Page 1

ILMAINEN KESÄLEHTI KAUPUNKILAISTEN JA MATKAILIJOIDEN ILOKSI

2014

Pitsimissi Milla Romppanen rakastui Raumaan

OPISKELIJA ROOPE PÄÄKKÖ:

VENEHARRASTAJA TOMI OJANEN:

HANNASIN MAIJU MÄKINEN:

Positiivisesti pienempi kuin Pori

Merellä aidosti vapaalla

Rauma on sisustajan paratiisi


Pääkirjoitus

Kesän kattaus on taas valmis Hyvä lukija, Sinulla on taas kädessäsi I Love Rauma -kesälehti. Se kertoo tuttuun tapaan kaiken tietämisen arvoisen kesäisestä, upeasta ja varmasti omaleimaisesta Raumasta ja vähän muustakin. Rauman kesä on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia tapahtumia ja tutustumisen arvoisia kohteita, joista kaupunkilaisten kanssa myös mahdollisimman monen turistin toivoisi nauttivan. Kesällä kaupunki tarjoaa parastaan ja raumalaisten vieraanvaraisuushan on maankuulua. Kun puhutaan kesästä ja Raumasta, ei merta ja kaikkea siihen liittyvää voi tietenkään sivuuttaa. Meri on ollut Raumalle tärkeä jo pelkästään merellisten elinkeinojen vuoksi. Ilman merta ei olisi Rauman pitsiäkään, tuota kaupungille niin ominaista kulttuurin tuotetta. I Love Rauma kertoo, miten merelle pääsee turistina ja minne kannattaa mennä. Ja jos merelle lähteminen ei kiinnosta, voi luontoon ja nähtävyyksiin tutustua muullakin tavoin, siitäkin löytyy tietoa lehden sivuilta. Suomen suveen kuuluvat lukuisat tapahtumat, ja niitä on tarjolla runsaasti myös Raumalla. Kuuluisin on tietenkin Pitsiviikko. Ja kun puhutaan Raumasta ja pitsistä, voidaan siihen yhdistää myös urheilu. Pitsiturnaus on kesään ajoittuva jääkiekon jo klassikoksi muodostunut tapahtuma, joka ennakoi pelikauden alkua. Hieno ja kokemisen arvoinen turnaus kaikille jääkiekkofaneille! Jos meno ja melske eivät kiinnosta, löytyy tilaa myös rauhoittumiselle. Vanha Rauma tarjoaa aina yllätyksiä, rauhallisia, kävelylle houkuttelevia sivukatuja, idyllisiä pihamiljöitä ja hyvän palvelun liikkeitä. Kesä on katettu valmiiksi, nyt siitä on aika nauttia! 

Pasi Katajamäki vastaava päätoimittaja Marva Media pasi.katajamaki@marvamedia.fi

p e kk a l e h m u s k a l l i o

I LOVE RAUMA on kesällä 2014 neljättä kertaa ilmestyvä ilmaisjakelussa oleva kesälehti.

Art Director Lauri-Matti Parppei lauri-matti@kapitan.fi

Päätoimittaja Pasi Katajamäki pasi.katajamaki@marvamedia.fi

Graafinen suunnittelija Heli Lehtonen heli@helis.fi

Tuottaja Kaija Ulmanen kaija.ulmanen@marvamedia.fi

Kannen kuvat Esa Urhonen Kai Jalonen

Kansi Heli Lehtonen Toimittajat Annariina Rannikko Anu Elo Ari Anteroinen Iiro Lehtonen Jeremi Heikkinen Kaija Ulmanen Matti Airola

JULKAISIJA Marva Media Oy PL 5, 26101 RAUMA www.raumalainen.fi PAINOSMÄÄRÄ 20 000 kpl PAINOPAIKKA Scanweb Oy, Kouvola www.scanweb.fi 3


en li lehton k u vat : h e

Kahden maailmanperintökohteen Rauma - ja vielä kansallispuistokin

R

aumalla moni asia on ainutlaatuista, mutta tätä on vaikea laittaa paremmaksi. Rauma on kahden Unescon maailmanperintökohteen kaupunki, ja mikä parasta turistille, kohteet ovat täysin eri-

laisia. Matkailija tutustuu todennäköisesti ensin Vanhaan Raumaan, josta tuli maailmanperintökohde vuonna 1991. Yksi Pohjoismaiden suurimmista puutaloalueista on lähes 30 hehtaarin suuruinen. Rakennuksia Vanhassa Raumassa on noin 600, joista valtaosa on peräisin 1800- ja 1900-luvuilta. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta. Vanhassa Raumassa asuu ja elää noin 800 ihmistä. Lisäksi Vanhassa Raumassa on lukuisia pikkupuoteja, erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Kahden kohteen kaupunki Raumasta tuli vuonna 2009. Silloin Lapin kunta yhdistyi Rauman kanssa ja samalla myös vuonna 1999 maailmanperintökohteeksi valittu Sammallahdenmäestä tuli osa Raumaa. Sammallahdenmäki valittiin Unescon listalle vuonna 1999. Sen pronssikautiset hautaröykkiöt on Suomen ensimmäinen arkeologinen kohde. Sammallahdenmäelle on Rauman keskustasta vain vartin ajomatka. Merellä turistia odottaa Selkämeren kansallispuisto. Lounais-Suomen rannikolla vuonna 2011 perustettu kansallispuisto pitää sisällään kahdeksan kuntaa 150 kilometrin alueella. Rauma on yksi näistä kunnista. Merelle Raumalla pääsee onneksi paatitonkin. Lue lisää monista mahdollisuuksista tästä julkaisusta.

5


Kaltevia seini채 ja ovet matalalla Teksti | kaija ulmanen

Kuvat | Pekka Lehmuskallio

Salwi on Rautavuorien koti Vanhassa Raumassa. He eiv채t voisi kuvitella asuvansa uudessa talossa, koska vanhan talon vanhassa hengess채 on jotain paljon suurempaa.

6


L

eena ja Mauri Rautavuoren kotitalon pihaan astutaan sisään siniharmaasta portista. Pihapiiriä ympäröivät oikealla naapurin keltamullatut piharakennukset ja takaosassa talon itä- ja pohjoispuolella omat, punamullatut piharakennukset. Pihalla tulijalle avautuu Vanhan Rauman idylli kauneimmillaan. Entisaikoina, vuosisatoja sitten, pihalla käyskentelivät lampaat, hevoset ja lehmät. Nyt vastaan pyrähtää 11-vuotias saluki Habiba. Se, samoin kuin isäntäsäkin, nauttii elämästä keskellä kaupunkia, maailmanperintökohteessa. Ulkopuolisetkin pääsevät tutustumaan pihoihin luvan kanssa, kun Pitsiviikolla heinäkuun lopussa Pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtumassa. Jos Vanhan Rauman talon portti on auki, pihalle voi tulla katselemaan ja kyselemään elämästä puutalokaupunginosassa. Sillä Vanha Rauma on kaikkea muuta kuin suljettu museoalue. Asukkaita siellä on noin 800 ja pieniä erikoisliikkeitäkin 200.

Viisi asuntoa, viisi ulko-ovea Rautavuoret ovat omistaneet talon Vanhassa Raumassa yli 40 vuotta. Heidän kotitalonsa Salwi mainitaan Rauman historiassa jo vuonna 1648. Silloin tontilla olleen talon omisti Mikko Salwi. Hänellä oli rakennuksessa kapakka. Vuonna 1682 Vanhan Rauma paloi ja samalla myös Salwin talo. Nykyiset vanhimmat osat taloa ovat 1700-luvun alusta. Kun Leena ja Mauri Rautavuori ostivat Salwin kodikseen vuonna 1970, talossa oli viisi eri asuntoa ja siis viisi eri ulko-ovea. Nyt ulko-ovia on enää kolme. Käytössä oli myös vain ulkohuussi. – Ihan ensi töiksemme rakensimmekin sisävessan, Leena Rautavuori muistelee.

”– Talon ehdoilla eletään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seinät saavat olla vähän kaltevat ja ovi matalalla.” Tulipalovaaralliset öljykamiinat vaihtuivat aikanaan sähkölämmitykseen, tosin saunassa on puulämmitys ja leivinuuni lämpiää sekin puilla. Kakluunit oli yhtä lukuun ottamatta purettu. Muuten Salwia on remontoitu vanhaa kunnioittaen ja alkuperäistä säästäen ja palauttaen. Vanhan Rauman varaosapankki on ollut heilläkin ahkerassa käytössä. Heidän rakentamaansa on vain talon toisessa päädyssä oleva sauna. – Sauna olisi tietysti pitänyt rakentaa piharakennukseen ja näin olisimme varmasti tehneetkin, jos olisimme olleet rakennuspuuhissa hiukan myöhemmin. 1970-luvun alussa ei vielä mielletty Rauman kaupungin vanhaa osaa edes

8


yhtenäiseksi suojelualueeksi, Vanhaksi Raumaksi. – Alueelta oli poimittu vain muutama talo, joiden suojelua pidettiin tärkeänä. Meidän talomme ei kuulunut niihin.

Todellinen, historiallinen arvo Vanhan Rauman rakentamista säädellään, mutta säädökset koskevat lähinnä rakennusten ulkopuolta sekä uudisrakentamista. Sen sijaan sisätiloissa saisi tehdä melkeinpä millaisia muutoksia tahansa. – Rakennusten sisätilojen kohdalla suojelumääräysten tulisi ottaa enemmän huomioon rakennusten todellisen historiallisen arvon säilyttäminen ja turhien, trendikkäiden muutosten välttäminen, Leena Rautavuori pohtii. Rautavuoret kuitenkin uskovat, että Vanhaan Raumaan

muuttaa ennen kaikkea sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat vanhaa ja haluavat kunnostaa taloaan vanhan hengessä. Alueen asukkaista koostuva Vanhan Rauman yhdistys on heidän mukaansa tehnyt paljon maailmanperintökohteen arvostuksen kasvattamisessa. Mauri Rautavuori tähdentää, että oma asenne täytyy sovittaa rakennuksen mukaan. – Talon ehdoilla eletään, hän hymyilee. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seinät saavat olla vähän kaltevat ja ovi matalalla.

Moderni talo olisi hengetön Mitä te sellaisen vanhan, lahon talon ostatte! Tätä kummasteltiin, kun Rautavuoret päättivät muuttaa Vanhaan

Leena ja Mauri Rautavuori eivät voisi kuvitella asuvansa modernissa talossa, vaikka pitävätkin arkkitehtuurista.

9


Raumaan. Neljä vuosikymmentä sitten taivasteluihin oli syytäkin. Vanha Rauma oli nipin napin säästynyt siltä, että se olisi ajettu maan tasalle ja tilalle rakennettu kerrostaloja. Yleisvaikutelma oli nuhrúinen. – Täällä eleli varmasti enemmän laitapuolen kulkijoita kuin missään muualla Raumalla, Mauri Rautavuori huomauttaa. Uuteen taloon siistimmälle asuinalueelle muuttaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto. – Moderni talo on jotenkin hengetön, vaikka arkkitehtuurista tykkäänkin, Leena Rautavuori pohtii. – Kasvoin kunnioittamaan vanhaa lapsuudenkodissani, kun äitini aina kertoi vanhoista asioista. Jokaiseen vanhaan taloon liittyy tarinoita ja tietysti myös tämä asumisen rauha kiehtoo meitä. Mauri-puoliso on syntyjään raumalainen isän suvun kautta. Vanha Rauma oli hänelle jo pienenä poikana eli raumalaisittain vähäpoikana tärkeä paikka. Hänen tädillään oli talo nykyisen Vanhan Rauman Kellari -ravintolan päällä.

Kunnostusta ja kunnioitusta Rautavuoret tuumaavat pitkään, kun heiltä kysyy, mitä he muuttaisivat Vanhassa Raumassa. Leena Rautavuorelle tulevat ensimmäisenä mieleen Pyhän Ristin kirkon vanhat, keskiaikaiset aidat, jotka kaipaisivat ”paitsi kunnostusta myös kunnioitusta”. Myös joen eli Kanalin reunakiveykset ovat hoidon tarpeessa. Torikatokset puhuttavat heitä myös, samoin kuin Öystin muuttaminen sekä sisä- että ulkopuolelta. Vanhan Rauman autottomuus ei ole heille kynnyskysymys. – Kyllä ihmiset ovat oivaltaneet, että auton voi jättää esimerkiksi kirkon parkkipaikalle ja kävellä sieltä Vanhaan Raumaan. Jos autot kieltäisi kokonaan, voisi alueen elävänä pysyminen kärsiä. Rautavuoret ovat kiinnostuneet laajemminkin historiasta.

10


Salwi: Omistajat olleet pääasiassa pikkuporvareita, joukossa merimiehiä ja useita suutareita. 1800-luvun alkupuolen taloa hallitsi nahkuriammattikunnan vanhin, nahkurimestari Gabriel Grönlöf. Talossa on todennäköisesti jo hyvin varhaisesta ajasta lähtien ollut kaksi asuinrakennusta, toinen Itäkadun varrella ja toinen joen suuntaisesti. Vähitellen joenvarrenrakennusta on laajennettu niin, että tontille on muodostunut yhtenäinen vinkkelirakennus, jonka jatkeeksi jokirannassa on vielä liitetty saman katon alle osia ulkorakennuksesta. Viimeiseksi, 1900-luvun alussa, on vinkkelirakennuksen kulmaukseen, sisäpihan puolelle, rakennettu yhteinen leivintupa talon silloisille asukkaille. Talon portti on aiemmin ollut Itäkadun varren rakennuksen keskellä, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen rakennuksen päätyyn 1880-luvulla. Siltä ajalta on talon nykyinen julkiasu. 1900-luvun alkupuolella kaupungissa oli suuri asuntopula ja vanhan kaupunginosan talot muuttuivat monta asuntoa käsittäviksi vuokrataloiksi. Salwin taloonkin tuli neljä asuntoa, joissa oli oma keittiön hella. Lisäksi yhtä kakluunilla varustettua huonetta vuokrattiin erikseen, jossa asukas sai ”keittää pesässä”, kuten Raumalla sanottiin. Pihakasvillisuudelle on ollut aiemmin tilaa vain rakennusten seinänvierillä. Tämän pihan vanhoista kasveista ovat jäljellä kielot, ukonhattu ja päivänliljat sekä voimakaskasvuinen raparperi. Niinikään sireeni, joka nykyään viettää vanhuudenpäiviään pihalla, on ollut täysikasvuinen jo 1930-luvulla, siltä ajalta olevan valokuvan perusteella.

Avoimet ovet: Pitsiviikolla 19.-27.7.2014 osa Vanhan Rauman taloista on mukana Pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtumassa. Avoin portti on kutsu pihalle.

11


KESÄPIHAN PITSIVIIKON OHJELMA Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA La 19.7.

Pitsiviikon iltanäytös klo 18.00 Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Konsertti: ANSSI KELA

Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Su 20.7.

Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Konsertti: HAPPORADIO

Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Ma 21.7. Konsertti: JOPE RUONANSUU Liput ennakkoon 10 eur, portilta 13 eur.

Ti 22.7.

Konsertti: YÖ

Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Ke 23.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon iltanäytös klo 19. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

To 24.7. Konsertti: JARI SILLANPÄÄ

Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 27 eur, portilta 30 eur.

Pe 25.7.

La 26.7.

MUSTAN PITSIN YÖN KARAOKE Klo 18-02. Vapaa pääsy.

Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Konsertti: DANNY featuring DIANDRA

Esiintymisaika noin klo 20.30. Liput ennakkoon 23 eur, portilta 25 eur.

Su 27.7. Kesäteatteri: LUANNIKAS RAUMAN HISTORIA Pitsiviikon päivänäytös klo 14. Liput aikuiset 20 eur, lapset 14 eur.

Portit avataan konserttipäivinä klo 19. Ravintola auki 1h esityksen jälkeen. Konsertteihin ikäraja 18 vuotta & alueella A-oikeudet. Kesäteatteriin ei ikärajaa. Liput ennakkoon Iso-Hannusta, Poroholmasta, sekä klo 18 alkaen portilta.

EN LÄNSI-SUOM RTILLA JAKO KESTOTILAA

2 EURONS U ALKEESÄNPIN HAN

PUISTA! ENNAKKOLI

Vanhan Rauman Kesäpiha, Savilankatu 2, Rauma L I S ÄT I E D OT J A Y R I T Y S M Y Y N T I :

INFO@RPR.FI

|

(02) 533 5522

|

W W W. R P R . F I


Kolumni: Puutaloja ja kuumaa hiekkaa p e kk a l e h m u s k a l l i o

R

auma on mahtava paikka. Rauma sijaitsee meren rannalla ja monet asiat liittyvätkin mereen. Kaupungilla on oma kieli ja kulttuuri. Minne tahansa oletkin menossa Raumalla, sinne ei ole pitkä matka ja matkan taittaa helposti pyörällä. Bussitkin kulkevat tasaisin väliajoin. Kaikki on lähellä sinua ja pääset liikkumaan nopeasti. Kesäisin ilmat ovat hyvät ja lämpimät, joskin hieman tuuliset. Kaupungista löytyy pieni kauppakeskus, sekä monia kauppoja, jotka saattavat erityisesti olla nuorten mieleen. Kaupungissa ollessaan kannattaa etsiä myös Rauman kanaali, joka on keskustan halki kulkeva kanava. Tekemisen mahdollisuudet ovat hyvät esimerkiksi urheilulle. Raumalta löytyy kaksi jäähallia ja monia lenkkipolkuja. Kierrettäviä kohteita ja tekemistä löytyy runsain mitoin.

Kuka?

Saara Hammar on 14-vuotias Raumanmeren koulun oppilas.

Saaran TOP 5 -lista nuorille matkailijoille: 1. | Vanha Rauma Vanha Rauma on peräisin keskiajalta. Siellä on myös muutamia kauppoja nuorten mieleen. Hyviä kahviloita Vanhassa Raumassa ovat esimerkiksi Soppi ja Café Sali. 2. | Otanlahti Otanlahden ranta sijaitsee aivan meren rannalla. Voit viettää täällä vaikka rantapäivän, siis eväät mukaan ja rannalle! Jos vierailet Otanlahdessa, kannattaa myös käydä Poroholmassa. Vierestä löytyvät myös maauimala ja urheilukenttä. 3. | Vesitorni Vesitornista näet koko Rauman ja voit nauttia samalla vaikkapa lounasta katsellessasi maisemia. Saatat nähdä myös tornin juurella olevat hautaröykkiöt. 4. | Pyhän Ristin kirkko Vaikka kirkossa käynti saattaa kuulostaa tylsältä, niin se saattaa olla aivan jotain muuta. Pyhän Ristin kirkon maalaukset kertovat monia tarinoita. 5. | Pitsiviikko Pitsiviikon aikana on ohjelmaa joka päivälle, myös nuorille. Viikon kohokohta on Mustan Pitsin yö.

13


Estetiikkaterapiaa Vanhan Rauman sydämessä Teksti |anu elo

Kuvat | esa urhonen

R

aumalainen Sisustustalo Kodinonni viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Yrityksen toiminta alkoi verhoja suunnittelemalla ja ompelemalla. Yrittäjä Johanna Närvällä on selkeä kuva siitä, millaisena paikkana hän haluaa oman yrityksensä näyttäytyvän nyt ja tulevaisuudessa. -Haluan, että asiakas voi täällä rauhassa kuljeskella ja katsella. Aina ei tarvitse ostaa mitään. Eräs asiakas totesi kerran, että meiltä saa estetiikkaterapiaa, se oli mielestäni osuvasti sanottu. Kodinonni muutti Vanhan Rauman syliin vuonna 2008. Tuolloin Närvän haaveena oli luoda elämyksellinen kauppa, joka jo itsessään olisi nähtävyys. -Asiakkaan pitää kokea meillä elämys, joka tuo hänet takaisin Raumalle.

