Mari-Leena Talvitien eduskuntavaalilehti 2019

135 * kansanedustaja * Kokoomuksen vpj * ympäristötekniikan diplomi-insinööri * äiti ja vaimo * tulevaisuuden rakentaja MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

Vaalipäivä 14.4.2019 Ennakkoäänestys 3.–9.4.2019

MARI-LEENA TALVITIE

Keväinen tervehdys

S

inulla on kädessäsi vaalilehteni, jonka olen tehnyt siksi, että saisit tutustua minuun ja päättää, voisinko olla Sinun tulevaisuuden rakentajasi.

Olen oululainen kansanedustajaehdokas Mari-Leena Talvitie, perheenäiti ja ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

Toimin ensimmäisen kauden kansanedustajana sekä puolueeni, Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtajana.

Toivottavasti innostut tutustumaan tämän lehden kautta minuun ja ajatuksiini tarkemmin ja tulet tapaamaan tai otat yhteyttä!

Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni – tietenkin perheenäitinä, mutta myös tulevaisuuden vastuunkantajana. Olen joukkuepelaaja niin politiikassa kuin jalkapallokentällä. Haluan vahvistaa suomalaista osaamista, luoda hyvinvointia yrittäjyydellä ja työllä, parantaa maailmaa järkivihreillä ratkaisuilla ja tehdä meidän ihmisten arjesta sujuvampaa.

Olenkin tiivistänyt sen näin: ”Tulevaisuus kiinnostaa minua, koska aion viettää loppuelämäni siellä.”

Viereiseltä sivulta voit lukea minusta sanottua -tukikommentteja. Kommenteissa muun muassa puhemies Paula Risikon ja

www.mari-leena.net

ministeri Antti Häkkäsen sekä opiskelija Niilo Heinosen näkemyksiä.

Toiselta aukeamalta voit kurkistaa elämääni ja lukea tarinan siitä, miten minusta tuli minä. Lisäksi voit lukea ajatuksiani, Lex Talvitiestä eli lakialoitteestani, joka johti asuntoosakeyhtiölain muutokseen sekä tiivistyksiä teemoistani ja näkemyksiäni siitä, miten tulevaisuudessa voimme rakentaa yhdessä parempaa Suomea.

Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovisen kirjoittaa työn vastaanottamisen kannattavuudesta ja oululainen nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppala nuorten hyvinvointiin liittyvästä päätöksenteosta.

Yrittäjä, entinen kansanedustaja Esko Kurvinen kirjoittaa pohjoisen erityispiirteistä.

Kampanjapäällikköni Niilo Heinonen kertoo kampanjan tunnelmista vaalikentiltä napattujen kuvien kera. Takasivulta löydät myös äänestyspäivät sekä poimintoja kalenteristani kampanjan loppusuoralta. Taustoihini, kampanjatapahtumiini ja tukijoihini voit tutustua tarkemmin myös netti- tai facebook-sivuillani.

Tervetuloa rakentamaan ihmisenkokoista tulevaisuutta – tehdään yhdessä järkipolitiikkaa suurella sydämellä!

marileena.talvitie

marileenat

Huomisen hyvinvointia kestävillä päätöksillä Vahvistetaan suomalaista osaamista Lisää opiskelupaikkoja alueellemme Vahvistetaan varhaiskasvatusta, tavoitteeksi maksuton esiopetus (20h) 5–6-vuotiaille Lisätään opiskelija-, opetus- ja tutkijavaihtoja kaikilla koulutusasteilla ja tuetaan jatkuvaa oppimista Turvataan korkeakoulujen, tieteen ja tutkimuksen rahoitus

Luodaan hyvinvointia yrittäjyydellä ja työllä Nostetaan työllisyysaste 75 prosenttiin, lisätään joustoja ja paikallista sopimista Luodaan kannustimia investoida osaamiseen, palveluihin ja pääomiin

Julkaisija Tulevaisuuden rakentajat ry Ilmestyminen 21.3.2019

Kevennetään lupahallintoa, vähennetään valitustarpeita Uudistetaan verotusta ja sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi (yleistukimalli)

Parannetaan maailmaa järkivihreillä ratkaisuilla Tehdään Suomesta edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ympäristöratkaisuissa – vesi ja puhtaat teknologiat vientikärjiksi Nostetaan omavaraisuutta niin energiassa kuin elintarvikkeissa Rakennetaan kaksoisraide OuluYlivieska ja neljän tunnin junayhteys välille Oulu-Helsinki Lisätään kestäviä ratkaisuja kohtuuhintaiseen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen

Päätoimittaja Mari-Leena Talvitie

Panostetaan kehitysyhteistyössä tyttöjen ja naisten koulutukseen ja puhtaan veden ratkaisuihin

Tehdään arjesta sujuvampaa Tarjotaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen, kuten iltapäivisin koulujen yhteyteen Toteutetaan perhevapaauudistus, joka huomioi erilaisten perheiden tarpeet Kaikille terveet ja toimivat julkiset rakennukset, edistetään puurakentamista Siirrytään hallintokeskeisyydestä asiakas- ja yrittäjälähtöiseen ajatteluun

Paino Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Painosmäärä 60 000

MARILEENASTA SANOTTUA Eduskunnassa on tärkeää, että edustajalla on hyvä vaikuttamiskanavat ja toimivat verkostot. Kansanedustajana, puolueen varapuheenjohtajana ja pitkän linjan kuntavaikuttajana sekä erinomaisen yhteistyökyvyn omaavana Mari-Leena on juuri oikea valinta jatkamaan valtakuntamme ykköspaikalla.

MIKA NURMELA Palloliiton Pohjois-Suomen aluejohtaja

“

SUVI LINDÈN pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri

Menestyvä jalkapallojoukkue tarvitsee sitoutuneita joukkuepelaajia. Mari-Leena on monilla kentillä koeteltu pelaaja, joka kykenee ajattelemaan koko joukkueen etua. Hänellä on kokemusta niin pallo-liiton toiminnasta, seurojen välisestä yhteistyötä kuin liikuntapaikkojen rakentamisen edistämisestä.

