Issuu on Google+

YRITTÄJÄLEHTI

Perinteinen nro 6/10 joulusaarna

Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

TÄSSÄ JA NY T

Liiketreffeillä verkostoiduttiin sivu 18 Lem-Kemistä Vuoden Maakunnallinen Yrittäjä sivu 22 Voimapuuroaamiaisen tunnelmia Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa palkittiin Vuoden 2010 Yrittäjät sekä Maakunnallinen Yrittäjä. Imitaattori- sivu 19

Yrittäjäjuhlassa palkittiin ja naurettiin näyttelijä Jarkko Tammisen hahmot Jari Litmanen, Andy McCoy, Kimi Räikkönen ja monet muut kirvoittivat hersyvät naurut. Lue lisää juhlasta sivulta 4.

TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. Tehostamme yrityksesi myyntiä ja toimitusketjua. Terveytämme yrityksesi tuottavaksi. Me osaamme tehdä tulosta tuottavan muutoksen. Projektisi rahoitusvaihtoehdoissa ovat mukana ELYkeskukset, Tekes ja muut rahoittajat. Sinä päätät, koska aloitamme. Soita 050 910 9190.

www.tosimuutos.fi Lahti ja Espoo

JOHTAMINEN - MYYNTI - TUOTANTO - PALVELUT

TosiMuutos Oy toiv ottaa rauhallista joulun aikaa ja menestyksellis tä uutta vuotta 2011 asiakkailleen!


2

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Koe Opel Insignia ecoFLEX. Pienet päästöt ja 30 hevosvoimaa kaupan päälle.

www.opel.fi

Näyttävä Opel Insignia ecoFLEX on todellinen järkivalinta. Kun ostat uuden Insignia ecoFLEXin 30.6.2010 mennessä, saat kaikkiin korimalleihin 160 hv:n moottorin, 130 hv:n hinnalla. Etusi on jopa 2 500 euroa. Tehoista huolimatta nerokkaat ecoFLEX-moottorit pitävät päästöt tiukasti kurissa. Tervetuloa innovatiivisiin ajoelämyksiin.

Opel Insignia ecoFLEX 160 hv

Tehoetu

€ 2 500

Yhdistetty polttoaineenkulutus 5,2–5,3 l/100 km. Yhdistetty CO2-päästöt 136 g/km. Opel Insignia 2.0 CDTI ecoFLEX 160 hv Business Line kokonaishinta alkaen 30 584 € (autoveroton hinta 24 350 €, arvioitu autovero 6 234 €). Insignia-mallisto kokonaishinta alkaen 26 120 € (autoveroton hinta 19 650 €, arvioitu autovero 6 470 €). Hintoihin lisätään paikalliset toimituskulut. Kuvan autot lisävarustein.

Varaosat 046 7146 490 Pikahuolto 046 7146 475

Uudet autot 046 7146 410 Vaihtoautokeskus 046 7146 440

LänsiAuto Oy Lahti Patometsänkatu 1 | 15610 Lahti käsityksesi. Avoinna ma-pe 9-18, la 10-14 | Puh 046 7146 456

Mitä jos saisit...

YHDELLÄ ÄÄNELLÄ

KOLME KANSAN

EDUSTAJAA Suomalainen yrittäjä

Lahtelainen päättäjä

Perheen isä

“Yrittäjien tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat. Näitä asioita täytyy viedä eteenpäin ja vaikuttaa tarvittavien asetusten ja lakien säätämiseen eduskunnasssa. Kuka on oikea yrittäjien edustaja tähän työhön? Tietenkin paras vaihtoehto on yrittäjä itse. Nyt meillä on Hämeen vaalipiirissä pitkästä aikaa hyvä tilanne, kun ehdokkaana on todellinen pk-yrittäjä JUHA ROSTEDT. Hänen lähtökohtansa ovat hyvät ja Juha on valmis vastaamaan haasteisiin.” Mikko Maunula Toimitusjohtaja (eläkk.)

Tutustu Juhaan ja liity tukiryhmään www.juharostedt.fi • info@juharostedt.fi

Juha Rostedt


3

Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4 15110 Lahti puh. 010 322 4300 fax (03) 782 1718 Kustantaja: Y-Kustannus Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 Päätoimittaja: Outi Hongisto outi.hongisto@yrittajat.fi Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 Sane Keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki UImonen puh. 0400 844 073 Kati Töyrylä puh. 040 537 8627 Tuire Puolakka puh. 050 597 1989 Jussi Voutilainen puh. 0400 507 875 Toimitus: Mageena Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 sane.keskiaho@mageena.fi

Tmi Tuuli Lehtovaara puh. 040 506 2831 tuuli.lehtovaara@pp.inet.fi Aineiston toimitus: ilmoitus@mageena.fi Paino: Esa Print, Lahti 2010 Painos: 7000 kpl

YRITTÄJÄLEHTI Päijät-Hämeen Yrittäjät

nro 1/07

ry:n julkaisu

TÄSSÄ JA NY T

Avaa ovi kesätyöntekijälle sivu 8

Aktivointituki auttaa mikroyrityksiä kasvu-uralle sivu 12

Yrittäjyyttä eduskuntaan

e

a vaalikaudella. Päijät-Häm keskeinen asia seuraavall vaaleissa lisää sivulla 4. Yrittäjyyden tulisi olla Yrittäjien tavoitteista toivoo lisää omia edustajia.

EI KOOLLA OLE VÄLIÄ, KUNHAN SE VAIN ON...

A! URT

SU

EET, KANKAAT, JULIST ...BANDEROLLIT, T, STANDYT!!! SEINÄLEVEYDESTÄ) TARRAT, MESSU cm, RIIPPUEN MATERIAALIN (MAX. TULOSTUS

LEVEYS 150

Kirkkokatu 6, 15140

LAHTI, p.03-875 520,

www.lahtikopio.fi

Uudet puheenjohtajat esittelyssä sivu 15

hics rap

Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon Ab Jukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 0902 jukka.hakulinen@phnet.fi

aG

Taitto: Mageena Oy Mia Peltola

Vuosi on taas lopuillaan, joulu jo ovella, mutta katse kohti ensi vuoden toimintasuunnitelmia. Kevättä värittää eduskuntavaalit. Ehdokasasettelu ei ole lähimainkaan päättynyt, joten vielä ehtii yrittäjiä mukaan – konkreettisesti siis. Yrittäjäjärjestö on jo julkistanut syksyn kuluessa oman tavoiteohjelmansa tulevalle hallituskaudelle. Ohjelman nimenä on järjestön tunnuslause, Yrittäjyys kantaa Suomea. Yli satasivuinen opus kiteytyy päätavoitteisiin, joista yksi tärkeimmistä on verotuksen saaminen yrittämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen ja työntekoon kannustavaksi. Tuottavuutta Suomen Yrittäjät haluaa parantaa työmarkkinarakenteita kehittämällä ja työllistämistä helpottamalla. Tähän liittyy muun muassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen ja työhönoton kynnyksen madaltaminen vähentämällä palkkaamisen riskejä. Työmarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä toki on, että työvoimaa riittää ja osaamisen taso on kohdallaan. Tärkeänä tavoitteena SY:n listalla on kuntien palvelurakenteiden monipuolistaminen. Julkinen sektori vaikuttaa yritystoimintaan muutoinkin kuin lainsäätäjänä ja toimintaympäristön tarjoajana. Oleellista vaikutusta on valtion ja kunnan omalla elinkeinotoiminnalla sekä julkisilla hankinnoilla. Etenkin kuntien vastuulla olevien palveluiden tuottamistavalla on suuri merkitys yrittäjyydelle. Myös kaavoitus on tärkeä osa yritysten toimintamahdollisuuksiin vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Eikä tässä vielä kaikki. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon haetaan uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa. Kolmikannalle halutaan uusi, maan hallituksen ja eduskunnan päätösvaltaa korostava tulkinta. Lisäksi valtionhallinnon ja kuntien päätösten yritysvaikutusten arviointia halutaan parannettavan sekä valtakunnan tasolla että alueilla. Oma päätavoitteemme Päijät-Hämeessä on juuri yritysvaikutusarvioinnin läpivienti maakuntamme kunnissa. Työ on käynnistynyt Lakesin ja yrittäjäjärjestön vetämänä, hyvässä yhteistyössä kuntien edustajien kanssa. Tähän haluamme panostaa. Tärkeitä kaavavalmisteluja on alueellamme käynnissä. Yritysnäkökulmaa tarvitaan ensi vuonna niin Lahden yleiskaavan tarkastelussa kuin laajemmassa maakuntakaavan valmistelussa. Väylähankkeista tärkein on valtatie 12:n parantaminen Lahden ja Kouvolan välillä – ja kaikkein tärkeimpänä Lahden eteläisen kehätien saaminen vihdoinkin työn alle. Kehätiestä riippuu myös moni Lahden kaupunkikeskustan kehittämisidea. Työtä siis riittää. Nyt hengähdämme hetkeksi joulun viettoon. Toivotan joulurauhaa kaikille lukijoillemme ja kiitän kuluneesta vuodesta.

Lom

Sane Keskiaho Anna-Maija Ahokas Jarmo Mäkeläinen

Yrittäjyys kantaa Suomea

PÄÄKIRJOITUS

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Outi Hongisto toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät

Yksinyrittäjät eivät toimi yksin Yli puolet yksinyrittäjistä ilmoittaa toimivansa verkostomaisesti oman toimialansa tai sitä täydentävien yritysten kanssa. Joka kolmannen yksinyrittäjän yhteistyöverkoston laajuus on vähintään kuusi yritystä tai yrittäjää. Osa yhteistyöstä on säännöllistä kuukausittaista palvelujen ostamista muilta yrityksiltä. Tällaista kiinteää taloudellista yhteistyötä yksinyrittäjät harjoittavat tyypillisesti 2-3 muun yrittäjän tai yrityksen kanssa.

Pysyvän elinkeinon lisäksi yksinyrittäjyys näyttää olevan valittu elämäntapa. – Melkein 80 prosenttia yksinyrittäjistä vakuuttaa jatkavansa nimenomaan yksinyrittäjänä aivan varmasti tai hyvin todennäköisesti.

Mitä pitempään on toiminut yrittäjänä, sitä varmempaa on yrittäjyyden jatkaminen. Siirtyminen palkkatyöhön ei heitä houkuttele, toteaa johtaja Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä. Tulokset on saatu Suomen Yrittäjien tekemästä yksinyrittäjäkyselystä, johon vastasi syyskuussa yli 1 200 yksinyrittäjää eri puolilta Suomea.

Työvoiman palkkaamisen kynnys on korkea Lähes 60 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole missään

yritystoimintansa vaiheessa palkannut ulkopuolista työvoimaa. Painavimmat perusteet palkkaamattomuuteen ovat, ettei yrityksessä riitä töitä yhtä useammalle työntekijälle ja ettei yrittäjällä ole tarvetta eikä halua toimintansa oleelliseen laajentamiseen. – Työn sivukuluja pidetään liian suurina, jotta yksinyrittäjä palkkaisi ensimmäisen työntekijän. Sivukulujen pitäisi vähintään puolittua nykyisestä, jotta palkkaamiseen oltaisiin valmiita, tiivistää ympäristöekonomisti Sampo Seppänen.

Häiritsevää markkinointia Yrittäjät kokevat olevansa aktiivisen markkinoinnin kohteena. Puolet yksinyrittäjistä saa puhelin- tai sähköpostimarkkinointia viikoittain ja joka viides päivittäin. Huomattavaa osaa markkinoinnista pidetään häiritsevänä tai harhaanjohtavana. Kyselyn mukaan vain 17 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole tänä vuonna joutunut häiritsevän tai harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi.


4

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Yrittäjän juhlaa

Mia Peltola

Vuoden odotetuin juhla, Maakunnallinen Yrittäjäjuhla järjestettiin tänäkin vuonna upeassa Sibeliustalossa. Paikalle oli saapunut yli 500 yrittäjää ympäri PäijätHämettä nostamaan maljan tämän vuoden paikallisille Vuoden Yrittäjille sekä Maakunnan Yrittäjälle. Illan juontajana toimi imitaattori-näyttelijä Jarkko Tamminen. Musiikista vastasi Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit. Yrittäjät kehuivat kilvan illan ohjelmaa.

D´Luxin kosmetologi-yrittäjä Tuula Rantanen saapui juhliin miehensä Pasi Rantasen kanssa. – Tulimme juhlimaan Pasin siskoa, joka valittiin miehensä kanssa Hartolan Vuoden Yrittäjäksi. – Upea juhla ja mahtava fiilis sekä onnistuneet esiintyjät, Rantaset kiittelivät. Italialaista muotia myyvän vaatekauppa Kimin yrittäjä Kaarina Kukkonen ihasteli kauniita asuja. – Osa juhlaa on siihen valmistautuminen ja pukeutuminen tilaisuuteen sopiviin vaatteisiin. – Onneksi juhlaan voi pukeutua nykyisin myös omalla persoonallisella tavallaan, tyylikäs Kukkonen toteaa.

Vuoden Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto annettiin tänä vuonna Lem-Kem Oy:lle. Toisen sukupolven yrittäjä Henrik Lemmetty nosti kiitospuheessaan Lem-Kemin valteiksi yrityksen moninaiset vahvuudet maahantuonnissa ja tukkukaupassa sekä laajan tuotevalikoiman. Kiitosta sai myös pitkäaikainen ja sitoutunut henkilökunta.

Kärköläläiset Jari Seppälä, Jari Raaska ja Kimmo Tenhunen olivat tyytyväisiä illan kulkuun. – On hienoa, että vuodessa on yksi ilta, joka on varattu yrittäjille ja yrittäjyydelle. Täällä tapaa tuttujen lisäksi myös naapurikuntien yrittäjiä, mikä on mukavaa, miehet kertovat.

Artjärveläiset Teija ja Reijo Niittynen juhlivat tällä kertaa katsomossa. Heidän yrityksensä Kuljetus R. Niittynen Oy palkittiin samassa juhlassa viisi vuotta sitten. – On tämä sitten hieno juhla. Täällä on selkeä yhteenkuuluvaisuuden tuntu, kun kaikki ovat yrittäjiä, pariskunta miettii. – Tämä onkin viimeinen kerta, kun juhlassa valitaan Artjärven Vuoden Yrittäjä.

Eija ja Hannu Lahdelle Yrittäjä-juhla kuuluu perinteisiin. Paikalla on oltu jo useampana vuonna. Tänä vuonna Suunnittelutoimisto MeCadin yrittäjät tulivat paikalle juhlistamaan Nastolan Vuoden Yrittäjää. – Toimitilamme ovat vierekkäin. Pitihän sitä tulla oman kunnan yrittäjää kannustamaan.

Tapiolan Timo Rajala, Marja Virtanen ja Juha Turunen sekä Johanna Ihalainen kehuivat kilvan illan ohjelmaa. – Imitaattori oli aivan loistava. Roolit olivat hyvin valittuja ja hän oli tehnyt hyvää pohjatyötä. Jarkko Tamminen pilaili tunnettujen lahtelaisten vaikuttajien, kuten Jyrki Myllyvirran, Jari Litmasen ja Simo Räihän kustannuksella.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

5

Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä

Menestyvä yritys isältä pojalle Esko Nisula oli paikalla puoliksi töissä ja puoliksi vapaalla. Hän nimittäin toimi Hämeenkosken Yrittäjien hovikuskina. – Ei tämä kyllä työltä tunnu. Päinvastoin. Täällä on hieno tunnelma, Tilausliikenne Esko Nisulan yrittäjä totesi.

Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Simo Räihä oli tervetuliaispuheessaan huolissaan kaavaillusta verouudistuksesta. – Moni yritys on selvinnyt kuluneista parista vuodesta käyttämällä omia pääomiaan. Näitä oli saatu kerättyä edellisen laman jälkeen tehdyn verouudistuksen ansiosta. Toimivaa järjestelmää ei saa poistaa.

Tapiolan paikallisjohtaja Seija Mustonen kehui juhlassa esitettyjä yrittäjävideoita. – On mielenkiintoista nähdä palkittujen yritysten taustoja.

Päijät-Hämeen Yrittäjien hallitus myöntää vuosittain omaleimaiselle ja menestyvälle yritykselle Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Tänä vuonna sen sai 25 vuotta toiminut palvelualan perheyritys Lem-Kem Oy. Lem-Kem Oy on lamppujen ja kiinteistönhoitotarvikkeiden tukkukauppa. Sortimentissa olevat tuotteet ostetaan suoraan valmistajilta joko omalla tai valmistajan tuotemerkillä. Lem-Kem tuo itse maahan lamppuja muun muassa Japanista ja Saksasta. Ne ovat yhtiön päätuoteryhmä. Omalla Radium-tuotemerkillä myydään pitkäikäenergiansäästölamppua. – Liikeideamme on yksinkertainen: ostamme tuotteet ja myymme ne suoraan asiakkaille. Tuotteitamme ei ole lainkaan jälleenmyyjillä, vaan tavarat kulkevat oman organisaatiomme kautta loppukäyttäjälle, kertoo Lem-Kem Oy:n toimitusjohtaja Henrik Lemmetty.

Myyntimies voi hyvin — asiakas voi hyvin Lem-Kem Oy:n toimintatapa on ollut sama ihan alusta alkaen. Toiminta suuntautuu tietylle kohderyhmälle, jota palvellaan erityisen huolella. – Palvelu ratkaisee menestymisemme. Kun palvelemme hyvin kuuntelemalla asiakasta ja toteuttamalla hänen toiveensa, erotumme muista toimijoista. Edustajamme osaavat kertoa, mikä tuote on asiakkaalle järkevin ottamalla huomioon vaikkapa lampun pitkäikäisyyden, värisävyt tai energiansäästön. Asiakas saa meiltä yhtä aikaa sekä neuvonnan että tuotteen. Yhtiöllä on 30 edustajaa eri puolilla Suomea. He ovat olleet keskimäärin 15 vuotta yrityksen palveluksessa, mikä kertoo Lem-Kemillä toteutettavasta hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Lemmetty sanoo, että yhtiössä arvostetaan ihmistä ja pidetään huoli siitä, että työntekijät viihtyvät.

– Isälläni oli vahva myyntimiestausta, samoin kuin jo 24 vuotta Lem-Kemiä palvelleella myyntipäälliköllä. Molemmat ymmärsivät jo alusta alkaen, kuinka paljon myyntimiehet vaikuttavat yrityksen menestykseen. Yksi sloganeistamme on: kun myyntiedustajallamme menee hyvin, asiakkaillamme menee hyvin.

Suuri varasto on mahdollisuus tulevaisuudessakin – Bisneksemme kannalta yksi tärkeimmistä asioista on se, että kaikki tuotteet, jotka ovat katalogissamme, ovat myös saatavilla varastostamme. Lähes 100 prosenttisesti asiakkaalle lähtee aina tarvittava tuote heti. Varastomme on iso, mutta emme pelkää sitä, vaan meille se on positiivinen asia. Tuotevalikoima käsittää lähes kaikki ylläpitohuollossa tarvittavat tuotteet. Valikoimassa on noin 3000 erilaista artikkelia. – Toimintamme perusidea ei tule muuttumaan sanottavasti. Näen tämän idean toimivan tulevaisuudessakin. Lem-Kemin tuoteperheeseen ovat viimeisimpinä tulleet ilmastointilaitteiden suodattimet. Uusien tuotteiden vieminen markkinoille on sujunut hyvin, sillä samat ihmiset, jotka hankkivat lamppuja ja kiinteistönhoitokemikaaleja, vastaavat usein myös suodattimista. – Pohdimme pitkään suodattimien ottamista valikoimaamme. Emme saaneet hommasta oikein kiinni, ennen kuin sattuman kautta myyntipäällikkömme sai tietää suomalaisesta valmistajasta, jolta puuttui kokonaan suodattimien jakelukanava.

Anna-Maija Ahokas

Toimitusjohtaja Henrik Lemmetty uskoo Lem-Kemin valtaavan uuden kansainvälisen yhteistyökumppanin avulla ison siivun led-markkinoista.

Tiukka lainsäädäntö Lem-Kemin molemmat päätuotteet, lamput ja kemikaalit, ovat lainsäädännön tiukan silmän alla. Yhtiön oma pesuainevalmistus loppui noin seitsemän vuotta sitten EUsäädösten myötä. Tilalle he hakivat isoa kumppania ja päätyivät yhteistyöhön Farmoksen kanssa. – EU kieltää energiatehottomat valonlähteet ja tietyn elohopeapitoisuuden ylittävät lamput. Näitä ei EU-alueella saa valmistaa, eikä niitä saa tuoda, mutta myydä saa, jos niitä on varastossa. Eikä näiden lamppujen käyttö ole kielletty, kuten usein virheellisesti luullaan. Lem-Kemin tunnetuin ja eniten myydyin tuote, pitkäikäinen hehkulamppu, poistuu säädösten myötä kokonaan markkinoilta. – Meidän on pakko tarkistaa lamppujen tuotepaletti uudelleen. Muilla toimijoilla ei ollut pitkäikähehkulamppua, ja tietenkin se oli meille hyvä asia. Laajennamme LemLux -pitkäikälamppujen valikoimaa kompaktiloistelamppuihin sekä loistelamppuihin. Uutuutena myös saksalaisen Radiumin kiinteistöihin soveltuvat energiansäästölamput, joiden pakkassyttyvyys on -30 celsiusta ja sytytysten määrä rajoittamaton.

Valoisa, ympäristöystävällinen tulevaisuus – Liikeideamme on sillä tavalla loistava, sillä jokainen yritys käyttää niin lamppuja kuin siivousaineita ja -välineitä. Ympäristöystävällisyys on ollut yrityksen toiminnassa mukana yhtä kauan, kuin on ollut energialamppujakin. Lem-Kem palvelee asiakkaitaan tekemällä laskelmia parhaiten soveltuvasta ekologisemmasta vaihtoehdosta. Energialamppujen käyttö pienentää myös asiakasyritysten jätemäärää, sillä pitkäikälamppu palaa

huomattavasti kauemmin kuin hehkulamppu. Ledit tulevat markkinoille vääjäämättömästi. Lemmetty sanoo, että joku voisi luulla ledien olevan hehkulampun myyjälle kuolinisku, mutta hän näkee ledit suurena mahdollisuutena. – Olemme etsineet pitkään todella isoa partneria, jonka kanssa voisimme kasvaa ja kehittyä. Nyt sellainen on löytynyt. Tämä kumppanuus tuo mukanaan uusia mielenkiintoisia asioita ja mahdollisesti myös aluevaltauksia. Anna-Maija Ahokas

FAKTAHOMMA - Lem-Kem Oy perustettiin vuonna 1985. - Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2004. - Liikevaihto on noin 9,5 milj. euroa. - Työntekijöitä on 42, joista myyntiedustajia 30. - Päätuotteet: lamput ja valaistustarvikkeet (60–70 % liikevaihdosta), siivousaineet ja välineet, suodattimet.

Tukos-Tuomas hajottaa putkistoihin ja viemäreihin kerääntyneet rasvat ja viemärilietteet. Tuote on LemKemin eniten myyty kiinteistönhoitotuote.


6

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

vuokrataan

Vetoomus Lahden eteläisen kehätien puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Simo Räihä ojensi vetoomuksen Lahden eteläisen kehätien rahoituksen puolesta valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle. Suomen Yrittäjien edustajat tapasivat valtioministerin marraskuun lopussa. Vetoomuksessa todetaan, että valtatie 12:n liikennemäärää lisäävää parannusta ei voi toteuttaa ilman, että Lahden kohdan pullonkaula avataan rakentamalla Lahden eteläinen kehätie. Lisäksi rakentaminen turvaisi osaltaan myös ympäristösuojelun vaatimukset Salpausselän harjualueella. Nykyinen VT 12-linjaus aiheuttaa yhdyskuntarakenteellisesti kestämättömän tilanteen Lahden kaupunkirakenteen kehittämiselle. Tie halkoo 11 km:n matkalla tiivisti rakennettua yhdyskuntaa Lahden, Hollolan ja Nastolan alueilla. Nykyinen valtatielinjaus sivuaa koko matkaltaan Lahden ydinkeskustaaluetta ja Lahden kauppatorin vain 300 metrin etäisyydeltä. Lahden eteläisen kehätien rakentuminen

on olennainen osa Lahden asemanseudun kehitystä. Alue on kaupungin vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn ja yrityshankinnan kannalta erittäin tärkeä. Maassamme ei missään suuressa kaupungissa ole vastaavan laajuista yhtenevää kaavoittamatonta ja kehittämistään odottavaa yhtenäistä maa-aluetta vain kivenheiton päässä kaupungin ytimestä. Ohitien toteutumisen välttämättömyys on tullut tänä vuonna entistä selkeämmäksi myös uuden, pohjavesikysymyksiin liittyvän tiedon perusteella. Lahden seutu on valtakunnallisesti poikkeuksellisen merkittävää pohjavesialuetta, jolla on vahva kytkentä myös pääkaupunkiseudun vesihuoltoon. Ongelmaksi on muodostumassa pohjavedensuojelun tarve. Se on mitä

ilmeisimmin johtamassa merkittäviinkin alueen elinkeinotoiminnan rajoituksiin ja teollisuusaluemerkintöjen poistamiseen asemakaavasta. Päijät-Hämeessä on hyvin niukasti yritysalueita tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. On välttämätöntä, että uusia elinkeinotoiminnalle soveltuvia alueita saadaan Päijät-Hämeessä tarjolle. Tämä edellyttää rakentamattomien alueiden kytkentämahdollisuuksia olemassa oleviin rakenteisiin eli vetovoimaisia tieyhteyksiä. Esimerkiksi Hollolassa Nostavan logistiikka- ja teollisuusalue on erinomainen rakentamaton alue radan ja tulevan ohitien varressa, mutta sen kehittyminen on täysin riippuvaista Lahden eteläisen kehätien valmistumisesta.

Nykyiset VT 12 liikennevirrat ovat huomattava riski kansallisesti merkittävällä pohjavesialueella. Kehätie mahdollistaa Päijät-Hämeen alueelle luontaisen ja vetovoimaisen uuden elinkeinotoimen vyöhykkeen synnyn. Tämä uusi vyöhyke turvaa arvokkaat pohjavesivarat ja toteuttaa myös valtiovallan vastuunkantoa niistä. Vetoomuksen lopussa todetaan, että alueen elinvoiman ja yritystoiminnan kehittämisen nimissä Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Lahden kaupunki kiirehtii Lahden eteläisen kehätien rahoituksen varmistamista tulevassa hallitusohjelmassa.

ainutlaatuinen kohde Lahdessa torin laidalta 6h + k (noin 200 m2)

Vapaa sopimuksen mukaan puh. (03) 783 4142

Asunnoksi tai toimistoksi!

Teippaukset, tarrat, banderollit, levytulosteet, digipainotuotteet, kangastulosteet, julisteet, messumateriaalit, kyltit, opasteet ym.

Älä näytä samalta kuin muut, NÄYTÄ HYVÄLTÄ! LAHTIKOPIO / Kirkkokatu 6, 15140 Lahti / puh. (03) 875 520 / www.lahtikopio.fi LEEVIPRINT / Laatukatu 7, 15680 Lahti / puh. (03) 882 371 / www.leeviprint.com


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

OTA KOPPI Merja Laitikas Hollolasta haastoi kysymyksillään hämeenkoskelaisyrittäjä Juha Utelan. Juhan yritys on nimeltään Tulimäki.

Juha Utela Kuka olet ja mitä teet? Olen Juha Utela ja tarjoan yritykseni Tulimäen kautta juhla-, kokous- ja majoituspalveluja. Miten käytät vapaa-aikasi, mitä harrastat? Harrastan kuntoliikuntaa ja biljardia. Lasten harrastukset vievät luonnollisesti oman aikansa. Milloin yrityksesi on perustettu? Tulimäki aloitti yritystoimintansa juhannuksena 2000. Mistä sait ajatuksen tämänkaltaisen yrityksen perustamiseen? Meillä oli puitteet olemassa, eli vanha maalaistalo ja pihapiirissä myös rakennus, jossa on sauna-, kokous- ja majoitustilat. Pohdimme, miten voisimme hyödyntää näitä olemassa olevia tiloja, ja lopulta päädyimme yritystoiminnan aloittamiseen. Onko lama vaikuttanut yritystoimintaasi? Nykyinen taloustaantuma on vaikuttanut sillä tavoin, että varsinkin majoituspuoli on hiljentynyt viime aikoina. Onko yritykselläsi tulevaisuuden suunnitelmia? Erityisesti majoituspuoleen ja saunanvuokraamiseen on tarkoitus panostaa jonkin verran lisää tulevina vuosina. Onko yrittäjällä vapaa-aikaa riittävästi? Tällä hetkellä sitä vapaa-aikaa ei liiemmin ole, sillä olen päivisin muualla palkkatöissä tämän yritystoiminnan lisäksi. Onneksi joulu on juhannuksen ohella rauhoitettu perheen yhteisen vapaa-ajan viettoon. Juha Utela heittää haasteen seuraavaksi Orimattilaan, Motopalvelu Niemitalon yrittäjälle Timo Niemitalolle. Jarmo Mäkeläinen

Jouluvarpunen

”Roponen” tuli taas muutama päivä ennen joulua. Niin kuin oli tehnyt kerran pari vuodessa jo pitemmän aikaa. Hiukan nukkavieruna, pesemättömänä mukanaan kilisevä muovikassi. Harmitti vietävästi, kun olisi ollut niin paljon muutakin tekemistä kuin istuskella ja jutella vanhoista asioista. Poislähdöstä ei ollut tietoa meillä kummallakaan. Vierailut eivät olleet ennalta sovittuja eivätkä suunniteltuja. Muutama päivä siinä vierähti. Saunotettiin ”Roponen”, pestiin pyykit ja syötiin hyvin. Juominen jäi vähemmälle, koska sen kanssa näytti olevan entistä vaikeampi tilanne. Muovikassissa tuodut keskioluet – tuliaisiksikin ajatellut – hävisivät vähitellen. Ja tankatakin piti välillä. ”Roponen” oli vanha tuttu työharjoitteluajoiltaan. Elämä oli silloin jollakin lailla uomissaan. Tädin kanssa oli ollut hyvä asua. Kirjat olivat ”Roposelle” tärkeitä, ja muutamat ystävät, joiden joukkoon minutkin silloin luettiin. Myöhemmin tulivat vaikeudet: Opiskelu ei sujunut ja tädiltä saatu perintö hupeni. Työelämästäkään ei löytynyt omaa paikkaa.

