Page 1

W W W. M A R TAT. F I

6 2017 MARTTAJÄRJESTÖ 118 VUOTTA | 1899–2017

JUHLAVUOSI HUIPENTUU ATERIALLA

TEKOJA TASA-ARVON PUOLESTA

Wirmon Marttojen vauvailmiö

MITÄ VEISIN LAHJAKSI?

1


MUK ANA PIIRISIVUT

16

Ota talteen kevään 2018 ohjelma!

Iloitsemme itsenäisyydestä aitojen makujen äärellä. Juhla-ateria on kasvisvoittoinen ja värikylläinen.

SISÄLTÖ

6/2017

LAURA RIIHELÄ

4 6 8 16 22 24 26 28 30 32 34 35 36 38 40 44 52 54 56 60 62 63 66 67 68 72 74 75

Pääkirjoitus Marttakartta Wirmon Marttojen vauvailmiö Hurraaruokaa Rautaisannos: natrium Kotikeittön tervehdys Mitä veisin? Kukilla kruunattu Reilut rukkaset pihapuuhiin Lepäile varpaat lämpiminä Pikalahja paksuilla puikoilla Täällä asuu tonttu Kannattaa kannattaa kotimaista Jääkaappi järjestykseen Moppiradalta vauhtia siivoukseen 118 tasa-arvotekoa Elämyksiä, merkitystä, ystäviä Vihdoinkin mukana Missä mennään? Näin tehtiin hirviluento Monessa mukana Peitot perillä Terveisin hallitus Täällä Lea Elämänmeno Marttaristikko Martat 2017 Uusi alku

KANNEN KUVA LAURA VESA

118

TEKOA TASA-ARVON PUOLESTA

PARAS ARKI -VERKKO LUENNOLL A LAURA VESA

opeteltiin käyttämään hirvenlihaa. Valokeilassa s. 60 hyörivät Marjahelena Salonen (vas.) ja Ulla Liukkonen.

SIIVOUSTAITO JA HIOTTIIN

Kuivannon kyläkoulussa. Moppiradalla pujotellaan sivuilla 40–43.

SARI TAMMIKARI

eli yksi per vuosi poimittiin Marttojen historiasta. Onpa oltu monessa mukana!

30

RUKK ASTEN OHJE

vuoden 1960 Emäntälehdestä tuotiin tähän päivään.


MARTAT 6 / 2017 YXRVLNHUWD/HKGHVWĂ‹LOPHVW\\ QXPHURDYXRQQD

PĂ„ Ă„ K I R J O ITU S 27.11 . 2017

Kiitos sydämessä JUHLIM A AN TULK A A , kumartamaan tulkaa! Näin meitä kehotetaan virressä 27. Joulu on tarkoitettu kaikille, joulun sanoma ja ilo kuuluvat kaikille kansoille. Korpivaelluksen ja pimeän arjen keskelle tulee valo ja juhla, joka yhdistää ihmiset. Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo kehotti virkaan vihkimissaarnassaan jokaista tekemään itsenäisyyden Suomessa yhden lähimmäisen teon: Antamaan anteeksi. Voisinko tänä jouluna antaa lahjaksi anteeksiannon ja anteeksi pyytämisen? SATAVUOTIA AN SUOMEN suuren juhlan alla muistamme edellisten sukupolvien tekoja ja maan puolustamista. Ne ovat lahja, josta me jälkipolvet olemme kiitollisia joka päivä. Meillä Martoilla on omat tehtävämme ja paikkamme isänmaan rakentamisessa. Olemme esimerkiksi kouluttaneet kotivaraan ja varautumiseen liittyvissä asioissa jo pitkään. Tänä vuonna olemme osallistuneet yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategian päivittämiseen. Saimme kutsun itsenäisyyden vastaanotolle 118 vuotisen tyÜmme arvostuksen vuoksi. Heti itsenäisyyspäivän jälkeen osallistumme pääministerin kutsusta Kohti seuraavaa sataa -keskusteluihin, jossa järjestÜt kertovat näkemyksensä Suomen keskeisistä kysymyksistä 2020-luvulla. VAPA AEHTOISUUS ON meidän voimavaramme. Vapaaehtoisten energialla ja ilol-

la on toteutettu tänä vuonna hienoja tempauksia, kuten Moppirata ja vauvanpeittojen valmistaminen Uudelle lastensairaalalle. Kiitos kaikille ahkeroiville sekä yhteistyÜkumppaneillemme, joiden avulla suunnitelmat toteutuivat. Edessä on vielä yksi ihana yllätys. Tasavallan presidentin pyynnÜstä Martat ovat valmistaneet Vauvapaketin, joka lahjoitetaan jokaiselle 6.12. syntyvälle lapselle. Kässämartat ympäri Suomen tekivät jokaiseen pakettiin sinivalkoisen pipon, lapaset ja sukat. Iso kiitos tekemistä koordinoivalle Uudenmaan kässämartta Tanja Rantaselle sekä ruotsinkielisille martoille yhteistyÜstä. Joulun rauhaa ja armahtavaa joulumieltä jokaiselle.

Toimitus | /DSLQODKGHQNDWX$ +HOVLQNL lehti@martat.ďŹ , www.martat.ďŹ Julkaisija | Marttaliitto ry S Päätoimittaja | pääsihteeri 0DULDQQH+HLNNLOĂ‹ S ToimituspäällikkĂś | +HOHQD .RNNRQHQS Ulkoasu | Katja Kuittinen Asiantuntijat | $UMD+RSVX 1HXYRQHQMD.DLVD+Ă‹UPĂ‹OĂ‹ ravitsemus ja ruoka | Teija Jerkku, NRGLQWDORXV_$VWD.XRVPDQHQ NRWLSXXWDUKD_7HUKL/LQGǡYLVW kansainväliset asiat | Marjahelena Salonen, opinto- ja koulutusasiat, palvelumuotoilu | Reija Salovaara, järjestĂśasiat Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ PHGLDǡÄąS Levikki  /7

Tilaukset $QQD0DLMD3DORVXR SMDUMHVWRVLKWHHUL#PDUWDWĹ/HKWLNXXOXXMËVHQmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, PohjoismaiKLQMD%DOWLDQPDLKLQŰPXLKLQ PDLKLQŰ0ËËUËDLNDLVWLODXVNRWLPDDKDQQXPHURDŰ Marttayhdistyksen lahjatilaus \KWHLVąOOH NHVWR Ű $VLDNDVUHNLVWHULQRVRLWWHLWD voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

$LNDNDXVOHKWLHQ/LLWRQMĂ‹VHQOHKWL ,661

Marianne Heikkilä marianne.heikkila@martat.ďŹ marianne.heikkila MarttaManna mannamarianne

Martat 1/2018 LOPHVW\\ 4 | Martat Ť

PS

Kuvassa on Alfred kummiperheestäni. Sovitimme hänelle Vauvapaketin sinivalkoista pipoa.

 7HHPDNDXVLŢ ELĂ„MĂ„ ON PARASTA ITSE TEHTYNĂ„ Martat on kotitalousneuvontajärjestĂś, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestÜÜn, 0DUWWDOLLWWRRQNXXOXXDOXHHOOLVWD piiriä, joissa kotitalous- ja puutarhaasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toiminWDU\KPLĂ‹RQMDQLLVVĂ‹RQ MĂ‹VHQWĂ‹MRWNDKDUUDVWDYDW\Kdessä ja järjestävät mm. kotitalouteen liittyviä tapahtumia.


SATA VUOTTA SITTEN

Martan oma muistikirja

Emäntälehti N:o 12 joulukuu 1917

»Vihko ja kynä on pettämätön yhdistelmä. Niiden kanssa pääsee harjoittamaan niin kovin tärkeää käsin kirjoittamisen taitoa. Akku ei simahda eikä salasanaa tarvitse vaihtaa. »Muistikirja on uusin tulokas marttatuotteiden joukossa. Numeroitujen sivujen lomassa on kuva-aarteita Marttaliiton arkistosta ja Emäntälehdistä. Muistikirja mukaan ja kohti uutta marttailuvuotta!

Syksyllä

Koko A5, 124 sivua, hinta 10 €. Tilaukset www.martanpuoti.fi

KOKEILE TÄTÄ MARTTAILLASSA

RODEO

Mainio makupari pikkujoulupöytään: sinihomejuusto ja tuore lakritsi. Idean äiti on Valio.

6 | MARTAT 6 | 2017

Henkäys kylmä jo maille hiipii, puista ja pensaista lehdet riipii. Päänsä jo kallisti kedon kukka, värjyvin varsin vain seisoo, rukka. Aurinko lempeän silmänsä sulkee, painavat pilvet taivaalla kulkee. Nyyhkii ja huokaa kostea viima: Elämä, kohta on viimeinen tiima… Vaan – eipä sentään kuolema tule, ijäksi kukka ei silmäänsä sule, ei, vaikka tannerta vasten taipuu, alle valkean vaipan vaipuu! Joskinpa hanki kukkaset peittää ja vehreän verhonsa metsä heittää, ne elpyy jälleen! Uudestansa kun päivä kylvääpi kultiansa, se lumet mailtamme sulattaapi ja kaikki, kaikki taas uudistaapi: Taas kukka silmunsa jälleen avaa, ja nurmi nousee, ja metsä havaa! Siis älä toivoa ole vailla jos halla huokuukin surman lailla, vaan usko: Joskinpa hankeen hukkuu, ei kuole kukka, se vainen nukkuu! Elli Honka.

»Nurmijärven kirkonkylän Martat päättivät ottaa selvää, miten nykyihmiseltä onnistuu napin ompelu. Jääkö paita kaappiin, jos nappi puuttuu? Epäily osoittautui turhaksi sillä kirjaston asiakkaat ompelivat yhden päivän aikana 217 nappia. Muuan nuori mies oli aluksi sitä mieltä, että jos nappi putoaa, mennään kauppaan ja ostetaan uusi paita. Mutta hän muutti mielensä tämän ompelukokemuksen jälkeen. Ompelualustana oli tilkkutyö, jonka valmistivat paikalliset tilkkutyöharrastajat. Tempauksessa syntynyt seinävaate lahjoitettiin Nurmijärven pääkirjastoon.

JÄRJEST YSMIES

PÄIVÄN KUVA

Pyyhi lämpöpatterit.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

SHUTTERSTOCK

»Kansallispuvut kiinnostavat, mutta pukuihin keskittynyt yhdistys on puuttunut Suomen järjestökartalta. Vaan ei puutu enää: Tänä syksynä perustettiin Raita ry. edistämään suomalaista kansallispukukulttuuria. Raita ry. toimii yhteistyössä harrastajien, ammattilaisten, Suomen Kansallispukukeskuksen ja Föreningen Bragen kanssa. Yhdistys kokoaa ja välittää kansallispukutietoa, rakentaa yhteyksiä harrastajien ja ammattilaisten välille, tukee kansallispukuihin liittyvää tiedotusja julkaisutoimintaa sekä järjestää tapahtumia, koulutustilaisuuksia, esittelyjä ja juhlia. www.facebook.com/raitary/

L AURA RIIHEL Ä

Uusi yhdistys


kuva: katja lösönen

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas

Tunnelma pakettiin

24

95

”Koirahahmot sitovat ””Koira su suomalaisten uomala sukutarinat osaksi yhteistä osa his historiaamme, storiaa joka ulottuu sa satojen atojen vuosien päähän.” – FFINLANDIA-EHDOKKUUDEN INLAND PERUSTELU P

Muistojeni joululaulut Tämän kirjan kanssa joulu vietetään perinteisin menoin Rudolf Koivun ikiihanien joulukorttikuvien virittäessä vanhan ajan joulutunnelmaan.

Pieni toivelaulukirja 3

Sandra Heidi Köngäs

Pieni koko tuo isoa iloa syksyn pimeneviin iltoihin: kirja sopii lahjaksi nuorelle soittajalle tai laulajakonkarille.

Kiitellyssä romaanissa sisällissota pyyhkäisee kotipihaan ja murskaa tulevaisuuden.

24 495

24 495

2495

Puikkomaisterin P ikk i t i pipokirja Tiina Kaarela

Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2 Lumi Karmitsa

Puikkoakatemiassa ei päätä palella, sillä maisteritason päähineiden neulominen kasvattaa luonnetta ja opettaa kärsivällisyyttä.

Eläin-, kukka- ja kirjainaiheet hyppäävät villasukkiin ja -lapasiin. Kirjoneulonta ei takuulla ole tylsää.

2995

2495

Run noutemme rakastetuimmat klassikot jja k kiinnostavimmat uudet nimet Jen nni Haukion kokoamassa komeassa anttologiassa.

27

95

V koima Valik vvaihtelee myyymäälöittäin.

Myymälöistämme ja Suomalainen.comista


PERHE

Martta (vas.) ja Anselmi tulivat äitien kanssa kyläilemään.

Puoli vuotta, neljä äitiä, viisi vauvaa. Elämäntilanne yhdistää, ja marttailu. Tukea, apua ja juttuseuraa on ihan lähellä. ANU KYLVÉN //KUVAT LAURA VESA

8 | MARTAT 6 | 2017


Wirmon Marttojen

vauvailmiö

»

MARTAT 6 | 2017

| 9


PERHE Marjut (vas.) ja Saara (keskellä) tunsivat toisensa entuudestaan. Susannan (oik.) he tapasivat marttailun merkeissä.

»

Y

läkerrassa tömisee. Anna (3), Sonja (5), Veikko (5) ja Aaro (7) siellä leikkivät rosvoa ja poliisia. Keltaisen puutalon alakerrassa kokoontuu vähän nuorempaa porukkaa. Anselmi, Jade, Samuli, Petra ja Martta eivät vielä säntäile mihinkään vaan köllöttelevät äitien sylissä ihmettelemässä elämää. Leena Eerola on kutsunut isoon taloonsa tuttuja naisia, jotka kaikki ovat saaneet lapsen tänä vuonna. Nelikko nimittää nauraen itseään vauvatehtaaksi. He ovat lähihoitaja, maatilan emäntä, laboratoriopäällikkö ja päivätoiminnan ohjaaja, mutta ennen kaikkea äitejä ja kaveruksia Mynämäeltä – alle 8 000 asukkaan kunnasta, jossa kolkyt ja risat -ikäinen voi viihtyä oikein mainiosti. Ilman Marttoja he eivät välttämättä viihtyisi, tai ainakaan istuisi samalla sohvalla tänään.

10 | MARTAT 6 | 2017

VAUVAKUUME ISKI Kun neljä pikkulasten äitiä tapaa, puhe kiepsahtaa heti vauvoihin. Miten on nukuttu? Miten maito maistuu? Miten isommat sisarukset ovat suhtautuneet tulokkaaseen? Marjut Nummen esikoinen Martta syntyi maaliskuussa, Susanna Finnholmin Jade ja Saara Kalluisen kaksoset Petra ja Samuli toukokuun alussa. Leenan poika Anselmi ehti maailmaan ensimmäisenä, jo tammikuussa. – Vaikea kuvitella, miten ehdit kaksosten vaipparuljanssin ja kaiken muun, kun minulla tuntuu olevan kädet täynnä jo yhden kanssa, Susanna antaa tunnustusta Saaralle. Saara toppuuttelee, että akuutit tilanteet ovat onneksi hetkittäisiä. Naiset kuuluvat mynämäkeläiseen Wirmon Marttoihin, ja he virittivät yhdistyksessä todellisen vauvailmiön. Mo-

ni on ihmetellyt, kun porukan aktiivimartoille syntyi puolen vuoden aikana viisi vauvaa. Toisistaan tietämättä kaikki olivat ajautuneet vauvakuumeeseen yhtä aikaa. – Kun Saara talvella kertoi raskaudestaan, niin minunkin oli pakko tunnustaa, Marjut nauraa. He kaksi tuntevat toisensa jo pidemmältä ajalta, mutta Susannan he tapaavat tänään ensimmäistä kertaa. ELÄMÄ Ä MYÖS KODIN ULKOPUOLELLA Susanna perheineen muutti

Mynämäelle töiden perässä viisi vuotta sitten. Hän kuuluu muihinkin paikallisiin yhdistyksiin, mutta ajatteli, että martoista saisi vielä lisää tuttavuuksia. Ulkopaikkakuntalainen halusi päästä kiinni mynämäkeläiseen elämänmenoon.


Uusia mynämäkeläisiä: Martta (vas.), Anselmi, Samuli, Jade ja Petra. Lasten paidoissa on Wirmon Marttojen tunnuslause Nevermind New York when there's Mynämäki.

Kun Leenan perhe neljä vuotta sitten muutti miehen lapsuuden kotipitäjään, ei Leenakaan tuntenut ennestään ketään. Marjut muutti pari vuotta sitten, ja sama juttu. – Minut houkuteltiin Marttoihin sillä verukkeella, että käsitöitä ei tarvitse osata, Marjut virnistää. Naiset uskovat, että pienelle paikkakunnalle sopeutuminen on paljolti omissa käsissä. Siihen, onko jokin pitäjä kiva paikka asua, voi itsekin vaikuttaa; tehdä aloitteita tutustumiseen ja osallistua, kun jotain järjestetään. – Ja minä ainakin haluan myös itse suunnitella ja järjestää toimintaa, Leena sanoo. – Pienellä paikkakunnalla on helppo soittaa kaverille ja kysyä, oletko kotona. Eikä jämähdä ruuhkaan, kun lähtee käymään toisen luona. Turvaverkko on lähellä, Saara miettii.

Yhteisö tuntuu erityisen tärkeältä tässä elämänvaiheessa. Kun on kotona lasten kanssa, kaipaa välillä pään tuuletusta: aikuista juttuseuraa ja muistutuksen siitä, että elämää on kodin ulkopuolellakin. VÄHÄT ME NEW YORKISTA Wirmon

Marttojen puheenjohtaja Katja Rippstein iloitsee, että kolmikymppiset naiset ovat tuoneet yhdistykseen muutakin kuin vauvantuoksua. Marttailloissa patikoidaan Kuhankuonon retkeilyalueella, opetellaan ruisleivän tekoa, tanssitaan Bollywoodia ja ollaan mukana järjestämässä kuutamoillallista paikkakunnan piristykseksi. – Meillä on ihana, uusi pöhinä päällä. Vuoden aikana on liittynyt 24 uutta jäsentä, ja nyt selvästi halutaan tehdä yhdessä, Katja hehkutti aiemmin päivällä, kun yhdistys järjesti kakkukah-

vit vauvojen kunniaksi. – Nyt ei sitten mitään nyyhkypuhetta, Leena varoitteli ehkä jo vähän liikuttuneena. Silti Katja Rippsteinin oli ihan pakko lisätä toivomus, että yhdistyksen jäsenet saisivat kulkea pienokaisten rinnalla vähintään siihen saakka, kun he pääsevät ripille. Mynämäellä on useita marttayhdistyksiä. Wirmon Martat on niistä suurin. Yhdistyksen slogan on Nevermind New York when there’s Mynämäki. Mitä New Yorkista, meillähän on Mynämäki! RISTIRIITOJEN VAIHE Osa vauvois-

ta on tällä välin torkahtanut. Joku kurkottelee lankkulattialla kohti sinistä helistintä. Äidit ovat sitä mieltä, että marttailu on vahvistanut sosiaalista elämää valtavasti. »

MARTAT 6 | 2017

| 11


PERHE

Pienten lasten kanssa elämä keskittyy kotiin. Näiden äitien mielestä marttailu on vahvistanut sosiaalista elämää.

Takana vasemmalta Susanna ja Jade Finnholm, Saara Kalluinen ja Samuli sekä Petra, Leena Eerola ja Anselmi Raunio sekä Marjut Nummi ja Martta Pekkola. Edessä vasemmalta Sonja ja Aaro Kalluinen sekä Veikko ja Anna Raunio.

»

– Olemme samassa elämäntilanteessa, ja meillä on suht samanlaiset arvot. Olemme perhekeskeisiä ja arvostamme kotiruokaa, Saara sanoo. Ruoasta nämä äidit voisivat puhua pitkään. Siitä, miten lapsiperheen vanhemmilla on paine tehdä kaikki ruoka itse. Siitä, mistä saa parhaat uudet vinkit säilömiseen ja pakastamiseen. Arjen vaatimuksia ei kaunistella. Pienistä ihmisistä huolehtiminen on ihanaa mutta toisinaan raskasta. Siitä ollaan yhtä mieltä, että koliikki-itkun valvottama äiti saa ihan vapaasti näyttää zombielta. – Emme vaihtaisi tätä elämänvaihetta mihinkään! ystävykset vakuuttavat. – Onhan tämä ristiriitaista. Toivon, että saisin olla mahdollisimman paljon lasteni kanssa. Toisaalta joka päivä odotan, että tulisi ilta ja hulina rauhoittuisi, Leena nauraa. Lapsiperheiden asema Suomessa tun-

tuu mynämäkeläisäideistä ihan hyvältä. Isät otetaan vuosi vuodelta paremmin huomioon vanhempina. On omat isäneuvolat, ja isyysvapaan suosio kasvaa vähitellen. Apua ja tukea saa. Neuvolat pelittävät, ja kauppakeskuksissakin on imetysnurkkauksia, joissa voi vetää verhon eteen ja olla hetken omassa rauhassa. On jopa imetystukipuhelin. Sitä paitsi somesta saa vertaistukea milloin vain. – Ihan eri tavalla kuin esikoiseni syntyessä kahdeksan vuotta sitten, Susanna toteaa.

Keneltäkään ei vaadita mitään. Kaikki tietävät, että vaikka intoa ja ideoita olisi, aika ei aina riitä. Lapset täyttävät valveillaolotunnit välillä totaalisesti. – Nuorimmainen on onneksi hyvä nukkumaan. Esikoinen ei ollut – ei minulla olisi silloin riittänyt energiaa mihinkään yhteiseen toimintaan, Leena sanoo. Kun yhden äidin rintamaito oli vähissä, toinen antoi omastaan, sillä tuotantoa oli yli oman vauvan tarpeen. Vastalahjaksi maidonluovuttaja sai hirvenlihaa. Yksi kutoi pienen pipon toisen vauvalle, kun vastasynnyttäneelle ei ollut MAITOA , PIPOJANeulo JA VINKKEJÄ viime hetkenArlahjoik-energiaa lähteä vaateostoksille. si hauskoja alusia paksuskista tukea heruu etenkin omassa Välillä viestit sinkoilivat hyvinkin tita ontelokuteesta. Alunen pienessä Facebook-ryhmässä. Silloin, heään. sopii pöydässä vaikka padan kun ei millään keksi, mitä kokkailisi tai hillopurkinkin alle ja kes- – Onneksi pikkuvauvavaiheessa sai pesua. Valitsevieskaksi sel-välillä muutakin tekemistä kuin imetperheelle ruoaksi,tää voi naputella keästi toisistaan poikkeavaa tin ja kysyä, mitä muilla tänään syö- täminen ja vaipanvaihto! naiset kiittäväriä ja paksut puikot. Ondään. telokuteen sijaan voit käyt-vät toisiaan. tää trikookudetta.

12 | MARTAT 6 | 2017


—//4$34 1›(++$C

KAIKKI

SILMÄLASIT

-50%

M÷.-42 34/+ -  SYPSTP 23(

sisältää kehykset ja linssit

KAIKKI AURINKOLASIT -30 % voimakkuuksilla tai ilman

Marttaliitto ry, Lapinlahdenkatu 3, 00180 Helsinki, puh. 050 5118002. www.martat.fi

kk122

Etu myönnetään Martoille. Saat edun esittämällä jäsenkortin tai näyttämällä tämän ilmoituksen. Etu koskee uusia tilauksia ostaessasi normaalihintaiset kehykset ja linssit tai aurinkolasit. Optikon tekemä näöntutkimus kaupan päälle silmälasien ostajalle (norm. 35 €), ei koske piilolinssinäöntutkimusta. S-Etukortilla Bonus tuplana 17.12. mennessä maksetuista ostoksista. Ei muita alennuksia. Etu voimassa 1.–31.12.2017.


LUUMUINEN RAHKAKERROSKAKKU

12 annosta Pohja 150 g 75 g

keksejä, esim. Bastogne Valio Eila® voita

Luumu-kanelitäyte 3 liivatelehteä 2 dl Valio kuohukermaa 2 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa luumu-kaneli 2 rkl sokeria 2 rkl Valio Eila® maitojuomaa Väliin 1 dl

Vaniljatäyte 3 liivatelehteä 4 dl Valio kuohukermaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa vanilja 2 rkl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2 rkl Valio Eila® maitojuomaa Koristeluun 25 g suklaalastuja 100 g tuoreita luumuja

omena-, aprikoosi- tai luumumarmeladia

Murenna keksit esim. monitoimikoneessa tai paksussa muovipussissa hienoksi. Sulata voi. Lisää keksimuruihin. Taputtele irtopohjavuoan (Ø 23 cm) pohjalle leivinpaperille. Luumu-kanelitäyte: Laita liivatelehdet runsaaseen kylmään veteen pehmenemään. Vaahdota kerma. Purista liivatelehdet ja sulata kuumaan maitojuomaan. Kaada seos rahkan joukkoon ohuena nauhana hyvin sekoittaen. Mausta sokerilla. Lisää lopuksi kermavaahto varovasti nostellen. Kaada täyte pohjalle. Tasoita pinta. Peitä. Hyydytä kakkua jääkaapissa n. tunti tai kunnes pinta on hyvin jähmettynyt. Sekoita marmeladi kulhossa notkeaksi, notkista tarvittaessa tilkkasella vettä. Levitä se varoen täytteen päälle. Valmista vaniljatäyte samaan tapaan kuin luumu-kanelitäyte. Lisää täyte hillon päälle. Tasoita pinta. Peitä. Anna kakun hyytyä jääkaapissa väh. 4 - 6 h.

Irrota kakku veitsellä vuoan reunasta. Poista rengas. Siirrä kakku tarjoiluvadille. Koristele kakun pinta juuri ennen tarjoilua suklaalastuilla ja luumulohkoilla. VINKKI Kakun voi pakastaa. Jääkaapissa kakku säilyy hyvin peitettynä n. 3 vrk. Lisää reseptejä moneen makuun tarjoaa valio.fi


ARJA HOPSU-NEUVONEN //KUVA LAURA RIIHELÄ

PEK A ANIPÄHKINÄBRIOSSIT (noin 24 kpl)

2 dl maitoa 50 g hiivaa 1 dl sokeria 1 tl suolaa 3 munaa 13–14 dl vehnäjauhoja 250 g voita tai margariinia Täyte: 100 g voita tai margariinia 150–200 g mantelimassaa 2 rkl appelsiinimehua tai -likööriä 0,5 dl rusinoita 2 dl pekaanipähkinöitä (noin 100 g) 0,5 dl ruskeaa sokeria 1 tl kanelia Voiteluun: 1 kananmuna Kuorrutus: 1,5 dl tomusokeria n. 1 rkl sitruunamehua

»Ota taikinan ja täytteen rasva pehmenemään huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola ja munat. Sekoita joukkoon puolet jauhoista. Lisää pehmeä rasva ja loput jauhot. Sekoita tasaiseksi. Anna taikinan levähtää 5–10 minuuttia. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Taita levy kolmeen osaan. Kauli taikina uudelleen suorakaiteeksi. Toista tämä työvaihe 2–3 kertaa. Anna taikinan levätä kaulimisen jälkeen noin puoli tuntia pöydällä liinalla peitettynä. Valmista täyte. Laita mantelimassa pakastimeen. Laita rusinat likoamaan mehuun tai likööriin. Leikkaa pekaanipähkinät karkeaksi rouheeksi.