Luottamus on A ja O Paljon puhuttu taloudellinen lama ei ole näkynyt Kodinonnen toiminnassa, päinvastoin. -Meillä on paljon töitä, mikä on suuri onni. Tämän päivän tilanteeseen olen tyytyväinen. Olemme saaneet pidettyä Kodinonnen työpaikat ja luotua niitä hieman lisääkin. Mihin Kodinonnen menestys sitten perustuu? -Vahvaan luottamukseen ja osaamiseen. Meillä on paljon kanta-asiakkaita, jotka kannattelevat meitä nyt, kun aika on vaikeaa. Uskon vahvasti, että juuri luottamus on se millä elämme tänään, pohtii Närvä.

Rakkaudesta Raumaan Moni kivijalkakauppa katsoo pelolla tulevaisuuteen. Suurina uhkina koetaan nettikauppa ja isot kauppakeskukset. Kodinonni pitää tilannetta motivoivana kilpailuna, joka taas luo vetovoimaisuutta koko Raumaa kohtaan. -En koe, että nettikaupat olisivat meille uhka. Kannatan myös Raumalle suunniteltua kauppakeskusta, kunhan se on sopivan kokoinen ja näköinen. Se tuo tänne kilpailua, joka pakottaa yrityksiä kehittymään ja uudistumaan. Paikoilleen ei voi jäädä.

Rohkeutta tuunaamiseen Johanna liputtaa klassikoiden ja pitkäaikaisuuden puolesta. Sisustamiseen kuulu myös tuunaus ja yksilöllisyys. -Kaikkea ei aina tarvitse ostaa uutena. Jo pelkästään tekstiileillä saa paljon aikaan. Sisustaessa kannattaakin lähteä liikkeelle pienillä muutoksilla, koko kotia ei tarvitse muuttaa kerralla uudeksi. Kodissa pitää näkyä myös muistot ja henki. Kesä näkyy tuotevalikoimassa Kesä muuttaa hieman Sisutustalon tuotevalikoimaa. Normaalituotteiden rinnalle tulee erilaista, kesäistä ja leikittelevää tavaraa. Johanna Närvä odottaakin innolla kesää. -Minulla on hirveän hyvä kutina tästä kesästä. Koko Rauma puhkeaa kukkaan. Meillä on täällä elämän ja tekemisen iloa! Sisustustalo Kodinonni, Kauppakatu 17, kodinonni.net

14


Yrittäjä Johanna Närvä liputtaa klassikoiden ja pitkäaikaisuuden puolesta. Sisustamiseen kuuluu myös tuunaus ja sitä kautta yksilöllisyys.

15


Myymäläpäällikkö Maiju Mäkinen odottaa innolla alkavaa kesäkautta. Tarjolla on monenlaisia ihanuuksia niin vakioasiakkaille kuin turisteillekin.

Valokuvakehyksistä lifestyletaloksi Raumalainen Sisustustalo Hannas on valtakunnallisesti tunnettu sisustusalan toimija. Valokuvakehyksistä alkunsa saanut yritys on vuosien saatossa laajentunut lifestylehenkiseksi sisustustaloksi. Tulevaa kesää Hannasissa odotetaan innostuneesti. -Rauma on perinteisesti vilkas kesäkaupunki ja täällä käy mukavasti turisteja. Olemme valmistautuneet sesonkiin sisäänostojen kautta, jotta meillä olisi tarjolla kivoja ihanuuksia turisteille, sanoo myymäläpäällikkö Maiju Mäkinen. Mäkisen mielestä Rauma on ansaitusti noussut sisustustarjonnallaan huomatuksi. – Raumalla on useita laadukkaita alan liikkeitä. Tämä on kaunis kaupunki ja kaikki on lähekkäin, oikea unelmapaikka sisustusunelmiaan etsivälle. Mielestäni asema on säilynyt ja jopa vahvistunut. Turisteilla on Hannasille suuri merkitys, vaikka liikkeellä on myös laaja nettikauppa.

16

-Iloksemme Hannas tunnetaan myös Rauman ulkopuolella ja turistit tulevat tänne vuosi toisensa jälkeen, välillä ihan varta vastenkin. Nykyään turistit hankkivat usein lomamatkoiltaan jopa huonekaluja tai sisustussuunnitelmia. Lisäksi lähetellään vielä myöhemmin jotain mikä on jäänyt kesällä mieleen. Mäkinen luonnehtii Hannasin sisustustyyliä laadukkaaksi ja aikaa kestäväksi. – Linjamme on selkeä ja värit isoissa pinnoissa melko hillittyjä. Hannasin tyyli mukautuu moneen eri makuun ja tyyliin eli kyllä hyvin monien sisustustarpeet tulee täytettyä, toteaa Mäkinen. Hannas sisustaa tänä kesänä Jyväskylän asuntomessuille kolme kotia. Kaikki kodit ovat Hannas henkisiä, mutta kuitenkin aivan erilaisia keskenään. Hannas Sisustustalo, Tallikedonkatu 11, hannas.fi Kirjoittaja: Anu Elo Kuvat: Esa Urhonen


Hannasin tyyli mukautuu moneen eri makuun ja tyyliin. Rauma on sisustajan aarreaitta. Raumalta löytyy muun muassa nämä sisutusliikkeet: Annen Astiakauppa

Pentik Oy

Sisustus Idea

Isoraastuvankatu 8 annenastiakauppa.fi

Kuninkaankatu 18 pentik.com

Kuninkaankatu 15 sisustusidea.fi

Hauenguanon Antiikki

Rauman Höyhensaari

Kuninkaankatu 52 hauenguanonantiikki.fi

Kauppakatu 5 hoyhensaari.fi

Sisustusverhoomo Punainen huone

Lahja- ja käsityöliike Kajava

Rauman Kiulu- ja tynnyritehdas

Valtava Kääpiö

Kuninkaankatu 28 kajavarauma.fi

Sorkantie 2 tynnyri.net

Isoraastuvankatu 7 valtavakaapio.fi

Nortamonkatu 18 punainenhuone.fi

KESÄKAUPUNGIN PARAS TUNNELMA Keskellä kaupunkia, torin kulmalla palveleva sisustus- ja lahjamyymälä: Sisustustekstiilit, valaisimet, tapetit, matot, kalusteet, kattaustuotteet ...mitä itsellesi tai lahjaksi sitten etsitkin!

Omat pellavaiset Rauma-tekstiilit: kankaat, tyynyt, keittiöpyyhkeet...

Olet tervetullut!

www.kodinonni.net www.kodinonnenhetket.net

Kauppakatu 17, RAUMA, torin kulmalla Palvemme ark. 10–17.30, la 10–14

17


Koe upea näköala yli kaupungin aina merelle asti.

Avoinna kesä-heinäkuussa JOKA PÄIVÄ iltamyöhään

Ruokailu à la carte -listalta. klo 21 asti, A-oikeudet.

Vesitornintie 2, puh. 050 3388 069 www.rosmariini.fi

SUNNUNTAISIN 12–16 NOUTOPÖYTÄ

Kesätarjouksia! Kesäpihvi

härän ulkofileestä pippurimaustevoilla

150 g

16e 21 e

200 g

Kananuudelisalaatti

13 e

Kanalinranta 5. Puh. (02) 822 7757 www.ravintolabuenavista.com


hel i leh ton en esa urh one n

esa urhon en

Pystökaffe yhdistää raumalaisia

V

ain satunnaiset kulkijat ja autoilijat ohittavat Vanhan Rauman torin hieman ennen viittä aamulla, kun Jaana Valanne on jo paikalla virittelemässä perintönä saatuja kahvipannujaan Pystökaffe-kojuunsa. Pystökaffe-kulttuuri on raumalainen perinne, joka juontaa juurensa ainakin toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista saakka. Heti viiden aikaan kojulle saapuva Tauno Urho on pitkän linjan pystökaffe-nautiskelija, joka ei halua jättää päivääkään välistä. – En muista päivää, jolloin en olisi täällä käynyt. Vuonna 1945 muistelisin ensi kertaa täällä olleeni kahvilla 13-vuotiaana. Silloin täällä oli kolmekin kahvikojua.

”Jääkiekko se puheenaihe yleensä on. Täällä tiedetään, tai ainakin luullaan tietävän siirrotkin etukäteen.” Urho ei ollut tällä kertaa kuitenkaan ensimmäinen asiakas, vaan Espoosta hiljattain takaisin Raumalle muuttanut Jaakko-Veikko Ajanko oli odotellut ensimmäistä kuppostaan kojulla jo hetken. – En ole vielä itseasiassa ehtinyt edes nukkumaan. Olen iltaihminen ja päätin nyt, että tulen juomaan ensimmäiset torikahvini. Tämä maistuu erinomaiselta. Viideltä aukeava Jaanan Pystökaffe yhdistää monenlaisia ihmisiä. Osa ei ole Ajankon tavoin ehtinyt vielä nukkumaan, osa on menossa aamuvuoroon töihin ja osalla päivärytmi alkaa hieman muita aikaisemmin. Kaikkia yhdistää kuitenkin halu saada kuuma kuppi kahvia seisaaltaan juotuna, kenties lämmin hillomunkki ja nopeat päivän kuulumiset.

– En minäkään jää tähän pitkäksi aikaa seisoskelemaan. Vaihdan muutaman sanan, juon kahvini ja jatkan matkaa, Urho tiivistää pystökaffetteluaan. Kuusitoista vuotta kahvikojuaan pitänyt Jaana Valanne tuntee valtaosan asiakkaistaan ja tietää tarkalleen heidän aikataulunsa. Ensin tulevat aamuvuorolaiset, sitten Olkiluotoon menevät. Kahdeksaan asti aamukahviaan nautiskelevat töihin menevät, sitten asiakaskunta hieman muuttuu. – Asun ihan tuossa sadan metrin päässä. Kätevintä on tulla tähän aamukahville. En jaksa itse keittää, Olkiluodon ydinvoimalassa työskentelevä Jyrki Taimi toteaa. Noin kymmenen aikaan torille kertyy pääasiassa seniori-ikäisten ”toriparlamentti” pohtimaan ajankohtaisia aiheita. Siihen aikaan on auennut myös torin toinen, Suomen Punaisen Ristin kahvikoju. Kojut ovat kesäaikaan auki maanantaista lauantaihin noin kello yhteen asti. – Jääkiekko se puheenaihe yleensä on. Täällä tiedetään, tai ainakin luullaan tietävän siirrotkin etukäteen. Olen Hämeenlinnasta kotoisin ja HPK:n kannattaja. Jos HPK on voittanut, pääsen vähän kehumaan, Valanne naurahtaa. No mikä pystökaffessa niin viehättää? Oman leimansa antaa varmasti ulkoilmassa nautittu kahvi. Ja kun se vielä on salaisella reseptillä tehtyä pannukahvia, niin kupilliselle poikkeaa mielellään toistekin. – Sen verran voin paljastaa, että tuon kuuman veden mukanani. Kojussa ei aamulla ehtisi vettä keittää, eikä minun tarvitse herätä niin aikaisin. Nyt herään hieman ennen neljää. Olen nukkunut pommiinkin, mutta onneksi on ymmärtäväisiä asiakkaita. Toinen salaisuus on se, että munkkeja tulee päivän aikana monilta eri toimittajilta, joten tuoreus välittyy asiakkaalle käsin kosketeltavana lämpönä. Iiro Lehtonen

19


Rauman oma Eiffel Teksti |jeremi heikkinen

Kuvat | esa urhonen

Pohjoisessa näkyy pääosin metsää ja valtatie 8:aa. Valtatie 8 on myös Rauman ohikulkutie.

L

apsuudesta tuttu jännitys sekä tietynlainen juhlavuus kutkuttavat mahanpohjassa vesitornin hissin nytkähtäessä liikkeelle. Metallivaijereiden äänet ja silmien editse kiitävät porrastasanteet kertovat maanpinnan loittonevan nopeasti jalkojen alla. Ylhäälle liki 70 metrin korkeudessa uskaltautuvaa odottaa kuitenkin maisema, jolle ei löydy vertaistaan muualta kaupungista.

Kartalle kaupungista Tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Rauman vesitorni on suosittu vierailukohde kesäisessä kaupungissa, sillä allaan lankeavia katuja vartioivan rakennuksen näköalatasanteelta avautuu parhaimmillaan 40 kilometrin päähän kantava, ainutlaatuinen näkymä kaikkiin ilmansuuntiin.

20

UPM:n paperitehdas näkyy kiikarilla merta vasten hyvin.

Pohjois-eteläsuunnassa meluaitojen välissä asfalttikäärmeenä luikerteleva kasitie viitoittaa tien Turkuun tai Poriin matkaavalle, ja pohjoispuolella erottuu selvästi esimerkiksi Rauman aluesairaalan valkoinen julkisivu. Aivan vesitornin pohjoisjuurella sijaitsee myös Rauman helluntaiseurakunnan rukoushuone. Siinä missä itäistä maisemaa hallitsee ääretön havumetsämaisema sekä puiden seassa kimalteleva Äyhönjärvi, luoteista ja läntistä näkymää elävöittää kaunis ja yksityiskohtainen kaupunkiminiatyyri. Luoteeseen avautuvassa maisemassa erottuu esimerkiksi monia kaupungin merkkirakennuksia, kuten Rauman Pyhän ristin kirkko, vanhan kaupungintalon torni sekä torinlaidan raatihuone. Vanhan Rauman puutalojen kattomerta taustoittavassa horisontissa piirtyy selvästi myös Olkiluodon kolme ydinvoimalarakennusta. Läntisessä näkymässä puolestaan korostuu Rauman


Tänä vuonna viisikymppisiään viettävä Rauman vesitorni on suosittu vierailukohde kesäisessä kaupungissa.

Lännessä näkyy meri, satama ja isoja teollisuuslaitoksia. Etualla kuvaa on Nummen asuntoalue.

Perhepäivähoitaja Minna Lehtolan sylissä on Urho Rakkolainen.

pitkä urheilu- ja teollisuusperinne, sillä korkealle kohoavien jää- ja talviharjoitteluhallien kattojen takana levittäytyy paitsi paperi- ja selluteollisuuden laitokset, myös sataman ja telakan nostokurjet. Koko komeuden kruunaa taustalla välkehtivä meri saarineen. Kun kaupunkiin on tutustunut näköalatasanteella käsin, vesitorni toimii kaupungissa tallustellessa näppäränä kiintopisteenä. Kaupungissa suunnistaminen nimittäin helpottuu huomattavasti, kun oppii sijoittamaan itsensä maisemaan ja hahmottamaan ilmansuunnat, joihin vesitorni kyljillään osoittaa.

Monipuolista toimintaa Kaupunkilaisille vesitorni on tullut maisemiensa ohella tutuksi myös monipuolisena tapahtumapaikkana, sillä

pekka lehmuskallio

vesitornissa toimi yksi kaupungin suosituimmista tanssiravintoloista aina 80-luvulle saakka. Sittemmin toiminta hiipui kesäkahvilayrittämiseksi. Keväällä 2013 vesitorni sai kuitenkin uuden piristysruiskeen, kun sen tiloihin avattiin kahvila-ravintola Torni. Ajoittaisen musiikkiesitykset ovat nekin osa kahvila-ravintolan kesää. – Kuluneen vuoden aikana on tullut paljon kiitosta ja kokemus vesitornissa olemisesta on ollut kaikin puolin positiivinen, Tornia emännöivä Outi Laivola kertoo. – Monet vieraista kertovat käyneensä täällä viimeksi vuosikymmeniä sitten. Kahvila-ravintolassa on asiakaspaikkoja kaikkiaan noin sadalle henkilölle. Kesällä Torni on avoinna joka päivä aamuyhdeksästä iltayhdeksään, joten korkeuksiin pääsee niin aamulla kuin illallakin.

Rauman Vesitorni: Rauman vanha, 400 kuutiometrin kokoinen vesitorni valmistui vuonna 1934. Nykyinen vesitorni, joka valmistui vanhan ympärille, on vuodelta 1964. Tornin kokonaistilavuus on nyt 2 400 kuutiometriä. Tornia käytetään verkostopaineen tasaukseen sekä yökulutuksen varastona. Vesilaitos pumppaa verkostoon vettä keskiyöhön asti, jonka jälkeen seuraavat kuusi tuntia kaupungin tarvitsema vesi lasketaan vesitornista, jonne on pumpattu tietty määrä vettä päivän aikana. Avoinna: kesä-elokuussa päivittäin klo 9­-21. Sisäänpääsymaksu: aikuiset 2 euroa, lapset 50 senttiä. Osoite: Vesitornintie 2, Rauma

21


Avoinna 19.6.–3.8.: Ma–La 16–23 (keittiö 22) Muuten: Ma–Pe 11–14 & 17–23 | Su suljettu Kalliokatu 25, Rauma | Varaukset puh. (02) 838 81


34

VUKUOTLLTISAIA

HER PIZZOJA

w w w.ffpaviljonk i.. | Suvitie 2, R auma | info@ffpaviljonk i..

www.cameoboutique.fi

NUORILLE JA NUOREKKAILLE NAISILLE

Yksilöllisiä asuja arkeen ja juhlaan

Kuninkaank. 6, ma– to 10 – 17.30, pe 10–18, la 10 –14.30

Rauma, Kauppakatu 7, ark. 10-18, la 10-14


Jalkapatikalla pääsee vähän matkan päässä kaupungista tutustumaan satakuntalaiseen luontoon

Historian huminaa järvimaisemissa Teksti |jeremi heikkinen

Kuvat | esa urhonen

A

urinko välkehtii puiden latvuston takana ja linnunlaulu värittää äänimaailman. Korvissa ei humise kasitien melu, eikä nenää kirvellä kaupungin katupöly. Kuitenkaan luonnon virkistyksiin ei ole tarvinnut matkustaa kauaa, sillä etäisyyttä Rauman keskustaan on alle kymmenen kilometriä!

Vaihtelua asvalttimaisemaan Vasaraisten ja Vermuntilan kylien alueella kiertelevä Seitsemän järven reitti tarjoaa mahdollisuuden pienimuotoiseen retkeilyyn ja rauhalliseen luonnossa liikkumiseen aivan Rauman eteläpuolella.

24

Suurilta osin hiekkateitä pitkin kulkevien reittiensä ansiosta liikkuminen on vaivatonta, ja alue on omiaan kaupunkilaisliikkujille sekä lapsiperheille, jotka kaipaavat piristävää retkeilyelämystä ja vastapainoa asvaltilla samoilulle. Lisäksi jalkapatikka on oiva tapa tutustua tyypilliseen satakuntalaiseen luontoon, sillä nimensä mukaisesti reitti tarjoaa kulkijan silmäniloksi sekä järvi- että lummelampimaisemia ja kuljettavana on niin lounaisrannikolle tyypillisiä karuja kalliorinteitä kuin metsäkuusen, koivun ja männyn täyttämiä tuoreita kangasmetsiäkin. Saman reitin varrella ympäristö voikin vaihtua kumpuilevasta kalliopolusta satumetsämäiseen, kukkivan käenkaalin ja mustikanvarpujen verhoamaan kuusikkonotkelmaan.


Alue on omiaan kaupunkilaisliikkujille sekä lapsiperheille, jotka kaipaavat piristävää retkeilyelämystä ja vastapainoa asvaltilla samoilulle.