Kun ”Roponen” lähdettyään hiljalleen käveli mäkeä pihasta ylös, huokasin helpotuksesta. Vihdoinkin pääsimme omiin jouluvalmisteluihimme kaikessa rauhassa… Ja sitten, yht´äkkiä mielessäni alkoivat soida Topeliuksen tutun joululaulun säkeet: En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta. Olen pieni veljesi, tulen taivahasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta. Kärsimättömyyden ja epäystävällisyyden tuoma häpeän tunne oli vähällä viedä kaiken iloin joulusta. ***

Mistä yrittäjä jouluilonsa löytää? Mikä voi kaiken kiireen ja määrättömältä tuntuvan touhun keskellä tuoda joulun rauhan ja ilon? Joulun sanoma tuntuu hukkuvan kaiken turhuuden taakse. Vai onko se kuitenkin jo läsnä? Kauppias voi kuolleen sian takareiden sijasta myydä koko kodin täyttävää kinkun tuoksua, joka herkistää perheen nauttimaan yhdessäolosta ja yhteisestä ajasta. Hän voi mekaanisen kojeen sijasta tarjota jouluaaton iltaan lapsen iloisen hymyn ja loistavat silmät toivotun lahjan ilmestyessä esiin kääreestä. Tai kylmän talipötkön sytyttämisen sijasta voimme luoda lämpimän tunnelman hartaasti loistavan kynttilän valossa ja näin herkistää mielet kohtaamaan hiljaisuuden ja rauhan. Ehkä joulun ilo löytyy myös tähdestä, jolla näyteikkuna on somistettu. Se ei enää olekaan pelkkä somiste, vaan kertoo valosta, joka tulee pimeyden keskelle. Ja ehkä kaiken taustalla soivasta joululaulusta löytyy joulun syvin sanoma vapahtajasta, rauhan tuojasta. *** Elämä on kaiken synkkyyden keskellä täynnä mahdollisuuksia: Valo voittaa pimeyden, sovinto riidan ja elämä voittaa lopulta kuoleman. Lähestyvä joulu antaa meille jälleen uuden mahdollisuuden. Ehkä voimme tänä jouluna kohdata myös oman ”jouluvarpusemme” ja saada hänen kauttaan uutta tarkoitusta elämään. Mikko Lännenpää pastori, yrittäjä ML-projektit Oy

7


8

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Artjärvi

Huoltoa, saneerausta ja maanviljelyä Artjärven Vuoden Yrittäjän Kari Korkkulan yritys tekee erilaisia LVI-alan töitä, kuten LVI-asennuksia, -saneerauksia ja -huoltoja. Viime talvena vuonna 1997 perustetun yrityksen palvelu laajeni kiinteistönhuoltoon. Kari Korkkula teki töitä isoveljensä yrityksessä vajaat kymmenen vuotta ennen oman yrityksen aloittamista. Sitten iski kipinä ja halu kokeilla omia rajojaan. Näyn syntyi LVIPutkikama Kari Korkkula Ky. – Nyt olemme veljen

kanssa rakkaat kilpakumppanit, Korkkula naureskelee. Vaikka yrittäjän päivät venyvät pitkiksi, ei mies vaihtaisi työtään toiseen. Oma vapaus tehdä mitä tahtoo ja milloin tahtoo kompensoi pitkiä päiviä. – Viime talvena tein kah-

ta työtä, kiinteistönhuoltoa ja lvi-asennuksia, ennen kuin saimme palkattua lisää henkilökuntaa. Putkikama työllistää Korkkulan lisäksi kaksi henkeä, joista toinen on Korkkulan keskimmäinen veli ja toinen vanhin poika. Pojan vastuulla on kiinteis-

tönhoitopuoli. Korkkulan asiakkaat tulevat oman paikkakunnan lisäksi lähinnä Lahden ja Kouvolan suunnalta. Asiakkaat hakevat mielellään osaamista vähän kauempaakin, sillä Korkkula tunnetaan tunnollisena urakoitsijana, joka tulee paikan päälle silloin kun tarvitaan – kellonaikaan katsomatta. LVI-asennusten lisäksi mies viljelee vaimonsa kanssa vaimon kotitilaa. Pelloilla kasvaa rypsiä, kauraa ja ohraa.

– Viljely on vaihtelua lvialan töihin. Pelloilla olen yksin ajatusteni kanssa.

Siinä on aikaa miettiä ja suunnitella tulevaa, mies kertoo.

Sinne mennään teatteriin, ostoksille, tutustumaan nähtävyyksiin tai satamaan. Toinen kuljettajia työllistävä tuote on kylpylämatkat eri puolille Viroa. Suuret ikäluokat ovat Ojalan mukaan loistavia asiakkaita. He ovat tottuneet matkustamaan ja käyttämään matkoillaan rahaa. Eikä heistä ole häiriötä. Tosin Ojala kertoo, että enää vain aniharva asiakas käyttäytyy bussissa huonosti. Votkaturismi on mennyttä aikaa – jopa Venäjän matkoilla. Ojalalla on kuusi omaa

autoa ja seitsemän vakituista kuskia. Näiden lisäksi miehellä on laaja verkosto yhteistyökumppaneita, jotka toimivat kiireapulaisina ja ruuhkahuippujen tasaajina. – Teen tätä täydellä sydä-

mellä. Ennen tein kaiken yksin: ajoin, huolsin autoja ja illat väänsin tarjouksia. Nyt vanhin tytär hoitaa kotitoimistoa, joten voin toteuttaa enemmän itseäni, sillä aina pitää olla visioita, suunnitelmia ja unelmia.

kuvankäsittelyn jälkeen. – Olenkin sanonut, että me teemme taidetta painamalla. Siinä pitää olla näkemystä ja silmää siitä, miltä kuva näyttää valmiina. Meidän pitää koko ajan kehitellä aktiivisesti uusia painotekniikoita ja ideoita sekä seurata alan kehitystä ja trendejä, Anne sanoo. Työnjako perheessä on selvä: Kari hoitaa kuvapuolen ja Anne tuotannon. – Parasta markkinointia on tehty työ, he sanovat. Yrityksen asiakkaita ovat liike- ja mainoslahjatalot, bändit, tapahtumat, messut, yritykset, yhdistykset ja ur-

heiluseurat. Kesä on kiireisintä sesonkiaikaa, sillä Suomi on täynnä erilaisia kesätapahtumia, yritysten omia tapahtumia ja festareita. Sesonkiaikana töitä teh-

dään kahdessa vuorossa ja henkilökunta tuplaantuu kesän ajaksi. Kesäisin painossa työskentelee 10-12 henkilöä, muuna aikana seitsemän.

Asikkala

”Pitää olla visioita, suunnitelmia ja unelmia” Asikkalan Vuoden Yrittäjä Matti Ojala on kasvattanut Mobus Ky:n yhden miehen yrityksestä kuuden auton liikennöintiyhtiöksi. Neljäsosa yrityksen tilausmatkoista ajetaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Pelkästään tämän syksyn aikana Ojala on ajanut yli 10 maassa. Ennen oman yritystoiminnan perustamista Matti Ojala oli töissä saman alan yrityksessä. Vieraan palveluksessa miehelle heräsi kunnianhimoinen ajatus siitä, miltä tuntuisi laittaa pystyyn oma yritys. Ehkä Ojalaa veti alalle myös veri. Ojalan isoisä oli kuorma-

autoilija ja isä koko ikänsä linja-autojen kanssa tekemisissä. Joka tapauksessa, vuonna 2001 haaveesta tuli totta, ja ensimmäinen Mobus-bussi aloitti liikennöimisen. – Rakennamme asiakkaalle valmismatkapaketteja kotimaahan ja

Eurooppaan yhdessä matkatoimiston kanssa, Ojala kertoo konseptista. Tämän lisäksi yritys hoitaa muun muassa koululaiskuljetukset ja vanhusten kuljetukset oman kylän sisällä. Yrityksen suosituin tuote on päivämatka Helsinkiin.

Hartola

Yli miljoona painatusta vuodessa Hartolan Vuoden 2010 Yrittäjiä ovat Anne ja Kari Haajanen, joiden yritys KH-Print Oy on erikoistunut tekstiilipainatuksiin ja painaa tuotteita sekä perinteisillä että erikoispainomenetelmillä. Vuodessa painatuksia on yli miljoona. Anne ja Kari Haajanen päätyivät alalle puolivahingossa ja monen mutkan kautta. KH-Print Oy perustettiin vuonna 1992. Suomea vaivasi lama, mutta se oli hyvää aikaa haalia asiakaskuntaa ja opetella

kunnollista värierottelua. Alkuvuosina harjoiteltujen oppien ansiosta KH-Printistä on kasvanut Suomen johtava tekstiilipaino ja erikoispainotalo. – Erityisosaamistamme on värierottelut tekstiilille. Se on aivan toista, kuin

esimerkiksi lehtipainossa tehtävä värierottelu. Se vaatii osaamista, silmää, värien tuntemista ja hyvät laitteet. Koko paletin on oltava kunnossa. Taitoa ei opi kuin tekemällä. Olemme hakeneet tietoa amerikkalaisilta keskustelupalstoilta, kysyneet vinkkejä ulkomaisilta kollegoilta ja kokeilleet kantapään kautta, yrittäjäpariskunta kertoo. Värierottelusta vastaava Kari kertoo, että tänä päivänä on olemassa jo jonkinlaisia ohjelmia värien erotteluun, mutta se on vain pintaraapaisua. Itse värierottelu tehdään aina käsin


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

9

Hollola

Kuljetusalan menestyjä palkittiin Hollolassa Hollolan Vuoden 2010 Yrittäjä Tuomo Vallas on idearikas mies. Hän on luonut Speed Oy:stä menestyvän, merikuljetuksiin erikoistuneen yrityksen ja ideoinut uusia rahaa ja luontoa säästäviä kuljetustapoja. Hän on myös ollut uranuurtaja alan tietokoneohjelmien kehittelyssä. Tuomo Vallas kertoo yritystoimintansa käynnistyneen, kun hänen tilaamansa kuljetuspalvelu myöhästyi päiviä. – Kuljetus saapui Kiinasta Helsinkiin ajallaan, mutta jatkokuljetus Helsingistä Kuopioon oli viisi päivää myöhässä. Silloin päätin, että perustan oman kuljetusyrityksen, joka tekee, mitä sovitaan. Speed Oy lupasi toimittaa

tavaran perille viidentoista minuutin sisällä sovitusta ajasta kolareita tai muita vastaavia esteitä lukuun ottamatta. – Autot maalattiin Speedin väreillä sinipunaisiksi ja kaikkien kuljettajien piti sitoutua toimimaan periaatteideni mukaan eli tavara viedään sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Jos kuljetus jostain syystä myöhästyy,

kuljettajan asia on ilmoittaa siitä asiakkaille, eikä niin, että asiakas alkaa soitella tavaran perään, Vallas sanoo. Tuomo Vallas oli uranuurtaja myös ajoreittien siirtämisessä sähköiseen muotoon. – Meillä on omiin tarpeisiin kehitetty internet-pohjainen kuljetusten tilaus- ja seurantajärjestelmä Speed. Kaikissa autoissa on ajo-

neuvopäätelaitteet ja niissä käytössä tietokoneohjelman seuraava versio Speed 2. Kaikki tapahtuu sähköisesti rahtikirjoista asiakkaan allekirjoitukseen. Yhtiöllä on Hollolan Kukonkoivussa sijaitsevan kymmenen hehtaarin terminaalialueen lisäksi toimitilat Helsingissä Vuosaaren satamassa ja Kotkassa Mussalon satamassa. Yritys kuljettaa merikontteja kaikista Suomen konttisatamista ja työllistää yli 80 henkilöä. Kukonkoivussa toimii myös Vallaksen kehittämä Traileriparkki, johon kuljettaja voi jättää tai josta hän

voi ottaa mukaansa tyhjän kontin. Miehen haaveissa siintää rautatie, jota pitkin kontteja voisi kuljettaa Ruotsin malliin läpi Suomen. – Sisämaan rautatieterminaali olisi taloudellista, ekologista, nopeaa ja kaikkien kannalta järkevää, hän pohtii.

Speed Oy sai syksyllä 2008 ensimmäisenä liikenteenharjoittajana Suomessa tullin myöntämän valtuutetun taloudellisen toimijan aseman. Vuonna 2009 Speed Groupille myönnettiin korkein AAA-luottoluokitus, johon kuuluu 4,3 % suomalaisyrityksistä.

datusluokkia on useita. Varastorakennuksissa menee esimerkiksi karkeammat suodattimet kuin toimistorakennuksissa, joissa suodatuksen on oltava parempaa. Sairaalan leikkaussalitason suodattimet puolestaan ovat ihan omaa luokkaansa. – Pyrimme palvelemaan koko sektoria. Meiltä saa erikoissuodattimia, kuten suodatinmattoja. Valmistamme suodattimia myös mittatilaustyönä. Käytämme suodatinten valmistuksessa ympäristöä säästävää uutta hitsaus- ja leikkaustekniikkaa, joka entisestään parantaa tuotteidemme laa-

tua ja lyhentää niiden toimitusaikaa. Yhtiöllä on tuotanto- ja toimitilat Heinolan Vuohkalliossa. Yritys myy ja markkinoi tuotteitaan koko Suomeen, myös verkkokaupan kautta. Yrityksen päätuotteita ovat pussi-, kasetti- ja letkusuodattimet sekä suodatinosat. Asiakaskuntaan kuuluvat laajasti niin kuluttaja-asiakkaat kuin erilaiset tehdaslaitokset. Yritys työllistää vakituisesti 9 henkilöä, lisäksi sesonkiaikoina kiireapulaisia. Suomen Suodatinvalmiste Oy tekee myös tiivis-

tä yhteistyötä alueellisten tavarantoimittajien sekä muiden suodatinvalmistajien kanssa. Se mitä ei pystytä itse valmistamaan, tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

loukkuja, valikoimiin. Kylän ainoa apteekki on tärkeä kuntalaisille, mutta se palvelee myös kesäasukkaita ja matkailijoita. Erityisesti apteekin neuvontapalvelut korostuivat kesällä, kun terveyskeskus oli säästösyistä kiinni seitsemän viikkoa. – Pystymme arvioimaan, milloin itsehoito ei enää riitä, vaan asiakas tarvitsee lääkäripalvelua. Kyläläisten on mahdollista uusia reseptit tätä kautta. Uutta on myös yhteistyö kotisairaanhoidon kanssa. Tilaamme lääkkeet valmiissa annospusseissa ja kotisairaanhoito toimittaa ne asiakkaille.

Oma apteekki kylässä tukee myös muita kunnan palveluita. – Jos apteekkiasiat jouduttaisiin hoitamaan muualla, hoidettaisiin helposti samalla myös kauppa- ja muut asiat. Ulla Henell on iloinen sii-

tä, että hänet on otettu niin hyvin vastaan Hämeenkoskella. – Koen suurta kiitollisuutta Vuoden Yrittäjä –tunnustuksesta. Tuntuu hyvältä, että omaa työtä on arvostettu ja se on huomioitu näin pian, hän sanoo.