Kauli taikina jauhotetulla pöydällä suorakaiteen muotoiseksi, melko ohueksi levyksi. Levitä pehmeä rasva taikinalevylle. Ripottele päälle sokeri, kaneli, pähkinärouhe ja rusinat liemineen. Raasta kylmä mantelimassa karkeaksi raasteeksi pinnalle. Kääri levy tiukalle rullalle. Leikkaa rulla noin 24 osaan. Nosta palat muffinivuokiin leikkauspinta ylöspäin. Anna kohota vedottomassa, lämpimässä paikassa. Voitele briossit kananmunalla. Paista 225-asteisen uunin keskiosassa 8–10 minuuttia. Jäähdytä. Sekoita sitruunamehua tomusokeriin niin, että saat sopivan notkean seoksen. Koristele jäähtyneet briossit sokerikuorrutteella.

Lisäksi: muffinivuokia

Mehevä täyte tekee näistä vehnäsistä aivan erityisen hyviä.

MARTAT 6 | 2017 MARTAT 6 | 2014

| 15 | 15


RUOKA

HURRA ARUOKA A Iloitsemme isänmaasta aitojen makujen äärellä. » PIA JORMANAINEN, ARJA HOPSU-NEUVONEN, KAISA HÄRMÄLÄ KUVAT LAURA RIIHELÄ

Perunaruusukkeet

16 | MARTAT 6 | 2017




MALJA SUOMELLE Kaada laseihin kuplivaa juomaa, esimerkiksi maustettua kivennäisvettä, pommacia tai kuohuviiniä ja lisää joukkoon kotimaisia pakastemarjoja. Ne toimittavat samalla jääpalan virkaa.

MARTAT 6 | 2017

| 17


RUOKA

MENU

Malja Suomelle * Kupit nurin -salaatit * Täytetyt lohitaskut Punajuuri-omenapaistos Perunaruusukkeet * Mustikkakukko eli rättänä Reilun kaupan kahvi tai tee

»

S

uomen suuri juhlavuosi huipentuu näillä hetkillä. Toista yhtä isoa juhlaa ei ihan heti ole näköpiirissä, joten nyt otetaan ilo irti itsenäisyydestä. Hurraa- ja eläköön-huutojen kaikuessa kohotetaan raikas malja, joka on koristeltu suomalaisilla luonnonmarjoilla. Kasvisvoittoisen ja värikylläisen aterian salaatit on laitettu tekeytymään jo edellisenä päivänä. Koska lohi ja lisukkeet kypsyvät uunissa, kannattaa miettiä, missä järjestyksessä ruoat tehdään. Kätevää on aloittaa punajuuri-omenapaistoksesta, jatkaa perunaruusukkeilla ja valmistaa lohi viimeiseksi. Mustikkakukon voi tuikata paistumaan samalla, kun käydään aterialle. Perinneherkku kypsyy noin tunnissa, ja silloin se saadaan pöytään tulisen kuumana. Kukko maistuu myös jäähtyneenä, joten sen voi valmistaa aamutuimaankin, ennen muita ruokia. Hyvä Suomi, hyvä me, hyvä meidän joukkue!

18 | MARTAT 6 | 2017

TÄY TET Y T LOHITASKUT

600 g ruodotonta kirjolohifileetä (paksuinta kohtaa) (meri)suolaa Täyte: 100 g fetaa tai salaattijuustoa 1 dl pakastettua pinaattia pieni pala (50 g) purjoa hienonnettuna

»Valmista täyte: Ota pakastepinaattipussista 4–5 palaa ja anna sulaa. Lisää hienonnettu feta ja purjo joukkoon. Ripottele hiukan suolaa kalan pinnalle. Leikkaa kalafilee poikittain neljään osaan. Leikkaa jokaisen palan keskelle viilto nahkaan saakka. Laita viiltokohtaan täytettä. Kypsennä lohitaskuja 200-asteisessa uunissa 10– 15 minuuttia, kunnes kala on kypsä ja täyte on saanut hieman väriä.


Vinkki: Laita smetana nokareina paistoksen päälle ja jatka kypsentämistä vielä noin 5 minuuttia.

PERUNARUUSUKKEET

800 g kuorittuja jauhoisia perunoita 50 g voita 0,5 dl kermaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl muskottipähkinää ripaus jauhettua valkopippuria 2 kananmunan keltuaista Lisäksi: pursotinpussi »Keitä perunat kypsiksi ja soseuta. Lisää lämpimään soseeseen voi, kerma, suola ja mausteet. Anna jäähtyä hieman ja sekoita lopuksi joukkoon kananmunan keltuaiset. Sekoita massa kuohkeaksi ja laita pursotinpussiin. Pursota massasta ruusukkeita uunipannulle leivinpaperin päälle. Paista ruusukkeita 225-asteisen uunin yläosassa noin 15 minuuttia tai kunnes ne ovat saaneet väriä. VINKKI: Voitele uuninkestävä vuoka, joka sopii myös tarjoiluastiaksi. Pursota ruusukkeet siihen ja nosta uunista tarjolle. VINKKI: Pursottamisen sijaan voit nostella perunamassasta kahdella lusikalla pieniä kekoja leivinpaperille. VINKKI: Paista munanvalkuaiset leivän päälle.

PUNA JUURI-OMENAPAISTOS

300 g punajuuria 1 sipuli 1 omena (100 g) 2 dl ruokakermaa 1,5–2 tl suolaa Lisäksi: 1 dl smetanaa

»Suikaloi kuoritut punajuuret ja sipuli. Halkaise omena, poista siemenkota ja suikaloi omena ohuiksi suikaleiksi. Voitele uunivuoka ja laita siihen kasvikset. Sekoita ruokakerma ja suola ja sekoita kasvisten joukkoon. Paista 175-asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia, kunnes paistos on kypsää. Tarjoa smetanan kera. »

MARTAT 6 | 2017

| 19


RUOKA

IT NURIN

n i ä n e e T K

»

UP

-S

A L A ATI

M ARINOITU TOM A ATTI-SIPULISAL A ATTI

1 iso hopea- tai punasipuli 300 g minitomaatteja

T

Marinadi: 3 rkl öljyä 1 rkl punaviinietikkaa 0,25 tl suolaa 0,25 tl sokeria

2 SELLERINEN SAL A ATTI

250 g juuriselleriä 150 g omenaa 140 g ananaspaloja (pieni säilykepurkillinen) reilu 0,5 dl hasselpähkinöitä (40 g) Kastike: 1 dl majoneesia 1 dl kermaviiliä 2 rkl ananassäilykkeen lientä 1 tl sinappia 0,25 tl suolaa 0,25 tl sokeria »Kuori ja suikaloi juuriselleri. Keitä suikaleita 3–5 minuuttia ja jäähdytä. Suikaloi omena ja lisää joukkoon ananaspalat, jotta omena ei tummu. Rouhi hasselpähkinät veitsellä karkeaksi muruksi. Sekoita jäähtyneet sellerisuikaleet ja pähkinärouhe varovasti omena-ananasseokseen. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja lisää salaatin joukkoon. Vuoraa kulho kelmul-

20 | MARTAT 6 | 2017

la. Lusikoi salaatti kulhoon, käännä kelmun reunat suojaksi ja laita päälle paino. Anna vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Huomaa: Jos ruokailijoissa on pähkinäallergikkoja, jätä pähkinät pois salaatista.

1

Leikkaa sipuli hyvin ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset keskenään, laita sipuliviipaleet liemeen maustumaan ja pidä jääkaapissa muutama tunti.

Viipaloi tomaatit ohuiksi viipaleiksi. Vuoraa kulho kelmulla. Asettele tomaattiviipaleet tiiviisti kulhon pohjalle ja seinämille. Lisää tarvittaessa toinen kerros, ettei rakoja jää. Valuta marinadiliemi pois sipuleista.

PARSAK A ALINNUPUT

400 g parsakaalia vettä 1 tl suolaa »Irrota ja huuhtele parsakaalinnuput. Käytä kaalin kantaosat esimerkiksi sosekeittoon. Keitä nuppuja suolavedessä 3–5 minuuttia, niin että ne jäävät napakoiksi. Valuta vesi pois ja annan nuppujen jäähtyä. Vuoraa kulho kelmulla. Asettele parsakaalit kulhoon tiiviisti, käännä kelmun reunat suojaksi ja laita päälle paino. Anna vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

3

Lisää kulhoon vuorotellen sipuli- ja tomaattiviipaleita. Kun astia on täynnä, käännä kelmun reunat salaatin suojaksi ja laita päälle paino. Anna vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

4

Avaa kelmu päältä, kumoa salaatti tarjoiluastialle, poista kelmu ja tuo tarjolle.


MUSTIKK AKUKKO ELI RÄTTÄNÄ

HY VÄ SUOMI, HY VÄ ME, HY VÄ MEIDÄN JOUKKUE!

Kuori: 200 g voita 1 dl sokeria 4 dl ruisjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte: 1 litra mustikoita 0,5–1 dl sokeria tai hillosokeria 0,5 dl perunajauhoja

»Sekoita keskenään sokeri ja huoneenlämmössä pehmennyt voi. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja lisää rasva-sokeriseokseen. Sekoita tasaiseksi. Voitele korkeareunainen uunivuoka tai pieniä annosvuokia (esimerkiksi uuninkestäviä kahvikuppeja). Painele ¾ taikinasta vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita täytteen ainekset ja kaada vuokaan. Taputtele lopusta taikinasta kukolle kansi. Paista isoa kukkoa 200-asteisessa uunissa noin tunti, pieniä noin puoli tuntia. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa, lämpimänä tai jäähtyneenä.

MARTAT 6 | 2017

| 21


10

kärjessä g/100 g Ruokasuola 38,7 Liemikuutio 16–20 Soijakastike 5,9 Suolasilakka 5,7 Silli 4,9 Anjovis 4,1 Ketsuppi 2,6 Oliivi 2,4 Mäti 2,0 Meetvursti (rasvaa 9 %) 1,8

Natrium on tärkeä nestetasapainon ylläpitäjä.

NATRIUM FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

1

MIHIN TARVITA AN

»Natriumin tehtäviä elimistössä ovat hermoimpulssien kuljetus sekä nestetasapainon säätely.

2

MISTÄ SA A?

»Natriumia on luontaisesti lähes kaikissa ruoka-aineissa. Luontaisen natriumin lisäksi saamme natriumia elintarvikkeisiin lisätyn suolan mukana. Tavallinen ruokasuola on kemiallisesti natriumkloridia. Se sisältää 40 % natriumia. Elintarvikkeiden suolapitoisuus lasketaan kertomalla tuotteen sisältämän natriumin määrä 2,5:llä. Suositus aikuisille on enintään 5 g suolaa vuorokaudessa.

3

MITÄ HAITTA A?

»Runsas natriumin saanti kohottaa verenpainetta. Suomalaisten suolan käyttö väheni pitkään, mutta on viimeisimpien väestötutkimusten mukaan taas kääntynyt nousuun. Reilu kymmenesosa aikui-

22 | MARTAT 6 | 2017

sista suomalaisista syö verenpainelääkkeitä. Moni voisi päästä lääkityksestä eroon elämäntapoja kohentamalla. Kiinnitä huomiota suolan määrään, syö järkevästi ja liiku riittävästi.

4

MITÄ ERIT YISTÄ?

»Suolan käyttö ei vaikuta veren natriumpitoisuuteen, koska munuaiset pystyvät tehokkaasti säästämään tai erittämään pois natriumia tarpeen mukaan. Jos veren natriumpitoisuus laskee liian alas, puhutaan hyponatremiasta. Syynä voi olla pitkään jatkunut voimakas ripuli tai oksentelu. Toisaalta hyponatremia voi syntyä silloin, kun elimistöön kertyy liikaa vettä. Elimistön nesteet laimenevat ja natriumpitoisuus laskee. Hyponatremiaa voi esiintyä sydän- ja munuaissairauksissa ja joissakin syöpätaudeissa. Eräät lääkkeet voivat altistaa hyponatremialle. Pelkällä vedenjuonnilla ei hyponatremiaa yleensä syn-

ny, mutta nopea suurten vesimäärien tai oluen juonti voi aiheuttaa vaarallisen vesimyrkytyksen. Hyponatremia hoidetaan nestetasapainon palauttamisella. Jos tila on vaikea, natriumia annetaan nestehoitona suonensisäisesti. Jos hyponatremia johtuu liiallisesta veden kertymisestä, hoitona on nesterajoitus, joka vähentää elimistön vesimäärää. Hypernatremia puolestaan tarkoittaa sitä, että veren natriumpitoisuus kasvaa yli normaalin. Tämä tapahtuu, kun ihminen kuivuu, eli saa liian vähän vettä, tai menettää vettä liikaa munuaisten kautta virtsaan. Hypernatremia voi syntyä, kun menetetään runsaasti nesteitä oksentamalla tai ripuloimalla. Vanhuksilla tavallisin hypernatremian syy on liian vähäinen nesteen saanti. Lievä hypernatremia korjautuu vettä juomalla. Terveellä ihmisellä aivojen janokeskus herää, kun nestevajaus uhkaa. Janottaa, suu ja nielu kuivuvat.

Vaikeissa tapauksissa tarvitaan suonensisäistä nestehoitoa. Nesteen tarve vaihtelee esimerkiksi liikunnan ja lämpötilan mukaan, mutta normaalioloissa sopiva määrä nesteitä on noin kaksi litraa päivässä. Janon tunne heikkenee iän myötä. Syy liittyy keskushermostoon: aivot eivät käske juomaan riittävän usein. Iäkkään henkilön kannattaa juoda vähän runsaammin, kuin mitä janon tunne kehottaisi. Ylimääräinen vesilasillinen esimerkiksi ruokajuomana ajaa asian. Perinteiset vichyt sisältävät kohtalaisen paljon natriumia eivätkä siksi ole suositeltavia janojuomina. Voimakkaan hikoilun yhteydessä kehoon saattaa syntyä natriumvajaus, ja kivennäisvesi voi olla paikallaan.

5

MITEN PAL JON TARVITA AN?

»0,6 g/vrk = 1,5 g suolaksi muutettuna

SHUTTERSTOCK

RAUTAISANNOS


VALM VALM VA LMIS ISTE IS TETT TE TTU TT U SUOM SU O ES OM ESSA SA

SAGA on osa Metsä Groupia, joka on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden yhteistyökumppani.

Herkullista syntymäpäivää 100-vuotias Suomi! SAGA Leivinpaperi on verraton apu arjessa ja juhlassa. Lakritsipiparkakut (n (n.. 4 40 0 kpl p) 200 g vo 20 voit ita it a 1 dl dl mus usco co ova ado dosi ssiiirrap appi pa pi 2 ½ dll sok oker ker eria iia 2 tl t lak akri r ts ri t ijijau auhe au h tt he tta a 2 mu m na n a 1 tl t s soo oo oda d a 8 ½ dl d v veh ehnä eh näja nä ja auh uhoj oja a VINK VI NKKI KI:: KI K ri Ko rist stel st e uo el ohjjee eett lö öyd dätt sag agac ac coo ook. k co k. comm si msivu v lltta vu

Kieh Ki ehau eh auta au ta vvoi o , si oi s ir irap appi ap p , so pi soke kerri ke ri ja la lakr krit kr itsi it sija si ja auh uhe e ka katt ttilili as tt assa sa.. sa Anna An na sseo eoks eo ksen ks en jjää ääht ää htyä ht yä h huo uone uo ne een enlä enlä ämp mpöi ö se öi eks k i ja a ssek ekoi ek oita oi ta jouk jo ukko uk koon ko on mun unat at.. Se at Seko koit ko ita it a so sood oda od a ve vehn hn näj äjau auho au hoih ho ihin ih in n jja a lilisä sää sä ä ta taik ikin ik inaa in aan. aa n. A Ann nna nn a ta taik ikin ik i an vet in etäy ä ty äy tyä ä jä jääk äkaa äk aapi aa piss pi sssa yön yö ön yl yli. lii. Kaul Ka ulii ta ul taik ik kin ina a ka kah hden S hden hd SAG AGA AG A Le Leiv ivin iv inar in a ki ar kin n vä välililiss ss sä no noin in 3 mm p pak aksu ak suis su isek is eksi ek si lev evyk yksi yk si.. Pois si Pois Po ista ta p pää äällllllim ää im mmä mäin inen in en pape pa peri pe ri jja a pa pain inel in ele el e pi pipa park pa rkak rk akku ak kumu ku muot mu o ililla ot la a pal aloj oja. oj a. P Poi oist oi sa st ylim yl imää im äärä ää räin rä inen in en ttai aiki ai kina ki na p pip ipar ip arka ar kakk ka kkuj kk ujen uj en yymp en m är mp ärilililtä tä n niiiiiin n, n, että et tä p pip ipar ip arit ar it jjää äävä ää vätt su vä suor oraa or aan aa n le leiv ivin iv inpa in pape pa peri pe rilllllle. ri e. P Pai aist ai sta st a pipa pi park pa rkak rk akut ak ut 2 200 00 a ast stei st eise ei sess se ssa ss a uu u ni n ss ssa a ka aun uniiiiiin n ru rusk sk kei e ks ksii (5-1 (5 -10 -1 0 mi m nu nuut utti ut tia) ti a).. a)


RUOK A

Ropsutusperunat, rättänä, leipäpuuro, koparakeitto. Pannari, makaronivelli, leipäressu. Ruoka-Kalevalaa lukiessa tulee nälkä ja alkaa kaivata mummolaan. HELENA KOKKONEN //KUVA VASTAVALO/ MARJA-LEENA HAUTALA

KOTIKEITTIÖN TERVEHDYS

R

uoka sytyttää. Kun suomalaisilta pyydettiin ruokaan liittyviä muistoja, saatiin yli 3 000 tarinaa. Niiden sankaritar on mummo. Muisteluissa istutaan mummolan leivinuunin kyljessä, maistellaan mummon tekemää läskisoosia tai lumipuuroa, syödään mummon leipomaa hiivaleipää/ruislimppua/perunarieskaa/ohrarievää. – Ruoka on tunnepitoinen asia. Voimakkaat tunteet yhdistävät tarinoita, sanoi S-ryhmän vähittäiskaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuudessa. Kalevalakeräyksen laittoivat porisemaan S-ryhmä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Martat. – Ruokakauppa on ikkuna suomalaiseen syömiseen, SKS on alkuperäisen Kalevalan tuottaja, ja Martat tulivat mukaan arjen osaajina, kuvaili Alarotu vastuujoukkoa. Aluksi pohdittiin, pitäisikö tehdä tieteellinen tutkimus ruokakulttuurin mullistumisesta Suomessa. Kuitenkin päädyttiin keräämään kansalaiskokemuksia. – Mielenkiintoisinta aineistoa ovat lopulta yksittäisten ihmisten omaelämänkerralliset tarinat. Silloin ollaan ehkä lähellä sitä, mistä puhutaan ruokakulttuurina, tuumi kustannusjohtaja Tero Norkola Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

24 | MARTAT 6 | 2017

– Ruokakulttuuri ei synny huippukokkien toimesta. Sen tekevät tavalliset ihmiset, jatkoi Ilkka Alarotu. Hän huomautti, että tarinoiden lähettäjät olivat valmiita näkemään vaivaa. – Muiston kirjoittaminen vaatii aikaa rauhoittumiseen. Muisto ei tule twiitillä tai tekstarilla. Ruoka-Kalevalan teksteissä ei ole kirjoittajien nimiä, mutta arvattavasti keräykseen osallistui lukuisia marttoja. Kirjasta voi etsiä omaa tekstiään, ja moni on jo löytänytkin. Teosta maustavat toimittaja Jani Kaaron esseet suomalaisuuden peruskaurasta; maidosta, perunasta, mämmistä, kouluruoasta... Höysteenä on kirjailijoiden tekstejä, kuin viittauksena alkuperäiseen Kalevalaan, jossa oli mukana Elias Lönnrotin oma kirjallinen luomistyö. Ruoka-Kalevalan julkistustilaisuudessa kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Juha Itkonen ja Juha Hurme lukivat makupaloja tarinoistaan. Hämeen-Anttila kertoo sisaruksista, jotka ovat vaelluksella ja korpea tarpoessaan herkistyvät muistelemaan äidinäidin, mumun, lusikkaleipiä, viiliä ja vispipuuroa. – Virpin lukiessa alkoi tehdä mieli vispipuuroa, kommentoi Juha Itkonen. Mieleni minun tekevi.

INFO

Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta Jani Kaaro & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. 430 sivua. »Kirjaa myyvät mm. S-marketit, Prismat ja ABC-huoltamot. Prisman verkkokauppaan pääsee myös Martanpuodin kautta: www.martat.fi/ martanpuoti/ruoka-kalevala/ KERÄYS JATKUU

»Ruokamuistojen keräys alkoi keväällä 2016 ja jatkuu osoitteessa https://ruokakalevala.fi/ »Tekstejä säilytetään SKS:n arkistossa tulevien tutkimusten varalle.


Tämän joulun hittejä

Maustekakkua siirappi-suklaakastikkeella ja puolukoilla 12 PALAA

2 ¾ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 tl kutakin: kardemummaa, kanelia, inkivääriä ½ tl jauhettua neilikkaa 1 ½ dl Dansukker Tummaa Siirappia 125 g voita tai margariinia sulatettuna 2 kananmunaa 1 dl kermaviiliä tai piimää SIIRAPPI-SUKLAAKASTIKE

1 ½ dl Dansukker Tummaa Siirappia 100 g tummaa suklaata paloiteltuna PINNALLE

2 dl jäisiä puolukoita

Voitele ja korppujauhota tasapohjainen vuoka ø 19 cm. Mittaa jauhot ja leivinjauhe kulhoon, lisää mausteet ja sekoita. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Anna taikinan seistä pari minuuttia, sekoita vielä kerran ja kaada vuokaan. Paista 175 °C:ssa 45–50 min. Tarkista kypsyys cocktailtikulla kakun keskeltä ennen uunista ottamista. Jäähdytä hetki ja kumoa kakku. Anna jäähtyä. Valmista kastike hetkeä ennen tarjoilua: Kuumenna siirappi noin 50 °C:een. Ota kattila liedeltä ja lisää suklaa. Sekoita ja jäähdytä, kunnes kastike on kinuskimaista. Valuta puolet kastikkeesta kakun päälle ja ripottele puolukat pinnalle. Tarjoa loppukastike erikseen.

Dansukker Tumma Siirappi 1 kg Suomen suosituin siirappi tehdään Kirkkonummella!


KOHTELIA ASTI KOTIJUHLISSA

K

ukat tekevät juhlan tunnelman, oli kyseessä sitten tulppaaninippu tai rönsyilevä eksoottinen kimppu. Kun kotonasi vietetään onnittelujuhlaa, varaa esille paljon maljakkoja. Suuri osa vieraista tuo kukkia – mikä on ihanaa – mutta kaikkia kukkakimppuja ei kannata ängetä isoon sumppuun. Kukin kimppu on tarkoitettu ihailtavaksi omana kokonaisuutenaan. Talviaikaan vieraan kannattaa viedä kukat paketissa sisälle asti, jotta ne eivät saa yhtään kylmää. Kohtelias isäntäväki jättää rappukäytävään tai asunnon tuulikaappiin roskakorin ja sakset, jotta vieraat voivat kätevästi poistaa kääreet ennen kuin tulevat sisälle. Kun hankit kukkia kotisi koristukseksi tai viet niitä lahjaksi, valitse mahdolli-

26 | MARTAT 6 | 2017

MITÄ VEISIN? Juhlan tarkoitus ei ole haalia rahaa tai tavaraa. ANU KYLVÉN //KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

Asiantuntijoina Asiantuntijoina tapakouluttaja Helena Valonen ja floristimestari Tuula Pohjalainen.

simman miedosti tuoksuvia lajikkeita. Esimerkiksi ruusut, hortensiat ja neilikat allergisoivat vain hyvin harvoja. – Lahjoihin pätee sama kuin kukkiin. Kun menet juhliin, älä turhaan mieti, kuka toi minkäkin arvoisen lahjan. Vanhan sanonnan mukaan lahjahevosta ei katsota suuhun. Juhlan tarkoitus ei ole haalia järjestäjälleen rahaa tai tavaraa. Juhlaan mennään tapaamaan toisia ihmisiä ja pitämään hauskaa, tapakouluttaja Helena Valonen rohkaisee. MITÄ ANTAISIN? Lahjansaajalta itsel-

tään ei sovi kysyä lahjatoivetta, vaan kyselyt kannattaa suunnata lähipiirille. Pane viidakkorumpu soimaan ja selvitä, mille on tarvetta ja mistä lahjansaaja ilahtuisi.


JUHL A AN MENNÄ ÄN TAPA AMA AN TOISIA IHMISIÄ JA PITÄMÄ ÄN HAUSK A A . Esiintymisestä nauttiva voi antaa lahjaksi laulun ja kuvataiteesta innostunut vaikka itse tekemänsä grafiikanvedoksen. Lahjakortti toimii usein. Nauttisiko päivänsankari jalkahieronnasta tai kylpyläreissusta? Taidelainaamon tai suosikkiravintolan lahjakortti saattaa ilahduttaa. Tavarallekin voi olla tarvetta. Yhdistäkää voimanne ja hankkikaa porukalla yhteinen lahja. Monen pikkupaketin sijaan voi olla mukava saada yksi vähän arvokkaampi lahja. Jos kutsussa on mainittu ”ei lahjoja”, kunnioita juhlanjärjestäjän toivetta äläkä väkisin kääri pakettiin koriste-esinettä, joka jää lahjansaajan kaappiin pölyttymään. Ainakin kahdeksankymppisiä viettävä isoäiti tai kultahääpäivää

juhliva pari omistaa jo riittävästi kippoja ja kappoja. Ylioppilaalle ja hääparille lahjalista on kätevä ja helpottaa vieraiden mahdollista lahjastressiä, kunhan lista ei pursuile liian kalliita lahjatoiveita.

VINKKI ISÄNTÄVÄELLE:

»Jos saat maljakoita lainaksi naapureilta, merkitse jokaisen pohjaan teipinpalalla, kenen maljakko on kyseessä. VINKKI VIERA ALLE:

»Kukat ojennetaan aina ilman käärepaperia. Kesällä paperit on helppo poistaa autossa juhlapaikan pihassa ja jättää autoon.