Historiakin läsnä maisemassa

Pyörälläkin pääsee

Nähtävää on myös esihistoriallisesta ajasta kiinnostuneille. Reitin varrella sijaitsee useita muinaishautoja, joiden arvellaan olevan peräisin rauta- ja pronssikausilta. Aikoinaan näköalapaikoille merenrantaan rakennetuista muinaishaudoista suurimmat sijaitsevat Kylmänkorvenkalliolla aivan Vasaraisten kylän liepeillä. Maankohoamisen seurauksena haudat kohoavat nykyään peräti 30 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja itse hautaröykkiöiden korkeus vaihtelee alle metristä yli kahteen metriin. Muinaishautoja ja pinnanmuodoiltaan jyrkkää ympäristöä ihaillessaan voi vain kuvitella, miten upea merimaisema paikalta on avautunut esihistoriallisella ajalla!

Vasaraisten-Suokaisten alueella mutkittelevan reitin pisin yhtenäinen osuus on noin 12 kilometrin pyöräilyreitti, joka on hyvinkin vaihteleva lukuisine nousuineen ja laskuineen. Yhteensä reitistöä on yli 30 kilometrin edestä, ja keskenään risteävien pyöräily- ja kävelyreittien varsilla on tulentekopaikkoja, joille voi pysähtyä vaikkapa makkaranpaistoon retkeilyn lomassa. Seitsemän järven reiteille voi lähteä useista eri pisteistä, ja auto on mahdollista pysäköidä aivan lähtöpaikkojen tuntumaan. Pyöräilyreitin varsinaisena aloituspaikkana toimii Muinan kotiseutumuseo osoitteessa Muinantie 7, 26740 Vasarainen. Lisätiedot: www.muina.fi.

25


Poroholma on Rauman lomakeidas Teksti |annariina rannikko

P

Kuva | Heli lehtonen

oroholma on puistomainen lomakeskus meren äärellä, josta matkaa Vanhaan Raumaan on kuitenkin vain parisen kilometriä. Poroholma on Kake Kaupunkijunan toinen päätepysäkki ja kaupungin virallinen vesibussisatama, josta lähtevät risteilyt Rauman saaristoon. Lomakeskuksessa on myös vierasvenesatama, uimaranta, minigolfrata, vuokramökkejä, leirintäalueita sekä kuusi kahvilaa ja ravintolaa, joista kaksi on ravintolalaivoja. M/Aux Kathrina myös seilaa Rauman saaristossa kesäkuun puolestavälistä alkaen. Otanlahden urheilualue, maauimala ja hiekkaranta sijaitsevat kivenheiton päässä Poroholmasta.

26

Maisemoinnista karaokebaariin Kesäksi 2014 Poroholmassa on jälleen tehty uudistuksia. Lomakeskuksessa on maisemoitu, rakennettu uusia kivetyksiä, laitettu uutta nurmea, uimarantaa parannettu ja saatu rantasauna yleiseen käyttöön. – Kesän uutuuksia on myös pieni ruokakauppa, jossa myynnissä on hätäapuna arkeen päivittäistavaroita lomalaisille, luettelee ravintolapäällikkö Akuliina Kajantola. – Ravintoloitakin on pari lisää, Blomqvistin tavernassa voi laulaa karaokea ja kaljaasi Maritan kansi toimii burgeri- ja salaattiravintolana. Rannassa on uusi ympärivuotinen kahvila, jonne rakennetaan vielä pari suihkua ja vessaa.


Poroholman lomakeidas kutsuu viettämään kesäpäivää meren äärelle. Lomakeskuksesta löytyvät muun muassa vierasvenesatama, minigolf, uimaranta ja kahviloita.

Poroholmassa on kesällä tiedossa perinteisesti juhannuksen juhlintaa tanssien voimin ja kesän päättävät perinteiset venetsialaiset ilotulituksineen. Alueella pidetään kesäkuussa myös rantafutiskisat ja street hockeyn SMosaturnaus. Pienimuotoisempia elävän musiikin iltoja nähdään ravintola Ruormiehessä, tiedossa on musiikkia moneen makuun aina jazzista iskelmään. Leirintäalueen mökit ovat jo täksi kaudeksi täyteen buukattuja, ja Akuliina Kajantola toteaa toukokuun olevan varsinainen varaussesonki. –Tosin innokkaimmat varaavat mökkejä jo maaliskuussa, toteaa Kajantola.

Maalta, meriltä, meiltä ja muualta Lomalaisia keskuksessa käy noin 30 000 ja päiväkävijät päälle. Vierasvenesatamissa käy kova kuhina koko kesän. – Se tuli viime vuonna huomattua, että etenkin muualla Euroopassa on kesälomakausi hitusen myöhempään kuin meillä Suomessa. Täällä kun lomakausi rupeaa olemaan lopuillaan, ulkomaalaiset vasta rantautuvat Poroholmaan. Kajantola nyökyttelee myös, kuinka hienoa on, että paikalliset ovat alkaneet ottaa Poroholmaa oleilupaikakseen. – Olemme toivoneetkin, että Poroholmaan syntyy myös niin kutsuttua puistoilukulttuuria piknikeineen. Nurmeahan täällä riittää!

27


Perinnepurjealuksella vedetään merirosvoliput salkoon

Kaljaasi Maritasta tuli kapteeni Jack Teksti |Annariina Rannikko

Kuvat | Juha Sinisalo

E Keittiöpäällikkö Teemu Laitinen vastaa Poroholman alueen ruokapalveluista. Captain Jack’s –ravintolassa mies häärää myös parilan äärellä kokkihommissa.

räs Poroholman kesän 2014 uutuuksista on Rauman ainoa ravintolalaiva, M/Aux Marita. Perinnelaivarekisterissä oleva kaljaasi Marita on vuonna 1947 Porvoossa rakennettu kaksimastoinen purjelaiva, joka toimi rahtilaivana 1970-luvulle asti kuljettaen muun muassa hiekkalasteja Porvoon saaristosta Helsinkiin. Vuonna 1968 Marita myytiin yksityisomistukseen Ruotsiin toimimaan huvialuksena, ja 1990-luvun alkupuolella kaljaasi palasi synnyinseudulleen Porvooseen. Porvoossa laiva toimi kahvilana ja risteilyaluksena aina viime vuoteen asti. Lokakuussa 2013 M/Aux Marita purjehti Raumalle ravintolalaivaksi ja viettämään eläkepäiviään osaksi Suomen Elämyspalvelu Oy:n pyörittämää Poroholman lomakeskusta.

Hentoa tervantuoksua Raumalle muutettuaan 28 metriä pitkä ja noin seitsemän metriä leveä kaljaasi Marita on kokenut muutoksen tuulet. Kaikki koneet on laivasta poistettu ja kannella ollut luukku ruumaan on laudattu kiinni. Kannen ohjauskajuutassa on edelleen ruori, mutta myös niin ikään kannella sijaitseva laivakeittiö on remontoitu vastaamaan ravintolakeittiötä. Hennosti tervantuoksuisella laivan kannella on viitisenkymmentä asiakaspaikkaa, ja vaikka kannelle kaavaillaankin katoksen rakentamista, ollaan ravintolassa pitkälti sään armoilla. Keittiöpäällikkö ja parilataiteilija Teemu Laitinen toteaakin aurinkoisen kesän olevan jo tilattu. Kansiravintolan nimi, Captain Jack’s, tuo laivalle tietysti merirosvoteeman. -Ruokalistamme on konstailematon, annoksemme ovat pääasiassa burgereita ja salaatteja. Ja tietenkin vedämme merirosvoliput salkoon.

28


BUFFET RAVINTOLA 1800-luvun pitsihuvilassa sijaitseva kotiruokabuffet, joka on kuuluisa hyvästä ruuasta ja mahtavasta miljööstä.

Avoinna 1.6. - 3.8. joka päivä klo 11-14.

MA Makken Häränlihapata PE Aito riistakäristys TI Hunajapippurikanaa LA Herkkulihapullat KE Superlihamureke SU Perinteiset silakkapihvit TO Kotikaalikääryleet HINTA Aikuiset 12€ Lapset 1€/ikävuosi

Noutopöytä sisältää joka päivä vaihtuvan pääruuan perunalla ja riisillä, alkusalaatin, kalakeiton, lapskoussin sekä ruokajuoman ja jälkiruokakahvin.

RAVINTOLALAIVA Aidon purjelaivan, kuunari Maritan terassiravintolassa mahtavat burger - ja salaattiannokset normaalien terassitarjoilujen lisäksi. Koe aito purjelaivafiilis ja raikas meri-ilma Poroholman laiturin, uudessa Captain Jack`s -purjelaivaravintolassa. Avoinna 23.5. - 31.8. joka päivä klo 14-22 (kesäiltoina pidempään tarvittaessa).

KAHVILA, AURINKOTERASSI JA MINIGOLF

KARAOKE JA OHJELMARAVINTOLA

KAHVILA & AURINKOTERASSI

Kaupungin suosituin merenranta-terassi josta mahtavat näköalat ja esteetön aurinko aamusta iltaan. Uutuutena terassin vieressä hiekkaranta auringonpalvojille ja aidattu uimaranta lapsille.

Poroholman alueen “iltaravintola”, jonne on helppo siirtyä kun meno terassilla viilenee. • Joka ilta karaokea ja muuta ohjelmaa. • 12.6. - 13.7. taverna toimii myös jalkapallon mm-kisojen kisastudiona, eli tervetuloa turistit ja paikalliset!

Avoinna 1.5. - 31.8. joka päivä klo 08-23

Taverna ja rannan pieni rantasauna varattavissa myös yksityistilaisuuksiin. Kysy lisää: (02) 533 5522

Avoinna 6.6. - 3.8. joka päivä klo 21-02.

(kesäiltoina pidempään tarvittaessa)

JÄÄTELÖTERASSI

POROHOLMAN RANTATALO

Ingmannin jäätelökioskista tötteröä ja annoksia. Avoinna aurinkoisella säällä 1.6.-3.8. joka päivä klo 10-21.

Fåfengan pohjukassa sijaitseva rantakahvila merinäköala terasseineen. Rantatalo on avoinna läpi vuoden ja toimii sesongin ulkopuolella myös leirintäalueen vastaanottona.

SAUNAILLAT JA YKSITYISTILAISUUDET

Avoinna ympäri vuoden klo 09-20.

myyntipalvelu

Saatavissa eri menuvaihtoehtoja, katso tarkemmin www.poroholma.fi/saunajauinti

(02) 533 5522 / info@poroholma.fi

Saunaillat, Augustin paviljongin ja Kuunari Kathrinan yksityisjuhlat sekä risteilyt, leirintäalueen kausipaikat, venepaikat sekä kaikki muut alueen palvelut samasta numerosta.


Merimiesruoasta Rauman ylpeydeksi

J

os tätä raumalaista perinneherkkua kuvailisi nykytyyliin, se voisi kuulostaa vaikka tältä: nyhtöpossu – ja nautaa ja perunapyreetä, lisukkeina sulatettua voita, punajuuria ja suolakurkkua. Lautasella edelleen raumalaisille maistuva herkku näyttää perunamuusilta, johon on lisätty pitkään kypsynyttä, irtoavaa lihaa.

saakka. Esimerkiksi saksaksi ruoka on Labskaus, ruotsiksi lapskojs. Erilaisten kertomusten mukaan merillä ruokaan laitettiin kaikki saatavilla olleet raaka-aineet, eikä ruoka aina ollut puhdasta. Ehkä senkin vuoksi reseptejä on yhtä monta kuin kokkiakin. Riihimaan mukaan Rauman Marttayhdistys on aina tehnyt ruokaa raumalaiselta perinneyhdistykseltä Nortamo-seoralta saamallaan reseptillä. – Tämä on tosi suomalaista, puhdasta ja alkuperäistä ruokaa. Meidän reseptiin ei tule kuin perunaa, sipulia, sian- ja naudanlihaa sekä pippuria ja muita mausteita. Perinneruoan mehukkuuden salaisuus on pitkässä kypsytysajassa. Herkku on parhaimmillaan, kun lihat ovat suussa sulavan pehmeitä ja koko komeus yhtä tasaista survosta. Eikä lapskoussista puhuessa kannata unohtaa lisukkeita. – Voisula on aina aivan ehdoton. Sen lisäksi etikkakurkut ja –punajuuret ovat klassisia kavereita annokseen. Puolukkahillo sopii höysteeksi myös hyvin. Pitsiviikkojen aikaan 19.-27.7. Rauman Marttayhdistys myy lapskoussia Rauman taidemuseon sisäpihalla maanantaista perjantaihin kello yhdestätoista lähtien. Ruokaa myydään kahteen asti, jos myytävää riittää. – Emme pysty tekemään kerrallaan hirveän isoja määriä, joten sitä ei riitä aina kaikille. Iiro Lehtonen

Alun perin lapskoussi on merimiesten syömä ruoka, joka tunnetaan satamakaupungeissa aina Liverpooliin saakka. Lapskoussin tunnettuus raumalaisena perinneruokana on pitkälti Rauman Marttayhdistys ry:n ansiota. Yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Riihimaa sanookin, että he ovat nyt tarjoilleet perunasta ja lihasta tehtyä klassikkoa Pitsiviikolla 42 vuotta perätysten. – Nyt vuosien markkinointityön lapskoussia saa jo monista raumalaisista ravintoloista ja ihmiset tarjoavat sitä vierailleen juhlissa. Raumalainen klassikko on pikku hiljaa noussut myös valtakunnalliseen tietoisuuteen. Riihimaa vieraili viime vuonna Puoli seitsemän –televisio-ohjelmassa kokkaamassa annoksen yhdessä Sikke Sumarin kanssa. Alun perin lapskoussi on merimiesten syömä ruoka, joka tunnetaan satamakaupungeissa aina Liverpooliin

Mistä lapskoussia saa: Lounaskahvila Wanha Hjalmar Kuninkaankatu 6

Teatteriravintola Ankkuri Alfredinkatu 2

Lounasravintola Foster’s Äijänsuon jäähalli Nortamonkatu 23

Villa Tallbo Petäjäksentie 178

Mr. Jones Valtakatu 5

Wähä Tallbo Vanhankirkonkatu 3

Poroholma, Augustin Paviljonki Poroholmantie 8 30


ohje Rauman Marttayhdistyksen (noin neljä litraa, yksi litra 3-4

hlö:lle)

1 kg naudan lapaa luulla 0,75 kg porsaan lapaa luulla 3 kg perunoita 4 kpl keskikokoista sipulia lia) (voi käyttää myös kuivattua sipu 2 rkl suolaa 1 rkl maustepippuria keitinliemeen 1 rkl maustepippuria lihojen

esa urhonen

veteen, kuori aluksi Lihat kiehumaan kylmään pois. Liemen kirkaslihoista muodostuva vaahto sipuleista ja suolaa. osa , tuessa sekaan pippurit miedolla lämmöllä. ia tunt ä nelj Lihaa saa keittää estä, keitä kuoritut Nosta kypsät lihat pois liem vettä tarpeen muperunat lihaliemessä ja lisää puna sekä pippurit. kaan. Lisää sipuli pienenä silp joukkoon pieniksi en Lisää puolikypsien perunoid perunat kypsäksi. ä keit ja t paloiksi nyhdetyt liha , mausta tarvittaoksi hien nat Lopuksi survo peru essa suolalla.

31


Parhaat pihvit hyvässä tunnelmassa. 

Kesäisin pihakahvilasta maankuulut vaniljamunkit!

Traditional steakhouse with local seafood dishes.

Vanhan Rauman kahvila, Kuninkaankatu 9 Leipomon kahvila, Leikari 1

Aitoja thaimaalaisia makuelämyksiä

Avoinna joka päivä 

Open daily

• Á la carte • Lounasbuffet arkisin 11-14

• Take-away Tervetuloa! Avoinna ma-to klo 11-18, pe-la klo 11-22, su suljettu. Kesällä (touko-elokuu) ma-to klo 11-21

Thai Ravintola Aroy Kauppakatu 11 RAUMA, puh. (02) 533 6801

Anundilankatu 8 p (02) 866 6700 www.wrk.fi


Raumalaisen kotimaa on meri Teksti | Annariina Rannikko

Kuvat | Pekka Lehmuskallio ja Juha Sinisalo

Veneilyharrastaja Tomi Ojanen on saanut rakkautensa merta kohtaan jo äidinmaidosta. Luotsi Klaus Kauko taas koki työuran merellä luonnollisena valintana. Rannikkokaupungin lapsissa on merihenkisyys sisäänrakennettuna, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Perhe-elämää ulapalla Nelilapsisen uusperheen isä Tomi Ojanen, 35, on kotoisin merihenkisestä perheestä, ja lapsuuden kesämökkinä toimi vanhempien vene. Nuoreksi mieheksi vartuttuaan Tomi Ojanen asui opiskelujensa vuoksi poissa Raumalta nelisen vuotta, ja paluumuuton jälkeen ehti kulua vain kaksi päivää, kun mies jo hankki oman veneen. Harrastus sai vain vauhtia alleen, kun Ojanen huomasi toden teolla nauttivansa merelläolosta. Tuli lisätilantarvetta ja uusia veneitä. Tomin porilaisperäinen avovaimo Hanna suhtautui ensi alkuun vesilläolon

34

elämäntapaan hieman epäillen, mutta sittemmin meriilma on kolahtanut häneenkin. Seuraava hankinta Ojasen perheessä on purjevetoinen vene, kunhan sopiva pursi eteen tulee. –Lapsemme alkavat olemaan jo sen verran isoja, että voivat osallistua veneen hallintaan. Perhe-elämän yhdistäminen merielämään ei Tomi Ojasen mielestä ole mitenkään erikoista tai vaikeaa. Nyt 8-vuotias Leevikin oli ensimmäisellä veneretkellään kaksiviikkoisena. Leevi, viisivuotias Lotta sekä kuusivuotiaat Kaapo ja Tilda pitävätkin toisilleen seuraa, eikä aika pitkään kestävillä matkaosuuksilla käy kovin tylsäksi.


Tomi Ojanen viettää kaiken vapaaaikansa TomCat-moottoriveneellään. Myös luotsi Klaus Kaukoa meri vetää työajan ulkopuolellakin.

–Sitä lapset eivät vielä ihan ymmärrä, että silloin ollaan jo perillä kun köydet otetaan irti.

…ja ulapalta perhe-elämään Merikapteeniksi itsensä kouluttaneen Klaus Kaukon, 36, lapsuudenperheessä ei ollut tapana harrastaa veneretkiä, vaan sen sijaan mies totesi parikymppisenä haluavansa töihin merille. Kymmenisen vuotta tankkilaivoilla seilannut Kauko nousi työurallaan asteittan puolimatruusista pikku- ja väliperämieheksi, siitä förs-

tiksi ja lopulta laivan päälliköksi. Kun Klaus ja merikoulusta miehen matkaan lähtenyt vaimonsa Ada Silén saivat nelisen vuotta sitten tyttärensä Olgan, merikapteeni Kauko päätti siirtyä luotsiksi. Puolitoista vuotta sitten perhe kasvoi nelihenkiseksi Kaarlo-pojan syntymän myötä. –Tankkilaivoilla työskennellessä olin merillä aina kuusi viikkoa kerrallaan, ja nyt teen työtä viikon sykleissä. Luotsin työ on perhe-elämän kannalta otollisempaa, lapsethan ovat pieniä vain hetken. Selkämeren eli Rauman, Porin ja Kaskisten luotsausalueelle loppukesästä Kokkolasta siirtyvä Klaus Kauko

35


kertoo työnsä olevan laivan päällikön neuvonantajana olemista ja myös edelleen laivan ajamista. Luotsina hän tuo turvallisesti aluksen satamaan ja sieltä pois. Väylä Rauman satamaan on noin kymmenen merimailia pitkä ja sen ajamiseen menee aikaa tunnista kahteen. –Selkämeren luotsausalueelle siirtyessäni voin alkaa päivystämään kotoa käsin. Tässä onkin perheellämme uusi totuttelun paikka, kun isä ei enää olekaan poissa aina viikkoa putkeen.

