Jästi 1/2018
PUHEENJOHTAJAN PALSTA Valtuustovaalit 2018 OAJ:n valtuustovaalien tulokset julkistettiin 5.4.2018. Valtuustoon edustajiksi kaudelle 2018-2022 valittiin reilu puolet uusia valtuutettuja eli 86 henkilöä. Äänestysinnokkuus olisi jäänyt melko alhaiseksi jos olisi ollut pelkästään sähköinen äänestys. Uurnavaaleilla äänestysprosentti kaksinkertaistui! Kiitokset kaikille vaalitoimituksessa mukana olleille, jotka mahdollistitte SKOPY:n useat äänestyspaikat ja siten helpotitte äänestämistä! Jäsenistämme valtuustoon pääsivät varsinaisiksi jäseniksi Maaret Siltanen (lastentarhanopettajat, lto) ja Kari Nieminen (ysi). Onnittelut valinnasta ja hyvää työtä valtuustossa!
Varhaiskasvatuslakiehdotus Valtioneuvosto eduskunnalle antama esitys varhaiskasvatuslaista painottaa pedagogista osaamista ja vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua. Laatua lisätään nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä ja ammattiryhmien välisiä työtehtäviä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Lakiesityksen mukaan vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Kelpoisuusehtojen tarkennus korostaa varhaiskasvatuksen tehtävää lapsen oppimisen ja kasvun tukena ja rakentajana, Eduskunta päättää uudesta varhaiskasvatuslaista vielä kevään aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa 2018.
Satsauksia osaamiseen, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen Hallituksen kehysriihen tulokset lupaa panostuksia koulutukseen. Varhaiskasva-tukselle osoitetaan 10 miljoonaa käytettäväksi tasaarvorahana, jolla tuetaan haastavien alueiden päiväkoteja. Lisäksi maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu laajenee, ja kokeiluun suunnataan 5 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo ensimmäisen vuoden keväällä. Tämä tarkoittaa 1,5 tunnin lisäystä perusopetuk-sen tuntikehykseen. Kielitaidon vahvistaminen valmistaa lapsia kansainvälisty-vään maailmaan. Määrärahalisäys on täysimääräisenä 12 milj. euroa vuodesta 2021. Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukioiden kehittämiseen käytetään reilu 8 miljoonaa euroa. Se suunnataan valtaosin erityisopetuksen laajentamiseen kaikille lukiolaisille, henkilökohtaisen opinto-ohjauksen vahvistamiseen ja ylioppilastutkinnon uusimisrajoitusten poistamiseen. Määrärahalla edistetään myös lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lisätukea saa myös vapaa sivistystyö, joka auttaa vahvistamaan aikuisten opiskelu- ja digitaitoja. Toivottavasti suunta koulutuksen leikkaamisesta kääntyy tuoreilla budjettipäätöksillä koulutukseen satsaamiseen ja osaamisesta huolehtimiseen!
Valoisaa kevättä ja aurinkoa jokaiseen kesän päivääsi
Minna Eliala-Kangas puheenjohtaja SKOPY