L AHJOILLE OM A PÖY TÄ

»Lahjat asetellaan lahjapöydälle kauniisti näkyville. Rahat ja shekit otetaan heti pois kuorista ja pannaan parempaan talteen. Lahjaksi annetut summat eivät kuulu muille vieraille. »Lahjat avataan papereista, mutta lahjan antajan nimi on hyvä kiinnittää lahjaan. Teippaa pieni pakettikortti jo ennen lahjan paketoimista. HAUTA JAISTEN KUKK AETIKETTI

»Yleensä lähimmät ihmiset vievät vähän näyttävämmät kukat, mutta kenenkään ei tarvitse pröystäillä. »Kimppu sopii yhtä hyvin kuin kahvaan sidottu malli ja on usein persoonallisempi. »Jos omaiset niin toivovat, yksi ruusu riittää. »Erityisesti sotaveteraanien seppeleissä näkee sinivalkoista värimaailmaa ja Karjalasta kotoisin olevien kukkalaitteissa punamustia nauhoja.

MARTAT 6 | 2017

| 27


HETKEN HURM A A – KORUJA KUKK ASISTA

Orkidea ja jouluruusu ovat pääosassa, kun kampaus koristellaan. TOTEUTUS HEIDI SAARINEN/ KUKKAHUONE LINNEA JA SARI TAMMIKARI

KUKILLA KRUUNATTU 28 28 | | MARTAT MARTAT66| |2017 2017


VINKKI

Ota kaikki välineet esille ja leikkaa kasvien osat valmiiksi, ennen kuin aloitat liimaamisen. Näin työskentely käy kätevästi.

Vanhan hiuspannan uusi elämä koittaa kukkivan kruunun pohjana. Romanttinen hiuskoru sopii moniin tilaisuuksiin perusohjetta muuntelemalla. Jos panta tuntuu painavalta, valmista siro hiuskampa vaikkapa niskanutturan somisteeksi.

1

Leikkaa työpöydälle valmiiksi pieniä kukkia, nuppuja ja yksittäisiä lehtiä. Typistä niiden varret kantaa myöten, jotta liimauksesta tulee pitävä.

Tee pannan pohja liimaamalla vihreät lehdet, lieko ja lankaköynnökset paikoilleen. Älä kiirehdi liimausta, vaan paina sormilla kasvien osia, kunnes ne pysyvät tukevasti kiinni pohjassa.

4

Taivuta kukkalanka koukkuun, työnnä lanka jäkäläpalleron läpi ja vedä koukku palleron sisään. Päättele spiraalilanka kieputtamalla tiukasti kukkalangan suoran osan ympäri. Katkaise molemmat langat, kun sidos tuntuu pitävältä.

VINKKI

Valitse panta, joka istuu hyvin päähän, jotta kukkakoru olisi mahdollisimman mukava käytössä. VINKKI

Haluatko liittää pantaan hunnun? Hanki kangaspintainen panta ja ompele ensin huntu siihen kiinni pienillä pistoilla. Koristele panta sen jälkeen ohjeen mukaan.

2

3

Tee poronjäkälästä pieniä palloja pyörittelemällä spiraalilankaa jäkäläpalleron ympäri.

5

Sommittele kukista, marjoista ja jäkäläpalleroista mieleinen asetelma. Viimeistele liimaamalla hopealangan oksat ja taivuttelemalla lankaköynnöksen päät spiraalilangan avulla kukkien lomaan.

KUVAN PANTA AN K ÄY TETTIIN Pienikukkaisen orkidean kukintoja (Phalaenopsis) » Jouluruusun kukintoja » Isomaksaruohon kukintoja » Helmipihlajan marjoja » Lankaköynnöstä » Kasvien lehtiä (nukkapähkämö, salal, mahonia) » Katinliekoa » Hopealankaa » Poronjäkälää » Tuijan lehviä

TARVIKKEET

Hiuspanta » Sakset » Kukkaliimaa » Spiraalilankaa » Kukkalankaa

MARTAT 6 | 2017

| 29


KÄSITYÖ Entisajan ohjeita: Jääpallorukkaset

Rukkasia voi käyttää vaikka koiraa ulkoiluttaessa tai puita kantaessa, tai pitää vararukkasina auton hansikaslokerossa. TEKSTI JA OHJEEN PÄIVITYS ANJA AALTO //KUVAT SARI TAMMIKARI KÄSITYÖJUTTUJEN KUVAUSPAIKKA Espoon kaupunginmuseo, talomuseo Glims.

REILUT RUKKASET PIHAPUUHIIN 30 | MARTAT 6 | 2017


Kaava sivulla 74. TEE NÄI N

V

1

Suurenna kaava luonnolliseen kokoon (kaava 1:2 sivulla 74), kaava sisältää noin 0,5 cm:n saumanvarat. Leikkaa päällinen ja vuori kaksinkertaisesta kankaasta, vuori voi olla aavistuksen pienempi kuin päällinen. Leikkaa villakankaasta päällinen täysvinoon langansuuntaan.

uoden 1960 Emäntälehdessä näiden rukkasten ohje kulki jääpallorukkasten nimellä. Niihin käytettiin sarkaa, vuori oli villatrikoota ja rukkasen suuta kiersi nahkakaitale. Rukkaset säilyivät oikealla omistajallaan nimikirjainten avulla. Ohje oli ajan tyyliin lyhyt ja ytimekäs: ”Kaavan voi jokainen suurentaa sopivan kokoiseksi. Saumat ommellaan koneella nurealta puolelta, silitetään hyvin auki ja kiinnitetään pienin pistoin kankaaseen.” Tähän päivään tuotuna ohjeella tehdään piharukkaset. Hyödynnä kierrätysmateriaaleja. Kokeile liestymätöntä villakangasta, huopunutta neuletta tai vaikka nahkaa. Vuoriksi sopii ohut villa- tai puuvillatrikoo. Rukkanen ja vuori ommellaan saumurilla tai joustavalla koneompeleella, myös kapea siksak (pituus 1 ja leveys 1) käy. Kaavalla tulee naisen rukkaset, mutta voit suurentaa ja pienentää kaavaa tarpeen mukaan. Se käy kätevästi esimerkiksi kopiokoneella.

2

TARVIKKEET

VINKIT

Villakangasta esim. vanhasta takista » Trikoota vuoriksi » Ompelulankaa » Heijastinkangasta koristekuvioon ja rukkasen suuhun

»Koristele rukkanen ennen vuorin ompelua nimikirjaimilla, kirjomalla tai silitettävällä tarralla.

3

Aseta rukkanen oikeaan asentoon nurja puoli päällä ja laita nuppineulat. Aloita ompelu rukkasen suusta ja ompele kerralla taitteelle asti. Varmista, että ompeleesta tulee vahva myös peukalohangassa. Ompele toinen rukkanen ja vuorit samoin. Kavenna tarvittaessa saumoja ja silitä. Käännä rukkaset oikein päin.

4 Piirrä ja leikkaa koristekuvio heijastinkankaasta ja aseta se rukkasen päälle. Ompele kiinni koneella.

Aseta vuorit rukkasten sisään nurjat puolet vastakkain, tasaa tarvittaessa reunoja saksilla. Leikkaa heijastinkankaasta 2 cm:n levyistä kaitaletta. Aseta kaitale ensin nurjalle ja ompele, taita sitten reunan yli oikealle ja ompele reunaan vielä toinen ommel.

»Vertaile käteesi sopivaa käsinettä ja rukkasen kokoa, jos haluat suurentaa tai pienentää kaavaa.

»Tee patakinnas samalla ohjeella, mutta suurenna kaavaa reilusti. Laita kämmenen puolelle ja peukaloon lämpöä eristävää kangasta vuorin ja päällisen väliin. MARTAT 6 | 2017

| 31


KÄSITYÖ Entisajan ohjeita: Vuodesukat

TEE NÄI N

Pehmosukat jalkaan ja peiton alle. Lämpö rentouttaa, kun käyt nokosille tai yöunille. TEKSTI JA OHJEEN PÄIVITYS ANJA AALTO //KUVAT SARI TAMMIKARI

LEPÄILE VARPA AT LÄMPIMINÄ ämä vuoden 1960 Emäntälehdestä löytynyt ohje on muokattu tähän päivään. Alkuperäinen, Toini Oittisen laatima, ohje alkaa näin: ”Paleleviin jalkoihin on mieluisaa vetää illalla lämpimät, joustavat vuodesukat, jotka neulomme valkeasta tai pastellinsävyisestä villalangasta. Ne sopivat erinomaisesti myös myyjäistyöksi.” Puoli vuosisataa sitten ohjeet olivat lyhyitä ja suurpiirteisiä. Ne lähtivät siitä oletuksesta, että käsitöiden perustaidot ovat kaikilla hallinnassa. Vanhojen ohjeiden pohjalta voi ainakin tottunut harrastaja ottaa edelleen työn haltuunsa, mutta nykyisin käsityöohjeet kirjoitetaan yleensä yksityiskohtaisemmin. Päivitetyissä ohjeissa annetaan myös tarkemmat lanka- ja puikkovaihtoehdot kuin ennen vanhaan, koska valinnan varaa on nyt mielin määrin. Vuodesukkien langaksi valittiin pehmeä alpakkasukkalanka. Kiinnostavaa on, että alkuperäisessä ohjeessa käytetään vain neljää sukkapuikkoa; silmukat ovat siis kolmella puikolla. Voit kokeilla tätä, mutta neulominen on sujuvampaa neljällä puikolla.

T

TARVIKKEET

M ALLINEULE SUK AN PÄ ÄLL Ä

2 kerää Drops Nord unicolor -lankaa (45 % alpakka, 30 % polyamidi, 25 % villa) tai muu vastaavan paksuinen lanka. Puikot 2 mm tai 2,5 mm.

1 kuvioraita: 1 krs: neulo nurin 2. krs: neulo oikein 3. krs: *langankierto, 2 oikein yhteen*, toista *–* 4. krs: oikein

32 | MARTAT 6 | 2017

SUK AN KOKO noin 39–40.

»Luo 56 silmukkaa neljälle puikolle. Jos neulot paksummasta langasta tai haluat pienemmän sukan, luo 52 tai 48 silmukkaa. Suuremmassa sukassa silmukoita voi olla 60. »1.–7. krs: neulo pyöröneuleena sileää oikeaa neuletta. »8. krs: (nirkkokerros sukan suussa) *langan kierto puikolle, 2 silmukkaa oikein yhteen*, toista *–* kerroksen loppuun. »9.–15. krs: neulo sileää oikeaa neuletta. »Neulo yksi kuvioraita (ks. ohje edellä) sekä vielä yksi kerros nurin. K ANTAPÄ Ä

»Alkuperäisen ohjeen kantapää poikkeaa perinteisestä kantapään ohjeesta, mutta voit neuloa kantapään haluamallasi tavalla. »Neulo kantalappua varten kahden puikon silmukoilla (28 s.) edestakaisin sileää neuletta 28 kerrosta. Nosta aina kerroksen alussa ensimmäinen silmukka neulomatta. »Kavenna sitten seuraavasti: neulo työn oikealla puolella 19 silmukkaa oikein, neulo 2 oikein yhteen takareunoistaan, neulo 1 oikein, käännä työ. »Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo nurin 11 silmukkaa, neulo kaksi seuraavaa silmukkaa nurin yhteen ja neulo vielä yksi silmukka nurin, käännä työ. »Nosta ensimmäinen neulomatta, neulo 12 s oikein, kavenna neulomalla 2 s takareunoistaan oikein yhteen, 1 s oikein, käännä. Jatka kaventamista, kunnes kummallakin puolella on viisi kavennusta. Huomaa, että keskimmäiset silmukat lisääntyvät joka kerroksella yhdellä.

KIIL AOSA

»Poimi langan ja puikon avulla kantalapun sivulla olevista pitkistä silmukoista 14 silmukkaa puikolle. »Neulo päälliosan kahdella puikolla kuvioraidan mallineuletta, poimi myös kantalapun toisesta reunasta silmukat. Jatka neulomista niin, että neulot kahdella puikolla mallineuletta ja kahdella muulla puikolla sileää neuletta. »Kavenna kuvioneuleen molemmilla puolilla sileän neuleen osuudella joka toisella kerroksella kaksi silmukkaa (puikon alussa takareunoista oikein yhteen ja puikon lopussa etureunoista oikein yhteen), kunnes työssä on taas 56 silmukkaa. K ÄRKIK AVENNUS

»Kun sukka peittää pikkuvarpaan, aloita kärkikavennus. Neulo kärki kokonaan sileää neuletta. Neulo sivuilla ensimmäisen puikon kaksi toiseksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen, neulo viimeinen silmukka oikein. Neulo seuraavan puikon ensimmäinen silmukka oikein ja kaksi seuraavaa takareunoistaan oikein yhteen. Neulo samoin toisella sivulla 3. puikon lopussa ja 4. puikon alussa. Kavenna ensin joka toisella kerroksella ja lopussa jokaisella kerroksella. Kun työssä on kahdeksan silmukkaa jäljellä, katkaise lanka ja vedä se kaikkien silmukoiden läpi tai päättele silmukoimalla. Neulo toinen sukka samoin. VIIMEISTELY

»Höyrytä sukat kevyesti. Käännä ja ompele sukan suun käänne löyhin pistoin. Päätä langanpäät.


UNISUKKIA EI OLE TARKOITETTU KUMISA APPA AN SISÄ ÄN VA AN KOTONA TASSUTTELUUN .

Muistellaan! Rukkasten ja sukkien ohjeet ovat vuodelta 1960. Marttojen lehden nimi oli tuolloin Emäntälehti.

MARTAT 6 | 2017

| 33


KÄSITYÖ

Alunen sopii pöydässä vaikka padan tai hillopurkinkin alle ja kestää pesua. Valitse kaksi selkeästi toisistaan poikkeavaa väriä ja paksut puikot. Ontelokuteen sijaan voit käyttää trikookudetta.

NEULO VIIME HETKEN LAHJOIKSI HAUSKOJA ALUSIA PAKSUSTA ONTELOKUTEESTA .

34 34 | MARTAT | MARTAT 6 | 2017 6 | 2017


PIKALAHJA PAKSUILLA PUIKOILLA Käytännöllinen lahja kulkee perille vaikka kirjekuoressa. TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO //KUVA SARI TAMMIKARI

Tä äl lä as uu to nt tu TARVIKKEET

Lilli-ontelokudetta n. 150 g koko työhön puikot 7–8 mm tai käsialan mukaan TEE NÄI N

Luo valkoisella 17 silmukkaa. 1.–2. krs: Neulo oikein, eli edestakaisneuletta valkoisella. 3. krs: Ota työhön punainen lanka, *neulo 2 oikein, nosta seuraava silmukka neulomatta kuin neuloisit nurjaa silmukkaa*, toista *–* kerroksen loppuun, neulo viimeiseksi kaksi silmukkaa punaisella. 4. krs: *Neulo 2 oikein, nosta sama silmukka neulomatta kuin edelliselläkin kerroksella, jätä lanka eteen eli työn nur-

jalle puolelle*, toista *–*, neulo kaksi viimeistä silmukkaa vielä oikein. 5–6. krs: Vaihda työhön valkoinen lanka, kierrä langat reunassa niin, että punainen lanka jää taakse. Neulo kerrokset oikein, eli edestakaisneuletta. 7. krs: Neulo kuten 3. kerros 8.krs: Neulo kuten 4. kerros Toista kerroksia 5–6 kertaa. Tarkoitus on, että työstä tulee nelikulmainen. Neulo viimeiseksi valkoiset kerrokset. Neulo vielä yksi kerros valkoisella ja päätä työ nurjalta puolelta. Pujota langanpäät isolla neulalla tai virkkuukoukulla nurjan puolen silmukoihin.

Tänä jouluna tonttu kulkee meille omasta ovestaan. Askartele jouluolennolle sisäänkäynti ja kiinnitä se sopivaan kohtaan kotona. OHJE JA KUVA: KIRSI PELTOLA, ITÄ-HÄMEEN KÄSSÄMARTAT

ontun oveen voi käyttää monenlaista askartelumateriaalia; kaikkea, mitä kotoa löytyy. Talon seinä tehdään pahvin päälle. Pahvin voi päällystää esimerkiksi tapettikaupasta saatavalla puukuviotapetilla, tai maalata sopivan värisellä maalilla. Oven voi tehdä vaikka laminaatin paloista, tuohesta, viilusta tai sitten maalaamalla. Karmeihin käytetään puutikkuja, risuja tai nyöriä. Jos teet ovesta avattavan, askartele saranat vaikka nahanpaloista. Pikkuruiset ovenkoristeet syntyvät helmistä, langasta tai niinestä. Tämä tonttu on jättänyt sisään astuessaan tossut oven taakse. Tossut tehdään huovasta. Kuvassa olevan oven korkeus on noin 15 cm. Eri osaset on kiinnitetty kuumaliimalla. Tervetuloa, tonttu!

T

MARTAT 6 | 2017

| 35


KODIN TALOUS

MIEHILL Ä VARA A PARANTA A

Naiset tekevät kotitaloustöistä keskimäärin

59

prosenttia.

Lapsiperheissä naiset tekevät kotitaloustöistä

63–68 prosenttia.

Lukuun vaikuttaa lasten ikä ja se, käyvätkö vanhemmat töissä kodin ulkopuolella.

L A ATUA HAETA AN

Suomalaisista

84 %

kertoo suosivansa suomalaista aina, kun se on mahdollista. Tärkein syy suomalaisen elintarvikkeen tai käyttötavaran valintaan on laatu. Toiseksi tärkein syy on työllistävä vaikutus. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee tärkeäksi, että voi tuote- ja palveluvalinnoillaan tukea suomalaista työtä. LÄHDE: Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila ja bränditutkimus 2016.

36 | MARTAT 6 | 2017

Työ luo merkitystä elämään. Palkkatyön ja yrittäjyyden lisäksi myös kotona tehty työ ja vapaaehtoisuus tuottavat hyvinvointia koko yhteiskunnalle. TEIJA JERKKU

NÄIN SUOMESSA VUONNA 2012

Kotitalouksissa tehtävän työn arvo oli

78,4 miljardia euroa

KANNATTAA KANNATTAA KOTIMAISTA

S

uomalainen työ ja osaaminen ovat hyvinvointimme perusta. Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja teoillaan siihen, että maamme menestyy. Teemme joka päivä monia valintoja. Arkisilla ostopäätöksillä vaikutamme omaan elämäämme, mutta myös esimerkiksi ympäristöön, työllisyyteen ja asuinkuntamme tuloihin. Tuotteiden valmistaminen ja palvelujen tuottaminen tuovat työtä tekijöille, sekä välillisesti myös esimerkiksi raaka-aineiden tuottajille ja osien valmistajille. Mitä korkeampi tuotteen kotimaisuusaste on, sitä suurempi on työllistävä vaikutus. Kaikki työ on tärkeää: palkkatyö, kotityö, vapaaehtoistyö, yrittäjyys. Suomalaisen Työn Liitto puhuu merkityksellisestä työstä, joka hyödyttää niin työnantajaa, työntekijää kuin koko yhteiskuntaa. Työ voi tarjota toimeentulon lisäksi myös hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja jopa mahdollisuutta tavoitella unelmia. Arvopohja ja yksilön merkitys korostuvat entisestään tulevaisuuden työelämässä. Siksi on tärkeää puhua työpaikoilla, mikä on juuri tämän työn merkitys ja tavoite. Suomessa tehtävän kotitaloustyön arvo on miljardeja euroja vuodessa. Martat toimivat sen puolesta, että kotitöitä arvostetaan, että ne jaetaan kotona tasapuolisesti ja että ihmiset innostuvat osallistumaan kotitöihin. Kotitöiden tekeminen yhdessä lisää perheen yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa arjen taitoja.

Kotitöitä tehtiin vuoden aikana yhteensä

5,4

miljardia tuntia eli keskimäärin 5 t 42 min päivässä kotitaloutta kohti. Vapaaehtoistyöhön käytettiin

524

miljoonaa tuntia. Siitä 76 % käytettiin muiden kotitalouksien auttamiseen ja 24 % vapaaehtoistyöhön eri organisaatioissa. LÄHDE: tietotrendit.stat.fi

MITÄ K YMPILL Ä SA A?

Jos jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla kuukaudessa lisää suomalaisia tuotteita, syntyisi

10 000 uutta työpaikkaa.

Jos ostetaan elintarvikkeita, 10 eurolla kuukaudessa syntyisi 15 000 työpaikkaa. LÄHDE: Suomalaisen Työn Liitto


Tunne merkit – merkistä tunnistat Alkuperämerkit helpottavat valintojen tekoa.

AVAINLIPPU

»Voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. »Kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlipputuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. »Palveluyrityksellä on lisäksi oltava merkittävä kotimainen omistusosuus ja Suomessa toimiva johto. Yrityksen pääkonttorin pitää sijaita Suomessa. »Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liitto. »Kaikki Avainlippu-tuotteet ja palvelut: sinivalkoinenvalinta.fi

DESIGN FROM FINL AND

»Tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa. Tuote voi kuitenkin olla valmistettu joko Suomessa tai ulkomailla. »Yritys investoi muotoiluun ja sen pääkonttori sijaitsee Suomessa. »Merkki on myönnetty 385 yritykselle. »Myönnetään 3 vuodeksi kerrallaan. »Merkin myöntää Design from Finland -toimikunta. Siihen kuuluu alan asiantuntijoita ja sen kokoaa Suomalaisen Työn Liitto.

HY VÄ Ä SUOMESTA

»Suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. »Tuotteet ovat Suomessa suomalaisista raakaaineista valmistettuja. Lopputuotteen suomalaisuusaste on vähintään 75 %. »Kaikki liha, kala, muna ja maito sekä yhden ainesosan tuotteet ovat täysin suomalaisia. »Merkin myöntää Ruokatieto Yhdistys ry. www.hyvaasuomesta.fi/

YHTEISKUNNALLINEN YRIT YS

SIRKK ALEHTI

»Alkuperä- ja laatumerkki suomalaisille puutarhatuotteille: vihanneksille, hedelmille, kukille ja taimitarhatuotteille. »Merkki takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden. »Merkin myöntää Kotimaiset kasvikset ry. www.puhtaastikotimainen.fi/

»Perustettu yhteiskunnallista ja ekologista tarkoitusta varten. »Käyttää vähintään puolet voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. »Merkkiä käyttää noin 165 yritystä, joissa työskentelee lähes 15 000 henkilöä. »Merkkiä on myönnetty vuodesta 2011 lähtien. »Myönnetään 3 vuodeksi kerrallaan. »Merkin myöntää hakemusten perusteella puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta.

VAPA AEHTOISUUS LUO HY VÄ Ä

»Marttojen vapaaehtoistyöllä on merkitystä koko yhteiskunnan kannalta. Lähdemme mukaan erilaisiin yhteisöllisiin tempauksiin, koska ne kiinnostavat ja innostavat meitä. Taustalla on osallistumisen, vaikuttamisen, ilahduttamisen ja hyvän tekemisen halua. Kun tapahtumat ynnätään yhteen, näkyy, miten paljon joukossamme tapahtuu. Esimerkiksi vuonna 2016 marttayhdistykset ja toimintaryhmät tekivät yhteensä noin 330 500 tuntia vapaaehtoistoimintaa ja järjestivät noin 28 400 tilaisuutta. »Vapaaehtoistoiminnassa yhdistyvät kokemustiedon jakaminen ja vertaisoppiminen. Voimme toteuttaa itseämme, kokea elämyksiä, tehdä innostavia asioita ja torjua yksinäisyyttä. Yhteisössä toimiminen ja yhdessä oppiminen tuottavat hyvinvointia. Voimme marttoina tukea arjen taitoja ja vastuullisten valintojen tekemistä. Se on toimintaa omaksi iloksi ja yhteisön parhaaksi.

MERKILL Ä ON MERKIT YSTÄ

Eniten kuluttajaa motivoi ostamaan Avainlippumerkki (80 %). Seuraavaksi tulevat Sirkkalehti (68 %) ja Hyvää Suomesta -merkki (59 %). LÄHDE: Taloustutkimus 2016

MARTAT 6 | 2017

| 37


KODINHOITO

J

ääkaappiin roiskuu ja loiskuu. Tahroja syntyy astioista, avatuista pakkauksista ja pakkaamattomista elintarvikkeista. Jääkaappi pitää aika ajoin puhdistaa. Lisäksi viikoittain tarkistetaan, ovatko kaikki ruoat vielä käyttökelpoisia.

Jääkaapin raivaus on tarpeen erityisesti juhlien alla, kun tarvitaan tilaa tavallista isommalle määrälle ruokaa. Aloita jouluvalmistelut siivoamalla jääkaappi!

Imuroi »Jääkaapin taakse kertyvä pöly imuroidaan kerran vuodessa. Pöly saattaa syttyä palamaan, joten imurointi lisää kodin turvallisuutta. Pölykerros myös lisää energiankulutusta. »Integroidun kylmälaitteen imurointi voi olla vaikeaa, mutta laite ei kerää pölyä yhtä herkästi kuin perinteinen vapaasti seisova kone.

Puhdista

1 2 3 4

Sammuta virta. Tyhjennä hyllyt tavaroista. Pyyhi hyllyt ja seinät liinalla, joka on kostutettu käsiastianpesuvedessä. Jos hyllyt ovat kovin likaiset, irrota ne ja pese käsiastianpesuaineella. Pyyhi tiivisteet veteen kostutetulla liinalla. Jos ne ovat kovin likaiset, käytä neutraalia käsiastianpesuaineliuosta. Varmista, että jääkaapin poistovesiaukko ei ole tukossa. Pyöräytä suuaukkoa liinalla tai avaa mahdollinen tukos varovasti vanupuikolla. Pyyhi kaapin ulkopinta ja kahva.

5

6

HUOM A A Kun tyhjennät jääkaapin, pidä elintarvikkeita siivouksen ajan viileässä paikassa, jos mahdollista. Älä kuitenkaan pistä ruokia ulos pakkaseen.

TEE NÄIN

JÄ ÄKA APPI järjestyk seen Jääkaapin sisältö tarkistetaan viikoittain. TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

Tunne laitteesi »Jääkaapin lämpötilan pitää olla +2–+6 astetta. Kylmyys ehkäisee bakteerien kasvua elintarvikkeissa. »Jääkaapeissa on eroja. Ilmankierron takia lämpötila vaihtelee eri hyllyillä ja lokeroissa. Usein kylmintä on kaapin alaosissa ja lämpimintä ylhäällä. Tarkista asia laitteen käyttöohjeesta. PITÄ ÄKÖ SUL ATTA A?

»Useimmat jääkaapit ovat automaattisulatteisia. Jos jääkaappi vaatii sulatuksen, se tehdään säännöllisesti ja viimeistään silloin, kun huurrekerros on 0,5 cm paksu.

