Jästi 2/2019

Jästi 2/19

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Kuntataloudella menee valtakunnan tasolla todella heikosti tällä hetkellä.

Tulevaisuuden huonot taloudelliset näkymät on johtaneet kuluneen vuoden aikana useissa kunnissa, myös isoissa, yt-neuvotteluihin.

Heikentyneen kuntatalouden tasapainottamiseksi on Seinäjoellakin asetettu suuret säästötavoitteet. Toivottavasti kaupungin taloutta ei tasapainoteta lasten ja nuorten kustannuksella.

Hyvinvointi, niin oppilaiden kuin opettajien, on kaiken oppimisen edellytys. Elokuussa alkoi OAJ:ssä työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019– 2020. Osana työhyvinvoinnin teemavuotta olette kukin saaneet sähköpostiin kutsun liittyä Fiilismittariin. Kirjautumalla palveluun ja vastaamalla viikon kysymykseen pääset seuraamaan, mitä alueemme opettajille kuuluu. Viikoittaiset kysymykset ohjaavat tarkastelemaan omaa työympäristöä (työyhteisöä, tiloja, toimintatapoja ja tuntemuksia) useasta eri tarkastelusuunnasta. Vastaaminen on helppoa. Halutessa voi kommentoida fiilistä avoimella vastauksella. Oman vastauksen lähettämisen jälkeen näkee muiden vastaukset ja kommentit. Ottakaa käyttöön, suosittelen! Fiilismittarin kautta saatava tieto auttaa myös OAJ:tä toimimaan työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Opetusministeri Li Andersson muistutti Suuret kaupungit Stadissa tilaisuudessa Suomen maabrändistä: peruskoulu ja sivistyksen taso. Ne ovat asioita, joista Suomi tunnetaan laajalti maailmalla. Koulutusjärjestelmään pitää panostaa, sillä tutkimustulosten perusteella koulutus lisää tasa-arvoa ja hyvinvointia. Tulevaisuudessa elinkeinoelämä tulee tarvitsemaan osaavaa työvoimaa. On siis huolehdittava, että oppimaan oppimisen edellytykset on kaikilla kunnossa niin toiselle asteelle kuin työelämään siirryttäessä.

Yhteiskunnan muutoksessa on pysyttävä mukana.

Koulutusjärjestelmän tavoite on siis laaja-alaisesti sivistynyt hyvä ihminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan osaavia ja motivoituneita, työstään nauttivia opettajia. Varhaiskasvatuksessa

pedagogiikan korostaminen ja sen näkemien osana koulutuspolkua on myös varhaiskasvatuksen opettajien tekemän työn merkittävyyden tunnustamista. Arvostuksen tulisi näkyä myös heidän palkkauksessa.

Yleisesti opettajuuden arvostusta voi osoittaa mm. maksamalla parempaa palkkaa (tuntuvat korotukset maksaa liikaa?), parantamalla työskentelyolosuhteita (tilat, välineet, erityisopetus) lisäämällä resursseja ja kuuntelemalla opetustyötä tekeviltä tulevaa palautetta. Esimiesten tuki, hyvä johtaminen sekä luottamus opettajien käyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin, lisäävät työviihtyvyyttä ja ammatissa pysymistä. Meidän kaikkien opettajien koulutuksemme kautta saatu osaamisemme on maailmalla tunnustettu korkealle tasolle. Muistetaan olla ylpeitä osaamisestamme. Me olemme maailman parhaita opettajia!

Minna Eliala-Kangas puheenjohtaja

Ajankohtaista sopimusasiaa Paikallisen palkkausjärjestelmän uudistaminen Tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä uudistettiin kuluvan lukuvuoden alussa. Nykyisessä sopimuksessa (OVTES 2018-2019) on sovittu paikallisesta järjestelyvaraerästä, joka tulee käyttää ”paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittämiseen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen”.

Ennen uudistamista palkkausjärjestelmä oli kankea: työnantaja katsoi, että vain vuosia sitten sovittujen tva-tekijöiden perusteella oli mahdollista maksaa tvalisää. Kuitenkin opettajan työ on muuttunut ja sen myötä myös työn vaativuus. On paljon sellaisia tekijöitä (esim. luokkakoko ja tukea tarvitsevat oppilaat), joita vanha järjestelmä ei tunnistanut. Tämä oli se keskeisin syy, miksi uudistetussa järjestelmässä on koulukohtainen tva-lisä.

Koulukohtaisen tva-lisän perimmäinen idea lähtee siitä, että kouluilla tiedetään parhaiten opettajien tehtävät ja niiden vaativuudet. En usko kenenkään kiistävän väitettä, että esim. 28 oppilaan kakkosluokka, jossa on muutama tehostettua ja erityistä tukea vaativia oppilaita, on vaativa. Absoluuttista arviota em. luokan opettamisen vaativuudesta on kuitenkin mahdoton tehdä esim. perusopetusjohtajan jakkaralta. Siksi vaativuuden arviointi tältä osin on siirretty lähemmäksi opettajia eli koulujen johtajille ja rehtoreille.

