen kehitysyhteistyötä alkuperämaissa.

Diasporien merkityksen laajuutta kuvaa se, että länsimaissa asuvien maahanmuuttajien lähettämät rahat köyhempiin maihin ylittävät virallisen kehitysavun. Näiden rahalähetysten kehitysvaikutuksien on tutkimuksissa todettu olevan moninaiset: ne nostavat ihmisiä köyhyydestä ja ovat joskus jopa ainoita tulonlähteitä.

RAHALÄHETYKSISTÄ INVESTOINTEIHIN Rahoilla on todettu olevan myös kääntöpuolensa: ne saattavat johtaa epätasa-arvoiseen kehitykseen, sillä vain osalla ihmisistä on sukulaisia ulkomailla. Rahat saattavat myös johtaa riippuvuuteen vähentäen ihmisten motivaatiota työntekoon. Monissa tutkimuksissa on ehdotettu, että rahalähetysten sijaan tulisi keskittyä investointeihin esimerkiksi yrityksiin tai muuhun työhön. Investoinnit luovat työpaikkoja ja näin ollen turvaavat ihmisille pitkäkestoisemman toimeentulon ja vähentävät suoranaista riippuvuutta ulkomailla asuvista sukulaisista.

Tutkimukset koulutetun diasporaväestön tietotaidon siirtämisestä alkuperämaahan toteavat, että tietojen ja taitojen siirto korjaa hieman aivovuodon tuottamia ongelmia köyhemmissä maissa.

Diasporien kehitysvaikutuksia tarkastelevassa tutkimuksessa tärkeänä selittävänä tekijänä on aina maakonteksti: se, millaisia vaikutuksia lähetettävällä rahalla on, vaihtelee suuresti riippuen, onko kyseessä konfliktialue vai hyvässä taloudellisessa tilanteessa oleva maa. Siksi yleistyksiä on hyvin vaikea tehdä.

Diasporien yritystoiminnan, investointien ja kehitysyhteistyön mahdollisuudet riippuvat tarjolla olevista resursseista. Yhteistä eri maissa tehtyjen tutkimusten valossa näyttäisi olevan se, että usein nykyisen asuinmaan kielen taitavilla, verkostoituneilla maahanmuuttajilla on parhaimmat edellytykset vaikuttaa alkuperämaan kehitykseen, olipa se sitten yritystoiminnan tai kehitysyhteistyön kautta. Tämä osaltaan vahvistaa näkemystä, että maahanmuuttajien ylirajaiset­siteet voivat olla rikkaus ja mahdollisuus. ›‹

PÄIVI PIRKKALAINEN tutkija Jyväskylän yliopisto

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

27

Maghreb hakee uutta suuntaa Arabikevät teki eteläisen Välimeren Maghreb-maihin lähtemättömän vaikutuksen. Vaikka vallankumoukset ja reformit eivät tarjonneet ihmelääkettä alueen haasteisiin, yksi asia on kuitenkin varma: alueella on liiketoiminnalle tavattomat mahdollisuudet. Nuoret hallinnot Libyassa ja Tunisiassa investoivat raskaasti, Algerialla on valuuttaa vaikka muille jakaa, ja Marokko tiivistää taloudellisia suhteitaan EU:hun.

TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ KUVAT ISTOCKPHOTO

E

teläisen Välimeren Maghreb-maat jakavat saman kielen ja kulttuurin.

Alueella on noin 80 miljoonan hengen nuori väestö, energiaa ja mahdollisuuksia teollisuudelle ja maataloudelle. Maghreb toimii myös porttina ranskankieliseen Afrikkaan.

Maat eroavat kuitenkin toisistaan talouden ja liiketoimintaympäristön perusteella. IMF jakaa valtiot rikkaisiin öljyntuottajiin Libyaan ja Alge­ riaan sekä nouseviin talouksiin Marokkoon ja Tunisiaan.

Marokossa ja Tunisiassa on öljyntuottaja­ naapureitaan monipuolisempi talouden rakenne, koulutettua työvoimaa ja hyvä infrastruktuuri.

Algeria puolestaan on alueen tähti likviditeetin alalla ja monipuolistaa elinkeinorakennettaan voimallisesti. Libya on monessa suhteessa vielä palasina sisällissodan ja Gaddafin 40 vuoden hallinnon jäljiltä. Maan mittava öljyntuotanto saavuttaa kuitenkin arvioiden mukaan jo kesällä sotaa edeltävän tason. Libya on käynnistämässä merkittävän jälleenrakentamisen, joka tarjoaa

28

Kauppapolitiikka nro 2|2012

laajasti mahdollisuuksia lähes kaikilla yhteiskunnan toiminta­sektoreilla.

RAHA LIIKKUU INVESTOINNEISSA Alueen vakauttamiseen tarvitaan työpaikkoja tuottavaa talouden monipuolistamista ja kansain­ välistä yhteistyötä. Maihin virtaakin rahoitusta EU:lta, Gulf-mailta, Afrikan kehityspankilta ja Maailmanpankilta. Maghreb-maista Algeria ja Libya eivät rahoitusta tarvitse, sen sijaan kumppanuutta hallintonsa ja esimerkiksi koulutusjärjestelmän uudistamisessa.

EU myöntää maille muun muassa naapurusto­ politiikan ENPI-rahoitusta more for more -periaatteella: mitä enemmän demokraattista kehitystä ja reformeja, sitä enemmän rahoitusta.

Marokon ja Tunisian kanssa käydään neuvotteluja syvistä ja laajoista vapaakauppa­ sopimuksista. Lisäksi Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki EBRD on ottamassa samat maat yhteistyökumppaneikseen.