38 | MARTAT 6 | 2017

Pysy kärryillä sisällöstä »Tarkista kaupassa tuotteiden viimeinen käyttöpäivä, viimeinen myyntipäivä tai parasta ennen -päivä. »Siirrä kylmässä säilytettävät elintarvikkeet kotona heti jääkaappiin tai pakastimeen. »Pakkauksissa kerrotaan, miten tuote pitää säilyttää. Sijoita helpoimmin pilaantuvat elintarvikkeet jääkaapin kylmimpään osaan. »Avatussa pakkauksessa ruoka ei säily pitkään.

»Jäähdytä valmistamasi ruoka, ennen kuin laitat sen jääkaappiin. »Peitä ruoat huolellisesti. Näin ruoka ei kuivu eivätkä tuoksut tartu. Jääkaappi pysyy puhtaampana. »Tarkista ainakin viikoittain jääkaapin sisältö. Näet, mitkä ruoat pitää käyttää ensimmäiseksi. »Suunnittele elintarvikkeille omat paikkansa. Pidä eniten käyttämäsi tuotteet etualalla. »Älä pidä jääkaapin ovea tarpeettomasti auki. Näin ehkäiset huurtumista.

1 2 3 4

Irrota pistotulppa virtalähteestä. Siirrä jääkaappia sen verran, että pääset kaapin taakse. Imuroi lauhdutin eli takaosan ritilä varovasti harjasuuttimella. Imuroi myös lattia kaapin takaa. MUISTA MYÖS

Tarkista, ettei kompressorin päällä oleva lauhdutusastia ole täynnä vettä eikä vuoda.

Info PARASTA ENNEN -päiväys kertoo, että vähintään tähän päivään asti tuote säilyttää tyypilliset ominaisuutensa, jos se on säilytetty oikein. Tuotetta saa käyttää myös päiväyksen jälkeen. Käyttökelpoisuuden voi arvioida aistinvaraisesti. VIIMEINEN K ÄY TTÖ PÄIVÄ merkitään mikrobio-

logisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Pilaantumista ei voi aina aistein havaita. VIIMEINEN MY YNTIPÄIVÄ merkitään esimer-

kiksi kaupassa valmistettuun jauhelihaan. Sen viimeinen myyntipäivä on jauhamista seuraava päivä.


MARTTAILU NÄIN ENNEN:

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO.

Joulutunnelmaa vuodelta 1953.

MARTAT MARTAT46| 2017 | 2017| |3939


TYÖPAJA

O

rimattilalaisessa Kuivannon kyläkoulussa on kolme yhdistettyä luokkaa ja 54 oppilasta. Perjantaina puoliltapäivin koulutaksi nappaa lapsia kotimatkalle ja lähellä asuvat hyppäävät fillarin selkään. Kouluviikko on virallisesti ohi, mutta neljäsluokkalaisilla on vielä omaa kivaa jumppasalissa. Päivi Koskimaa ja Eija Koskelainen Artjärven Martoista ovat tulleet kertomaan, miten siivotaan fiksusti ja tehokkaasti. Ei ehkä kaikkein hohdokkain aihe kymmenvuotiaiden mielestä – mutta kyllä siivoamisestakin voi tehdä kivaa. Sinituote ja Martat ovat ideoineet Moppiradan eli leikkimielisen tehtäväkokonaisuuden, jossa kymppivuotiaat pääsevät pohtimaan siivousniksejä ja sitä, miksi siivoamisesta kannattaa innostua. – Moppiradalle osallistuvien ei tarvitse osata mitään valmiiksi. Yhdessä tehdään ja opetellaan, Päivi lupaa. ”SIKANA LIINOJA” Tunnelmaan vi-

rittäydytään katsomalla videoklippi.

Siinä tubettaja Pinkku Pinsku – jonka jokainen oppilas tunnistaa – panee oman huoneensa ojennukseen ja innostaa muita samaan. – Tässä on ihan sikana erilaisia liinoja, Pinkku Pinsku huokaa videolla, mutta saa lopulta pinnat puhtaiksi. Tubettaja hihkuu, että siivoamisen lähestyessä loppuaan tulee voittajafiilis. Ihan voittajafiilikseen ei vielä ylletä koulun liikuntasalissa, mutta välillä kuuluu jo kikatusta. Tunnin aikana joukkueet käyvät läpi neljä rastia. Vauhdikkain on varsinainen moppirata. Siinä kuljetetaan paperitolloa mopilla ja pujotellaan esteiden ohi. Kello käy: nopeus ja tarkkuus ratkaisevat. Kakkosrastilla pitää tunnistaa siivousvälineitä. Mikä näistä härpäkkeistä on jynssäri ja mikä pölymiekka? Samalla mietitään, mitä välineillä voi tehdä. Pölymiekka ainakin yllyttää pojat leikilliseen taisteluun. Anna Pietilä keksii, että sillä ylettyy kätevästi hyllyjen päälle ja muihin hankaliin paikkoihin. Anna sekä tiimikaverit Noel Mustonen ja Joonas Haikonen juoksevat tes-

INFO

Moppirata kulki kouluissa

»

»Moppirata on Sinituotteen lahja satavuotiaalle Suomelle. »Moppirataan osallistui 10 000 koululaista ja 320 koulua tänä syksynä. Koulut saivat itse ilmoittautua mukaan. »Neljäsluokkalaisille pidettiin oppitunnin pituinen siivoustyöpaja. »Tavoitteena oli innostaa lapset tekemään kotitöitä. »Vapaaehtoisia siivoustyöpajan vetäjiä oli mukana yli 200. Heidät koulutettiin tehtävään marttapiireissä. Kiitokseksi vapaaehtoistyöstä jokainen sai Sinituotteelta siivousvälinepaketin. »Moppirataan osallistuvat koulut saivat siivousvälinepaketit, joilla opetusta voi jatkaa kiertueen jälkeenkin. »Kiertueen aikana Moppirataan osallistuneet oppilaat saivat jokainen oman mopin kotiin vietäväksi.

MOPPIRADALTA VAU Kymmenen kymppivuotiasta treenasi siivoustaitoja Kuivannon koululla. Mikä on jynssäri, entä pölymiekka? Entä mikä on yllättävän likainen kohta kodissa? ANU KYLVÉN //KUVAT LAURA VESA

40 40 || MARTAT MARTAT66| |2017 2017


TUTKITTUA: NÄIN KOTONA

»Kodeissa lapsille kuuluu yleensä järjestelyyn liittyviä tehtäviä, kuten omien jälkien siivoamista, eteisen järjestyksen ylläpitoa ja astianpesukoneen tyhjennystä. »Vähiten lapset osallistuvat perussiivoustöihin, kuten lattian pesuun tai kylpyhuoneen ja WC:n puhdistamiseen. Poikkeuksen tekee imurointi, joka on usein juuri lasten tehtävä. »Siivoukseen liittyviä erimielisyyksiä on vähiten perheissä, joissa kaikki perheenjäsenet osallistuvat siivoukseen ja joissa siivouksesta ei tarjota lapsille erillistä palkkiota. Tiedot ovat peräisin Sinituotteen teettämästä tutkimuksesta, joka koski kotitöitä lapsiperheissä (Norstat 2016).

HTIA SIIVOUKSEEN Noel Mustonen moppeineen pujottelee esteiden välissä. Nopeus ja tarkkuus ratkaisevat.

MARTAT MARTAT66| |2017 2017 || 41 41


TYÖPAJA

Artjärven Marttojen Eija Koskelainen toivoo, että Moppirata kannustaa koululaisia omatoimisuuteen. Joonas Haikonen (vas.) ja Anna Pietilä ovat tulleet rastille, jossa tunnistetaan siivousvälineitä.

42 42 || MARTAT MARTAT 6 6 || 2017 2017


»

taamaan, miten paljon miekkaan tarttuu pölyä liikuntasalin pattereista. Ei yhtään! Edellinen ryhmä taisi jo putsata kaikki patterit. – Pölyä! hihkaisee Joonas voittajan elkein, kun miekkaan vihdoin tarttuu pieni haituva lattialta. RULLALUISTIMET JALASSA Kolmas rasti virittelee keskustelua siitä, mikä on kodin likaisin paikka. Samalla pannaan kotityöt järjestykseen: mikä on mieluisin ja mikä taas ei houkuta yhtään. Nämä neljäsluokkalaiset ovat tottuneet siivoamaan. Tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen, imurointi ja omien tavaroiden järjestely hoituvat. Mutta miten usein lapset siivoavat? – Harvoin, Helmi Mäkitalo purskahtaa nauruun. Kaveri Emma Vesikko komppaa. Muut sanovat olevansa vähän aktiivisempia. – Meidän perheessä on neljä lasta, joten jonkun pitää imuroida joka toinen päivä. Imurointi vie minulta ehkä 15 minuuttia, Anna Pietilä sanoo. Joonas Haikonen on tottunut siivoamaan oman huoneensa, mutta suosikkipuuha yllättää. Vessan pesu! Essi Pietilä kertoo siivoavansa oman huoneensa kerran viikossa ja vessan kerran kuussa. Noel Mustonen kertoo imuroineensa viimeksi eilen. Emma Vahlstén jakaa huoneen veljensä kanssa. Emma sanoo siivoavansa ”aika vähän”. – Siistin lattiat. Panen lelut koriin ja kirjat hyllyyn sekä imuroin. Joskus pyyhin keittiön pöydän. Essin mielestä hauskinta on lattioiden pesu. – Kerran kokeilin, miten se onnistuu rullaluistimet jalassa. Liitelin isän rullaluistimilla huoneesta toiseen moppi kädessä. Ajattelin, että jos rullaluistimista jää jälkiä, pesen sitten myöhemmin uusiksi ne kohdat. Toisen kerran olin pesemässä lattiaa, ja koko vesiäm-

Jenna Suominen taiteilee siivousliinan kanssa.

päri kaatui lelujen päälle, Essi kertoo. Jenna Suominen siivoaa yleensä yhdessä äidin ja mummun kanssa: aikuiset imuroivat ja Jenna moppaa. – En oikein tykkää siivoamisesta, mutta on mukavaa, kun saan heiltä siivousapua, Jenna sanoo. TURVALLISTA , RAIKASTA Tavallisesta siivoamista kenellekään ei kuulemma makseta erityistä palkkiota. Noel sanoo saavansa muutaman euron silloin, kun osallistuu isompiin hommin, kuten varaston tai navetan siivoukseen. – Ei me tarvita mitään korvausta siitä, että me autamme äitiä. Mutta on oikeastaan hauskempaa siivota kaverin luona kuin kotona, Essi miettii. Kaikki tietävät, miksi kannattaa siivota säännöllisesti ja pitää tavarat omilla paikoillaan. On puhtaampaa ja raikkaampaa. On helpompi kävellä, kun ei tarvitse väistellä rojukasoja. Välttyy kivuliailta tilanteilta: se nimittäin sattuu, kun astuu korvakorun tai pienen legopalikan päälle. Päivi ja Eija paljastavat, mikä on yllättävän likainen kohta kodissa: kaukosäädin tai älypuhelin, koska molempia räplätään ahkerasti. Säämiskäliinalla niistä lähtevät pahimmat liat. KODIN JA KOULUN ASIA Eija Koskelainen toivoo, että Moppirata antaa lapsille kipinän omatoimisuuteen ja virittää sellaisen asenteen, että homma hoituu. – Ettei vain ajateltaisi, että ’tehkää te muut mun puolesta’.

Millaisia siivoajia martat itse ovat? Eija sanoo huolehtivansa, että ainakin keittiö on aina puhdas. Sänky pitää pedata joka aamu. – Muuten en voi lähteä kotoa. Päivi Koskimaalle on tärkeintä, että kodin yleisilme on siisti. Ikkunanpesusta hän ei innostu, koska vanhan talon ikkunat ovat hankalat pestä. Kolmos–nelosluokan opettaja Helena Kärkkäisen mielestä siivoustaitojen iskostaminen lapsiin ei ole pelkästään kotien vastuulla. Koulukin voi herätellä ajatuksia. – Koulumme siivooja kerran opasti lapsia, ja pesimme pulpetit yhdessä, Helena kertoo. Kun koululla järjestetään opetussuunnitelman ulkopuolista ohjelmaa, vanhemmilta kysytään aina suostumus. Yhdenkään oppilaan kotijoukot eivät vastustaneet Moppirataan osallistumista. Päinvastoin. Wilma-viesteissä sinkoilivat kiitokset ja ilahtuneet odotukset: eiköhän pienen treenin jälkeen koti ole putipuhdas. Anna ainakin pääsee testaamaan uusia niksejä pian. Huomenna hän täyttää kymmenen, ja luvassa on synttärijuhlat kavereille ja sukulaisille. – Sitä ennen pitää siivota koti juhlakuntoon.

10 000 moppia Marika Saarinummi markkinointiassistentti, Sinituote:

–Moppiradasta tuli lumipallon kaltainen ilmiö. Uusia kouluja ilmoittautui mukaan, kun sana toimintatuokiosta kiiri opettajien ja vanhempien keskuudessa. – 10 000 lasta on saanut oman moppinsa lahjaksi ja suorittanut Moppiajokortin. Paljon on tullut palautetta, että lapset ovat jatkaneet siivoamista luokassa ja kotona. Oma moppi sekä opitut tiedot ja taidot ovat innostaneet oppilaita. – Ilahduttavaa oli, että pienimmätkin ja syrjemmässä sijaitsevat koulut pääsivät projektiin mukaan, koska vapaaehtoiset menivät kouluille pitämään työpajoja.

MARTAT 6 | 2017

| 43


HISTORIA

118 tasa-arvotekoa Järjestöt ovat olleet mukana rakentamassa Suomesta hyvinvointivaltiota. Marttojen historia aina järjestön perustamisesta tähän päivään on ollut työtä tasa-arvon puolesta. Poimimme Marttojen vaiheista yhden tasa-arvoteon joka vuodelle. Yhteensä niitä on 118 – ja matka jatkuu. Hyvä arki kuuluu kaikille! KOONNUT MARTTALIITON HALLITUKSEN TYÖRYHMÄ KUVAT MARTTALIITON ARKISTO

Lisätietoa: martat.fi/martat-118-tasa-arvotekoa

44 | MARTAT 6 | 2017


1899 | Marttajärjestö perustetaan naisten tietojen ja taitojen lisäämiseksi.

Marttaneuvojat koulutuksessa Orimattilassa 1916.

190 0 | Ensimmäiset marttaneuvojat, ”lähetit”, kiersivät syrjäkylillä järjestäen iltakouluja, joissa naisia opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Lähetit antoivat neuvoja lastenkasvatuksessa, kasvimaan perustamisessa ja kodin hoidossa.

192 1 | Martat ohjasivat lapsia osallistumaan marttatyttötai maanviljelyskerhoihin. Kerhoissa viljeltiin perunaa, juureksia ja vihanneksia.

190 1 | Martat alkoivat vaatia kunnilta enemmän rahoitusta kätilöiden ja sairaanhoitajien palkkaamiseen. 190 2 | Martat perustivat oman lehden, Emäntälehden. Lehdessä tiedotettiin järjestön kuulumisista, neuvottiin kotitalouteen liittyvissä asioissa ja nostettiin esiin yhteiskunnallisia kysymyksiä. 190 3 | Järjestettiin ensimmäiset Emäntäpäivät. Ohjelmassa oli virkistäytymistä, opiskelua ja ajankohtaisia asioita. 190 4 | Sippolan Puutarha- ja maatalouskoulussa järjestettiin ensimmäinen neuvojakurssi puutarhakurssin käyneille martoille. Heistä tuli kiertäviä neuvojia puutarhanhoidossa ja ruoanlaitossa. 190 5 | Sippolan Puutarha- ja maatalouskoulun johtajan, martta Alma Forsténin aloitteesta emäntiä ryhdyttiin opastamaan kanahoitoon. Naiset saivat kohennusta kodin ruokavalioon ja munien myynnistä omia tuloja. 190 6 | Martat ja Naisasialiitto Unioni pitivät kokouksia naisten äänioikeudesta ja ohjasivat uuteen vaalilakiin liittyvissä asioissa. 190 7 | Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin kolme marttajärjestön perustajajäsentä: Lucina Hagman, Alli Nissinen ja Dagmar Neovius. 190 8 | Turussa alettiin valmistaa marttanukkeja. Käsityö toi ansiotuloja kotiäideille.

192 0 | Kansainvälisten Maaseutunaisten yleismaailmalliseen kongressiin osallistui Martta-Yhdistyksen edustajana Aili Wessberg. Hän piti esitelmän aiheesta Sivityksellinen toiminta eri kansanluokkien naisten kesken.

1 9 0 9 | Marttajärjestö palkkasi ensimmäisen valtakunnallisen kanakonsulentin, Olga Autereen. Lisää munaosuuskuntia perustettiin. Munakauppa toi lisäansioita naisille. 1 9 1 0 | Kanakonsulentit perustivat mallikanaloita, joissa naisille opetettiin kanojen kasvattamiseen ja munien myymiseen liittyviä taitoja. Martat aloittivat ensimmäisten joukossa kananmunien välitysmyynnin. 1 9 1 1 | Marttatuotteiden välitysliike, Martta-asioimisto, avattiin Helsinkiin. Martat opettivat naisia kutomaan kangaspuilla kodin tekstiilejä ja neulomaan sukkia. Käsitöiden myynnistä naiset saivat tuloja. 1 9 1 2 | Martat tukivat lasten koulunkäyntiä. Järjestettiin myyjäisiä ja juhlia, joiden tuotoilla rahoitettiin koulujen ylläpitoa, keittolatoimintaa ja kunnan vähävaraisten lasten koulunkäyntiä esimerkiksi kouluvaatteiden lahjoituksilla. 1 9 1 3 | Palkattiin puutarha- ja käsityöneuvojia. Opetettiin heinälaatikon käyttöä ruoanvalmistuksessa. 1 9 1 4 | Martat neuvoivat täydentämään kodin ravitsemusta metsän antimilla, erityisesti sienillä. Kehotettiin kuivaamaan sieniä tulojen hankkimiseksi.

1915 | Uusi Marttojen laulu vahvisti uskoa yhteiseen tulevaisuuteen: ”Jos olet martta, niin kättä me lyömme, yhdessä kanssani toimehen käy! Suomemme onneksi olkohon työmme, ahkeran luona ei puutetta näy.” 1916 | Marttojen valistustyö lisäsi uskoa ihmisten yhdistymiseen yli yhteiskuntaluokkien. Martat julkaisivat neuvovia kirjasia, joiden aiheina olivat nuorison kasvattaminen ja kouluttaminen sekä itsensä sivistäminen. 1917 | Martat antoivat ohjeita naisille kunnallisvaaleihin valmistautumiseen. Naisten äänioikeus laajeni kunnallisvaaleihin. Naimisissa olevat naiset saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdolle. 1918 | Suomen hallituksen aloitteesta käynnistettiin sotamarttatoiminta hillitsemään kulkutauteja ja estämään nälänhätää. Tehtävään koulutetut vapaaehtoiset puhdistivat kyliä, hautasivat vainajia ja eläimiä sekä neuvoivat ruoanlaitossa. 1919 | Hätäapuneuvojat auttoivat pula-ajan niukkuuden kanssa kamppailevia perheitä. Neuvojat jakoivat kasvien siemeniä ja pitivät kylvö- ja keittokursseja. Ruoka-aineina käytettiin myös jäkälää, pettua, selluloosaa ja katajanmarjoja.

192 2 | Martta-Yhdistys lähetti Alfrild Holmbergin emäntien lomakurssille, jonka järjesti norjalainen Hemmenes Vel -yhdistys. Tämän jälkeen Martat ottivat lomakurssit omaan ohjelmaansa. 192 3 | Marttojen ensimmäiset lomakurssit emännille pidettiin suomeksi Reitkallin Puutarhakoululla ja ruotsiksi Högvallan Puutarha- ja Talouskoululla. Ohjelmassa oli esitelmiä, puheita, havaintoesityksiä ja vapaata seurustelua. 1924 | Helsingin Haaraosaston mallikeittiönäyttelyssä esiteltiin pienkoteja varten suunniteltuja puu-, kaasu- ja sähkökeittiöitä. Keittiöissä myös ruokailtiin ja niihin voitiin sijoittaa makuusija. 192 5 | Marttaliiton järjestämillä toimihenkilökursseilla käsiteltiin yhdistys- ja kokoustekniikkaa, arkiston ja kaluston hoitoa, luettelointia ja tilastointia. 192 6 Marttojen neuvojat valmennettiin syöpäläissotaan torjumaan lutikoita, russakoita, kirppuja ja täitä. He pitivät esitelmiä syöpäläisten hävittämisestä ja tekivät kotikäyntejä, mukanaan tarpeelliset välineet ja syöpäläismyrkyt.

»

MARTAT 6 | 2017

| 45


HISTORIA » 192 7 | Neuvonnan pääpaino alkoi siirtyä puutarhasta kodin seinien sisäpuolelle. Vuonna 1927 kotitalouskursseja pidettiin jo enemmän kuin puutarhakursseja. 192 8 | Marttojen kotitalousneuvontaa suunnattiin erityisesti Raja-Karjalan alueelle, missä neuvonnan tarve oli suuri. Alueellisen tasa-arvon vahvistamisen mahdollisti varatuomari Eduard Polónin testamenttilahjoitus. 192 9 | Martat alkoivat järjestää kodinhoitokursseja. Sisältöinä oli esimerkiksi tomunimijän käyttö, toriostokset, kodin sairashoito, uunien lämmittäminen, syöpäläiset ja niiden hävittäminen, elämänuran valinta. 193 0 | Marttayhdistysten järjestämä maatalouskerhotoiminta valmensi tyttöjä monipuolisesti emännän tehtäviin. Kerhoja pidettiin sekä maaseudulla että kaupungeissa ja toimintaan osallistui yhteensä 17 000 kerholaista. 193 1 | Marttaliiton vuosikokouksessa keskusteltiin maalaisemännän työn ammatillistamisesta ja emäntien oikeudesta vuosilomaan. 193 2 | Kämmenniemen marttakerhon kapalo-ompeluseurassa pidettiin alustus ”Mitä martat voisivat tehdä vanhojen puutteenalaisten naisten työttömyyden poistamiseksi”. 193 3 | Ryhdyttiin neuvomaan kirjanpitoa maalaisemännille. 193 4 | Aloitettiin Emäntien ajankäytön seuranta -kilpailut. Suomalaisen Marttaliiton toiminnanjohtaja Elli Saurio käytti tuloksia emäntien työpäiviä koskevassa tutkimuksessaan. 193 5 | Vuosikokouksessa esitettiin ehdotus yhtenäisestä marttapuvusta, joka toisi tasa-arvoa toimintaan.

46 | MARTAT 6 | 2017

1951 | Neuvonnassa kiinnitettiin huomiota naisten mahdollisuuksiin saada käyttövaroja ja omaa aikaa. 1952 | Perheenemännille opetettiin kotitalouden kustannuslaskentaa ja kustannusten jakautuman tarkkailua. Marttojen tuoremehukurssilla Laitilan Hirvikoskella 1935.

1 9 3 6 | Marttaliitto kehotti marttoja asettamaan naisehdokkaita tuleviin kunnallisvaaleihin.

1943 | Pula-ajan neuvontaa jatkettiin. Julistettiin kilpailu kotitekoisten jalkineiden valmistuksesta.

1 9 3 7 | Leipä oli tärkeä energian lähde, ja martat opettivat leipomisen taitoa. ”Joka päivä lämmin leipä, joka päivä leivän puute” -iskulauseella houkuteltiin varsinkin maan itäosien emäntiä opettelemaan myös kovan ruokaleivän valmistusta.

1944 | Kotitalousneuvojat osallistuivat evakoiden muonitukseen ja sijoitukseen. Siirtomarttatoiminta käynnistettiin.

1 9 3 8 | Uudistettu 5-vuotinen marttatutkinto innosti tavoitteelliseen kotitaloustietojen ja taitojen opiskeluun. 1 9 3 9 | Talvisodassa martat osallistuivat huoltotehtäviin sotilaiden ja kotirintaman apuna. Martat neuvoivat, kuinka kodinhoito ja ruoanlaitto onnistuvat pula-ajan olosuhteissa. 1 9 4 0 | Martat osallistuivat vapaaehtoista huoltotyötä ohjaavan Vapaan Huollon toimintaan ja työskentelivät siviiliväestön, siirtoväen ja sotilaiden tukemiseksi. 1 9 4 1 | Martat siivosivat sodassa vallattujen alueiden taloja. Sotilaiden majoittamiseksi perustettiin marttamajoja. Helsingin Marttayhdistys järjesti ruoanlaittokurssin kaupunkiin töihin jääneille miehille. 1 9 4 2 | Vuosi nimettiin pulantorjuntavuodeksi. Hankittiin viljelypalstoja, välitettiin siemeniä ja taimia, järjestettiin neuvontaa viljelijäperheille.

1945 | Martat ryhtyivät järjestämään morsiuskursseja. Kursseille osallistui 5 000 naista 116 paikkakunnalla. 1946 | Uusia koteja rakentavalle siirtoväelle tehtiin yli 600 puutarhasuunnitelmaa. Lisäksi tehtiin suunnitelmia vanhojen puutarhojen uudistamiseksi. Tavoitteena oli tuottava ja helppohoitoinen puutarha. 1947 | Koti on yhteiskunnan perusta -arpajaisilla kerättiin varoja kodissa työskentelevien naisten taitojen ja tietojen kehittämiseen. sovuonna ke1948 | Nuorisovuonna tön nuorisohitettiin järjestön orisotyö oli toimintaa. Nuorisotyö otien että tärkeää sekä kotien aisuuden järjestön tulevaisuuden kannalta. 1949 | Uusiin koteihin eittisuunniteltiin keittiiön ön ja tupakeittiön omiota sisustuksia. Huomiota tyisesti kiinnitettiin erityisesti hin. säilytyspaikkoihin. 1950 | Keskityttiin yttiin talouan, energian dellisuuteen ajan, ja rahan käytössä.

1953 | Marttaliitto osallistui Teollisuuden ja kotitalouden yhteistyövaliokuntaan. 1954 | Kiinnitettiin huomio perheenemäntien työhön. Tavoitteena oli lyhentää perheenemännän työaikaa, keventää työtä ja lisätä vapaa-aikaa. 1955 | Perhekasvatusohjelma pohti perheenjäsenen keskinäisiä suhteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Perhekasvatuskursseilla käsiteltiin kodin henkistä ja taloudellista tasapainoa. 1956 | Teemana oli opintovuosi. Marttaliitto tuki yhdistyksiä ohjelman suunnittelussa julkaisemalla opaskirjaset Kasvisaapinen, Puutarhan yksityiskohtia ja Suunnittelua kotitöihin. 1957 | Teemana oli henkinen rakentuminen. Tuotiin esille myönteisyyden merkitystä kodille, yhdistyselämälle ja yhteiskunnalle. 1958 | Nostettiin esille ruokatalouden suunnitelmallisuus. Tavoitteena oli taloudellinen, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä ruoanvalmistuksen helpottaminen. he 1959 1 959 | E Esiteltiin rinnakkain perinneruokia ja uusia ruokia perinneru ja laaditt laadittiin niistä terveellisiä ruokav ruokavalioita. 196 0 | Korostettiin taloudellisia kysymyksiä, talou yhteisvastuuta ja vastuuyhte ta kanssaihmisistä. k 19611 | M 196 Martat aloittivat ihmissuhde missuhdeluentojen pitämisen.