Ennen järjestelmään siirtymistä oli tiedossa, että ensimmäinen kerta ei mene kaikilta osin siten kuin on tarkoitus. Kaikkia asiaan liittyviä muuttujia ei pysty millään huomioimaan ”kirjoituspöydän takaa”. Muutos järjestelmässä ja ajattelutavassa on iso verrattuna aikaisempaan.

Opettajilta on tullut jonkin verran kritiikkiä uutta järjestelmää kohtaan. Sitä olen toivonutkin, koska vain sitä kautta pystytään kehittämään palkkausjärjestelmää entistä paremmaksi. Työnantajan kanssa on sovittu, että syyslukukauden aikana järjestetään kysely, miten tva-prosessi on viety kouluilla. Kyselyt tehdään erikseen opettajille ja rehtoreille/koulunjohtajille.

Kyselyn tuloksia koostavat luottamusmiehet. Muista, että vain vastaamalla voit vaikuttaa!

Ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistamisesta Ylioppilaskokeen valmistavasta tarkistamisesta ja korjauksesta maksetaan opettajalle palkkio lukioresurssista lukiossa sovitulla tavalla (OVTES Osio B, liite 2, 8 §). Aikuislukiossa palkkio huomioidaan aikuislukiolisässä (OVTES liite 3, 6 §). Palkkio maksetaan lukiossa ja aikuislukiossa seuraavista ylioppilas kokelaista: Lukion oma opiskelija, joka ei ole vielä suorittanut lukion päättötutkintoa eikä ylioppilastutkintoa.

Opiskelija, joka omassa koulussaan uusii hylätyn pakollisen kokeen kahtena ylioppilastutkintoa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.

Henkilö/opiskelijaa, joka omassa koulussaan uusii kerran hyväksytysti suoritetun kokeen ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

Opiskelija, joka omassa koulussaan täydentää tutkintoaan ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavana tutkintokertana.

Nämä katsotaan lukion omiksi opiskelijoiksi. Sen sijaan näiden kriteereiden ulkopuoliset kokelaat katsotaan virkaehtosopimuksen mukaan yksityisopiskelijaksi, joiden yo-kokeiden tarkistamisesta tulee maksaa erillinen korvaus.

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta maksetaan lukion ja aikuislukion opettajalle koetta kohden palkkio, joka on 1.4.2019 alkaen 39,00 € (OVTES liite 3, 9 §) Neuvottelukierros keväällä 2020 Kaikki kunnan virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Kunta-alalla sopimusneuvottelut alkavat 14.1.2020. Neuvotteluaikoja on sovittu myös helmija maaliskuulle. Tavoitteena on saada neuvoteltua uudet sopimukset maaliskuun loppuun mennessä.

Ennakkoasetelmat ovat, että sopimuskierroksesta tulee erityisen hankala. Ehkä vaikein yksittäinen kysymys on, miten kilpailukykysopimuksen (kiky) mukanaan tuoma vuosittaisen työajan lisäys 24 tuntia tullaan ratkaisemaan. OAJ:n tavoitteena on päästä eroon kiky-työajan lisäyksestä. Muita keskeisiä tavoitteita on varhaiskasvatuksen opettajien sopimussiirto OVTES:een ja pitkäkestoisen, yli sopimuskausien ulottuvan palkkaohjelman, jolla pystytään kuromaan kiinni yksityisen ja julkisen puolen palkkaeroa.

OAJ on valmistellut omia neuvottelutavoitteitaan helmikuusta lähtien.

Yksityiskohtaiset neuvottelutavoitteet hyväksyy OAJ:n hallitus joulukuun kokouksessa. Lisäksi OAJ:n valtuusto teki syyskokouksessaan päätöksen liittyen kevään sopimusneuvotteluihin: Valtuusto päätti myöntää hallitukselle valtuudet päättää mahdollisista tarvittavista järjestöllisistä työtaistelutoimenpiteistä – kaikkien avoinna olevien sopimusalojen osalta mikäli työtaistelutoimenpiteiden piirissä on enintään viisi prosenttia järjestön varsinaisista jäsenistä. Tätä jäsenmäärältään laajemmista toimista päättää valtuusto. Valtuutukseen sisältyvillä järjestöllisillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta OAJ:n jäsenistön jäsenmaksuihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa esim. varhaiskasvatukseen liittyviä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja tai lakkoja. Lakko on aina äärimmäinen keino.

Muistutuksena (jos lakko mahdollisesti tulisi), että lakon aikana ei tehdä töitä eikä myöskään saada palkkaa. OAJ:n jäsenille maksetaan kuitenkin lakkoavustusta, joka kompensoi palkan menetystä. OAJ:hin kuulumattomilla tätä oikeutta ei ole eikä myöskään esim. yleiseen työttömyyskassaan kuuluvilla.

Edunvalvontaterveisin Kari Nieminen pääluottamusmies p. 040 577 9984

Terveisiä eduskunnasta Työpaikkani vaihtui Kärjen koulun rehtorin tehtävistä eduskuntatyöhön viime keväänä. Muutos tapahtui rivakkaan tahtiin. Vaalipäivästä ehti kulua runsas viikko, kun komento Helsinkiin kävi. Sinä aikana oli järjesteltävä kaikki oleellinen, vaikkapa se, missä asuisi tai miten keskeyttäisi suunnitellun lomamatkan ennenaikaisesti.

