MaatilanPirkka0410 by Maatilan Pirkka

MAATILAN NRO 4 MARRASKUU 2010 www.k-maatalous.fi

8 JAGUARIN URAKOITSIJA

TUMELTA HUIPPU-UUTUUS: 6-METRINEN KYLVÖLANNOITIN GEMINI KUUMAN KESÄN OPETUKSET K-MAATALOUDEN KOETILALTA GSI-KUIVAUSSIILO POISTI PULLONKAULAN

EDELLÄKÄVIJÄN RATKAISUT KASVINSUOJELUUN!

U UU T U

Tehokas pienannosaine kaikille viljoille • Erittäin hellävarainen viljelykasveille • Laajatehoinen gramma-aine, erinomainen teho mm. mataraan ja saunakukkaan • Joustava käsittely: 3-lehtiasteelta lippulehtivaiheeseen • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakaura-aineiden kanssa • Erinomaiset käyttökokemukset vuonna 2010

Hivenlehtilannoite viljoille ja nurmikasveille

• Pieni käyttömäärä 1 l/ha = 608 g hivenravinteita - erittäin vahva seos! • Sisältää viljojen kehityksen kannalta oleellisimpia hiveniä: mangaania, kuparia, sinkkiä sekä magnesiumia • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet • Soveltuu myös luomutuotantoon

Viljojen ja sokerijuurikkaan tautien torjuntaan • Laajatehoinen erittäin pitkän suoja-ajan valmiste • Uutta formulaatti teknologiaa: Aikaisempaa riippumattomampi ruiskutustekniikasta ja sääolosuhteista • Tehostaa myös seoskumppanin imeytymistä • Voi käyttää peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla

Hivenlehtilannoite öljykasveille, pavuille, herneelle ja kaalille

Hukkakauran torjuntaan • Varmatehoinen hukkakauran torjunta-aine • Paras teho ruiskutettaessa viljan pensomisen puolivälistä korrenkasvun alkuun • Tehoaa erinomaisesti myös luohoon • Ei pohjavesirajoitusta

• Pieni käyttömäärä: 1,5 l/ha = Helppo käyttää • Sisältää: Typpeä, rikkiä, magnesiumia, mangaania, booria ja molybdeenia • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Kasvunsääde ohralle, rukiille, vehnälle ja öljypellavalle

Huipputuote tautien torjuntaan kaikilla viljoilla ja öljykasveilla • 2 tehoainetta - monipuolinen ja laajatehoinen • Pahkahomeen torjuntaan rypsillä ja rapsilla • Antaa suojaa myös punahometta vastaan viljoilla • Voi käyttää peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla

• Tehokas kahden tehoaineen ansiosta • Hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkisadon käyttöä

Rikkakasvien torjuntaan viljoilta • Laajatehoinen ratkaisu • Sopii myös apilattomien nurmien suojaviljoille • Sopii tankkiseokseen mm. Puma Extran kanssa • Ei pohjavesirajoitusta

Nurmien rikkakasvien torjuntaan • Erinomainen teho mm. voikukkaan ja hierakkaan • Lyhyt varoaika 10 vrk • Ei pohjavesirajoitusta

Viljojen ja öljykasvien kasvitautien torjuntaan • Monipuolinen ja tehokas seoksissa tai yksinään • Tehoaa myös punahomeeseen • Ei pohjavesirajoitusta