Ajankohtaista koulutuspolitiikasta! OAJ:n tekemä lukiokysely paljastaa opettajien työmäärän kasvaneen rajusti. Seitsemässä vuodessa kaikki muu työ paitsi opettaminen on lisääntynyt. OAJ kysyi lukion opettajilta, kuinka resurssileikkaukset ovat vaikuttaneet opetukseen ja kuinka ohjaus, oppimisen tuki sekä lukion ja korkeakoulujen välinen yhteistyö toteutuvat. Kyselyn tulokset julkistettiin 6. huhtikuuta.Lukiokyselyn tuloksia verrattiin edelliseen, vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Seitsemässä vuodessa esimerkiksi opettajien työmäärä on lisääntynyt roimasti. Verrattuna vuoteen 2011 kaikki muu työ on lisääntynyt paitsi oppituntien pito. Erityisesti työkuormaa kasvattivat arviointiin, ylioppilaskirjoituksiin ja oppituntien suunnitteluun liittyvät työt. Ylioppilaskokeeseen liittyvät työt lisääntyivät varsinkin suurissa lukioissa. Opettajat kehittävät kyselyn mukaan aktiivisesti omaa osaamistaan. He osallistuivat aikaisempaa enemmän täydennyskoulutukseen, mutta yhä useammin se tapahtui työajan ulkopuolella. Lähes 40 prosenttia vastaajista kertoi kouluttautuneensa omalla ajallaan. Opettajien täydennyskoulutus on erittäin tärkeää, ja työnantajan täytyy pitää huolta, että se onnistuu työajalla. Yksi keino tuoda osaamisen kehittäminenkin tiiviiksi osaksi opetuksen arkea olisi lisätä tutoropettajia. Nyt tutoropettajatoimintaa on vain 53 prosentissa lukioista. OAJ toivoo, että tutoropettajia saataisiin kaikkiin lukioihin vahvistamaan digitaalista osaamista, edistämään pedagogista keskustelua ja yhteistä ideointia sekä kehittämään oppiainerajat ylittävää opetusta. OAJ esittää uutta oppivelvollisuusmallia: esitykseen kuuluu kuusi ratkaisuehdotusta
Esiopetus kaksivuotiseksi Muutetaan esiopetus kestoltaan kaksivuotiseksi siten, että siihen osallistuvat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5–6-vuo-tiaat lapset. Lapsi voi siirtyä 1. koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta. Esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus Parannetaan edellytyksiä järjestää esi- ja alkuopetus kokonaisuutena, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimisen valmiudet. Oppilas jatkaisi esi- ja alkuopetuksessa, kunnes toisen vuosiluokan vähimmäis-osaamistaso on saavutettu. Koulunaloituksen lykkäyksestä ja aikaistetusta koulunaloituksesta luovutaan. Lisätään arviointityökaluja ja -kriteereitä Perustetaan oppilasarvioinnin tukipankki ja kehitetään opetussuunnitelmien arviointikriteeristöä ohjaavampaan suun-taan niin, että arviointi saadaan yhdenvertaiseksi kaikis-sa kouluissa. Opetussuunnitelmaan tarvitaan useammalle luokka-asteelle sekä vähimmäisosaamisen että hyvän osaa-misen kriteerit. Monta reittiä opintojen suorittamiseen Erilaisia oppimisvaihtoehtoja sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja opinto-ohjausta tarjoamalla estetään nuoren koulutuspolun katkeaminen ja mahdol-listetaan hänen vahvuuksiensa löytyminen. Vaihtoehtoja ja apua tarjotaan kaikille yhdenvertaisesti perus- ja toisen asteen aikana sekä opintojen nivelvaiheessa. Muutetaan ikärajoja Perusopetus päättyy, kun sen oppimäärä ja jatko-opinto-kelpoisuus on saavutettu. Säädetään perusopetuksen suo-rittamisen enimmäisikärajaksi 19 vuotta ja lisätään nuoren mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarvittaessa myös ta-vanomaista nopeammin. Annetaan mahdollisuus suorittaa lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja perusopetuk-sen vuosiluokkien 7–9 aikana.
Ulotetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle Muutetaan oppivelvollisuutta niin, että se kattaa myös toi-sen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta. Toinen aste sisältää kaikki koulutusmuodot sekä valmen-tavat ja valmistavat koulutukset. Toisen asteen aikana opis-kelija voi suorittaa korkea-asteen opintoja, jotka voidaan hyväksilukea siirryttäessä korkea-asteelle. Jokaiselle nuorelle laaditaan ura- ja jatko-opintosuunnitelma. Kohti maksuttomia materiaaleja siirrytään esimerkiksi niin, että kirjastot ryhtyvät järjestämään oppimateriaalien lainaus- ja leasingpalveluita. Siirtyminen maksuttomiin oppimateriaaleihin on toteutettava niin, että opiskelijan oikeus opetukseen ei vaarannu.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ pitää luonnosta uudeksi varhaiskasvatuslaiksi hyvänä. On tärkeää, että samaan lakiin kootaan kaikki varhaiskasvatusta koskevat säädökset. Keskeisin varhaiskasvatuksen laatua edistävä uudistus on päiväkotien henkilöstön osaamis- ja koulutustason nosto. Kelpoisuuksien täsmentäminen vahvistaa ammatillisuutta ja kohdentaa eri koulutusten ja tieteenalojen tuoman osaamisen tarkoituksenmukaisesti. Näin varmistetaan moniammatillisuus. Uudistus edistää varhaiskasvatuslakiin kirjattujen tavoitteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumista, ja tukee henkilöstön hyvinvointia ja ammatissa kehittymistä. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta tulee lisätä määrätietoisesti, jotta esitetty päiväkodin henkilöstörakenne saavutetaan. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutus tarvitsee pitkän kehittämisohjelman, ja sille yliopistoihin kohdennetun riittävän rahoituksen. Nykyinen yliopistollinen lastentarhanopettajankoulutus on kokonaisuus, jossa opettajan tehtäviin valmistavia opintoja on n. 170 tutkinnon 180 opintopisteestä. Vain 60 op:n laajuiset varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen liittyvät opinnot eivät voi tuottaa riittävää osaamista vaativassa varhaiskasvatustyössä. Huolta herättää myös, että osa ammattikorkeakouluista tuottaa kyseisiä opintoja verkko- tai monimuotoopintoina.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajilta tulee aina edellyttää opettajankoulutusta. On hyvä, että perusteluissa todetaan, että sosiaalialan tutkinnot eivät sisällä riittävästi varhaiskasvatus- ja kasvatustieteellisiä opintoja varhaiskasvatuksen erityisopettajan erikoistumisopintojen pohjaksi. Varhaiskasvatuslakiin tulisi ehdotuksen myötä säädös päiväkodin johtajuudesta, mikä koskee myös yksityisiä päiväkoteja. OAJ kannattaa em. uudistusta sekä päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten nostamista kasvatustieteen maisteriksi. Johtaminen edellyttää kasvatustieteellistä tutkintoa ja vankkaa varhaiskasvatuksen osaamista. On tärkeää, että päiväkodin johtajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus kasvatustieteen maisterin tutkinnon ohella. Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden maisterin tutkintojen määrät tulee varmistaa vastaamaan varhaiskasvatuksen edellyttämiä tarpeita. OAJ pitää tärkeänä, että siirtymäsäännöksin turvataan kelpoisuuksien säilyminen henkilöillä, jotka ovat aiemmin olleet tehtäviin kelpoisia Matti Sippola OAJ:n hallituksen jäsen luottamusmies
Luottamusmiesasiaa
Kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat tavallista vaikeammat ja tästä syystä kunta-ala oli reilun kuukauden ns. sopimuksettomassa tilassa. Kuntapuolen neuvottelut saatiin päätökseen jo helmikuun puoliväliin mennessä, mutta sopimukset vahvistettiin vasta 6.3.2018. johtuen yksityisen sopimusalan vaikeista sopimusneuvotteluista. Seuraavassa on OAJ:n jäseniä koskevat sopimusmuutokset. Yksityiskohtaisempia tietoja antavat luottamusmiehet. OVTES 2018-2020 Opetusalan sopimus sisältää seuraavat palkankorotukset. 1.5.2018
yleiskorotus 1,17 %
1.4 2019
yleiskorotus 0,99 %
1.1.2019
paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 9,2 % marraskuun palkasta maksetaan koko henkilöstölle edellytyksenä, että palvelussuhde jatkunut keskey-
1.1.2019
paikallinen järjestelyerä 0,9 % paikallisen palkkausjärjestelmän edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä
Yleiskorotukset korottavat kaikkia palkanosia, myös mahdollista henkilökohtaista lisää. Paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä on osakompensaatio vuosina 2017-19 toteutettavista lomarahaleikkauksista. Pitkästä aikaa sopimuksessa on osoitettu osa palkankorotusvarasta paikalliseen järjestelyerään. Käytännössä tämä tarkoittaa paikallisen palkkausjärjestelmän (TVA-järjestelmän) kehittämistä, johon on suuri tarve. Voimassaoleva TVAjärjestelmä ei ota huomioon riittävän kattavasti opetuksen vaativuudessa tapahtuneita muutoksia. Tästä on yhteinen näkemys työnantajan kanssa. Taulukossa olevien sopimuskorotusten lisäksi perusopetuksen rehtorien ja apulaisrehtorien opetusvelvollisuuksia tarkistettiin 1.8.2018 alkaen. Lisäksi 8 vuoden vuosisidonnaisesta lisästä 1 %-yksikkö siirretään peruspalkkaan. Muutos koskee kaikkia opettajia, mutta tästä hyötyvät vain nuoret opettajat (kokemusta alle 8 vuotta). Muutos tulee voimaan 1.12.2018. Tässä mainittujen muutosten vuoksi OVTES:n paikallinen järjestelyerä on KVTES:n vastaavaa pienempi (OVTES: 0,9 %; KVTES: 1,2 %).