Mikä vesille oikein vetää? Veneharrastaja Tomi Ojanen rakastaa merellä oloa siksi, että se on niin selkeästi töiden ja arkielämän vastapainoa. –Merellä on todella vapaalla ja lomalla, ei ole nurmikonleikkuita tai muita velvollisuuksia, mitä vaikkapa mökkielämässä on. Laineiden liplatuksessa unohtaa kaiken vaivan ja mieli lepää. Perheen kanssa veneilyä harrastaessa ollaankin todella läsnä. Kun tilat ovat kohtuullisen pienet, kaikki ovat yhdessä viettämässä aikaa.

Ojanen hymyileekin, että lasten kanssa veneillessä on hyvä pitää mukana roima annos ”antaa mennä” –henkeä.

”Meillä on tapana tehdä ennen merelle lähtöä vedonlyöntilista, johon arvailemme kuka tippuu ensimmäisenä veteen ja kuka toisena.” –Ei sitä jokaista kiipeilyä voi lähteä kieltämään, pitäähän lastenkin kuluttaa energiaansa. Meillä on tapana tehdä ennen merelle lähtöä vedonlyöntilista, johon arvailemme kuka tippuu ensimmäisenä veteen ja kuka toisena. Koska kyllähän noita lapsia joka kesä joutuu laitureiden alta onkimaan. Luotsi Klaus Kauko taas pohtii, että vaikkei merikarhun työ oikeassa elämässä olekaan kliseisen romanttista maailmanvalloittamista satama-aikojen ollessa lyhyitä ja työn-

”Laineiden liplatuksessa unohtaa kaiken vaivan ja mieli lepää.”

Purjehduskisat Raumalla Rauman Purjehdusseura toimii 8. - 15. elokuuta 2.4 mR-veneiden purjehduksen SM-kisojen ja MM-kisojen kenraaliharjoitusten isäntänä. Maailmanmestaruuskisat purjehditaan RPS:n isännöimänä kesällä 2015. Isot purjehduskisat on nähty Raumalla viimeksi v. 1986.

36


täyteisiä, jonkinlainen vapaudentunne vesille silti vetää. –En osaisi kuvitellakaan asuvani sisämaassa! Seikkailua merelle lähtö edelleen on, ja onhan se aina vetänyt poikia puoleensa kesken koulujenkin.

Matkalla etelään Klaus Kauko purjehtii työnsä lisäksi myös vapaa-aikanaan. Mies toteaa työn ja vapaa-ajan merellä poikkeavan toisistaan paljonkin. –Vapaa-ajalla voin valita lähteväni merelle vain aurinkoisina päivinä, vaikka olosuhteisiin en voikaan vaikuttaa. Hienoilla keleillä fiilis onkin korkealla. Tomi Ojanen laittaa veneharrastukseensa lähes kaiken vapaa-aikansa. Merelle lähdetään heti, kun jäät ovat sulaneet ja paatti nostetaan maihin vasta, kun syksyn jäätilanteen takia on pakko. Talvet mies omien sanojensa mukaan näprää venettään. –Omalaatuisin veneilymuistoni lienee se, kun olimme pari vuotta sitten marraskuussa lumimyrskyn aikaan merellä. Kotisatamaan saapuessa maassa oli 15 senttiä lunta.

Ojasen uusperheellä on tapana seilata lyhyemmät vapaat, kuten viikonloput, Rauman lähistöllä. Kun kesälomat koittavat, lähdetään kauemmaksi. Reissuja on tehty Helsinkiä ja Ruotsia myöten. Kolme viikkoa kesälomasta veneillään lasten kanssa ja neljäs, viimeinen viikko on vanhempien kahdenkeskistä laatuaikaa. –Tämän kesän matkareittiä olemme päättäneet olla sen kummemmin suunnittelematta. Käännämme kokan kohti etelää ja annamme virran viedä.

Kylmäpihlajan Majakkahotelli

KUUSKAJASKARIN KESÄTEATTERISSA ohjaus: Heikki K

esitykset ajalla 12.7.-3.8.201 La 12.7. su 13.7. La 19.7. su 20.7. ke 23.7. La 26.7.

klo 14 ja 17 klo 14 ja 17 klo 14 ja 17 klo 14 ja 17 klo 18 klo 14 ja 17

su 27.7. ke 30.7. Pe 1.8. La 2.8. su 3.8.

klo 14 ja 17 klo 18 klo 14 ja 17 klo 17 ja 20 klo 17 ja 20

KOKEMISEN ARVOINEN Kylmäpihlajan Majakan hotelli ja ravintola avoinna 9.6. –31.8.2014 info@kylmapihlaja.com www.kylmapihlaja.com

37


Reksaaresta lapsiperhe- ja vesiurheilukohde Lähes mantereessa kiinni sijaitseva Reksaari on tärkeä osa Rauman saariston historiaa. Upean luontosaaren tunnetuin kohde on vanha kalastajamaatila, joka on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Varsinainen kalastuselinkeino tilalla loppui 1950-luvun paikkeilla, mutta viime vuosikymmenet tila on ollut matkailukäytössä. Tilan uusin isäntä on yrittäjä Pasi Poukka, joka haluaa nostaa alueen ilmettä. – Olen syntyperäinen raumalainen ja saariston on minulta hyvin tuttu yli kolmekymmenen vuoden ajalta. Reksaari on aina ollut kiintoisa kohde, ja kun tilaisuus tuli tartuimme siihen. – Tarkoitus on vahvistaa Reksaarea perheystävällisenä retkeilykohteena ja tuoda mukaan etenkin vesiurheilua monin tavoin.

– Sellainen on ajatus, että leirintäalueemme luotettava henkilökunta pitää Uudenkaupungin kohdetta omatoimisesti, voimme olla itse sitten täällä. Iiro Lehtonen

Retkeilykohteena Reksaari on ihanteellinen. Saarta kiertävät hyvin merkityt ja helppokulkuiset polut. – Näkisin, että juuri luonto on Rauman saaristossa se suurin valtti. Luonto on täällä niin monipuolista, parhaillaan retkimestarin tutkintoa käyvä Poukka kertoo. Hän vietti Reksaaressa kiireisen toukukuun laittaen tilan toimintoja haluamaansa järjestykseen. Hän lupaa, että juhannuksesta lähtien kävijöitä palvelevat muun muassa päärakennuksessa oleva kahvila, josta olisi tarkoitus myöhemmin saada myös ruokaa, kaksi saunaa ja teltta-alue. Rannassa sijaitsevasta rantahuoneesta tulee vesiurheiluvälineiden vuokrauspiste. – Sieltä löytyisi muun muassa vetorengas, vesisukset, wakeboard ja SUP-lauta. SUP-lautailu on nopeimmin maailmalla kasvava lautailumuoto. Laudan päällä seistään ja melotaan eteenpäin. Näin pääsee tutustumaan hyvinkin mataliin paikkoihin rannasta ja näkee veteen paljon paremmin kuin tavallisesti meloessa. Pasi Poukka on viime vuodet pyörittänyt vaimonsa kanssa Santtiorannan leirintäaluetta Uudessakaupungissa. Leirintäaluetoiminta jatkuu heillä entiseen malliin.

Miten Reksaareen? Heinäkuussa reittiliikenteen 35-paikkaisella m/f Rosinante –lautalla. Lähtö Poroholmasta klo 13, paluu Poroholmaan 18.25. Liput: Aikuiset 16 e Lapset 6 e, koirat 2,5 e. Kaupungilta lainattavalla soutuveneellä. Soutaa voi Mustasaaresta Omenapuumaahan, josta kilometrin kävelyn jälkeen toisella soutuveneellä Reksaareen. Vaihtoehtoisesti voi kävellä suoraan Omenapuumaahan ja soutaa Reksaareen. Veneistä voi tiedustella Rauman yhteispalvelupiste Pyyrmannista, Kanalinranta 3, puh. (02) 834 3020.

38

Raumanmeren Ohjelmapalvelut Charter-risteilyt 4-24 paikkaisilla aluksilla. Yhteystiedot: puh. 040 556 2659, pasi.poukka@raumanmerenohjelmapalvelut.fi www.raumanmerenohjelmapalvelut.fi

Erä-kutsu Yhteystiedot: puh. 044 526 5031, jukka.salo@era-kutsu.com www.era-kutsu.com

Eräheppu

CharteRauma CR

Taksi/kalastusvene, 4-6 matkustajaa. Yhteystiedot: puh. 050 408 9061, jani.ruusunen@eraheppu.fi, www.eraheppu.fi.

Kuljetusta pineryhmille (max 6 hlö). Myös purjehdusopetusta. Yhteystiedot: puh. 0400 270 050.


esa urhonen

Reksaari: Käytettävissä on leirintäalueen tavanomaiset majoitusvaihtoehdot, kahvitupa, sauna, uimaranta, nuotiopaikat ja venelaiturit. Alueella on luontopolku ja yhteys Reksaaren patikointipolulle. Leirintäalue on vanha Kartun saaristolaistila. Sen pihan ja rakennusten historiaa voi vielä nykyisinkin tunnistaa. Kartunkari on aiemmin ollut erillään Reksaaresta. Nimi viittaa henkilönimeen, jonka yksi nykymuoto on Kerttu. Pihapiirissä on jäänteitä Kartunkarin kirkon kivijalasta. Kirkonpohjaa on tutkittu vuonna 1891. Paikalta löydettiin keskiaikaisia hautoja ja rahoja.

heli lehtonen

Poroholman Vesimeininki

RSP-Charter

Yhteystiedot: puh. 0400 895 914

Yhteystiedot: puh. 044 271 0232, www.rsp-charter.fi

Raumanmeren Veneily Purjehdusretkiä. Yhteystiedot: puh. 050 342 5514.

Rauman Länsituuli Oy

Sea Service Saarinen

Yhteystiedot: puh. 050 558 7630, raumanlansituuli@gmail.com, www.raumanlansituuli.com

Yhteystiedot: puh. 045 875 2626, www.seaservicesaarinen.fi

Rauman Saaristokuljetus Yhteystiedot: puh. 0400 775 875, info@raumansaaristokuljetus.fi, www.facebook.com/raumansaaristokuljetus www.raumansaaristokuljetus.fi

Tmi Olmere Alus: Jenny, max 10 hlö (9+1), sisätiloihin mahtuu 5-6 henkilöä. Kotisatama: Hyvinvointi- ja elämyskeskus Helmiranta. Yhteystiedot: puh. 0500 599 194, vesituuli@gmail.com www.olmere.fi

39


Kuuskajaskarin Maija esa urhonen

Kuuskajaskarin linnakesaari on Rauman keskisen saariston suurin saari, joka tunnetaan entisenä puolustusvoimien linnakesaarena. Nykyisin saari toimii matkailukohteena, jossa on muun muassa majoitustilat noin kahdellesadalle hengelle, tilausravintola ja kahvila Wanha kasarmi. Maija Tuominen työskentelee saaressa toista kesäänsä. – Saaristossa olen viettänyt aikaa oikeastaan koko ikäni. Täällä viehättää eniten rauhallisuus, kauneus ja puhtaus. Nelivuotias tyttäreni on koko kesän taas mukana. Hän haluaa innokkaasti jo osallistua kaikkeen toimintaan. Tuomisen mukaan Kuuskajaskari kiinnostaa turisteja ympäri Suomea. Kotimaanmatkaajia etenkin Sisä-Suomesta tulee reittiliikenteen vesibusseilla, mutta myös purjeveneilijät käyvät mielellään saaressa. – Ihmisiä kiinnostavat eniten muun muassa opastetut kierrokset sotilaskohteisiin ja kesäteatteri. Tänne on mukava tulla saariston suojassa, jos merenkäynti epäilyttää. Kesäteatteri sijaitsee vanhassa tykkihallissa. Katettu teatteri otettiin Tuomisen mukaan erittäin hyvin asiakkaiden keskuudessa vastaan, viilenevissä kesäilloissa ei tarvitse turhaan värjötellä ja sade ei pääse pilaamaan koko kulttuurikokemusta. Ravintola-alalla myös kesäkauden ulkopuolella työskentelevä Tuominen kertoo, että saaresta saa kaupungin parhaat pitsat. Näitä herkkuja varten monet paikalliset veneilevät iltaisin saareen ja viettävät leppoisaa kesäiltaa merinäköalalla varustetulla terassilla. – Kannattaa myös muistaa, että päivisin on kotiruokalounas ja sunnuntaisin saaristolaistyyppinen seisovapöytä. Kuuskajaskari on myös esteetön saari. Yrittäjä Teemu Knuutilan mukaan uudelle Rosinante-alukselle pääsee kyytiin pyörätuolilla. – Alus tulee varsinaisesti Reksaaren reittiliikenteeseen. Se on pressulla katettu avovene, käytännössä jokiliikenteeseen tarkoitettu, joten sillä voi liikkua tänne vain hyvällä ilmalla. Vesibussit sen sijaan ovat rajoitetusti esteettömiä. Iiro Lehtonen

Vesibussilla Kuuskajaskariin ja Kylmäpihlajaan Rauman saaristokuljetus Lähtöpaikka: Poroholman lomakeskus, Poroholmantie 8 Lippupalvelu: 050 349 8104 www.raumansaaristokuljetus.fi Hinnat aikuinen/alle 11v.: Kuuskajaskari Paluu samalla vuorolla 13e/7e, paluu eri vuorolla 20e/10e, paluu eri päivänä 25e/12e. Kesäteatteri 35, sis. merimatkat ja munkkikahvit saaressa. Koiralippu 2,50e. Kylmäpihlaja Paluu samalla vuorolla 18e/10e, paluu eri vuorolla 25e/12e, paluu eri päivänä 28e/14e. Koiralippu: 2,50e.

40

Aikataulut: 9.6. - 15.6. 16.6. - 30.6. 1.7. - 10.8. 11.8. - 17.8. 18. - 31.8.

>> 12.00 >> 12.00, 15.30 >> 10.00, 13.00, 16.30 >> 12.00, 15.30 >> 12.00

<< 15.10 <<15.10, 18.20 << 12.40, 16.10, 19.20 << 15.10, 18.20 << 15.10

Matka Kuuskajaskariin kestää 30 minuuttia, Kylmäpihlajaan Kuuskajaskarista 20 minuuttia. Perillä aikaa on vuorosta riippuen tunnista yli kahteen tuntiin. Reittivuoroilla Kuuskajaskariin ja Kylmäpihlajaan aluksena on M/V Apollonia tai M/V Linnea.


heli lehtonen

Kuuskajaskari: Päivittäin saari palvelee asiakkaitaan 9.6-31.8.2014. Muina aikoina avoinna tilauksesta ryhmille. Saaren kaksi saunaa on peruskorjattu täksi kesäksi ja tarjolla on lukuisia muitakin aktiviteetteja. Kesäteatterissa heinä-elokuussa Jo-Jo Teatterin esittämänä ”Vaimoni on toista maata”. Lastenorkesteri Hullut Hattuset esiintyy Kuuskajaskarissa 18.7. Kuuskajaskaripäivä 2.8. Ohjelmassa muun muassa laukaus saaren toimivalla tykillä. Kuuskajaskarin venetsialaiset 30.8. Opaskierrokset päivittäin vesibussin reittivuorojen saavuttua saareen. Kierros tutustuttaa aitoihin sotilaskohteisiin, kuten rannikkotykkiin ja merivalvontatorniin. Lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

esa urhonen

RSP-Charter Lähtöpaikka: Syväraumanlahti, Suvitie 14, aallonmurtaja Lippupalvelu: 045 1296 111, www.rsp-charter.fi Hinnat aikuinen/alle 12v.: Kuuskajaskari: Paluu saman päivänä: 10e/5e, Paluu eri päivänä: 20e/10e Kylmäpihlaja: Paluu saman päivänä: 15e/8e, Paluu eri päivänä: 25e/15e Aikataulu: 30.6.-3.8.2014 Syvärauma Kuuskajaskari 11.30 >> 12.00 16.00 << 15.30

>> <<

Kylmäpihlaja 12.30 15.00

Syväraumanlahden parkkialueella on maksuton pysäköinti. Aluksena m/s Pohjantähti.

41


Työpaikka ”maailman reunalla” esa urhonen

Majakkasaari Kylmäpihlajan yrittäjä on vaihtunut tälle kesäkaudelle. Vuodesta 2007 asti majakkaa isännöinyt yrittäjäpariskunta Tom ja Suvi Lindqvistin työtä jatkaa Rauman Saaristokuljetuksen Teemu Knuutila, joka isännöi myös Kuuskajaskarin linnoitussaarta. Knuutila laittoi heti majakkasaarella tuulemaan. Rantaan rakennetaan viihtyisä terassi ja hotellin vastaanotto siirretään laitureiden läheisyyteen rantakahvilaan. – Niin ja jokaiseen kolmeentoista huoneeseen tulee televisio, josta voi katsella vaikka jalkapallon MM-kisoja, Knuutila naurahtaa. Ennen remontoinnin aloittamista hän halusi kuitenkin varmistaa ravintolan toimivuuden ja palkkasi vuoropäälliköksi Pauliinan Lönnbergin Euran Honkilahdesta ja ravintolapäälliköksi Sanna Soverikon, joka on kolme viimeistä kesää on työskennellyt Knuutilan pyörittämässä Vepsän ulkoilusaaren ravintolassa, Turun Airistolla. – Saaressa on ihana tehdä töitä, tähän ikään kuin jää koukkuun. Logistiikka saareen on aina haasteellinen, esimerkiksi jäätelön kuljettaminen tänne on oma taiteenlajinsa. Jos täällä osaa ravintolaa pyörittää, osaa missä vain, Soverikko näkee. Kylmäpihlajan ravintolan ruokalistalle hän aikoo nostaa lähiruoka-ajatuksen. Vakioasiakkaille tuttuja klassikoita ei unohdeta, joten kermainen lohikeitto listalta tulee varmasti löytymään.

Logistiikka saareen on aina haasteellinen, esimerkiksi jäätelön kuljettaminen tänne on oma taiteenlajinsa. – Parasta olisi se, jos joku kalastaja koukkaisi tähän aamulla tuomaan päivän tuoreet raaka-aineet. Turun vehreän saariston vaihtuminen karuun, kuin maailman laidalla olevaan majakkasaareen ei Soverikkoa järkyttänyt. Päinvastoin. – Tämä karu ja aava maisema on mielettömän kaunis. Herään aamulla jo ennen kuutta ja käyn ihastelemassa pihalla ennen kuin aloitan päivän askareet. Vepsään verrattuna suurin ero on koko. Turussa pinta-alaa oli seitsemäntoista hehtaaria ja kesässä tuli juostua kolmet lenkkarit puhki. Täälläkin voi kuntoilla. Kun ensimmäisenä päivänä olin majakan 104 rappusta mennyt muutaman kerran, ei oikein aamulla sängystä ylös päässyt. Iiro Lehtonen

42

esa urhonen


Kylmäpihlaja: 61°8′40′N, 21°18′10′E Kylmäpihlaja on uloin Rauman edustan isoista saarista. Sinne rakennettiin vuonna 1952 yhdistetty majakka ja luotsiasema. Majakan valon kantamaa on tiputettu entisestä 27 meripeninkulmasta 17 meripeninkulmaan. Myös majakan sumutorvi on sammunut. Kylmäpihlajassa on suojaisa satama-allas, jossa on paikkoja sekä poijuettä kylkikiinnityksellä. Satama-altaan syväys on 4 metriä. Lisäksi löytyy erillinen laituri pienveneille. Lisätiedot: www.kylmäpihlaja.com

esa urhonen

esa urhonen

Kylmäpihlajassa tapahtuu: 9.6­­‑31.8. Pasi Rytkösen kokoama kesänäyttely Rauman hylyistä. 15.-17.8. Kansainvälinen majakkapäivä. Mahdollisuus tutustua lyhtyhuoneeseen ja varavoimalaitokseen oppaan johdolla. 9.6.‑17.8. Maksuttomia opaskierroksia tarjolla päivittäin vesibussivuorojen saavuttua satamaan.