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

K-MAATALOUS

KELLO KÄY Eräs vanhempi, pitkään maatalousalalla työskennellyt herrasmies kysyi minulta Kone-Forumissa: Missä ajattelet suomalaisen maatalouden olevan kahden vuoden päästä? Hyvä kysymys. Varsinkin ottaen huomioon parin viimeisen vuoden tapahtumat: ruokakriisin maailmalla, taloudellisen taantuman sekä meillä että muualla, voimakkaat maatalouden tuottaja- ja tuotantopanosten hintavaihtelut. Vaikka nyt näyttääkin paremmalta, tuntuu tulevaisuuden ennustaminen entistä vaikeammalta. Tätäkin kysymystä voisi lähteä purkamaan urheilutermillä: Jos tekniikka hajoaa, on palattava perusteisiin. Ensi vuonna meitä on maapallolla seitsemän miljardia. Jos nykyinen vauhti jatkuu, täyttyy kahdeksas miljardi vuonna 2025. Vuonna 2050 ihmisiä on maapallolla jo yli yhdeksän miljardia. FAO:n viimeisimmän arvion mukaan maailmassa on aliravittuja ihmisiä 1,02 miljardia, ja kaikesta kehityksestä huolimatta aliravittujen määrä on vain kasvanut. USA:n keskustiedustelupalvelu CIA on puolestaan tutkinut viljelykelpoisen maan määrän pallon pinnalla: sitä on 10,6 prosenttia maapallon pinta-alasta. (CIA:n World Factbook, viimeisin päivitys 29.9.2010.) Väestön ja viljelykelpoisen maan kehityksestä saa varsin havainnollisen ja dramaattisen kuvan maailmankelloista. Niitä löytyy netistä hakusanoilla World Clock. Eräskin kello näyttää YK:n keräämien tietojen mukaisen kehityksen: väestökello lisää kolme ihmistä joka sekunti ja peltokello vähentää hehtaarin joka 7,67´s sekunti. Tätäkin tekstiä kirjoittaessani maapallon väkimäärä lisääntyi siis 21 600:lla ja viljelykelpoinen maa väheni 939 hehtaarilla. Ihmiskunta ei ainakaan toistaiseksi näytä toimivan kovinkaan pontevasti kääntääkseen nämä kehitystrendit. Ei taida mennä montaakaan vuotta, kun jokainen viljelykelpoinen maapalsta on todella arvossaan.

MAATILAN NRO 4 MARRASKUU 2010 www.k-maatalous.fi

KONEET Urakoitsijalla jo kahdeksas Claas Jaguar Tumelta huippu-uutuus Gemini 6000 Lemken Kristall muokkaa kaiken Kuivurisiilo poisti pullonkaulan vastaanotosta Urakoitsijan Livakka 8-metrisellä multaimella Yhdistelmäpaalain 455RC Uniwrap Riistavedellä Elholta traktorikäyttöinen tuubikäärijä Kestävä apevaunu Nivalasta Nokka uusi kuormain- ja metsäperävaunumallistonsa Uusittu BigX-klapitehdas ja puhdistava kuljetin

18 22 24 26 28 30 33 34 36 38

KASVINVILJELY, TUOTANTOPANOKSET Kuuman kesän kokemukset K-maatalouden koetilalla Tiril-ohra ja Demonstrant-vehnä halikkolaisella tilalla Viljakaupassa värinää Riittävätkö ravinteet öljykasveille? Eläinlääkäri arvostaa suomalaisia hevosrehuja

40 44 47 48 52

VAKIOT TRAKTORI

Koeajossa Massey Ferguson 7497 Suomen ensimmäinen Claas Xerion

US! UU T U

4 8

HUOLTO

Konehuolto J.Korri Nivalassa

YRITYSTERVEISIÄ

Anne Penttilä anne.penttilä@dialogi.fi

Biofarmilta Karkkilasta

ELINTARVIKE-SARJASSA

Maidontuottajat Pekka Torppa ja Heidi Hakkarainen AJANKOHTAISTA NYT

50 12

TAPAHTUMAT NYT KUSTANTAJA

Markkinointiviestintä Dialogi Oy PL 410, 00811 Helsinki puh. (09) 4242 7330, fax (09) 4242 7333 PÄÄTOIMITTAJA Anne Penttilä, 044 502 9730 ULKOASU Jukka Antikainen TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Vilppula, Antti Ollila, Eero Pajulahti, Jorma Mattinen, Jukka Keltto, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Anne Penttilä, Matti Huttunen, Anneli Myller MEDIATILAN MYYNTI Mediamyynti, A-lehdet KIRJAPAINO PunaMusta Oy OSOITEREKISTERI K-maatalous OSOITTEENMUUTOKSET yhteyskuponki sivulla 71 PALAUTE maatilanpirkka@dialogi.fi