»


Tarjous sinulle Martat -lehden lukija! KAUPAN PÄÄLLE

Itselle tai lahjaksi j

Aariika Aa Aar kan k n Pi ka Pih h hllaj aja jjaa -vvviiiko k n op konloppul oppu p laukku uk kkku u, arvo arv rvo 49 49 €

5 numeroa

20

00 €

(norm. 39 (norm 39,80€) 80€)

TAI

Dig D Di igit gita gi itaa ttaaalinen taal aal a in inen en ke keeiit itt tt ttiiö iövaak övvaa öva aaka ak ka, ka, a, arrvo arv rvo 34 34, 34,9 4,9 ,90 90 € TAI

TILAA HELPOSTTI NETISSÄ: OMA AIKA: omaaikalehti.fi/tilaukset ikalehti fi/tilaukset

2 lis lisälehteä, isälehte is ssäleh äleht hte teeä, ä arrrvvo 19 1 9,60 9, ,60 €

TILAA PUHELIMITSE: 075 328 5100. ma-pe 8.00-16.00 (Puhelun hinta on 8,8 snt/min +pvm/mpm, myös jonotuksen ajan).

Tilaustunnus, Aarikan Pihlaja-laukku: FK0422 Tilaustunnus, Dig. keittiövaaka: FK0423 Tilaustunnus, lisälehdet: FK0424

Toimi heti !

TILAUS- JA ARVONTAKORTTI KYLLÄ KIITOS! Tilaan lehden huippuedulliseen hintaan, VAIN 20,00 €! Kaupan päälle valitsen: Aarikan Pihlaja -viikonloppulaukku, arvo 49 € Tilava koko 45cm x 42cm x 14,5cm Tilaustunnus: FK0422

Digitaalinen keittiövaaka, arvo 34,90 € Painoraja 5 kg. Vaaka toimii yhdellä litiumparistolla. Paristo on mukana ppakkauksessa.

Aller Media Oy maksaa tilauksen postimaksun

Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. Etunimi

Sukunimi

Osoite

Syntymävuosi

Postinumero- ja toimipaikka

Puhelin

Sähköpostiosoite

Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18-v.)

Aller Media Oy Tunnus: 5006760 Info: K3 00003 VASTAUSLÄHETYS

Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestillä

Tilaustunnus: FK0423

2 lisälehteä, arvo 19,60 €

LEHDEN SAAJA (JOS ERI KUIN MAKSAJA)

Tilaustunnus: FK0424

Etunimi

Osallistun arvontaan ja voin voittaa 35.000,00 € puhtaana käteen!

Osoite

Olen mukana myös 5.000,00 € rahan arvonnassa.

Sukunimi Syntymävuosi

Postinumero- ja toimipaikka

Tilausehdot: Tilaus jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva, ellei sitä erikseen irtisanota. Tarjous on voimassa 31.12.2017 asti ja koskee kotimaan tilaajia sekä uusia tilaajia eli talouksia joihin ei ole tullut Oma Aika -lehteä viimeksi kuluneiden 6 kk:n aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun/ Asiakaspalvelu (ma-pe klo 8.00-16.00), Pursimiehenkatu 29-31 A, 00150 Helsinki, puh. 075 328 5100. Puhelun hinta on 8,8 snt/min +pvm/mpm (myös jonotuksen ajan). Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Varaamme mahdollisuuden toimittaa tuotteen tilalle toisen tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kahden kuukauden kuluessa tilauksesta.

Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka voittona on 35 000,00 €. Arvonta suoritetaan 12.12.2017 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2017 mennessä tilanneet. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Voittajien nimet ja kuvat voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä, internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan.


HISTORIA » 1962 | Annettiin kodinkoneisiin liittyvää neuvontaa. Koska kodinkoneiden valikoima lisääntyi, kuluttajat tarvitsivat tietoa hankintojen tekemiseen.

1983 | Nuorten perheiden neuvontaa kehitettiin. Opetusvideo Nuori perhe ja vaatehuolto.

Varsinaissuomalaisia marttoja retkellä Kurussa 1957.

1984 | Lähimmäinen kaukana – afrikkalaisen naisen arkipäivää -näyttely kiersi marttapiireissä.

1963 | Marttaliitto palkkasi osa-aikaisen perhekasvatuskonsulentin, joka piti ihmissuhteisiin ja perheasioiden solmukohtiin liittyviä tilaisuuksia eri puolilla maata. 1964 | Finlands svenska Marthaförbundin aloitteesta asetettiin komitea selvittämään perheenemäntien eläkekysymystä. 1965 | Martat tekivät aloitteita, jotka liittyivät mm. asemakaavoitukseen, lannoitetutkimukseen, ilmansaastumisen torjuntaan ja koirien ulkoilualueiden sekä julkisten uimarantojen tarpeeseen. Järjestettiin ympäristönsiivoustalkoita. 1966 | Marttailloissa korostui kuluttajavalistus. Keskustelunaiheina oli mm. suomalainen tuote ja kuluttaja, suomalainen maailmankansalaisena ja nainen yhteiskunnassa. 1967 | Martat tekivät paikallisia aloitteita mm. perhepäivähoidonohjaajan virkojen perustamisesta ja kodinhoitajien palkkaamisesta kuntiin. 1968 | Ryhdyttiin järjestämään päivähoitajakursseja. Suomen Marttaliittojen keskusvaliokunta jätti maatalousministerille Pohjoismaiden Emäntäliiton tekemän aloitteen ympäristönsuojelun tutkimuksesta ja lainsäädännöstä. 1969 | Järjestettiin Pidä Suomi siistinä -talkoot. Marttayhdistyksille tehtiin perheenäidin asemaan, lastenhoidon järjestämiseen ja perheenemännän eläkekysymykseen liittyvä kysely ja sen pohjalta aloite.

48 | MARTAT 6 | 2017

1985 | Koti lähellä ja kaukana -teemavuosi korosti kodin merkitystä yhteiskunnan perusyksikkönä, kasvattajana ja kulttuuriperinnön siirtäjänä.

1 9 7 0 | Nostettiin esille perheenemännän työn merkitystä. Tavoitteena oli, että tälle työlle laskettaisiin rahallinen arvo. 1 9 7 1 | Aloite lasten päivähoidon järjestämisestä. 1 9 7 2 | Marttojen ravitsemusviesti käynnistyi. Ensimmäisenä viestin vastaanotti tasavallan presidentti Urho Kekkonen. 1 9 7 3 | Käynnistettiin erikoislääkäri Gisela Gästrinin johdolla rintojentarkkailuohjelma eli Mamaohjelma. Ensivaiheessa mukana oli 10 000 marttaa.

1977 | Kiinnitettiin huomiota nuorten ja nuorten kotien tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Nuorisotyölle asetettiin tavoitteet ja ohjelmat. 1978 | Nuoreksi nuorten kanssa -teema kiinnitti huomiota eri ikäpolvien vuorovaikutukseen kodeissa ja järjestöelämässä. Muistutettiin aikuisia kasvatusvastuusta ja harrastusten merkityksestä lapsille ja nuorille.

1 9 76 | Mamaohjelman seurauksena rintojen omatarkkailun opastus otettiin terveyskeskusten ja työterveyshuollon ohjelmaan. Martat tekivät 1976–1977 noin sata aloitetta kunnissa ja kuntayhtymissä ohjelman jatkamiseksi.

1987 | Avoimesti yhdessä -teemavuosi korosti arvostavaa ja avointa suhtautumista kanssaihmisiin. 1988 | Kodin talouden neuvonnassa uusia aiheita olivat muovikortilla maksaminen ja Euroopan yhdentyminen.

1 9 74 | Marttaliito täytti 75 vuotta. Juhlavuoden pitopäivällisten tuotosta puolet kohdennettiin kampanjaan, jolla ehkäistiin puutteellisesta ravitsemuksesta johtuvaa lasten sokeutumista kehitysmaissa. 1 9 7 5 | Tasavallan presidentti Urho Kekkonen haastoi 75-vuotisjuhlapuheessaan Martat inflaation torjuntaan. Marttayhdistyksille tuotettiin aiheesta tietopaketti ja toimintavihjeitä inflaatioiltamien ja -päivällisten järjestämiseen.

1986 | Martat suunnittelivat kehitysyhteistyön laajentamista Keniasta Sambiaan ja kartoittivat yhteistyömahdollisuuksia sikäläisen kansalaisjärjestön kanssa. Vuonna 1988 Martat ryhtyivät tukemaan Itä-Sambiassa tehtävää kotitalousneuvontaa, josta vastasi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa.

1989 | Sosiaali- ja terveysministeriölle tehtiin aloite Mamarintasyöpäseulonnoista.

1979 | Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöohjelman aloittamisesta tehtiin päätös. 1980 | Äiti ja lapsi Keniassa -kehitysyhteistyöohjelma alkoi. 1981 | Martat käynnistivät karjalaisen marttaperinteen keräämisen tavoitteena siirtää arvokasta kulttuuriperinnettä nuoremmille sukupolville. 1982 | Marttaliitto antoi julkilausuman palkatonta hoitotyötä tekevien perheenemäntien sosiaali- ja eläketurvan kehittämiseksi.

1990 | Martat tekivät aloitteen lajitellun kotitalousjätteen vastaanotosta kunnissa. Aloite vietiin ympäristöministerille ja kuntapäättäjille. 1991 | Käynnistettiin kehitysyhteistyöprojekti Äiti ja lapsi Zimbabwessa. Kotitalousneuvonta aloitettiin rajantakaisessa Karjalassa. 1992 | Kuluttajien talous- ja velkaneuvonnan kokeilu aloitettiin yhdessä Finlands svenska Marthaförbundin ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Maksuvaikeuksissa oleville ja ylivelkaantuneille annettiin henkilökohtaista neuvontaa kolmena päivänä viikossa. »


FiksuDiili on tutkitusti fiksu tapa hankkia uusi auto. TM 3/2017

Laakkonen tarjoaa uuden fiksun tavan hankkia auto 2-4 vuodeksi ilman vakuuksia. Sopimuksen päätyttyä voit joko lunastaa auton itsellesi tai palauttaa sen meille. Halutessasi voit ottaa uuden auton taas helposti ja edullisesti FiksuDiili-sopimuksella.

Alk. 169€/kk

• • • •

Il Ilman vakuuksia, vak kuuksi ksia a ei ei kä käsirahaa käsi sira raha haa • Kiinteä Kiin Ki inteä ä ku kuuk kuukausimaksu ukausi simak ksu Sopimusaika 48 kk, 36 kk tai 24 kk Laaja FiksuDiili-mallisto • Sopimus sisältää talvirenkaat Voit vapaasti varustella autosi lisähintaan

FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi Hyundai i20 5d 1,2 5MT ISG Fresh rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 14.783,27 €, sopimusaika 48 kk/40 000 km, korko 1,95 %, kuukausierä 169 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 190 € ja käsittelymaksua 10 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 8.418,33 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 16.368,33 €. Todellinen vuosikorko 3,45 %. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus Suomi Oy, Aleksis Kiven katu 9, Helsinki. Voimassa ainoastaan Laakkosen liikkeissä. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin/etuihin. Oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään.

Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna

Joensuu Jyväskylä Kerava Kouvola

Kuopio Lahti Lieksa Oulu

Porvoo Tampere Turku Varkaus

Vain yksi voi olla tällainen Suurkuvatuotanto Painotuotteet Sähköiset julkaisut Mari Hakkarainen PunaMusta Oy myyntipäällikkö Marttojen jäsen

Positiivisesti erilainen painotalo.


HISTORIA » 1993 | Ravitsemus- ja ruokatalousneuvonnalla ohjattiin edullisten ruoka-aineiden käyttöön. Julkaistiin Penninvenyttäjän keittokirja.

kaantuneita saamaan maksuohjelma talouden hallitsemiseksi. Yhteistyökumppaneina olivat sosiaalitoimi, diakoniatyö ja Pelastusarmeija.

2 0 0 1 | Kotirumba rullaamaan -hanke kannusti nuoria perheitä kotitalouden hoitoon liittyvissä tehtävissä ja ohjasi suunnitelmallisuuteen.

Suomessa asumista helpotettiin opettamalla ruoanlaittoa, päivittäisten valintojen tekoa ja suomalaisen elämäntavan tuntemista.

1994 | Julkaistiin Penninvenyttäjän tilikirja ja Penninvenyttäjän vaateaatteet helpottamaan arkea talousvaikeuksien keskellä.

1 9 9 8 | Puhuttiin puurojen puolesta ja järjestettiin Puurokuun tempaus, jolla kerättiin varoja Bosnia-Herzegovinan naisille.

2 0 0 2 | Martat vaikuttajina yli rajojen -teema nosti esiin marttojen verkoston, jonka kautta voidaan vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa, lähialueilla ja globaalisti.

2 0 0 5 | Marttaliitto osallistui MONITA kumppanuushankkeeseen, jossa taiteen keinoin edistettiin etnisiä suhteita ja torjuttiin rasismia sekä muukalaisvihaa.

2 0 0 3 | Turvaa taloutesi -neuvonnan tavoitteena oli lisätä kotitalouksien raha-asioiden vakautta, riskien hallintaa, taloussuunnittelua ja oikeudellisen tiedon hyödyntämistä. Talousneuvonta keskittyi työttömiin, nuoriin ja nuoriin perheisiin.

2 0 0 6 | Teemakausi Tasa-arvo tavaksi nosti esille arjen tasa-arvon merkitystä, kodin toimintakulttuuria ja vuorovaikutusta yhteisössä sekä yhteiskunnassa.

1 9 9 9 | Ennakoitiin euroon siirtymistä kouluttamalla marttoja ja erilaisia erityisryhmiä. Burkina Fason kehitysyhteistyöhanke alkoi.

1995 | Osallistuttiin Nainen ja ääni -julkaisun suunnitteluun ja naisten äänioikeuden 90-vuotisjuhliin. 1996 | Marttojen kotitalousneuvonta julkaisi ruokaohjeita internetissä ensimmäisen kerran. 1997 | Kodin talous- ja velkaneuvonnassa keskityttiin raha-asioiden suunnitteluun ja seurantaan. Avustettiin ylivel-

2 0 0 0 | Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund vaativat yhteisellä julistuksella tukea lapsiperheille, vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseen ja arvostusta kotona tehdylle työlle.

2 0 0 4 | Kotitalousneuvontaa maahanmuuttajille -hankkeessa tavoitteena oli maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ehkäiseminen.

2 0 0 7 | Toteutettiin ketjukoulutuksia ja kotitalousneuvontaa Karjalan tasavallassa. 2 0 0 8 | Maailman taloustilanne notkahti. Kotitalouksissa oli jälleen kysyntää Marttojen talousneuvonnalle.

5 vinkkiä Jouluun Valmistuohje Imellytetty perunalaatikkosose on valmistettu perinteisellä tavalla eikä siihen ole lisätty sokeria. Vanhanajan perunalaatikko paistetaan matalassa lämpötilassa (+150°C) hauduttamalla vähintään kaksi tuntia.

3 Uunituoretta

Joulupöytään Tuoppi Saaristolaisleipä 420g

2 Sulata & kuumenna Kymppi kypsät laatikot, 630-700g Kuumennusta vaille valmiit laatikot on paistettu arinauunissa hauduttamalla. Uutuus Bataattilaatikko sopii perinteisten laatikoiden rinnalle joulupöytään.

4 Aromikasta kotikaljaa Tuoppi Kotikalja 3 x 35 g, uute

1 Kymppi juuressoseet, 850g Käytä juuressoseita laatikoiden lisäksi mm. keittoihin tai leivontaan!

Pakkauksessa on jauhoseoksen lisäksi kuivahiiva ja paistovuoka.

oon Ruuanlaittan ta n ja leivo

Reseptejä ja valmistusohjeita löydät: kymppi-maukkaat.fi/reseptit • lahiruokaamaalta.fi

5 Täydellinen maku – nauti! Tuoppi Kotikalja 0,75 l, valmis Valmis kotikalja on gluteeniton juhlajuoma.

Vähällä vaivalla kotikaljaa kotiin ja juhliin. Sisältää ohra- ja ruismallasta. Valmista juomaa 9 l

www.laihianmallas.fi www.tuoppi.fi


2 0 15 | Marttojen ehdokas Eva Biaudet valittiin Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaksi. Martat vaikuttavat Naisjärjestöjen keskusliitossa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta.

2009 | Martat neuloivat villasukat kaikille vuoden aikana syntyneille vauvoille ja adoptoiduille pienokaisille. Yhteensä tehtiin 60 000 sukkaparia.

2 0 16 | Martat osallistuivat SuomiAreenassa Saman padan äärellä -kampanjaan, jolla tuettiin maahanmuuttajien kotoutumista.

20 10 | Yhteisvastuukeräyksen varoilla aloitettiin Kotirumba rullaamaan -hanke. Se antoi tukea ja apua heikoimmassa asemassa oleville lapsiperheille. 20 11 | Martat virkkasivat isoäidinneliöitä ja kokosivat niistä 7 800 tilkkupeittoa. Ne lahjoitettiin Ensi- ja turvakotien kautta lapsiperheille ja muille apua tarvitseville. 20 12 | Marttaliiton tuella Kamerunin kotitalousneuvojien yhdistys ACESF-CA koulutti 360 naista kotitalous- ja yrittäjyysneuvontakursseilla.

2 0 1 3 | Martat ryhtyivät järjestämään ruoanlaittokursseja vankiloissa yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Tavoitteena oli lisätä vankien valmiuksia itsenäiseen ja vapaaseen elämään.

2 0 14 | Martat nostivat nuorten syrjäytymisen ehkäisyn esiin SuomiAreenassa Porissa ja Pohjoismaiden Naisjärjestöjen kesäkonferenssissa Rovaniemellä.

2 0 17 | Martat kannustivat käyttämään äänioikeutta kuntavaaleissa ja haastoivat kuntavaaliehdokkaat kertomaan näkemyksensä kuntien järjestämästä joukkoruokailusta, kotipalveluista ja taitojen opetuksesta kouluissa. Marttojen teesit olivat: Enemmän lähiruokaa, vähemmän hävikkiä. Käytännön apua koteihin ja arjen taitoja kouluihin.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

Kiehtova Kiina –Peking, Shanghai ja Suzhou

Musiikkia ja teatteria Tallinnassa

7.-15.4. 1.795,-

My Fair Lady –MUSIKAALI 27.-28.1. 140,23.-24.3. 140,Les Miserables –MUSIKAALI 10.-11.2. alk. 155,5.-6.5. alk. 175,Lentävä Hollantilainen –OOPPERA 16.-17.2. 140,Joutsenlampi -BALETTI 10.-11.3. 140,Mamma Mia –MUSIKAALI 7.-8.4. alk. 180,Aida–OOPPERA 14.-15.4. 165,-

Koe Kielletty kaupunki ja Kiinan Muuri, Shanghain nähtävyydet, Idän Venetsia Suzhou kanavineen ja puutarhoineen. 6 lounasta, 2 illallista.

Amsterdam ja Keukenhofin kukkapuisto 17.-21.4. 995,8.-12.5. 1.045,Kanavaristeily, retket Keukenhofin puistoon sekä Edamin juustokaupunkiin ja Volendamin kalastajakylään. 2 lounasta.

Siguldan taimimarkkinat Latviassa 4.-6.5. 245,Kaupunkikierrokset Riiassa ja Siguldassa, taimimarkkinavierailu. 1 illallinen, 1 keittolounas.

Opastetut matkat sis. kuljetukset Helsingistä, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut, retket opastuksineen. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/JUNALIPUT – KYSY LISÄÄ.

VAPAA-AJAN MATKAT puh. 010 321 2800 – VARAA MATKASI 24 H – www.matka-agentit.fi Puhelut 8,28 snt//min (+alv 24%). HELSINKI, Teollisuuskatu 21 – JOENSUU, Kirkkokatu 20 – PORVOO, Lundinkatu 16 – TURKU, Linnankatu 8E

Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä


JÄRJESTÖ

Haluaako vapaaehtoinen valmiin paketin ja tehtävän, jota ryhtyy toteuttamaan? Vai haluaako hän olla kehittämässä tehtävien sisältöjä? Tämä herätti keskustelua risteilyllä. Kuvassa keskellä Onneli Karvanen Koskenpään Marttayhdistyksestä.

ELÄMYKSIÄ, MERKITYSTÄ, YSTÄVIÄ REIJA SALOVAARA //KUVAT ANNA AUTIO

artat ovat aktiivisia vapaaehtoistoimijoita. Martta-risteilylle osallistui 200 marttaa, ja kun heiltä kysyttiin, kuinka moni on mukana vapaaehtoistoiminnassa vähintään 20 tuntia kuukaudessa, puolet vastasi kyllä. He tekevät siis yhteensä yli 20 000 vapaaehtoistuntia kuukaudessa. Moni kertoi tekevänsä vielä enemmän. Moni järjestö on huolissaan vapaaehtoisten vähenemisestä, ja monissa marttayhdistyksissäkin on huomattu, että vapaaehtoisia on aiempaa vaikeampi saada mukaan. Martta-risteilyllä puhunut järjestöjohtamisen ja muutoksen asiantuntija Sirpa Korkatti Sipilisti-yrityksestä muistuttaa, että todellisuudessa vapaaehtoisten määrä ei ole vähentymässä, ja että jopa 1,3 miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena. Sen sijaan vapaaehtoistoiminnan muodot ja toimintatavat muuttuvat.

M

52 | MARTAT 6 | 2017

Perinteisesti järjestöt ovat tarjonneet valmiita rooleja vapaaehtoisuuteen, ja samoissa tehtävissä on toimittu pitkään. Nyt rinnalle ovat tulleet tehtävät, joissa sitoudutaan lyhyeksi aikaa yksittäisen aiheen pariin, johonkin tiettyyn tilanteeseen tai satunnaisesti, lyhyellä varoitusajalla. Lisäksi tehdään esimerkiksi virtuaalista vapaaehtoistoimintaa, jossa ei tulla paikalle, vaan ollaan mukana verkon kautta. Myös jotkin yritykset tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistehtäviin työajallaan. Vapaaehtoistoiminnan muutoksessa on tärkeää olla mukana. Yhdistysten kannattaa miettiä, millaisia toimintamahdollisuuksia ne tarjoavat. Vapaaehtoisista kannattaa pitää huolta. Vaikka vapaaehtoinen osallistuisi satunnaisesti tai olisi mukana lyhyen aikaa, hän saattaa tulla uudelleen mukaan, jopa pysyvästi, jos järjestöstä jää hyvä kokemus.

JÄTÄ ENNAKKO-OLETUKSET Yhä useammin vapaaehtoistoiminnalta haetaan elämyksiä ja sellaisia tunteita, joita ei muuten pääse kokemaan. Tärkeimpänä syynä osallistumiseen korostuu tarve kokea itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Moni tulee marttatoimintaan mukaan myös saadakseen sosiaalisia verkostoja ja uusia ystäviä. Sirpa Korkatti muistuttaa, että motiiveista kannattaa puhua ja niitä kannattaa myös kysyä. Kun tiedetään yhdistyksen tai hallituksen jäsenten motiiveista, voidaan heille antaa sellaisia vastuita ja tehtäviä, joiden takia he ovat tulleet mukaan ja joiden vuoksi he haluavat pysyä jäseninä. On tärkeää, että ihmisistä ei tehdä oletuksia työpaikan tai aiempien tehtäviä perusteella. Jos työskentelee lasten parissa, ei välttämättä halua vapaaehtoistehtävissään järjestää toimintaa lapsille. Talousasioita työkseen hoitava


M ARTTA-RISTEILY 23.–24.9.

Risteilylle osallistui ruoka-, kässä-, puutarhaja vertaismarttoja sekä kansainvälisiä marttoja. Risteilyllä mm. ideoitiin ja suunniteltiin vuoden 2018 tapahtumia. Mukana oli 200 marttaa.

Vapaaehtoisuus vetää edelleen, osallistumisen muodot vain muuttuvat. Martta-risteilyllä pohdittiin, mitä muutokset merkitsevät marttailun kannalta. ei välttämättä halua yhdistyksen rahastonhoitajaksi. Motiivit voivat muuttua. Jos on hoitanut jotakin tehtävää pitkään, saattaa kaivata vaihtelua ja uusia haasteita. Eniten keskustelua risteilyllä herätti kysymys, haluaako vapaaehtoinen valmiin paketin ja tehtävän, jota voi tulla toteuttamaan sellaisenaan, vai haluaako hän itse olla rakentamassa, kehittämässä ja kokeilemassa sen sisältöä. Lähes jokainen martta vastasi haluavansa itse rakentaa vapaaehtoistehtäväänsä. Myöhemmin moni kuitenkin tarkensi, että haluaa itse asiassa valmiin kehikon ja tehtävän, jota voi soveltaa ja kehittää itselleen sopivaksi. PY YDÄ MUKA AN Vapaaehtoistoimin-

ta on haluttu vapaa-ajan muoto. Sirpa Korkatti muistuttaa, että yhdistysten on osattava kertoa toiminnastaan, sen merkityksestä ja vaikutuksista. On

osattava perustella, miksi kannattaa tulla mukaan. Suurin syy siihen, miksi ihmiset eivät ole mukana vapaaehtoistoiminnassa on se, että kukaan ei ole pyytänyt mukaan. Jokainen martta voi olla se, joka kertoo oman yhdistyksensä toiminnasta ja kysyy uudelta tuttavuudelta, haluaisitko tulla mukaan. Erityisesti yhdistysten puheenjohtajien ja hallituksen jäsenten kannattaa tutustua ihmisiin, heidän taitoihinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Sirpa Korkatti toteaa, että tämä ei ole vaikeaa. Voi kierrellä tapahtumissa, jutella ja tutustua ihmisiin. Uudelle ei heti kannata ehdottaa sitä hallituspaikkaa, josta puuttuu ihminen, vaan etsiä juuri hänelle sopivaa vapaaehtoisuuden muotoa.

M ARTOISSA VAPA AEHTOISTOIMINTA ON:

Yhdistystoimintaa. Martoista joka viides on yhdistyksen, piirin tai liiton hallituksessa. Hallintoon osallistuminen on vapaaehtoistoimintaa. Sisältöosaamista ja viestin viemistä: puutarhamartat, kässämartat, kansainväliset martat, ruokamartat, vertaismartat. Yhdistyksissä tehtävää vapaaehtoistoimintaa, talkoita, kahvituksia, retkien järjestämistä, yhteisiin kampanjoihin osallistumista… SIRPA KORK ATTI: VAPA AEHTOISTOIMINTA AN L ÄHDETÄ ÄN MUK A AN, KOSK A

»asia on itselle tärkeä, » toiminta lähtee omista arvoista, »halutaan tehdä jotain toisten hyväksi. »Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat haluavat osallistua ja vaikuttaa. »Vapaaehtoisuus tuo elämään sisältöä ja uusia ystäviä.