KVTES 2018-2020 Kunnan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tehtiin paljon ns. tekstimuutoksia. Merkittävimmät muutokset tehtiin työaikalukuun ja varhaiskasvatuksen liitteen 5 lastentarhanopettajan suunnitteluaikaan. Yleis- ja toimistotyöaikaan määräykset poissaolon vaikutuksesta työaikaan tuli merkittävä muutos. Uudessa sopimuksessa 7.5.2018 lukien vuosiloma, virkavapaa/työloma tai muu hyväksyttävä poissaolo lyhentää säännöllistä työaikaa ja alentaa ylityörajaa.
Tämä koskee sekä ennalta tiedettyä että yllättävää poissaoloa. Aiemmissa sopimuksissa ylityötä on kertynyt vasta viikottaisen työajan täyttymisen jälkeen (yleistyöajassa 38 h 45 min). KVTES sisältää seuraavat sopimuskorotukset. 1.5.2018 1.4 2019 1.1.2019 1.1.2019
yleiskorotus 26 € tai vähintään 1,25 % yleiskorotus 1,0 % paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä 9,2 % marpaikallinen järjestelyerä 1,2 %
Lastentarhaopettajan suunnitteluajasta Varhaiskasvatuslaki on muuttanut lastentarhanopettajan tehtävää monin osin. Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettaja. Uudessa sopimuksessa on muutettu päiväkodin johtajan, lastentarhanopettajan ja erityislastentarhanopettajan työaikaan liittyvää erityismääräystä. KVTES:n liite 5 3 §:n 1 mom. soveltamisohje on muuttunut seuraavaan muotoon:
”1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa Edellä 1 momentissa tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan (huom. tarkoittaa lto/elto) työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 45 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Tämän lisäksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön. Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kirjallinen määräys.” Oleellinen muutos on ajan lisääntyminen. 13 % eli n. 5 tuntia viikossa on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyöhön (sak-aika). Tämän lisäksi on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijatyöhön. Luottamusmiehet ovat mukana tekemässä yhteistä ohjeistusta sak-ajan käytöstä yhdessä varhaiskasvatuksen johdon kanssa. Tätä kirjoittaessani neuvottelut asiasta ovat vielä kesken.
Isyysvapaa ja tilapäinen hoitovapaa KVTES:een tuli muutoksia palkalliseen isyysvapaaseen sekä tilapäiseen hoitovapaaseen 1.2.2018 lukien. Palkallinen isyysvapaa on nyt 12 arkipäivää aiemman 6 arkipäivän sijaan. Tilapäinen hoitovapaa on uudessa sopimuksessa tarkoitettu alle 12 vuotiaan hoidon järjestämistä varten, kun aiemmin ikäraja oli 10 vuotta. Muistutuksena, että tilapäistä hoitovapaata myönnetään enintään 4 työpäiväksi, mutta palkkaa maksetaan enintään 3 kalenteripäivältä. Nämä muutokset korjataan taannehtivasti 1.2.2018 lukien.