Näyttelyvilinää Kone-Forumissa

KAUPPIAS

Tuomo Erjala Salosta

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 3

PAKSUMPAA VÄÄNTÖÄ

Portaaton sarja täydentyi

uutuusmalleissa on Acgo Sisu Powerin kuusisylinterinen 7,4-litrainen commonrail-moottori, josta otetaan tehoa 7497-mallissa enimmillään 225 hv ja 7499-mallissa 240 hv. Uusissa malleissa on DTM-voimansiirtojärjestelmä, jossa vaihteisto ja moottorinohjaus toimivat yhteen, pyrkien säätämään kierrosluvun aina taloudellisimmalle tasolle. Uutuus kuulosti sen verran mielenkiintoiselta, että se laitettiin kunnon koeajoon kovassa urakointityössä. Kokeilun aikana MF 7497:llä levitettiin kuivalantaa ja kalkkia 17 kuution tarkkuuslevitVOIMANLÄHTEENÄ

4 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

timellä, ajettiin maata ja paalattiin yhdistelmäpaalaimella. Kaikkein mielenkiintoisimmalla työmaalla tasattiin peltoa järeällä peltolanalla. Rengasvarustus oli kokoluokkaan perussetti, takana 650/65 R42 ja edessä 540/65 R30. Ohjaamossa on GTA-näytöllä varustettu Datatronic 3 -ajotietokone, jolla seurattiin polttoaineenkulutusta. levitettiin kaikkiaan 700 kuutiota ja kalkkia 40 tonnia. Levitysalueet olivat suhteellisen helppoja ja tasaisia. Suurin osa lannasta levitettiin pellon lähietäisyydellä olleesta lantalasta. Lisäksi levitettiin suoraan pellolla KUIVALANTAA

olevasta patterista, samoin kalkki oli ajettu valmiiksi pellon reunaan. Osan aikaa kokeilupellolla oli omassa käytössä oleva 7485 DynaVT, jolla kuormattiin. Väistämättä kuljettajat vertailivat kokemuksiaan, ja puheissa tuli selvästi esiin amerikkalaisten sanonta ”mikään ei korvaa kuutiotuumia”. Tehoero on selvä, onhan kyseessä huomattavasti tehokkaampi ja suurempitilavuuksinen moottoriversio. Väännössä eroa on reilut sata newtonmetriä, joka tuntuu selvästi. Vääntö on ”paksumpaa”, eli vaunu liikkuu helpomman oloisesti. Toisaalta, vaikka suuremman

OMA MAA MASSIKKA

Massey Fergusonin portaattomassa traktorimallistossa on ollut pieni aukko. 7400- ja 8600-sarjojen välissä 7400-sarjassa ei ole ollut yli 200 hv:n konetta. Nyt markkinoille on saatu 7497- ja 7499-mallit Dyna-VTvaihteistolla. Mallisto on nyt aukoton ja tarjoaa isojen traktoreiden luokkaan jokaiselle sopivan koneen.

Parhaiten DTM-vaihteiston toiminnan huomasi peltolanaa vedettäessä. Ohjausjärjestelmä lisäsi tehoa tarpeen mukaan nopeuden muuttumatta.

