Hauskoja kesätapahtumia

WALTAKUNNALLISET WETERAANIKONEPÄIVÄT järjestetään tuttuun tapaan Törmänhovin ja perinnekeskuksen alueilla kaksi viikkoa juhannuksesta.

Joka vuosi ohjelma rakentuu tietyn teeman ympärille. Tulevan kesän teemana ovat ”Weden woimaa ja terwan tuoksua”. Erilaisten moottoreiden lisäksi nähtävää riittää niin auto-, traktori- ja mopokentillä. Lisäksi ihmeteltävänä on Wanhoja konsteja työnäytöksissä, perinnekeskuksessa, pajassa, Koskelan talossa ja Käpylän koulussa. Alueella on myös kymmenittäin rompe- eli vanhantavaran myyjiä sekä käsityöläisiä.

Kuva: MM-Reiska

LEGENDAARISESSA MM-REISKA tapahtumassa kamppaillaan jalkapalloturnauksen voitosta Reino- tai Aino- tossuissa. Tapahtuma houkuttelee paikalle vuosittain yli 100 joukkuetta ja yli 1000 pelaajaa.

Tärkeintä tapahtumassa on hauskanpito ja alun perin sääntöihinkin on kirjoitettu, että totisena ei saa pelata. Tärkeintä on, että pelaajat ja yleisö viihtyvät. Pelin yksi tärkeimmistä säännöistä on, että mikäli pelaaja potkaisee vahingossa pelitossun jalastaan, on hänen haettava kenkä takaisin jalkaan ennen kuin voi jatkaa pelaamista. Peliin tuokin jännitystä ja hauskuutta, kun pehmeä tossu lentää monesti pidemmälle kuin pallo. Pelijalkineeksi hyväksytään ainoastaan aidot Reinot ja Ainot. Väreillä ei ole väliä, mutta nauhalliset Reinot eivät ole sallittuja.

16.–17.7. SUOPOTKUPALLON 21. MM-KISAT järjestetään Hyrynsalmella Vuosisuolla. Vuodesta 2000 lähtien suopotkupalloa on pelattu MM-kisoina. Joukkuemäärä on 150-250 välillä vuosittain. Sarjoina on kilpa-, harraste-, naisten-, seka- ja konkarisarjat. Yleisö mukaanluettuna on alueella tapahtumaviikonlopun aikana parhaimmillaan 20 000 kävijää.

– Swamp Volley 23.–24.7. SWAMP VOLLEY SUOLENTIS on hulvaton urheilutapahtuma, jossa voiton sijaan tärkeintä on hauskanpito. Toki mittelössä paremmuus ratkaistaan ja jokaisen sarjan palkintona on Suolentopallon maailmanmestaruus. Turnaus pelataan Haukivuorella Rajasuon MM-areenalla. Turnauksessa on naisten ja miesten kilpa- sekä harrastesarjat, sekasarja ja business-sarja.

Mansikansyönnin SM-kisat 16.–18.7. MANSIKANSYÖNNIN SM-KISAT on perinteinen ohjelmanumero Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla. Tänä vuonna Mansikkakarnevaalit juhlii 50-vuotista taivaltaan.

Mansikansyönnin kilpailussa syödään tuoreita samana aamuna suoraan pellolta poimittuja mansikoita. Kilpailussa kolme henkisen joukkueen tulee syödä kaksi litraa mansikoita seitsemässä minuutissa. Syömättömistä mansikoista tulee sakkoa 10 sekuntia / mansikka. Kilpailun voiton ratkaisee aika ja taiteellinen vaikutelma. Joukkueiden on siis syytä panostaa tyyliin ja heittäytyä mukaan täysillä. Voittajan ratkaisee tuomarista ja tasatilanteessa taiteellinen vaikutelma ratkaisee voittajan.

Ilmakuva Linnoituksesta ja Lappeenrannan kaupungista. Kuva: Raimo Suomalainen, Lappeenrannan kaupunki 2008

KUVAT Lappeenrannan museoiden kuva-arkisto, Jalmari ja Juha Lankisen kokoelma

Salakkalahti tulvii, näkymä Tottinkadulta Lallukan talolle, 1930-luku. Kuvaaja Jalmari Lankinen. Teekkarit Jalmari Lankinen ja Tauno Matikainen

Lappeenrannan linnoitus – Vanha kaupunki – kiehtoo niin paikkakuntalaisia kuin matkailijoitakin mielenkiintoisella historiallaan. Kun Lappeenranta vuonna 1649 perustettiin, se syntyi juuri linnoitusniemeen, josta asutus on levittäytynyt vuosisatojen aikana nykyisiin mittoihinsa.