Finpron talvella 2011 tekemien selvitysten mukaan arabikevään myötä alueella on paineita

1 Marokko

4

5

MAGHREB-MAAT JA NIIDEN PÄÄKAUPUNGIT 1. Marokko: Rabat 2. Algeria: Alger 3. Tunisia: Tunis 4. Libya: Tripoli 5. Mauritania: Nouakchott Suomella on edustustot Maghreb-­ maista Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Tunisian suurl­ähet­tiläs on akkreditoitu myös Libyaan.

Myös Mauritania kuuluu Maghreb-unioniin.

Tripoli on jälleen alkanut kukoistaa sen jälkeen, kun YK:n pakotteet poistettiin vuonna 2003.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

29

Zine el-Abidine Ben Ali toimi Tunisian presidenttinä vuodesta 1987 vuoteen 2011.

Saharan aavikko peittää 95 prosenttia Libyan pinta-alasta.

modernisoida hallintoa, joten terveyspalveluiden, koulutuksen ja pankkitoiminnan elektronisten palvelujen alalla tulee olemaan suurta kysyntää. Esimerkiksi Tunisian olisi tarkoitus siirtyä vapaasti vaihdettavaan valuuttaan lähivuosina, ja tämä edellyttää muutoksia pankkisektorilla.

Infrastruktuurin kohentamiseen panostetaan kaikissa maissa. Esimerkiksi 3G-verkkojen pystyttäminen avaa suomalaisille ohjelmisto­ alan yrityksille mahdollisuuksia. Algeriassa siirrytään samalla suoraan 4G-verkkoon. Nokia Siemens Networksillä on jo yhteistyötä algerialaisen korkeakoulun kanssa insinöörien kouluttamisesta uuden sukupolven LTE-teknologian käyttöön.

Pohjois-Afrikkaan ollaan tekemässä ensi talvena myös ministerijohtoinen vienninedistämismatka.

YHTENÄINEN MAGHREB-UNIONI OLISI EU:N ETU Alueen talouden tulevaisuuteen liittyy monta kysymysmerkkiä: poliittinen vakaus, talouden modernisointi ja avautuminen, liiketoiminta­ ympäristön parantaminen sekä alueen sisäinen integraatio vaikuttavat kaikki siihen, millainen Maghreb nähdään lähitulevaisuudessa.

Tällä hetkellä Maghrebin maiden kaupasta noin 66 prosenttia käydään EU:n kanssa, ja vain kolme prosenttia alueen sisällä. Alueen keskinäiselle taloudelliselle integraatiolle olisi suuri tilaus.

– Kun poliittisista erimielisyyksistä etenkin Marokon ja Algerian välillä päästään eroon ja taloudellinen integraatio pääsee vauhtiin, voi talouskasvu alueella tehdä todellisen loikan,

30

Kauppapolitiikka nro 2|2012

MAIHIN VIRTAA RAHOITUSTA EU:LTA, GULF-MAILTA SEKÄ KANSAINVÄLISILTÄ ORGANISAATIOILTA.

Marokon korkein kohta on Jebel Toubkal 4 165 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.

alueen talouden asiantuntija, Nord-Sud Venturesin toimitusjohtaja Arslan Chikhaoui arvioi. ­Chikhaoui uskoo, että integraatio tulee syvenemään seuraavan kolmen vuoden kuluessa.

Taloudelliset realiteetit ylittävät poliittiset erimielisyydet.

Tänä vuonna on integraatiossa otettu uusi askel, kun Algeria ja Marokko allekirjoittivat yhteistyösopimuksen uuden sysäyksen antamiseksi maiden välisille suhteille. Tunisia on kutsunut koolle Maghreb-unionin huippukokouksen lokakuussa 2012, jonka tavoitteena on antaa potkua maiden välisten suhteiden tiivistämiselle.

66% Tällä hetkellä Maghreb-maiden kaupasta noin 66 prosenttia käydään EU:n kanssa.

TUNISIA JA LIBYA HAKEVAT VAKAUTTA Tunisia ja Libya ovat Maghreb-maista keskinäisesti integroituneimmat. Näissä arabikevään kokeneissa valtioissa taloudellinen todellisuus ei välttämättä sarasta ruusuisena. Poliittinen kädenvääntö ja kokematon hallinto uhkaavat tuomita valtiot heikkoon taloudelliseen satoon vuonna 2012.

Poliittisesta epävakaudesta huolimatta markkinoilla on potentiaalia: kilpailijamaistamme esimerkiksi Tanska on onnistunut lisäämään vientiä Tunisiaan vuosina 2010–2011 noin 140 prosentilla.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

31

Kansainvälinen yhteisö tukee Tunisian transitiota demokratiaan, ja maan poliittinen kehitys näyttää kaikesta huolimatta etenevän arabikevään kokeneista valtioista sujuvimmin. Valtaa pitävä maltillisislamistinen Ennahda-puolue on halunnut tehdä pesäeron ääriliikkeisiin.

Tunisian turismisektori on jo toipumassa.

Kasvua maassa nähdään tänä vuonna erityisesti maatalouden, energian, mekaanisen teollisuusen sekä offshoren sektoreilla.

SUOMI AITIOPAIKALLA TUKEMASSA MUUTOKSIA Suomella on ainoana Tunisiassa edustettuna Pohjoismaana ainutlaatuinen tilaisuus tukea Tunisian demokratiakehitystä. Suomen ja Tunisian välillä on jo sovittu Tunisian poliisijärjestelmän uudistamisesta. Hankkeen myötä myös liike-elämälle voi aueta mahdollisuuksia poliisin ja pelastuslaitoksen laitehankinnoissa.

Kahdenvälisestä metsäsektoriyhteistyöstä on valmistunut suomalaisen asiantuntijan tekemä selvitys, jossa esitellään useita uusia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyössä pyritään hyödyntämään EU:n naapurustolle suuntaamaa rahoitusta.