En miettinyt maallisia murheita, kun kävelin ensimmäisen kerran kansanedustajana eduskuntataloon 23. huhtikuuta 2019. Talon etusivua koristi 14 korinttilaiselta pohjalta tyyliteltyä pylvästä ja pitkien portaiden edessä komeilevat Wäinö Aaltosen veistämät presidenttien Svinhufvud ja Ståhlberg patsaat. Niitä ei ollut minua varten aseteltu, vaan klassismia edustava talo oli vihitty käyttöön jo vuonna 1931.

Ensi askeleista on kulunut runsas puoli vuotta. Enin hurmos on vaihtunut päivittäiseksi työnteoksi, jossa viikot seuraavat toisiaan. Kansanedustajatyön näkyvin osa - täysistunnot - täyttävät osan päivistä, mutta suurin ja tärkein työ tehdään muualla. Yksi merkittävimmistä ovat valiokunnat. Omalta kohdaltani olen mukana sivistys- ja puolustusvaliokunnissa.

Eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta.

Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita. Sivistysvaliokunta käsittelee muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita.

Sivistysvaliokunnassa käsiteltävät asiat osuvat juuri Jästin kaltaisten läpyskän lukijalle. Koulujen arjessa Jästi saa enimmäkseen majailla rauhassa opehuoneen pöydällä, koska kenelläkään ei ole aikaa pysähdellä - saatikka lukea kansanedustajan raukeita viisasteluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön määräraha on noin 6,8 miljardia, josta vuodelle 2020 on lisäystä 400 miljoonaa euroa. Lisäys johtuu koulutukseen, kasvatukseen ja tutkimukseen kohdistuvista panostuksista, joita voi ihan rinta kaarella esitellä. Määrärahalisäykset ovat kovin tärkeitä - erityisesti tilanteessa, jolloin kuntien talous sakkaa. Seinäjoellakin.

Sivistysvaliokunnan pöydällä pyörii valtavasti asioita, mutta taustalla kummittelee ehkä eniten puhuttavin tavoite - oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen saakka. Sen ydin on, että jokainen nuori velvoitetaan toiselle asteelle, eikä kenenkään lento tyssää peruskouluun. Taustalla on kaunis ajatus siitä, että nuorten koulutustasoa nostetaan ja syrjäytymiseen liittyvät haasteet kumotaan. Uudistus tarkoittaisi myös sitä, että koulutuksen kuuluisi olla maksutonta.

Asia on valmistelussa ja osaltaan vielä lähtötelineissä. Itse näkisin mieluusti, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osuus sateentekijänä ymmärrettäisiin. Niissä vuosissa ratkaistaan peli. Silloin on momentum.

Yhtä kaikki, hyvin tässä käy. Lopulta viisaus voittaa.

Kaikille teille Jästin lukioille toivotan voimia, viisautta ja tarpeeksi lepoa.

Keskittykää perusasioihin. Vaikka muu maailma melskaa, pysykää lujina.

Ja joulukin tulee. Rauhoittavaa joulun aikaa ja myötätuulta vuodelle 2020.

Pasi Kivisaari Kansanedustaja Yksi teistä

Tärkein jäsenetusi, edunvalvonta

Jäsenenä saat OAJ:n kouluttaman luottamusmiehen palvelut.

Luottamusmies toimii lähellä opettajia auttaen ja neuvoen OAJ:n jäseniä työhön ja palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä.

Jos työ- ja palvelussuhteeseen liittyvät asiat mietityttävät, keskustelethan ensin oman esimiehesi kanssa. Usein asiat ratkeavat jo työpaikalla. Jos näin ei käy, luottamusmiehet ovat OAJ:n jäseniä varten. Ota yhteyttä luottamusmiehiin matalalla kynnyksellä. Jos asiasi ei ratkea paikallisesti, käytettävissäsi on OAJ:n asiantuntijat esim. oikeudellisissa kysymyksissä. Alla linkki OAJ:n sähköisiin yhteydenottolomakkeisiin.

Luottamusmies neuvoo jäseniä muun muassa seuraavissa asioissa: työaika

ja

palkkaus

palvelussuhteen ehdot virkavapaat määräaikaisuudet varoitukset, irtisanomiset ja lomautukset

Kakkutreffit uusien OVTES-luottamusmiesten kanssa

Lokakuun alussa uudet luottamusmiehet kutsuivat jäseniä "Kakkua ja kuplia" tilaisuuteen Foodwestin toimistolle. Tarjolla oli herkullisia Valkoisen puun kakkuja ja kuplajuomaa. Herkuttelun lomassa uudet luotta- musmiehet kertoivat ajankohtaisista asioista ja kuulivat opettajien ajatuksia. Väkeä saapui paikalle ilahduttavan paljon. Tilaisuudessa syntyi hyvää keskustelua ja tällaisia vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia toivottiin lisää.

Ps. Onhan sähköpostiisi kilahtanut luottareiden torstaitärpit!

