ORIMATTILALAINEN ILKKA KORVENOJA viljelee Xanadua en-
XANADUSTA UUSI SATOISA MALLASOHRA UUSI SAKSALAINEN MALLASOHRALAJIKE XANADU TULEE SIEMENKAUPPAAN ENSI SATOKAUDELLE. KOE-ERIÄ MALLASTETAAN TÄNÄ VUONNA TOISTA KERTAA JA TOIVEISSA ON, ETTÄ LAJIKE SAISI PIAN VIRALLISEN MALLASOHRAN ASEMAN MYÖS SUOMESSA. TEKSTI JA KUVAT SILJA VUORI
42 • MAATILAN PIRKKA • 5/2008
simmäistä vuotta. Haasteellisesta alkukesästä huolimatta kokemukset ovat hyviä, sillä vajaalta 60 hehtaarilta keskisadoksi tuli 5800 kiloa. – Aluksi kynnetyille pelloille kylvetty Xanadu kärsi kuivuudesta ja näytti huonolta. Kevät ja alkukesä oli täällä poikkeuksellisen kuiva ja sen päälle tuli runsaita sateita, Korvenoja kertoo. Xanadu pensoi tänä vuonna muita ohria myöhemmin. Sille ei ruiskutettu kasvunsäädettä, koska kasvusto näytti muita heikommalta. Tautitorjunta tehtiin Cometin ja Prolinen seoksella. Typpeä se sai 90 kiloa ja fosforia ja kaliumia lohkojen tarpeiden mukaan. – Tällä tiheydellä ohra kuin ohra tarvitsee kuitenkin kasvunsäädettä pysyäkseen pystyssä. Kylvän aina ohraa reippaasti yli suositusten eli 700 kappaletta neliölle. Ruiskutus olisi ollut tarpeen, vaikkei kasvusto kauttaaltaan laossa olekaan. Koko Xanadu-alalla esikasveina olivat heinänurmi tai kumina. Kasvinvuorotus on tehokasta, sillä lähes puolet parin sadan hehtaarin alasta on jatkuvasti kuminalla tai nurmella. Myös pH: t ovat kaikilla lohkoilla 6,5 ja 7,5 välissä. Xanadun lisäksi Korvenoja viljelee siemeneksi Zebra-kevätvehnää, kuminaa ja timoteita. Polartop-ohraa yritetään maltaaksi. Xanadussa satopotentiaalia on isännän mielestä enemmän kuin esimerkiksi Scarletissa, jonka hehtaarisadoksi tuli noin 5000 kiloa. – Mielelläni viljelen Xanadua jatkossakin, jos siitä tulee mallaslajike. Viking Malt tämän kuitenkin ratkaisee. Jos he pitävät Xanadun mallastusominaisuuksia hyvinä ja ostavat sitä, sen viljely laajenee, Korvenoja sanoo.