TÄNÄ VUONNA ALGERIA JA MAROKKO ALLEKIRJOITTIVAT YHTEISTYÖSOPIMUKSEN UUDEN SYSÄYKSEN ANTAMISEKSI. Tunisiassa on kiinnostusta myös Suomen koulutusjärjestelmää kohtaan, koska maan oma koulutusreformi odottaa käynnistämistä.

Terveys- sekä telekommunikaatiosektorit tullaan uudistamaan. Ympäristö, vesi ja jätehuolto ovat yhtälailla alueita, joissa Tunisia etsii omille uudistuksille malliksi parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.

– Tunisiassa toimiva Finpron toimisto auttaa yrityksiä menestymään paikallisilla Maghrebmarkkinoilla sekä Afrikan kehityspankin rahoittamissa hankkeissa koko Afrikassa” , kertoo Tunisian toimiston päällikkö Anneli Virtanen.

Afrikan kehityspankki toimii Tunisissa.

Libyan jälleenrakennus tulee tarjoamaan monia mahdollisuuksia. Maan turvallisuus­ tilanne on vähitellen vakautumassa ja vakautta lisäävät kesällä pidettävät vaalit. Maa tarvitsee jälleenrakentamista ja perinpohjaisia uudistuksia yhteiskunnan lähes kaikilla sektoreilla.

Uuden hallituksen tavoitteena onkin käynnistää niiden eteenpäin vieminen heti vaalien jälkeen.

– Suomalaisen rakentamisen korkea taso on Libyassa ennestään tunnettua 1970- ja 80-luvuilla annettujen työnäytteiden perusteella.

32

Kauppapolitiikka nro 2|2012

Marokon merkittävimpiä vientituotteita ovat tekstiilit, kala, epäorgaaniset kemikaalit, transistorit, mineraalit, lannoitteet. öljytuotteet, hedelmät ja vihannekset.

SUOMALAINEN PUUTEOLLISUUS HAURAAN VAKAUDEN KESKELLÄ ›› Pölkky Oy:llä on pohjoissuomalaisena sahateollisuuden toimijana jo vuosikymmenien kokemus kaupankäynnistä Pohjois-Afrikan alueella. Länsi-Saharan alue, Marokko ja Egypti ovat merkittäviä mark­ kina-­alueita Pohjoismaiselle ja myös koko Euroopan alueen sahateollisuudelle.

Puun merkitystä ja arvostusta kuvaa se, että sitä ei osteta PohjoisAfrikan alueella niinkään runkomateriaaliksi, vaan sitä käytetään ikkunoissa, ovissa ja huonekaluissa. Paikallinen puusepänteollisuus onkin merkittävä suomalaisen männyn käyttäjä. Pölkyn myynti­johtaja Mikko Luikku toteaa, että ilman Pohjois-Afrikan markkinoita ei suomalaista sahateollisuutta nykyisellään olisi. Ei siis ihme, että vuoden takainen niin sanottu arabikevät aiheutti huolta sahateollisuuden ­toimijoissa.

– Kyllä tammikuun lopussa 2011 pelättiin pahinta. Kyseessä ovat lähes elintärkeät markkinat varsinkin mäntysahureille. Pahin tilanne oli Tunisassa, Libyassa ja Egyptissä. Onneksi sekä henkilöstöä koskevilta vaaratilanteilta että taloudellisilta tappioilta lopulta vältyttiin.

Luikun mukaan rauhan takeena ovat paitsi järjestystä vahvalla kädellä ylläpitävä armeija, myös alueen kulttuurinen ja uskonnollinen ilmapiiri. Mellakoiden aikanakaan taloudellisia intressejä ei unohdettu, sillä ainakin Egyptissä armeija suojeli mellakoiden aikana pankkeja.

Tilanne on kaupankäynnin kannalta rauhoittunut lähes kansannousua edeltävälle tasolle. Kriisin myötä ongelmaksi on muodostunut kuitenkin luottovakuutuksien saannin heikkeneminen. Yritysten onkin täytynyt hakea vakuuksia usein kohdemaasta. Tätä helpottaa kuitenkin se, että pankkijärjestelmä on pysynyt pystyssä poliittisista vaikeuksista huolimatta. Pohjois-Afrikka on Luikun mukaan yhä lupaava sahateollisuuden markkina-alue.

– Tulevaisuus on hyvä niillä markkinoilla. Väestö on nuorta ja muutto­liike keskustoihin jatkuu, joten rakentaminen säilyy voimakkaana. Tärkeää on, että öljyn ja kaasun hinnat ovat pysyneet korkeina, mikä luo edellytyksiä taloudelliselle hyvinvoinnille. Tällä hetkellä tilanne näyttää lähes normaalilta, mutta toki pilviä on koko ajan ilmassa. Täytyy olla varovainen.

MAGHREB-MAAT PÄHKINÄNKUORESSA Algeria

Libya

Marokko

Tunisia

Väestö (miljoonaa)

36

6,5

32,2

10,8

Työttömyysprosentti

9,8

30 (2004)

9,0

14,7

BKT asukasta kohden (tuhat dollaria)

5,0

11,3 *

3,1

4,6

190.709

80.442*

99.241

46.360

Bruttokansantuotteen kasvu 2011 (%)

2.470

2.530*

4.274

3.053

Bruttokansantuotteen kasvu, arvio vuodelle 2012 (%)

3.067

**

3.700

2.181

BKT (miljardia dollaria)

Lähde: IMF: World Economic Outlook Database

Suomalaisten osaajien toivotaan palaavan Libyaan. Mahdollisuus suomalaisen nykyosaamisen esittelemiseksi tarjoutuu kesäkuussa, kun Libyan kaupunkirakentamisesta vastaava asiantuntijaryhmä vierailee Suomessa, kertoo Suomen Tunisian-suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen.

Suuria uudistuksia on käynnistymässä myös terveyssektorilla, sillä tulevaisuudessa Libya haluaa hoitaa potilaansa kotimaassa.