MARTAT 6 | 2017

| 53


SUKUPOLVET

Kannattaa kutsua tuttuja mukaan toimintaan, tietävät Sirkka ja Tuire. Pikku-Martta ilmoitti itse haluavansa jäseneksi. REIJA SALOVAARA //KUVA KRISTIINA KONTONIEMI

Vihdoinkin mukana

K

eittiössä pölisee jauho. Kolme sukupolvea tuoreita marttoja leipoo ensimmäistä kertaa elämässään karjalaisia pyöröjä. Martta Laakso (8) heittää taikinapalan ilmaan. Martan äiti Tuire Laakso (38) kertoo olleensa henkinen martta aina. Hän oli harkinnut järjestöön liittymistä pitkään, se vain oli aina jäänyt. Kesällä hän kävi pitämässä työhönsä liittyvän luennon Ylöjärvellä Viljakkalan Martoille. Marttaillan mukavan tunnelman ansioista hän pani vihdoin toimeksi ja liittyi mukaan. Pian Martta-tytärkin sanoi haluavansa martaksi. Martan päivänä syntynyt Martta sai synnyttyään laitoksella marttojen kutomat sukat. Tuire tietää, miten hyvältä tuntuu, kun saa marttojen lahjoittamaa lämpöä ja välittämistä. Tuiren äiti Sirkka Makkonen (69) kuuluu Hankasalmen kirkonkylän Marttoihin. Yhdistys osallistui vauvanpeittokampanjaan ja teki Uuteen Lastensairaalaan yhteensä 26 peittoa. Aika hyvin 24 jäsenen yhdistykseltä – eniten Keski-Suomesta. Viljakkalan Martat puolestaan eivät juuri osallistu käsityökampanjoihin. Tuirea liittyessään vähän jännittikin, pitääkö hänen alkaa neuloa yhtä ahkerasti kuin äitinsä, jolla on sukankudin aina käsissään. Käsityöt eivät tosin ole Tuirellekaan vieraita. Varsinkin syksyisin syntyy monenlaista. Vastaleivotut pyöröt syödään Tuiren virkkaaman ja tärkkäämän lyhdyn valossa. Tuire ja Martta askartelevat paljon yhdessä. Parhaillaan tehdään tontun ovea, että

54 | MARTAT 6 | 2017

tonttu voi muuttaa joulun alla perheen kotiin. Martta on suunnitellut veljensä pehmolelulle kansallispuvun ja virkkaa sitä parhaillaan. UUSIA TUTTUJA , UUSIA TAITOJA

Sirkka Makkonen liittyi jäseneksi, kun yksi paikkakunnan martoista pyysi mukaan. Sirkka kehuu marttojen yhteisöllisyyttä. Vaikka hän on asunut Hankasalmella koko ikänsä, marttatoiminnassa on tutustunut uusiin ihmisiin. Tärkeää on, että ei aina tarvitse kutoa sukkaa kotona yksin. Hankasalmen kirkonkylän Martat kokoontuvat kaksi kertaa kuussa. Toiminta keskittyy kädentaitoihin, ja vaikka marttaillan teema ei käsitöihin tai askarteluun liittyisikään, Sirkalla on kudin mukana. Marttailloissa oppii uusia taitoja. Erityisen hienoja tuli hengareista, joiden päälle liimattiin serviettilakalla lautasliinan kuvioita. Sirkka kertoo innostuneena myös valokranssien teosta. Yhdistys pitää kerran vuodessa kaikille avoimen marttaillan, jonka teemana on ruoka. Viime syksynä maisteltiin salaatteja ja sienipiirakkaa. Nyt valmistellaan joulumyyjäisiä ja suunnitellaan ensi vuoden toimintaa. HY VÄ

KIERTÄMÄ ÄN

Viljakkalan Marttojen toiminta keskittyy pääosin ruokaan. Erilaisiin tapahtumiin tehdään tarjoiluja. Myyjäisten valmistelu oli ensimmäisiä asioita, joihin Tuire pääsi marttana mukaan. Vaikka Tuire on asunut Ylöjärvellä Viljakkalassa kymmenen vuotta, hänkin

on martoissa tutustunut uusiin ihmisiin. Toiminnassa viehättää nimenomaan yhteisöllisyys. Viljakkalan Martoissa on mukana Tuiren ikäluokan lisäksi eläkkeelle jääneitä naisia. Kaikki toivottivat Tuiren lämpimästi tervetulleeksi. Tuirea kiinnostavat perinteiset tavat säilöä ja tehdä kodin askareita. Hän näkee, että marttajärjestöllä on iso merkitys ruokaan, ravitsemukseen ja kotitalousasioihin liittyvien perinteiden ylläpitämisessä ja levittämisessä. – Martat ovat pysyneet ajassa ja kehittäneet uutta, vanhoja arvoja kunnioittaen. Marttatoiminnasta on tullut tredikästä, ja järjestöllä on positiivista nostetta, Tuire sanoo. Tuire huomauttaa, että hän olisi varmasti liittynyt jo aiemmin, jos joku olisi kysynyt. Hän kannustaakin marttoja pyytämään uusia ihmisiä mukaan. Aina ei ole helppoa itse liittyä joukkoon, varsinkin jos ryhmä on toiminut pitkään. Kun Tuire kertoi Viljakkalan Marttojen marttaillassa miettineensä liittymistä, hänelle vastattiin, että älä enää mieti, tule mukaan! Sirkka pitää tärkeinä nuorille järjestettyjä ruokakursseja ja yhteisiä käsityötempauksia muiden hyväksi. Hankasalmen kirkonkylän Martat ovat tehneet villasukkia veteraaneille ja lotille sekä vauvanvaatteita oman kunnan rotinakoreihin. Myös Tuire toteaa, että hän voisi tehdä vauvansukat ja laittaa ne Hankasalmen Kirkonkylän Marttojen matkassa Keski-Suomessa syntyneille vauvoille. Itselle saatu hyvä on helppo laittaa kiertämään.


Kokeillaanpa, miten karjalaisia pyöröjä tehdään. Taikinaa työstävät Martta (vas.), Tuire ja Sirkka.

MARTAT MARTAT 6 |62017 | 2017| 55 | 55


MISSÄ MENNÄÄN?

Tiedossa tempaus

K AIKKI MITÄ HALUAT TIETÄ Ä JOULUSTA

»Marttojen joulu on alkanut. Uusilla joulusivuillamme www.martat.fi/joulu on perinteisiä ja uusia ohjeita ja vinkkejä sekä joulukalenteri. Kalenteri ideoineen ja videoineen löytyy myös Facebookista Martat vinkkaa. Jouluchatti vastaa ruokaan ja kodinhoitoon liittyviin kysymyksiin 11.–22.12. Valmistellaan porukalla – syödään yhdessä!

Yllätä ja ilahduta! Toteutamme ensi keväänä tempauksen, jolla tuomme iloa kanssakulkijoille – tutuille ja tuntemattomille. Tempauksen keskeinen elementti on patalappu. Se kertoo järjestömme tehtävästä neuvonjärjestönä ja muistuttaa kotityön merkityksestä. Mukaan voi lähteä kuka tahansa, joukolla tai itsekseen, isosti tai pienellä eleellä; yksittäinen martta, kässämarttaryhmä tai koko yhdistys yhdessä. Tarkoituksena on tehdä erilaisia patalappuja: neuloa, virkata, ommella, huovuttaa… Patalaput viedään torstaina 3.5. eri paikkakunnilla puistoihin ja muihin julkisiin paikkoihin. Löytäjä saa ottaa patalapun mukaansa. Niitä voi antaa kädestä käteen tai viedä vaikka kuntapäättäjille tai yhteistyökumppaneille. Jokaiseen käsityöhön liitetään Marttojen viesti. Kuvia tehdyistä ja löydetyistä patalapuista voi jakaa somessa yhteisellä aihetunnisteella. Tammikuun Martat-lehteen (1/2018) tulee tarkemmat ohjeet. Julkaisemme myös muutaman patalapun ohjeen, mutta tempaukseen voi osallistua myös ihan omalla mallilla. Käsiala on vapaa, luovuus leiskukoon!

TULOSSA HY VÄ VUOSI!

»Ensi vuonna Marttojen kotitalousneuvonnan teema on Arkiruoka on järkiruokaa. Teema näkyy toiminnassa pitkin vuotta ja erityisesti Marttailuviikolla 10.–16.9. Toivottavasti kaikki yhdistykset järjestävät sen aikana ainakin yhden tapahtuman. Apua suunnitteluun voi kysyä vaikka oman piirin ruoka-, puutarha-, kässä- ja kansainvälisiltä martoilta. Vinkkejä on myös yhdistyskirjeessä. Yhdistyksen hallituksen jäsenet voivat tilata kirjeen sähköpostiinsa osoitteesta tea.svahn@martat.fi.

Tapahtuma-

2018 kalenteri

TAMMIKUU Vuoden alussa alkaa Z-haastekampanja #Pystyn. Patalapputempaus käynnistyy. 22.1.

Martat numero 1 ilmestyy. Arkiruoka on järkiruokaa -ketjukoulutukset keväällä piireissä.

56 | MARTAT 6 | 2017

MAALISKUU

HUHTIKUU

19.3.

Merkkitekoja-viestintäkampanja. Viemme vastuullisen kuluttamisen viestiä eteenpäin piireissä, yhdistyksissä ja yksittäisten marttojen omissa verkostoissa.

Martat numero 2 ilmestyy.

20.–21.4.

Marttaliiton vuosikokous ja vuosikokousseminaari.

ETIO PIAN KYN NYK SELL Ä 1

UUSIA M AKUJA M ARTTAILTA AN

»Etiopia on kiinnostava ruokamaa, jonka maut ovat nyt marttojen ulottuvilla. Etiopian kynnyksellä -kurssiaineiston pohjalta voi järjestää vaikka kokkailuillan yhdistyksessä. Ota yhteys oman piirisi kansainväliseen marttaan tai ruokamarttaan ja pyydä häntä mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tilaisuutta. Maksuttoman reseptiaineiston saat omasta piiristäsi. Martat ja Kynnys ry. tukevat Etiopiassa vammaisten naisten järjestö EWDNA:aa. Marttojen tuella järjestetään naisille kotitalouskursseja. LUE LISÄÄ www.martat.fi/kansainvalinen-toiminta

TOUKOKUU 3.5.

Patalapputempaus huipentuu. 7.5.

Martat numero 3 ilmestyy. Ravintolapäivä yhdistyksille, teemana Arkiruoka on järkiruokaa.


KIITOS TEKIJÖILLE

M ARTAT 120 VUOTTA

»Martat neuloivat ja virkkasivat yhteensä 4 200 peittoa Uuteen lastensairaalaan. Marttayhdistysten toimintatilastoihin kirjataan yhtä peittoa kohti käytetyksi ajaksi 45 tuntia. Yhteensä tämä tekee yli 189 000 vapaaehtoistuntia lämmön ja välittämisen merkeissä. Sydämellinen kiitos jokaiselle tempaukseen osallistuneelle!

EVA PERSSON

Ruokahistoriaa

RAISA KYLLIKKI RANTA

Kuva on otettu Marttaliitossa, jossa Uudeltamaalta tulleita peittoja pakkasivat Maarit Rahikainen ja (vas.) Marja Eloranta Kädentaitomartoista ja Elina Sydänmaanlakka ProMartoista.

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

»Sain yllättävän puhelun Ruotsista. Sukututkimuksesta kirjoittava toimittaja oli kuullut, että käytän isoäitini ruokaohjeita vielä tänä päivänä. Olivat lukeneet kirjoituksiani isoäidistäni ja hänen Micaela Röman opeistaan. Toimittaja halusi tietää, pystyykö sukututkimusta tekemään ruoanlaiton ja ruokaohjeiden kautta. Vastatessani hänen kysymyksiinsä ymmärsin, että tietenkin voi! En ole muuten sukujuuriani tutkinut, mutta ruoanlaiton kautta olen todella päässyt tutustumaan taustaani. Minulla on hallussani kaikki isoäitini ruokaohjeet, aina hänen ensimmäisestä kotitalousoppivihkosta siihen viimeiseen reseptileikekirjaan. Ennen kaikkea minulla on muistissani kaikki hyvät vinkit, joita isoäitini minulle jakoi keittiössään; miten paistaa kala kullanruskeaksi, miten hakata rosolli joulupöytään riittävän meheväksi. Ruoanlaiton ohessa kerron usein omalle perheelleni ja sukulaisilleni tarinoita lapsuudestani ja isovanhemmistani. Samalla he saavat maistaa ruokia menneiltä vuosikymmeniltä. Isoäitini ohjeilla tehdyt ruoat ovat usein sekä helppoja että edullisia valmistaa. Tämä on mielestäni oiva tapa tarjota lapsille myös muitakin kuin niin sanottuja muotiruokia. Kun Martat juhlivat 120-vuotista toimintaansa 2019, paneudumme takuulla eri vuosikymmenien ruokiin. Joten eiköhän kaikki käydä reseptiaarteitamme läpi ja vaihdeta parhaita paloja keskenämme! Micaela Röman Juhlavuoden koordinaattori

LOKAKUU

MARRASKUU

16.–20.7.

20.8.

10.–16.9.

8.10.

16.–18.11.

SuomiAreena Porissa, Marttaliitto ja Lounais-Suomen Martat.

Martat numero 4 ilmestyy.

(vko 37) Marttailuviikko: Arkiruoka on järkiruokaa.

Martat numero 5 ilmestyy.

Kädentaitomessut Tampereella.

26.7.

Marttojen valtakunnallinen sienipäivä.

Martan päivä ja Marttagolf.

25.8.

28.9.

Vauvan päivä

26.11.

Martat numero 6 ilmestyy.

MARTAT 6 | 2017

| 57


MISSÄ MENNÄÄN? LUKIJA POSTIA

Kuusi harrastusmerkkiä valmiina »Kaikki kuusi harrastusmerkkiä on nyt suoritettu, ja ajatukset viipyvät vielä kaikessa siinä, mitä olen oppinut. Uskomatonta, miten monenlaista asiaa olen oppinut ja saanut kokea näiden eri osioiden myötä. Kurssien suunnittelijalle kiitokset. Niin monipuoliset ne mielestäni ovat. Monta uutta ikkunaa on jälleen kerran avautunut ajatus- ja kokemusmaailmaani. Hyvä niin. Päällimmäiseksi nousee Naiset ja kehitys -osio. En ollut ennen pohtinut niin perusteellisesti naisten asemaa, eritoten kiinalaisten oloja ja yhden lapsen politiikkaa. Kädentaidot myös selvisivät yhtäkkiä, käsityömessuilla Tampereella. Kodinpuutarha on vielä päällimmäisenä muistossa ja meidän yhteinen Pellolta pöytään -tapahtumamme. Saattaisi olla ensi syksynä paikallaan järjestää samanlainen tapahtuma sekä kutsua vieraita.

Puutarhanhoidosta opin sen, että puutarhaan tulee laittaa syksyllä syyslannoitetta ja keväällä kevätlannoitetta. Aiemmin en tehnyt tätä niin järjestelmällisesti puutarhassani. Kiitän lämpimästi opintojeni ohjaajaa Tiina Ikosta. Hän on aina antanut niin rakentavaa palautetta ja näin edesauttanut opintojeni suoritusta. Muistan kiitollisin mielin marttayhdistyksiä, joissa olen saanut olla töitteni kanssa, koska toisilla yhdistyksillä on ollut ratkaiseva osuus opiskeluni kulkuun. Katri Jaronen, Ali-Juhakkalan My

TIETOA M ARTTAOPINNOISTA:

»Harrastusmerkkien aiheet ovat kodinhoito, kotipuutarhanhoito, kädentaidot, naiset ja kehitys, ruoka ja ravitsemus sekä luonnonyrtit. Lue lisää: www.martat.fi/taitoavaimet/

o v a Pa

?

Tsä-tä-tään! »Onko sinulla kysymyksiä yhdistystoimintaan liittyvistä asioista? Järjestöasioiden chat, tuttavallisesti tsätti, palvelee tiistaisin klo 11–14 ja torstaisin klo 14–16. Voit kysyä päivystäjältä esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenrekisteriin ja toiminnan tilastointiin liittyvistä asioista. Yhdistyksen vuosikokouksen järjestämiseen liittyviin kysymyksiin vastataan erikoischatissa 1.2. klo 14– 18.30. Palvelu on maksuton. Kysymykset voi esittää nimettömänä.

Seitsemän veljestä

SUOMI 100 -JUHLANÄYTELMÄT JATKAVAT TURUN KAUPUNGINTEATTERIN OHJELMISTOSSA. VARAA KEVÄTRETKESI NYT!

74``U[P![LH[[LYP[\YR\Ä


TULE VAPA AEHTO ISEKSI

KOKO PERHE MUK A AN

ÂťYhdistys voi kiittää puuhamarttojaan vapaaehtoistoimijan merkillä. Merkkiä voidaan hakea martalle, joka on toiminut aktiivisesti talkoissa, kahvitustehtävissä, retkien järjestäjänä tai vaikka kässä- tai vertaismarttana. Merkki edellyttää viiden vuoden jäsenyyttä ja kolmen vuoden aktiivista toimintaa. Yhdistyksen hallitus tekee asiasta päätĂśksen ja anoo merkkiä omasta piiristä. Merkin hinta on 18 â‚Ź ja yhdistys vastaa kustannuksista. www.martat.ďŹ / vapaaehtoistoimijan-merkki

Hyvät neuvot ovat tarpeen! Opeta nuorille käytännÜn taitoja: leivontaa, ruoanlaittoa, siivousta, nikkarointia, remontointia, raha-asioiden hoitamista, käsitÜitä‌ Tavoitteena on opettaa 10 000 taitoa ensi vuonna. Ilmoittaudu mukaan ja kerro, mitä sinä opetat. Linkki avautuu tammikuussa 2018. HEKIN OVAT MUK ANA:

Anne Vänttilä Ruosniemen Martat Mitä aion opettaa: Oikeanlaisen napinompelun.

TIL ASTOT A JAN TASALLE

ÂťYhdistyksen toimintatilastot kannattaa hoitaa ajan tasalle vielä tämän vuoden puolella. Tilastoihin kirjataan esimerkiksi hallituksen kokoukset, tapahtumat ja niiden osallistujamäärät sekä vapaaehtoistoimintaan käytetyt tunnit. Vuoden 2017 tilastoja voi täydentää vielä tammi- ja helmikuussa 2018. Ohjeet ja linkki: www.martat.ďŹ /toiminnan-tilastoinninohjeet

ANNA AUTIO

VAPA AEHTOISEN OM A MERKKI

Tehtävä Z tarvitsee sinua

Marttailu on koko perheen harrastus. Jos perheessä on jo yksi martta, on perheenjäsenen jäsenmaksu 23 ₏ vuodessa. Alle 15-vuotiaat pääsevät mukaan ilmaiseksi. Vaikka jäseniä olisi useita, samaan perheeseen postitetaan vain yksi Martat-lehti. Marrasja joulukuun aikana liittyviltä ei laskuteta vuoden 2017 jäsenmaksua. Nyt on mainio ajankohta kutsua myÜs ystävät ja tuttavat mukaan!

Eeva Karttunen Karelian Martat Mitä aion opettaa: Vaatteiden korjaus ja tuunaus. Omien vaatteiden tekeminen.

IDYLLINEN TOSCANA 28.3.-2.4.*, 4.-9.4., 18.-23.4., 9.-14.5., 18.-23.5. 1 226 â‚Ź 1 386 â‚Ź * pääsiäinen Taideaarteita, keskiaikaisia kaupunkeja, Chiantin viinilaaksot, Montecatinin kaupunki, Lucca, Pisa, Siena, VuÂł$Â?²Â?—³u³¸͆#Â?Ă†ÂŒÂłĂŚÂŒ¨u_–êÌÂ?ÂłĂ?uÂ?ˆŒuuÆĂ?ŒŒĂ?Í‹ Asiantuntijaopas Leena Knuuttila tai Virpi Ekstedt

27.4.-1.5., 1.-5.5., 8.-12.6., 28.7.-1.8., 16.-20.10.

Puutarhoja ja pikkukaupunkeja HOLLANNIN KEVĂ„T

RANSKAN JA ITALIAN RIVIERA

30.3.-2.4., 12.-15.4., 3.-6.5. I ĊΞĉČđÍ­ Upeita tulppaaneja, kopisevia puukenkiä, viehättäviä kanavia ja säihkyviä timantteja – niistä on tehty keväinen matkamme Hollantiin! Asiantuntijaopas Urpu Nuottamo

Riviera valloittaa - vuoret ja välkehtivä Välimeri, ylellisyys ja yksinkertaisuus, Ă?Â?œŒzĂŠĂ?Â?ÆuÂŤÂŒÂłÂłÂŒĂ?Ă”Ă?Ă&#x;zÆÂ?ÂŤÂŤzzĂ?ÂŤuĂ”ĂƒĂ”ÂłÂ—Â?Ă?¨uÂœĂ”Ă†Â˛uuĂ&#x;uĂ?ĂƒÂ?Ôâ­zĂ?ĂŠÂŒĂ”Ă†uuĂ&#x;uĂ?Ă?¸Â?ĂŠÂ?uu³͋

HINTA 1 036 â‚Ź Ċ͋Ď͋͆ÄŠÄ?͋Ċĉ͋ 1 196 â‚Ź Ä‹Ä?Í‹Ä?͋͆Ä‘Í‹Ä?͋͆Ä‹Ä‘Í‹Ä?Í‹

ITALIA RANSKA

Menton nt San Re emo Hintaan sisältyy Monaco Ventimigliia Í„ÊÔ¸ÆuĂ?Ă†ÂŒÂ?Ă?Ă?Â?Â­ÂŒÂłÂłÂ¸Ă??Â? ?Â?ĂŚĂŚuuÂł Nizza E Eze Asiantuntijaopas Asiantuntijaopas Í„²u¨¸Â?Ă?ÔÊ?Â?ĂŚĂŚuĂŠĂŠuÂŤ ĂŚuĂŠĂŠuÂŤuÂœÂˆÂŒÂł Pirkko Massiah Leila Rajander Cann nes hengen huon neessa Í„Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł²Ô ԍuÂ?ĂŠÂŒĂ?ÂŤĂ”Â­Â¨ÂŒĂ?Ă” Ă”ÂŤĂŠÂŒĂ? Í„Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł²Ô ԍuÂ?ĂŠÂŒĂ?Ă†ÂŒĂ?ÂŤÂŒĂ?¨uĂŠÂ?ĂŠzzÂłĂƒzzÊâ²uÂŤĂŠĂ”Ă? ÂŤ Í„Â¸ÂœÂ¨ÂŒÂ­Â˛uÂł²ÔuÂ?ĂŠÂŒĂ?u ԍuÂ?ĂŠÂŒĂ?uĂ?ÂŒĂ† uĂ?ÂŒĂ†Â?uĂ?Í—Ä?ĂĄuu²Â?uÂ?ÂłÂŒÂłÍ†ÄŒĂĄ­¸Ô³uĂŠÍ˜ Í„uĂŠÂ?uÂłĂ?Ô³Ă?Â?¨uÂ¸ĂƒĂƒuuÂłĂƒu­Ă&#x;ÂŒÂ­Ă”Ă?ĂƒÂŒĂ†Â?­­z Ăƒu­Ă&#x;ÂŒÂ­Ă”Ă? ĂƒÂŒĂ†Â?­­z

OTA YHTEYTTĂ„ JA VARAA LOMASI

I

HURTIGRUTEN – maailman kaunein merimatka Kirkkoniemestä Bergeniin 30.3.-5.4., 13.-20.5., 23.-29.6., 26.6.-2.7., 29.7.-4.8., 6.-12.8., 9.-15.8., 20.-26.8. I alk. 1 796 ₏ Asiantuntijaopas Marja Rantanen tai Iiro Kajaluoto

LUTHERIN JA BACHIN JĂ„LJILLĂ„ 28.3.-1.4. I 1 258 â‚Ź kÂ?Ă?Ă?ÂŒÂłÂ ÂŒĂ†Â—Í†9ÂŒÂ?ĂƒĂŚÂ?—͆ƖÔÆĂ?͆kÂŒÂ?²uÆ͆Â?ĂŠÂŒÂłu‚œ͋ Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka 23.-27.8. I 1 398 â‚Ź Â?ĂŠÂ­ÂŒÂ ÂŒÂłÍ†ƖÔÆĂ?͆Â?ĂŠÂŒÂłu‚œ͆9ÂŒÂ?ĂƒĂŚÂ?—͆kÂ?Ă?Ă?ÂŒÂłÂ ÂŒĂ†Â—Í†ÂŒĂ†Â­Â?Â?ÂłÂ?Í‹ Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka Matkanjohtaja emerituspiispa Wille Riekkinen

24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI

TAMPERE p͋ĉĊĉċđĒđĊĉĉI HELSINKI p͋ĉĊĉċđĒđĊĉċI RYHMÄT p͋ĉĊĉċđĒđĊĉĊ

Palvelumaksu 23 â‚Ź/varaus. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. Puhelut 8,35 snt/puh + 17, 17 snt/min.


VERKKOLUENTO

Maistuisiko gulassi?

NÄIN TEHTIIN HIRVILUENTO Paras arki -verkkoluennolle voi osallistua silloin, kun oma aikataulu antaa myöten. Uusimmalla luennolla otetaan haltuun hirvenliha. HELENA KOKKONEN //KUVAT SAMI LAMBERG

K

iinnostaako riistaruoka? Onko pakastimessa hirvipaisti, mutta reseptejä puuttuu? Silloin kannattaa hankkia Marttojen ruoka on hirveä -luento ja katsella se vaikka kotisohvalla. Paras arki -luento on kuin hyvät kekkerit: osa antimista on esivalmisteltu, ja loput viimeistellään vieraiden saavuttua. Luento koostuu nauhoitetusta aineistosta ja suorasta lähetyksestä. Toki koko paketin voi katsoa jälkeenpäin, sopivalla hetkellä. Nyt on meneillään nauhoitus Uudenmaan Marttojen opetuskeittiössä. Tähtenä hyörii keittiömestari Ulla Liukkonen. Työn alla ovat hirvipastrami ja -gulassi. – Oletko nyt henkisesti valmis? Puhu keskelle linssiä sitten vaan, neuvoo oh-

60 | MARTAT 6 | 2017

jaaja Sami Lamberg. – Nam Nam, tervetuloa, lämmittelee Liukkonen. – Tänään käytetään hirven etuselkää, lapaa ja ulkofilettä. Juureksia ja yrttejä, kaikkea hyvää Suomen luonnosta, hän haastelee kameralle. Ulla Liukkonen rouhii katajanmarjoja morttelissa ja pyöräyttää ulkofileen kuumalla pannulla. Päälle hieraistaan katajanmarjojen lisäksi rosmariinia ja suolaa. Liha kääritään pakettiin rauhoittumaan varttitunniksi. Kohta veistetään maistiaiset. Onpa mehukasta! Katajan maku on jo tarttunut pintaan. Seuraavaksi valmistellaan hirvigulassi kypsymään. Keittiömestari kuutioi lapaa.