OVTES-luottamusmiehet Kirsi, Elina ja Tuomo

Työhyvinvointiterveiset työsuojeluvaltuutetuilta

Tämän päivän työelämä on monella lailla yhä hektisempää ja vaativampaa.

Lainsäädännön ja opetussuunnitelmien muutokset, teknologian huima kehitys, tiukentuva taloustilanne ja ennen kaikkea yhä haastavampi oppilasaines sekä riittämättömät resurssit ovat kaikki esimerkkejä asioista, jotka aiheuttavat yhä kasvavaa kuormitusta kaikille opettajille niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa. Opettajien jaksaminen ja työhyvinvointi on yhä useammin uhattuna ja me työsuojeluvaltuutetut tiedostamme asian erittäin hyvin. Työn tekeminen suunnitellusti, isompien kokonaisuuksien paloitteleminen, vertaiskeskustelut ja tauoista, niistä mikrotauoistakin huolehtiminen tukevat osaltaan jaksamista.

Yhden määritelmän mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan tilaa, jossa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisö kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. (Työhyvinvointi- uudistuksia ja hyviä käytäntöjä.

TTL/EU Progress-rahoitusohjelma) Työhyvinvoinnin voi nähdä kostuvan ihmisten perustarpeista suhteessa työhön sekä näiden tarpeiden vaikutuksesta motivaatioon. Työelämään sovellettuna nämä viisi perustarvetta ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Näistä jokaisesta osa-alueesta löytyy asioita, joiden toteutumisesta vastaa työnantaja. Tällaisia ovat esimerkiksi työkuormitus, työterveyshuolto, työsuhde, työolot, johtaminen, arvot, palkitseminen, osaamisen hallinta, työn mielekkyys ja vapaus.

Jokaisesta osa-alueesta löytyy kuitenkin myös asioita, joista työntekijä itse on vastuussa ja joihin voi vaikuttaa.

Näihin asioihin haastammekin jokaista kiinnittämään huomiota ja näin ollen buustaamaan omaa työhyvinvointiaan!

1.

Terveys. Terveelliset elintavat tukevat hyvinvointia ja jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajalla. Säännöllinen ruokailu ja terveelliset valinnat, arkiaktiivisuus, liikunta ja riittävä uni sekä palautumisen varmistaminen tekemällä vapaa-ajalla asioita, jotka juuri itselle tuovat virkistystä tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Hemmottele itseäsi ja opettele näkemään asioita, jotka ovat hyvin ja joista voit olla kiitollinen.

2.

Turvallisuus. Meistä jokainen on itsekin vastuussa siitä, että työ- ja toimintatapamme ovat turvallisia, ergonomisia ja sujuvia. Työntekijän velvollisuus on kertoa työnantajalle puutteista, jotka vaarantavat työn tekemisen turvallisesti. Ja vastaavasti työnantajan velvollisuus on tiedon saatuaan ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin. Nämä vastuut ja velvollisuudet koskevat yhtä lailla niin fyysistä työympäristöä, työvälineitä, työtapoja kuin myös työssä kuormittumista.

3.

Yhteisöllisyys. Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen ja kehitysmyönteisyys tukevat työyhteisön yhteishenkeä ja vaikuttavat työilmapiiriin. Mieti mitä juuri sinä tuot mukanasi työyhteisöösi. Mitä tulee huoneeseen, kun astut sisään? Tuotko mukanasi iloisuutta ja tsemppimieltä, joka tarttuu muihinkin vai vastaavasti lannistavaa kyynisyyttä ja tyytymättömyyttä. Sanonta ”asenne ratkaisee” ei päde aina, mutta positiivisesta asenteesta tuskin haittaakaan on.

4.

Arvostus. Se että omat arvot ovat eettisesti kestävät ja jotakuinkin samansuuntaiset työnantajan edustamien arvojen kanssa sekä oma aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä tukee työtyytyväisyyttä.

5.

Osaaminen. Jokainen vastaa omasta ammattitaidostaan, siitä että hallitsee oman työnsä ja pitää yllä osaamistaan. Mahdollisuus oppia uutta ja hyödyntää omia edellytyksiä sekä taitoja täysipainoisesti tukee työn mielekkyyden kokemusta.

Lähde: Rauramo, P. Työhyvinvoinnin portaat 2012 Työhyvinvoinnin pikahuolto on lomake, jolla jokainen voi testata oman työhyvinvointinsa tasoa. Rastita kohdat sen mukaan vaatiiko asia välitöntä puuttumista (punainen), täytyykö tilannetta seurata (keltainen) vai onko asia hyvällä mallilla (vihreä). Lisäksi voit kirjata kohdista omia huomioita ja ratkaisuvaihtoehtoja. Alimpana olevat avoimet kohdat haastavat miettimään tärkeimpiä työhyvinvointia tukevia asioita, omia vahvuuksia sekä tulevaisuutta. os haluat Työhyvinvoinnin pikahuollon tulostettavassa muodossa, niin sen voi pyytää Satu-Maaritilta. Meille voi laittaa postia mieltä askarruttavista asioista osoitteisiin satu-maarit.alho@seinajoki.fi (vaka) ja jari.peltoniemi@seinajoki.fi (ysi) Joululoma on jo ihan nurkan takana  Turvallista ja energistä loppuvuotta jokaiselle!