Suomalainen terveysalan asiantuntijavaltuuskunta on juuri käynyt YK:n valtuuttamana Libyassa kartoittamassa sektorin tarpeita ja tämäkin osoittaa, että osaamistamme terveys­sektorilla arvostetaan Libyassa kor­ kealle.

* Tiedot vuodelta 2010, koska vuoden 2011 lukuja ei ole saatavilla. ** Lukua ei saatavilla

Vuonna 2010 Tunisiassa arvioitiin elävän 10 486 339 asukasta.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

33

Algerissa asuu noin kymmenen prosenttia koko Algerian väestöstä.

PUHTAAN YMPÄRISTÖN MERKITYS TURISMILLE ON HUOMATTU. – Riskien hallitsemiseksi liiketoiminnan voisi aloittaa vakaammasta Tunisiasta, mikäli tarkoitus on etabloitua koko Pohjois-Afrikan alueelle, ulkoministeriön asiantuntija Antti Loikas kertoo.

MAROKKO – VANHA MARKKINATALOUS Marokko on poliittisesti alueen vakain, vaikka olikin viime vuoden levottomuuksien vaikutuspiirissä. Valtio on demokratisoinut hallintoaan viime vuosina ja pystyi välttämään suuremmat levottomuudet. Maa on vanha markkinatalous, ja Maghreb-maista liiketoimintakulttuuriltaan lähinnä Eurooppaa.

Perinteisesti maatalouteen tukeutuneen valtion elinkeinoelämää on saatu monipuolistettua.

Tiukalla budjettikurilla valtion talous on myös saatu pysymään plussan puolella huolimatta ympäristön ja maailmantalouden vai­keuksista.

34

Kauppapolitiikka nro 2|2012

– Jos yritys pärjää Ranskassa, miksei Marokossakin, Suomen Rabatin-suurlähettiläs Christina Harttila vinkkaa.

Harttila kuitenkin muistuttaa, että Marokkokaan ei ole haasteeton kohde. Viranomais­ toiminta on hidasta ja verkostot tärkeitä.

Marokkoon investoidaan paljon. Nyt rakenteilla on esimerkiksi luotijunarata. Marokon markkinat ovat kilpaillut, liikkeellä ovat esimerkiksi Euroopan isot, Kiina, Gulf-maat ja Turkki.

Marokossa kiinnitetään erityistä huomiota Cleantech-sektoriin. Pragmaattisesti on huomattu puhtaan ympäristön merkitys turismille. Jätteenkäsittelylaitoksille olisi tilausta ja aurinko­ energiaa käytetään paljon. Suurissakin projekteissa panostetaan vihreään, kasvun mukaisesti pieneen hiilijalanjälkeen.

Marokko hyötyy asemastaan EU:n erityiskumppanina. Maaliskuussa marokkolaisille tuotteille myönnettiin tullivapaus EU:hun.

Marokko ja EU ovat myös käyneet neuvotteluja palvelukaupan vapauttamisesta.

KAIKKI HALUAVAT ALGERIAAN Algeria on alueen tähti likviditeetin saralla.

Monella maalla ei nykyisessä maailmantaloudessa ole sekä lyödä rahaa tiskiin että suunnitel-

maa siitä, mitä sillä haluaa tehdä. IMF:kin on pyytänyt maalta taloudellista apua muiden valtioiden avustamiseksi.

Algeria on noussut jaloilleen 90-luvun taitteen vararikon ja yli kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen. Bruttokansantuote on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja elintaso kymmenessä. Valuuttavarannot ovat kivunneet maailman 14. suurimmiksi ja kultavarannot­ ovat arabimaidenkin suurten joukossa. Algeria on myös arabimaista velattomin. Öljyntuottajana Algeria on lähteistä riippuen noin 13. ja kaasuntuottajana maailman neljänneksi suurin. Euroopan kaasuntuojista Algeria on kolmanneksi suurin Venäjän ja Norjan ­jälkeen.

Maan bruttokansantuotteesta 35 prosenttia ja vientituloista yli 97 prosenttia on lähtöisin energiasta. Diversiointiin on siis suuret paineet, kuten muissakin öljytuottajamaissa. Tarvittaisiin teollisuutta, investointeja ja ammattikoulutusta.

PARLAMENTTIVAALEISSA ÄÄNI TURVALLISUUDELLE Algeria on poliittisesti kulkenut eri polkua kuin muut Maghreb-maat. Siellä ei viime vuonna nähty suurempaa kansannousua. Algeriassa on hyvässä muistissa vuosien 1991–2002 sisällis­ sota. Turvallisuutta pidetään ensisijaisena, eivätkä islamistiset liikkeet ole suosiossa. Presidentti Bouteflikan ajamat uudistukset saivat mitä ilmeisimminkin kansan hyväksynnän 10. toukokuuta pidetyissä vaaleissa.

Hallitus on onnistunut muun muassa puolittamaan nuorisotyöttömyyden kolmessa vuodessa. Se on myös pannut alulle vuodesta 2010 alkaen mittavan talouden diversifiointiohjelman. Rahaa elinkeinojen monipuolistamiseksi olisi käytettävissä vuoteen 2014 mennessä noin 300 miljardia euroa.

– Diversiointiohjelma tarjoaa liiketoiminnalle suuria mahdollisuuksia. Kaikki suuret ovatkin Algeriassa jo liikkeellä, ja ministereitä tapaamassa kiertää delegaatio toisensa jälkeen. Esimerkiksi Korea, joka kilpailee Suomen kanssa monilla sektoreilla, tekee näyttäviä kampanjoita maakuvansa näkyvyyden eteen, Suomen Algerian-suurlähettiläs Hannele Voionmaa kertoo.