koneen luulisi kuluttavan enemmän, niin siinä ei uskomus pitänyt paikkaansa. Kulutuslukemat koko levitystyömaan ajalta ja yli sadan kilometrin siirtoajoista tiellä ovat uskomattoman alhaisia. Sekalaisen ajon tuntikulutus, jossa traktorilla paalattiin, ajettiin maata ja käytettiin peltolanaa, oli 11,9 litraa. Lannan- ja kalkinlevityksessä patterista suoraan pellolle kulutus oli 19,6 litraa ja lantalasta ajettuna, jossa mukana tieajoa, 16,4 litraa tunnissa. ei ole mahdollista käyttää lannan ja kalkin levitykDTM-OHJELMAA

sessä pellolla, koska 7400-sarjassa se mittaa vaihteiston tehon tarvetta. Keskipakolevittimellä on kierrosluvun säilyttäminen tärkeää levitysleveyden takia, joten kierrokset on säädettävä aina täysille. Agco Sisu Dieselissä on voimaa riittävästi, jotta levitysleveys säilyy suuremmillakin levitysmäärillä, mikä vaikuttaa suoraan työtehoon. Kuljettajat halusivat ajaa vipuajolla, vaikka käytettävissä olisi myös voimanottotoiminto, jossa moottorin kierrosluku säädetään ensin ja ajonopeutta hallitaan jalkapolkimella. Voimansiirto toimii todella hienosti. Tieajossa DTM etsii aina al-

haisimman kierrosluvun, jolla kuorma kulkee, ja samalla moottori kuluttaa vähemmän polttoainetta. Tyhjänäkin ajettaessa on ero täydellä kaasulla tai noin 1700 kierroksella minuutissa kymmenisen litraa tunnissa. Pitkillä siirtymillä päivittäisen kulutuksen ero on suuri ja siitä kertyy jo paperirahaa omistajan kukkaroon. Parhaiten DTM-vaihteiston toiminnan huomasi peltolanaa vedettäessä. Enimmällään lanalla sai kulkemaan maata noin viisi kuutiota kerralla ja vetovastus vaihteli melkoisesti. Kuljettajan ei tarvinnut kiinnittää traktoriin juurikaan huomiota, muuten kuin oh4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 5

Kuivalantaa levitettiin tarkkuuslevittimellä peltopatterista 700 kuutiota ja kalkkia kasasta pellon reunalta 40 tonnia. MF 7485 Dyna-VT kuormasi.

jaukseen. Ohjausjärjestelmä lisäsi tehoa tarpeen mukaan nopeuden muuttumatta. Ominaisuus helpotti työtä melkoisesti. Koska lanassa ei ole automaattista korkeuden säätöä, voi kuljettaja keskittyä kokonaan lanan säätöön traktorin omalla joystickilla. Kuivuudesta johtuen ei päästy kokeilemaan vetovarsiin kytkettäviä työkoneita. Uusittava nurmipelto oli kertaalleen muokattu jo aikaisemmin. Traktorin ollessa ko-

MIKÄÄN EI KORVAA KUUTIOTUUMIA. keilussa maa oli kuivunut niin syvältä, ettei muokkaaminen ollut järkevää. Tosin käytössä on ”vain” 5,5 metrin levyinen äes, jolla ei saa aikaan kunnon vetovastusta tämän kokoluokan traktorille. Kaikkein mielenkiintoisinta juuri äestyksessä olisi ollut DTM:n toiminta. Peltolanalla siitä saatiin kyllä kokemusta, koska kyseisen pellon pintaa leikattiin 40 cm ja siirrettiin maata keskellä olleeseen painanteeseen. Uudelleen muo6 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

toillun pellon pinta ohjaa nyt sulamisvesiä paremmin piiriojiin, eikä pellon keskelle jää lammikkoa. DTM:n lisäksi Massikka on kovasti kuljettajaystävällinen työkone, melutaso pysyy todella alhaisella tasolla. Mittausten mukaan, joita tehtiin tieajossa eri nopeuksilla ja kierrosluvuilla, oli korkein mitattu arvo ohjaamossa 71,9 desibeliä täyskaasukiihdytyksessä. Tieajossa 53 kmh ajonopeudessa äänitaso oli keskimäärin 68 dB, silloin moottorin kierrokset olivat luokkaa 1700 rpm. Mittaustuloksista mainittakoon vielä, että ne on tehty normaalissa työtilanteessa. Ohjaamon Dual Stage ja etuakselin Quad Link -jousitus toimivat erinomaisesti ja tasoittavat etenkin tieajossa kulkua huomattavasti. Grammerin huippuluokan ilmaistuimesta löytyi helposti mukavat säädöt kaikille kuljettajille. Kokeilussa kolmen kuljettajan painoero oli kevyimmän ja painavimman välillä noin 60 kiloa, eikä kukaan valittanut istuimesta. Huollon kannalta Massikka on tehty helpoksi. Konepeitto nousee KOKONAISUUTENA