43


Risteilyitä, kalamajaa ja Saaristo-olympialaiset

R

auman saariston yrittäjillä on keskenään yhteistyötä. Tästä hyvä esimerkki on vesibussillaan reittiliikennettä hoitavan RSP-Charterin Mika Rytkönen ja Nurmeksen kalamajalla tukikohtaansa pitävän Erähepun Jani Ruusunen. – Yhtenä esimerkkinä voisimme mainita Saaristo-olympialaiset. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat räätälöi meille sellaisen ehdotuksen, joka kuulosti heti loistavalta. Leikkimielinen mökkilajien päivä kalamajalla etenkin yritysten TYKY-toimintaa ajatellen. Ja RSP-Charterin m/s Pohjantähti koostaan huolimatta pääsee ajamaan suoraan kalamajan laituriin, yrittäjät kertovat. Pohjantähti palvelee asiakkaita parhaana kesäaikana kesäkuun lopusta elokuun alkuun reittiliikenteessä. Lähtöpaikkana toimii Syväraumanlahden aallonmurtaja, puolessa tunnissa alus on Kuuskajaskarissa ja toinen puolituntinen menee Kylmäpihlajaan. – Saaristo on monille sisäsuomalaisille unohtumaton nähtävyys, ja ainutlaatuiset Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja kruunaavat risteilyn. – Uskon, että tulevana kesänä reittiliikenteen lisäksi tilausristeilyt lisääntyvät. Voin joustavasti ja nopeallakin aikataululla lähteä esimerkiksi Helmirantaan tai Nurmeksen Päivärantaan, Rytkönen sanoo. Erähepun Jani Ruusunen haluaa myös korostaa, että kohteita Rauman saaristossa on paljon, joita voi käydä esimerkiksi omalla veneellä tutkimassa tai ottaa kyydin Erähepun taksiveneellä. – Esimerkiksi Nurmes on upea luontosaari keskellä Selkämeren kansallispuistoa. Saaressa on monia retkeilypolkuja ja geokätköjä tulee lisää joka vuosi. Ja kalamajan rannasta sadan metrin päässä on Rauman paras haukipaikka. – Nurmes ja kelohonkainen kalamaja ovat vieneet monen sydämen. Viime kesänä kalamajan vuokrasi viikoksi yksi saksalaisperhe, joka oli hyvin tyytyväinen. Vuokraan kuuluu aina myös pieni moottorivene, jolla voi tehdä kauppareissuja. Iiro Lehtonen

Nurmes

Pihlus

N 61°10.438’ E 021°22.112’

N 61°10.901’ E 021°23.574’

Nurmeksennokka oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin venäläisten sotilaiden tukikohta. Ajasta on jäljellä rakennusten kivijalkoja ja rakennelmien jäänteitä.

Pihluksen laituri sijaitsee merkityn venereitin päässä. Laiturialueelta on yhteys Nurmeksen -Aikonmaan patikointipoluille. Lyhyt kävelymatka on saaren länsirannalle, mm. Pihluksensäikälle, josta avautuu laaja aavan meren näkymä.

Riskonpöllän sukelluspuistossa on 1898 tälle paikalle uponnut kuunari Siivo, 1990-luvulla upotettu troolari, sukelluskello sekä vedenalainen tehtävärata. Sukeltajia varten Riskonpöllän itäpuolella on poiju. Pienen Riskonpöllän ja Riskonpöllän välissä on suhteellisen syvä rantautumispaikka. Valkeakarin laivaväylä ja venereitti ovat lähellä sukelluspuistoa. Mereltä Nurmeksennokan alueelle on vaikea nousta maihin.

44

Pihluksessa on nuotiopaikkoja, puuhuolto, käymälät ja infotaulu. Pihluksen kulttuuriympäristöarvoja ovat jäänteet toisen maailmansodan aikaisesta vartiorakennuksesta sekä ns. ryssän uunit. Ryssänuuni on kansanomainen nimitys Suomen rannikolla sijaitseville muinaisjäännöksille. Ryssänuunit ovat kivirakenteita, joita on käytetty ruoan valmistamiseen. Ryssänuuneja rakennettiin erityisesti Isonvihan (1714-1721) ja Pikkuvihan aikana (1741-1743) Venäjän laivaston toimesta.


Saaristo on monille sisäsuomalaisille unohtumaton nähtävyys ja ainutlaatuiset Kuuskajaskari ja Kylmäpihlaja kruunaavat risteilyn.

Päiväranta N 61°10.901’ E 021°23.574’ Päivärannan torppa sijaitsee Nurmesluodossa. Päivärannan torppa on tarkoitettu koululais-, opiskelija-, työpaikkaryhmien päiväkäyttöön. Päivärantaa ei vuokrata yksityisille. Päivärannassa on jokamiesretkeilijän käytössä laituri, nuotiopaikka ja käymälä. Laiturissa on tilaa noin kymmenelle veneelle. Pihaalueelta on yhteydet Nurmeksen-Aikonmaan patikointireiteille. Päivärantaan ei johda merkitty venereittiä. Puuvallin veneväylä on lähellä. Lähistöllä on Pinokarin saaristotila, jossa yöpymiseen tarkoitettu aitta. Aitta on kaikkien käytettävissä. Avain noudetaan panttia (20 €) vastaan Palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2.

45


Palveleva kauppakeskus Vanhassa Raumassa Kauppakatu 3

Lukeminen kannattaa aina.

Puh. (02) 549 4000 www.infokirjakauppa.fi

Kauppakeskus Potkur p. 02-549 4000

Meillä kaupungin laajin ja laadukkain kihla- ja vihkisormusmallisto

Tule ja herkuttele! – salaatit bufeesta – täytetyt patongit – omat paniinit – leivonnaiset

Puh. (02) 822 8878 ma-pe 7.30-18, kesäla sulj.

KAUPUNGIN LAAJIN RIEKER-VALIKOIMA NAISILLE JA MIEHILLE!

RAUMA: Potkur, p. 044-740 3379, ark. 10-18, la 10-14, www.timanttiset.fi Ma-pe 9.30-18, la 9.30-14 Kauppakatu 3, www.clickshoes.fi facebook.com/ClickShoesRauma

AVAIMIA

lähes joka lähtöön!

– auton siruavaimet – mopoautojen, pyörien, moottoripyörien avaimet – teemme myös autonlukkojen sarjoitukset

AVAIN JA SUUTARI 60 vuotta Raumalla palvelevaa

URHEILUKAUPPAA

Vapaa-aikaan vaatteet, varusteet, välineet

Kukkasidontaa floristin ammattitaidolla Puh. 822 7860 Ma-pe 10-18, kesäla suljettu

Kauppakeskus Potkur, Rauma Ark. 9.30 – 18, kesäla 9.30 – 14.30 p. 010 292 6510 www.pyora-nurmi.com

Rauman ainut pelien, elokuvien ja musiikin erikoisliike. Puh. 02-823 4840 www.pop-peli.com


Raumalainen kaupunkilehtenä kaksi kertaa viikossa ja verkossa vielä enemmän.

???

Y! ..

...?

€€€

..

!!!

?

48

... #%!

... ???

Y!

?!?

X!

!!!

...?

...

#%!

???

?!? €€€

..

???

?!?

#%!

??? ???

!!!

...

...?

?!?

... ?!?

...

!!!

...

#%! ?!?

???

...?

... €€€ ...

!!! !!!

???

?!?

Y!

???

?!?

???

...

#%!

Y!

€€€

???

X!

!!! X!

???

!!!

???

?!?

!!!

?!?

#%!

...?

€€€ ...

...

??? ...

€€€

!!!

...?

€€€

!!! ???

Y!

???

?!?

... ?!?

?!?

?!?

???

!!!

...?

€€€

??? #%!

...


Kolumni: Jotain tuttua uudessa valossa

K

un opiskelin Rauman Lyseon lukiossa, keskityin kokonaan vain kirjojen pänttäämiseen. En huomannut kunnolla Raumaa kaupunkina. Minulla oli haaveena päästä pois ja opiskella, jossain muualla, niin kuin varmasti monella muullakin. Nyt kun olen saanut elää hiukan muualla ja tullut Raumalle asumaan uudestaan, näen kotikaupunkini eri näkökulmasta. Alan jopa käsittää, miksi vanhempani pitävät tätä kaupunkia niin suuressa arvossa. En ole itse mikään bilettäjä, enkä siten käy baarikierroksilla. Tuntuu, että olen jo niihin aivan liian vanha tai voin olla hiukan vanhanaikainenkin. Raumalla on kui-

Kuka?

Oona Suominen on 21-vuotias raumalainen, joka opiskelee media-assistentiksi.

sitten huomasin, että kuljin pitkin sellaista vanhan Rauman mukulakivikatua, missä en koskaan ennen ollut kävellyt. Ihastuksissani katselin vanhoja puisia taloja ja pihojen aitoja, joiden läpi työntyi omenapuiden oksia täysissä valkoisissa kukissa. Olin kuin tutkimusretkellä ja päädyin kanaalille. Kaikki ovat käyneet varmasti kanaalin rannassa lähellä teatteria ja ”Ihastuksissani katselin vanhoja puisia kirjastoa, mutta harvoin sitä menee taloja ja pihojen aitoja, joiden läpi työntyi kirkon vierelle, missä kanaali on kaomenapuiden oksia täysissä valkoisissa kukissa. peana. Kesäisin tuo kohta kanaalia on todella ihastuttava paikka. Sen varrelOlin kuin tutkimusretkellä.” la on kaksi kävelysiltaa, ja paikka on todella suotuisa ympäristö valokuvien ottamiseen. Näin Raumalla saa nopeasti vaihtelua ympäristöstä, tenkin myös paljon sellaista, mistä ”ei-bilettäjät” voivat kunhan vain ottaa hiukan aikaa ja lähtee kävelemään tunauttia ja ihastella. tuksikin luulemaansa paikkaan. Vanha Rauma on todella ihana paikka. Muutama viikko

49


Milla Romppanen ajattelee, että positiivista energiaa jakamalla saa sitä takaisin moninkertaisen määrän

Hyvän fiiliksen Pitsimissi Teksti | Annariina Rannikko

Kuvat | Hans lehtinen

Milla Romppanen (oik.) valittiin tänä vuonna Miss Suomen toiseksi perintöprinsessaksi. Miss Suomi 2014 on Bea Toivonen ja ensimmäinen perintöprinsessa Krista Haapalainen.

V

uoden 2013 Pitsimissi Milla Romppanen, 21, valittiin toukokuussa Miss Suomen toiseksi perintöprinsessaksi. Millan tie Suomen kolmanneksi kauneimmaksi naiseksi on ollut suoraviivaisen voittoisa. –Olen lähtenyt tosissani vain kolmeen kisaan, ja kahdesta on missin titteli tullut kotiin, kertoo kuopiolainen kaunotar. Milla Romppanen on Miss Bikini vuodelta 2012 ja viime kesänä voitettu Pitsimissin titteli oli kantajansa mukaan iso merkkipaalu. –Pitsimissivoiton jälkeen aloin vakavissani harkitsemaan osallistumista Miss Suomi –kisoihin. Olikin mahtavaa tulla niissä kolmannelle sijalle. En ihan alkuun käsittänyt, että olin tullut Miss Suomen toiseksi perintöprinsessaksi, vaan asia valkeni minulle pikkuhiljaa. Milla Romppasen kalenteri onkin täyttynyt edustustehtävistä, näytöksistä ja kuvauksista niin, että nainen mat-

50

kustaa Kuopion ja Helsingin väliä yhtenään. Joulun alla Milla matkaa Japaniin Miss International –kisoihin edustamaan Suomea.

Muutakin kuin kauniit kasvot Kuopiossa avomiehensä kanssa asustava Milla Romppanen kertoo perheen olevan ykkösasia elämässään. Avomiehen lisäksi Mikkelissä asuva äiti ja 2- ja 16-vuotiaat veljet sekä 17-vuotias sisko ovat Millalle tärkeintä. Äiti on Millalle myös paras ystävä. –En missikiireiden takia ehdi olemaan perheeni kanssa niin paljoa kuin ennen, mutta nyt osaan arvostaa yhdessä viettämäämme aikaa enemmän. Milla pohtii saaneensa äidiltään kannustusta ja hyvät eväät elämään, terveen itsetunnon sekä tunteen siitä, että on hyvä siinä mitä tekee.


” Pikkuhiljaa olen alkanut huomata, kuinka hieno meri on. Ehkä minusta on kehittymässä meri-ihminen purjehdustaidon kasvamisen myötä.”

”-Äiti on opettanut, että virheitä saa kyllä tehdä, mutta ne pitää myös osata myöntää. Missinä haluan antaa tuota esimerkkiä, ja sitä, että itsestään saa olla ylpeä mutta muita pitää muistaa kunnioittaa.”


–Äiti on opettanut, että virheitä saa kyllä tehdä, mutta ne pitää myös osata myöntää. Missinä haluan antaa tuota esimerkkiä, ja sitä, että itsestään saa olla ylpeä mutta muita pitää muistaa kunnioittaa. Milla peräänkuuluttaa positiivisen energian perään ja ajattelee, että kun hyvää fiilistä jakaa myös muille, saa sitä itselleenkin. Ja vaikka missikisat ovatkin kauneuskisoja, on missillä hyvä olla vartalonmittojen lisäksi ajatusmaailmakin tasapainossa. –Emme me missitkään ole vain ulkonäön vankeja. En olisi kisoihin lähtenyt, jos minulla ei olisi luottoa myös persoonaani, Milla Romppanen toteaa. –Missinä olen esikuva muillekin kuin pikkusisaruksilleni, ja tämä vastuu pitää muistaa.

Rakastunut Raumaan Milla Romppanen kertoo, että on ottanut osaa kisoihin, joihin on voinut lähteä mukaan täysin sydämin. Pitsimissimittelöstä nuorelle naiselle onkin jäänyt mukavat muistot. –Oli hienoa päästä tutustumaan Raumaan. Kaupunki on niin kaunis, ja en välttämättä olisi koskaan Raumalle tullutkaan ilman Pitsimissikisoja. Milla onkin innoissaan tulossa kruunaamaan uuden Pitsimissin, joka valitaan heinäkuussa. -Olisi ihanaa voida viettää Raumalla aikaa vähän pidempäänkin ja tutustua kaupunkiin vielä paremmin. Toivottavasti tämä toteutuu tänä kesänä.

Uudelle Pitsimissille Milla vinkkaa seuraavaa: -Nauti ajastasi Raumalla ja ota siitä kaikki irti! Kesäperinteenä kesätyöt Pitsiviikon lisäksi missin kesä kuluu työntäyteisesti, ja Milla Romppanen toivoo ehtivänsä tekemään edustamisen lisäksi myös kampaajantyötään. Hän toteaakin ainoan kesäperinteensä olevan se, että kesät kuluvat pitkälti kesätöissä. Lomahetkinään Milla panostaa perheen ja ystävien kanssa yhdessäolosta nauttimiseen. Mahdollisuuksien mukaan Milla aikoo matkustaa myös Kuhmoon isovanhempiensa luokse, ja tuumii, josko tänä kesänä ehtisi ensimmäistä kertaa myös musiikkifestareille. Muun tulevan missille viitoittaa nykyhetki. –Nyt keskityn työhommiin ja katson, mitä niistä syntyy. Joskus haluan toki omankin perheen, mutta sen aika ei ole vielä.

52

Muutama vuosi sitten Milla osallistui television laulukilpailuun ja kertookin laulamisen olevan itselleen tärkeää. –En kuitenkaan ota paineita laulajana menestymisestä. Jos musiikkiura joskus ottaa tulta alleen, olisihan se hieno juttu. Aika saa näyttää.

Pitsimissi-kilpailu Raumalla vuodesta 1978 lähtien järjestetty kauneuskilpailu. Aiempia voittajia ovat olleet mm. Kirsi Syrjänen (1988) ja Viivi Suominen (2010). Vuonna 2013 Pitsimissiksi kruunattiin Milla Romppanen. Vuoden 2014 Pitsimissi valitaan Pitsiviikolla heinäkuun lopussa.


Kuninkaankatu 12, RAUMA Ark. 9-17 la 9-13

Hiustenleikkaus 23 € tällä kupongilla Rauman M Roomissa Norm. 29 €, voimassa 30.6.2014 asti.

Parturi Miehille 317

M Room Rauma • Nortamonkatu 14 • mroom.com


Teatteri Routa ylpeänä esittää Unajan kesäteatterissa Raumalla:

Komedia, jossa tarinan ytimenä ovat Rauman historian tapahtumat. Luannikas kolmikkomme etenee ajan pyörteissä sen alkuvaiheista nykyhetkeen, ehkä tulevaisuuteenkin! Ohjaus Alistair Logan käsikirjoitus Ville Hymylä & Alistair Logan Rooleissa Anu Hoskin, Matti Toivio, Juha Koistinen Ennakkolipunmyynti Elokuvateatteri Iso-Hannu & Tiketti sekä kontakti@teatterirouta.com Liput alkaen 20 € / 14 € Lisätiedot www.teatterirouta.com Unajan Kesäteatteri

ESITYSPÄIVÄT

Ensi-ilta perjantaina 27.6.2014 klo 19 Unajan kesäteatteri, Rauma Pitsiviikolla Vanhan la 28.6. klo 19 to 17.7. klo 19 Rauman Kesäpihassa! ke 2.7. klo 19 pe 18.7. klo 19 la 19.7. klo 22 (yönäytös) to 3.7. klo 19 to 31.7. klo 19 su 20.7. klo 14 ke 23.7. klo 19 pe 4.7. klo 19 pe 1.8. klo 19 la 26.7. klo 14 ke 9.7. klo 19 la 2.8. klo 14 su 27.7. klo 14 to 10.7. klo 19 ke 6.8. klo 19 pe 11.7. klo 19 to 7.8. klo 19 la 12.7. klo 14 pe 8.8. klo 19 ti 15.7. klo 19 la 9.8. klo 14 ke 16.7. klo 19


Toimitus vinkkaa osa 1:

Poimintoja Rauman kesätapahtumista

Bluesilla melkein juhlavuosi Rauma Blues ehtii tänä kesänä jo 29 vuoden ikään. Kaksipäiväiseksi vakiintunut bluestapahtuma järjestetään 11.-12.7. Pääkonsertti on 12.7. Äijänsuon urheilualueen Kukko Areenalla. Bluesia kuullaan viikonlopun aikana myös kolmessa keskustan ravintolassa, Café Salissa, Buena Vistassa ja Iltaravintola Kalliohovissa. Päälavalla kuullaan sekä kansainvälistä että kotimaista bluesosaamista. Kattauksesta löytyvät Reibirth Brass Band, Deitra Farell & Soul gift, Kenny Neal sekä suomalaiset Marjo Leinonen Huff`´n´puff ja Micke Björklöf & Bluestrip. Lisätiedot: wwww.raumablues.com

Rock, runo & rakkaus siirtyi taidemuseon pihaan Rauman tuorein kesätapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa kaupungin kesässä. Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on osoittautunut suosituksi, ja viime kesänä liput myytiin ennakkoon loppuun. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Rauman taidemuseon pihassa. Rock, runo & rakkaudessa esiintyvät pianisti Iiro Rantala, laulaja Susanna Haavisto, kirjailija Tapio Koivukari ja folkyhtye Petty Pilgrims. Tapahtuma järjestetään Pitsiviikolla 23.7.