Edunvalvontaterveisin Kari Nieminen pääluottamusmies p. 040 577 9984, 416 6433
Täyttä taikaa Seinäjoen uusin päiväkoti Taika avasi ovensa lapsille 1.1.2018. Jonkin verran aikaa (ja ehkä myös taikaa) on vaadittu, että 6-ryhmäinen, noin 250-paikkainen vuorohoitoyksikkö on löytänyt oman rytminsä. Vähitellen uutuuttaan tyhjät upeat tilat ovat täyttyneet äänistä ja elämästä, lasten näköinen arki on istahtanut paikoilleen, ja Taikasta on tullut tullut oma. Meidän oma. Uuden vasun mukainen lasten osallisuus huomioitiin Taikassa jo suunnitteluvaiheessa. Ryhmien nimet ovat lasten keksimiä ja myös ryhmien logot ovat lasten piirtämiä; Huismut, Tillat, Fantut, Jekut, Natit ja Viiput ovat saaneet ulkomuotonsa lasten mielikuvituksesta. Päiväkodin arkkitehtuuriinkin kysyttiin lasten toiveita: esimerkiksi sisustuksessa toistuva pilviteema on lähtöisin lapsilta. Lapset osallistuivat myös pihojen sekä leluhankintojen suunnitteluun.
Elokuusta 2018 lähtien koko kaupungin kaikki vuorohoito keskittyy Taikaan. Lapsia ja henkilökuntaa on paljon, jokainen päivä on erilainen. Vuorohoitoyksikössä pedagogiikan on kannateltava jokaista vuorokautta, jokaista viikkoa, läpi vuoden. Suuret ryhmät vaativat hyvin suunniteltua pienryhmätoimintaa, perheiden nopeasti muuttuvat tarpeet joustavuutta. Uusi yksikkö tarjoaa kauniit ja toimivat tilat vastata näihin haasteisiin. Ja Taikan kasvattajat jaksavat innostua myös silloin, kun muut lomailevat – tai nukkuvat!
Ensimmäiset kuukaudet Taikassa ovat kuluneet vauhdilla. Nyt saamme innolla odottaa, mitä pihoilta paljastuu lumen sulaessa, ja millainen ensimmäinen kesämme on. Haaveet pienestä laatikkopuutarhasta ja kahluuallaskeitaasta ainakin jo kutkuttavat mieltä. Mutta jos nimi on enne, ei meiltä hauskuutta ja jännitystä tule milloinkaan puuttumaan!
Saara-Maija Mehtonen
Entisiä paikallisyhdistyksen puheenjohtajia kutsuttiin Joupin vanhalle tuvalle 8.11.2017 muistelemaan menneiden vuosien onnistumisia ja haasteita.
Aurinkoinen tervehdys sinulle! OAJ valtuustovaalit ovat ohi. Olin itse Helsingissa luottamusmiesten neuvottelupa ivilla , kun tulokset julkistettiin. Tunnelma Akavatalon valopihan salissa oli ikimuistoinen. Salissa huokui onnellinen ihmettely tuloksista. Ensitunne oli ha mma stynyt ja ka sitta ma to n, etta olin pa a ssyt la pi. Valtava hyva nolontunne ja samalla kuitenkin ihmeissa ni, etta mita nyt tapahtuu. Olen siis pa a ssyt 150 henkilo n joukkoon isoon pa a ta nta valtaan, jossa meita opettajia eri puolelta Suomea samassa veneessa . Minut siis kutsutaan OAJ valtuuston kokouksiin, jotka ovat kerran kuukaudessa ja kesta va t kolme pa iva a . Onneksi minun ei tarvitse siis olla yksin ja meida t uudet valtuutetut koulutetaan, joten olen hyvissa ka sissa . Ta ma vuosi on ollut minulle muutosten vuosi. Hyppa ys varaluottamusmiehesta luottamusmieheksi ja kerran viikossa pa iva n luottamusmieshommia tehdessa on paljon viela opeteltavaa. Kuitenkin mita parhain tilanne pa a sta luottamusmieheksi, juuri kun uusi sopimus saatiin aikaiseksi ja pa a sen sita sisa ista ma a n ja neuvottelemaan. Varsinkin pa iva kodinopettajille sopimus tuo opettajuuden vahvistamista, mutta se ei tarkoita vastakkain asettelua, mista on paljon va a ria ymma rryksia liikenteessa . Myo s uusi tuleva varhaiskasvatuslaki on menossa pa a to ksissa eteenpa in ja hyva ksynta a vaille valmis. Eli uusien positiivisten asioiden a a rella ollaan. Olen siis KVTES luottamusmiehesi ja olen tavoitettavissa puhelimitse seuraavina pa ivina : 23.4, 3.5, 11.5, 25.5, 1.6 puhelinnumerosta 0444255785 seka minut voi tavoittaa sa hko postista maaret.siltanen@seinajoki.fi