Maalla on myös mittavia infrastruktuurin rakennusohjelmia. Asuntojen rakentamiseen, vaihtoehtoenergiaan, valokaapeleihin, lääke­ teollisuuteen, kuljetuskalustoon sekä ympäristö- ja kaivosteknologiaan sijoitetaan yhteensä miljardeja. Maahan perustetaan esimerkiksi 600 uutta tutkimuslaboratoriota.

Pelkkien talouden diversifiointi- ja säästö­ toimien ei kuitenkaan uskota takaavan kestävää ja pitkäntähtäimen kasvua. Algeria onkin sitoutunut parantamaan liiketoimintaympäristöä ja kitkemään harmaata taloutta. Ulko­maisia investointeja rajoittavasta 49 prosentin säännöstä on luovuttu.

Hyvistä aikeista huolimatta viestit kertovat käytännön ongelmista käydä kauppaa Algerian kanssa. Algeria on sijoittunut huonohkosti kaupankäynnin toimivuutta mittaavissa tilastoissa.

– Toiminta on todella byrokraattista ja paperit ranskaksi tai arabiaksi, Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti muistuttaa.

PUIMURIT JA TIETOTURVA KYSYTTYJÄ Maghreb-maista Algeria on Suomen suurin vientimaa. Tuonti Algeriasta Suomeen on minimaalista – sen lisäämisellä voitaisiin vaikuttaa myös Algerian sitoutumiseen suomalaistuot­ teiden ja palvelujen huomioimiseen.

Algeriassa on paikallisesti edustettuna 20 suomalaisyritystä. Pohjoiseen, ilman kolonisaation painolastia olevaan Suomeen suhtaudutaan myönteisesti Algeriassa. Finpro toimii

ALGERIA: MAHDOLLISUUKSIA SUOMALAISYRITYKSILLE • Koulutusvienti. Future Learning Finlandin koordinoima delegaatio vieraili Algeriassa maalikuussa 2011.

• Laadunvalvonta ja laboratoriotekniikka muun muassa rakenteilla olevaan suureen laadunvalvontakeskukseen.

• Satamat, merenkulku. Algerialaisdelegaatio vierailee Suomessa kesäkuun 2012 lopussa ministeri Merja Kyllösen kutsusta ja tutustuu Vuosaaren satamaan.

Suomi kutsuttu Algerian suursatamahankkeeseen.

• • • •

Ympäristöteknologia. Kaupunkien vedenpuhdistushankkeet.

Kaivosteollisuus, mineraaliteknologia.

Maa-ja metsätalous, metsänistutushankkeet.

ICT-ala. Suomi on päävieraana 5.–6.6.2012 algerialaisinformaatio­teknologian suurtapahtumassa Oranissa.

Roomalaisaikana Algerin paikalla sijaitsi pieni kylä nimeltään Icosium.

Algeriassa Tunisian toimistosta käsin. Yksityisiä vientialan yrityksiä on muun muassa Finalgo ja Satek.

Suomalainen Sampo-Rosenlew tekeekin jo juuri sitä, mitä maassa haluttaisiin. Heillä on maassa tehdas, joka myös työllistää 80 henkilöä. Tehdas tuottaa Algerian olosuhteisiin räätälöityjä puimureita. Toiminta on aloitettu vuonna 2010, ja mahdollisuuksia laajentaa Algeriasta muualle Maghrebiin sekä etelämmäs Afrikkaan tutkaillaan.

– Kun tulee yhteydenottoja Malista ja Tshadista, niin Pori on aika kaukana. Helpompi olisi edetä Algeriasta, Jali Prihti kertoo.

Osaamista on keskitetty Algeriaan. Algerialaista tuotannon tavoille koulutettua henkilö­ kuntaa voidaan lähettää esimerkiksi Irakiin, jossa Sampo-Rosenlew aloittaa toiminnan.

ALGERIA HALUAA KÄÄNTÄÄ UUDEN SIVUN Suomen edustusto ei ollut toiminnassa sisällissodan aikana, mutta avattiin uudelleen kesällä 2011 maan merkityksellisyyden takia. Vierailu Algeriin onkin paikoin kuin eklektinen aikamatka. Kaupunki on kuulemma paljolti samanlainen kun 40 vuotta sitten, kun edustusto ensimmäisen kerran avattiin.

Kadut ovat kunnossa ja autokanta uusi, mutta pankkiautomaatteja on kuulemma turha etsiä. Pankkisektori elääkin vielä viime vuosi­ kymmeniä, ja esimerkiksi rahan siirtäminen maahan on haasteellista. Poliiseja näkyy katukuvassa rutkasti: ilmeisesti enemmänkin tottumuksesta ja työllistävän vaikutuksen kuin todellisten turvallisuusriskien vuoksi.

Sisällissota ja siitä toipuminen ovat vaatineet aikansa, nyt on kuitenkin aika kääntää uusi sivu.

Sosialistisia piirteitä edelleenkin omaava talous halutaan nyt avata.

– Maa on ollut odotustilassa 25 vuotta. Pää­tök­ sen­­tekijät ovat uudistuksien takana. He ym­mär­ tävät, että talouskasvu ja sen tuomat työpaikat ovat avain alueen vakauteen, Arslan Chikhaoui toteaa.

– Maa on kehittynyt hurjaa vauhtia, vahvistaa myös pari vuotta Algeriassa liiketoimintaa pyörittänyt Jali Prihti. ›‹

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

35

Kirjat

Koneteollisuus kriitisessä pisteessä Keväällä julkaistu kirja Kenelle arvoketju hymyilee? valottaa monipuolisesti globaalin kilpailun ja arvoketjujen vaikutusta Suomen koneteollisuudelle. Teos julkaistiin juuri kriittiseen aikaan: talouskriisi on jättänyt poikkeuksellisen suuren jäljen koneteollisuuden yrityksiin. Kirja antaa niin yrityksille, päätöksentekijöille kuin suurelle yleisölle erinomaisen analyysin tekijöistä, jotka globaalissa taloudessa tulee huomioida.