Festivossa seilataan maailman meriä Kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivolla on myös pitkä historia. Tänä vuonna jo 29:nnen kerran järjestettävällä festivaalilla kuullaan muusikoita, joiden maine ja musiikki ovat kiirineet mantereelta toiselle. Myös festivaalin konsertit ovat täynnä tuliaisia maailman merien takaa. Viikon tähtivieras on yksi maailman johtavista pianisteista: kanadalainen Angela Hewitt. Hänen tulkintojaan Bachin sävellyksistä pidetään erityislaatuisina ja nämä ovatkin kuljettaneet Hewittiä ympäri maailmaa, tällä kaudella muun muassa Hong Kongiin, Taipeihin, Vancouveriin ja Firenzeen. Festivaaliviikon aloittaa tiistaina 5.8. pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen. Tapahtuman muita esiintyjiä ovat muun muasa raumalaissyntyinen kapellimestari Hannu Lintu, muusikkopariskunta Mika ja Jenny Kares sekä cembalotaiteilija Assi Karttunen ja hollantilainen kitaristi Rody van Gemert. Tuttuun tapaan musiikki soi festivaalien aikana myös kaduilla ja kahviloissa, pihoissa ja puistoissa. Café Salin päivittäisiin matineakonsertteihin on vapaa pääsy ja torstaina Carpe diem tarjoaa konserttihetkiä yksityisissä umpipihoissa Vanhassa Raumassa. Rauma Festivo–musiikkipäivät 5.-9.8.2014. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

55


SATAKUNTALAISEN NYKYTAITEEN NÄYTTELY LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO 17.5.–7.9.2014 CARITA AhLqvIST PAvEL EKRIAS KIRSI JAAKKOLA ARI KOIvISTO KIRSI KUUSISTO MARKO LAMPISUO TONI LEhTOLA LAURA LILJA hANNA LUUKKONEN

SANNA PAJUNEN PAAvO PAUNU ANNE SALMELA JANNE SAMMALMAA PÄIvI SETÄLÄ hENNA TYRvÄINEN JENNI UUSITALO hELENA LAINE & NINA PÖRN

LÖNNSTRÖMIN TAIDEMUSEO Valtakatu 7 KUvATAITEEN pÄIvÄ 10.7. klo 13 Paavo Paunu esittelee Alue-näyttelyn klo 15 Kirsi Kuusisto esittelee Alue-näyttelyn ilmainen sisäänpääsy klo 12–17

MUSTAN pITSIN YÖ 25.7. klo 13–16 Toinen alue – kuvataiteilijoiden kokeellinen musiikkitapahtuma Tule kuuntelemaan tai tuottamaan ääntä!

TERESIA JA RAFAEL LÖNNSTRÖMIN KOTIMUSEO Syväraumankatu 41 KUvATAITEEN pÄIvÄ 10.7. ilmainen sisäänpääsy klo 12–16 pITSIvIIKOLLA

23.–25.7. klo 11 Kurkistus kotimuseoon -lastenkierros,

ilmainen

TYYLIKÄS TERESIA 9.7.2014–

Erikoisnäyttelyssä Teresia Lönnströmin (1895–1987) pukuja ja asusteita Lönnströmin kotimuseossa

56

www.lonnstromintaidemuseo.fi


Toimitus vinkkaa osa 2: Kotimaisen elokuvan huippuhetkiä Sinisen meren elokuvajuhlat – Blue Sea Film Festival 22.– 24.8. on elokuvien, elokuvantekijöiden ja yleisön kohtaamispaikka Raumalla. Tuttuun tapaan elokuvateatteri IsoHannussa katsellaan vuoden aikana esitettyjä kotimaisia elokuvia. Tarjontaa täydentävät pohjoismaiset ja kansainväliset elokuvat. Elokuvajuhliin liittyy myös Itämeren alueen lyhytelokuvakilpailu Baltic Herring. Kansainvälinen raati valitsee ja palkitsee parhaat elokuvat. Kaikki elokuvat ovat nähtävillä festivaalin aikana. Rauman Elokuvakerho jakaa festivaalilla myös Kampela-tunnustuspalkinnon elokuvakulttuurin hyväksi tehdystä työstä. XX Blue Sea Film Festival 22.–24.8. Lisätiedot: www.blueseafilmfestival.net

Poimintoja Rauman kesätapahtumista

BLUE SEA FILM FESTIVAL 2014 heli lehtonen

Vilkas Pitsiviikko alkaa pitsillä ja päättyy paraatiin Rauman Pitsiviikko avataan perinteisesti Helsingintorilla lauantaina 19.7. Pyyrmanin ja Mirku Flikkojen johdatuksella. Ensimmäisenä viikonloppuna pääosassa on pitsi, kun pitsinäyttelyt avautuvat. Rauman museon pitsinäyttelyssä esitellään tänä vuonna tsekkiläistä modernia pitsiä. Posellissa on teemasta muotinäytös 22.7. kello 18. Tsekkiläisen pitsin lisäksi Rauman museossa nähdään varkautelaisen Laura Rosenbergin luonnonmateriaaleista nyplättyjä uniikkeja pitsitöitä. Sunnuntaina 20.7. on Poikkitaiteellinen matka Sammallahdenmäelle, jossa tänä vuonna esiintyy Raumars-taiteilijakaksikko Theatre Pouk sekä Rauman musiikkiopiston lyömäsoitinoppilaista koostuva Lyöjät-yhtye. Illalla Huumorin kukkaset-naurufestivaali naurattaa Rauma-salissa, jossa esiintyy mm. Jope Ruonansuu ja käydään vitsikilpailu Rauman ja Porin välillä. Lasten pitsiviikko tuo lapsille niin seikkailuretkiä Vanhassa Raumassa kuin työpajoja Lastentalo Posellissakin. Posellissa on mahdollista osallistua pehmolelujen tapaamisiin, tehdä Mustan pitsin yöhön täydellinen pitsiasuste tytöille ja pojille, tutustua soittimiin, nähdä varjoteatteria tai sukeltaa värikylpyyn.

Raumalle ensimmäistä kertaa saapuvat kansainväliset suurmarkkinat sulkevat kaupungin keskustan 24.-26.7. Markkinoille on tulossa kauppiaita 30 maasta ja sieltä on mahdollista ostaa niin ranskalaista leipää, belgialaista suklaata, espanjalaista juustoa kuin saksalaista makkaraakin. Mustan pitsin yönä markkina-alue laajenee vielä hiukan, kun suomalaiset kauppiaat liittyvät markkinoihin. Lisäksi Kalatorilla järjestetään myös perinteiset käsityömarkkinat. Mustan pitsin yö on edelleen Pitsiviikon kohokohta. Savilanpuiston lavalle nousevat mm. raumalainen dramaattista indierockia soittava Musta valo, suomipoppia esittävä Antti Kleemola, tanssiorkesteri Ippe Mansikka, suomalais-afrikkalainen Helsinki-Cotonou Ensemble ja folk-musiikkia laulava Nina Åström. Illan pääesiintyjä on Pepe Willberg. Pitsiviikko päättyy 27.7. paraatiin yhteistyössä Huumorin kukkaset-naurufestivaalin kanssa. Ideana on kerätä kokoon ryhmä ja osallistua leikkimieliseen päättäjäisparaatiin kilpailemaan parhaan showryhmän tittelistä. Kulkue lähtee keskuspuistosta ja kulkee juhlahumussa kaupungin läpi päättyen torille, jossa Pyyrman sitten myös trumbutta Pitsiviikon päättyneeksi. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

57


Lystimbitto vähäll rahall Raumall –kohteet Teksti | matti airola

Kuvat | Heli Lehtonen

- Mitä ihmettä! Kesäiselle Suomen kartalle on ilmestynyt uusi kaupunki – Lystimbitto! kuuluu avauslause Lystimbitto-passin esittelytekstistä. Passissa yhdistyy kartta ja laaja skaala eri aktiviteetteja ja nähtävyyksiä, joita Raumalla vieraileva tai asuva lapsiperhe voi kiertää kesäaikaan. Kohteisiin ja niiden tarjoamiin etuihin voit tutustua tässä ja nyt. Listauksesta löydät myös erinäisiä vinkkejä, jotka liittyvät esimerkiksi kohteiden sopivuuksiin eri ikäisille lapsille.

Kake kaupunkijuna Lystihinta: Perhelippu 10 euroa. Sisältää 2 aikuista ja 2 lasta (normaalisti 18 euroa). - Loistava tapa tutustua kaupunkiin, niin aikuisille kuin lapsillekin. - Reissun puolivälissä on pysähdys Poroholmassa, josta löytyy lapsille muun muassa minigolf-rata ja kiva leikkipuisto. Kannattaa kysyä mahdollisuutta hypätä reissusta pois ja palata eri vuorolla.

- Lapsille sisäänpääsyn yhteydessä Kurkistus kotimuseoon –kirjanen. - Merimuseon tapaan lähes kouluikäiset lapset löytävät Lönnströmin museoista paljon kiinnostavaa katsottavaa ja tutkittavaa. - Lystimbitto-passin esittelyssä vinkataan, että museot eivät ole niin pysähtyneitä paikkoja, kuin mitä ensi näkemältä saattaa ajatella.

Taitokeskus Rauma Merimuseo Lystihinta: Perhelippu 21 euroa. Sisältää 2 aikuista ja 2-3 lasta. Lystimbitto-passilla opaskompassi maksutta (normaalisti 2 euroa. Opaskompasseja rajoitetusti). - Iältään noin 5-vuotiaille ja siitä vanhemmille lapsille ehdoton vierailukohde. Interaktiivinen ja aktivoiva museo. Merimuseossa saa ja kuuluukin koskea. - Opaskompassi on tabletti, josta omatoimisesti museota kiertävä perhe saa mukavasti taustatietoa eri näyttelyn osista. - Museon yläkerrassa sijaitseva laivasimulaattori on kokemisen arvoinen koko perheelle.

Lystihinta: Hinta sisältää yhden itse valmistetun valinnaisen tuotteen. Esimerkiksi painettu tiskirätti 2,50 euroa (normaalisti 3 euroa), laivalyhty 4 euroa (normaalisti 5 euroa) tai raumalainen sydvestitonttu 5 euroa (normaalisti 6,50 euroa). - Yhden työn tekemiseen kuluu aikaa 30-45 minuuttia. - Sopii koululaisille sekä nuoremmillekin aikuisen kanssa. - Lasten kanssa yhdessä tekeminen sekä normaalista saksilla ja paperilla tapahtuvasta askartelusta poikkeava puuhailu on oiva irtiotto päivään.

Pyhän Ristin kirkko Maksuton.

Lönnströmin taidemuseo ja Lönnströmin kotimuseo Lystihinta: Aikuisille yhteislippu molempiin museoihin 5 euroa / henkilö. Alle 18-vuotiaat maksutta. (normaalisti 9,50 euroa / henkilö)

58

- Pyhän Ristin kirkon asehuone on lasten ikioma paikka kirkossa. - Lasten katedraali nimeä kantavassa huoneessa on kirkkovuoden mukaan vaihtuvia raamatunkertomuksia.


Kahvila-Ravintola Torni Lystihinta: Päivän lounas -20 % koko perheeltä. 2 aikuista ja 2-4 lasta, sisältää ruoan, juoman ja leivät. - Vesitornin huipulta on upeat näköalat. - Kaikenikäisille lapsille ylhäältä vesitornin parvekkeelta, täysin normaalista poikkeavasta perspektiivistä kaupungin katseleminen on vaikuttava kokemus. - Torniin voi poiketa muutenkin kuin lounaalle. Kahvilan asiakkailta ei tornimaksua peritä.

Rauman Kesähotelli Lystihinta: Perhepaketti 69 euroa / huoneisto. Sisältää 2 aikuista ja 2-4 lasta / huoneisto, aamiainen ja liinavaatteet. Ennakkovaraus tehtävä. - Kesähotellissa on tarvittaessa varattavissa pesukone ja kuivuri. Tämä saattaa olla pidemmällä kesälomamatkalla Raumalle poikkeavalle perheelle mukava lisä hotelliyöpymiseen. - Kesähotellin sijainti on aivan kaupungin keskustassa Vanhan Rauman vieressä.

- Hotellin ravintolassa on iso leikkipaikka lapsille, jonka vierestä onnistuu usein saamaan pöydän. Mahdollista pöytävaraustakin tehdessä voi pyytää pöydän leikkipaikan läheisyydestä.

Kipparinpuisto ja liikennepuisto Lystihinta: Lokariauto 1 euro / 10 minuuttia. Puistot muuten maksuttomia. - Perheen pienimmillekin tekemistä ja puuhaa. Keväällä 2013 kokonaan uusitun puiston leikkivälineet ja puitteet ovat kunnossa. - Puisto on kokonaan aidattu, joten se on turvallinen ja aikuisille stressitön. - Kipparinpuisto sijaitsee aivan Merimuseon vieressä, joten molemmissa käymisen yhdistämistä samaan reissuun kannattaa harkita. - Liikennepuistossa pääsee puiston aukioloaikojen puitteissa kesäkuun alusta alkaen testaamaan erilaisia pyöriä ja kulkupelejä.

Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaari Ravintola Kapteeninhuone Lystihinta: Alle 12-vuotiaat syövät veloituksetta vanhempien seurassa. - Ravintolassa ei ole erillistä leikkipaikkaa lapsille, mutta ravintolan yhteydessä olevan hotellin vastaanotosta saattaa tarvittaessa löytyä puuhailtavaa. - Ravintolan kiireetön ja rento ilmapiiri rauhoittaa lapsiakin. Aina ei tarvitse syödä hälyssä ja keskellä hässäkässä.

Lystihinta: Merimatkat Poroholma-Kuuskajaskari-Poroholma ja majoitus kasarmituvassa 65 euroa / perhe. Sisältää 2 aikuista ja 2 lasta (alle 11-vuotta). Ennakkovaraus tehtävä. - Raumalaisperheillekin oiva irtiotto arkeen. Varsinkin lasten kanssa ei aina tarvitse lähteä toiseen kaupunkiin, jotta löytää elämyksiä. - Grillimakkarat mukaan! Saarella on useampikin mainio grillipaikka polttopuineen.

Hotelli Cumulus Rauma Lystihinta: -15 % alennus päivän hinnasta, kun huone varataan suoraan hotellista. - Sijainti Kesähotellin tavoin aivan keskustan tuntumassa. Raumalla etäisyydet ovat mainion lyhyet. - Lapset majoittuvat veloituksetta ilman omaa petipaikkaa vanhempien kanssa samassa huoneessa.

59


Riemua Rauman Merimuseossa – Varo! Olemme menossa matalikolle! huudahtaa 5-vuotias Neea Ahola. – Ohjaan meidät äkkiä toiseen suuntaan. Käykää soittamassa laivakelloa, vastaa 6-vuotias Miia Ahola ja kääntää ruoria.

K

esällä 10 vuotta täyttävän Rauman Merimuseon laivasimulaattorin kajuutasta kuuluu aitoa iloa ja riemua. Laivasimulaattori on yksi museon vetonauloista, niin lasten kuin aikuistenkin

parissa. Perinteisesti museot ovat olleet paikkoja, joissa täytyy vain tyytyä katselemaan asioita ja esineitä. Rauman Merimuseo rikkoo kaavat. Siellä ei pelkästään saa, vaan jopa käsketään koskemaan erilaisiin asioihin. Aholan perhe on saapunut Raumalle kolmen hengen kokoonpanolla Eurasta, tarkoituksenaan tutustua merellisen Rauman historiaan. Mukana on lasten Neean ja Miian lisäksi äiti Anna. Kotiin jäivät pikkuveli Otto isänsä Ollin kanssa. Anna oli tutustunut museoon etukäteen vierailemalla sen nettisivuilla. Sivuilla ei voinut olla huomaamatta kohtaa, joka kertoi lasten merimuseosta. Pienen selailun jälkeen päätös ottaa viisi- ja kuusivuotiaat mukaan oli helppo. Heti ovesta sisään tultuaan lapset löysivät ensimmäisen ”Saa koskea!” –toimintapisteen. Suuria punaisia

60

”Koske tähän” -nappeja löytyy museosta peräti kaksitoista kappaletta. Osa on toiminnallisia nappeja ja osan ympäriltä löytyy nuolet, käskemässä koskea alla tai vieressä oleviin esineisiin. Rauman Merimuseo on saanut erittäin positiivista palautetta lapsiperheisiin panostamisesta, kertoo museon amanuenssi Paula Kupari. - Monet nykypäivän vanhemmat pitävät museoita edelleen samanlaisina paikkoina kuin ne olivat heidän lapsuudessaan. Museoilta vaaditaan aktiivista tiedotustyötä, jotta viesti monien museoiden lapsiystävällisyydestä saadaan asiakkaille asti, Kupari tuumaa.

Linjakastetta ja musisointia Museon vaihtuvan näyttelyn tilassa on vuoden 2014 loppuun asti esillä näyttely ”Tatuoinneista linjakasteeseen – Merimiesten perinteitä”. Aholan tytöille perinteistä kiinnostavimmat ovat erilaiset soittopelit ja linjakasteen rooliasut.


Linjakaste suoritettiin merimiehelle, joka ensimmäisen kerran ylitti laivassa päiväntasaajan. Kastetapahtumassa tärkein roolihahmo oli meren kuningas Neptunus, yleensä rouvansa kanssa, joka otti merimiehen erinäisten tehtäväsuoritusten jälkeen valtakuntansa täysivaltaiseksi

Suuria punaisia ”Koske tähän” -nappeja löytyy museosta peräti kaksitoista kappaletta. jäseneksi. Muita roolihahmoja olivat esimerkiksi Neptunuksen lääkäri, poliisi ja pappi. Linjakasteperinne on pitkä, todistetusti ainakin 1600-luvulta saakka. Mutta kuten kaikki perinteet, linjakastekin on hyvin erilainen nykyään kuin esimerkiksi purjelaiva-aikakaudella. Lasten päällä Neptunuksen ja hänen rouvansa asut vaihtuvat tiuhaan. Museon amanuenssin Paula Kuparin kertomana tiedot päiväntasaajasta ja linjakasteesta jaksavat kiinnostaa pukemisen ohessa hetken, kunnes taas muistuu huoli, että minne rooliasuihin kuuluva atrain jäi. Lusikoilla, ikivanhalla soittorasialla ja kattilapatterilla ilmoille kajahtava musiikki tempaa eläväisen tyttöporukan seuraavaksi mukaansa. – Saako näillä oikeasti soittaa, kuuluu varmistava kysymys kattiloiden ääreltä ja myöntävän vastauksen jälkeen alkaa soitto soida.

Palava laiva pysäytti Rauman Merimuseossa on useammassakin eri huoneessa näkyvästi esillä viimeinen Raumalla rakennettu purjelaiva, kuunari Uljas.

Erilaiset esineet kuunarilta kiinnittävät huomion vitriineissä ja seinillä, mutta yllättävästi pisimmän ajan tytöt viettävät taulun edessä, jossa kuunari Uljas on sytytetty palamaan. – Palaako tuo laiva, kuuluu ensimmäinen kysymys. – Menikö joku sytyttämään sen? – Sytytettiinkö laiva oikeasti palamaan, jatkuu kysymysten tulva ennen kuin aikuiset ovat ehtineet vastata kertaakaan. Taulussa on kuvattu vuonna 1950 vietetyt hautajaiset, joissa kuunari Uljas sytytettiin palamaan ja upotettiin juhlallisin menoin Rauman edustalla Valkeakarilla. Nykyään kuunari Uljas makaa noin 40 metrin syvyydessä. Tyttöporukka kuuntelee tarkkana, kun amanuenssi Kupari kertoo hautajaisten kuvainnollisesti päättäneen purjelaivakauden. Palavaa laivaa, laivasimulaattoria ja erilaisia leikkejä rooliasujen kanssa Aholan perheessä tullaan muistelemaan vielä kauan. Onnistuneesta vierailusta kertoo kuusivuotiaan Miian kysymys heti autoon päästyään. – Mennäänkö äiti uudestaan? Kirjoittaja: Matti Airola Kuvat: Juha Sinisalo

Mikä? Rauman Merimuseo 10 vuotta kesäkuussa 2014 Kävijöitä vuosittain noin 10.000. Lapsi-, koululais- ja opiskelijaryhmiä vuonna 2013 kävi 86, yhteensä 1.543 kävijää Näyttely ”Tatuoinneista linjakasteeseen – Merimiesten perinteitä” avattiin joulukuussa 2013 ja on esillä vuoden 2014 loppuun asti.