Valtaosa historiallisista rakennuksista on yleisölle avoimia. Niihin kotiutuneet museot, näyttelyt, ravintolat, kahvilat, tapahtumat ja putiikit kutsuvat kävijöitä ympäri vuoden. Lappeenrannan museoista Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo sijaitsevat vehreällä ja kauniilla linnoitusalueella. Kesällä 2021 Etelä-Karjalan museon sekä Lappeenrannan taidemuseon näyttelyissä esillä ovat merkittävät suomalaisarkkitehdit Jalmari Lankinen ja Uno Ullberg.

Etelä-Karjalan museon Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja -näyttely kertoo Jalmari Lankisen (1894–1970), arkkitehdin ja valokuvaajan elämästä. Lankinen oli viipurilainen arkkitehti, jonka runsaslukuista rakennuskantaa on edelleen nähtävillä molemmin puolin Suomen nykyistä rajaa. Hän oli myös kokeileva valokuvaaja ja tallensi elämäänsä ahkerasti filmille. Lankinen otti myös ensimmäisten joukossa käyttöön väridiafilmin, jolla taltioi niin perheensä elämää Kannaksella kuin talvisodan tuhot Viipurissa. Näyttely yhdistää nämä kaksi puolta, arkkitehdin työn ja valokuvausharrastuksen, Jalmari Lankisesta ja esittelee hänen elämänsä vaiheita sekä merkittävimpiä rakennuksiaan.

Lappeenrannan taidemuseoon levittäytyvä Uno Ullberg – Suomen viipurilaisin arkkitehti -näyttely esittelee toisen arkkitehdin tarinan. Arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944) kuului suomalaisen 1900-luvun arkkitehtuurin kärkinimiin. Näyttely on laaja kokonaisesitys Ullbergin elämästä ja tuotannosta. Se vie sykähdyttävälle matkalle Viipuriin ja avaa näkymän suomalaisen arkkitehtuurin kuohuviin vuosikymmeniin.

Näyttelyn on kuratoinut ja käsikirjoittanut Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, FT Petteri Kummala. Näyttelykäsikirjoitus nojaa Uno Ullberg -seuran laajaan tutkimushankkeeseen ja näyttely oli esillä Arkkitehtuurimuseossa kesällä 2020.

Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, 1930. Kuva: Arkkitehtuurimuseo

Evakkoja Viipurin asemalla 22.11.1939. SA-kuva (väritetty).

Talvisodan aikana viipurilaisille tarjottiin mahdollisuutta jättää rakkaat aarteensa kotiin, josta viranomaiset huolehtisivat ne omistajien perässä evakkopaikkakunnille. Mutta kuinkas sitten kävikään?

Käsikirjoitus: Anna Kortelainen Dramatisointi: Anna Kortelainen & Reetta Ristimäki Ohjaus: Reetta Ristimäki Musiikin sävellys ja sovitus: Seppo Äikäs Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo Pukujen toteutus: Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijat Näyttelijät: Kari Suoknuuti, Leena Luukkonen, Pekka Aalto, Ritva Vanhoja, Seppo Äikäs & Vilma Liikkanen Tuotanto: Greta Tuotanto yhteistyössä Lappeenrannan taidemuseon kanssa Todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin perustuva museodraama kertoo unohdetun, koskettavan tarinan sanoin, kuvin, museoesinein ja sävelin.

esitetään Lappeenrannan taidemuseolla. Museodraaman ensi-ilta on perjantai 18.8. ja esityksiä on yhteensä yhdeksän 5.9.2021 asti.

Rakuunaratsukot kesällä 2012 Kuva: Seppo Pelkonen

Ratsuväkimuseo sijaitsee Lappeenrannan vanhimmassa, vuonna 1772 venäläisten vartiotuvaksi valmistuneessa rakennuksessa Linnoituksen eteläpäässä. Vuodesta 1973 lähtien museona toiminut kivirakennus peruskorjattiin vuosina 2018–2019, jolloin rakennuksen historiallisia kerroksia palautettiin näkyviin rakennuksen seinille.