kokonaisena ylös, ja jäähdyttimet ja lauhduttimet kääntyvät yhdellä vivunliikkeellä erilleen toisistaan. Työkaluja ei tarvita puhdistuksessa, myös ilmanpuhdistin saadaan ulos kotelostaan käsipelillä. Kokeilun 80 tunnin ajon aikana ei esiintynyt häiriöitä. Muutenkaan isompaa huomauttamista ei ollut, jos sellaiseksi ei lasketa alkuperäisiä ohjaamon askelmia. Alin askelma on liian alhaalla, joten se ottaa helposti kiinni esteeseen. Askelma kiinnittyy muutamalla pultilla ja se kannattaa ehdottomasti ottaa pois. Kestävyydestä on vaikea sanoa mitään näin lyhyen ajon aikana, mutta urakointikäytössä olevalla Massey Ferguson 7485 Dyna-VTtraktorilla on tätä kirjoitettaessa ajettu vuoden ja neljän kuukauden aikana 1684 tuntia ilman minkäänlaisia ongelmia. Traktorilla on ajettu äärioloissa, viime talven -30 asteen pakkasissa ja kuluneen kesän +35 asteen lämmössä. Voimansiirto on molemmissa traktoreissa lähes sama, joten kokemusten perusteella uskaltaa sanoa sen olevan kestävyyden puolesta hyvä kone. e

NOKKA NOSTAA MINKÄ LUPAA!

Neste Farm Universal 10W-30 Maatalouskoneiden yleisöljy, joka sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin. API CF-4/SF, ACEA E2, API GL-4, Ford M2C 86A, 134D, 159B/C MF 1127A, 1136 , 1139, 1144, 1145, Case MS 1207, JD 20 A/C, JD 27

Valmiit ja harkitut Nokka kuormainvaunupaketit urakoinnista energiapuun omatoimiseen korjuuseen tai täysin tarpeidesi mukaan räätälöitynä !

200 l 10381263

44300

/astia

20 l 10478429

4900

/kannu

HYDRAULIÖLJYT Neste Hydrauli 32 Super ja 46 Super Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötilaalueen omaavat hydrauliöljyt

Neste Hydrauli 32 Super

10442122

200 l 10403941

/kannu

39900

/astia

Neste Hydrauli 46 Super 20 l

10518921

00 /kannu

200 l 10478412

Nokka 25L+MV719 Edullinen pikkujättiläinen omatoimiseen puunkorjuuseen

NOKKA 25L kuormaimen nostokyky kg 3.5 m 3m 2m 1m

734 840 996 970 2m

520 567 647 673 3m

436 456 509 502 4m

1088 1195 1258 1203 2m

760 798 881 844 3m

602 631 663 637 4m

390 394 407 348 5m

Nokka 3467He + MV819 NOKKA 3467He kuormaimen nostokyky kg Voimakas, ulottuva malli hydraulijatkeella • sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä

3.5 m 3m 2m 1m

505 510 489 495 5m

411 344 395 339 368 316 350 290 6 m 6.6 m

Nokka 4469HR NOKKA 4469HR kuormaimen nostokyky kg + MV921 3.5 m 1225 925 750 656 536 476

• 32 ympärivuotiseen käyttöön • 46 raskaaseen kesäkäyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit. • ISO VG 32, ISO VG 46