Heinola

Puhtaamman sisäilman puolesta Heinolan Vuoden 2010 Yrittäjäksi valittiin Esa Toivonen. Suomen Suodatinvalmiste Oy valmistaa ja myy ilmansuodatukseen liittyviä tuotteita. – Valmistamme ilmansuodattimia myös mittatilaustyönä, Toivonen kertoo. Suomen Suodatinvalmiste Oy on perustettu vuonna 1993. – Perustin yrityksen yhdessä yhtiökumppanin kanssa syvimmän laman aikaan. Tuotteet olivat minulle tuttuja aikaisemmasta työhistoriasta, mutta yrittäjyys oli uutta, Esa Toivonen muistelee ja kertoo tehneensä töitä il-

manvaihdon kanssa tavalla tai toisella armeija-ajoista saakka. Hän osti yrityksen koko osakekannan itselleen 2000-luvun alussa. – Kasvu ja kehitys ovat olleet tasaista. Emme ole pyrkineet ylettömään kasvuun, vaan olemme halunneet pitää liiketoiminnan hallittuna ja kannattavana. Tasaista kasvua on tapahtunut joka

vuosi, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Suodatinvalmisteen päätuote on ilmanvaihtokoneiden suodattimien valmistus. – Rakennuksissa tarvitaan aina perusilmanvaihtoa. Tämän lisäksi sekä tulo- että poistoilmavirta pitää suodattaa. Toivonen kertoo, että suo-

Hämeenkoski

Oman kylän apteekki palkittiin Apteekkari Ulla Henellin Hämeenkoskella tekemä työ on parantanut monin tavoin apteekkipalveluja ja toi hänelle Vuoden Yrittäjä 2010 –palkinnon vain muutama vuosi sen jälkeen, kun hän aloitti paikkakunnalla apteekkarina. Ulla Henell oli pitkään hakenut apteekkia, kun Hämeenkosken apteekkiluvat kolmisen vuotta sitten tulivat hakuun. Hänet valittiin 12 hakijan joukosta. Tällä hetkellä apteekki työllistää kaksi henkeä. Kun Henell aloitti huhtikussa 2008, apteekki toimi vanhoissa tiloissa. Vuosi sitten tapahtunut muutto

kylän keskelle toi runsaasti kipeästi kaivattua tilaa. Halpojen rinnakkaislääkkeiden tulo ja reseptilääkkeiden viitehintajärjestelmä ovat lisänneet apteekkien työmäärää. Halvemmat lääkkeet ovat asiakkaan etu, mutta suuri haaste apteekeille. Reseptilääkkeiden hintojen laskiessa itsehoitolääkkeiden ja vapaakaupan

tuotteiden merkitys apteekille on kasvanut. Suurempien tilojen myötä tuotteiden valikoimaa pystyttiin kasvattamaan, ja sitä kautta asiakaspalvelu parani. – Hyllytila kaksinkertaistui, Henell iloitsee. Hän kertoo olevansa varovainen kokeiluissa, mutta kertoo ottaneensa ajankohtaisia tuotteita, kuten kipu-


10 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10 Kärkölä

Pito- ja juhlapalveluyrittäjät palkittiin Kärkölässä Kärkölän Vuoden 2010 Yrittäjäksi on valittu Suivalan Pitokartanon yrittäjäpariskunta Eeva ja Antti Sipilä. Suivalan Pitokartano tarjoaa ateria-, pito- ja juhlapalveluita. Tila on edelleen myös toimiva maatila, jossa viljellään mallasohraa. Yritystoiminta lähti käyntiin, kun Eeva Sipilä kävi pitopalvelukurssin ja aloitti viljelyn ohella pitopalveluiden järjestämisen. – Halusin tehdä töitä kotona, sillä lapset olivat pieniä ja tässä oli myös tila hoidettavana, Eeva Sipilä

muistelee. Nyt pellot on siirretty vanhimmalle tyttärelle ja nuorempi tytär on mukana pitopalvelussa. Hän on floristi ja vastaa juhlien koristelusta. Tilan vuosisatoja vanha, puistomainen pihapiiri, jon-

ka keskellä on upea, vuonna 1902 rakennettu päärakennus, soveltuu erinomaisesti erilaisten juhlien näyttämöksi. – Teemme kaiken itse alusta loppuun asti. Jos tarvitsemme lisää henkilökuntaa, ovat tyttäret apuna. Netissä on valittavana kaksi menu-kokonaisuutta, mutta ruokailua räätälöidään myös asiakkaan toiveiden mukaan. Punajuurilaatikko on pitokartanon ehdoton suosikkiruoka. – Pyrimme käyttämään lähialueen tuotteita ja valmistamme kaiken paikan päällä.

Joulu, juhannus ja uusivuosi on pyhitetty perhepiirille. Muuten kartanossa on vieraita tasaisesti ympäri vuoden. Juhlijoita mahtuu sisätiloihin 80. Kesällä ulos voi kattaa pöytiä ja telttoja isommallekin juhlaväelle. Eniten tilalla järjestetään erilaisia perhejuhlia ristiäisistä muistotilaisuuksiin. Häitä olisi tulossa vaikka kuinka paljon, mutta koska ne vaativat palvelua aamutunneille asti, järjestetään häitä nykyään vain tuttaville. – Me emme enää jaksa kukkua aamuviiteen, yrittäjäpari naureskelee.

Eeva Sipilä toteaa, että parasta kaikissa vuosissa on ollut mahdollisuus työskennellä yhdessä puolison Antti Sipilän kanssa. – On ollut ihanaa työskennellä yhdessä. Olemme saaneet tehdä sitä, mitä haluamme ja meillä on ollut

vain mukavia vieraita, hän sanoo. Suivalan Pitokartano on saanut vuonna 1997 Maakuntien parhaat -tunnustuksen, joka myönnetään osaaville elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailuyrittäjille.

valtavasti. Erilaiset turvallisuuteen liittyvät sähköiset valvontajärjestelmät, kuten kiinteistövalvonta, kulunvalvonta ja videovalvonta ovat tulleet osaksi kiinteistöjä. – Ennen asuntoihin asennettiin puhelinjohto ja antenni. Nyt tavalliseen asuinkiinteistöön menee ovipuhelimesta lähtien kaikkea mahdollista. Sähkömiesten pitää tietää rakentamisesta todella laajaalaisesti. Larin mukaan alan kiinnostavuus piilee juuri töiden erilaisuudessa. – Teemme kaikkea isoista urakoista pistorasioiden

asennuksiin. Taantuma hiljensi rakentamisen, mutta laajaalaisen osaamisen ansiosta Mäkelän Sähkö pystyi jopa

kasvattamaan henkilökuntansa määrää. Tiukkanakaan aikana urakoita ei tavoiteltu ”hinnalla millä hyvänsä”.

– Jokainen piparkakkutalo on koristeltu eri tavalla. Asiakkaat voivat valita mieleisensä piparkakkutalon, joita on nähtävillä ympäri kahvilaa. Viime vuonna myimme yli 60 piparkakkutaloa, mutta muitakin jouluun liittyviä leivonnaisia menee paljon. Ja tietenkin piparkakkutaikina on itse tehtyä. Kahvila Karirannan sisätiloista löytyy noin 50 asiakaspaikkaa, kesäisin terassille aukeaa 100 paikkaa lisää. Kahvilan Kabinetissa on esillä kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Kahvilan toisessa päädyssä sijaitsee

Käsityökauppa Ulpukka. – Paikat taidenäyttelyyn on varattu kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kahvila Kariranta työllistää talvisin viisi ja kesäaikana 10-12 henkilöä.

– Kesä menee omalla painollaan. Satama on täynnä erilaisia tapahtumia ja ihmiset liikkuvat täällä. Talveen pitää jatkossa panostaa ja keksiä aina jotain uutta, Kulovuori miettii.

Lahti

Isoista urakoista pistorasioiden asennuksiin Lahden Vuoden Yrittäjän Sami Larin yritys Mäkelän Sähkö on sähköurakointiin erikoistunut yritys. – Ennen asuntoon asennettiin pistokkeiden lisäksi paikka puhelimelle ja televisioantennille. Nykyisin niihin asennetaan ovipuhelimet, murtohälytykset ja valokuidut atk-asennuksille. Veljekset Viljo ja Kalle Mäkelä perustivat maatalousrakennusten sähkötöihin erikoistuneen yrityksen vuonna 1936. Vuonna 1974 yrityksen tekniseksi johtajaksi palkattiin Antti Lari, joka kasvatti ja kehitti yrityksen toimintaa. – Isä osti osakekannan silloisilta omistajilta

vuonna 1982. Minusta tuli toimitusjohtaja vuosituhannen vaihteessa. Seuraavana vuonna ostimme Seppo Niinivirran kanssa osan isän osakkeista, Lari kertoo ja lisää, että tämän vuoden lokakuussa Antti myi miehille loputkin osakkeet. Mäkelän Sähkö on Lahden vanhin samalla nimellä toiminut sähköalan

yritys. Se tekee sähköasennuksia ja urakointia kiinteistöihin sekä näihin liittyviä huoltotoimenpiteitä. Piharakennuksessa on sähkötarvikkeiden varastomyymälä. Päijät-Hämeen alueella toimiva yritys työllistää 30 henkeä. Lari kertoo, että sähköala on muuttunut pelkästään hänen aikanaan

Lahti

Unelmasta ammatti Pienenä Katri Kulovuori unelmoi omasta kahvilasta. Nyt hän on Kahvila Karirannan emäntä ja Lahden Vuoden 2010 Yrittäjä palvelun alalta. Ihana ilmapiiri ja suussa sulavat leivonnaiset saavat asiakkaat tulemaan kahvilaan yhä uudestaan. Kahvila Kariranta on kahden rohkean naisen, Anja Vilénin ja Sirkka Laaksosen aloittama yritys Vesijärven sataman asemarakennuksessa. Heidän jäätyään eläkkeelle yritystoimintaa jatkaa Katri Kulovuori, joka tuli mukaan yritykseen vuoden 2008 alussa. Karirannan kahvila on tunnettu isoista korvapuusteista ja juustosarvista. Ne

ovat vain yksi taidonnäyte sekä makeita että suolaisia herkkuja notkuvalla pöydällä. – Kaikki leivotaan täällä paikan päällä. Kesäaikana leipurit leipovat kahdessa vuorossa, ja tuoreita leivonnaisia syntyy pitkin päivää. Kulovuori ei itse joka päivä osallistu leipomiseen, vaan hoitaa asiakaspalvelua sekä kaikkia muita yrityk-

sen tehtäviä. – Leivon ja testailen reseptejä kotona, Kulovuori kertoo. Kevätaurinko aloittaa kahvilan kesäsesongin, joka jatkuu syyskuun loppuun. Nyt Karirannassa valmistaudutaan jouluun. Kahvilassa maistellaan uusia reseptejä ja valmistaudutaan piparkakkutalojen tekemiseen.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

11

Nastola

Valttina laaja osaaminen

Rakennus J. Ora Oy on monialainen rakennusalan yritys. Pelti- ja terästöiden, teollisuuden kunnossapitopalvelun sekä saneerausten lisäksi yritys tekee myös urakointia uudisrakennuksiin.

Nastolan Vuoden Yrittäjä Jarno Ora on ollut töissä isänsä Jorman perustamassa yrityksessä sen alkumetreiltä lähtien. Alussa mies oli yrityksessä töissä koulujen lomien aikana. Opintojen jälkeen Ora siirtyi yritykseen vakituisesti. Yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos vuonna 2009. Isä ja poika työskentelevät yhä

yhdessä, vaikkakin Jorma Ora on siirtymässä pikkuhiljaa osa-aikaeläkkeelle. Johdon lisäksi yritys työllistää kolmisenkymmentä työntekijää. – Isä toimii logistiikkapäällikkönä ja vastaa tavaroiden kuljetuksesta asiakkaiden työmaille. J. Ora Oy:n toimi- ja hallitilat sijaitsevat Nastolassa, mutta yrityksen toimialu-

eena on koko Etelä-Suomi. – Valtaosa asiakkaistamme on pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä urakoimme Tapaninkylän Alepaa. J. Ora selvisi lamasta laajan osaamisensa avulla. – Jos olisimme erikoistuneet kapealle sektorille, esimerkiksi pelkästään peltitöihin, olisi viime keväänä leivän päällä ollut nihkeästi voita. Pysyimme

leivänsyrjässä kiinni laajaalaisen osaamisen ansiosta. Teemme saneerausten ja urakointien lisäksi myös pienimuotoisia teräsrakennetöitä, kuten katoksia ja rappusia. Yritys on saavuttanut Suomen Asiakastiedon myöntämän Rating Alfa -luokituksen, johon yltää vain joka kymmenes suomalaisyritys. Ja jotta yrittäminen ei käy liian yksitoikkoiseksi, rakensi Jarno Ora yhdessä ystävänsä kanssa Nastolan yrityspuistoon autopesulan.

– Pesula on automaattinen ja se toimii sirukortilla. Tätä ennen Nastolassa oli pelkästään yksi autopesula. Toiselle pesulalle on

ollut selkeä tarve etenkin, kun meidän pesulamme on avoinna 24/7, Ora kertoo.

syt pois 1990-luvulla ja keskityimme pelkästään raskaan kaluston korjausja katsastustoimintaan. Juhani Pekkala kertoo, että ennen autot olivat yksinkertaisia ja helposti huollettavissa. Nykyiset työt ovat luvanvaraisia, ja ala on muuttunut nopeasti. Tekniikan kehittyminen vaatii myös ajanmukaista osaamista ja varusteistoa. Korjaamolla pystytään hoitamaan lähes kaikki vikatapaukset. Yritykseen on hankittu tarvittavia testilaitteita sekä myös yleisimpiä automerkki-

kohtaisia erikoistyökaluja. Korjaamo työllistää kaikkiaan yhdeksän hen-

keä. Asiakkaita korjaamolle tulee sadan kilometrin säteeltä.

taa kalat aamuyöstä suoraan tukun jakeluautoihin, jotka vievät kalat kauppoihin. Kesäisin Heinosen työpäivä alkaa iltakuuden aikaan ja päättyy, kun kalat on saatu matkaan. Kesä on parasta sesonkia, joten lomat pidetään talvella, rospuuton aikaan. – Talvella kunnostetaan kalustoa ja hoidetaan rästiin jääneitä hommia, Heinonen kertoo. Hän toimii muun muassa Suomen sisävesiammattikalastajien yhdistyksen puheenjohtajana ja Padasjoen kalasataman hallinnointiyhtiö Padaskala Oy:n toimitusjohtajana.

Heinosen poika Jukka jatkaa sukunsa jalanjäljissä. Hän on ollut mukana yrityksessä jo parikymmentä vuotta. Yritys työllistää vakituisesti neljä henkilöä, sesonkiaikoina jopa kahdeksan.

Alkuvuosikymmeninä kalastus oli kausiluonteista, mutta viimeiset 25 vuotta päätoimista, lähes ympärivuotista toimintaa. Kesäisin kalaa pyydetään troolaamalla ja talvella nuotalla sekä verkoilla.

Orimattila

Yritystoimintaa kolmessa sukupolvessa Vuoden 2010 Yrittäjiksi Orimattilassa on valittu Tuula ja Juhani Pekkala. Pekkalan Korjaamo Oy:ssä on meneillään sukupolvenvaihdos jo kolmannessa polvessa. Vetovastuu on siirtymässä yrittäjäparin pojalle, Jukka Pekkalalle.

