Limingassa luonto on lähellä

Liminka on erinomainen luontomatkailukohde niin aktiiviliikkujille kuin perheillekin. Luonnosta pääsee nauttimaan, pyöräillen ja patikoiden valmiita luontopolkuja, pitkospuita ja pyöräilyreittejä pitkin. Eritasoisia maastopyöräilyreittejä on runsaasti tarjolla, joista voi valita sopivan oman kunnon mukaan. Reittejä on kehuttu jopa Suomen parhaimmiksi. Luontoihmisille Limingasta löytyy loistavat mahdollisuudet lintumatkailuun.

Suomen upein lintuvesi Liminganlahti tarjoaa unohtumattomia elämyksiä erityisesti kevät- ja syysmuuton aikaan. Kansainvälisestikin merkittävä lintujen pesimäalue on myös muuttolintujen pysähdyspaikka. Harvinaislaatuinen kosteikko on muotoutunut maan kohotessa. Opastetauluista selviää, kuinka paljon rantaviiva on siirtynyt muutamien kymmenien vuosien aikana.

Liminganlahden suosituin käyntikohde on vuonna 2012 avattu kaksikerroksinen Virkkulan lintutorni. Sekä tornin ylätasanteelta että katetusta alemmasta kerroksesta avautuvat laajat näkymät Liminganlahdelle. Tornista on myötävalo vesialueelle lähes koko päivän. Paras lintuaika on huhtikuun lopusta aina syyskuun loppuun saakka. Rauhoitusalueen vuoksi on Liminganlahdella suuret vesilintukerääntymät aina syksyisin. Alue on yksi parhaista paikoista bongata mustapyrstökuiri.

Liminganlahden luontokeskus on elämyksellinen käyntikohde luonnonystäville. Tekemistä ja nähtävää riittää koko perheelle. Aloittelevakin tutkimusretkeilijä innostuu lintujen maailmasta. Miltä kuulostaisi nähdä hanhien iltalento, keväinen suokukkojen tanssi tai syksyinen kurkien lähtö? Luontokeskuksen yhteydessä löytyy ravintola, myymälä ja hotelli. Majoitus- ja ravintolatoiminnasta vastaa Hotelli-Ravintola Liminganlahti. Lisää ravintola- ja majoituspalveluita on tarjolla Limingan keskustassa.

Luontokeskuksen pihasta alkaa 600 metrin pituinen pitkospuupolku lintutornille. Leveää pitkospuupolkua pitkin pääsee kulkemaan pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Myös lintutornin alempaan kerrokseen on esteetön kulku lastenrattaiden tai pyörätuolin kanssa.

Maastopyöräilijöille Liminka on erinomainen lomakohde. Tarjolla on yli 100 kilometriä monipuolisia reittejä eri ikäisille ja tasoisille pyöräilijöille. Valittavana on reittivaihtoehtoja helposta Kurran lenkistä aina yli 80 kilometriä pitkään Joutsenreittiin. Reittejä kehitetään jatkuvasti ja niissä on kiinnitetty erityistä huomiota reittimerkintöihin, jotta omatoiminen eteneminen onnistuu sujuvasti maastossa.

Vuonna 2019 Limingan maastopyöräilyreitit olivat finaalissa Suomen Retkikohteeksi yhdessä mm. Ylläksen maastopyöräreittien rinnalla. Kaikille reiteille aloituspisteenä toimii Liminganlahden Luontokeskus, josta saa tarvittaessa myös vuokralle fatbike-pyöriä.

LIIKUNTATÄRPPI

Fatbike-reitti, eli paksukumisille läskipyörille tehty reitti, on enimmäkseen luonnonmukaista metsäpolkua ja osittain kapeaa ja vanhaa tai leveämpää uudempaa metsäautotietä, joka on merkitty maastoon. Reitin vaikeustaso vaihtelee sen mukaan, kuinka märkää maaperä on. Fatbikeja on mahdollista vuokrata luontokeskukselta. Reitti toimii myös talvireittinä ja sitä pidetään kunnossa moottorikelkalla lanaamalla läpi talven. Muita maastopyöräilyyn soveltuvia reittejä löytyy runsaasti eritasoisille harrastajille.