20 l

• Koko mallistossa tasainen ja vahva nostovoima koko liikealueella • Kahden vuoden puomistotakuu • Venttiilistöt monivipuisesta esiohjattuihin • Koko mallistossa alhaiset käyttöpaineet 165 – 175bar

43100

/astia

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 30.11.2010 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

Vahva paketti kaksirunkoisella metsävaunulla maatilan vaativaankin puunajoon • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö

3m 2m 1m

1416 1020 1635 1120 1570 1092 2m 3m

783 840 841 4m

652 666 663 5m

538 479 546 490 543 498 6 m 6.9 m

Nokka 4472HR NOKKA 4472HR kuormaimen nostokyky kg 3.5 m 1247 917 766 670 577 470 + MV1124

3m 1499 1007 802 679 572 Hyvin varusteltu 2m 1799 1178 881 702 562 ergonominen kuor1615 1179 884 713 572 main kaksirunkoisella 1 m metsävaunulla 2m 3m 4m 5m 6m monipuoliseen ja • Hydraulisesti esiohjattu HR- venttiilistö kovaan käyttöön. • Vakiona 500/55-17 kuviorenkaat

K-MAATALOUS

460 464 465 7m

Kruunupyyläinen Åsbro Mjölk Ay hankki Suomen ensimmäisen Claas Xerionin. Koneessa on 180 astetta kääntyvä ohjaamo ja nelipyöräohjaus. Tämä yksilö on varustettu lietesäiliöllä ja multaimella.

KAKSI VAUNUA RIITTÄÄ 10 KILOMETRIIN SAAKKA.

LIETE LIIKKUU VAUHDILLA nurmilohkolla vauhdikkaasti, kuin liukumalla. Nurmen pintaan jää neljä rengaskuviota ja vantaiden tekemät viillot. Lietettä sijoitetaan kasvustoon noin 15 kilometrin tuntivauhdilla. Claasin puimureista tutusta ohjaamosta näkee hyvin joka suuntaan. – Työnopeuteen vaikuttaa lohko ja sen pinta, tällä lohkolla voisi tarvittaessa ajaa vähän nopeamminkin, sanoo Mikael Åsvik. Syynä Xerionin hankintaan oli tehontarve erityisesti lietteen levitykseen. Suunnitelmissa on myös urakointi ja mahdollisesti tulevaisuudessa muutkin työt, esimerkiksi niitomurskaus. Xerion on työkoneen kantaja -tyyppinen traktori. Tässä mallissa on 180 astetta kääntyvä ohjaamo, joka mahdollistaa työkoneiden asentamisen myös traktorin päälle. Åsbro Mjölkin koneen ohjaamo on käännetty ”taaksepäin”, päällä on SGT:n lietesäiliö ja perässä on 8-metrinen Bomechin multain. Claas varustaa traktorin yhteistyökumppaneidensa kanssa kunkin asiakkaan toiveiden muXERION ETENEE

8 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

kaan, esimerkiksi niittotyöhön, kylvöön, lannoitteenlevitykseen, ruiskutukseen, puuhaketukseen tai kuljettamiseen. Vaihto työstä toiseen sujuu tilalla noin puolessa tunnissa työkoneista ja rutiinista riippuen. Xerionit rekisteröidään liikennetraktoreiksi. Maantienopeus on 50 kmh molempiin suuntiin. sekä siirtoajossa että levitystyössä, koska osa tilan pelloista sijaitsee kaukana talouskeskuksesta. Sama pätee useisiin maatiloihin alueella. – Tavoitteena on, että noin puolet työtunneista olisi urakointia. Olemme hankkineet lietteen kuljetukseen kolme käytöstä poistettua säiliöperävaunua. Kaukokuljetuskapasiteetti on tämän työketjun vahvuus, selvittää Matts Broända. Yhteen säiliöön sopii noin 30 kuutiota, jolla täyttää Xerionin säiliöt kaksi kertaa. Koneen päällä olevaan säiliöön mahtuu noin 12 m2 lietettä ja edessä olevaan pumpun säiliön reilut kaksi kuutiota. VAUHTI ON OLEELLISTA