Raskaan auto- ja perävaunukaluston korjaamiseen erikoistuneella Pekkalan Korjaamo Oy:llä on pitkä historia ja vakiintuneet asiakassuhteet. Juhani Pekkalan isä Mikko Pekkala aloitti yritystoiminnan vuonna 1955 Pekkalan Pajassa, jossa hän teki kyläsepän töitä ja korjasi sivutoimisesti traktoreita

ja autoja. Vähitellen sepän hommat jäivät ja autokorjaamotoiminta laajeni. Yrityksen kasvu oli nopeaa 1970-1980-luvuilla, jolloin tiloja saneerattiin ja laajennettiin. Mikon pojat Matti ja Juhani Pekkala olivat isänsä rinnalla toiminnassa mukana jo nuoresta asti. Vuonna 1990 isän jäädes-

sä eläkkeelle, pojat ottivat yhdessä vetovastuun korjaamotoiminnasta. Matti Pekkalan menehdyttyä yllättäen vuonna 1998 jäi yritys Juhani Pekkalan ja hänen vaimonsa Tuulan hoitoon. Nyt heidän poikansa Jukka Pekkala valmistautuu jatkamaan yritystoimintaa. – Karsimme kaikki rön-

Padasjoki

Rakkaudesta kalastamiseen Padasjoen Vuoden Yrittäjä, ammattikalastaja Veli Heinonen kalasti isänsä kanssa jo alle kymmenvuotiaana. Mukaan järvelle oli pakko päästä. Ei pakkanen, eivätkä sateet eikä äiti kyenneet pitämään poikaa pois veneestä. Siitä se lähti – rakkaus ammattiin. Veli Heinonen muistelee, että hän lähti ensimmäisen kerran yksin järvelle 14-vuotiaana. Vähän se jännitti, mutta aamulla takaisin satamaan tuli onnellinen poika kalasaaliin kanssa. – Siihen aikaan kalastus oli ihan toisenlaista kuin nykyisin. Oli vene, mies ja verkot, ja niillä piti saada elanto. Nykyisin veneessä on enemmän vempeleitä

kuin autossa: on kaikuluotaimet, tutka, tietokoneet, puhelimet ja navigaattorit ja televisio. Kaikkea mahdollista ja mahdotonta löytyy. Laitteiden lisäksi myös moni muu asia on muuttunut. Ennen kalastaja myi aamulla yöllä saadun saaliin. Nykyisin kalatilaukset saadaan iltapäivällä, ja sitten lähdetään kalastamaan tilauksen mukaista kala-

määrää; tämä on sitä täsmäkalastusta. Kalan myyjää ohjeistetaan minkä verran on mahdollista kalaa saada yön lähtöön. Kun saalis nostetaan veneeseen, kalat laitetaan saman tien jääveteen isoihin sammioihin, joissa kalat jäähdytetään alle kolmeen asteen. Satamassa kalat lajitellaan. Osa kaloista lähtee kokonaisena, osa perattuna. Yrityksen oma auto kuljet-


12 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10 Sysmä

Ruisleipä vahvistaa Sysmä-brändiä Sysmän ruisleivän luoma kuva paikkakunnasta oli yksi valintakriteereistä, kun Petri Tupelinista tuli Sysmän Vuoden 2010 Yrittäjä. ”Korkean profiilin tuote kertoo yrittäjä Petri Tupelinin osaamisesta ja sopii hyvin myös Yksi Sysmä –brändiin”, valintaraati totesi. Petri Tupelin tuli Sysmän Leipään vuonna 1990 oppimaan leipurin ammatin oppisopimuksella. Hänen mukaansa oppisopimus on hyvä vaihtoehto käsityöalalla. – Leipuri tekee töitä käsillään. Parhaiten tämän ammatin oppii tekemällä. Tupelin mietti ennen Sysmän Leipään tuloaan, tuleeko hänestä isona kok-

ki vai leipuri. – Päädyin leipuriksi, enkä ole katunut päätöstä hetkeäkään. Vuonna 1996 Tupelin pyöritti yritystoimintaa leipomisen ohella, ja kun omistaja jäi seuraavana vuonna eläkkeelle, ryhtyi Tupelin kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Leipomo on tunnettu paikallisesta ruisleiväs-

Vuoden Yrittäjät kiittävät

tään. Tämän lisäksi yritys valmistaa myös seka-, maalais- ja vuokaleipää, pullapitkoja ja muita leivonnaisia. Tuotteita viedään oman kunnan lisäksi lähialueille, kuten Lahteen, Heinolaan, Hartolaan ja Asikkalaan. Kysyntää olisi laajemmallekin alueelle, mutta vielä Tupelin ei ole laajentanut jakelua lähikuntia pidemmälle.

Leipurin päivä alkaa aamuneljältä taikinan tekemisellä. Kun vastapaistetut leivät on saatu kauppoihin, on puolipäivä ja leipurin työpäivä ohi. – Kesä on sesonkiaikaa. Kunnan väkiluku kolminkertaistuu ja leipää kuluu. Silloin töitä tehdään kahdessa vuorossa ja työviikot venyvät seitsenpäiväisiksi. Sunnuntaina ei leivota, mutta silloin laitetaan ruisleipätaikinaan raski eli juuri. Hapanleipä tehdään perinteisellä menetelmällä tuoreesta, vastajauhetusta lähiseudun viljasta, joka tulee Vääksyn Myllystä, Petri Tupelin kertoo. Yritys työllistää vakituisesti neljä henkilöä ja kesä-

aikana noin kymmenen. Vuodenajasta riippuen ruisleipää tehdään 400-

3000 kappaletta päivässä. Kesällä myynti kolminkertaistuu.

LVI-PUTKIKAMA KY

MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO Hietanantie 100 A, 16200 Artjärvi puh. 040 531 1729 • www.putkikama.fi

www.suodatinvalmiste.com

Hämeenkosken apteekki VALOA JA PUHTAUTTA

Keskustie 29, 16800 Hämeenkoski Puh. 03 764 1116 www.hameenkoskenapteekki.fi

Tuoreet Päijänteen kalat, mädit sekä ravut www.lemkem.fi

Yhtymä Heinonen Veli ja Jukka p. 040-501 67 57

www.makelansahko.fi

Pekkalan Korjaamo Oy Päärniläntie 180 1633 Orimattila Puh.(03)884 5040

www.pekkalankorjaamo.fi

Paikanpäällä leivotut leivonnaiset ja vanhanajan tunnelmaa!

SÄRKILAHDENTIE 31, 19700 SYSMÄ

Suivalan pitokartano Suivalantie 17, 16610 Kärkölä Puh. (03) 7652 210, 0400 712 308 eeva.sipila@phnet.fi www.suivalanpitokartano.net

Lahden Matkustajasatama, Satamakatu 9 puh. 03-751 1763, www.vesijarvenvanha-asema.fi

Rakennus J Ora Oy Konekorjaamontie 13 15560 Nastola p. 050-5400399 www.oraoy.fi


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

13

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! Avoinna: ark. 6.00-21, la 8-20, su 9-20

puh. 020 741 8890

Kuljetus ja Maanrakennus Notkola Oy Koivumäentie 26, 15540 Villähde puh. 040 541 1289 jarkko.notkola@phnet.fi

Rakennussalaojituksen ammattilainen

Porstuakatu 4, 15680 LAHTI • www.latemar.fi GSM 0500 350 436 • FAX (03) 787 8698

SYSMÄN KELLO JA KULTA KY Sysmäntie 43 19700 Sysmä puh. 03 717 2771 ma-pe 9-17, la 9-14

www.ncc.fi

LSK Kodintekniikka

Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti • Puh. 020 781 4350

Sampo Pankki Oyj Lahden konttori toivottaa kaikille Hyvää Joulua & menestyksekästä Uutta Vuotta 2011!

NCC Asuminen toivottaa rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2011!

Pekan Leipä Oy Villenkatu 43 18200 Heinola 03-877 330

www.pekanleipa.fi Villenkatu 43 Heinola 03-877 330 www.pekanleipa.fi

www.makelansahko.fi

BETONILATTIAT TEKEE

LATTIA-MIREDEX OY

CNC-LEVYTYÖKESKUS • SÄRMÄYS- JA HITSAUSTYÖT

Rinnetie 2 17130 Vesivehmaa

Puh. (03) 7844 377 Fax (03) 7784 499

On Joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On Joulussa hitusen mennyttä aikaa. Rauhaisaa Joulua Innoline Oy, Niemenkatu 73, Lahti

Viilaajankatu 10, 15520 Lahti Puh. 03-873510, 040-5325356 • fax 03-7345688 harri.aalto@phnet.fi • www.lattiamiredex.fi

Laakerikatu 8, 15140 Lahti p. (03) 8777 110 www.kalustemuovi.fi

imubetoni-, kuitubetoni- ja pintabetonilattiat • akryyli-, epoksi- ja uretaanipinnoitukset

www.ecapaino.com

Toivottaa Hyvää Joulua ja Vauhdikasta Uutta Vuotta!

Konehuolto Jorma Antamaniemi

Artjärven Laatujousi Oy

Vesalantie 9, 19700 SYSMÄ 03-717 2165, 0400 355 065

Haukkavuorentie 156,16230 ARTJÄRVI Puh. (03) 780 2145

Tiliekspertti M. Vink Oy Erkontie 20, 20, 16300 16300 Orimattila Erkontie Orimattila p. (03) 884 830 f. (03) 884 8810 p.marjatta.vink@tiliekspertti.com (03) 884 830 f. (03) 884 8810

2011 Kuljetusliike Helokivi Oy Vanhatie 23, 15240 Lahti puh. 03 730 3350, fax 03 730 4351 www.helokivi.fi

Kyrölänkatu 1 • 15210 Lahti puh. 03-871 3720 www.vihanneskolmio.fi


14 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10 Sane Keskiaho

Aktiivisena nuorten toiminnassa Sami Pärssinen on ollut mukana Nuorten Yrittäjien toimikunnassa sen perustamisesta lähtien, eli tämän vuoden ajan. Hänestä on tärkeää, että alueelle saadaan toimiva nuorten yrittäjien verkosto. – Tämä on mainio foorumi tavata muita samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia yrittäjiä. Olemme lähes kaikki yritystoimintamme alkumetreillä ja pohdimme samoja asioita. Nyt meillä on verkosto, jossa voi keskustella ja kysyä neuvoja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, Sami pohtii.

– Tätä kautta voin myös rakentaa itselleni yhteistyökumppaneiden verkostoa. Sami kehuu, että joka kuukauden ensimmäinen perjantai Teerenpelissä järjestettävä Kantapöytä on löytänyt paikkansa nuorten yrittäjien kalenterissa. Joka kuukausi kantapöydän ympärille kokoontuu uusia kasvoja. – Kantapöydässä ei ole sovittua aihetta tai teemaa. Pöydässä keskustellaan mistä vain ja tutustutaan samalla toisiin yrittäjiin. Sami kehottaa nuoria yrittäjiä myös Lahden ulkopuolelta tulemaan mukaan Kantapöytään.

– Ymmärrän, että pitkä matka nostaa kynnystä tulla paikalle, mutta kannattaa tulla edes kerran katsomaan ja tutustumaan paikalla oleviin. Ainahan sitä voi perustaa omalle paikkakunnalle oman Kantapöydän ja aktivoida paikallisia nuoria yrittäjiä sitä kautta mukaan. Ensi vuosi on Nuorten Yrittäjien ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kantapöydän lisäksi ensi vuodelle on luvassa useita erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia. – Nyt on oiva mahdollisuus vaikuttaa tulevaan tarjontaan antamalla vinkkejä siitä, millaisia tapahtumia

ja koulutuksia järjestämme, Sami sanoo ja kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä Päijät-Hämeen Nuoriin Yrittäjiin.

Mukaan vaikuttamaan Nuorten Yrittäjien toimikunnassa on aktiivisesti mukana kahdeksan yrittäjää. Tilaa olisi vielä parille kolmelle idearikkaalle ja innostuneelle nuorelle yrittäjälle. – Kannattaa tulla mukaan. Tämä vie juuri niin paljon aikaa, kuin itse haluaa. Vastapainoksi se myös antaa paljon, tällä hetkellä koti-isänä toimiva raken-

Sami Pärssinen pitää välivuotta yrittäjyydestä ja on koti-isänä kaksivuotiaan Santerin kanssa. nusalan yrittäjä toteaa. Sami Pärssisen yritys Rakennus- ja remontointipalvelu Sami Pärssinen on perustettu vuonna 2005. Yritys remontoi lähinnä yksityishenkilöiden koteja ja kesämökkejä.

– Teen huoneisto-, asunto- ja omakotiremontteja. Vahvuuteni on isojen kokonaisuuksien hallinta, Sami kertoo. Sane Keskiaho

PHNY • www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat • phny@phyrittajat.fi

Yrittäjät tukevat ministeri Vapaavuorta Ehdotus uudeksi pelastuslaiksi on väestönsuojien osalta yrittäjien kannalta nykylakia parempi. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä lakiin pitäisi tehdä suurempi muutos ja luopua kokonaan yrityten velvotteesta rakentaa väestönsuojia. – Asuntoministeri Jan Vapaavuori on oikeassa vastustaessaan hallituksessa r a k e nt a m i s v e l v o i t t e e n jatkamista, kertoo Järventaus. Yksittäisille yrityksille ei tulisi sälyttää veronmaksun lisäksi yhteiskunnalle kuuluvia kustannuksia, jotka eivät liity yritystoiminnan harjoittamiseen. – Pidämme perustellumpana vaihtoehtona sitä, että julkisyhteisöillä ylläpidettäisiin edelleen velvollisuus rakentaa riskiarvioiden perusteella tarvittavia yhteissuojia. Näin vältyttäisiin lukuisten pienten väestönsuojien

rakentamiselta, Järventaus arvioi. – Väestönsuojien rakennuskustannukset ovat pienille ja keskisuurille yrityksille kohtuuttomia. Rakentamisvelvoite nostaa rakennuskustannuksia useita prosentteja. Voimassa olevan velvoitteen neliöalarajan kohdalla tämä tarkoittaa noin 60 000 euron lisälaskua. Rakentamisvelvoitteet ovat jarruttaneet yritysten mahdollisuuksia rakentaa uusia teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksia. Velvoite on johtanut siihen, että lisäkustannukset välttääkseen osassa yrityk-

sistä ei ole rakennettu tarvetta vastaavan kokoisia tiloja. – Jos väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta ei päätetä luopua nyt, olisi tärkeää, että seuraava hallitus laatiessaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa ottaa asian uudelleen arvioitavaksi, Järventaus toteaa. Suomessa on jo tällä hetkellä 3,5 miljoonalle henkilölle suojapaikka. Useissa muissa maissa väestönsuojien rakentamista on vähennetty tai siitä on luovuttu kokonaan.

LEGENDAARINEN

HÄMESALIN

Kat t aus 14.12. - 23.12. klo. 11.30 - 14.30 Pö ytävaraukset 020 123 654

32 € / henk.

LAHDEN SEURAHUONE

LAHTI

Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti, 020-1234 655, seurahuone.lahti@sokoshotels.fi Myyntipalvelu 020 1234 654 ma-pe klo 9.30-16, sales.lahti@sokoshotels.fi, www.sokoshotels.fi. Puhelun hinta 1.7.2010 alkaen (sis. alv 23 %): Lankapuhelimesta 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min Matkapuhelimesta 0,0828 € /puhelu + 0,17 € /min

4318 7001 2345 6789 4318

MEIKÄLÄINEN MAIJA O K H ÄM EENM AA 0 1 22 22 123456


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Kansainvälistyminen on nousussa Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen yritykset tarvitsevat kansainvälistymisessä eniten tukea kontaktien löytämisessä sekä tiedon ja kokemuksen vaihdossa. Tiedot käyvät ilmi syyskuussa tehdystä kansainvälistymiskyselystä. Noin joka toinen kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä ja 2/3 yrityksistä, joilla ei vielä ole kansainvälistä toimintaa, ovat valmiita yhteistyöhön ja verkostoitumaan Kantaja Päijät-Hämeessä vientitoimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Verkostojen lisäksi yritykset tarvitsevat tukea vientistrategian laatimisessa, messuosallistumisessa, markkinointipalveluissa

sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Kansainvälisesti toimivat yritykset pitävät tärkeinä myös ulkomaankaupan määräyksien tuntemusta, rahoituspalveluja ja kielitaidon kehittämistä. Kanta- ja päijäthämäläiset yritykset ovat pääasiassa kiinnostuneet kansainvälisestä toiminnasta Euroopassa, Pohjoismaissa, Venäjällä ja Aasiassa. Kansainvälistä toimintaa

harjoittavista yrityksistä 49 % pitää kansainvälistymistä oman yritystoiminnan kannalta merkittävänä tai tärkeänä. Yrityksistä, joilla ei ole vielä kansainvälistä toimintaa, yli puolet pitää kansainvälistymistä oman yrityksensä kannalta tärkeänä tai melko tärkeänä. Yli puolet yrityksistä katsoo, että kansainvälistyminen on huomioitu heikosti tai erittäin heikosti heidän nykystrategioissaan. Kan-

sainvälistymiseen liittyviä valmiuksiaan vähäisinä pitää kolmasosa yrityksistä. Niistä yrityksistä, joilla ei vielä ole kansainvälistä toimintaa, 42 % ilmoittaa kansainvälistymistoimenpiteiden olevan ajankohtaisia kahden kolmen vuoden kuluessa. Viidennes yrityksistä ilmoitti, että kansainvälistymistoimenpiteitä tehdään parhaillaan. Kansainvälistyminen Maakunnasta maailmalle -kyselyn toteuttivat syyskuussa Hämeen kauppakamari, Hämeen Yrittäjät, Päijät-Hämeen Yrittäjät, Forssan Seudun Kehittämiskeskus, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES.

