Ristiinan kylät, esite

Hima

la

a npohj

ki

kos o i m o u

K

ölä l a Y a a l m ten oljo s K a g ä l n i Ha ärh siälä t N i V hti a l ä l ipale y a K T o auk T emi i n s o l Pel

1

Kuva: Teemu Matilainen

Koivakkala

ilä

s.12

ä

Vitsiäl s.18

Närh

K

Ristiina

sHanga a tenma s.4

Muurikki

ioKuom koski

Pellosi niem s.14

s.8

Esitteen kuvat Soili Montonen, ellei toisin mainita. Kannen kuva: Mikko Rongas Lisätietoa Koivakkala: Koivakkalan kylätoimikunta Muurikki: Muurikin kylätoimikunta Someenjärvi: Someen maa- ja kotitalousseura

2

Tauko le Taipa s.16

saa

ole

6

Tämä kyläesite on osa Kyläilyä, Ristiinan elinvoimaiset kylät –hanketta. Hanke sai alkunsa Ristiinan kunnan valtuustoaloitteesta ja päätyi hallinnoinnin ja hanketyön osalta ensin Ristiinan 4H-yhdistykselle 2011-2012 ja sitten kuntaliitoksen myötä Mikkelin 4H-yhdistykseen vuosina 20132014. Hankesihteerinä koko ajan on toiminut Soili Montonen.

Lukijalle

Kylälahti

Kylä on paikallisyhteisö, johon sen asukkaat tuntevat kuuluvansa. Paikallisella asuinympäristöllä ja elämänlaadulla on merkitystä ihmisten viihtyvyydelle. Kylä määrittelee itse itsensä ja jokainen kylä on oman näköinen.

s.10

Kylien kehittämisessä avainasemassa ovat kyläyhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Hyvinvoiva kylä on parasta mainosta kaupungille; haja-asutusalueiden kylien toimintaan ei kannata ajaa alas, vaan tukea ja kannustaa kylien vahvuuksia ja mahdollisuuksia kaikin tavoin. Kylien toimintamalleista voivat ottaa oppia toiset kyläyhteisöt ja vuorovaikutteisesti lisätä keskinäistä toimintaansa.

Someenjärvi

Kylillä on monia mahdollisuuksia asumiseen, yrittämiseen ja vapaa-ajan viettoon. Kyläyhdistyksien edustajilta saa parhaiten tietoa kylien toiminnasta ja vaikkapa tonttiasioissa. Tulevaisuudessa kylien rooli voisi olla palvelujen tuottajina tai välittäjinä.

1600-luvulla Ristiinan perustaja Kreivi Pietari Brahe viehättyi näkymiin jotka lumoavat myös tämän päivän kulkijan. Ristiina on tunnettu kulttuurihistoriallisista kohteista, niistä vanhimmat ovat noin 6000 vuotta vanhat Astuvansalmen kalliomaalaukset.

Jokainen kylä toivoo ohikulkijan pysähtyvän kyläraitille ja osallistuvan järjestettäviin tapahtumiin. Viivähdä hetki tämän esitteen äärellä ja tee matka kuvien kautta Ristiinan aktiivisiin kyliin.

anHimal pohja

Ristiinassa 20.9.2014 Soili Montonen

s.6

3

Hangastenmaa

VIIHTYISÄ KYLÄYHTEISÖ MAASEUTUIDYLLIN SYDÄMESSÄ

Hangastenmaan kylä sijaitsee Ristiinasta noin 12 km koilliseen, Juurisalmen sillan takana. Seutu on maatalousvaltaista aluetta. Erikoisesti maidontuottajia on kylällä enemmän kuin muualla Ristiinassa.

Harrastusmahdollisuudet kylällä liittyvät vahvasti ulkoiluun.

Kylältä löytyy noin 2 kilometrin pituinen valaistu latu, valaistu luistelukaukalo sekä lämmin pukukoppi. Kylällä toimii kylätoimikunta, maa- ja kotitalousseura, metsästysseura sekä Martat.

Lisätietoa Hangastenmaasta Hangastenmaan kylätoimikunta tipontinen@gmail.com virpitorniainen@suomi24.fi

44

4

Hangastenmaalla toimii marja-, vihannes- ja viljanviljelijöitä sekä karjankasvattajia.

N m

Nuotiaora makkhvit ja ka ssä hyvä ssa! seura

Kylän raitilla ajellessa voi tavata usean talon pelloilla laiduntavia lehmiä.