LUONTOMATKAILIJOILLE JA PERHEILLE

Lintumaailmaan tutustuminen kannattaa aloittaa Liminganlahden luontokeskuksesta. Lintujen kahdeksan vuodenaikaa -näyttelyssä tutustutaan vuoden kulkuun lintujen näkökulmasta. Näyttelyn pääosassa on Liminganlahden runsas linnusto, mutta samalla tarkastellaan lintujen elämää yleisestikin. Mietitkö, miksi Liminganlahti on niin ainutlaatuinen paikka linnuille? Missä linnut talvehtivat tai miten Suomeen jäävät linnut selviytyvät talvesta? Elämyksellisestä ja toiminnallisesta näyttelystä löydät vastaukset.

PERHEILLE

Koko perheelle soveltuva matkailukohde. Puistossa asustelee yli 40 eläinlajia ja noin 360 asukkia aina kotieläimistä eksoottisimpiin lajeihin. Aluetta koristavat myös lukuisat kukkaistutukset. Escurial avataan 1.5.

Soiden keskellä, aukealla maalla seisovalla kaupungilla on mielenkiintoinen ja monivaiheinen historia aina kivikaudelta nykyaikaan. Historian vaiheisiin on mahtunut Suomusjärven kampakeraaminen kulttuuri, rautakauden jälkeinen autioituminen, asema Suur-Lohtajan suurimpana kyläkuntana 1400-luvulla, rautaruukin perustaminen 1600-luvulla, tervantuotannon vaiheet ja voimakas kasvu 1800-luvulla.

Kannuksen historiaan pääsee perehtymään parhaiten Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskuksessa, jonka rakennukset muodostavat alueelle merkittävän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

Mäkiraonmäki on entinen Kannuksen kirkonkylän keskus. Museokeskus on kirkon ohella ainoa Kannuksen kirkonkylän 1934 palossa säilyneistä kokonaisuuksista. Kyseessä ei siis ole jälkikäteen osista rakennettu rekonstruktio, vaan aito rakennuskokonaisuus. Tuulimyllyä ja paria aittaa lukuun ottamatta kaikki Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskuksen rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Kannuslaisille Mäkiraonmäki on tuttua kotiseudun ympäristöä ja kulttuurihistoriaa, jonka läheisyydessä saa elää päivittäin.

Alueella on monia arvokkaita rakennuksia, kuten Oskari Tokoi-seuran omistama Kannuksen työväentalo ja kotiseutumuseona toimiva viljamaksiini. Se on rakennettu 1856 ja siellä sijaitsee nykyisin kirkkoa kuvaava näyttely. Alueen vanhimmassa rakennuksessa, Joosepin talossa, on esillä Kannuksen kotiseutumuseon talonpoikaista asumista kuvaava näyttely. Museokokonaisuuteen kuuluu myös tyypillinen, 1800-luvulla rakennettu keskipohjalaistalo, Aapan tupa, jossa toimii kesäkahvila. Näiden lisäksi Topiantalo, Kuntala, Kirjurin tupa, Tuulimylly ja aitat ovat osa Mäkiraonmäen tunnelmallista perinneympäristöä.

Kesäisin Mäkiraonmäkeä koristaa, sinne olennaisena osana kuuluvat, värikkäät syreenit. Syreenit on Mäkiraonmäelle tuonut muistitiedon mukaan farmaseutti Humble jo 1800-luvun lopulla. Herra Humble oli ensimmäinen Topiantalossa sijainneen apteekin hoitajista.

Lähiseutujen muita suosittuja nähtävyyksiä on mm. Petäjän vesimylly, jonka perustukset ovat 1600-luvulta ja muut rakenteet 1700-luvulta. Lestijoen varrella toimi aikoinaan satoja myllyjä, joista vain muutama on säilynyt. Mylly on kunnostettu upeaksi matkailukohteeksi, ja se on edelleen saman myllärisuvun omistuksessa.

Kiinnostava käyntikohde on myös yli 200 vuotta vanha Pappila, jonka ovet on avattu yleisölle kunnostustöiden jälkeen. Sen ikkunoista avautuu yksi koko Kannuksen upeimmista näköaloista, Lestijoen varren maisema.

Museokeskus avoin kesäisin. Liput/museoiden avaus kesäaikaan Aapan tuvan kahviosta.