Teos analysoi monipuolisesti suomalaisen koneteollisuuden vahvuuksia ja heikkouksia ja johdattelee lukijansa sujuvasti globaalien arvoketjujen ongelmakentälle. Erityisen havainnollistavia ovat analyysit Saksan ja Ruotsin tilanteesta unohtamatta Kiinaa ja sen tuomia haasteita. Kirja luotaa lukijansa myös laajempaan koko kansantalouden kannalta yhä merkittävämpään kysymykseen siitä, minne aineeton pääoma jää ja sijoittuu globaalien arvoketjujen maailmassa.

Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila: Kenelle arvoketju hymyilee?

Taloustieto Oy ja Sitra (2012)

Mönkään mennyt maine

Harmoniaa 1800-luvulta

Hyvät mediasuhteet avaa yritysten ja tiedotusvälineiden suhdetta, avaa mediasuhteiden mystiikkaa ja oikoo väärinkäsityksiä. Se kertoo, miten ­tiedotusvälineet toimivat ja kuinka ­yritys voi palvella mediaa paremmin.

Teos antaa runsaasti ohjeita ja evästystä median kanssa toimiville yrityksille, miten pahimmat sudenkuopat voidaan välttää. Kirjassa on myös paljon esimerkkejä mönkään menneestä maineenhallinnasta, joista on syytä ottaa opiksi.

Kirja rohkaisee lukijoita kohtamaan median ja tekemään sen muistaen, että nykymaailmassa media on yhteiskunnallisen keskustelun foorumi. Jos yritys itse ei ole tällä foorumilla puhumassa, sen paikan täyttää joku muu.

Hyvän maineen rakentaminen kun kestää kauan, mutta sen voin menettää hetkessä.

Tämän päivän talouspoliittisessa keskustelussa vilisevät teemat ja ideologiset painotukset eivät ole välttämättä lainkaan uusia. Hyvänä esimerkkinä tästä käy 1800-luvun puolivälissä vaikuttaneen Frédérick Bastiat’n kirjoitukset, joista on nyt suomennettu ­kokoelma.

Bastiat oli aikansa merkittävin harmoniataloustietelijä, joka uskoi vapaan yhteiskunnan merkitsevän parannusta kaikille yhteiskuntakerroksille ja vähentävän siten luokkaristiriitoja.

Bastiat itse kamppaili paitsi taloudellisten myös poliittisten vapauksien puolesta.

Yli sadan vuoden takaiset harmoniaekonomistit eivät uskoneet eturistiriitojen olemassaoloon vaan pyrkivät sitä vastoin vakuuttamaan yleisön siitä, että kaikki hyötyvät suuremmasta tuotannosta, uusista keksinnöistä sekä tehokkaammasta vaihdosta. Samoin voiton jakautumisessa ajattelu oli luonteeltaan optimistista: kun pääoma kasvaa ja tehostaa teollisuutta ja tuotantoa, työn tuottavuus kasvaa koko ajan.

Bastiat’n perusteesit ovat yksin­ kertaisia mutta mullistavia. Sen lisäksi ne ovat monelta osin toteutuneet talous­historiassa.

Omintakeisen tyylinsä ansiosta Bastiat on yhä hyvä lukelämys. Hän kirjoitti aikana, jolloin esiintyi samantapaisia ongelmia kuin nykyisin. Eri ryhmittymät pyrkivät käyttämään poliittista koneistoa rikastuakseen muiden kustannuksilla ja radikalismi on nousussa.

Jarno Forssell: Hyvät mediasuhteet – Myytit, todellisuus ja parhaat käytännöt.

WSOYpro (2007)

”Yli sadan vuoden takaiset harmoniaekonomistit eivät uskoneet eturistiriitojen olemassaoloon.”

36

Kauppapolitiikka nro 2|2012

Frédéric Bastiat: Kirjoituksia taloudesta.

Basam Books (2010)

Välimeren unioni rakentaa yhteistyön moottoriteitä TEKSTI NINA BJÖRKLUND

Vuonna 2008 perustettu Välimeren unioni pyrkii lisäämään yhteistyön muotoja, taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja Välimeren alueella, erityisesti Pohjois-Afrikan valtioissa.

Ulkoasiainneuvos Risto Weltheim vastaa unionia koskeviin kysymyksiin.

Mistä Välimeren unioni sai alkunsa?

Välimeren unionin taustalla on Euroopan Välimeri-yhteistyö, niin kutsuttu Barcelonan prosessi, joka perustettiin vuonna 1995.

Tuolloin mukana olivat kaikki silloiset Euroopan unionin valtiot sekä Välimeren eteläreuna mukaan luettuna Lähi-idän maat. Merkittävä avaus oli, että Israel ja Palestiina otettiin molemmat mukaan.

Vuonna 2008 Barcelonan prosessi korvattiin Välimeren unionilla. Toiveena oli saada Eurooppaan entistä vahvempaa, näkyvämpää ja tuloksekkaampaa välimeripolitiikkaa. Nykyään Välimeren unionin muodostaa 43 valtiota eli kaikki EU-maat sekä sen ulkopuolelta 15 Välimeren valtiota.

Millaisia taloudellisia tavoitteita unionilla on?

Tavoitteena on ollut alusta saakka saada yksityinen pääoma näkyvästi mukaan, jotta Välimeren eteläiselle alueelle saataisiin luotua työpaikkoja ja yrityksille toimintatilaa.

Unionilla on tällä hetkellä käynnissä monta merkittävää projektia, joita valmistellaan Barcelonassa sijaitsevasta sihteeristöstä käsin.

Tärkeitä, jo hyväksyttyjä, suunnitelmia ovat esimerkiksi Gazan kaistaleelle rakennettava makean veden tuotantolaitos sekä koulutus­ ohjelma, jonka avulla parannetaan merikuljetusten logistiikkaa ja siten kehitetään alueen kauppaa. Erityisesti tuoreiden maataloustuotteiden kuljettamiseen tarvitaan nopeampia reittejä ja tehokkaampia tullauskäsittelyjä.