Maaret Siltanen KVTES luottamusmies
Positiivista pedagogiikkaa – Eliisa Leskisenoja
Educa-messut
Menin uteliaisuudesta katsastamaan Educa-messujen viimeisimpiin esityksiin kuuluvaa juttua, sillä sen otsikko oli mielenkiintoinen: ``Näin toteutat positiivista pedagogiikkaa``. Sali oli tupaten täynnä ja yhä uusia ihmisiä soljui sisään— lattiapaikatkin olivat viimein täynnä. Esityksen sisältö oli otsikon mukainen: miten saat hymyllä, positiivisuudella ja mielekkäällä tekemisellä kouluilon heräämään. Positiivisuuden esille tuojana eli luennon esitelmöitsijänä oli Eliisa Leskisenoja, joka on Raumalla v.-72 syntynyt ja luokanopettajaksi kouluttautunut. Hän kiinnostui aikanaan psykologi Martin Seligmanin hyvinvointiteoriasta ja päätti soveltaa sitä käytäntöön. Hän opetti Sodankylässä 6. luokan opettajana lukuvuoden 2013-2014 aikana ja sovelsi Segelmanin oppeja koko tämän lukuvuoden. Tästä tutkimuksesta hän teki myös väitöskirjan ja väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi. Myös vanhemmat otettiin mukaan positiivisen ilmapiirin tukemiseen. Vanhemmilta toivottiin aktiivista roolia kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ja yhteistyötä kehitettiin yhdessä vanhempien ja opettajan kanssa. Oppimistulokset ja luokan ilmapiiri ja oppilaiden motivaatio nousivat selvästi. Opettajan olisi tärkeää välittää oppilaille aitoa kiinnostuneisuutta ja välittämistä heitä kohtaan. Jo se, että opettaja hymyilee , välittää lämpöä ja hyvää oloa luokkaan. Kiitollisuuden harjoittaminen kehittää oppilaan kykyä havaita ympärillä olevia hyviä asioita. Voi ottaa käyttöön esim. vihon (sopii lähinnä alakoululuokille), johon säännöllisesti oppilas kirjaa itselle tärkeitä kiitollisuuden aiheita. Kiitollisuuden tunnetta pitää harjoitella, että se rupeaa vaikuttamaan kokemusmaailmaan. Koulunkäynnin merkitykselliseksi kokemiseen sisältyy paljon haasteita niin kuin jokainen opettaja tietää. Se, että pyrkii käyttämään erilaisia, vaihtelevia toimintatapoja toiminallisuudesta ryhmätöihin, on osa
positiivista pedagogiikkaa. Kun oppilailla on hyvä ryhmähenki ja vuorovaikutus- ja toisen arvostamisen halua , sujuvat monet työskentelytavat paremmin. Tärkeää on, että jokaiselle oppilaalle löytyy oma paikka luokkayhteisössä. Ystävälliset teot ovat tärkeitä ja niitä pitää harjoitella jatkuvasti. Niihin kannattaa myös opettaa oppilaita—huomaamaan tilanteet, missä ystävällisyyttä voi harjoittaa. Siitä hyötyvät kaikki – oppilaat, aikuiset ja myös kotiväki. Monet väliaplodit nousivat yleisöstä spontaanisti luennon aikana—ja ihmeen harmoninen, hyvä olo jäi leijumaan mielen sopukoihin, kun lähdimme pimentyneeseen lauantai-iltapäivään messujen päättyessä. Oi, kun saisikin näitä ajatuksia käyttöön omassa opetustyössä—ja koko elämässä! Ullamaria Raunio-Seppä
`` If you have a child`s heart, you have his head.``