Mari-Leenan pohojalaanen päättävääsyys ja osaaminen on hyväksi koko Suomelle!

PAULA RISIKKO eduskunnan puhemies

Mari-Leena on lunastanut ensimmäisen kansanedustajakautensa aikana paljon suuremmat saappaat kuin hänelle asetettiin, vaikka todella paljon häneltä osattiin odottaakin. Kokonaisuuksien ymmärtäminen, asioihin tarttuminen ja sydämellinen arvopohja tekevät MariLeenasta päämäärätietoisen ja lämminhenkisen joukkuepelaajan ja ystävän.

Hänen kaltaisen fiksun ja ajattelevan Suomen sekä suomalaisten hyvinvoinnin eteen työskentelevän ihmisen haluan tulevaisuudessakin nähdä kansanedustajan työtä tekemässä.

HANNA HAIPUS

Rak DI, kaupunginvaltuutettu (Oulu), Liiketoimintajohtaja Kontiotuote Oy

Toimiessani Oulun kaupunginjohtajana Mari-Leena oli seudullisen ympäristölautakunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja.

Mari-Leena on tulevaisuuden rakentaja, jonka kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä niin kokoomusnuorissa kuin nykyään eduskunnassa ja puoluejohdossa. Hän on pohjoisen vaikuttaja, jolla on tahtoa ja kykyä, järkeä ja sydäntä.

Opin arvostamaan hänen tapaansa perehtyä asioihin ja hakea ratkaisua. Mari-Leenan yhteistyötaidot ja kyky verkottua tulivat esille näissä tehtävissä. Kansanedustajana hänen verkostonsa valtakunnan tasolla ovat olleet korvaamaton apu Oulun seudulle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

ANTTI HÄKKÄNEN

MATTI PENNANEN

Oikeusministeri, kokoomuksen vpj.

Oulun entinen kaupunginjohtaja

KASVUTARINANI

Kuvassa olen puheenjohtajana Etelä-Pohjanmaan partiolaisten syyskokouksessa vuonna 2004. Partio on ollut minulle vuosia rakas harrastus.

Synnyin Vaasassa kesäkuussa 1980 perheeni toiseksi tyttäreksi.

Kuvassa olen puolitoistavuotiaana isosiskoni Sanna-Liisin kanssa.

1980

Muutimme kesällä 1988 Ilmajoelle. Joulukuussa 1991 minusta tuli isosisko, perheeseemme syntyi kaksoset Laura ja Mikko.

Koulutieni alkoi 1987 Järvensivun alaasteella Tampereella.

Kesällä 1998 täytin 18 vuotta ja lähdin kesätöihin Uumajaan. Syksyn seurakuntavaaleissa pääsin läpi, yhtenä Suomen nuorimmista.

Liityin Ilmajoen kokoomusnuoriin ja Kokoomukseen 1996.

Aloitin ympäristötekniikan opinnot Oulun yliopistossa syksyllä 2000.

Vuonna 1999 kirjoitin ylioppilaaksi Ilmajoen lukiosta.

2003 minut valittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Samana vuonna olin mukana ympäristötekniikan opiskelijoiden excursiolla Keniassa ja Tansaniassa.

Valmistuin diplomi-insinööriksi heinäkuussa 2010.

Itsenäisyyspäivänä 2008 menimme naimisiin Timon kanssa.

Kotijoukkueeni on tärkein voimavarani.

Ensimmäisen mitalini jalkapallossa voitin 1995.

Kuvassa taistelen pallosta sinisessä asussa.

Miten minusta tuli minä?

Etelä-Pohjanmaalta opintojen ja kuntapolitiikan myötä Ouluun kotiutunut tulevaisuuden rakentaja on saanut tehdä kansanedustajana viimeiset neljä vuotta työtä koko Suomen hyväksi.

S

isällä tuoksuu kahvi.

Kyltti ovella kertoo, että Ravintola Perlassa on alkamassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitien kampanjan avaustilaisuus.

Ensimmäisenä tulijaa vastaan kävelee kuitenkin pitkäpartai nen mies.

– Tervetuloa, toivottaa Jami Tallberg, toinen ravintolan omistajista kädestä pitäen.

Hän ja Jari Valli ovat tarjonneet tilaisuuden puitteet tukena naapuruston omalle tytölle.

Talvitien perhe asuu nimit-

täin muutaman sadan metrin päässä. Aiemmin he asuivat vastapäisessä talossa, ja silloin Perlasta tuli Mari-Leenalle tuttu lounaspaikka.

– Etu-Löytyssä olemme asuneet kymmenkunta vuotta. Perla on yhtä vanha kuin esikoisemme, eli yhdeksän vuotta, laskeskelee kansanedustaja itse.

Moni Perlaan saapuva on tuttu kasvo, usea on tehnyt kampanjatyötä Mari-Leenan hyväksi vuosia. Joukossa on aina myös uusia tulijoita, niin

tälläkin kertaa.

Ovesta astuu vanhempi rouva, joka on tavannut ehdokkaan ja hänen tiiminsä aiemmin päivällä Rotuaarilla.

– Ajattelin rohkaistua ja tulla kuuntelemaan tänne vähän lisää, hän kertoo kansanedustajan kätellessä häntä.

Siitä se juttu sitten alkaakin.

Jokainen kohtaaminen on tärkeä

Politikassa, niin kuin elämässä yleensäkin, jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Mari-Leenalla on kokemusta myös siitä, miten yksi ääni voi olla ratkaiseva. 18-vuotiaana, ollessaan ehdolla seurakuntavaaleissa, hän pääsi valtuutetuksi vain yhden äänen erolla.

Ratkaiseva ääni tuli itseltä. Äänen antaminen itselle ei ollut ensimmäisissä vaaleissa itsestään selvyys. Sen ansiosta lukiota käynyt partiolainen kuitenkin pääsi oppimaan yhteistä päätöksentekoa.