15

VARAMIESPALVELU ON NYT

Työelämä muuttuu ja me sen mukana. Tutustu uuteen näkemykseemme osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Lahti, Harjukatu 44 C Puh. (03) 873 200

Suomen ensimmäinen Yrittäjyysbarometri:

Suomalaiset yksimielisiä yrittäjyyden edistämisen tarpeellisuudesta Yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää aktiivisesti. Yrittäjyyden edistämisen keskeisin toimenpide on pienyrittäjyyden toiminnan ehtojen parantaminen. Toiseksi tärkeimpänä suomalaiset näkevät suomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen ostamisen. Kolmas keino edistää yrittäjyyttä on nykyistä kilpailukykyisempi yritysverotus, joka suosisi sijoittamista omaan yritykseen. Kärkeen nousevat myös julkisten hankintojen suuntaaminen suomalaisille yrityksille sekä verotus, joka suosisi yritysten sijoittumista Suomeen. Poliittisessa näkökannassa oli eroja. Kokoomusta äänestävistä yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että yrittäjyyttä on edistettävä. Keskustapuolueen ja Perussuomalaisten kannattajat olivat samaa mieltä. Vähäisin kannatus on demareita äänestävien keskuudessa. Heistäkin 71 ja vasemmistoliiton kannattajista 74 prosenttia oli yrittäjyyden edistämisen

kannalla. Perussuomalaisia äänestävät ovat vahvimmin sitä mieltä, että verotusta tulisi kehittää niin, että se kannustaa yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Toiseksi eniten tämä vaihtoehto sai kannatusta Keskustapuoluetta ja Kokoomusta äänestäviltä. Vasemmistopuolueiden kannattajat eivät olleet yhtä vakuuttuneita verotuksen kehittämisestä yritysmyönteiseksi. Vähiten kannatusta tuli Ruotsalaiselta kansanpuolueelta.

Suomessa hyvä yrittää Yrittäjät kokevat positiivisesti väitteen, että Suomessa on hyvä yrittää. Myös suuri yleisö on asiasta samaa mieltä. – Uudet yrittäjät pitävät pääsääntöisesti Suomen yrittäjyysympäristöä

suurta yleisöä parempana. Lisäksi 86 prosenttia uusista yrittäjistä on ilmeisen tyytyväisiä yrittämiseensä, sanoo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman markkinointipäällikkö Jussi Peltonen. Vaikka suomalaiset asennoituvat yrittämiseen myönteisesti, se ei ole kanavoitunut innostukseksi perustaa oma yritys. Suuri yleisö on palkkatyöorientoitunutta. Vain kuusi prosenttia vastaajista aikoi perustaa yrityksen lähiaikoina. Suomalaisia houkuttelee eniten yrittäjyyteen itsenäinen työ, vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa paremmin omiin tuloihin. Yrittäjät itse arvostavat selvästi eniten omaa vapautta ja itsenäisyyttä. Yrittäjiksi ryhtymistä vastaan puhuu selvimmin taloudellinen riski ja epä-

varmuus onnistumisesta. Myös verotus nousee esille etenkin yrittäjien keskuudessa. – Yrittäjyyden edistämisessä tulisi korostaa juuri yrittäjyyden monia myönteisiä asioita, kommentoi Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Pia Backman.

Suomalainen yrittäjä on ahkera Suuren yleisön ja yrittäjien itsensä mielikuvat yrittäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista eroavat jonkin verran toisistaan. Suuren yleisön mielestä suomalainen yrittäjä on ahkera, rohkea ja kilpailuhenkinen. Näiden lisäksi yrittäjää pidetään riskinottajana ja rikastumaan pyrkivänä. Yrittäjät itse kokevat olevansa ahkeria, rohkeita, vapautta rakastavia ja vas-

tuullisia. Yrittäjät eivät itse koe yhtä vahvaksi tavoitteekseen rikastumista. Suuren yleisön mielestä yrittäminen on Suomessa nimenomaan pienyritystoimintaa. Yrittäminen koetaan myös tärkeäksi osaksi suomalaista kulttuuria. Kansalaiset katsovat, että yrittäjyys vaikuttaa keskeisesti myös työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin. Yleisö oli yrittäjiä vahvemmin sitä mieltä, että suomalainen yrittäjätoiminta on innovaatiolähtöistä ja kasvuhakuista. Yhteinen mielipide oli siitä, että uudenaikaisen teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen eivät ole suomalaisen yrittäjän vahvuuksia. – Tutkimuksen mukaan teknologian sekä sosiaalisen median hyödyntäminen eivät ole yrittäjien vahvuuksiaan. Niissä pii-

lee kuitenkin erittäin suuri kasvupotentiaali niin työn tuottavuuden kuin liikevaihdon kasvun näkökannasta katsottuna. Yrittäjien vastauksissa korostui positiivisuus tulevaisuutta kohtaan. Tuotekehitys- ja tutkimuspanostus sekä jopa työvoiman lisäys olivat useammin vaihtoehtona kuin esimerkiksi henkilöstön irtisanominen. Suomen ensimmäinen Yrittäjyysbarometrin ovat toteuttaneet Suomalaisen Työn Liitto yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Elisa Oyj:n ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Taloustutkimus Oy kartoitti suuren yleisön mielipiteet. Suomalaisen Työn Liitto puolestaan kysyi alle viisi vuotta toimineiden yrittäjien mielipiteet.


16 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! Orimattilan Putkityö Oy Tokkolantie 8 16300 Orimattila puh: 010-3967777 fax: 010-3967770 www.orimattilanputkityo.fi

Erkontie 15, 16300 ORIMATTILA 03 876 3400, 040 521 4908

Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu Oy Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY

toivottaa asiakkailleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! puh. 040 8460 294 Hakatie 2, 17200 Vääksy

Takojantie 3, 17200 VÄÄKSY

HOLLOLAN APTEEKKI Torikuja 1, Hollola puh. 03 878 610 www.hollolanapteekki.fi

Arkkitehtuuritoimisto Erkki Karjalainen Ky Käkeläntie 11, 16300 ORIMATTILA puh. 03 7777 333, 0400 712 448

aitamme Kiitämme asiakkes kuluneesta vuod ta

Vuodesta 1941

MARIANKATU 6, 15110 LAHTI Puh. 03 782 2662

SISUSTUS

ELORANTA

Mariankatu 6, 15110 Lahti Puh. (03) 782 2662 www.eskolankehysliike.fi

Aleksanterinkatu 25, puh. (03) 7528 710 Avoinna ma-pe klo 9.30-18, la 9-15

~ kehystys ~ taide ~ taiteilijantarvikkeet ~

2011 17240 Kalkkinen www.nilsmaster.fi info@finlandia-uistin.inet.fi

Rauhankatu 18, 15110 Lahti Puh. (03) 781 7669 www.lahdentaidekehys.com

Kiitos Asiakkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme Ympäristönhuollon merkeissä vietetystä vuodesta!

Ympäristösi huoltaja

Myllytie 3 17200 Vääksy Puh. 03 766 1224 www.vaaksynmylly.fi Myllypuoti avoinna ma-pe 7-16


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

TAUNO PELTOSEN KULJETUS JA RAIVAUS OY

katintilipalvelu.fi

17

TK-TYÖKALUTIIMI OY Mursketie 10, 15860 HOLLOLA puh. 03-874 720 • fax 03-7811 426 tktiimi@tktiimi.fi • www.tk-tyokalutiimi.fi

Rouvintie 194, 15880 HOLLOLA

toivottaa Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2011!

EUROPELTI OY Vehkoontie 11, 17200 Vääksy Risto Nurminen, puh. 020 741 8893

Uusi osoitteemme 1.1.2011 Lahdenkatu 14, 15140 Lahti

Yhteistyöstä kiittäen Rauhallista Joulua toivottaen Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2011!

Oy Kirjapaino Markprint Oy • www.markprint.fi

Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Menestystä vuodelle 2011 Päijät-Häme

HYDROS OY

Konekorjaamontie 3 15550 NASTOLA Puh. (03) 876 500 Telefax (03) 762 4323 Email hydros@hydros.fi www.hydros.fi

www.erpahvityo.fi

Alueen Osuuspankit kiittävät asiakkaitaan ja toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Etelä-Päijänteen Osuuspankki Hartolan Osuuspankki Kalkkisten Osuuspankki Koitin-Pertunmaan Osuuspankki

Kärkölän Osuuspankki Orimattilan Osuuspankki Päijät-Hämeen Osuuspankki Sysmän Osuuspankki


18 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Päijät-Häme -mitalit jaettiin Päijät-Hämeen maakuntahallitus myönsi vuoden 2010 PäijätHäme -mitalit artjärveläiselle Ruskovilla Oy:lle ja Hartolan Markkinoille. Mitalit jaettiin 3.12. Vellamon maakuntajuhlassa Orimattilassa. Valinnan perusteluina maakuntahallitus näki Ruskovillan ekologisena, eettisenä ja luonnonmukaisena tekstiiliteollisuuden edelläkävijänä Suomessa. Hartolan Markkinat ovat Suomen vanhin ja laajin maaseutumarkkinatapahtuma. Päijät-Hämeen liiton 40-vuotisjuhlia valmisteleva toimikunta päätti teettää juhlavuoden kunniaksi Päijät-Häme -mitalin. Mitalin suunnitteli apulaisprofessori Tapani Aartomaa ja sitä teetettiin 50 kappaletta. Ruskovilla on tunnettu Suomessa ja maailmalla luonnonkuituisten alusasujen valmistajana. Yritys on yksi harvoista kotimaisista avainlippuyrityksistä tekstiilialalla. Korkeaan laatuun ja kotimaisuuteen panostava yritys on vuosikymmenten saatossa luonut positiivisen brändin ihmisen hyvään oloon tähtäävien tuotteiden valmistajana. Ensimmäiset viralliset Hartolan markkinat vietettiin vuonna 1937. Markkinat eivät koskaan ole olleet Hartolassa vain kaupantekotilaisuus, vaan ne ovat kuuluneet osana ihmisten elämään erilaisine huvituksineen ja tapahtumineen aina markkinoiden alkutaipaleelta lähtien. Ehkä juuri markkinoiden viehätys kaikkine lieveilmiöineen on tehnyt Hartolan markkinoista elinvoimaisen tapahtuman, jolla on menestymisen mahdollisuudet tulevinakin vuosina.

Vuoden korkeakouluteko -tunnustus Energonille Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta palkitsi Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin Lahden tiedepäivässä vuoden 2010 korkeakouluteko -tunnustuspalkinnolla. Lahden kaupunki myöntää 4 000 euron arvoisen tunnustuksen vuosittain yhdelle tai useammalle organisaatiolle tai yksittäiselle henkilölle tuloksellisesta pitkäjänteisestä työstä tai uudesta lupaavasta avauksesta. Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon keskittyy energiatehokkuuden ja uusiutuvien energianlähteiden tutkimukseen. Energonin tutkimustoiminta tähtää erityisesti laitevalmistuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Energon on malliesimerkki käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän toiminnasta ja public-private yhteistyöstä. Energonissa tehtävä tutkimus on suoraan kaupallistettavissa ja muutettavissa alueen kehittymistä tukeviksi työpaikoiksi ja uudeksi yritystoiminnaksi. Energonin ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on kuunneltu alueen tutkimus- ja kehitysintensiivisten teknologiayritysten mielipiteitä yhdistäen siihen tutkimusnäkökulmaa erityisesti Lahden ammattikorkeakoulusta ja Aalto-yliopistosta.

Vientitykki–palkinto Merivaara Oy:lle Vuodesta 1984 järjestetyn Vientitykki-kilpailun tavoitteena on kiinnittää huomiota viennin tehostamiseen ja kannustaa alueella toimivia vientiyrityksiä. Vuoden 2010 Vientitykki-palkinnon voittaja Merivaara Oy on lahtelainen yritys, joka työllistää 130 työntekijää Suomessa ja maailmalla. Pääkonttori, valmistus, tuotekehitys ja vientitoiminnot sijaitsevat Lahdessa. Lisäksi Merivaaralla on tytäryhtiöt Ruotsissa ja Norjassa, sekä edustusto ja yhteisyritys Moskovassa. Merivaara vie sairaalasänkyjä, leikkaussali- ja muita sairaalakalusteita yli 100 maahan ympäri maailmaa. Noin 85% liikevaihdosta tulee viennistä. Tärkeimmät vientialueet ovat Skandinavia, Venäjä ja Baltia sekä muu Eurooppa. Asiakkaina ovat sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit ja palvelutalot sekä yksityiset asiakkaat. Valintaraati päätti jakaa Vientitykin lisäksi kaksi kunniamainintaa menestyneille vientiyrityksille Pel-Tuote Oy:lle Rantasalmelta ja Grafisale Oy:lle Mikkelistä. JC-Vientitykki-palkinto on pronssista valettu tykki.

Vilkasta verkostoitumista Linnea Laaksonen

Lahti Hallissa toista kertaa järjestetty yritystoiminnan suurkatselmus – Liike-elämä´10 -messut – keskittyi tällä kertaa esittelemään Lahden alueen innostavaa yritysympäristöä ja houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä. Marraskuuta elävöittäneessä tapahtumassa vieraili kahden päivän aikana miltei 2 000 messuvierasta. Liike-elämä´10 -messujen yhteydessä järjestettiin yrittäjien perinteikäs kontaktitapahtuma LIIKEtreffit, Talouskeskiviikko sekä markkinoinnin ja mainonnan ammattilaiset tehokkaasti yhteen kokoava Mainostorstai. Myös nämä messujen rinnakkaistapahtumat houkuttelivat paikan päälle aktiivista yrittäjäväkeä. Talouskeskiviikko-tilaisuudessa jaettiin Päijät-Hämeen INNOSUOMI 2010 -palkinnot lahtelaisille QuickClic Finland Oy:lle ja Oilon Oy:lle. Messuilla vieraili runsaasti myös arvovaltaisia pietarilaisyritysten edustajia. Tämäkin kertoo osaltaan Lahden ja Pietarin välisen

yhteistyön kasvavasta merkityksestä. Lahteen ensi vuonna perustettava Pietarin yrityskontaktikeskus tulee jatkossa tehostamaan kaupunkien välistä yritysyhteistyötä. Liike-elämä -messut järjestetään ensi vuonna lokakuussa.

Liiketoiminnan edistämistä Lakesin ja Lahden Yrittäjien organisoima LIIKEtreffitkontaktitapahtuma keräsi jälleen runsaasti eri alojen yrityksiä ja yhteistyökumppaneita verkostoitumaan. LIIKEtreffit on suunnattu kaikille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita edistämään liiketoimintaansa.