Kuva: Päivi Torniainen

5

5

Himalanpohja MAISEMALLISESTI KAUNIS HIMALANPOHJAN ALUE YÖVEDEN RANNALLA

Himalanpohjan alueeseen kuuluu kuusi kyläaluetta: Himalansaari, Heiniemi, Surnoi, Mahkola, Jukara ja Liiansaari. Himalansaaressa varhaista asutusta on ollut jo 1500-luvulta asti. Matkaa Ristiinaan kertyy alueen alkupäästä 20 km ja Liiansaarelta 40 km. Mikkeliin matkaa on 45-65 km.

Seurojentalon läheltä löytyy laivalaituri, josta on noin 10 minuutin venematka Astuvansalmen kalliomaalauksille ja 15 minuuttia Kallioniemen kesäkahvilaan.

Himalansaarelta katsotaan olevan lähtöisin myös Suur-Savon osuuskauppatoiminta. Ensimmäinen osuuskunta on perustettu kylään 1900-luvun alussa. Himalansaari löytyy myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristöjen (RKY:n) listalta.

Himalanpohjalla toimii aktiivisesti kyläyhdistys, maa-ja kotitalousseura ja kalastusosuuskunnat.

Yhdistykset järjestävät toimintaa ympäri vuoden.

Lisätietoa Himalanpohjasta Himalanpohjan kylät ry www.miämedia.fi

6

6

Saaresta löytyy 1600-luvulta peräisin oleva kestikievari, vuonna 1915 talkoilla rakennettu Himalansaaren kirkko sekä vuonna 1924 rakennettu seurojentalo Koivula. Kirkko ja seurojentalo ovat nykyäänkin aktiivisesssa käytössä. Kirkon ovet ovat kesäkauden avoinna matkailijoille.

Himalanpohja on harvaan asuttua ja vakituisten savujen määrä on vähentynyt viime vuosina. Muutamia lapsiperheitä kuitenkin löytyy. Alue on vapaa-ajan asukkaiden suosiossa ja asukasmäärä moninkertaistuu kesäkuukausina. Miksipä ei, sillä Mahkolaa halkova harjualue sekä Yöveden kutsuvat ja kalaisat vedet ovat Järvi-Suomea kauneimmillaan.

ta Kurkiesmen i Käennvoon! kai

Kuva: Mauri Liukkonen

Kuva: Mauri Liukkonen

Läheiseltä Käenniemenselältä voi veneilijä kaikuluotaimellaan bongata Saimaan syvimmän kohdan, 85 m syvän ”Käenniemen kaivon”.

7

7

Kuomiokoski

ELÄMÄÄ KUOHUVAN KUOMIOKOSKEN VARRELLA

Kuomiokoski on noin 150 savun idyllinen kylä riippusiltoineen Ristiinassa. Kylä sijaitsee 15 minuutin ajomatkan päässä kirkonkylältä tai Mäntyharjun keskustasta. Vesiyhteydet Kallaveden kautta Mäntyharjulle palvelevat vesillä liikkujia.

Kuomapirtissä on iso liikuntasali, punttisali sekä kokoustai kokoontumistiloja kyläläisille. Kuomiojoen varrella Lemmensillan tuntumassa on laavu kalastajien käytössä.

Siellä voi piipahtaa muutenkin nuotiotulille paistamaan makkaraa ja ihastelemaan ihmeellistä jokimaisemaa.

Lisätietoa Kuomiokoskesta Kuomiokosken kylätoimikunta www.kuomiokoski.fi Kalastuslupia ja lisätietoja kalastuksesta Kuomiojoella www.kuomiojoki.com Kylän vuokra-asuntoja rivitaloista www.mikalo.fi

8

8

Kirjolohen kalastusta voi harrastaa Kuomiojoessa, johon tuodaan pyyntikokoisia kirjolohia useamman kerran kesässä.

a Kalastmat m komeilohet kirjo mioKuo ta! joes

Kuva: Susanna Järvinen

Kylän keskellä toimiva Kenkätehdas Kuomiokoski Oy on yksi suurimmista työllistäjistä Ristiinassa.

11 9

Kuomiokosken riippusilta.

Kylälahti

MONIMUOTOISTA MAISEMAA USEAN KYLÄN KESKITTYMÄSSÄ

Ristiinan Kylälahti sijaitsee noin 15 km Mikkelistä kaakkoon. Alueen yhteiseksi nimeksi on otettu Kylälahti, vaikka alue on laajahko ja kattaa useita muita rekisterikyliä; Marjoniemi, Inkarila, Tarhola, Huttula, Outila ja Sipilä. Kylän keskellä sijaitseva Kylälahden kartano on vaikuttanut suuresti alueella jo ainakin 1660–luvulta lähtien.

Palvelut ovat autokansalle lähellä, 15-30 minuutin ajomatkan päässä.