Yrittäjyys, ympäristö ja suomalaiseen osaamiseen panostaminen ovat olleet Mari-Leenan kampanjateemoja jo silloin, kun hän oli ehdolla vaaleissa tyttönimellään Kairivaara.

Etelä-Pohjanmaalta, Ilmajoelta kotoisin oleva kansanedustaja on työskennellyt perheen tilaus- ja lounasravintolassa teini-ikäisestä asti ja kasvanut keskellä yrittäjäarkea.

– Yrittäjyydestä, osaamisesta ja oikeasta asenteesta kum-

puavat siemenet kestävään kasvuun, uusiin työpaikkoihin ja työelämän uudistumiseen, puolueen varapuheenjohtaja linjaa.

Mumma opetti ahkeruutta

Mari-Leena on kasvanut vahvaan yhteisöllisyyteen. Vuosia perheen kanssa asunut äidinäiti, mumma, eli yli 90-vuotiaaksi ja opetti paljon ahkeruudesta ja asenteesta – omien tekojensa kautta.

– Sain kasvaa lapsuudessa Laihian mummolan pihapiirissä, missä me nuorimmatkin olimme mukana tekemässä maatilan töitä. Jäätyään leskeksi vuonna 1998 mumma muutti meille, ensin Ilmajoen Koskenkorvalle, sitten Seinäjoelle.

Viimeiset vuodet äitini ja siskoni toimivat mumman omaishoitajina, mistä olen heille edelleen kiitollinen.

Kirsti-mummani täytti 85 vuotta vuonna 2007 ja halusi viettää juhlansa PowerParkissa. Kuvassa kanssamme on myös öitini Susanna. Molemmilta isoäideiltäni, Kirsti-mummalta ja Irja-mummilta, olen saanut oppia ahkeruudesta, asenteesta ja kaikkein tärkeimmästä – rauhasta.

2011 minut valittiin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Olin koko maan nuorin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kunnallisvaaleissa 2012 olin Kokoomuksen ykkönen 1128 äänellä. Vaalien jälkeen minut valittiin Uuden Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

MInut valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 4556 äänellä. Kuvassa olen vastaanottamassa kansanedustajan valtakirjaani.

Olen ehdolla jatkokaudelle kansanedustajaksi. Toivon, että saan myös sinun luottamuksesi.

2019 Esikoisemme Moona syntyi elokuussa 2010.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa olin Kokoomuksen listalla neljäs 2644 äänellä.

Toinen tyttäremme Liinu syntyi marraskuussa 2012.

Olin ehdolla kevään 2014 eurovaaleissa. Ääniä kertyi 5766 kappaletta.

Kesällä 2018 puoluekokouksessa minut valittiin Kansallisen Kokoomuksen, satavuotiaan kansanliikkeemme, varapuheenjohtajaksi.

Lahden puoluekokouksessa 2014 kenttäväki valitsi minut puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja uudelleen 2016. Minulla oli ilo edustaa pohjoista Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja laajan ministeriryhmän kokouksissa.

Perheyrityksen ohella MariLeena kartutti opiskeluaikanaan työkokemusta Altian Koskenkorvan tehtaalla, jonne hän teki harjoittelut ja energiaja vesitehokkuutta käsittelevän diplomityönsä. Jo vuosia sitten Mari-Leena onkin todennut, että yksi hänen tavoitteistaan elämässä on toimia joku päivä Suomen ympäristöministerinä.

Joukkuepelaaja harrastuksia myöten

Joukkuepelaajaksikaan MariLeena ei tituleeraa itseään turhaan. Varsinkin jalkapallo pyöritti häntä nuoruusvuosina Ilmajoella. Silloinen poikaystävä, nykyinen aviomies Timo löytyi myös viheriöltä.

Oulussa Mari-Leena oli perustamassa tyttöjen ja naisten jalkapalloseura ONSsia eli Oulu Nice Socceria, jonka varapuheenjohtajana toimi vuoteen 2010. Koska divari-

matsissa polvesta napsahti sekä eturisti- että sisäside, nappikset olivat monta vuotta naulassa.

Eduskunnan myötä jalkapallokin palasi kuvioihin ja MariLeena sai pukea ensi kertaa maajoukkuepaidan päälle, kun oli pelaamassa mm. Saksan ja Viron parlamantteja vastaan.

Hän myös perusti kollega Silvia Modigin kanssa eduskunnan mimmifutisjoukkueen.

Keväällä 2018 korjattiin polven kierukkaa. Onneksi osaavat oululaisortopedit ovat hoitaneet jalan kuntoon.

Joukkuepelit eivät ole kadonnut perheen elämästä, sillä tyttäristä nuorempi Liinu on pian taitavampi jalkapalloilija kuin äitinsä ja vanhempi Moona heittelee tottuneesti koreja.

Molemmat myös tykkäävät pelata sählyä pihapiirissä.

Mari-Leena pitääkin tärkeänä, että jokaiselle lapselle löytyy vähintään yksi harrastus.

Toinen tärkeä harrastus on ollut partio. Ekaluokkalaisena, lapsuuden perheen asuessa Tampereella, Mari-Leena liittyi Metsäkylän Metsätyttöihin. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen opettivat kantamaan vastuuta, ja vielä opiskeluaikanaan Oulussa Mari-Leena toimi laumanjohtajana Pohjolan Pirteissä.

– Nykyään partiolaisuuteni on sitä, että toimin eduskunnan partioparlamentaarikkojen puheenjohtajana. Sihteerinä toimii eduskunta-avustajani Laura Pistemaa. Olemme aloittaneet uuden perinteen ja järjestäneet vuosittain nokipannukahvit. Olemmekin ainoa taho, joka saa sytyttää avotulen eduskunnan pihalle.

Valtakunnan politiikka tuli tutuksi avustajana

Ennen valintaansa kansanedustajaksi Mari-Leena ehti

työskennellä usean kansanedustajan avustajana. Siten valtakunnanpolitiikan tekemisen arki oli hänelle tuttua.