Lisäksi fyysistä integraatiota tulee parantamaan koko Maghrebin läpi kulkeva moottoritie, joka suunnitelmien mukaan ulottuisi aina Marokosta Egyptiin saakka. Tämä on poliittisesti merkittävä muutos alueelle.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet unioinin ensimmäisinä vuosina?

Lähinnä alueen polittiisten ongelmien vuoksi unioni ei ole vielä päässyt näyttämään toimintansa kaikkia mahdollisuuksia. PohjoisAfrikan tilanne sekä Israelin ja arabimaiden välinen kiista palestiinalaisalueiden itsenäistymisestä ovat heikentäneet unionin toimintaa polittisella tasolla.

Unionin perustamisen jälkeen ei ole enää pystytty järjestämään tapaamisia huippukokoustasolla eikä vuoden 2009 jälkeen myöskään ulkoministeritasolla. Lisäksi alueen investointiilmapiiri on ollut heikompaa kuin odotettiin.

Uskon silti, että yhteistyön merkitys on suuri kaikille osapuolille. Eurooppa voi esitellä omaa politiikkaansa ja sitouttaa Välimeren maita ehkä myös omiin politiikkatavoitteisiinsa. Välimeren eteläpuoliset valtiot taas näkevät mahdollisuuden kertoa omista huolistaan yhteisesti Euroopan unionille ja ylläpitää dialogia.

Asiantuntijana ulkoasiainneuvos, Euro-Välimeri­koordinaattori Risto Veltheim

Ulkoasiainneuvos Risto Veltheim toimii ulkoasiainministeriössä Euro-Välimeriyhteistyön koordinaattorina ja Suomen edustajana Välimeren unionissa. Tämän ohella hän oli Suomen kiertävä suurlähettiläs Alge­ riassa vuosina 2008–2011.

Veltheim kirjoittaa ja luennoi ahkerasti Välimeren alueesta.

Millainen on Suomen rooli Välimeren unionissa?

Välimeren unioni on antanut meille aivan uuden kosketuspinnan tähän eteläiseen alueeseen. Suomi haluaa olla mukana kaikkien ulkosuhteiden kehittämisessä. Samalla tuomme mukanamme pohjoista ulottuvuutta. Uskomme, että tukemalla vahvasti EU:n eteläistä naapurustoa ja naapuruuspolitiikkaa saamme muiden EU-maiden tuen myös omille tavoitteillemme.

Suomella on ollut Välimeren unionissa vahva panostus erityisesti ympäristöpolitiikkaan ja naisten asemaan liittyviin asioihin.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

37

25 vuotta sitten ERKKI HUITTINEN:

Monet myrskyt uhkasivat Kreikkaa jo vuonna 2007, tehty mutta mitään ei eksi. tilanteen korjaamis

Maghreb-maissa kasvua ja kysymyksiä

Kaupan esteitä raivaamassa

TIIKKA KAUPPAPOLI ULKOMA ANKAUPA

N POLIIT TINEN

AIKAKAU SLEHTI

ro 9 € nro 2 | 2012 irtonume

ARABIKEVÄÄN JÄLKEEN

näkökulmasta Kaupankäynnin aissa piilee Välimeren arabim yksen takana poliittisen myllerr ia. monia mahdollisuuks

www.kauppapolitiikka.fi

sa

›› Tansania luo nahkaan

›› VKE-matka Turkkiin

Anna palautetta lehdestä ja voita MacBook Air! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Onko Suomi-kuva solmussa?

S

uomi-kuva oli vielä vuonna 1987 varsin heikko kansainvälisillä markkinoilla, mutta sen merkitykseen oli jo alettu kiinnittää huomiota. Mainostoimisto Harkomäen toimitusjohtajan Matti Harkomäen mietelmiä oli luettavissa vuoden ensimmäisessä (1-2/87) Kauppapolitiikkahdessä. ”Suomen koskevassa viestinnässä on uhkaamassa yhä suurempi hajanaisuus. Tarvitaan uusi avaus, josta valtiovallan ja elinkeino­ elämän ylimmät päätöksentekijät ottavat täysi­määräisen vastuun ja johon he sitoutuvat”, Harkomäki kirjoittaa.

Palvelujen merkitys kehittyneiden teollisuusmaiden kaupassa nähdään kasvavana alana 1980-luvun jälkipuoliskolla. Harkonmäki muistuttaa kirjoituksessaan, että palvelujen ostopäätöksissä mielikuvilla on iso merkitys. Esimerkiksi käsitys yrityksen tai maan uskottavuudesta on ratkaiseva. Infoyhteiskunnan muovaamassa ympäristössä fyysi-

38

Kauppapolitiikka nro 2|2012

set kontaktit vähenevät, ja muista viestimistä välitetty sanoma ratkaisee perussuhtautumisen, jota on myöhemmin vaikea muuttaa. ”Suomi-kuvan kehittämisessä voidaan käyttää aivan samaa prosessia, jota käytämme yrityskuvan kehittämisessä”, Harkonmäki kirjoittaa ja kuvailee yrityskuvan luomisprosessia yksityiskohtaisemmin.

Suomen heikkoon kuvaan etsittiin syytä muun muassa matkailumainonnan virheellisesti esittelemästä niin sanotusta tuohikulttuurista. Harkonmäki halusi kuitenkin korostaa, että syyllisiä pitää etsiä valtiovallan ja elinkeinoelämän parista. Metodiikka määrätietoisen Suomi-kuvan kehittämiseen oli jo olemassa, tarvittiin vain ylimpien päätöksentekijöiden sitoutumista uuden ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen.