Toivottavat työsuojeluvaltuutettusi: Satu-Maarit ja Jakke

PAKINA: Törnävän koulu- matkalla tuntemattomaan?

Matkamme tuntemattomaan on alkanut jo vuosia sitten. Ehkä vuoden 1997 remontilla on osuutta asiaan, ehkä jo vuoden 1954 perustavaa laatua olevilla perustuksilla on oma osansa. Joka tapauksessa koulun päärakennus on ajettu sellaiseen kuntoon, että ilmeisesti paluuta ei ole. Remontilla pitäisi korjata edellinen remontti ja osa vuoden -54 perustuksista eikä tuloksesta ole takuuta.

Siinäpä karua historiaa, josta on tullut huonon sisäilman ja epävarman tulevaisuuden nykypäivää.

Matkan varrella on saatettu kuitenkin toimimaan mallia 1906 puukoulu.

Mittava remontti vuonna 2009 tehtiin pieteetillä ja se kannatti. Tilat ovat toimivat, joskin henkilökunnan sosiaalitilat hyvin vaatimattomat. Puukoulu on toiminut pakopaikkana eniten oireileville ja sopivana kodinomaisena ympäristönä pienluokille.

Reitti on jatkunut myös asuntolaan, josta korjattiin katto suurin toivein. Sinne sijoitettiin väistämään myös luokat, jotka odottivat puukoulun remonttia.

Viimeinen väistö koettiin, kun yksi luokka meni asuntolaan pääkoulun tilojen loputtua. Kirjasto siirrettiin sinne aiemmin, kun pääkouluun remontoitiin isompi opehuone. Niin ikään, vesien menoa pääkoulun ympäriltä helpotettiin tekemällä uudet salaojat. Mattoja revittiin irti kellarista, kun niiden alle kehittyi vesikuplia.

Koulun alakerran luokan alta paljastui rakennusjätteiden hautausmaa ja sitä kautta päästiin myös tutkimaan rakenteita. Tämä tutkimus sai lopulta aikaan sen, että koulun takapihalle pystytettiin 170 oppilaan väistötilat, varmanharmaa parakkipytinki. Väistötilat on otettu muuton alle lokakuun alussa. Pääkoulussa toimii vain ruokala, käsityöluokat ja liikuntasali. Oppilaat ja opettajat ottavat askeleita toimipaikkojen välillä nyt enemmän, kun toimintoja on neljässä rakennuksessa. Tämä on liikkuva (ja kiikkuva?) koulu.

Koulumatkaajia pimeällä reitillä aamuisin ja iltapäivisin. Olemme kuukauden päivät odottaneet valoja väistötilan pihamaalle, kun entisen jääkiekkokaukalon valopylväät ovat siinä pihapiirissä sopivasti. Eipä ole valot tätä kirjoittaessa syttyneet, mutta matka jatkuu.

Opettajat mittailivat, mitä kaappeja saisivat luokkatiloihinsa mahtumaan.

Kalusto pestiin ja sijoitettiin uusiksi väistötiloihin. Rehtori asenteli varareksin kanssa naulakoita vähän uusiin paikkoihin ja pari käsipyyhetelinettäkin siinä

samassa kiinnittyi. Reksi muutti tietenkin oman huoneensa tavarat, näin salaiset kansiot eivät joutuneet vääriin käsittelyihin. Siinä piti tilailla kuljetuksia, suunnitella kulkureittejä ja yrittää sitkeästi saada joku toteuttamaan näitä suunnitelmia. Sitkeyttä tarvitaan vielä. Muutamista tiloista puuttuvat edelleen ilmastointikoneet, jäivät toimittajan puolelta vahingossa laittamatta. Joku unohti, että iltapäiväkerhonkin pitää muuttaa. No, vaihdettiin vähän tilojen järjestystä ja siinä jäivät opejen pukukopit niiden järjestelyjen alle. Samoin terkkari ja erkka joutuivat evakkoon (siis eri paikkaan) tiloista, joihin eivät olleet edes muuttaneet. Kulku väistötiloihin on ollut vähän rapainen ja oppilaat tulevat siltä reitiltä kuin mutapainin ystävät. Sälekaihtimia puuttuu, toisissa ikkunoissa niitä on ja toisissa ei. Opettajat ovat odottaneet videoprojektoreita luokkaansa enemmän kuin kuuta nousevaa, kun on yli kuukausi tehty töitä ilman sähköisiä työkaluja. Tai niin- työkalut ovat olemassa, mutta ei ole rautaa, millä niitä käyttää ja näyttää.

Miten matka jatkuu? Mitä mieltä matkustajat mahtavat olla? Oppilaat, lapset.

He ovat niin pieniä, vasta koulutaipaleensa alussa. Eivät tiedä oikein mitään eivätkä osaa arvioida, mikä olisi hyvä suunta. Ei kai kannata kysyä. Huoltajat taas arvioivat asiaa tietenkin vain tunteella, kun jo isoäiti kävi Törnävän koulua.