– Lainsäädännön tarkoitus on ohjata toimintaa ja luoda kestävälle kasvulle toimintaedellytykset – ei hankaloittaa tai estää sitä.

Kunnallisvaaleissa Mari-Leena pääsi uuden kotikaupunkinsa Oulun kaupunginvaltuustoon ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2004. Nuoreen naiseen luotettiin niin paljon, että hän sai vedettäväkseen tuolloin perustetun Oulun seudun ympäristölautakunnan.

– Alan opiskelijana lautakuntatyön johtaminen yhdistettynä osaaviin asiantuntijoihin oli paras toimintaympäristö ja politiikan korkeakoulu, jota pystyin kuntapolitiikassa toivomaan.

– Kiitos kuuluu silloiselle ympäristöjohtaja Pekka Vuononvirralle. Yhteinen aika

opetti paljon, niin yhteistyökyvystä, vaikuttamisesta, ihmisistä, kaupunkipolitiikasta kuin ympäristöalan laajoista kokonaisuuksista.

Työ vakuutti myös kokeneemmat kuntapoliitikot ja toisella valtuustokaudellaan Mari-Leena nousi kokoomuksen ryhmänjohtajaksi ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kolmannella valtuustokaudella hän toimi uuden Oulun kaupunginvaltuuston johdossa.

Ovet avautuivat Arkadianmäelle viime eduskuntavaaleissa. Vastuunkantoa ja lainsäädäntötyötä sekä vaikuttamista hyvän arjen ja pohjoisen puolesta hän haluaa jatkaa.

– Olen sanonut, että tulevaisuus kiinnostaa minua, sillä aion viettää loppuelämäni siellä. Erityisesti näinä aikoina yhteiset asiat tarvitsevat joukkuepelaajia sekä järkipolitiikan rakentajia.

JOUKKUEPELAAJAN VÄLITILINPÄÄTÖS

Lex Talvitie kruunasi ensimmäisen kauden Tällä vaalikaudella työllisyysaste on noussut 68:sta yli 72:een prosentiin.

Vaalikauden alkuun verrattuna yli 130 000 suomalaista enemmän on töissä.

Työn tekemisestä on tehty kannattavampaa kannustavan veropolitiikan avulla. Hallitus on keventänyt työn verotusta lähes 1,4 miljardilla eurolla työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi. Kevennykset on tehty kaikille palkansaajille, mutta painotettu pieni- ja keskituloisille. Kuluneen vaalikauden aikana kenenkään kokonaisveroaste ei ole noussut eikä työn verotus ole kiristynyt.

Päätimme kunnianhimoisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoden 2030 osalta ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Suomi 100v- kansallispuisto alueellemme eli Hossan kansallispuiston perustaminen.

Elokuun 2017 alusta alkaen Oulun yliopistolle yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa myönnettiin tutkinnonanto-oikeus rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan.

Liikenne- ja logistiikkainvestointeja alueellemme, kuten Valtatie 4 OuluKemi, päätös Hailuodon kiinteästä yhteydestä ja Oulun sataman meriväylän syvennys.

Digitaalisten lehtien- ja kirjojen sekä painettujen irtonumeroiden arvonlisävero alennettiin 24 prosentista 10 prosenttiin eli samalle tasolle tilattavien printtilehtien ja kirjojen kanssa.

Yksityishenkilöille mahdollistettiin vuoden 2016 alusta verovähennysoikeus korkeakouluille annetuille 850–500 000 euron lahjoituksille.

Yrittäjän puolison työttömyysturvaa on parannettu. Yrittäjän puoliso on oikeutettu vastaavaan työttömyysturvaan kuin palkansaaja, jos hän työskentelee perheenjäsenen yrityksessä, jossa hänellä itsellään ei ole omistusosuutta.

Yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistetaan 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus. Muutos helpottaa yritystoiminnan aloittamista.

Rangaistuksia on kiristetty laajalla ohjelmalla. Tarkoituksena on nostaa uhrin näkökulma nykyistä suurempaan rooliin.

Ylivelkaantuneiden asemaa on parannettu.

Lapsen asemaa on parannettu huoltoja tapaamisoikeusasioista sovittaessa.

Jatkossa lapsella on oikeus tavata kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka ovat lapselle erityisen läheisiä, kuten lapsen isovanhemmat. Lisäksi vanhempien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta ja vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita vahvistetaan.

Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa joustavoitettiin peruskorjauksen ja täydennysrakentamisen osalta, esimerkkinä Lex Talvitie. (Lue lisää seuraavalta aukeamalta) Hallitus panosti vuoden 2018 aikana useita merkittäviä lisämäärärahoja sisäisen turvallisuuden toimijoille. Keväällä 2018 varmistettiin 7 200 poliisimiehen taso ja lisättiin Siviilitiedustelulain voimaantuloon määrärahoja. Kokonaisuudessaan Suojelupoliisin resurssit on lähes kaksinkertaistunut.

Rahankeräyslain uudistuksella helpotetaan yhteiskunnan näkökulmasta tärkeiden rahankeräysten järjestämistä. Jatkossa erityisesti taloudelliselta arvoltaan vähäisten kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämien pienkeräysten toteuttaminen helpottuu.

Ampuma-aseiden lupaprosessia sujuvoitettiin ja nopeutettiin aseturvallisuudesta tinkimättä uudistamalla ampumaaselakia.

Ammatillisen koulutuksen reformi, joka on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen mahdollistaa opiskelijoille jatkuva haku, rakennetaan yksilöllisemmät opintopolut, ja oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista yhdistetään. Reformin toimeenpanoa tuetaan 30 miljoonalla vuosille 2018 ja 2019.

Varhaiskasvatuksen maksuja on alennettu merkittävästi. Esimerkiksi keskituloisen kahden lapsen perheen varhaiskasvatusmaksut laskevat yli 1200 eurolla vuodessa. 6700 perhettä siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä parantaa erityisesti yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan, helpottavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Maksutulojen menetykset kompensoidaan kunnille.

Arktisen valtuuskunnan voimin visiitillä presidentin luona.