Ratsuväkimuseon näyttely Hakkape-

väkielämää vuosisatojen ajan esittelee suomalaisen ratsuväen vaiheita 1500-luvulta tähän päivään saakka. Tarinallisuus on merkittävässä osassa näyttelyssä. Esillä on ratsuväkeen liittyvää esineistöä sodan ja rauhan ajoilta, unohtamatta ratsumiehen parasta ystävää, hevosta. Ratsuväkimuseo tarjoaa kiinnostavan ja informatiivisen tietopaketin kotimaisen ratsuväen vaiheista. Näyttely kertoo myös, miksi Lappeenranta on ratsuväen kaupunki.

Ahvenanmaa yllättää ensimmäistä kertaa saaristoon saapuvan. Lyhyen laivamatkan päässä Manner-Suomesta löytyy täysin uusi kulttuuri ja monia mielenkiintoisia nähtävävyyksiä. Saariston rento tunnelma vie matkailijan mukanaan ruotsinkieliseen kulttuuriin, kauniiseen luontoon ja rentoon saarielämään. Ahvenanmaa on myös Pohjoismaiden aurinkoisimpia paikkoja, joten varsinkin kesäaikaan siellä voi nauttia rennosta rantalomasta.

Keskellä Itämerta sijaitseva Ahvenanmaa koostuu 6700 saaresta. Merimaisemat, kaunis luonto ja viehättävät saaristokylät tarjoavat nähtävää useammallekin reissulle. Ahvenanmaalla meri on aina lähellä ja valtaosa loman aktiviteeteista liittyy mereen. Kalastus, melonta ja veneily ovat suosittuja harrastuksia paikallisten ja matkailijoiden keskuudessa. Ahvenanmaalta löytyy myös hienoja golfkenttiä ja se on yksi Euroopan suosituimmista pyöräilykohteista. Moni ottaa matkalle mukaan pyörän tai oman auton, jolloin pääsee vapaasti liikkumaan ja tutustumaan saariston nähtävyyksiin ja luontoon. Paljaat kalliot, vehreät niityt ja vaikuttavat merimaisemat seuraavat mukana koko matkan. Lomapäivää on mukava viettää myös rennosti paikallisissa ravintoloissa lähiruokaa nauttien tai kävelykatujen varsilla viehättävissä pikkukahviloissa ihmisvilinää seuraten. Suosituin aika matkustaa Ahvenanmaalle on kesällä, mutta etenkin luontolomailijat nauttivat vaihtuvista maisemista kaikkina vuodenaikoina.

Ahvenanmaa on ruotsinkielinen alue, jossa monet paikalliset eivät puhu lainkaan suomea. Virallinen valuutta on euro, mutta kruunut käyvät myös monessa paikassa. Vahva ruotsalainen kulttuuri näkyy myös juhlissa, joista valtaosa vietetään ruotsalaisittain. Maarianhaminasta löytyvät saariston parhaat ostospaikat. Kävelykatu Torggatanin varrella on ihastuttavia pieniä putiikkeja, joissa myydään koruja ja taidekäsitöitä, myös merkkivaateliikkeitä on tarjolla useita. Maatilakaupoista voi ostaa tuoreita paikallisia ruokatuotteita. Perinteinen ahvenanmaalainen ruokaherkku on riisi- tai mannapuurosta valmistettu pannukakku. Saarelta löytyy yksi panimo, joten kannattaa maistaa paikallisen panimon hitaasti valmistettua olutta. Matkalla voi myös vierailla ostamassa Ahvenanmaalla valmistettuja Taffelin perunalastuja suoraan tehtaanmyymälästä.

Ilmasto Ahvenanmaalla on leudompi kuin Manner-Suomessa. Aurinkoisia päiviä on enemmän ja varsinkin kesäaikaan se sopii hyvin rantalomakohteeksi. Luontomatkailukohteena se tarjoaa uuden näkymän kaikkina vuodenaikoina. Nopein tapa matkustaa Ahvenanmaalle on lentää Helsingistä tai Turusta. Lentoaika on Helsingistä vain noin tunti ja Turusta vain noin puoli tuntia. Laivakyyti on kuitenkin suosituin tapa siirtyä saaristoon. Laivat liikennöivät Helsingistä, Turusta ja Naantalista. Majoitusvaihtoehtoja Ahvenanmaalla on runsaasti. Tarjolla on laadukkaita hotelleja tai rennompia retkeilymajoja ja vieraskoteja. Myös telttailu leirintäalueilla on suosittu tapa nauttia lomasta.