Tai isä tai isoveli. Vanhempainyhdistys on yrittänyt osaltaan olla mukana kehittämässä koulupihaa ja muitakin olosuhteita: iltapäiväkerhoa, kerhotoimintaa, oppilaiden opintoretkiä, pyöränkorjaamista, äitienpäiväaamiaista, kylätapahtumia, teatteriretkiä, esiintyvien taiteilijoiden tilaamista koululle, pihavälineitä jne. Osallisuutta riittää, mutta onks´ välii? Ja vaikka ei heiltä kysykään, he vastaavat silti.

Entä sitten opettajat, ohjaajat, muu henkilökunta? Sitoutuneita ja tavoitteellisia työntekijöitä, vakaita matkaajia. Heidänkään mielipidettään ei ole kysytty. Hekin ovat silti oman kantansa lausuneet. Toivoneet, että koulu jatkuisi nykyisellä paikalla. Entä rehtori? Kyllä hänelle varmaan löytyy joku (muu) ranta, jossa ruikuttaa. Uutta koulua ei tontille tehdä, vanhaa ei kai korjata. Pahimmassa tapauksessa hajotetaan henkilökunta, hajotetaan vanhempainyhdistys, hylätään koulun yhteistyöllä ja osallisuudella rakennettu piha, lopetetaan toiminnallisesti painotettu opetus. Näin se matka taitaa jatkua. Enää ei olla matkalla tuntemattomaan.

Kimmo Rantanen, Törnävän koulun rehtori PS. Entä jos olinkin väärässä matkan jatkosta? Siinä tapauksessa iloitsen.

Varmaan hyvillä mielin olisi myös asessori Törnudd, joka aikoinaan lahjoitti

kaupungille jokirannasta tontin, joka oli hänen mielestään erinomainen paikka koululle. Siinä oli miehellä kirkas ja kestävä visio.

AIDA PULASSA Kesän 2019 kulttuuri – ja musiikkimatka suuntautui Kroatiaan, Istrian maakuntaan ja Pulan kaupunkiin. Pohjois-Kroatiassa sijaitseva Pula on mielenkiintoinen matkakohde monesta syystä: Kaupungissa kohtaavat yli 2000 vuotta vanha roomalainen arkkitehtuuri, eri aikakausien historialliset rakennukset ja nähtävyydet, vilkas eteläeurooppalainen elämänmeno sekä kroatialainen ruokakulttuuri.

Adrianmeren satamakaupunki onkin vilkas lomakohde. Monet hakevatkin Kroatian Istriasta erilaisia matkakokemuksia kuin Välimeren alueen suosikkikohteista. Paras matkustusaika Pulaan lienee keväästä tai alkusyksystä. Heinä- elokuussa sesonkiaikaan kaupunki on kiireinen ja kallis. Sää on tuolloin myös hautovan kuuma.

Pulan kaupungin suurin ja hienoin nähtävyys on vanhankaupungin ja linja-autoaseman välimaastoon sijoittuva amfiteatteri, Pula Arena.

Vuosina 27eKr – 68 jKr rakennettu ovaalinmuotoinen alunperin kalkkikivestä rakennettu areena kuluu yhä maailman kuuden

suurimman pystyssä olevan roomalaisen areenan joukkoon.

Afmiteatteri, Pula Arena on kesäisin ahkerassa käytössä musiikki- ja elokuvatapahtumissa. Tunnetuin ja laajin on vuodesta 1954 järjestetty Pula Film Festivals.

Lukijamatkan kohteena oli Pula Arenalla heinäkuun lopussa esitetty Aida -ooppera; Egypti ja Etiopia sotivat, etiopialainen orjatar Aida ja Egyptin prinsessa Amneris rakastavat samaa miestä, Egyptin sotapäällikköä Radamèsia. Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö Radame`sin pettämään maansa. Rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa.

Giuseppi Werdin tilaustyönä säveltämä klassikko sai ensi-iltansa jo vuonna 1870, mutta se on yhä ajaton klassikko pitkine ja vaativine lauluosuuksineen sekä mahtavine joukkokohtauksineen. Oopperaan liittyy myös vahva yhteiskunnallinen teema.

Pulassa esitetty Aida oli ennen kaikkea visuaalisesti puhutteleva. Esitys tapahtui loppuillasta, jolloin valoilla, näyttävällä puvustuksella sekä Kroatian kansallisbaletin tanssijoilla oli oma Aidan kertomusta värittävä ja eteenpäin vievä merkityksensä. Esityspaikkana Pula Arena oli kokemus jo sinällään. Lavastuksesta ja dramaturgiasta vastannut Marin Blažević oli onnistunut tehtävässään erinomaisesti .

Pula Arenan Aidassa oli väreillä, valoilla ja varjoilla merkitys osana esitystä. Pukuloisto ja taustalla näkyvät, välillä varjoihin peittyvät oopperan kuorolaiset loivat esitykseen näyttävyyttä ja erikoisuutta.

Areenan ovaali muoto loi erinomaisen akustisen ympäristön ja Aidan tarinaa pystyttiin esittämään hyvinkin laajalla alueella. Pääosan esittäjät Kristina Kolar, Aidana; Luis Chapa Radame`sina sekä Dubravka Šeparović Mušović Egyptin prinsessana suoriutuivat rooleistaan ainakin satunnaisen ooppera kävijän korvaan korkeatasoisesti. Suomalaisuuttakin nähtiin esityksessä. Rijekan oopperan orkesteria johti temperamenttiseksi kuvailtu ”Flying Finn” Ville Matvejeff.