61


s

Rauman MERIMUSEO

s

Avoinna kesällä joka päivä klo 11 - 17 Kalliokatu 34 02 - 8224911 www.rmm.fi

Koko perheen merellinen museo Saa koskea! -pisteet, multimediaopastukset ja navigointisimulaattori

                              


Download the Kaywa QR Code Reader (App Store &Android Market) and scan your code!

http://kaywa.me/sQj3H

Visitrauma - Etusivu

http://www.visitrauma.fi/


Rauma Golfin kenttä kerää kehuja

Ol niingon gotokentälläs!

J

ääkiekon maailmanmestari vuodelta 2011, puolustaja Janne Niskala viettää kesälomansa kotikaupungissaan Raumalla. Jo pitempään ulkomailla kiekkoillut ”Nikke” on tuttu näky Rauma Golfin Pomppusten golf-kentällä. – Mieli tekisi pelata enemmänkin, mutta ehkä sitten joskus tulevaisuudessa. Tämä on sellainen harrastus, jossa pyrin kehittymään. Ei tässä kuitenkaan hampaat irvessä olla, Niskala juttelee. – Toisaalta, ei kukaan halua kaverilleen hävitä, kun pelaamassa ollaan. Rauman kenttää Niskala kehuu hyväksi. – Hieno kenttä on hyvässä kunnossa. Kiva täällä on pelata. – Golf on hyvä harrastus. Tässä saa olla ulkona ja kävellä pitkän lenkin. Laji vaatii yleiskuntoa, lämpimässä säässä varsinkin. Myös liikkuvuutta ja pelisilmää tarvitaan. Mutta voimalajista ei ole kysymys. Kotisivuillaan Rauma Golf toteaa, että ” Ol niingon gotokentälläs!” Pomppusten kenttä on 18-reikäinen. – Meillä käy paljon vieraspelaajia. Tänne on helppo tulla, sillä sijaintimme on mainio, vain viisi minuuttia kaupungin keskustasta, kertoo toiminnanjohtaja Mika Laaksonen. – Tänne voi tulla vapaasti kokeilemaan ja meiltä voi myös vuokrata välineet.

Pelaajat ovat kehuneet Rauma Golfin kenttää riittävän haastavaksi. Myös kentän kompakti koko ja visuaalisuus on kerännyt kehuja. – ­Täältä löytyy niin pelto- kuin metsäkenttääkin, Laaksonen mainitsee. Rauma Golfin klubipalvelut ovat kahvila-ravintoloineen avoinna kaikille. Kenttä on avoinna kesäisin aamu kahdeksasta ilta yhdeksään. Mika Laaksosella on itselläänkin kiekkotaustaa. Osaako hän sanoa, mikä golfissa kiekkoilijoita miellyttää? – Tämä on erilaista kuin joukkueurheilu. Olet vain sinä ja pallo. Olet siinä itseksesi osaamisesi kanssa. Toki golfissa on myös se kilpailuefekti. – Golf on perushyvä liikuntaharrastus, sellaista matalasykkeistä perusliikuntaa, joka polttaa hyvin kaloreita. Tämä menee myös henkisen puolen treenistä, Laaksonen sanoo. Laaksonen haluaa korostaa myös lajin sosiaalisuutta. – Täällä tapaa kavereita ja turnauksissa voi päästä kenen tahansa mielenkiintoisen pelaajan pariksi. Ari Anteroinen

Jääkiekkoa keskellä kesää! Ja muuta katsottavaa penkkiurheilijoille esa urhonen

64

Rauman Lukko on järjestänyt jo vuodesta 1993 lähtien perinteisen Pitsiturnauksen. Alkujaan kiekkokauden avaus pelattiin Pitsiviikon perjantaina, mutta sittemmin aamuyhdeksästä pitkälle iltaan kestävä yhden päivän turnaus on ottanut paikkansa elokuun alusta. Tänä kesänä pelaamaan päästään Kivikylä Areenan remontin päätyttyä 8.8. Pitsiturnauksessa on katsomossa ihan oma, liki karnevaalinen tunnelma. Aamu kymmeneltä mystisen arvontakoneen aina vastakkain arpomat isäntäjoukkue ja Porin Ässät saavat pelata jo täyden katsomon edessä. Lukon ja Ässien lisäksi 2014 Pitsiturnauksessa ovat mukana liigatulokas Vaasan Sport, TPS, Pelicans ja Ilves.


esa urhonen

Golf kuuluu jääkiekkoilija Janne Niskalan kesään.

esa urhonen

Lukko pesiskentilläkin Rauman Lukko näkyy myös naisten Superpesiksessä. Rauman Feran edustusjoukkue pelaa Lukon nimellä nyt neljättä kesää. Otanlahden Topteam Areenalla kesäiltaisin

katsojia on vähän pelistä ja kelistä riippuen viidensadan molemmin puolin. Feran menestyneet B-tytöt pelaavat myös samaisella kentällä omia Superspesiksen otteluja. Ari Anteroinen

65


Pikkukaupunkikokoluokastaan huolimatta Raumalla on monia opiskelumahdollisuuksia

Kansainvälisyyttä ja kampusromantiikkaa Teksti | Annariina Rannikko

Kuvat | esa urhonen

Tuomo Nousiainen valmistui tänä keväänä vahtiperämieheksi Raumalla. Kaupunkiin opiskelemaan hänet kannusti aikoinaan ystävä.

J

oitain vuosia sitten valkeakoskelaislähtöinen Tuomo Nousiainen, 26, päätti seurata sukunsa jälkiä merelle. Kolmannen polven merimies sai tänä keväänä opintonsa Winnovan merenkulkualan yksikössä päätökseen ja taskussa on vahtiperämiehen tutkinto. Raumalle Tuomon toi merikouluun halunnut ystävä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Tuomon vuosikurssin opiskelijat ovat ulkopaikkakuntalaisia. – Ehkä satamakaupungissa kasvaneet eivät näe työtä merellä niin houkuttelevana kuin tällainen sisämaassa syntynyt, Tuomo Nousiainen pohtii. Aiemmin paperialalla työskennellyt Tuomo on koulutuksensa aikana ehtinyt seilaamaan ympäri palloa. -Kanada, Jenkit, Brasilia, Bahama, Kiina, Singapore, Tuomo Nousiainen luettelee käymiään maita. -Merenkulkualassa parasta on, että hyvällä tuurilla maailmaa näkee rutkasti.

66

Ensin merille, sitten lisää oppia Opinnot vahtiperämiesopiskelijoilla rytmittyvät pitkiin jaksoihin merellä ja toisaalta myös pitkiin teoriajaksoihin Raumalla. – Teoriajaksot kestävät parista kuukaudesta puoleen vuoteen ja ovat hyvin intensiivisiä, minä en uskaltanut olla päivääkään tunneilta pois. Merillä olen ollut jopa 19 viikkoa putkeen. Tuomon opinnot muodostuivatkin 3,5 vuodesta opiskeluita ja 500 päivästä merellä. Nyt Helsingissä majapaikkaansa pitävä nuori merikarhu suunnittelee tekevänsä vuoden verran töitä ja hakeutuvansa jälleen opiskelemaan. Haaveissa siintää merikapteenin paperit, ja opiskelupaikkaa Tuomo Nousiainen aikoo hakea Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Rauman yksiköstä


Karhukaupunki vaihtuu Raumaan SAMKin Kanalikampuksella englanninkielistä liiketalouden linjaa käyvä 21-vuotias Roope Pääkkö innostui englanniksi opiskelusta jo peruskouluaikoina. Lukion päätyttyä nuorimies haki englanninkielisiin koulutuksiin ja päätyi Raumalle opiskelemaan tradenomiksi. Porilaissyntyisenä Roope Pääkkö toteaa, että vaikka karhukaupunkikin on kokoluokaltaan melko pieni, tuntuu Rauma vielä pienemmältä. – Se on positiivinen asia, että välimatkat ovat lyhyitä ja ne on helppo taittaa kävellen tai pyöräillen.

Änäritaistossa Suomi ja Kanada Kansainvälistä liiketaloutta Raumalla opiskeleekin perinpohjin kansainvälinen porukka. -Suomessa on tunnetusti kovan luokan koulutustaso ja vain yksi luokkalaisistamme on alkuperältään raumalainen. Suurin osa vuosikurssimme opiskelijoista on ulkomailta tulleita - Venäjältä, Virosta, Ghanasta, Amerikoista, Kanadasta, Nepalista ja useampikin Vietnamista, Roope luettelee. -Itselläni vei pari kuukautta, ennen kuin pääsin täydellisesti kärryille englanniksi opiskeluun, Roope muistelee. -Nyt tosin ajattelenkin jo englanniksi, varsinkin silloin kun olen koulussa tai muuten tekemisissä muiden englantia puhuvien kanssa. Joskus suomeksi puhuminen saattaa jopa jännittää, kun on käyttänyt enemmän englantia. Opiskeluidensa takia Raumalle muuttanut Roope onkin koonnut ystäväpiirinsä pitkälti opiskelujen parista. Kanadalaisen luokkatoverinsa kanssa pojat hakkaavat mitäpä muutakaan kuin pelikonsolilätkää.

Järjestötoimintaan hurahtanut opeopiskelija Kuten suurin osa opettajankoulutuslaitoksessakin opiskelevista, on myös Pirita Talikka, 25, muuttanut Raumalle

Seminaarinmäen kutsun kuultuaan. Piritta asui ensimmäiset 20 elinvuottaan Rymättylässä ja au pairina Lontoon liepeillä vietetyn vuoden jälkeen hän päätyi opiskelemaan Raumalle. Seminaarinmäelle pääsyyn riitti yksi hakukerta. Pirita opiskeli ensin lastentarhanopettajan pätevyyden, ja päätti jatkaa vielä luokanopettajaksi. Valmistuminen tapahtuu parhaassa tapauksessa ensi vuoden keväällä, mutta järjestötyöt ovat vieneet nuoren naisen niin mennessään, että opiskelutkin todennäköisesti vähän venyvät. Pirita toimii opiskelijajärjestö Opekkaan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenyys Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL:issa häämöttää. -Olen ollut ainejärjestössä mukana ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Järjestöhommissa minua viehättää yhteisöllisyys ja se, että niissä saa konkreettisesti jotain aikaan.

Romanttinen ilmiö Seminaarinmäellä Yhteisöllisyys näkyy vahvasti Rauman opettajankoulutuslaitoksen sisällä, sillä opiskelijaporukat ovat tiiviitä. Yhteyttä pidetään koulun ulkopuolellakin päivittäin. Vakituisena tapaamispaikkana toimii eräs paikallinen pub, jonka tiskinkin takana opeopiskelijoita häärii. -Kesän tullen porukkamme vielä tiivistyy osan lähtiessä loman ajaksi paikkakunnalta pois. Ympärivuotisesti Raumalla asuminen tuntuu sitoutuneemmalta. Pirita itse onkin kokoaikaisesti raumalainen. Häntä viehättää kaupungin omaleimaisuus. -Rauma ei ole liian pieni, mutta ei liian suurikaan. Täällä on opiskelijaelämän lisäksi eläväinen kulttuuri ja kaupungista löytyy myös sopivasti vanhaa, Pirita toteaa. Seminaarinmäen tiiviissä opiskelijailmapiirissä onkin nähtävissä eräs mielenkiintoinen ilmiö. Opiskelijoiden kesken on syntynyt rakkaustarina jos toinenkin. Ilmiö on vienyt Piritankin mukanaan, sillä hän on vastikään muuttanut avoliittoon toisen opettajainkoululaisen kanssa. Suurin osahan OKL-opiskelijoista on naispuolisia, joten onko sitten joka ikinen miesopiskelija jo varattu? -Ei nyt ihan, Pirita nauraa.

67


Turun yliopiston Rauman yksikön opettajankoulutuslaitos Neljä opintoalaa: Luokanopettajan, käsityön aineenopettajan, lastentarhanopettajan koulutukset ja kasvatustieteen maisteriohjelma. Opiskelijoita yhteensä 800, joista luokanopettajaksi opiskelee n. 300, käsityön aineopettajaksi 200- 250, lastentarhanopettajaksi 200- 250 ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelmassa on n. 50 opiskelijaa. Aloituspaikkoja on vuosittain lastentarhanopettajan opinnoissa 60 (hakijamäärä vuonna 2014 992), käsityön aineopettajan opinnoissa 39 (hakijamäärä vuonna 2014 323), luokanopettajan opinnoissa vuosina 2014-2015 96 paikkaa (hakijamäärä vuonna 2014 1455) ja maisteriohjelmassa 12 (hakijoita vuosittain 6-10). Vuosittain opettajankoulutuslaitoksesta valmistuu 180 opiskelijaa. Käsityön aineopettajan opiskelijoita tulee ympäri Suomea, sillä Raumalla on Suomen ainoa suomenkielinen varhaiskasvatuksen maisteriohjelma.

niikan Otan kampus, merenkulun kampus sekä hoitoalan Steniuksen kampus. Opiskelijoita SAMK:in Rauman kampuksilla on yhteensä hieman alle 1 400, joista Kanalikampuksella 560, Otan kampuksella 420, Merenkulun kampuksella 220 ja Steniuksen kampuksella 185. Aloituspaikkoja on vuonna 2014 hoitotyössä 50 (hakijamäärä 208), liiketaloudessa 120 (hakijamäärä 728), tekniikassa 90 (hakijoita 447) ja merenkulussa 45 (hakijoita 341). Vuosittain SAMK:n Rauman yksiköistä valmistuu 250-350 opiskelijaa.

WinNova Monialainen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorille, aikuisille ja työelämälle monipuolisia urapolkuja Satakunnassa ja Vakka-Suomessa. Opiskelualoja on runsaasti: mm. merenkulkua, liiketaloutta ja kauppaa, kone-, metalli- ja energiatekniikkaa, tieto- ja tietoliikennetekniikkaa, sosiaali- ja terveysalaa,

Raumalla on koulutettuammattimerenkulkijoita jo 130 vuotta. Nykyään oppilaitos sijaitsee sataman tuntumassa.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksiköt AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia Raumalla on hoitotyön aikuiskoulutus, liiketalouden ja kansainvälisen kaupan tutkintokoulutukset, kone- ja tuotantotekniikan nuoriso- ja aikuiskoulutukset, logistiikka, tuotantotalous, merenkulku sekä ylempinä AMK-tutkintoina voi Raumalla suorittaa merenkulun hallinnon opinnot ja liiketaloutta englanniksi. Kampuksia on neljä: liiketalouden Kanalikampus, tek-

68

kauneudenhoitoalaa sekä majoitus- ja ravitsemisalaa. Etenkin kiinnostus merenkulun opintoja kohtaan on taas kasvanut, kun yhteistyö SAMK:n kanssa käynnistyi. Aikuisopiskelijoita kiinnostavat etenkin laitoshoitajan ammattitutkinto sekä sosiaali- ja terveysalalta kasvatus- ja ohjausalan vaihtoehto. WinNovassa tätä päivää ovat täsmäkoulutukset esim. alan vaihtajille. Toimipisteitä on 30 Rauman lisäksi Porissa, Laitilassa ja Ulvilassa. Opiskelijoita WinNovassa on 6000 ja henkilökuntaa 700. Koulutuksen järjestäjä on Länsirannikon Koulutus Oy.


Laadukkaat kattaustuotteet RAUMAN PITSIVIIKON RINNAKKAISTAPAHTUMA 19.-27.7.2014 ”On se Rauma ihmeellinen kaupunki. Siellä kohtaavat toisensa kaikki huumorintajuiset ihmiset. Ihan huuli pyöreenä ihmettelen! Aatteleppa ite. Tavataan pääjuhlassa Raumasalissa sunnuntaina 20.7. klo 19. Ei muuta kuin kipin-kapin ostamaan pääsyliput (30 e) Julkkis-Galleriasta (Isokirkkokatu 7, torin laidalla)! Festarin aikana siellä on myös meikäläisen ihan ite tekemät karikatyyripiirrokset teitä naurattamassa!”

KAIRAKATU 7 (02) 823 0945 ark. 9-17, la 9-13, kesäla sulj.

Kesäkuun tarjous KESÄPEITTEET

25,-

kpl

Heinäkuun tarjous 50x60/400 – 600 g

TYYNYT

15,-

kpl

Elokuun tarjous

35,E UN TI

ILA

NTI

TUR

OTT

H

ITS AAJ www.vormu.fi ANT IE Sampaanalan teollisuusalue Tehtaanmyymälä av. ark. 9-17, la 9-13 Niittaajantie 7, 26820 RAUMA. Puh. 824 0100

E

TIE

MICROKUITUTYYNY ja -PEITE

Yhteensä

JAN

Makeat naurut teille tarjoaa Julkkis-Galleria, Rauman kaupungin kulttuuritoimi ja Lions Club Rauma/Ankkuri. Pääsylippujen ennakkovaraukset puhelimitse 0400 498 926

pöytäliinat, servetit, kerta-astiat, pikarit, aterimet...

VAL A

Eikä siinä kaikki. Katso festivaalin koko ohjelmatarjonta netistä: www.huumorinkukkaset.fi ja ole mukana hauskanpidossa.

1 km ABC asemalta

8


Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi

Pietarsaari

Rauma


World-leading integrated marine systems

Rolls-Royce has brought together the stars of marine technology to provide customers with a single focus for integrated marine systems. The marine products in our extensive range are designed to work perfectly together, enabling us to combine them in a variety of systems

that deliver optimum performance with outstanding reliability. Rolls-Royce azimuth thrusters manufactured in Rauma, on the west coast of Finland are deeply rooted in the global marine world. Trusted to deliver excellence

www.rolls-royce.com 71


Telakka lähti mutta meriteollisuus jatkaa Raumalla vahvana Teksti |Iiro Lehtonen

Kuvat | esa urhonen

STX:n telakan lopettamispäätös iski kovin Raumalla 2013 vuoden loppupuolella. Rauman kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti asiaan, ja osti telakka-alueen perustaakseen meriteollisuuden osaamiskeskuksen Seaside Industry Parkin. Raumalla laivojen 360 astetta kääntyviä ohjattavia potkurilaitteita valmistavan Steerprop Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Petri Tolonen kertoo, että ratkaisu oli loistava. – Kädet ristissä pitää toivoa, että homma lähtee hyvin käyntiin. Alueelle voidaan varmasti houkutella logistiikkaja pintakäsittelyalan osaajia, mutta miksei myös työstävää konepajateollisuutta. Kaupunki reagoi mielestäni nopeasti ja oikein telakan lopettamiseen. Mahdollisuuksia on, sillä vastaavaa telakan satama-allasta ei taida muualta Itämeren alueelta löytyä. Tolosen mukaan toisen epäonni on myös toisen onni. Joka vuosi vahvasti kasvava Steerprop oli juuri siinä pisteessä, että uusia tiloja oli löydettävä. – Me saimme juuri haluamamme korkeat tilat ja tarpeellisen nostokapasiteetin omaavat tilat STX:n vanhasta hallista. Olimme etsineet sellaisia jo pitkään. Jollei sellaisia olisi löytynyt, olisimme joutuneet etsimään sopivia tuotantotiloja Rauman ulkopuolelta. Laivapotkuriteollisuudella on pitkä historia Raumalla. Hollming Oy, Rauma Oy, Finnyards ja Rolls Royce ovat tuttuja monille alaa tunteville. Steerpropin historia alkoi vuonna 2000, kun neljä rohkeaa yrittäjähenkistä miestä lähti Rolls Roycen tuotekehityspuolelta ja perustivat oman yrityksen. Tällä hetkellä Steerprop ja Rolls Roycen huolto toimivat Raumalla samassa rakennuksessa, mutta eri kerroksessa.