Educa-messujen antia 26. 27. tammikuuta 2018 Educa-messuilla oli jälleen monenkirjavaa antia päiville osallistuneille. Joka paikkaan ei tietysti ehdi eikä ole tarkoituskaan. Ständeillä on tarjolla kurssia, retkikohteita, järjestöjen esittelyä ja monenlaista ``matskuakin`` mukaan otettavaksi. Ehkä muutaman kerran päivillä käytyäni olen jo oppinut, että ei kaikkea kannata ottaa, mitä on tarjolla. Pakko on arvioida omaa tarvetta – ja onpa hintakin aika rajoittava tekijä, vaikka uusi juttu tuntuisi muuten hyvinkin houkuttelevalta. Martti Ahtisaari puhui perjantaina jo puolenpäivän aikaan, joten sinne nipin napin ehti junamatkan jälkeen. Hän kuuluu kuitenkin henkilögalleriassa sen verran ``raskaaseen sarjaan``, jonka haluaa edes kerran elämässä nähdä ihan livenä. Hän jutteli leppoisasti ja hyvin kansanomaisesti omaan tuttuun tyyliinsä Alakoulunopettajan pätevyys on riittänyt hänen elämässään moneen presidenttiydestä Nobelin rauhanpalkintoon. Moni asia on vain johtanut toiseen, hän totesi. ``Riidat ratkotaan puhumalla – ei sotimalla`` oli tärkeä pointti hänen ajatuksissaan. Namibiassa hänen neuvottelutaidoillaan oli ratkaiseva merkitys. Lähetysseura teki tilanteen rauhoituttua siellä tärkeää yhteiskunnallista työtä: rakennettiin kouluja ja terveydenhoitoa. Näin voitettiin vähitellen luottamusta kansan parissa - ja vasta sen jälkeen tarjottiin kristillistä sanomaa paikallisille. Ahtisaari ylisti pohjoismaista yhteiskunnallista mallia – ``paras koko maailmassa``! Meidän mallimme on reilu ja tasapuolinen. Kaikille annetaan mahdollisuus. Siitä - ja yleensä suomalaisuudesta- hän on ylpeä! Pres. Koivisto on malliesimerkki siitä, mitä meidän yhteiskuntamme parhaimmillaan tuottaa: vaatimattomista, köyhistä oloista voi kohota korkealle omalla kovalla ahkeruudella ja työllä! Kasvatuksessa tärkein pointti onkin Ahtisaaren mukaan mahdollisuuden antaminen. Elämässä tärkeä taito on myös kuunteleminen. Oikeudenmukaisuus ja reiluus kuuluu jokaiseen yhteiskuntaan. Siinä on tavoitetta!
``Maran`` toive kaikille nuoret mukaan lukien: ``Avoin mieli uudelle!`` ja `` Älä toimi yksin- luota toisiin.`` Kati Särmö, Hyllykallion koulun opettaja ja kiusaamisvastaisen ``kukaan ei ole nolla``-kampanjan äiti ja sydän, oli mukana keskustelupaneelissa, jossa keskusteltiin tärkeistä kouluviihtyvyysasioista ym. Kati oli hienosti mukana keskustelussa koko ajan ja nosti esiin tärkeitä asioita. Esim. sen, kuinka tärkeää on se yksinkertainen asia, että kouluun on kiva mennä ja turvallista olla koko koulupäivän ajan. Luokan ilmapiiri on tosi keskeinen asia ja sen parantamiseksi tulisi tehdä enemmän esim. ryhmäyttämällä. Positiivinen huomio, pieni sana, voi pelastaa koko oppilaan päivän. ``Mitä sulle kuuluu?`` on yksinkertainen, mutta tärkeä kysymys.
Riittämättömyyden tunnetta on aktiivisesti karistettava tunnolta: se, mitä olen ja mitä teen, se riittää. Jos opettaja tuntee olevansa riittämätön, mitä tuntee oppilas sen tunteen aistiessaan? Hyvä kysymys! Hyvä Kati!
``Kannustamisen vaikeus- onnistumisen ihanuus``-teemalla panelistit vas. lääkäri Raisa Cacciatore, prof. Niina Junttila, opettaja Kati Särmö ja Oaj:n pj Olli Luukkainen Timo Polari puhui lauantaina kuvien kera omista ajatuksistaan kulttuurien kohdatessa eri maissa ja omilla matkoillaan maailmalla. Hänkin on päätynyt ajatukseen, jonka mukaan monet kulttuurit kukoistavat aikansa, kunnes rapistuminen alkaa ihmisten käännyttyä sisäänpäin oman paremmuutensa ajatukseen hukkuen.. Näin on käynytkin monelle korkeakulttuurille. (Mutta ei eurooppalaiselle, vielä? toim.huom.)