– Olimme mukana jo ensimmäisillä Liiketreffeillä Neopolissa. Minun mielestäni tämänkaltaisessa tapahtumassa pitää aina olla mukana ja näkyä, sillä jokainen yritys tarvitsee näkyvyyttä, mainitsee Päivi SalonenTuoriniemi Jarmeta Oy:stä. Jarmeta on vuodesta 1991 toiminut metallialan yritys Lahdessa.

Useat saman alan yritykset, kuten hotellit ja ravintolat, olivat koonneet voimansa yhteen ja esiintyivät messuilla yhteisosastoilla. – Liike-elämä´10 -messut tarjoaa meille arvokkaita asiakaskontakteja. Täällä voimme esitellä messuväelle edelleen kehittyneitä palveluitamme ja nykyistä toimintatapaamme, kertoo Eija Leppänen Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta.

Uusi konsepti järjestää LIIKEtreffit samassa hallitilassa messujen kanssa sai osallistujilta hyvän vastaanoton. – LIIKEtreffeille ilmoittautui kaikkiaan 113 yritystä. Treffejä on järjestetty jo vuodesta 2000, ja joka vuosi on saatu hyvin väkeä liikkeelle. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin. Treffit on varsin kustannustehokas kontaktitapahtuma, joka säästää kiireisten yrittäjien aikaa ja vaivaa asiakaskontaktien luomisessa. Yhden päivän aikana saa toteutetuksi monta vapaamuotoista tapaamista. Ensikontakti voi parhaimmillaan johtaa vaikka kuinka hedelmälliseen yhteistyökumppa-

Yritysten kontaktitapahtumassa hyvää fiilistä ylläpiti omalta osaltaan harmonikkataituri Jonna Pirttijoki. Jonnan haitarimusiikki rytmitti mukavasti yrittäjien treffitapaamisia. nuuteen tai alihankintasuhteeseen, kertoo Lakesin viestintäkoordinaattori Satu Viljakainen. Treffien lisäksi useat yritykset ja sidosryhmien edustajat esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan omilla esittelypöydillään. Jarmo Mäkeläinen

– Liiketreffeille olemme osallistuneet alusta asti. Tapahtuman anti on ollut meille aina suotuisa; olemme onnistuneet löytämään yhteistyökumppaneita henkilökohtaisten tapaamisten kautta. On erinomainen idea yhdistää Liike-elämä -messut LIIKEtreffien yhteyteen, toteaa Paavo Laaksonen Oy MecanorEngineering Ab:sta. Hänen yrityksensä työstää koneita, laitteita, työkaluja muoviputkien ja -profiilien valmistukseen.

– Tämän vuoden messuilta odotamme hyviä kohtaamisia erilaisten yrittäjien, työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Haluamme haastaa ihmisiä kuulostelemaan omaa vointiaan, toteavat Marita Kaijanen ja Liisa Lähteenmäki. Heidän yrityksensä – Olohuone hyvinvointi- ja terapiapalveluille – tarjoaa kehon ja mielen yhdistävää toimintaa hyvinvoinnin tueksi.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

Lahden keskusta elinvoimaiseksi

19

Jarmo Mäkeläinen

Lahden Yrittäjien marraskuun puolivälissä järjestämä voimapuurotilaisuus houkutteli paikalle runsaslukuisen joukon paikallisia yrittäjiä ja päätöksentekijöitä. Maistuvan aamiaisen lisäksi tarjolla oli antoisaa vuoropuhelua ydinkeskustan kehittämisideoista. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta painotti omassa puheenvuorossaan koko kaupungin vetovoiman lisäämisen tärkeyttä. – Olemme nyt murrosvaiheessa, jossa tarvitsemme nopeasti uusia päätöksiä pärjätäksemme muuttuvassa maailmassa. Lahden kannalta on oleellista saada uusia, kilpailukykyisiä yrityksiä ja työpaikkoja, vahvistaa kaupungin vetovoimaa ja kasvua. Tarvitsemme monipuolista asumisen vetovoimaa, urbaania sykettä, työvoimaa, tutkimuspalveluja, erityispanostuksia osaamisemme keihäänkärkiin ja uusia elinkeinoja, Myllyvirta listasi. Kaupunginjohtajan mielestä keskustan kehittämisessä on kyse kaupunkiympäristön kehittämisestä. – Mennyt vuosikymmen on ollut hyvää kasvun aikaa, mutta nyt tarvitsemme uusia kasvutekijöitä. Päätös eteläisestä kehätiestä on saatava aikaan ja vanha keskustavisio on ajanmukaistettava. Keskustaan

on saatava uusia asukkaita ja elinvoimaa, mutta samalla myös lähiöistä on pidettävä huolta. Lahdessa mitataan nyt uudistumisen uskallusta; päätöksillä varmistetaan, että Lahti pysyy muiden kasvukeskusten vauhdissa, Myllyvirta päätti puheenvuoronsa.

Kehittämissuunnitelmat nyt – Lahdesta on tarkoitus tehdä houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Keskustan kehittämiseen liittyviä hankkeita on tällä hetkellä runsaasti. Isoja kysymyksiä on ratkaistavana: läpiajoliikenteen vähentäminen, ydinkeskustan liikennejärjestelyt, pysäköintiratkaisut, matkakeskusalue, joukkoliikennereitit, toriterminaali, kevyenliikenteen reitit, uudet kaavakohteet sekä katuympäristön laatuvaatimukset. Kaikki nämä ratkaisut liittyvät toisiinsa. Ratkaisu eteläisestä kehätiestä on hyvin tärkeä asia myös keskustan kehit-

tämisen kannalta. Lisäksi tekeillä on Lahden yleiskaava, ja se lisää paineita myös keskustan suuntaan, totesi omassa puheenvuorossaan keskustan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Riitta Niskanen. – Toriparkin osalta on jo tehty alustava yleissuunnitelma, ja toriparkin mahdollistava kaava on hyväksytty. Keskustan yrittäjien ja kiinteistönomistajien palautteen mukaan he ovat valmiita keskustan ympäristön parannustoimiin ja kadunvarsipysäköinnin vähentämiseen, mikäli toriparkki toteutuu. Toriparkkiin tulisi näillä näkymin noin reilu 500 autopaikkaa. Sisäänajoreittiä pitää vielä tutkia, Riitta Niskanen kertoi. – Elinvoimaisen keskustan luo laadukas, viihtyisä, turvallinen, sujuva, virikkeellinen, liike-elämän tarpeet huomioiva, esteetön, kestävän kehityksen ja kaikki käyttäjäryhmät huomioiva katuympäristö, projektipäällikkö painotti.

Lahden keskustaan tarvitaan lisää sykettä ja vetovoimaa. Tätä mieltä oli runsaslukuinen osallistujajoukko voimapuuroaamiaisella Alex Park Hotellin kokoustilassa.

”Vetovoimaa lisää toriparkki ja joustava liikenne” Voimapuuro aami ainen sai yrittäjien ja päättäjien kielenkannat irtonaisiksi. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin ennen kaikkea ripeää päätöksentekoa kaupungin keskustan vetovoiman lisäämiseksi. – Kannustan tekemään rohkeita esityksiä keskustan kehittämisen suhteen. Päätöksiä tehtäessä on pidettävä mielessä se, että vetovoimaisuus on keskustan tärkein asia, korosti Juha Rostedt. Eero Häkkinen puoles-

taan muistutti, että asiakas tarvitsee kauppiaita ja kauppias puolestaan asiakkaita; asiakas vie ostamansa tuotteet mukanaan jollakin välineellä, eli auto on saatava lähelle ostospaikkaa. – Kaikkien suunnitelmien pohjana on eteläisen kehätien rakentaminen, painotti Jari Salonen. Keskusteluun osallistuneiden joukosta esitettiin myös esimerkiksi talvipuutarhan ja liiketilojen rakentamista alatorille. - Keskustan kehittämiseksi tarvitaan lisää resursseja. Haluan haastaa yrittäjiä tekemään omia ehdotuksiaan keskustan

kehittämiseksi. Ehdotusten pohjalta on sitten tehtävä ripeitä päätöksiä, ehdotti Jouko Skinnari. Heikki Vaahto alleviivasi toriparkin toteuttamisen tärkeyttä. – Suurten liikkeiden johto on kyllästynyt Lahden päättämättömyyteen. Onko Lahden päättäjillä edes halua pitää kaupungin keskusta elinvoimaisena? Nythän keskustan kivijalkamyymälät uhkaavat kaatua, ja sen myötä keskustan houkuttelevuus ja sielu katoaa, Vaahto huomautti.

mennessä. Strategiassa on selvä tavoite pidentää osakassopimukset vaalikauden mittaisiksi. Karppasen mukaan tähän olisi nyt mahdollisuus, kun kuntaliitoskeskustelu on tältä erää päätetty. – Aluekehittäminen on paljon pitkäjänteisempää toimintaa kuin mihin kuuden kuukauden tai vuoden perspektiivi antaa mahdollisuuden. Toivoisin sellaista tahtotilaa, että uskalletaan sitoutua kehittämiseen pidemmäksi aikaa. Kuntakierroksilla keskeiset

virkamiehet ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti, mutta valtuustoissa asiaa ei ole vielä käsitelty. Kehittämispuolen toinen tärkeä tavoite on yritysystävällisyys, joka on Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa jyvitetty nimenomaan Lakesin tehtäväksi. Toisesta kärjestä, ympäristötehokkuudesta, huolehtii Lahden tiede- ja yrityspuisto. Tavoitevuosi on 2015, jolloin Lahden pitäisi olla näissä tavoitteissa maan johdossa.

Jarmo Mäkeläinen

Selkeä strategia tuo Lakesin tehtävät lähelle Lakesin tuoreessa strategiassa strategisina kärkinä on nostettu esiin palvelut, kehittämistyö ja aluemarkkinointi. Juuri valmistunut Lakesstrategia 2010-2012 antaa vielä enemmän vauhtia operatiiviseen toimintaan. – Halusimme saada selvästi esiin organisaation päätehtävät. Kehittämisyhtiön tehtäväkenttää voi pitää määrättömän laajana, mutta parempi on suunnata resurssit yhdessä tär-

keiksi katsottuihin asioihin, sanoo toimitusjohtaja Erkki Karppanen. Puolen vuoden prosessin aikana strategialuonnos kävi pariin kertaan läpi henkilöstön, johtoryhmän ja hallituksen. Hallituksessa myös kuntien edustajat pääsivät vaikuttamaan sisältöön.

Koko toiminnan puristaminen tiukkaan muotoon ei ollut ihan yksinkertaista. Kolme päätehtävää oli silti helppo löytää. Strategiassa ne kulkevat otsikolla kehittämistyö, palvelu ja aluemarkkinointi. – Lähdimme tarkentamaan tavoitteiden kautta, mitä ne meillä tarkoittavat. Karppanen muistuttaa, että yritysten tarpeet ovat mukana kaikissa kolmessa päätehtävässä. Jos kehittämistyö on pitkäjänteistä, palveluissa saadaan aikaan parannuk-

sia nopeammin. Strategiaan kirjatut palvelulupaukset lupaavat asiantuntevaa palvelua yhden yhteydenoton jälkeen kahden työpäivän sisällä. Tämä lupaus voidaan pitää yhteistyössä muiden alueen toimijoiden, mm. kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Kehittämistyön suurin haaste on nykyinen malli, jossa omistajakunnat sitoutuvat mukaan vain kalenterivuodeksi kerrallaan, ja sopimus voidaan irtisanoa kesäkuun loppuun


20 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10 TAPAHTUMAKALENTERI

Kauneimmat joululaulut -ilta Aika tiistaina 14.12.2010 klo 19.00 Paikka Hollolan kirkko Päijät-Hämeen Yrittäjät järjestää perinteisen Kauneimmat joululaulut -illan Hollolan kirkossa jäsenyrittäjille ja yhteistyökumppaneille. Tilaisuuden jälkeen joulukahvit Vanhassa Pappilassa. Kirkkoon on vapaa pääsy, mutta Pappilaan mahtuu vain rajattu määrä ihmisiä, joten toivomme ennakkoilmoittautumisia kahvitarjoilua varten. Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautumiset kahvitarjoiluun 8.12. mennessä 010 322 4300 tai milla.pakkanen@yrittajat.fi.

Päijät-Hämeen Yrittäjät 8.12. 9.12. 14.12. 15.12.

Yrityskaupan iltapäivä klo 14, Scandic Lahti Syyskokous klo 17, Scandic Lahti Kauneimmat joululaulut klo 19, Hollolan kirkko Y-lounas klo 12, Päijät-Hämeen Osuuspankki

Asikkalan Yrittäjät 15.12.

Joulukahvit klo 8, Vääksyn seurakuntakeskus

Nastolan Yrittäjät tiistaisin 8.12.

Yrittäjien lentopalloillat klo 20-21.30, Pajulahti Yrittäjien aamukahvit ja LAKES-info klo 8, Yritystalo Aktiivi

Sysmän Yrittäjät 16.12.

Kunnanjohtajan aamukahvit klo 8, Kunnantalo

Tulevia tapahtumia 2011 1.2. 13.2. 16.2. 8.3. 20.-22.5. 9.–10.6. 5.9. 28.–30.9. 21.–23.10. 12.11. 15.–17.11.

Pk-yrityksen investoinnit ja laskelmat, Scandic Lahti Yrittäjien kirkkopyhä, Ristinkirkko, Lahti Suhdanneseminaari, Lahti Yrittäjän Iltakoulu, Sibeliustalo Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma, Jyväskylä Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari, Helsinki Suomalaisen Yrittäjän Päivä Johtaminen ja markkinointi -seminaari, Helsinki Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki Maakunnallinen Yrittäjäjuhla, Lahti Yrittäjän veroseminaari, Helsinki

Varaa jo kalenteriisi nämä ensi vuoden tapahtumat ja seuraa ilmoitteluamme!

Y-Lounaalla Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Mikko Simolinna Aika keskiviikkona 15.12.2010 klo 12.00 Paikka Päijät-Hämeen Osuuspankki, Trio, Aleksanterinkatu 20, Lahti Syksyn Y-lounaalla alustajana Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Mikko Simolinna. Tervetuloa kuuntelemaan! Tilaisuus on maksuton. Yhteistyössä Päijät-Hämeen Osuuspankki. Käynti Kauppakeskus Trion hisseillä Päijänne-aukiolta, 4 kerros. Ilmoittautumiset 8.12.2010 mennessä Helena Raita, 010 322 4300, helena.raita@yrittajat.fi

Mikko Simolinna

Pk-yrityksen investoinnit ja laskelmat Aika Paikka Kouluttaja Hinta

tiistaina 1.2.2011 klo 8.00 Scandic Lahti, Vesijärvenkatu 1 Kauppat. tri, DI Toivo Koski 70 e / henkilö (alv 0 %)

Koulutuksessa käydään läpi investointilaskenta-menetelmät, niiden käyttö ja soveltuvuus eri tilanteisiin. Lisäksi käsitellään investointeja osana yrityksen johtamista. Koulutuksen aiheina: - Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa - Eri investointilaskentamenetelmät ja Excel -pohjaisen työkalun tekeminen - Investointilaskelmien sovelluskohteet - Eri investointilaskentamenetelmien heikkoudet ja vahvuudet Tervetuloa!

Koulutu s

ta

Ilmoittautumiset 25.1.2011 mennessä Helena Raita, 010 322 4300, helena.raita@yrittajat.fi

14.12.