Ooppera esitettiin heinäkuun lopulla. Illan hämärtyessä ja taivaan tummetessa, esitykseen saatiin hyvin vahva ja puhutteleva tunnelma.

Lämpötila kuitenkin pysyi vuodenaikaan kuuluen kuumana, vielä ilta kymmenenkin jälkeen. Suuri osa katsomosta, permanto ja vip-paikkoja lukuun ottamatta oli areenan alkuperäisillä kaksituhatta vuotta vanhoilla kivisillä penkkiriveillä. Mukaan varatut omat vesipullot kerättiin pois jo turvajärjestelyissä sisäänkäynnin yhteydessä. Veden hakeminen

myyntikojuilta ja kulkeminen pimeässä korkeiden kivikatsomorivien välissä oli haasteellista ja välillä vaarallistakin. Hyvä asia oli että vettä ja muita virvokkeita kuitenkin myytiin areenalla.

Näyttävän esityksen miinuksena oli esiintymislavan yläpuolelle kiinnitetty valotaulu, johon oli englanniksi tekstitetty esityksen lauluosuudet. Taulu oli kivipenkkiriveiltä nähden aivan liian pieni. Kulloisenkin lauluosuuden ja taululla nähtävän käännöksen yhdistäminen oli välillä lähinnä huvittavaa.

Teksti: Jari Mäkinen, valokuvat: Jaana Laakso

Halloween-päivän innoitusta Nurmon yläasteella 1.11.

Koulussamme vietettiin tänäkin vuonna pientä erikoispäivää Halloween-juhlan merkeissä. Moni oppilas oli innostunut aiheesta ja käytävillä näkyi mitä mielikuivituksellisempia hahmoja. Myös osa opettajista ja avustajista oli saanut humoristista kipinää teemapäivään ja opehuoneeseen astui aivan uuden näköisiä kollegoja. Jopa kaiken nähnyt senioriopettajakin syttyi leveään hymyyn katsellessaan näitä teemapäivään innostuneita työkavereita.

Kysyin joiltakin Halloween luomisessa:

-asuisilta, mikä oli innoittanut heitä hahmon

Elina Sepponen S2/tuntiope: `` Tukarien innoittamana yhteishengen nostatusta. `` Hanna Laaksoharju, MaFyKe: ``Kuolleiden päivän asu. Kun tukarit tällaista järjestävät, pitää toki osallistua. Meinasin tulla töihin vähän räjähtäneen näköisenä kemistinä, mutta aloin epäillä, että kukaan ei olisi pian huomannut eroa tavalliseen. `` Tiina Järvi, matemaatt.aineet `` Hämähäkit innoittivat osallistumaan  ``

Satu Hangassalo, erkka `` Tukarien tempaukseen on kiva satsata. Asu oli helppo, kun on jo itte tarpeeksi kuolleen näköinen.. :D ``

Opettajat/avustajat vas. alkaen: Virpi Jonsson (kielet), Katja Puntanen (avust.), Hanna Laaksoharju, Satu Hangassalo, Marja Peltokangas (avust.), Riina Heinämäki (kielet), Ami Koski (avust.), Tiina Järvi. Istumassa Elina Sepponen.

Ullamaria Raunio-Seppä, Nurmon yläaste Skopy n tarjontaa : Tikkuvuoren päiväkodissa keppijumpan kanssa höystettyä joogaa 10.10. (ja toisena iltana shindoa 28.11., joka kirjoitusvaiheessa vielä edessäpäin)

Työsähköpostiin tupsahti kutsu osallistua joogaan ja shindoon, jotka molemmat olivat minulle aika outoja lajeina. Halusin tutustua edes yhden illan verran molempiin ja oikein hyvältä päätökseltä asia tuntui kokemuksen jälkeen. Tikkuvuoren päiväkodin saliin meitä oli kokoontuneina kymmenkunta skopyläistä. Ohjaaja Piia Taurula on rauhallinen ja selkeä vetäjä. Hän luo lämpimän ja tasapainoisen ilmapiirin liikuntahetkeen, jossa on turvallista olla. Keppijumppa on tuttua jo pitkältä ajalta, mutta kylläpä siitäkin saa monipuolista

liikuntaa asiantuntijan käsissä. Siinä kepin kanssa hyöriessäni huomasin, kuinka varsinkin vatsalihakset kaipaisivat enemmän kyytiä.

Jooga-asanat olivat hauskan nimisiä - ja jo sinällään siksi mielenkiintoisia. Jooga on hengitykseen ja venytykseen keskittyvää rentoutusta, jossa ei ole kiire minnekään. Se tuntui hyvältä päivän kiireiden jälkeen. Omaksi suosikiksi tuli ``dead man´s asana``, jossa sai olla pitkällään rauhassa hyvän venytyksen vallassa.

Lisään tähän juttuun vielä kahden osallistujan mietteitä omista liikuntaharrastuksistaan.