Monikulttuurisuus on hyvästä – mutta toisaalta on tärkeää, että me pidämme suomalaisina ja Eurooppa eurooppalaisena huolta siitä, että meidän kulttuurimme piirteet säilyvät ja että voimme rohkeasti tarvittaessa torjua asioita, jotka ovat meidän ajatuksillemme/arvoillemme sopimattomia. Olemme etuoikeutettuja monessa asiassa Suomessa! Usein ainoa este aidolle onnellisuudelle on oman pään tuottama rajoittuneisuus. Niinkin yksinkertainen asia kuin meneminen silloin tällöin yksinäisyyteen, mielellään luonnon helmaan, ja siellä rauhassa ajan kanssa oleminen voi tuottaa selkeyttä siihen, kuka olen ja mihin päin elämässäni haluan mennä!
Timo Polari on ollut tuottelias myös kirjailijana. Energiaa miehellä riittää! Ullamaria Raunio-Seppä
HOTTI, mutta heleppo VAPPUPÖPERÖ 3 rkl sitruunamehhuu 0,2-0,4 dl samijaa, hapokasta omenamehhuu 2 dl rusinoita 2 dl puolukoita tai punasia viinimarjoja 1 tl inkiväärimurskaa 10 habaneerochillii: poista kanta ja puolita 10 ruskijjaa sokeripallaa Keitä aineksia noin 20-25 minnuuttia. Sosseuta maun mukkaan hienoksi tai jätä hieman rouhijaksi. Säilyy hyvin jääkaapissa, mutta toimii paremmin nautittuna ihan minkä kanssa tahansa.
HEKO HEKO HEKO HEKO HEKO HEKO HEKO … * Mies soitti Alkon myymäläpäällikölle vappuaattona ja kysyi: - Koska Alko on taas auki? - Vapun jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä, myymäläpäällikkö vastasi. Parin tunnin päästä sama mies, tosin hieman huppelissa, soitti ja kysyi taas saman kysymyksen ja sai myymäläpäälliköltä saman vastauksen: - Myymälä aukeaa vapun jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä. Jälleen kului pari tuntia ja sama mies soitti taas jo selvästi humaltuneena. Kun mies sitten neljännen kerran soitti ja oli jo niin kännissä, että tuskin puheesta sai selvää ja kysyi, koska Alko aukeaa, myymäläpäällikkö hermostui. - Hyvä herra, Alko aukeaa heti ensimmäisenä arkipäivänä vapun jälkeen. - Mutha khun minun phitäisi phäästä täältä ulos! * Japanilainen turisti sattui tulemaan Suomeen juuri vappuaattona. Tohkeissaan hän soitti kotiin ja kertoi, että kyllä täällä Suomessa on tehty juhliminen käteväksi; kaikki jotka ovat humalassa laittavat valkoisen lakin päähän, ja niille jotka on sammuneet lisätään siihen tupsu! * Blondi oli löytänyt vappudeitin deitti.net:stä ja kertoi ystävättärelle hänestä; - sillä sulhasella oli valkoinen hattu...varmaan jonkin ison laivan kapteeni... * Kulta..Niin rakas? Toivottavasti en pitänyt liika meteliä tullessani eilen kotiin vappujuhlista?? Ei kulta, sinä olit ihan hiljaa, mutta kaverit, jotka kantoivat sut kotiin, pitivät hirveetä meteliä!! *
Vanhan kansan sääennuste sanoo: "Jos vappuna on lunta katolla...niin
sitä on sitten maassakin...". *Kun teekkari aamulla heräsi ja katsoi ympärilleen sitä hentoista lumivaippaa, hän ei hätääntynyt, totesi vain: ”Jaahas, taas meni koko kesä niin etten muista mitään.”
Jästin tekijät: Virpi Suutarinen Maaret Siltanen Ullamaria Raunio-Seppä Mika Tikkanen Jari Mäkinen
Kansikuva: Ville Rantanen
Mukavaa kesää!