Iso-Enwallan talosta on olemassa myös vanha raumalainen sanonta: ”Sillon go Kirstis kirnutti ni Enwallas hirnutti.”.
V
anhassa Raumassa eletään kuin maalaiskylässä keskellä kaupunkia. Kotikatua kävellessä tervehditään tutut ja tuntemattomatkin. Ainakin nyökkäämällä. Kuulumisia vaihdetaan, vaikkei välttämättä sukunimi muistuisikaan mieleen. Joskus tiedetään vain juttukaverin talon nimi. Roska nostetaan ylös ja laitetaan roskikseen, vaikkei se oma olisikaan. Vanhasta Raumasta ollaan ylpeitä, mutta selkä taipuu silti. VANHAAN RAUMAAN muutetaan nykyisin eri syistä kuin ennen. Nykyään asukkaat haluavat asua vanhassa ja historiallisessa ympäristössä. Jotkut ovat asuneet koko elämänsä samassa talossa, mutta Vanhaan Raumaan on muuttanut myös nuoria lapsiperheitä toisista kaupungeista.
Vielä 70-luvulla Vanhaan Raumaan muutettiin sen takia, että asuminen oli edullisempaa kuin uusissa taloissa. Iso osa taloista oli tuolloin myös huonossa kunnossa. Jo reilun parin vuosikymmenen ajan suunta on ollut aivan toinen, ja myytäviä asuntoja on Vanhassa Raumassa hyvin vähän. Usein kaupat tehdään suoraan, eikä kiinteistövälittäjää käytetä. Nykyisin Vanhan Rauman taloja arvostetaan eri lailla kuin ennen. Asukkaat ymmärtävät sen, että he ovat satoja vuosia vanhoissa taloissa vain käymässä. Talo jatkaa elämäänsä isännän tai emännän poistuttua pitkästä ketjusta. ASUMINEN VANHASSA talossa on erilaista jo vuodenaikojenkin valossa. Jos Vanhan Rauman asukkaalta kysyy tuntemuksia helmikuussa, hän vastaa siihen aivan eri tavalla kuin heinäkuussa.
Iso-Enwallan makuuhuoneen katto ja lattiat ovat nähneet lukuisten perheiden elämää vuosisatojen ajan.
14