TEHTÄVÄ: LÖYDÄTKÖ MARI-LEENAN KUVASTA?

Tavallinen keskiviikko eduskunnassa 8:30 kokoomuksen johtoryhmän kokous puoluetoimistolla 9:15 ex tempore -kävelyhaastattelu Nykypäivään matkalla puoluetoimistolta eduskuntaan, aiheena toisen asteen koulutus ja jatkuvan oppimisen tukeminen

Eduskunnan jalkapallojoukkuessa Mari-Leena on päässyt pelaamaan sinivalkoisissa väreissä.

9:30 lakivaliokunnan kokous oli tällä kertaa peruutettu, joten menen pater noster -hissistä suoraan ympäristövaliokuntaan 10:45 tapaaminen 11:15 hallintovaliokunnan kokous, jossa toimin kauden kokoomuksen ryhmänjohtajana 13.00 OKEn eli oululaisten kansanedustajien tapaaminen kaivosyhtiöiden kanssa 14.00 täysistunto alkaa, käsittelyssä ei ole oman valiokunnan asioita, joten menen kokoomuksen eduskuntaryhmän kokoukseen, jossa alkaa ministeriryhmä 14:15 ministeriryhmä (ministerit, puoluejohto ja eduskuntaryhmän johto sekä pääkirjurit) käymme läpi ajankohtaisia ja tulevia asioita 17.00 Oulusta vierasryhmä kylässä.

Esittelemme avustajan kanssa heille peruskorjatun eduskuntatalon ja päivitämme ajankohtaiset asiat 19.00 päivällä tehdyn haastattelun tarkistaminen päivän päätteeksi

Eduskunnassa asioita puidaan usein myös käytävillä.

NÄKEMYKSIÄ

Pohjoisesta valtakunnan vaikuttajaksi!

Suomen alueet ovat keskenään hyvin

erilaisia. Sama toimintamalli ei sovellu eri puolille Suomea. Menestys ja toimeentulo tehdäänkin paikallisia vahvuuksia hyödyntäen. Etelän menetelmät eivät aina sovellu pohjoiseen Suomeen. Suuret kaupunkiseudut ovat kuitenkin kiistatta Suomen kasvun ja työllisyyden vetureita. Nämä säteilevät hyvinvointia omalle alueelleen ja pystyvät vetämään Suomea menestykseen kansainvälisillä markkinoilla ja kantamaan vastuuta asukkaittensa palveluista.

Oululla on poikkeuksellinen vastuu yli puolen Suomen moottorina huolehtia pohjoisen ihmisten hyvinvoinnista ja menestyksen mahdollisuuksista.

Suomen eduskunta säätää lakeja koskemaan kaikkia suomalaisia ja koko Suomea. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että eduskunnassa on vaikutusvaltaisilla paikoilla pohjoisen edustajia, jotka tuntevat perusteellisesti pohjoisen asiat. Itselleni oli aikanaan korvaamaton etu eduskuntatyössä, että sain olla myös Oulun kaupungin päätöksenteon ytimessä, kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Pitkään Oulun yhtenä keskeisimmistä päättäjistä toimineella kansanedustaja Mari-Leena Talvitiellä on tämän hetken paras tietämys ja parhaat edellytykset jatkaa pohjoisen äänenä eduskunnassa.

Neljän vuoden takaisissa kampanjanavajaisissa nähtiin myös kansanedustaja, ryhmäjohtaja Pekka Ravi, jolle sekä Mari-Leena että Esko Kurvinen olivat entuudestaan tuttuja.

Eduskunnassa on tärkeää, että edustaja omaa hyvät vaikuttamiskanavat ja -verkostot, jotta pohjoisen asia tulee ymmärretyksi ja että asiat etenevät lainsäädäntöön ja valtion talousarvioon. Tässä suhteessa meillä on Mari-Leena Talvitien kohdalla ainutkertainen tilaisuus, sillä hän on Kansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Näin hän osallistuu kaikkeen Kokoomuksen ytimessä tapahtuvaan päätöksentekoon ja edustaa Kokoomusta hallitusneuvotteluissa

Esko Kurvisella ja MariLeenalla on aiemmissa vaaleissa ollut yhteinen vaaliautokin, jolla kelvannut kurvailla talvisilla teillä.

pääneuvottelijan roolissa yhdessä puolueen puheenjohtajan kanssa. Sama asema pätee myös eduskuntatyössä ja ministerinä valtioneuvostossa.

Suomi tarvitsee yrittämistä, työtä ja investointeja. Vain sitä kautta syntyy hyvinvointia ja yhteiskunnalle verotuloja palvelujen järjestämiseen. Oulun seutu on ollut rakennemuutosten pyörityksessä viimeiset kymmenen vuotta ja muutokset näyttävät vain jatkuvan.

Tarvitsemme keskinäistä luot-

tamusta ja laajaa yhteistyötä, jotta Oulun vetovoima säilyy ja entisestään vahvistuu. Oulu on monikuntaliitoksesta alkaen hapuillut tienhaarassa, jossa toinen tie vie maakuntasarjaan ja toinen säilyttää Oulun kansainvälisenä huippuosaajien pohjoisen veturina.

Siksi tarvitsemme laajakatseisia pohjoisen vaikuttajia valtakunnan ykköspaikoille.

ESKO KURVINEN

Ex-kansanedustaja

Lex Talvitie eli asunto-osakeyhtiölain muutos vauhdittaa täydennysrakentamista Muutos myös vauhdittaa kaupunkien ja kuntakeskusten asunto- ja täydennysrakentamista sekä edistää aluekehitystä.

Hyväksyimme eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti asunto-osake yhtiölain muutoksen, jonka kollegat ympäristövaliokunnassa nimesivät lakialoitteeni pohjalta Lex Talvitieksi.

Se koskettaa purkavaa uusrakentamista eli rakennushanketta, jossa yhtiön omistama asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain, ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala ja useampia huoneistoja.