Alueen väestö käy suurelta osin töissä lähitaajamissa, mutta kylällä on myös aktiivista yritystoimintaa, maa- ja metsätalouden lisäksi mm. koneurakointia, loma-asuntojen vuokrausta sekä marjojen ja vihannesten viljelyä.

Paljaveden rannalle on rakennettu kaksi rantapaikkaa, joissa on laavu/grillikatos, wc ja laituri. Lisäksi Louhiveden rannalla Hietaniemessä on hyvin varustettu rantapaikka Metsähallituksen maalla, jonka ylläpidosta vastaa Pidä Saaristo siistinä ry. Talvisin kylälle on raivattu latuverkkoa 15 km jota ylläpidetään talkoovoimin.

Lisätietoa Kylälahdesta Kylälahden kylätoimikunta kylalahti@outlook.com

10 10

Alueen nähtävyys on Elämänlähde, jonka vettä nautittiin terveysvetenä jo kaksisataa vuotta sitten säätyläisten keskuudessa.

Kylälahdella on Etelä-Savon monimuotoinen vaihteleva maisema parhaimmillaan; metsät, pellot ja järvet sopusoinnussa asutuksen kanssa.

Marjanviljelijät tarvitsevat joka kesä ulkopuolista työvoimaa runsaan marjasadon talteen korjaamiseksi.

Nautittä e ihmev änEläm stä! lähtee

Kuva: Sirkka Honkaniemi

Alueella toimii aktiivinen kyläyhdistys Kylälahden kylätoimikunta, joka järjestää erilaisia tapahtumia, sekä rakentaa ja ylläpitää yleishyödyllisiä rakennuksia ja rakenteita.

11 11

NärhiläKoljola-Ylölä AKTIIVISESSA KYLÄYHTEISÖSSÄ VALLITSEE LÄNNEN HENKI

Kyläyhteisö Koljola-Närhilä-Ylölä sijaitsee Ristiinassa, Mikkelin kaupungissa.

Kyläyhteisössä on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien.

Matkaa Närhilästä (kylätalolta) kertyy Mikkeliin noin 34 km, Mäntyharjuun noin 19 km ja Ristiinaan noin 16 km.

Tilojen tuotantosuuntina on lihakarja- ja lypsytaloutta, kasvinviljelyä, hevosia, marjanviljelyä ja metsätaloutta. Kylällä on myös puutarha, jossa viljellään koristekasveja ja vihanneksia sekä tarjotaan viherrakennuspalveluja.

Kylille on muuttanut nuoria perheitä, talot ovat asuttuina ja kylien ulkopuolella käydään töissä. Myös uusia vapaa-ajan asuntoja on rakennettu. Kyliltä löytyy lisäksi vapaita tontteja ympärivuotiseen asumiseen.

Kylän oma uimaranta ja grillipaikka sijaitsee Ruotimon rannassa, laavu Ylä-Kuomion rannassa, Honkapirtti on kyläläisten ja metsästysseuran käytössä. Ristiinan Läntinen Maa- ja Kotitalousseura vuokraa astioita, grilliä, kahvinkeitintä ja termosastiaa.

Lisätietoa Ristiinan Läntinen maaja kotitalousseura kirsi.olkkonen@surffi.fi

12 12

Lännen Tupa

Kuva: Kirsi Olkkonen

Yhdistystoiminta on vilkasta – kylällä vallitsee hyvä yhteis- ja talkoohenki.

Kylätoimikunnan asioita hoitaa Ristiinan Läntinen Maa- ja Kotitalousseura ry, mukana toiminnassa on lisäksi paikallinen urheiluseura Lännen Visa sekä Koljola-Närhilän Erä ry.

u Tutusitn villi en “Lännen” henke

Kyläyhteisön alueella suurin osa pelloista on edelleen viljelyssä, vaikka aktiiviviljelijöiden määrä on vähentynyt.

Kylillä on panostettu kokoontumis-, harrastus- ja liikuntapaikkoihin. Kylätalo Lännen Tupa valmistui vuonna 2012 kyläläisten talkootyön tuloksena. Kylätalolla pidetään miesten iltoja, kansalaisopistonkursseja ja siellä harrastetaan liikuntaa. Lännen Tupa on oiva paikka pitää kokouksia ja erilaisia kursseja. Kylätalon vieressä on urheilukenttä, jossa on heittolajien, kuten moukarin, suorituspaikka.

13 13

Pellosniemi

RAUHALLINEN ASUINKYLÄ AIVAN METSÄN ANTIMIEN ÄÄRELLÄ

Pellosniemen omakotialue on rauhallinen alue pururadan vieressä. Hyvänä lumitalvena voi päästä suoraan kotiovelta hiihtoladulle, samoin marja- ja sienimaastot ovat oman tontin tuntumassa. Suuri Saimaa aukeaa vain vajaan puolen kilometrin päässä taajamasta.