Kauneimmat joululaulut Hollolan kirkossa klo 19.00

Yrittäjän iltakoulu Aika tiistaina 8.3.2011 klo 17.30 Paikka Lahden Sibeliustalo, Puusepän sali

Merkka a kalente riin

Yrittäjän Iltakoulut koittavat taas maaliskuussa. Vuoden 2011 aiheita ovat luovuuden johtaminen, motivaatio, yhteistyö ja tiimityö. Illan luennoitsijana Lahdessa tanssija, laulaja ja koreografi Jorma Uotinen. - Ei pidä pelätä erimielisyyksiä. Ihmisten täytyy oppia sietämään erilaisuutta. Olen ollut paljon johtotehtävissä ja korostanut aina sitä, että erimieleisyydet pitää kohdata ja ratkaista, Uotinen sanoo. Varaa jo kalenteriisi, ilmoittautuminen alkaa ensi vuoden puolella!


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

21

PUHEENJOHTAJAT Päijät-Hämeen Yrittäjät Puheenjohtaja Simo Räihä Kuljetusliike Räihä Oy Puh. (03) 525 2215, 040 731 1913 simo.raiha@kuljetusraiha.fi

Makoisaa joulua

Artjärven Yrittäjät Puheenjohtaja Pekka Fabritius Artjärven Laatujousi Oy Puh. 0500 738 224 laatujousi@pp.phnet.fi Asikkalan Yrittäjät Puheenjohtaja Kaarina Jokinen Metsä-Patu Ky Puh. 040 572 8449 kaarina.jokinen@phnet.fi Hartolan Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Hämäläinen KuningasViesti Ky Puh. 040 745 8051 nina.hamalainen@phnet.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjät kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan sekä toivottaa menestystä vuodelle 2011! UUDET JÄSENET Artjärven Yrittäjät Kuljetus R. Niittynen Oy Asikkalan Yrittäjät Lasimestari Markku Vuorio & CO KY Päijät-Hämeen Metsuripalvelut T:mi Villen Pihaurakointi Hartolan Yrittäjät Antti Pahalahti Tmi Linnanrauha Oy Heinolan Yrittäjät LVI-insinööritoimisto Teemu Nuutinen Roosamari Ky Pirkko Sillantaus TK-Kahvila Tmi Valopallo Oy Wiitta Ky Hollolan Yrittäjät Fertema Oy Inssimainos Oy Kukkahuone Hollola Lasini, Sini Louko Perhekoti Aurinkopiha Oy Pihasuunnittelu Susanna Rantanen Redimet Ky Seppo-Juhani Oy Tmi Hierontapalvelu Hanna Nukala Tmi Kengityspalvelu Kari Venäläinen Kärkölän Yrittäjät Tmi Päivi Linnanen Paakkunainen Mari Tmi

Lahden Yrittäjät APH Asennus Aurinkoa Huomiselle Oy Capcons Group Oy Feeling Life Fysiopiste Nana Hele Helping Y2 ICTacle IL Welfare Treatment Isännöintitoimisto iMasa Ky JTL-Markkinointi Ky Jva-Palvelut Kaihdin ja Markiisi Lahti Ky Kehäpinna Ky Klikkaa Internetpalvelut Finland Oy Lahden Kiropraktiikka Oy Lahden Kivikulma Oy Lahden Perheravintolat Oy Leena Permanto Maria Eliisa Luukkonen Matka-Tuote Oy MetsienMies Ompelimo PaJu Probind Oy Restaprofit Oy studio TPP Swanky Monkey T:mi DaMakes T:mi Janne Tervaniemi T:mi SV Elämystaito Tarkkuuskoneistus Tarkkon Oy Tecki Oy Tervaniemen Lomamökit Ky The Teddy Bear Daycare Oy Tili- ja talouspalvelu Alanko Ky

Tmi A. Merta Tmi Beccem Tmi H-Metalli om. Heimo Lydén Tmi Jaana Heinäaho Tmi Ninni Lehman Tmi Sanna Komaro Hius studio Usko Saarinen Tmi Nastolan Yrittäjät Eliisa Rajasaari T:mi Marita Elonen Pasi Kirjanen Ky T:mi Maarit Perkkiö AEsiivous Oy Nastolan Kotiapu Tmi Sirpa Liljeström Parturi-Kampaamo Salon Eskada Profetor Oy Orimattilan Yrittäjät Ompelimo Merinka Hiomapojat Oy Kioski Myötätuuli Pennala ky Fysioterapia Reija Karjalainen Padasjoen Yrittäjät Hyvänolon Ada T:mi Anne Lahtinen Padaskukka Eeva Dikert Wermeli Sysmän Yrittäjät Petteri Tamminen Ky

Tervetuloa uudet jäsenet mukaan yrittäjäjärjestön toimintaan!

Heinolan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Tähkänen Louhintaurakointi Juha Tähkänen Tmi Puh. (03) 714 4575, 0400 938 151 juhaurakoi@luukku.com Hollolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jorma Laatinen Konttoritekniikka Jorma Laatinen Puh. 040 723 0059 jorma.laatinen@phnet.fi Hämeenkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Rauno Parikka Rauno Parikka Ltd Oy Puh. 0400 355 502 rauno.parikka@pp.inet.fi Kärkölän Yrittäjät Puheenjohtaja Kimi Heinonen Kimi Kuljetus Ky Puh. 0400 498 198 kimi.kuljetus@elisanet.fi Lahden Yrittäjät Puheenjohtaja Lasse Järvinen Laatu Invest Ky Puh. 0440 313 777 lasse.jarvinen@laatuinvest.fi Nastolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jyrki Uimonen Tietosuunnittelu Jyrki Uimonen Tmi Puh. 0400 844 073 jyrki.uimonen@tietosuunnittelu.fi Orimattilan Yrittäjät Puheenjohtaja Pentti Patosalmi Ferroplan Oy Puh. (03) 882 620, 040 510 1218 pentti.patosalmi@ferroplan.fi Padasjoen Yrittäjät Ilkka Mertsalmi Padasjoen Koivujaloste Oy Puh. (03) 556 8008, 0400 357 382 padasjoen.koivujaloste@co.inet.fi Sysmän Yrittäjät Puheenjohtaja Raimo Junnila Kenkä-Markkala/Nevilla Oy Puh. 044 543 5453 raimo.junnila@luukku.com


22 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

PALVELUHAKEMISTO

Pirkko Hämäläisestä Vuoden 2010 Yrittäjänainen

ARKKITEHTISUUNNITTELUA

Lahden seudun Yrittäjänaiset ry valitsi Lahden Seudun vuoden 2010 Yrittäjänaiseksi hartolalaisen Pirkko Hämäläisen. Kultaisen rintakorun Vuoden Yrittäjänaiselle luovutti Risto Seppälä Helmi-pankista Yrittäjänaisten juhlagaalassa. Hallitus perusteli Hämäläisen valintaa sillä, että hän on lannistumattomalla työllä kasvattanut yrityksensä vastaamaan nykyajan

tarpeita. Lisäksi Pirkko Hämäläinen on omaan unelmaansa uskova ja hän on kehittänyt itse myymänsä tuotteet. Hämäläisen vuosi on ollut yhtä juhlaa, sillä hänen yrityksensä Vuohelan Herkkupuoti ky valittiin kesäkuussa Vuoden 2010 Gluteenittomaksi yritykseksi. Vuohelan Herkkupuoti on gluteenittomiin tuotteisiin erikoistunut leipomo ja Suomen johtava glutee-

ARKKITEHTISUUNNITTELUA KORJAUSRAKENTAMISEEN Jukka Vesanen rakennusarkkitehti MUURARINTIE 4, 15550 NASTOLA PUH. 0440 711 711, WWW.TAIVASALLA.COM

ASIANAJOTOIMISTOJA

Pirkko Hämäläinen. nittomien tuoretuotteiden valmistaja. Juhlagaalassa kultaisen ansiomerkin saivat Marketta Iso-Kuortti, Tiina Sun-

dell ja Marketta Säkäjärvi. Pronssinen ansiomerkki meni Ritva Aitoaholle, Kaarina Jokiselle, Leena Sundmanille ja Ulla Tenholle.

Suomen Yrittäjät:

Harmaa talous kuriin Suomen Yrittäjät haluaa tehostaa ennakoivaa tarkastusta harmaan talouden torjumiseksi. Näin voitaisiin parantaa rehellisten yritysten kilpailumahdollisuuksia ja pienentää harmaan talouden osuutta koko taloudesta. Suomen Yrittäjien mielestä viranomaisvalvonnalla tulee puuttua tehokkaammin jo alkaviin väärinkäytöksiin. Valvontakäyntejä aloittaviin yrityksiin voidaan joutua tämän vuoksi lisäämään. Konkurssiasia-

miehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä. Tilaajavastuulain edellyttämiä yritysten tausta-

Sibeliustalon lahjakortista on iloa koko vuodeksi Äidille / Isälle / veljelle / siskolle / ystävälle / työntekijälle / liikekumppanille

Lahjan antaja päättää lahjan suuruudesta, saaja valitsee mieluisimman konsertin. Lahjakortti käy myös Finlandia-klubille. Kortti on voimassa vuoden ostopäivästä.

tietotodistuksia tulee alkaa tuottaa julkisena palveluna käyttäjille maksuttomasta rekisteristä. Yritysten tiedot voidaan tällöin tarkastaa yhden luukun periaatteella toimivasta rekisteristä. Uusi palvelu edellyttää viranomaisten tiedonvaihdon kehittämistä ja hyviä pelisääntöjä, jotta järjestelmä säilyy yritysten kannalta joustavana. Rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla aloilla kuin rakennusalalla. Harmaan talouden torjunnassa tulee hyödyntää myös toimialojen normaalia viranomaisvalvontaa.

Rakennuslupien yhteydessä voitaisiin ilmoittaa käytetyt urakoitsijat rakennusvalvontaa suorittavalle viranomaiselle, mistä tiedot voisivat siirtyä automaattisesti verovalvontaan. Harmaan talouden torjumiseksi on jo tehty useita lakimuutoksia. Esimerkiksi kotitalousvähennys on tuonut harmaana tehtyä työtä avoimen talouden piiriin. Myös muita keinoja tulee kehittää. Rakennuksilla liikkuvien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden tunnistamiseksi tulee ottaa käyttöön rakennusalan esittämä veronumerointi. Käännetty arvonlisävero voi sen sijaan avata harmaan talouden toimijoille yllättävästi uusia mahdollisuuksia. Valvonnan kehittämisessä on tärkeää, että valvonta ei aiheuta haittaa pelisääntöjä noudattaville yrityksille.

Mageena toivottaa rauhallista Joulun aikaa ja onnea vuodelle 2011!

Katso kevään ohjelmisto:

www.sibeliustalo.fi | www.finlandia-klubi.fi SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7, 15140 LAHTI p. 0600 – 39-3949 (1,25 € + pvm / puhelu) arkisin 11-17 [ jouluviikolla 23.12. klo 15 asti, suljettu 24.12.2010 - 3.1.2011 ]

Ankkurikatu 7, Lahti

Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti / puh. (03) 783 4353 / info@mageena.fi / www.mageena.fi

ASIANAJOTOIMISTO

RAUTIALA & SIPILÄ OY Asianajajat:

Pekka Rautiala, Juha Sipilä, Juha Kolu, Tiina Aalto Torikatu 1 , 15110 Lahti • Puh. (03) 884 310

CATERING JA SIIVOUSPALVELUT

• • •

MAINOSPALVELUJA

Uusi vaihde päällä Uudet palvelut: - Kampanjat sosiaalisissa medioissa - Hakusanakampanjat - Tutkimus- ja kehityspalvelut - Webhotellit

Vesijärvenkatu 21, p. 040 0584 241 www.mainosmoottori.fi

Älä jää vauhdista. Hyppää kyytiin.

Meiltä saat viestintää, joka huomataan. Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti /puh. (03) 783 4353 info@mageena.fi / www.mageena.fi


Taloushallinnon palvelutalo

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 6/10

PALVELUHAKEMISTO PAINOPALVELUJA

SIIVOUSPALVELUITA

23

TILINTARKASTUSTA Lahden Tilikeskus Oy

HTM-TILINTARKASTAJA

Toimitusjohtaja Juha SEIJASundberg KAINULAINEN Aleksi, Trio, 15140 Lahti Uusi paikallinen Hämeen kauppakamarin hyväksymä p.(03) 87 180, f.(03) 871 8110 tilintarkastaja Päijät-Hämeessä. www.lahdentilikeskus.fi

www.ecapaino.com puh. 044 330 4530 fax (03) 751 5799

Toimistosiivoukset • Myymäläsiivoukset Rakennus - ja loppusiivoukset • Kotisiivoukset Teemme myĂśs erikoissiivouksia kuten ikkunanpesu, varaston tyhjennys jne. Pro Clean siivouspalvelut, Juoksijantie 13, 15550 Nastola Puh. 040 412 9311, www.pclean.ďŹ

Liikkeet - TaloyhtiĂśt - Hotellit KiinteistĂśt - Kotisiivoukset | Teknisen alan palvelut

| Paino- ja tulostuspalvelut

| Markkinointiviestinnän palvelut | Tallenne- ja arkistopalvelut Kulmakatu 5, 15140 Lahti, 03 753 5177 www.multiprint.fi

YlläpitosiivoustyÜt, perussiivoustyÜt, vahaukset ja ikkunanpesut

Siivouspalvelu Kari Avikainen Oy Yhteydenotot 040-487 2688 www.kja.fi

PUKULOISTOA

YksilĂślliset juhlapuvut ja niihin sopivat asusteet

ekonomi, KTM

Tilintarkastukset ja niihin liittyvät erityistehtävät eri puh. +358 40 587 1646 yhtiÜmuotoisille yrityksille, yhdistyksille ja säätiÜille. fax. +358 3 884 0540

TILIEKSPERTTI M.VINK OY posti@seijakainulainen.fi Seija Kainulainen, ekonomi, KTM www.seijakainulainen.fi puh. 040 587 1646 fax. 03-884 0540 posti@seijakainulainen.fi www.seijakainulainen.fi Marjatta Vink HTM, KLT

Paikallista ja konsultoivaa tilintarkastusta

Erkontie 20, 16300 Orimattila TILITOIMISTOJA puh. (03) 884 830 fax. (03) 884 8310 marjatta.vink@tiliekspertti.com

Nastolan Tilitoimisto Oy -VLLBSJOUJF /BTUPMB QVI GBY OBTUPMBOUJMJUPJNJTUP!QIOFUž Tiliekspertti M.Vink Oy

auktorisoitu tilitoimisto Marjatta Vink HTM KLT, gsm 050 5598634

SÄHKÖSUUNNITTELUA Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen

Lahti, Vapaudenkatu 8 | puh. (03) 589 8580 www.bymarja.com

Erkontie 20 16300 Orimattila Puh (03) 884 830, Fax (03) 8848310 marjatta.vink@tiliekspertti.com

PIENVARASTOJA

KiinteistÜsähkÜ

Jakeluverkot & katuvalaistus www.hl-elec.fi

TIETOSUOJAPALVELUJA Laitume nk atu 6 15300 LA HT I / Pu h elin 0400- 496354 / Pa si S ä ä sk ila hti / w w w.teh ova ra sto t.n et

RAVINTOLOITA • arkistot, asiakirjat • sähkÜiset tallenteet

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy

• sähkÜ- ja elektroniikkaromu

Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 780 8081

www.saferec.fi

www.ojp.fi

tietosuojapalvelut

ongelmajätehuolto

Avoinna ma-to 9-17, pe 9-20, la 11-20 sunnuntaisin juhlapĂśytä katettuna klo 13-17 pĂśytä- ja juhlatilan varaukset: p. 0400 611 025 Savontie 715, 15230 Lahti www.kaapinlahteenkievari.ďŹ

Varaa paikkasi Päijät-Hämeen yrittäjälehden palveluhakemistosta koko vuodeksi ja saat tuntuvan edun. Kysy lisää: Mageena, puh. (03) 783 4353 Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu



Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 06/2010