Kiitos kovasti molemmille, että he suostuivat ehdotukseeni  Hanna Prinkkilä, varhaiskasvatuksen opettaja ``Olen fiilisliikkuja ja uskon arki- ja hyötyliikunnan voimaan. Itselläni liikunnan määrä vaihtelee paljonkin, mutta uskoisin liikkuvani varsin paljon. Harrastan liikuntaa n. 7-10h viikossa sisältäen työmatkapyöräilyn. Työssäni päiväkodissa koen saavani myös jokapäiväisen ulkoiluannoksen monin kerroin. Vuosien saatossa on tullut harrastettua ja kokeiltua laidasta laitaan, modernista tanssista kuntosaliharjoitteluun. Erityisesti nautin ulkona liikkumisesta; lenkkeilystä ja talvisin hiihtämisestä sekä ryhmäliikunnasta.

Palloilulajit eivät ole minun juttuni, paitsi katsomon puolelta tykkään seurata jalkapallon ja salibandyn junnupelejä. Koulun liikuntatunneilla olen ollut aikanaan innokas osallistuja.

Mieleeni on jäänyt, että erilaisiin kilpailuihin oli osallistuttava, jos halusi kiitettävän numeron. Niinpä olinkin jokavuotinen näky yleisurheilukisoissa korkeushypyssä ja talvisin hiihtokisoissa. Kisailua vihasin, koska itselläni ei ole minkäänlaista kilpailuviettiä.

Joogaa olen kokeillut aiemminkin. Skopyn tarjoamassa joogassa olin nyt kolmatta kertaa, joten tiesin mitä odottaa. Mielestäni jooga on rentouttavaa, mutta samalla saa haastaa itseään eri asanoissa, joissa ollaan oman liikkuvuuden ja notkeuden äärirajoilla. Koen joogan myös hyvänä tasapainoharjoitteluna.

Skopyn liikuntatarjottimelta olen hyödyntänyt lähinnä Pulssin 10-kortteja ja Piian tunteja.

Mitään erityisiä toiveita liikunnan suhteen ei ole, mutta aina, kun joku keksii jotain kivaa, olen valmis kokeilemaan : ) `` Soile Pajula, kieltenopettaja Lyseolta: Jokapäiväisten koirien kävelyttämisen ja työmatkapyöräilyn lisäksi harrastan järjestettyä liikuntaa pari kertaa viikossa. Kouluaikanani Ylistarossa liikuntatunnit olivat melko monipuolisia. Tykkäsin kovasti hiihdosta, pallopeleistä ja jopa juoksemisesta, mutta lähdettyäni opiskelemaan, niiden harrastaminen väheni. Opiskeluaikana Jyväskylässä oli mahtavat mahdollisuudet kokeilla monenlaisia uusia lajeja. Eniten pidin liikunnasta, jossa oli musiikki mukana: aerobic, jumpat ja tanssit. Kokeilin kansantanssia, vakiotansseja, flamengoa sekä itämaista tanssia, johon tuli oikein hurahdettua muutamiksi vuosiksi.

Nykyään tanssiasut eivät enää tunnu mukavilta päällä. Lienevätkö kissahtaneet kaapissa Parisen vuotta sitten hurahdin joogaan. Ensin Kansalaisopistolla ja nykyään Joogakoulu Sanmayassa, jossa on hieno kirjo eri joogalajeja kokeiltavaksi. Kyllä joogasalillakin hiki

virtaa ja lihaksissa tuntuu seuraavina päivinä, vaikka kaikki eivät sitä usko. Jooga on opettanut minua myös kunnolla rentoutumaan ja hengittämään oikein!

Lämmin kiitos Skopylle tämän syksyn keppijumpista ja joogasessioista! `` Soile Pajula kuvassa. Hän harrastaa lisäksi viikottain agilitya –ja siinäkin tulee hiki:)

Hanna Prinkkilällä voisi olla mahdollisuus vetää joogaa vaikka päiväkodissa.

Piia Taurula on kokenut liikuttaja Seinäjoella - hyvin sujui tanssitytön asana!

Pöhöjalaasia viisauksia syksyn pimmeyteen

Suuriarvoosin matka minkä voit teherä

Älä orota kiitosta tänä päivänä,

on kun meet toista

jos meinaat olla höveli

pualitiähen vastahan.

vasta huamenna.

• • • • • • • •

Paa pystyhyn

Elä jokahinen päivä

menestyvä puulaaki;

siihen lajihin,

rupia teköhön kainalo-

notta se vois olla

keppiä klenkkaaville

sun viimeeses.

tekosyille.

Jonakin päivänä soot viälä siinä oikias.

• • • • • • • • Kiirees on palio hyviä

Kuka sulle sanoo jottei

pualia, ei vaan ny tuu

sitä voi teherä? Mikäs

yhtään miälehen.

soon sua rajoottamahan?

• • • • • • • • Knuppiansa se tikkakin käyttää!

J채stin tekij채t: Virpi Suutarinen Ullamaria Raunio-Sepp채 Maaret Siltanen Mika Tikkanen Jari M채kinen Kansikuva Maaret Siltanen Toivotamme lukijoille leppoisaa loppuvuotta ja Rauhaisaa joulunaikaa!