Kerrostaloalue sijaitsee tien numero 13 ja tehtaan kainalossa.

Asunnot ovat pääosin omistus- tai vuokra-asuntoja.

Kisakaaressa on käytettävissä liikuntasali, kuntosali ja kokoontumistilat järjestöille sekä yksityisille henkilöille.

Lisätietoa Pellosniemen kylätoimikunta pellosniemenkyla@gmail.com Mikalon asunnot: www.mikalo.fi

14 14

jen Mattoaikat pesup eilla huik illa! maisem

Jykevistä hirsistä rakennettu laavu sijaitsee Pellosniemen kärjessä uljaassa mäntymetsikössä. Sinne johtaa polku sataman ja Ostolahden puolelta. Lyhin reitti laavulle on kesäisin veneellä ja talvisin jäätä pitkin kulkemalla.

Pelloksen Ahonrantaan voi tulla matonpesuun autolla tai veneellä. Juhannuksen aattoiltana kyläläiset järjestävät perinteisen kokkojuhlan.

15

TaukoTaipale

TUNNELMALLINEN LEVÄHDYSPAIKKA HISTORIALLISESSA MILJÖÖSSÄ

Tauko-Taipale on sijainniltaan oivallinen. Se sijaitsee Ristiinan kirkon ja Astuvansalmen kalliomaalausten puolimatkassa, 10 km:n päässä kummastakin suunnasta.

Patikoiden matkaa Tauko-Taipaleelle kertyy Himalanpohjantien risteyksestä (Luhtalantie) 2,5 km.

Paikkaa ovat käyttäneet taukopaikkanaan hiihtäjät, veneilijät ja retkeilijät. Tauko-Taipaleen kota on vapaasti kaikkien käytettävissä. Paikkaa on mahdollista myös vuokrata omiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi venepaikkoja on vuokrattavissa vaikkapa koko kesän ajaksi.

Tauko-Taipale on kylätoimikunnan hoitama, vapaasti käytettävissä oleva virkistyspaikka.

Pyydämme vierailijoita huolehtimaan alueen siisteydestä.

Lisätietoa Tauko-Taipaleesta Tauko-Taipale ry Teemu Matilainen (kylätoimikunnan puheenjohtaja) 040 5459 011

16 16

Vietänen lli a a v i a t taukolla! ee Taipal

Tauko-Taipaleen rakennukset on rakennettu talkoovoimin. Kodan, aitan ja puuliiterin tyĂśt aloitettiin vuonna 1992, ja lahjoituksena saatu saunaosa valmistui vuonna 1995.

Kuva: Rauno Lindstedt

17 17

Vitsiälän kyläalue VILKAS KYLÄALUE HYVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA

Heimarin - Sattilan - Vitsiälän - Löydön - Puntalan kylät sijaitsevat noin 15 km Mikkelin torilta etelään. Kylämme ovat syntyneet hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Venereittiä pääsee Mikkelistä Juurisalmen kautta Suursaimaalle. Vanha Viipurintie kulki kyläalueemme läpi. Kulkuyhteydet loivat majatalo- ja matkailutoimintaa jo 1800-luvulla. Nykyisin matkailija voi levähtää Löydön kartanossa tai loma- ja kokoushotelli Heimarissa.

Kylien muodostaman Vitsiälän kyläseuran keskuksena toimii Kylätalo Sampola. Kylätalo Sampola on varattavissa kyläläisten ja myös muidenkin kokouksiin, perhejuhliin, syntymäpäiviin ja harrastepiireihin.

Tietoa Vitsiälän kyläseurasta, Sampolasta ja Löydön rannasta Vitsiälän kyläseura ry vitsiala.net

18 18

Aktiivinen kyläseura järjestää erilaisia tapahtumia, kuten kyläjuhlia ja pihamyyjäisiä.

Löydön rannassa on uima- ja matonpes kyläseuran hallinnoima venelaituri ja ran

ja matonpesupaikka sekä nelaituri ja rantavenepaikat.

ja Löydönlan Punta iden o kartana alkaa i histor luvulta.

1700Kuvat: Markku Nironen

Kartanoiden tunnetuimmat asukkaat ovat Dunckerit, Tuderukset ja Laamanni K.F. Forsström.

Kuva: Markku Nironen

Kuva: Mikkko Rongas

Kuva: Markku Nironen

Vuosittainen Matka Beetlehemiin -jouluvaellus kerää Parikanniemeen ihmisiä laajalti Mikkelin alueelta.

19

Kuva: Timo S채rkk채

Kuva: Markku Heikkinen

Kuva: Timo S채rkk채

20

Kansilehtien kuva: Mikko Rongas

Kuva: Markku Heikkinen