Purkavan uusrakentamisen hankkeissa laki on aiemmin vaatinut yksimielisen yhtiökokouksen lisäksi jokaisen osakkaan suostumuksen. Tämä muuttui eli se korvataan vaatimuksella neljä viidesosan määräenemmistöstä sekä vastustavan osakkeenomistajan oikeussuojasta, joka on osakkeiden lunastus käypään hintaan. Laki tuli voimaan ripeästi eli 1. maaliskuuta 2019.

Lex Talvitie eli lakimuutos helpottaa rakennusten, jotka ovat käyttöikänsä päässä tai niitä ei ole kokonaistaloudellista peruskorjata, osittaista tai

Polku lakialoitteesta hallituksen esitykseksi on ollut pitkä. Törmäsin kyseiseen epäoikeudenmukaisuuteen eli siihen, että joku yksittäinen ihminen tai taho vastustaa muiden laajasti kannattamaa hanketta toimiessani Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2011–2012. Osa ihmisistä yritti rahastaa muita osakkaita sillä, että vastustivat uudisrakentamista.

MARI-LEENA TALVITIE

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Oulun kaupunginhallituksen pj 11–12, valtuuston pj 12–15

kokonaan purkamista. Tilalle voidaan rakentaa uusia, esteettömiä, toimivia rakennuksia, koteja ihmisille – erityisesti hyvien liikenneyhteyksien äärelle.

Kun sain kansalaisilta luottamuksen eduskuntaan, teimme aiheesta keväällä 2016 oululaiskollegoiden kanssa kirjallisen kysymyksen sekä syksyllä lakialoitteen, joka sai enemmistön eli 105 kansanedustajan tuen. Tämän johdosta ympäristövaliokunta aloitti lakialoitteen käsittelyn. Tutkimusten ja asiantuntijatyöryhmän kautta oikeusministeriö aloitti kattavan ja laadukkaan lain valmistelun. Se puolestaan

mahdollisti ripeän eduskuntakäsittelyn eli säädimme lain alle neljässä kuukaudessa.

Merkittävä osuus suomalaisten varallisuudesta sijaitsee asunnoissa ja asunto-osakeyhtiön omistamissa rakennuksissa. Tilastokeskuksen (2016) mukaan yli 380 000 asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, jotka ovat 40–60 vuotta sitten rakennettuja. Vertailun vuoksi 10–30 vuotta sitten rakennetuissa kerrostaloissa on noin 140 000 asuntoa.

Avaimet alueiden asunto- ja täydennysrakentamiseen ovat nyt yhteistyössä taloyhtiöillä, alan toimijoilla ja kunnilla, kaupungeilla. Ympäristövaliokunta korosti tarvetta vakiinnuttaa hyviä toimintamalleja niin rakennuttamisen, rahoittamisen kuin maankäyttösopimusten suhteen ja jakaa tietoa niistä tehokkaasti. Lisäksi nousi esiin, määräenemmistövaadetta olisi syytä laajentaa ensi kaudella myös kiinteistöosakeyhtiöpuolelle.

NÄKEMYKSIÄ

Hyviä päätöksiä nuorten hyvinvointiin

Olemme kodin ulkopuolisia luotettavia aikuisia, jolle nuori voi puhua niistä asioista, joista omien vanhempien tai opettajien kanssa ei haluta puhuta. Nuorilla on paljon paineita olla jotakin enemmän ja erilaisia.

Tunne siitä, että on huono, riittämätön tai epäsopiva on nuorille arkipäivää. Välitämme nuorille viestiä –Sinä riität, sinä kelpaat sellaisena kuin olet. Aika usein olemme myös niitä ikäviä aikuisia, joka laittavat ne rajat.

Mitä jokainen aikuinen voisi tehdä?

Yksi luotettava nuorta kunnioittava aikuinen riittää. Hän jolla on aikaa pysähtyä kuulemaan. Itse iloitsen yhä uudestaan siitä, kuinka viisaita ja pohdittuja näkökulmia nuoret nostavat esille. Heillä on oikeasti halua ja taitoa vaikuttaa myös itseään koskevissa asioissa.

“

Nuorisotyössä olemme huomanneet, että yhä useampi nuori viettää merkittävän osan vapaa-ajastaan, jota on keskimäärin kolmasosa vuorokaudesta, ilman luotettavaa aikuiskontaktia.

Esimerkiksi muutokset työelämässä, vanhempien epätyypilliset työajat, avioerojen määrän kasvu ja nuorisotyön resursseista karsiminen ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Aikuisen ihmisen ”nälkä” eli huomatuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve on iso.

Nuoret odottavat aivan oikeutetusti, että heidät kohdataan ja heitä kuullaan.

Iloitsen yhä uudestaan siitä, kuinka viisaita ja pohdittuja näkökulmia nuoret nostavat esille.

Uusimman nuorisobarometrin mukaan nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteisiä ja heidän kiinnostuksensa politiikkaan on kasvanut.

Joskus rajoista ja rakkaudesta huolimatta nuoren elämä voi muodostua hyvin haavoittuvaksi. Kohtaamme myös uskomattomia selviytymisiä olosuhteista, jossa lähtökohtaisesti kaikki näyttää nuoren kannalta mahdottomalta. Vanhempana tulee vastaan päiviä,

jolloin kokee tai saa kuulla olevansa maailmanmestari maailman huonoin äiti tai isä -kisassa. Oma nuori on silti rakas, vaikka se olisi ovenpaiskomisen, huutamisen tai oman vanhemmuuden pettymyksen kuormittama.

Tämän arjen keskellä tarvitsemme politiikassa nuoria huomioivaa päätöksentekoa. Oikein kohdennetut resurssit ja nuorten tulevaisuudenuskoa ja mahdollisuuksia vahvistavat valinnat

ovat sen perusta.

Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tarvitaan paljon. Mielestäni kaikilla aikuisilla on tietty yhteinen vastuu nuorista. Mitä sinä voit tehdä nuorten hyväksi? Voisitko sinä olla lähelläsi olevalle nuorelle se luotettava aikuinen?