Kiristyvä kilpailu pakotti suomalaiset miettimään omaa näkyvyyttään maailmalla. Tässä oli uutta työsarkaa viestinnän parissa työskenteleville. Aika oli kypsä uuden viestintä­ strategian jäsentämiselle. ›‹

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen MacBook Air.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Numeroiden mukaan Japanin ja Yhdysvaltojen kumppanuus on silti voimissaan.”

JUHA GUSTAFSSON suurlähettiläs Suomen Tokion-suurlähetystö

Kauppasuhteiden kolminaisuus Yhdysvalloissa talouskriisin hoitaminen on ollut onnistunutta. Työvoimaa on tarjolla ja työikäisten määrä kasvaa, toisin kuin muualla. Yritysten elpymistä auttaa sekin, että tappioita olivat jakamassa monet ulko­ maalaiset yritykset. Japanin 90-luvun kuplan puhkeamiseen perehtyneet ekonomistit uskovat, että Yhdysvallat on hyvällä tiellä ja saa oikaistua talouden suunnan. Tosin sillä varauksella, että maan sisäinen poliittinen kriisi ei tee mahdollista mahdottomaksi.

III Japanin ja Yhdysvaltojen allianssi, joka vuosikymmenien saatossa on muovautunut poliittisesta yhteydestä entistä enemmän taloudelliseksi liitoksi, on Kiinan kasvun vuoksi uusien haasteiden edessä. Allianssi on ollut taka-alalla, kun molemmat ovat tiivistäneet taloussuhteitaan Kiinaan.

Numeroiden mukaan Japanin ja Yhdysvaltojen kumppanuus on silti voimissaan. Maailman suurin ja kolmanneksi suurin talous muodostavat yhdessä 30 prosenttia maailmantaloudesta.

Yhdysvallat on Japanin toiseksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja myös toisinpäin tilanne on käytännössä sama. Suuri osa Kiinan viennin arvosta Yhdysvaltoihin syntyy Japanissa (ja Koreassa). Tunnettu esimerkki on Kiinassa valmistettu iPhone, jonka toissavuoden yli kahden miljardin dollarin viennistä Yhdysvaltoihin peräti kolmasosa eli 700 miljoonaa palautui Japaniin ja vain 70 miljoonaa arvonmuodostuksesta syntyi Kiinassa.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kumppanuudesta riippuu silti moni asia. Yhdysvaltojen aktiivisempi rooli Aasian ja Tyynenmeren alueella lisää luottamusta ja toivottavasti vakauttaa koko maailmantalouden kehitystä.

Yhdysvaltojen strategia on yhä enemmän alueellinen kuin kahdenvälinen.

Yhdysvaltojen allianssi Japanin kanssa ja hyvät suhteet Kiinaan eivät sulje tosiaan pois. Ei Japanikaan valitse joko Yhdysvaltoja tai Kiinaa. Vanhanaikaisia valintoja maiden ja markkinoiden välillä ei voi enää tehdä. ›‹

kolumni

I Japanin entinen YK-suurlähettiläs Yukio Satoh yllätti taannoin Suomen ulkomaankauppaministerin vähättelemällä Japanin väestön pienenemisestä syntyviä ongelmia. Hän totesi ykskantaan, että jos on vähemmän työtä tekeviä, kaikkien on tyydyttävä vähempään.

Suurlähettiläs Satoh ei ole ajatuksineen yksin. Oman elintason jatkuvasta kasvusta ollaan valmiita luopumaan. Kuitenkin Japani on keskellä maailman dynaamisinta ja nopeimmin kasvavaa talousaluetta. Kasvun ja taantumisen välillä on tehtävä varsinkin poliittisia valintoja. Monet uudistukset odottavat tekijäänsä tai pikemminkin päätöksentekijää.

Japanin tarina kerrotaan usein kielteisessä sävyssä.

Japanin tauti ja ”Lost Decade” ovat perussanastoa monessa Japanista kertovassa jutussa.

Japanista voi kertoa hyviäkin uutisia. Viime vuosikymmenellä Japanin talouskasvu henkilöä kohden ei juuri poikennut G7-maiden keskiarvosta. Vielä yllättävämpi lienee tieto, että suhteessa työikäiseen väestöön Japanin talouskasvu oli G7-maiden korkein.

Salarymanin työtahti ei siis ole pelkkä myytti vaan edelleen Japanin hyvinvoinnin perusta. Jatkossa heitä vain on liian vähän. Naisten laajempi osallistuminen työelämään ja ulkomaalaisten työntekijöiden maahantulon helpottaminen ovat tulevaisuuden ratkaisuja.

II Kiinan kykyyn hallita talouskehitystään suhtaudutaan Japanissa luottavaisesti. Japani seuraa Kiinaa läheltä ja ehkä luotto on siksi suurempaa kuin markkinoilla yleensä. Japanilaisinvestoinnit Kiinaan jatkavat kasvuaan markkinauskon ja vahvan jenin myötävaikutuksella.

Pystyykö Kiina siirtymään huippujyrkästä talous­ kasvusta tasaisemman jatkuvan kasvun aikaan, ja pystyykö Yhdysvallat välttämään Japanin kaltaisen hitaan kasvun ajanjakson? Nämä ovat avainkysymyksiä, joihin Japanissa moni vastaa myönteisesti.

nro 2|2012 Kauppapolitiikka

39

Kauppapolitiikka-lehti

22 vuotta sitten Kauppapolitiikka uudistui viimeksi vuonna 1990. Silloin lehden sisältöä alettiin kehittää entistä journalistisempaan suuntaan. ”Vastaisuudessa Kauppapolitiikka käsittelee sekä Suomen yleistä kauppapolitiikkaa että ulkomaankaupan käytännön kysymyksiä.

Erityinen paino lehdessä annetaan Suomen harjoittamalle politiikalle suhteessa Euroopan integraatioon.”