Ville-Valtteri Visuri avaamassa Metallurgijaoston syysseminaaria. Seminaari sai osallistujia sankoin joukoin niin paikan päällä, kuin etänäkin.
Metallurgijaoston syysseminaari 2021 TEKSTI: JANI JANSSON, NORTAL OY VILLE-VALTTERI VISURI, OUTOKUMPU STAINLESS OY
A
urinkoinen syyspäivä syleili tiedonjanoisia metallurgeja näiden kokoontuessa 11. marraskuuta 2021 Otaniemeen Kemian tekniikan ja metallurgian laitokselle. Kokoontumisen ajavana voimana toimi Metallurgijaoston syysseminaari, mikä keskittyi tällä kertaa kertomaan alamme viimeisimmistä saavutuksista ja tavoitteista hiilineutraalin Suomen eteen. Syysseminaari jatkoi näin otsikollaan “Hiilineutraali Suomi 2035 - uudet ja resurssitehokkaat ratkaisut” edellisen, marraskuussa 2020 järjestetyn syysseminaarin tematiikkaa korostaen aiheen tärkeyttä Suomelle ja Suomen teollisuudelle. Koronatilanteen salliessa tilaisuus järjestettiin (jaoston johtokunnan lyhyen ja valikoivan muistikuvan perusteella) ensimmäistä kertaa jaoston historiassa hybriditapahtumana, jossa osallistujia oli niin paikan päällä luentosalissa kuin virtuaalisestikin Teamsin päässä. Paikalla oli fyysisesti noin 30 henkeä ja etänä noin 70 henkeä, joista kaukaisin Australiasta asti. Virtuaalisesti kaukaisempienkin osallistujien välimatka taittui käden käänteessä ja vieläpä seminaarin henkeen sopivasti minimaalisella hiilijalanjäljellä. Metallurgijaoston johtokunnan puheenjohtajan Ville-Valtteri Visurin avattua tilai-
suuden kuultiin avausesityksenä Marleena Ahosen (Sitra) esitys kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä. Esitys korosti alamme merkitystä osana kestävää kehitystä: tie sitkö, että 90 % luontokadosta ja vesistöjen kuormituksesta aiheutuu raaka-aineiden käyttöönotosta ja käsittelystä, tai että 45 % ilmastopäästöistä syntyy tuotteiden valmistamisesta? Lisäämällä materiaalien kiertoa sekä tuotteiden materiaalitehokkuutta voidaan vähentää EU:n raskaan teollisuuden päästöjä jopa 56 % vuoteen 2050 mennessä. Arvioiden mukaan kiertotalouden avulla voidaan samalla kasvattaa jo vuoteen 2030 mennessä EU:n bruttokansantuotetta 0,5 %:lla ja luoda seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 700 000 työpaikkaa kiertotalouden pariin. Marleenan esityksen jälkeen Jarmo Lilja (SSAB Europe) kertoi uusimpia saavutuksia SSAB:n HYBRIT -hankkeesta jatkaen siitä, mihin vuoden 2020 syysseminaarissa jäätiin. HYBRIT-hanke on ollut varmasti kaikkien metallurgien ja Materia-lehdenkin huulilla ja olikin mielenkiintoista kuulla, missä fossiilivapaan teräksen valmistuksen suhteen mennään tällä hetkellä. SSAB ei ollut jaoston syysseminaarien välissä todellakaan jäänyt tuleen makaamaan, sillä ensimmäinen erä fossiilivapaata terästä toimitettiin asiakkaalle
18.8.2021. SSAB:n fossiilivapaa teräs on Jarmon mukaan herättänyt paljon kiinnostusta asiakkaissa, mikä kielii laajemmin valmistavan teollisuuden pyrkimyksestä hiilineutraaleihin tuotteisiin. Viimeisenä esteenä metallurgien ja kahvitauon välissä toimi Juha Erkkilän (Outokumpu) esitys ruostumattoman teräksen valmistuksesta kestävän kehityksen periaatteita vaalien. Outokummun tavoitteena on olla asiakkaidensa ykkösvaihtoehto kestävän ruostumattoman teräksen toimittajana. Kestävyydellä viitattiin tässä yhteydessä laajasti sekä ympäristövaikutusten että yhteiskunnallisten vaikutusten huomioon ottamiseen. Kunnianhimoinen tavoite ponnistaa erinomaisista lähtökohdista: Outokummun valmistaman ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on 30 % alan globaalista keskiarvoa pienempi ja kierrätysteräs muodostaa yli 90 % käytettävistä materiaaleista. Tällä hetkellä Outokumpu on hyvää matkaa kohti 20 % pienempää hiilijalanjälkeä vuoteen 2023 mennessä vuosien 2014-2016 perustasoon nähden. Kahvitarjoilun jälkeen metallurgien terävöitetyt, mutta edelleen kovin tiedonjanoiset mielet pääsivät kuulemaan Lassi Klemettisen (Aalto-yliopisto) esitystä kromiitin hiiMATERIA 1/2022
75
>