MONO KUOPPALA kirkon nuorisotyönohjaaja

Työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2017 veroja lähes 70 miljardia euroa. Lisäksi työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut sekä työnantajan sairausvakuutusmaksut olivat yhteensä noin 27 miljardia euroa. Nämä verotulot syntyivät pääosin yritystoiminnasta. Näillä veroilla sekä veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta sekä liikenneverkostoa.

Kauppakamariryhmän Suuren Veroselvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan yli 15 600 yritystä maksoivat ja tilittivät Verohallinnolle vuonna 2017 yhteensä yli 2,1 miljardia euroa veroja.

Suurimmat verovirrat kertyivät teollisuudesta, rakennusalalta sekä kaupanalalta, kun tarkastellaan työnantajana toimimiseen liittyvien verojen ja maksujen yhteismäärää. Samaan aikaan maakunnassa asuvien työllisten määrä on lisääntynyt yli 10 000 työntekijällä. Myös yritysten määrä on kasvanut. Kainuussa puolestaan yli

3 000 yritystä maksoi ja tilitti veroja 247 miljoonaa euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät rakennusalalta, kaupan alalta, kuljetusalalta ja teollisuudesta.

vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Lisäksi ansiotulojen verotusta tulee keventää ja ylin marginaalivero pitää asettaa 50 prosenttiin.

Suomen kilpailukyky perustuu korkean arvonlisän työhön. Kireä työn verotus ja ankara progressio kannustavat työn sijasta kuitenkin lähinnä satsaamaan vapaa-aikaan. Julkinen talous ei tule olemaan kestävällä pohjalla, ellei Suomen työllisyysaste nouse muiden Pohjoismaiden tasolle, kohti 80 prosenttia. Väestön ikääntyminen asettaa tälle vielä omat haasteensa.

Sosiaaliturvan uudistuksen lisäksi on laajennettava paikallista sopimista, luotava työvoiman liikkuvuutta tukevaa asunto- ja liikennepolitiikkaa, kasvatettava yksityisten työvoimapalveluiden roolia sekä siirrettävä muunto- ja täydennyskoulutuksen päätöksentekoa alueelliseksi.

Voimme selvitä näistä suurista haasteista, jos työn tekeminen ja teettäminen on aikaisempaa kannattavampaa niin työntekijöiden kuin työnantajien näkökulmasta. Sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, joka sisältää monenlaisia kannustinloukkuja. Ansiotulojen verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä siten, että työn

Suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei saa jäädä liian kapeille harteille, ellemme halua tulevaisuudessa joutua leikkaamaan hyvinvointivaltiomme etuuksista.

JARI P. TUOVINEN Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

NÄKEMYKSIÄ

Perheille joustoa ja vapautta valita Perheiden monenlaiset elämäntilanteet ovat arkipäivää. Siksi yhteiskunnan ei pidä liikaa määritellä, mikä hoito- tai tukimuoto on missäkin elämäntilanteessa toimivin. Kahden lapsen äitinä tiedän, että lapsesta sekä vanhempien työ- ja elämäntilanteista johtuen samassakin perheessä voi olla eri aikoina monenlaisia tarpeita.

Perhevapaista valtaosan käyttävät äidit.

Viime vuosina on lisätty kiintiöityjä isävapaita, jotka ovat kuin huomaamatta pönkittäneet järjestelmän jäykkyyttä.

Raskaiden kiintiöiden sijaan järjestelmää on muutettava niin, että tuet ja vapaat vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin ja huomioivat opiskelun, työn ja yrittäjyyden sekä myös työelämän ulkopuolella olevat.

Ensi kaudella on aika tehdä perhevapaauudistus, joka edistää tasa-arvoa ja parantaa erityisesti naisten asemaa työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannuksia on maksettava 2020-luvun Suomessa myös miesten ja isien työnantajien, ei vain naisvaltaisten

työnantajien. Kuluneella kaudella säädettiin 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, jos äiti palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan.

Uudistuksen suunnittelussa on syytä kuulla erilaisia lapsi- ja perhejärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia.

Olemme keränneet tavoitteitamme puolueen Perheet ja työelämä –asiakirjaksi. Siinä on malli uudeksi perhevapaajärjestelmäksi. Se koostuisi 5 viikon äidille maksettavasta odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk ja joiden lisäksi vapaasti jaettavissa on 6kk. Tämän jatkoksi tulisi 6 kuukauden joustava hoitoraha. Nämä kaikki muut, paitsi odotusraha, perhe voi halutessaan käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä esimerkiksi osa-aikaisen työn ohessa eli pitkittää vapaat puolittaen euromäärän ja tuplaten keston. Esimerkiksi hoitoraha olisi kokopäiväisenä 800 euroa/kuukaudessa, joten lapsiperheillä olisi vanhempainrahakauden jälkeen mahdollisuus

Arktisuus kiinnostaa ympäri maailman Mielenkiinto arktisiin asioihin kasvaa ympäri maailman. Oman arktisen innostukseni sain aikanaan toimiessani Oulun kaupungin puheenjohtajatehtävissä. On ollut ilo jatkaa arktisen politiikan parissa myös kansanedustajana, Suomen arktisessa parlamentaarikkovaltuuskunnassa.

Maailmassa on kahdeksan arktista maata. Pohjoismaiden lisäksi jäseniä ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada.

Ne muodostavat Arktisen Neuvoston, yhden tärkeimmistä arktisen politiikan toimijoista. Neuvosto käsittelee arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamia ongelmia ja haasteita.

Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan neuvoston puheenjohtajana.

Suomen puheenjohtajuuskausi alkoi toukokuussa 2017. Kaksivuotiskauden kärkiteemoja ovat olleet ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näillä aloilla Suomessa ja erityisesti myös meidän alueellamme on myös kansainvälistä huippuosaamista.

Ympäristönsuojelussa isoin tavoite on vähentää mustan hiilen määrää.

Toimivat viestintäyhteydet mahdollistavat pitkien etäisyyksien alueella palveluita, kuten opetusta saamen kielellä ja terveydenhoidon palveluja etäyhteyksin. Samalla ne lisäävät saavutettavuutta ja luovat turvallisuutta.