Saariston luonto on Ahvenanmaan suurin nähtävyys, mutta sieltä löytyy lisäksi mielenkiintoisia käyntikohteita. Meri on iso osa Ahvenanmaata ja sen historiaa, joten Merenkulkumuseo vierailu kannattaa ottaa ohjelmaan. Museon näyttelyt kertovat kuinka aina läsnä oleva meri on vaikuttanut saariston asukkaiseen. Se on lapsiystävällinen museo, jossa on mm. hieno kokoelma pienoismalleja purjealuksista. Samalla voi tutustua museolaiva Pommerniin. Sen uudessa näyttelyssä vierailijat pääsevät palaamaan 1930-luvulle ja mukaan kuvitteelliselle purjehdukselle maailman ympäri.

Mielenkiintoinen käyntikohde on Kastelholman linna, joka kertoo Ruotsin vallasta. Kyseessä on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Se on perustettu 1380-luvulla ja sitä on rakennettu eri aikakausina aina 1630-luvulle asti.

Ahvenanmaa on upea pyöräilykohde, jossa on lyhyet etäisyydet ja luonto ja meri aina läsnä. Reitti kulkee lähes koko ajan upeiden merimaisemien tai vehreiden niittyjen äärellä. Pyöräilyreitit on merkitty valkovihreillä pyöräilyreittiviitoilla. Ahvenanmaalle on tehty myös oma pyöräilykartta, joka kannattaa hankkia pidempää reissua suunniteltaessa. Mikäli ei halua kuljettaa mukana omaa pyörää, niin paikan päällä on useita paikkoja, joista saa vuokrattua pyöriä. Lyhyiden välimatkojen vuoksi majoituspaikkoja on tasaisin väliajoin, joten telttaa ei tarvitse välttämättä ottaa mukaan. Majoitus kannattaa kuitenkin varata jo etukäteen, sillä loma-aikana majoituspaikoissa voi olla ruuhkaa.

Kastelholman keskiaikainen linna on upea historiallinen käyntikohde Ahvenanmaan Sundissa.

Museolaiva Pommern

Vovantarakan / Shutterstock.com

Ahvenanmaa on upea golfkohde, jossa meren läheisyys on nähtävissä upeiden maisemien ja hyväkuntoisten kenttien myötä. Lyhyiden välimatkojen vuoksi on Ahvenanmaalla helppo pelata eri kenttiä peräkkäisinä päivinä.

Ålands Golfklubbilla on kaksi 18-väylän kenttää ja yksi 6-väyläinen par 3 -kenttä. Kentät sijaitsevat luonnonkauniissa maisemissa, Kastelholman linnan lähellä Sundissa. Ålands Golfklubb kentät on monesti äänestetty kärkipäähän Suomen parhaita kenttiä valittaessa.

Jo 25 vuotta toiminut Eckerö Golf soveltuu hyvin kaikentasoisille pelaajille. Ensimmäiset 9 väylää kulkevat avoimessa maastossa ja jälkimmäiset 9 väylää metsämaastossa.

Ahvenanmaan golfkausi on jopa Manner-Suomea pidempi. Kentät avautuvat toukokuun alussa ja ovat auki lokakuun loppuun. Ympäröivän meren vuoksi syksy on lämmin ja viheriöt säilyvät hyvässä kunnossa kauden loppuun saakka. Leudon talven ansiosta kentät avataan myös keväällä hyväkuntoisina.

1. Herkuttele ravintoloissa lähiruoalla tai vietä aikaa idyllisessä kahvilassa. 2. Vietä aktiivilomaa pyöräilyn tai golfin parissa. 3. Nauti tuoppi paikallista olutta tai Taffelin perunalastuja tehtaanmyymälästä. 4. Vieraile Kastelholman linnassa ja Sotalaiva

Pommernilla. 5. Kierrä Ahvenanmaa autolla, etäisyydet ovat lyhyitä ja nähtävää on paljon.