– On hyvän näköistä, voisi luulla paistiksi. – Hienoa, kun on oivallettu, että lihasta voi tehdä muutakin kuin sen pihvin, ja käytetään myös edullisempia ruhonosia, Ulla Liukkonen toteaa. Pataan lentää lihan seuraksi sipulia, suppilovahveroita, pihlajanmarjahyytelöä. Ruoat valmistuvat sutjakasti, ilman hosumista ja suuria elkeitä. – Mie oon yli neljäkymmentä vuotta tehnyt ruokaa, toteaa Ulla Liukkonen taitojensa taustoista. PALJON TIETOA Marraskuun alussa

koittaa liveluennon hetki. – Kymmenen sekunnin päästä aloitellaan, sanoo webinaariasiantuntija Pauli Räsänen, joka vastaa lähetyksen tekniikasta. – Hirvi on nyt ajankohtainen. On metsästetty, nyt on hirviä kaadettu, lausahtaa Liukkonen lieden ääreltä katsojille. Kohta pannu kihisee, kastike muhii, pihvi pinta ottaa väriä.


INFO

Paras arki – Marttojen verkkoluennot »Saatavilla luennot Kas Kas Kasviksia, Iloa ja yrttiunelmia sekä Marttojen ruoka on hirveä. »Luento ostetaan osoitteesta www.parasarki.fi/kauppa. Yhden luennon hinta on 24 euroa. Maksettuasi saat tunnuksen, joilla pääset seuraamaan luentoa. »Voit seurata suoraa lähetystä tai katsoa tallenteen myöhemmin. Luento kestää noin 45 minuuttia. Lisäksi mukaan tulee muuta aineistoa, kuten reseptejä. Aineiston saa käyttöönsä neljän kuukauden ajaksi. »Ensi vuonna tulossa uusia aiheita, mm. sienikurssi ja kodin juhlat.

KA H V I A , MU S T I KKA A , KA U RA P U U RO A Liity luennolle mukaan

KIILTO SUIHKUTETTAVAT KÄSITISKIAINEET ON SUUNNITELTU SUOMALAISELLE TISKILLE, MEIDÄN TARPEISIIMME.

NY T JUHLITA AN!

-luento 30.11. Vinkkejä itsenäisyyspäivään ja pikkujouluihin, mukana Jaakko Selin.

JOU LUL AHJ AVIN KKI :

Lahjakortti Paras arki -luennolle.

Keittiömestarin rinnalla valokeilassa on Marjahelena Salonen Marttaliitosta. Hän vastaa verkkoluentojen suunnittelusta ja haastattelee tänään Ulla Liukkosta. Kaksikon jutustellessa kotikokeille putoilee arvokasta tiedonjyvää: Mistä lihaan tulee mureus? Miten tehdään jääpaisti, sopiiko hirvi karjalanpaistiin? Miten riista maustetaan? Kuinka kasvisten väri pysyy kirkkaana kypsennyksessä? Paljonko lihaa varataan, miten pihvi muotoillaan, milloin käännetään, mikä on oikea kypsyysaste. Mitä liha maksaa? Miten pitkään hirvi säilyy pakkasessa, miten sisäelimiä käytetään? Esiin putkahtaa jälkiruokaideoita ja parhaan sienisalaatin salaisuus. Vielä käydään läpi annoksen rakentaminen ja asettelu. Liukkonen antaa painokkaita lausuntoja lihan maustamisesta: – Riistan omaa makua ei saa hävittää! Sekä kyytipojista: – Vahva eläin tarvitsee vahvan punaviinin, ei mitään litkua! Vielä vastataan katsojilta tulleisiin kysymyksiin. Sitten alkaa lähetysaika olla täynnä. Kun kamera sammuu, kulisseissa käydään pihvien kimppuun. Tuli hirveän hyvää!

Kiilto & Martat – yhdessä puhdasta


MONESSA MUK ANA

3

Keravan Marttojen mahtava urakkatulos oli 51 peittoa.

1

Valtimon Martat pakkaamassa tekemiään peittoja postitettavaksi.

Martat lahjoittivat lämpöä Uuteen lastensairaalaan

2

Eija Knuuttila Seinäjoen Kässämartoista innostui neulomaan 19 peittoa.

7

Kauniita Ka K a niiiita iita ta värejä äre är ejjä jä Sääksjärven Marttojen peitoissa.

62 | MARTAT 6 | 2017

8

4

Polvijärven kirkonkylän Marttojen peittoja esittelevät Lea Toivanen (vas.) ja Liisa Pakkanen. Keskimmäisen peiton teki Arja Heikkinen-Petäjä.

Lapijoen Martat Eurajoelta osallistuivat peittotalkoisiin.

9

Salon Sa S alo lon Vo V VoimaMaroim maM Maarrtoilta lähti 21 peittoa pienille potilaille.

5

Liimattalan Marttojen jäsen Inkeri Hytönen (oik.) täytti elokuussa 90 vuotta. Hän ihailee vauvanpeittoa, jonka virkkasivat Päivi Vertainen (vas.) ja Hilkka Hytönen.

6

Lapuan Martat ahkeroivat vauvanpeittoja lastensairaalaan ja sytomyssyjä Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaan.

10

Salon Marttayhdistyksen kässäkerho kutoi 23 vauvanpeittoa lastensairaalaan ja 400 paria vauvansukkia uusille salolaisille.


Hetki osastolla: Arto Rautelin (vas.), Marketta Rahikainen, Sofia, Sara ja Anne Rautelin.

Peitot perillä Vuosi sitten martat ryhtyivät tekemään vauvanpeittoja Uuteen lastensairaalaan. Nyt ensimmäiset peitot ovat perillä vastasyntyneiden teho-osastolla. HELENA KOKKONEN //KUVA RAISA-KYLLIKKI RANTA

V

aaleanpunainen, tietysti! Valinta on helppo. Sofia Rautelin (3) poimii pinosta kauneimman peiton pikkusiskolleen Saralle. Sairaalaympäristö, potilashuone ja hoitotoimenpiteet ovat Anne ja Arto Rautelinin perheen arkea nyt. Sara syntyi kesäkuun 5. päivänä, 23:nnella raskausviikolla. Vastasyntyneiden teho-osastolla on tehty kaikki mahdollinen elämän alun kannattelemiseksi. Tänään Saralla on ikää 5 kuukautta ja 1 päivä. Kun aikanaan päästään kotiin, vaaleanpunainenpeitto lähtee mukaan. VIRK ATTIIN JA NEULOTTIIN Tasan vuosi sitten, marraskuun Martatlehdessä, otsikoitiin: Lämpöä ihmistaimille. Käynnisteltiin vauvanpeittojen tekoa Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin. Kässämartta Tanja Rantanen oli laatinut ohjeet virkattuun ja neulottuun peittoon. Nyt valmiina on yli 4 000 peittoa. Sara Rautelinin tapaan lukuisat pikkupotilaat saavat omansa. Mukana osastolla on kässämartta Marketta Rahikainen. Hän ynnää neu-

loneensa kolme ja virkanneensa kaksi peittoa. Lisäksi hän auttoi muita viimeistelyssä; yhdisti tilkkuja ja päätteli lankoja. Marketta oli myös kokoamassa ja pakkaamassa uusmaalaisten marttojen tekemiä peittoja syyskuussa. – Ovat ihanaa villaa ja todella hyvää käsityötä, hän arvioi. Hän tietää, että jotkut yhdistykset ostivat lankoja, mutta valtaosa tekijöistä kustansi langat itse. KOTIIN MUK A AN Vastasyntyneiden teho-osasto K7 on tuttu paikka Marketalle. Hän käy siellä säännöllisesti tuomassa myssyjä, jotka ovat hyviä kenguruhoidossa: päähineen liepeet ulottuvat lämmittämään vauvan hartioita. Kun nelisenkymmentä myssyä on valmiina, Marketta tuo ne osastolle. Toiminta Uudessa lastensairaalassa käynnistyy syksyllä 2018. Peitot tulevat lämmittämään pieniä potilaita jo tänä syksynä Naistenklinikalla sijaitsevalla vastasyntyneiden teho-osastolla, joka on osa Uutta lastensairaalaa.

Suurin osa peitoista toimitetaan Uuteen lastensairaalaan sen valmistuttua. Osastonhoitaja Elisabet Mäntysalo on ylpeä työpaikastaan. – Tämä on huippuyksikkö. Meillä on erinomaiset hoitotulokset, hän sanoo. Hän kertoo, että jokainen osaston potilas saa peiton mukaansa kotiin. Vanhemmat valitsevat mieleisen väriyhdistelmän. – Kiitollisuudella nämä otetaan vastaan, sanoo Elisabet Mäntysalo marttojen käsitöistä. Lastenklinikoiden Kummit ovat nyt ottaneet peitot suojiinsa. Niitä tuodaan erä kerrallaan osastolle, ja niitä riittää Uuden lastensairaalan lisäksi myös muihin sairaaloihin lasten teho-osastoille. Joidenkin peittojen mukana on nalleja, sukkia tai myssyjä. Moni on liittänyt mukaan langan vyötteen, josta selviää materiaali ja pesuohjeet. Allergioita silmälläpitäen joku on kirjoittanut lappuseen, että virkkaajan perheessä on kotieläimiä. Pieniä tervehdyksiäkin on mukana. ”Aurinkoisia hetkiä peiton saajalle”, lukee oranssivoittoisessa peitossa.

MARTAT 6 | 2017

| 63


MONESSA MUK ANA

11

Kodisjoen Marttayhdistys kutoi 100 paria sinivalkoisia vauvansukkia ja lahjoitti ne Satakunnan Keskussairaalalle jaettavaksi syntyville vauvoille. Sukkia kudottiin marttailloissa ja seurakunnan käsityökerhossa. Vanhin kutoja oli 90 vuoden ikäinen.

12

Lappeenrannan Mäkitervakon Martat juhli Suomea sinivalkoisessa illassaan. Tarjolla oli suomalaisia herkkuja ja iltaan kuului Eino Leinon runoja sekä suomalaista musiikkia.

13

Mallun Martat Luumäeltä neuloivat ystävineen 100 sinivalkoista lippupalloa. Ensimmäiset 99 palloa olivat kunnan itsenäisyysjuhlan somisteena viime vuonna, ja nyt kaikki 100 palloa ovat kirjastossa esillä.

Suomi täyttää sata

14

Iin Alarannan Martat osallistuivat Iin Valtarin koulun Suomi 100 -teemaviikkoon ja olivat mukana 7–9-luokkalaisten kotitaloustunneilla. Martat kertoivat toiminnastaan samalla, kun oppilaat tekivät karjalanpiirakoita.

16

Tainionkosken Martat neuloivat yli viisikymmentä paria Suomi 100 -lapasia koulun aloittaville lapsille.

17 15

Paltamon Martat kutoivat juhlavuonna syntyville vauvoille pipoja ja töppösiä. Kuvassa martta Kaarina Syrjänen ja neuvolan terveydenhoitaja.

64 | MARTAT 6 | 2017

Mertalan Martat Savonlinnasta viettivät Aleksis Kiven päivänä Suomi 100 -juhlaa iltamien merkeissä. Leivonnaiset tehtiin entisaikojen ohjeilla. Vieraana oli 93-vuotias sotaveteraani, joka muisteli ankaria aikoja. Ilta antoi paljon ajateltavaa ja onnen tunnetta siitä, miten hyvin asiat nyt ovat.


25

Orimattilan Marttayhdistys vietti pikkujoulua yhdessä.

18

Korpilahden Marttojen käsityökerho vei joulutervehdyksen vanhainkoti Iltatähteen

22

Kaarinan Koriston Martat osallistuivat perinteisiin joulumyyjäisiin Kaarinan kirkolla.

Joulumielellä

26

Paraisten Marttayhdistyksessä vietettiin marttailtaa kynttilöitä valaen.

19

Ristijärven Martat järjestivät kranssikurssin. Ohjaajana oli monitaituri, martta Eila Möttönen (vas.).

23

Keihäskosken Martat askartelivat hauskan tonttujoukon.

20

Iin Martat virkkasivat ja kovettivat 90 värikästä tähteä Iin Haminan päiväkotilasten joulukalenteriin. Lapset saivat tähdet mukaansa kotiin.

27

Pappilantien Martat Rovaniemeltä hankkivat pikkujoulukeräyksensä tuotolla jalkojen hieromalaitteen, joka lahjoitettiin Taukopirtille. Taukopirttiin omaishoitajat voivat viedä omaisensa hetkeksi turvalliseen ja virikkeelliseen paikkaan, jotta saavat omaa aikaa. Marttoja edustivat Maaretta ja Pirjo.

24 21

Lokalahden Martat viettivät joulujuhlaa Naantalin Trapissa. Vapaaehtoiset aktiivimartat saivat kiitokseksi t-paidat. Kuvassa ylhäällä Anja Vesola (vas.) ja Henna-Maija Vesola, alla Aila Ruohonen (vas.), Taija Viljanen ja Leena Ketola.

Perttula-Uotilan Martat kutoi 200 paria sukkia Nurmijärven terveyskeskuksen pitkäaikaisosastojen ja kuntouttavan tilapäishoidon asiakkaille. Langat hankittiin Lammin Säästöpankin myöntämällä avustuksella. Kuvassa Raija Tanskanen (vas.), Lammin Säästöpankista Tuulikki Brodkin, Riitta Jokela, Helena Kumpulainen ja Soile Kukonlehto sekä terveyskeskuksesta Taina Buljugin, Leena Kukkonen ja Anne Ahonen. Kakun tilaisuuteen leipoi Martoista Tarja Aittakorpi.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteella Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki tai lehti@martat. fi. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Kun otat kuvia, valitse mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Emme palauta palstalle lähetettyjä kuvia. Niiden käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle.

MARTAT 6 | 2017

| 65


TERVEISIN HALLITUS

”Digilähettiläshomma on minulle oikein sopivaa vapaaehtoistyötä. Toivon, että voin tietotaidoillani auttaa muita.”

Kun opettaa, oppii itsekin

Ä

lylaitteet ovat arkipäivää, ja käytän niitä ihan mielellään. Jopa niin mielellään, että ryhdyin sanansaattajaksi Digimpi Lappi -projektiin. Yhtäkkiä huomasin olevani Rovaniemen alueen ryhmänvetäjä. Digimpi Lappi edistää digitaalisten palveluiden käyttöä erityisesti lappilaisten ikäihmisten keskuudessa. Olen yksi lähes sadasta digilähettiläästä. Uskomme kaikki siihen, että digin käyttö edistyy parhaiten vertaisoppimisen kautta. Opastamme ikäihmisiä hoitamaan pankkiasioita, käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä lukemaan sanomalehteä verkossa. Palkkaa emme saa, vaan teemme opastusta vapaaehtoisesti. Monilla ikäihmisillä on ennakkoluuloja ja jopa pelkoa digilaitteita kohtaan. Ymmärrän sen. Minuakin hirvitti aikoinaan, kun näin ensimmäisen tietokoneen työpaikallani. Sama se oli älypuhelinten ja tablettien kanssa. Nyt olen huomannut, että tieto menee hyvin perille, kun vertainen opettaa, eli opetus tehdään tarpeeksi hitaasti, kerrataan ja taas kerrataan. Yleensä lähdetään aivan alkeista ja siitä, miten tabletti tai älypuhelin toimii. Koska saan projektin kautta tietoa itse, opetan oppimaani mielelläni myös muille, joilla intoa riittää.

66 | MARTAT 6 | 2017

Mirkku neuvoo.

Olen tehnyt kotikäyntejä ja opastanut erilaisissa avoimissa tapahtumissa, jopa torilla. Järjestän itse paljon matkoja ja retkiä, ja teen samalla aika paljon opastustyötä. Bussimatkan aikana on hyvin aikaa neuvoa. Eläkeliiton nettikerhossa kokoonnumme viikoittain kertaamaan tietoja ja oppimaan lisää. Tammikuulla on kerhoon yleensä ryntäys, kun lapset ovat hankkineet vanhemmilleen lahjaksi älylaitteita. Niitähän pitää opetella käyttämään. Lapin Marttojen toimistolla olen pitänyt netti-iltoja, ja aina on innokkaita opiskelijoita paikalle tullut. Martat ovat yleensä hyvin valveutuneita ja perillä digiasioista. Myös laitteiden hankinnassa olen ollut mukana auttamassa ja tukemassa valintoja. Digilähettiläshomma on minulle oikein sopivaa vapaaehtoistyötä, koska tykkään opettaa ihmisiä. Digimaailma ja verkkopalvelut ovat tulevaisuutta, johon meidän kaikkien on mukaan mentävä. Aina eivät lapset tai lapsenlapset ole lähistöllä apua antamassa, joten oma apu on paras apu. Meidän perheessä lapset ja lapsenlapset soittavat ja pyytävät apua digimummolta!

Terveisin Mirja Stålnacke Marttaliiton hallituksen jäsen

INFO

»Digimpi Lappi -projektissa on mukana yksityisen ja julkisen sektorin tahoja: Pohjolan Osuuspankki, Lapin Kansa, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, PohjoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske ja Kansaneläkelaitos. »Projekti perustuu ajatukseen, että digipalveluilla voidaan parantaa elämänlaatua. »Projektiin kuuluu asiakastapaamisia ja digilähettilästoimintaa. Lähettiläiden tukena työskentelee kokoaikainen projektipäällikkö, jolla on työsuhde Lapin Kansaan.


TÄÄLLÄ LEA

Juhlasta juhlaan S U O M E N J U H L AV U O S I kokee huipennuksensa itsenäisyyspäivänä. On ollut upeaa nähdä, miten kansalaiset ovat toteuttaneet ainutlaatuista ajanjaksoa. Suomi 100 -juhlinnassa mukana on ollut 5 000 ohjelmaan liitettyä hanketta ja 600 000 henkilöä tekemässä juhlavuodesta totta. Me suomalaiset olemme yhdessä tekevää talkooporukkaa! M A R T TA J Ä R J E S T Ö O S A L L I S T U I Naisjärjestöjen Keskusliiton 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen tuomalla esiin teon jokaiselta toimintavuodeltamme. Nämä 118 tekoa ovat esillä myös tässä Martat-lehden numerossa. Kannattaa lukea, missä kaikessa Martat ovat olleet mukana suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Marttojen 120-juhlavuoteen on vuosi aikaa, ja valmistelu on käynnissä. Me juhlimme, kuten meidät on perustettukin, yhtenä marttajärjestönä. Vuonna 1924 kieli jakoi Martat kahdeksi järjestöksi: syntyi Marttaliitto ja Finlands svenska Marthaförbund. Vuonna 2019 toteutamme yhteisen juhlavuoden, joka kutsuu kaikki martat mukaan. Yhdessä, tillsammans. TÄ N Ä S Y K S Y N Ä olemme kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaaran kanssa vierailleet piireissä. Kiitos kaikille, joita olemme tavanneet: piirien henkilöstölle ja luottamusjohdolle sekä martoille. Ensi vuoden alussa käymme vielä muutamassa piirissä, ja sitten on yhteenvedon aika. Piirimme ovat hyvin erilaisia monella tapaa, ja tilanteet piireissä poikkeavat toisistaan. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikkialla tehdään työtä yhteisen strategiamme suunnassa, paikallisista lähtökohdista. Yhteinen tahtotila vie kohti yhteistä tavoitettamme; sitä, että Martat on johtava kotitalousneuvontajärjestö, jonka tavoitteina ovat kasvu, vaikuttavuus ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Vuosi 2018 tuo tullessaan monenlaista mukavaa, kuten Arkiruoka on järkiruokaa -teeman, patalapputempauksen ja Marttailuviikon. Ensi vuonna taas opimme yhdessä uutta ja koemme varmasti monia ikimuistoisia hetkiä marttailun parissa. J O U L U O N jo ovella, joten toivotan jokaiselle hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Joulurauha ei tule täydelliseen jouluun pyrkimällä, vaan tavoittelemalla yhteistä aikaa läheistemme kanssa ja nauttimalla pienistä hetkistä.

ANNA AUTIO

Kynttilöiden loistetta ja piparintuoksua,

Marttaliiton puheenjohtaja | lea.sairanen@martat.fi | +358 50 322 1726 MarttaMamma marttamamma/ marttamamma.blogspot.fi Marttaliitto, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki

MARTAT 6 | 2017

| 67


ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 100 VUOTTA | Veera Jeskanen 20.9.

Ilomantsin My 98 VUOTTA | Martta Pinola 30.10. Karjasillan Martat 95 VUOTTA | Aili Taskinen 6.11. Mertalan Martat Savonlinna 90 VUOTTA | Maila Suurkonka 11.2. Pihlajasaaren Martat • Suoma Rissanen 12.7. Savonlinnan Karjalaiset Martat • Raija Lehtinen 2.9. Tuomarilan Martat • Alisa Jokiranta 12.9. Hervannan Martat • Kaija Niemelä 3.10. Muonion Martat • Katri Kari 3.11. Tirvan Martat • Aino Rantasalo 16.12. Paavolan Martat 85 VUOTTA | Lahja Hämeenkorpi

7.8. Uudenkaupungin My • Marja Rusi 24.9. Riihimäen Martat • Sisko Salminen 7.10. Ali-Juhakkalan Martat • Eila Valkavaara 27.10. Sauvon Ruonan Martat • Liisa Kunttu 6.11. Riihimäen Martat • Maija Järvinen 9.12. Pirkkalan My • Hilkka Elg 21.12. Perttula-Uotilan Martat • Laina Janila 28.12. Paavolan Martat 80 VUOTTA | Kaisa Levänen 22.2. Riihimäen Martat • Anja Salo 18.4. Riihimäen Martat • Soili Kiiskilä 14.6. Uudenkaupungin My • Seija Lindberg 11.9. Uudenkaupungin My • Hilkka Veijalainen 23.10. Imatran My • Arja Eskola 27.10. Uudenkaupungin My • Aini Zwilling 2.11. Paraisten My • Liisa Huoviala 4.12. Nummelan Martat • Kerttu Lampinen 5.12. Tainionkosken Martat • Sirkka-Leena Koskinen 9.12. Karjalan tl Laajoen Martat • Lahja Elg 16.12. Perttula-Uotilan Martat • Maija-Liisa Ihalainen 18.12. Pitkälahden Martat • Eila Lakso 26.12. Lappean Martat • Lasse Willman 27.12. Forssan Martat • Maija-Liisa Rautiainen 29.12. Tohmajärven Kemien Martat • Raili Hagman 11.1.2018 Imatran My 75 VUOTTA | Pirkko Sankari 25.1. Rii-

himäen Martat • Carita Töyrylä 10.9. Riihimäen Martat • Aune Mellin 26.11.