Meteorologinen yhteistyö on tärkeää sää- ja jääpalvelujen kehittämisen sekä

ilmastotutkimuksen kannalta. Koulutus on avain kestävään kehitykseen.

Tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä arktiset elinolosuhteet muuttuvat ainakin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muualla maailmassa. Siksi on tärkeää, että Suomi korostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteita sekä vahvistaa sidettä tavoitteiden ja Arktisen neuvoston toiminnan välillä.

Yhteisten tavoitteiden eteen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja tekoja – ei vain valtioiden tasolla vaan myös yrityksissä, yhteisöissä ja paikallishallinnossa. Esillä on ollut niin datakeskukset ja kaapeliyhteydet, kauppaesteiden purku, infrainvestoinnit ja -yhteydet, jäämeren rataselvitys kuin matkailu. Siksi on tärkeää, että myös alueellamme tehdään kauaskantoista arktista politiikkaa.

Suomen arktisen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, millaista roolia EU tavoittelee arktisessa politiikassa.

Se tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan parlamentin ja komission linjauksiin.

Sitä olemme tehneet kuluvan talven muun muassa tapaamalla komission arktista politiikkaa valmistelevaa Jari Vileniä.

MARI-LEENA TALVITIE Suomen arktisen parlamentaarikkovaltuuskunnan jäsen

valita, onko jompikumpi vanhemmista lapsen tai lasten kanssa kotosalla.

Kokoomuksen linjauksissa keskiössä on lapset ja perheet. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmiä sekä lisätä perheen mahdollisuuksia erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon. Samalla edistetään ja joustavoitetaan siirtymistä perhevapailta työelämään.

Yhtä tärkeää on kehittää varhaiskasvatuksen laatua, nostaa osallistumisastetta ja tarjota jokaiselle 5-6-vuotiaalle lapselle maksuton (20h) esiopetus.

Kokoomuksen tavoitteena lisäksi, että jokaisella on vähintään yksi harrastus.

Sujuvan arjen ja perheen yhteisen ajan osalta on tärkeää, että yhä useampi harrastus olisi iltapäiväisin koulun yhteydessä.

MARI-LEENA TALVITIE oululainen kahden lapsen äiti, Kokoomuksen Perheet ja työelämä -asiakirjan valmistelija puolueen vpj.

LAPSILLE JA LAPSENMIELISILLE Coloring + Branding by Päivi Vesala

KOKO PERHEEN TIETOVISA 1. Missä kaupungissa Mari-Leena syntyi? a) Vaasassa b) Oulussa c) Härmässä 2. Minä vuonna hän kirjoitti ylioppilaaksi? a) 1990 b) 1999 c) 2004 3. Mikä oli hänen mummansa nimi? a) Kerttu b) Taimi c) Kirsti

BONUSKYSYM YS: Ketä Mari-Lee na ja ystävä kaulail evat kuvassa vuon na 2006?

4. Mille tehtaalle hän teki diplomityönsä? a) Sievin kenkätehtaalle b) Lapplin talotehtaalle c) Altian Koskenkorvan tehtaalle 5. Mikä oli erikoista Mari-Leenan valinnassa Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi? a) hän on nainen b) hänet huutoäänestettiin tehtävään c) hän oli maan nuorin kaupunginhallituksen pj 6. Mistä ministerinpestistä hän haaveilee? a) ympäristöministerin b) ulkomaanministerin c) pääministerin VASTAUKSET LÖYDÄT MITEN MINUSTA TULI MINÄ -AUKEAMALTA SIVUILTA 4–5.

VOI LÄHETTÄÄ PALAUTETTA JA VAIKKA KUVAN RATKAISTUSTA VISASTA: marileena.talvitie@gmail.com

Mari-Leena Talvitie vieraili Iso-Syötteellä lauantaina 2.3.

Kansanedustajan kyselytunnilla leisölle tarjoutui tilaisuus kysyä ajankohtaisista asioista suoraan kasvokkain.

Mikäli jokin jäi mietityttämään, ota rohkeasti yhteyttä. Olen soiton päässä – nyt ja tulevaisuudessa.

Tikkuaskeja askarrellaan kaikissa tiimiilloissa. Joko olet saanut omasi?

Mari-Leena Talvitie 044 5273 288 mari-leena.talvitie@eduskunta.fi Kampanjasähköposti marileena.talvitie@gmail.com

Tule mukaan joukkoon

KAMPANJAN TULEVAT TAPAHTUMAT SUNNUNTAI 24.3. klo 14 perinteinen sauvakävely, lähtö Toripolliisilta MAANANTAI 25.3. klo 14.30 Pohjoisen puolesta –kiertue Zeppelinissä, klo 16-17 Limingan kirjastolla, klo 17.30 Tyrnävän S-Marketilla TIISTAI 26.3.

Pohjoisen puolesta –kiertue klo 9.30 Ylivieskassa Kärkkäisen edustalla, klo 11 Alavieskassa viihdekeskus Hipussa, 12.30 Kalajoella kauppakeskus Mertan edustalla, klo 15 Raahessa Raahelan edustalla, klo 17 Ruukissa torilla

PERJANTAI 29.3. klo 14 Oulujoen Kokoomus Kaakkurissa LAUANTAI 30.3.

Kokoomuksen vaalistartti Oulun Valkeassa SUNNUNTAI 31.3.

Kokoomusrekka Kajaanissa MAANANTAI 1.4.

Kokoomusrekka Oulussa SUNNUNTAI 7.4. klo 14 perinteinen sauvakävely, lähtö Toripolliisilta. Tule jututtamaan!

MAANANTAI 8.4.

Radio Suomen vaalitentti klo 18 VAALIVIIKOLLA joka päivä Rotuaarilla

Kampanjapäällikkö Niilo Heinonen 0440 300 851 niilo@niiloheinonen.fi www.mari-leena.net facebook.com/marileena.talvitie twitter.com/marileenat