72

– Steerpropin perustajien tavoitteenaan oli alkaa tehdä parhaita mahdollisia ohjattavia mekaanisia potkurilaitteita, mikä on toiminnan perusajatus edelleen. Mekaanisuus tulee siitä, että moottori sijaitsee aluksen sisällä propulsiohuoneessa ja voima välitetään mekaanisesti potkureihin. Yhtiön tähtituote on kaksipotkurinen CRP-moottori (Contra-Rotating Propeller), jossa yksikön edessä oleva propelli vetää häiriöttömästi, takana oleva työntää. Ja takana oleva pyörii vielä vastakkaiseen suuntaan saadakseen vanavedestä parhaan hyötysuhteen irti. Tolonen kertoo, että potkurilaitteen valmistaminen ei ole ollenkaan niin yksinkertainen, miltä kuulostaa. Öljyn etsiminen ja poraaminen ovat painottuneet yhä vaikeammille alueille. Laitteiden pitää olla luotettavia, sillä esimerkiksi öljynporauslauttojen tukialukset ovat jatkuvassa käytössä ja ylimääräiset huoltopäivät ovat kalliita. – Valtaosassa tilauksista on jonkinlainen jääluokitus. Steerprop on painottanut juuri vaativaan offshoreen. Tähtäämme siihen, että tuotteemme eivät ole halvimpia, mutta laadukkaimpia. Edullisten käyttökustannusten myötä tuotteet maksavat nopeasti itsensä takaisin. Steerpropin tärkeimmät kauppakumppanit ovat Norja, Venäjä, Kiina, Brasilia ja USA. Suomeen yhtiö on saanut historiansa aikana kaksi tilausta. Tolonen muistuttaa, että laivanrakennus on niin globaalia toimintaa, että yhdessä tilauksessa voidaan olla tekemisissä neljän maanosan kanssa. – Laivan suunnittelu voi tulla Norjasta, omistaja Ranskasta, alus rakennetaan Kiinassa ja operointialue on Afrikassa Nigerian edustalla.


Steerprop Ltd. Perustettu: 2000 Mikä: Laivojen ohjattavia potkurilaitteita valmistava yritys. Tuotteet: 360 astetta kääntyvät pääpropulsiomoottorit. Tuotteita aina 800 kilowatista jättimäisiin 20 000 kilowatin koneisiin. Steerpropilla on tällä hetkellä kovimman jääluokituksen omaavien mekaanisten potkurilaitteiden maailmanennätys 8 400 kilowatin laitteella. Toiminnot Raumalla: Tuotekehittely, tutkimus, suunnittelu ja markkinointi tehdään Raumalla, samoin kokoonpano ja testaus. Yhtiö käyttää osien valmistuksessa pääasiassa suomalaisia konepajayrityksiä. Liikevaihto: Kuluvan tilikauden jälkeen noin 50 miljoonaa euroa. Henkilökunta: 52 henkilöä, kuluvan tilikauden kasvu 8 henkilöä. Alihankintaverkoston kautta henkilömäärä yli 200. Markkinat: Tärkeimmät maat Norja, Venäjä, Kiina, Brasilia ja USA. Viennin osuus lähes sata prosenttia.

73


Oras on toiminut Raumalla kohta 70 vuotta

E

nsi vuoden toukokuussa tulee tasan 70 vuotta sitten täyteen siitä, kun hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras Oy perustettiin Raumalle. Pienestä kellariverstaasta perheyritys on tuossa ajassa kasvanut alallaan vahvaksi nimeksi. Oras tunnetaan muun muassa kestävistä ja luotettavista tuotteistaan, mutta harva tietää yhtiön kotikaupungin. – Taloutta seuraavat varmasti tietävät ja tuntevat, mutta suurelle yleisölle Oraksen raumalaisuus on varmasti vieraampi. Vähän sama tilanne on esimerkiksi ikonibrändin Abloyn kohdalla. Harva tietää, että Abloyn tehdas sijaitsee Joensuussa. Tällä hetkellä yli 250 miljoonan liikevaihdolla toimivalla yrityksellä on myyntiorganisaatiot kahdessakymmenessä maassa. Markkina-alueista tärkeimmät ovat Suomen lisäksi Saksa, Itävalta ja Norja. Yrityksen asemaa MannerEuroopassa vahvistettiin hiljattain tehdyllä yrityskaupalla: Oras osti saksankielisten maiden johtaviin hana-alan yrityksiin kuuluneen Hansan. – Saksan markkinat ovat lähteneet hyvin käyntiin. Muutenkin talouden signaalit ovat kääntyneet positiivisiksi. Yksi syy tilauksien kasvuun on varmasti lämmin talvi. Tänä talvena pystyttiin hyvin rakentamaan ja kovina pakkastalvina LVI-asentajat ovat yleensä muissa töissä.

Oraksen Rauman tehtaalla on keskitytty vahvasti yrityksen kärkituotteisiin elektronisiin hanoihin, joilla erotutaan markkinoilla. Kuusniemen mukaan Hansan tuotemerkin alle julkistettiin juuri 22 uutta elektronista hanatuotetta. – Elektronisten tuotteiden osuus kasvaa absoluuttisestikin joka vuosi. Esimerkiksi huoltamoissa, ravintoloissa ja muissa julkisissa rakennuksissa elektroniset hanat ovat olleet jo vuosia, mutta nyt kysyntä kotitalouksissa on kasvanut selvästi. Haluamme olla tällä alueella uranuurtajia, keksiä koko ajan uusia tuotteita helpottamaan päivittäistä vedenkäyttöä. Elektronisten hanojen ollessa yrityksen lippulaiva, on toimintavarmuus tärkeää. Kuusniemen puheissa varmuus ja laatu korostuvat usein. Markkinat avautuvat vientikelpoisille tuotteille pitkäjänteisellä työllä. Matalalla olevia hedelmiä ei hänen mukaansa kannata kurkotella mahdollisimman halvoilla hinnoilla. – Meidän molemmilla brändeillämme, Oraksella ja Hansalla, on aina lupaus palvelusta. Esimerkkinä voisi nostaa sen, että vuoden 1982 jälkeen tehtyihin Oraksen yksiotehanoihin saa edelleen samanlaisen säätöosan. Iiro Lehtonen

Oras Oy Perustettu: 1945 Omistus: Perheyritys Toimitusjohtaja: Pekka Kuusniemi Liikevaihto: Noin 250 miljoonaa euroa Tehtaat: Suomessa Raumalla, Saksassa, Puolassa ja Tshekissä Työntekijät: 1 400, joista 950 työskentelee konsernin ulkomaisissa yksiköissä.

Raumalla yhteensä noin 2 200 yritystä. Oraksen ja Steerpropin lisäksi merkittäviä nimiä ovat muun muassa: BMH Technology. Jätteenkäsittely-, kierrätys- ja polttoaineenkäsittelyteknologiaan erikoistunut raumalainen yritys tunnetaan parhaiten Tyrannosaurus-kierrätyslaitoksesta, joka tekee raakajätteestä korkealaatuista kierrätyspolttoainetta. Eskimo Finland. Hygieenisiä, kerta- ja pitkäkäyttöisiä ruoanvalmistuksessa tarvittavia tuotteita, pakkauksia sekä kokonaisvaltaisia pakkausjärjestelmiä. Tehdas Rauman Lapissa. Forchem Oy. Jalostaa Rauman tuotantolaitoksessa mäntyöljyä kemianteollisuuden erikoistuotteiden jatkojalos-

74

tukseen, biopolttoaineita energian tuotantoon sekä liikennepolttoaineiden raaka-ainetta. Kivikylän Kotipalvaamo. Rauman Lapissa ja Huittisissa toimiva perheyritys on noussut pienestä harrastajapalvaamosta haastamaan Suomen suurimpia lihataloja. Metsä Fibre Oy. Erikoistunut tuottamaan aikakausilehtipapereiden valmistukseen soveltuvaa ameeraussellua ja pehmopaperisellua. Raumaster. Juuriltaan raumalainen teknologiakonserni toimittaa muun muassa energia-, sellu- ja paperiteollisuudelle ympäri maailman. UPM Kymmene. Tehdas valmistaa kolmella paperikoneella päällystettyä ja päällystämätöntä aikakauslehtipaperia ja sellun kuivauskoneella revintämassaa.


Metsän paraati Puu on tärkeä osa elämää, se on läsnä kaikkialla arjessamme. Siksi suomalaiset, hyvin hoidetut metsät ovat meille kaikille arvokas pääoma. Me jalostamme puusta ja puukuidusta huipputuotteita palvelemaan sinun

Tervetuloa opastetulle kierrokselle MetsäFibren Fibren RaumanTervetuloa opastetulle kierrokselle Metsä Raumanarkeasi. Toimimalla vastuullisesti turvaamme jokapäiväisen hyvinvointisi myös huomiselle. tehtaalle sunnuntaisin sunnuntaisin 29.6.-10.8.2014 kello15.00. 15.00. tehtaalle 7.7.-11.8.2013 kello Lisää vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia arkeesi osoitteessa metsagroup.fi

Tutustu Kake-kaupunkijunan matkassa sellutehtaan toimintaan ja luontoon. Näe missä kotimainen puu jalostuu selluksi ja bioenegriaksi. Matkan aikana opas kertoo sinulle Metsä Groupin metsäasioista ja Rauman kaupungista. Lähtö Kake-kaupunkijunalla tapahtuu Poroholman leirintäalueelta. Matka on maksuton ja kestää noin 1,5 tuntia. Vierailun päätteeksi saat Luontoa lähellä –julkaisun. Varaa paikkasi www.metsafibre.fi tai Poroholman leirintäalueen infosta, p. (02) 533 5522, josta tehdyn varauksen jälkeen lunastetaan matkalippu.

terVetULOa!


Poimintoja Rauman seudun kesätapahtumista 2014 Kesäkuu

Heinäkuu

13.6. Nortamon Rauma

11.-12.7. Rauma Blues

Tutustutaan kaupunkiopas Maiju Jänkävaaran johdolla murrekirjalija Nortamon elämään. Lisätiedot: www.rauma.fi/kansalaisopisto

Legendaarisessa musiikkitapahtumassa esiintyvät mm. Rebirth Brass Band, Deitra Farr & Soul Gift sekä Kenny Neal. Lisätiedot: www.raumablues.com

14.-15.6. Laitilan Munamarkkinat

19.7. Anssi Kela

Monipuolista ohjelmaa ja vilkas markkinatori Laitilassa. Lauantaina munamarkkinatunnelmissa ovat mm. Heikki Hilander ja Arja Koriseva. Lisätiedot: www.munamarkkinat.fi

Wanhan Rauman kesäpiha.

26.-29.6. Rauman rantafutis -turnaus

18.7. Hullut Hattuset -konsertti Kuuskajaskarin loma- ja linnakesaarella soi lastenmusiikki. Lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

Ensimmäistä kertaa järjestettävä beachfutis-turnaus, Otanlahden hiekkaranta. Lisätiedot: www.raumanrantafutis.fi

19.-27.7. Pihakirppikset

28.6. KanalaSound goes Ruukinpuisto

19.-27.7. Pitsiviikko

Ko 15–17. Mirja ja Tapio Vuorinen, Ilkka Soini–Juha Haikonen, Villa Rose, kaksi kitaraa, basso, rummut ja laulu.

Koko perheen kaupunkitapahtuma. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

30.6.-11.7. Lasten kuvataidekurssit

20.7. Happoradio

Raumalla Nokan torpalla taiteillaan, ilmoittautumiset 15.6. mennessä p. 040 531 9108. Lisätiedot: www.inspirary.net

Wanhan Rauman kesäpiha.

heli lehtonen

Osaan Vanhan Rauman kauniista pihoista pääsee tutustumaan Pitsiviikolla.

21.7. Ruonansuu Wanhan Rauman kesäpiha.

22.7. Yö Wanhan Rauman kesäpiha.

23.7. Rock, runo & rakkaus

Lisätiedot: www.facebook.com/rockrunorakkaus heli lehtonen

24.7. Jari Sillanpää Wanhan Rauman kesäpiha.

25.7. Mustan pitsin yö Pitsiviikon huipennus.

26.7. Danny Show + Diandra Flores Wanhan Rauman kesäpiha.

76


Elokuu 1.8.-3.8. Lapin Löylypäivät Monipuolisen ohjelman lisäksi arvontaa ja markkinatunnelmaa.

2.8. Kuuskajaskari-päivä Ohjelmassa mm. laukaus saaren toimivalla tykillä Lisätiedot: www.kuuskajaskari.fi

5.8.-9.8. Rauma Festivo Esiintyjinä tänä vuonna ovat mm. pianisti, säveltäjä ja kapellimestari Olli Mustonen sekä pianisti Angela Hewitt. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

8.8. Jääkiekon pitsiturnaus Lisätiedot: www.raumanlukko.fi

15.8. Kartanon suviehtoo Puutarhajuhla 1800-luvun hengessä Vuojoen kartanossa Lisätiedot: www.vuojoki.fi

22.8.24.8. Blue Sea Film Festival Lisätiedot: www.blueseafilmfestival.net

30.8. Poroholman venetsialaiset Lisätiedot: www.poroholma.fi

esa urhonen

77


18

SI NK OKA ie

Ä R AU

it

SYV

su

v

MAN KA T U

14

PID ES LU OD ON

OHO

KA TU

TU N KA ERE LMA

NM

POR

N T IE

URH

MA

9

R AU

8

13

KAL ASTAJANTIE

OTAN TIE

SAA

R AU

R IS

HAN

PE TÄ JÄ KSE NT IE

H AKU

NIN

T IE

1 SA TA MAKA TU

17

Vanhan tan kar Raumanuraavalta e s löydät lta! sivu

EI L

UKA

T O KA

KA T

U

TU

TU


Rauman kartta 2014 1 | Euroports Rauma

8 | Otanlahti, Rantafutis

15 | Ravintola Buena Vista

2 | Kahvila Rosmariini/Vesitorni

9 | Poroholman Lomakeskus

16 | Ravintola Kapteeninhuone

3 | Kontion Kahvila (Leikari)

10 | Pizzeria Riviera

17 | Rolls-Royce

4 | Lönnströmin Taidemuseo

11 | Rauma Blues (Äijänsuo)

18 | Suvitien Merijakamo

5 | Lääkärikeskus Minerva

12 | Kaupungintalo/Matkailuneuvonta

6 | Merimuseo

13 | Rauman Saaristokuljetus

7 | M-Room

14 | Rauman Teatteri/Kesäteatteri

KA TU

Kake Kaupunkijunan reitti

PYY

SY

N PÄ

U

Ä N KA

R AU

M

AN

TU

KA

TU H AKU

KA R JA L

KA LL IO KA

EISV

TU VE N KA

12

TU

5

TU

15

IS J Ä R

LU

TU

10

6 KA N AVAKA

LT AKA

7

KU N IN KAA

KAU N

16

4 VA

O N KA TU

TU

3 PO RI NT IE

N O RT AM

SA

AKA TA M

A N KA T U

OT

TU I N KA AA R

N KA TU

KAUPPAKATU

14 O N KA TU

AIT TAKARIN KATU

u

TU KA M

M

EN

2

NU

20

Et elä k at

N O RT AM

JA

TU

IN SE M

KA R

KA L AN

T IE

T IE LÄ

NIN

ÄY

H AKU

NIN

11

C Rauman kaupunki 2012

0

500 m


Vanha Rauma

C

G

K

A F

N

P E

H I

M

B

J

L D

O

A | Cafe Sali

G | Kultaseppä Laiho

M | Thai Ravintola Aroy

B | Cameo Boutique

H | Meikk Puad

N | Vanhan Rauman kesäpiha

C | Candida

I | Pyörä-Nurmi

O | Wanhan Rauman Kellari

D | Hotelli Vanha Rauma / S.J. Nyyper

J | Rauman museo

P | Westlook

E | Julkkis-Galleria

K | Silmäoptikot Palmu

F | Kontion Kahvila

L | Sisustustalo Kodinonni

KOE VANHAN RAUMAN AITO TUNNELMA HOTELLI VANHA RAUMA

RAVINTOLA S.J. NYYPER

– idyllistä viihtyisyyttä

– maistuvaa ruokaa tuoreista raaka-aineista

Tervetuloa majoittumaan Vanhan Rauman sydämessä. Aidon funkisrakennuksen levollinen tunnelma, mukavat huoneet ja välittävä palvelu tarjoavat erilaisen elämyksen niin lomalla kuin työmatkallakin. Huonevaraukset kätevästi kotisivultamme: www.hotelvanharauma.fi

Kattavan à la carte-listamme ohella tarjolla ovat kausittain vaihtuva keittiömestarin suosituslista sekä päivittäisiä sesongin herkkuja. Tervetuloa nauttimaan herkullisemmasta ruoasta ja paremmasta palvelusta.

Vanhankirkonkatu 26, 26100 Rauma, Puh./Tel. +358 2 8376 2200, www.hotelvanharauma.fi, info@hotelvanharauma.fi


LAADU KKAAT ja KESTÄVÄT

PI HAKIVET

yksilöllisiin ratkaisuihin • muurikivet • reunakivet • porraskivet • pihalaatat • koristekivet

PUUTARHAKONEET - myynti - huolto - varaosat

Papinhaankatu 12, p. 83878100 www.siemen-flora.fi

tykkää meistä


Tapahtumat ja niiden taustat myรถs pinnan alta jo vuodesta 1905! ls24.fi


RA UM EN AN SI-I L KE TA SÄ 7.6 TE .2 AT 01 TE 4 RI SS A ESITYKSET: TI 10.06. klo 18 KE 11.06. klo 14 KE 11.06. klo 18 TO 12.06. klo 18 PE 13.06. klo 18

LA 14.06. LA 14.06. SU 15.06. KE 25.06. KE 25.06. TO 26.06.

LIPUNMYYNTI LIPUT 28€/25€/22€

klo klo klo klo klo klo

14 18 14 14 18 18

PE 27.06. LA 28.06. LA 28.06. SU 29.06. KE 02.07. KE 02.07.

klo klo klo klo klo klo

18 14 18 14 14 18

ENNAKKOMYYNTI: Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma puh. (02) 8376 9900

TO 03.07. PE 04.07. LA 05.07. LA 05.07. SU 06.07. KE 09.07.

klo klo klo klo klo klo

18 18 14 18 14 14

KE 09.07. TO 10.07. PE 11.07. LA 12.07. LA 12.07. SU 13.07.

klo klo klo klo klo klo

18 18 18 14 18 14

OVIMYYNTI KESÄTEATTERILLA: esityspäivinä 2h ennen esitystä www.raumanteatteri.fi


BRUNSSI

kesällä enemmän brunssia katso tarkemmin nettisivuiltamme

Kuninkaankatu 22, Vanha Rauma Myyntipalvelun puh. 010 4233 160 Kahvilan puh. 010 4233 161 myyntipalvelu@cafesali.fi www.cafesali.fi

Kahvila avoinna talviaikana 9-21 kesäaikana 8-22 Loungen lounas ma-pe 11-15 a lá carte avoinna talviaikana ke-la 15-22 kesäaikana ma-la 11-20

I love Rauma 2014  

Kesälehti Raumasta ja raumalaisesta kesänvietosta

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you