68 | MARTAT 6 | 2017

Itä-Porin Martat • Marja-Riitta Malinen 6.12. Mertalan Martat Savonlinna • Toini Tiainen 11.12. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Helka Sundell 14.12. Puntalan Martat • Terhikki Knuuti 15.12. Pirkkalan My • Tuula Pärnänen 16.12. Mertalan Martat Savonlinna • Orvokki Kallio 20.12. Kangasalan Liuksialan My • Pirjo Jalkanen 21.12. Mertalan Martat Savonlinna • Sirkka Niemi 10.1.2018 Imatran My

Piispa-Jespars 15.12. Pyhtään kirkonkylän Martat • Kirsi-Marja Salonen 20.12. Lokalahden Martat • Raija Pääkkölä 26.12. Kokkokankaan Martat • Tuija Lehtinen-Pöri 27.12. Kouvolan My 55 VUOTTA | Eija Autti 2.7. Riihimäen

Martat • Marja Nummenpää 8.3. Riihimäen Martat • Marja Haapaniemi 7.12. Hautjärven Martat • Aulikki Pulkkinen 14.12. Tainionkosken Martat

70 VUOTTA | Irma Korhonen-Mälkki

31.3. Riihimäen Martat • Kaarina Ruonakoski 15.6. Uudenkaupungin My • Raija Heikkilä 18.9. Uudenkaupungin My • Kaija Frilander 6.11. Uudenkaupungin My • Marjo Harsia 11.11. Tampereen Härmälän My • Ritva Vuorinen 29.11. Tampereen Härmälän My • Raija Enqvist 6.12. Jämsänkosken Martat • Anneli Koponen 6.12. Pitkälahden Martat • Marjatta Kääpä 7.12. Kuusankosken Herttamartat • Sinikka Tiihonen 7.12. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Raija Tuovinen 12.12. Pitkälahden Martat • Aulikki Kaisjoki 14.12. Vahannan Martat • Pirkko Honkanen 19.12. Kuusankosken Mattilan My • Annikki Keto-Tokoi 22.12. Keskikaupungin Martat Savonlinna • Terttu Savikurki 30.12. Savitaipaleen Kirkonseudun Martat 65 VUOTTA | Leila Hiltunen 8.2. Riihimä-

en Martat • Pirjo Virolainen-Kuisma 1.11. Suopellon Martat • Riitta Toivanen 6.11. Turun My Keskimartat tr • Marja Rundgren 20.11. Lappean Martat • Raija Hautala 28.11. Hallin Martat • Paula Lindholm 29.11. Tervakosken Martat • Riitta-Liisa Rytkönen 15.12. Äänesalon Martat • Pirkko Nurmi 25.12. Porvoon karjalaiset Martat • Tarja Tevaluoto 25.12. Turun My Keskimartat tr • Nelly Saari 31.12. Paavolan Martat 60 VUOTTA | Pertti Suominen 24.8. Rii-

himäen Martat • Aino Tonttila 13.3. Riihimäen Martat • Riitta Österman 20.9. Riihimäen Martat • Paula Simelius 3.11. Teuvan Martat • Merja Lindroos 27.11. Toijalan Martat • Tuija Uuksulainen 3.12. Hautjärven Martat • Eija Lehtinen 10.12. Laitilan My • Seija Ervelius 14.12. Imatran My • Pirjo Sorri 14.12. Riihimäen Martat • Seija

50 VUOTTA | Kati Keppo 30.11. Takamaan Martat. • Arja Toivola 26.12. Askisto-Hämeenkylän Martat 30 VUOTTA | Jenni Viljalinna 21.11. Matin-

kylän Martat

Marttojen neuvontapuhelin 0600 14882 Avoinna ma-ke klo 12-15 (1,73 e/min+ppm)


Osanottomme »Suopellon Marttojen jäsenistä Maire Sompi nukkui pois 90-vuotiaana 29.4.2017. Aira Kuisma nukkui pois 89-vuotiaana 18.9.2017. Saima Lindberg nukkui pois 97-vuotiaana 15.10.2017. »Karsturannan Marttojen pitkäaikainen sihteeri Helena Arponen nukkui pois 91 vuoden iässä 17.8.2017. Helena oli liittynyt Karsturannan Marttoihin vuonna 1964. Työelämässä hän oli Etelä-Saimaan Keskussairaalassa osastonhoitajana. Aina niin ystävällistä Helenaa lämmöllä muistaen Karsturannan Martat »Tarkkolan Marttojen pitkäaikainen jäsen, yhdistysaktiivi Eeva Kurronen poistui keskuudestamme 88-vuotiaana 11.9.2017. Marttoihin Eeva oli liittynyt vuonna 1948. Hän toimi yhdistyksessämme puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, ohjelmatoimikunnan vetäjänä ja kuntomarttana. Lisäksi hän toimi Ruokolahden Marttojen paikallisliiton hallituksessa. Yhdistyksen jäsenet muistavat Eevan iloisen olemuksen myös huutokauppameklarina ja matkanvetäjänä. Eevan valoisaa muistoa kunnioittaen Tarkkolan Martat »Toimintaryhmämme jäsen Eila Monnonen nukkui pois 68-vuotiaana 3.10.2017. Opimme tuntemaan Eilan loppuun asti aktiivisena ja elämänmyönteisenä marttana, joka hallitsi käden taidot. Innostavalla, avoimella ja valoisalla luonteellaan hän loi ympärilleen positiivisuutta. Eilaa kiitollisuudella ja lämmöllä muistaen Turun My, Keskimartat tr. »Vaalan Marttojen pitkäaikainen jäsen Eila Nurro siirtyi ajasta ikuisuuteen 91 vuoden ikäisenä 1.9. 2017. Muistamme kunniajäsentämme lämmöllä ja kiitoksella. »Yhdistyksemme kunniajäsen Eine Similä nukkui pois 95-vuotiaana 22.4.2017. Hän oli liittynyt Toijalan Marttoihin vuonna 1962 ja toimi puheenjohtajana vuosina 1983–87. Vuosikymmenten ajan hän oli kantavia voimia marttatoiminnassa, samoin kuin Akaan Lähetysyhdistyksessä. Marttatoiminta ja lähetystyö olivat hänel-

le loppuun asti sydämen asia. Eine antoi lahjojaan ja voimiaan laajasti läheisten ja lähimmäisten palvelemiseen. Koulutukseltaan hän oli karjatalousteknikko. Elämänkutsumus oli olla maatilan emäntä, äiti ja isoäiti. Häntä jäivät kaipaamaan viisi lasta perheineen, monet elämän matkakumppanit ja hyvät ystävät. Eineä suurella kunnioituksella, kiitollisuudella ja kaipauksella muistaen Toijalan Marttayhdistys. »Honkalahden Marttojen kunniajäsen Kirsti Tarjas nukkui pois 100 vuoden iässä 23.7.2017. Muistamme lämmöllä pitkäaikaista jäsentämme. »Jäsenemme Sirkka Iiris Tuhkanen kuoli 23.9.2017. Hän oli syntynyt 12.10.1928. Osanottomme, Pihlavan Martat »Muuramen Marttayhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja Keski-Suomen Marttapiiriliiton kunniajäsen Kaija Ahvenjärvi o.s. Piekkari nukkui pois 87 vuoden iässä 19.10.2017. Hän oli syntynyt vuonna 1930 Hyvinkäällä. Kaija liittyi Korian Marttoihin vuonna 1958, ja muutettuaan 1970-luvun alussa Muurameen hän liittyi heti paikallisen yhdistyksen jäseneksi. Puheenjohtajan tehtävän Kaija otti vastaan vuonna 1973, ja puheenjohtajavuosia kertyi kaikkiaan 17. Muuramen Marttayhdistys myönsi hänelle kunniapuheenjohtajuuden vuonna 1998. Kaija toimi Keski-Suomen Marttapiiriliiton puheenjohtajana. Piiriliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 2000. Kaija toimi Marttaliiton puutarha- ja ympäristötoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän työskenteli Emäntälehden neuvottelukunnassa ja oli Emäntälehden aktiivinen toimija, joka usein palkittiin parhaasta tilaajamäärästä. Samalla hän hoiti jäsenmaksujen keräämisen ja uusien jäsenten hankinnan. Keski-Suomen Marttojen nuorisotyötoimikunnassa hän toimi 34 vuotta. Kaijan aloitteesta käynnistyi pikkukokkikerhotoiminta Muuramen keskustan lisäksi myös Isolahden, Kinkomaan ja Niittyahon kylillä. Hän opasti ja ohjasi pikkukokkikerhotoimintaa 35 vuoden ajan. Myös miesten kokki-iltoja alettiin järjestää Kaijan aloitteesta.

Kaija toimi yhdistyksemme puutarhamarttana. Kotipihailtoja alettiin pitää vuodesta 1979 yhdessä kunnan kanssa. Ammattitaitoa hänellä riitti, olihan hän valmistunut puutarhaopettajaksi vuonna 1955 Järvenpään kotitalousopettajaopiston puutarhalinjalta. Valmistuttuaan hän toimi Aitoon kotitalouskeskikoulussa opettajana ja Kymenlaakson Marttapiiriliiton puutarhakonsulenttina. Muuramen kunnan puutarhurina hän suunnitteli ja hoiti kukkapenkit kesäisin yhdessä nuorten kanssa. Kaija oli monissa luottamustehtävissä muun muassa kunnan- ja kirkkovaltuustossa. Hänet tunnettiin monipuolisesta yhteistyöstä Muuramen kunnan, seurakunnan, nuorisoseuran, Jyväskylän puutarhaseuran ja muuramelaisten järjestöjen keskuudessa. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton pieni kultainen ansiomerkki sekä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansiomitali kultaristein. Kiitoksin ja kaipauksin Kaijaa muistaen Muuramen Marttayhdistys Kiittäen Kaijaa elämäntyöstä marttatoiminnan hyväksi Marttaliitto

POSTIA ELÄMÄNMENOON Elämänmeno-sivuilla julkaisemme marttojen onnittelu- ja osanottoilmoituksia sekä vauvauutisia. Syntymäpäiväsankareita juhlitaan tasavuosin, mutta yli satavuotiaita vaikka joka vuosi. Yhdistykset ja yksittäiset martat voivat lähettää ilmoituksia. Jos lähetät onnitteluja yhdistyksenne jäsenten puolesta, pyydä päivänsankareilta lupa nimien julkaisemiseen. HUOM! Martat-lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Kaikki palstalle tulevat tiedot ovat yhdistysten tai marttojen itsensä lähettämiä. Syntymäpäiväilmoitukset julkaistaan siinä lehdessä, joka ilmestyy lähimpänä merkkipäivää, ellei lähettäjä toisin toivo. Jos haluat ilmoituksen johonkin tiettyyn numeroon, ilmoituksen pitää olla toimituksessa vähintään kuukautta ennen ilmestymispäivää. Osanottoilmoitukset ja vauvauutiset pyrimme julkaisemaan seuraavassa mahdollisessa lehdessä, kun tiedot ovat saapuneet toimitukseen. Kuvia julkaisemme lähinnä vauvauutisten yhteydessä ja yhdistysten juhlista. Lähetä posti osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat/Elämänmeno, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

MARTAT 6 | 2017

| 69


ELÄMÄNMENO

Yhdistykset juhlivat

4

Kären Martat ja Iitiän Martat järjestivät yhdessä 95-vuotisjuhlat perustamisvuotensa 1922 tyyliin. Ohjelmalla martat halusivat kunnioittaa edeltäjiensä arvokasta työtä Suomen ja kotiseudun hyväksi. Perunankuorimiskilpailu päättyi iiitiäläisten niukkaan voittoon!

1

MARTTANA 81 VUOTTA

»Veera Jeskanen Ilomantsin Marttayhdistyksestä täytti 100 vuotta 20.9.2017. Hän liittyi Melaselän Marttayhdistykseen vuonna 1936. Sodan jälkeen kylä jäi rajan taakse. Yhdistys jatkoi Nehvonniemessä ja lakkautettiin 1970 luvulla. Sen jälkeen Veera toimi kirkonkylän yhdistyksessä.

5

Tarkkolan Martat Ruokolahdelta täytti 100 vuotta. Kesäkuussa pidetyssä juhlassa muistettiin yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä vanhoilla marttakupeilla.

2

Vastilan Martat vietti 100-vuotisjuhlaa kesäkahvilassaan heinäkuussa tarjoten asiakkailleen täytekakkukahvit.

3

MARTTANA 72 VUOTTA

»Tuomarilan Marttojen kunniajäsen Raija Lehtinen täytti 90 vuotta 2.9.2017. Raija on ollut toiminnassa mukana kaikki yhdistyksen 72 vuotta.

70 | MARTAT 6 | 2017

6

Kuhmoisten Martat vietti 100-vuotisjuhliaan lokakuussa. Päivä alkoi juhlamessulla Kuhmoisten kirkossa. Seurakuntatalolla nautittiin hämäläisen pitopöydän herkut ja kuultiin musiikkia, historiikkia, runoja ja puheita. Yhdistyksen entiset puheenjohtajat saivat kiitokseksi marttaviirit ja Marjatta Mattila sekä Anja Nuppula pronssiset ansiomerkit. Mukana juhlimassa oli Itä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo.


Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/741. Lupa voimassa 2.8.2017–1.8.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa myönnetty 27.7.2017. Keräysvarat käytetään keräyskauden aikana ja välittömästi kauden jälkeen.

TUE TYÖTÄMME Lahjoita Suomessa ja Afrikassa tehtävään kotitalousneuvontaan www.martat.fi/info/tue-tyotamme/

PIKKUKOKKITOIMINTA Keräystili: Nordea FI49 1243 3000 0854 63/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta, viite 2053 Kotimaan työhön kerätyt varat käytetään esi- ja alakouluikäisten lasten kokkikursseihin. Toiminta vaikuttaa terveellisiin ruokailu- ja välipalatottumuksiin, vähentää yksinoloa ja antaa kodin perustaitoja turvallisessa ympäristössä. Lisätiedot: teija.jerkku@martat.fi, p. 050 342 0585.

LAHJOITA VERKOSSA

martat.fi/ kertalahjoitus

TESTAMENTTIja MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Lisätiedot: reijo.petrell@martat.fi, p. 050 302 1533.

KOTITALOUSTAITOJA JA ITSEMÄ ÄRÄ ÄMISOIKEUTTA K AMERUNIN, ETIOPIAN JA MAL AWIN KÖYHILLE NAISILLE JA T Y TÖILLE Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

15€ Viikon kotitalouskoulutus vähävaraiselle perheenäidille

25€

40€

80€

20 tuntia henkilökohtaista ohjausta yrittäjäksi aikovalle naiselle

Tyttöjen kerhotoiminnan ohjaaminen ja materiaalit kuukaudeksi

Naisyrittäjän starttiraha raaka-aineisiin ja tilavuokraan.

Lisätiedot: terhi.lindqvist@martat.fi, p. 050 516 9412.


MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 68.

72 | MARTAT 6 | 2017


MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 6/2017?

HENKILÖ

KIITOS PAL AUTTEESTA

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

HÄN ON

Antti Airisto

»Martat-lehden 4/2017 suosituin juttu oli Antilla on aina aikaa lapsille. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Martan joulukirjaa. Sen saivat Kaarina Kuisma Oulu, Nina Kärkkäinen Hamina, Tuula Lavikainen Hammaslahti, Terttu Lepistö Orimattila ja Kaija Valkonen Klaukkala.

»Ikä 76 »Eläkkeellä. Toiminut ulkomaankaupan asiantuntijana ja mm. Oy Soscandia AB:n ja Crudex MNO OY:n toimitusjohtajana. »Toiminut Burkina Fason kunniavarakonsulina Suomessa. »Kouluvaarina Espoossa yli 8 vuotta. »Kuuluu MM-Marttayhdistykseen.

Opettajat eivät ennätä kaikkialle koulupäivän aikana, mutta onneksi on olemassa kouluvaareja ja -mummoja. He ovat läsnä, kun aikuista tarvitaan. Antti Airiston mielestä juuri marttojen kuuluisi olla kouluissa oppilaiden apuna.

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

MERJA FORSMAN //KUVAT EVA PERSSON

Muita terveisiää

Antilla on aina aikaa lapsille E

spoon Saunalahden koulun kellot soivat. Oppitunnit alkavat, ja alakoululaiset juoksevat kohti luokkiaan. Kouluvaari Antti Airisto ei pidä kiirettä. Hän kävelee käytävillä tottunein askelin ja tervehtii tuttujaan. Niitä riittää, sillä Antti tuntee suuren osan lapsista yli 700 oppilaan koulussa. Antista tuli kouluvaari kahdeksan vuotta sitten. Tyttärenpoika oli aloittanut ensimmäisen luokan, ja kun rehtori puhui koulumummoista ja -vaareista, poika vaati vaariaan lähettämään hakemuksensa kouluun. – Lähetin CV:ni rehtorille, mikä huvitti häntä, kävin haastattelussa, ja pian olin koulun ensimmäinen kouluvaari. Jäin heti koukkuun. »

8 | MARTAT 4 | 2017 8 | MARTAT 4 | 2017

HY VÄ M ARTTA

| 9 | 9

M ARTTA ROKK A A

»Martat on rock -t-paitoja myy Joensuun Tukkutiimi. Minimiostos on 5 paitaa, joten kannattaa tilata kerralla vaikka yhdistykselle. Ostoksille pääsee Martan puodin kautta: www.martat.fi/martanpuoti/61898/

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Marttaliitto ja IROresearch tekevät tutkimusta kestävästä arjesta. Kartoitamme jäsentemme näkemyksiä ja kokemuksia. Vastauksesi on meille tärkeä. Jos saat viikolla 48 sähköpostiisi kyselyn, toivomme sinun vastaavan siihen. Lomakkeen täyttäminen vie aikaasi noin viisi minuuttia.

MARTAT 4 | 2017 MARTAT 4 | 2017

»Palautteen lähettäneiden kesken arvomme 5 kpl Marttojen leikkuulautaa.

†Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. †Osoitteenmuutos alkaen

/

201__

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

Dora Wahlroos, Kesäilta, Ilta Paraisilla, 1898, K.H.Renlundin Museo – Keski-Pohjanmaan Maakuntamuseo

PALVELUKORTTI

MARTAT 6 | 2017

| 73


SISÄLTÖ M ARTAT 2017: OTSIKKO, SIVUNUMERO/LEHDEN NUMERO, KIRJOITTA JA

RUOKA JA RAVITSEMUS Pata porisee porukalle 14/1 AH-N, Pääsiäisen parhaat palat 14/2 AH-N, Armas ruokaaika 14/3 Piia Jormanainen, AH-N & KH , Maistiaisia maakunnista 38/3 Ella Airola, Yllin kyllin kotimaista 14/4 Piia Jormanainen, AH-N & KH, Kaikki haluavat perunaa 14/5 Marjo Ranta, AH-N & KH, Hurraaruokaa 16/6 Piia Jormanainen, AH-N & KH, Kotikeittiön tervehdys 24/6 HK RUOANVALMISTUS, VAIHEKUVAT Muistilista: mitä pakataan ruokareppuihin 20/1, Lusikkaleivät 18/2, Savukala-rieskarullat 18/3, Keltaiset yrttikierresämpylät 18/4, Perunaruusut 18/5, Marinoitu tomaatti-sipulisalaatti 20/6 RAUTAISANNOS KH: Sokeri 21/1, C-vitamiini 22/2, Folaatti 23/3, Magnesium 21/4, Kalium 21/5, Natrium 22/6 KOHTELIAASTI KOTIJUHLISSA Anu Kylvén: Isäntänä, emäntänä 22/1, Vieraana juhlissa 24/2, Kännykkä hui-

74 | MARTAT 6 | 2017

PIHA, PUUTARHA, YMPÄRISTÖ Palauta pakkaukset hyötykäyttöön Rinki Oy 24/1, Saisiko olla salaattia? 26/2 AK, Raikkaat ja rakkaat värit 28/2 AK, Kierrätystä kevätsiivouksen aikaan 57/2 Seija Vennervirta, Pitkä ilo pienellä vaivalla 28/3 AK, Missä sieni piileskelee? 24/4 Sirkka-Liisa Aaltonen, Syö särkeä, hoida järveä 28/4 Sanna Vienonen, Nähdään keväällä! 28/5 AK, Tarkkailemme talven tuloa 32/5 AK HETKEN HURMAA – KORUJA KUKKASISTA Heidi Saarinen & Sari Tammikari: Tanssiaisten tähdelle 28/1, Kengät kukkakeijulle 32/2, Kesäkutreille 32/3, Rintarossi rientoihin 32/4, Miehelle viehe 34/5, Kukilla kruunattu 28/6

KANNANOTTO Marttojen ruokavallankumous on täällä 59/3 KÄSITYÖ Anja Aalto: Vilunväreitä vastaan 30/1, Martat lahjoittavat lämpöä 33/1 Tanja Rantanen, Siksakkaa suikaleista tilkkutyyny 40/2, Mikä on se oikea? 42/2, Tallenna tunnelmat kirjaan kirjoen 40/3, Koivusta vaikka kihlat 42/3, Käsitöiden kuninkuuslaji 40/4, Tuli(puna)ruusuja 36/5, Pala palalta, kukkanen kerrallaan 38/5 ML:n työryhmä, Pientä pintaremonttia 40/5, Reilut rukkaset pihapuuhiin 30/6, Lepäile varpaat lämpiminä 32/6, Pikalahja paksuilla puikoilla 34/6, Täällä asuu tonttu 35/6 Kirsi Peltola HANKKEET, KURSSIT Kodin tuntua vieraassa maassa 40/1 Anna-Liisa Pekkarinen, Hetkeksi kotoa pois 48/2 Johanna Rantanen, Nappi juttu! 46/3 Minna Hotokka, ”Aika tärkeä taito” 36/4 Anu Kylvén, Yy, kaa, koo, pam! 44/4 Ulla Willberg, Avain työelämään 48/4 Elina Teerijoki, Mahdollinen tehtävä 48/5 HV, Ryhmä kannattelee muutoksissa 50/5 Iita Kettunen, Moppiradalta vauhtia siivoukseen 40/6 Anu Kylvén

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kotitalous tuo uskoa omiin kykyihin 34/1 TL, Pohjoismainen kirje: Kotiväkivaltaa vastaan 36/2 Sigridur Björk Gudjónsdóttir, Tavoitteena koulutodistus 38/2 TL, Oulussa ommellaan itsenäisyyden puita 63/2 Salme Meriläinen ja Matleena Aarikallio, Ruokailoa kaiken ikää 38/4 TL

JÄRJESTÖTIETO Syntyi Savon Martat 52/1 RP, Martat. fi uudistuu 57/1 ja 58/2, Vuosikokous kaikkien katsottavissa 58/3 HK, Marttakahviot valmiina kesään 64/3, Martta ottaa ohjeet omakseen 59/4 HK, Astu osaamispolulle 59/5 Marinella Ruutu, Elämyksiä, merkitystä, ystäviä 52/6 RS, Näin tehtiin hirviluento 60/6 HK, Peitot perillä 63/6 HK

VAIKUTTAMINEN Marttajärjestön kuntavaaliteemat 34/2, Turva, terveys, identiteetti 34/3 Ella Airola, Liikaa roinaa ja hävikkiruokaa 36/3 Ella Airola, Teoriaa & terveellisiä

SUKUPOLVET ”Aina mennään yhdessä” 48/1 Minna Hotokka, Marttoja sydämen pohjasta 52/2 Minna Hotokka, Täällä kohdataan kasvokkain 50/3 Hannele Niemi,

Asenne ratkaisee 52/4 Minna Hotokka, Ytimessä yhteisöllisyys 52/5 Anitra Rönkkö, Vihdoinkin mukana 54/6 RS MARTTAHISTORIA Harkitse, säästä, suunnittele 44/1 Marjo Länsivuori, Aikamoinen Alma 44/5 Hannele Niemi, 118 tasa-arvotekoa 44/6 ML:n halliuksen työryhmä TERVEISIN HALLITUS Kuuden kohdan kattaus 58/1 Sirpa Pietikäinen, Vapaaehtoisuudessa on vetovoimaa 64/2 Hanna Heikkilä, Marttaviestiä kymmenille tuhansille 60/4 Anna Koivisto, Perhe + marttailu – onnistuuko? 60/5 Sonja Haapakoski, Kun opettaa, oppii itsekin 66/6 Mirja Stålnacke

+ 0,5 cm

KOKEILE TÄTÄ KOTONA Kattilankannesta keittiön kello 13/1, Kananmunat kukkokiekuu 13/2, Paikka kaikille 13/3, Hattu hillopurkille 13/4, Omena-pihlajanmarjahillo 13/5, Pekaanipähkinäbriossit 15/6

KODINHOITO, TALOUS JA KULUTTAJA-ASIAT Teija Jerkku: Pyykätään pesukone 38/1, Poistoilmaventtiilit vetämään 46/2, Oletko selvillä sopimuksista? 26/3, Sulata pakastin 44/3, Kukkaro kännykässä 31/4, Vältä vesivahingot 46/4 Janne Mäkelä, Sujuvasti sileää 42/5, Kannattaa kannattaa suomalaista 36/6, Jääkaappi järjestykseen 38/6

välipaloja 34/4 RS, Ruokanautinto kasvaa seurassa 24/5 KH

TÄÄLLÄ LEA Lea Sairanen: Kartuta tietoja, valitse ja vaikuta 59/1, Saa mainostaa 65/2, Yhdessä uudistamaan 61/3, Yhdessä metsään, yhdessä laivaan 61/4, Osaatko varautua? 61/5, Juhlasta juhlaan 67/6 UUSI ALKU 4 viikon ruokalista 67/1, Juoksevat menot 75/2, Säilöntäkalenteri 67/3, Harrastuskalenteri 67/4, Lokakuun kirjapäiväkirja 67/5, Joululaulupäivyri 75/6 PIIRISIVUT numerot 4 ja 6 JOKA NUMEROSSA MYÖS Marttakartta, Missä mennään?, Monessa mukana Elämänmeno, Marttaristikko MARTTALIITON VUOSIKERTOMUS 2016 julkaistiin numeron 3 välissä. DIGILEHTI Numerot 3 ja 6 ilmestyivät myös digilehtenä. MARTTALIITON KIRJOITTAJAT

Arja Hopsu-Neuvonen AH-N Kaisa Härmälä KH Teija Jerkku TJ Helena Kokkonen HK Asta Kuosmanen AK Terhi Lindqvist TL Reijo Petrell RP Reija Salovaara RS Hanna Viita HV

+ 1 cm

HENKILÖT Ruoka on ratkaisu 8/1 HK, ”Olemme toisiamme varten” 8/2 Merja Forsman, Kesänen, kesäihminen 8/3 Hannele Niemi, Antilla on aina aikaa lapsille 8/4 Merja Forsman, Taiteilijaa tarvitaan taas 8/5 Merja Forsman, Wirmon Marttojen vauvailmiö 8/6 Anu Kylvén

laamaan 24/3, Kutsu ja kiitä 22/4, Pidetään puheita 22/5, Mitä veisin? 26/6

1:2

PÄÄKIRJOITUS Marianne Heikkilä: s. 5, Syödään yhdessä 1, Ulos ruokakuplasta 2, Digiloikan lennokas alku 3, Jaettu ilo kantaa kauas 4, Omaan kotiin 5, Kiitos sydämessä 6 (s. 4)


UUSI ALKU

Joululaulupäivyri JOULUL AULU josta pidän

kuulin (pvm)

lauloin itse (pvm)

lauloin muiden kanssa (pvm)

osaan sanat ulkoa (X)

MARTAT 1 | 2017

| 75


a a v a t t o j r a t Uutta ! a t s a n i k i a t Torttu

 Lehtevä

Näistä syntyy joulu:

joulukakku  n. 4:lle

Kakkulevyt: 3 kpl Myllyn Paras Torttutaikinalevyjä (500 g paketista) Jouluhedelmätäyte: 2 dl omenatuoremehua 1 dl sherryä tai kirsikkamehua 1 kanelitanko 4 tähtianista 4 neilikkaa 4 kardemummansiementä 1 dl ruokokidesokeria 500 g pehmeitä kivettömiä kuivattuja hedelmiä, esim. karpaloita, luumuja, omenia, aprikooseja, taateleita ja viikunoita Mascarponemousse: 250 g mascarpone-tuorejuustoa 2 dl kuohukermaa 1 dl lemon curdia Pinnalle: tomusokeria, granaattiomenansiemeniä viikunoita, ananaskirsikoita

Sulata taikinalevyt. Kauli 3 levyä hieman leveämmiksi (n. 13 cm) ja pidemmiksi (n. 25 cm), asettele ne leivinpaperille uunipellille ja pistele levyt haarukalla. Paista levyjä 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 minuuttia. Valmistele paiston aikana hedelmätäyte. Mittaa kattilaan nesteet, kanelitanko, tähtianikset, neilikat, kardemummansiemenet ja sokeri. Kiehauta seos ja lisää siihen pehmeät kuivatut hedelmät. Keitä seosta noin 15 minuuttia miedolla lämmöllä välillä sekoittaen. Neste saa imeytyä hedelmiin. Anna seoksen jäähtyä. Hienonna jäähtyneet hedelmät n. 1 x 1 cm paloiksi. Voit paistaa levyt ja valmistaa täytteet 1–3 päivää ennen tarjoilua. Vatkaa kerma vaahdoksi erikseen, lisää vaahtoon mascarpone-tuorejuusto ja sitruunatahna, vatkaa voimakkaasti vaahdoksi. Laita täyte pursottimeen, jossa on iso pyöreä tylla tai taittele pursotuspussi leivinpaperista. Kokoa kakku. Aseta pitkulaiselle tarjoiluastialle alimmaksi tuleva taikinalevy. Levitä päälle reilu kerros jouluhedelmätäytettä. Pursota täytteen päälle mascarponemoussesta isoja palloja vierekkäin niin, että ne täyttävät koko kerroksen. Aseta toinen levy päälle ja tee samanlaiset täytekerrokset. Aseta kolmas levy päälle. Sihtaa pinnalle tomusokeria ja ripottele koristeeksi granaattiomenansiemeniä. Aseta kakun reunalle viikunalohkoja ja ananaskirsikoita. Kata pöytään ottimiksi terävä veitsi ja kakkulasta sekä jokaiselle asetit, leivoshaarukat ja pikkulusikat. Voit tarjoilla kakun heti, mutta kakku kestää säilytystä jääkaapissa 1–3 päivää.

Tee oma joulusi, katso reseptit: myllynparas.fi/joulu

UUTUUS

Uusi Vaalea Piparitaikina, joka maistuu omenalle, kanelille ja inkiväärille.

Martat-lehti joulu 2017  
Martat-lehti joulu 2017