– Käytännössä tällä kalustolla pystyy sijoittamaan 90 kuutiota lietettä tunnissa 18 kilometrin maantieajomatkan päähän. Teiden, erityisesti tilusteiden kunto toki vaikuttaa työtehoon. Kone tuli tilalle juhannuksen jälkeen, ja elokuun 12. päivänä mittarissa oli vähän yli sata tuntia. Lietettä oli levitetty noin 5000 kuutiota. Åsbro Mjölkissä on jo havaittu, että yhden – kahden kilometrin maantiekuljetusmatkalla syöttökuljetukseen riittää traktori-lietevaunuyhdistelmä. Kolmesta – neljään kilometrin matkalla voi olla kaksi säiliövaunua, mutta yksi traktori ja kuljettaja. Siitä ylöspäin molemmat vaunut tarvitsevat traktorin ja kuljettajan. Kaksi vaunua riittää 10 kilometriin saakka, siitä yli tarvitaan kolme. Kolmas traktori vuokrataan tarvittaessa. on ihan yhtä tärkeää kuin työskentelyteho. Nelipyöräohjauksen ansiosta Xerionin paino jakautuu suurelle alueelle, silti kääntösäde on vain vähän yli kuusi TYÖN JÄLKI

Xerion lastaa tankkinsa imukärsällä, joka ulottuu säiliöauton lastausyhteeseen tarvittaessa noin kolmemetrisen ojan yli. Hydraulinen jatkopuomi on tilattu.

Muuli 1400SL Jaxal -kuomu 100 cm

Todellinen tilaihme maatilan kuljetuksiin.

• Kippivaunu lehtijousilla ja iskunvaimentimilla • Sisätilan korkeus 124 cm. Lavan sisämitat 324 x 140 x 24 cm • Vaneroitu takalaita

Y ht e e

nsä

,1.+7as2en5nus

Muuli Pro 970XL Jaxal -kuomu 100 cm

Tukeva rakenne, kippi sekä äärimmäisen hyvät veto-ominaisuudet tekevät vaunusta ylivertaisen. • Vaneroitu takalaita, kippi kahdella kaasujousella ja nokkapyörä vakiona. • Lavan sisämitat 350x150 cm • Laidat kork. 34 cm • Sisätilan korkeus 134 cm • Uutuutena kestävät muoviset lokasuojat

metriä. Leveät renkaat pitävät maapaineen pienenä. – Renkaita on saatavissa iso valikoima, 800:t ovat suosituin valinta, kertoo aluemyyntipäällikkö Christian Ludwig Claasilta. Xerion-konseptin markkinoille kolme vuotta sitten. Ohjaamovaihtoehtoja on kolme: pyörivä ohjaamo, kiinteä ohjaamo edessä ja kiinteä ohjaamo keskellä konetta. – Olemme myyneet XeCLAAS TOI

rioneja yli tuhat yksikköä. Esittelimme viime vuoden Agritechnicassa tehokkaamman mallisarjan, keskiohjaamon ja kääntyvän ohjaamon versiot, kertoo Ludwig. Nyt markkinoilla ovat 330 ja 380-hevosvoimaiset, 450ja 530-hevosvoimaisten tuotanto alkaa tänä syksynä. Koneen hinta kääntyvällä ohjaamolla alkaa 233 000 eurosta, alv. 0 %. Åsbro Mjölkin koneessa on 380 hv. e Teksti ja kuvat Anne Pe n tti l ä

Åsbro Mjölk Ay • Vuonna 1999 perustettu kahden perheen yhteisviljelmä, jonka omistavat sisarukset Helena Broända, Mikael ja Johan Åsvik sekä Helenan puoliso Matts Broända. • Lypsylehmiä on 220 ja viljeltyä 260 ha, lisäksi ostetaan pystyyn kokoviljasäilörehua. • Palkattua työvoimaa on jatkuvasti vähintään kaksi henkilöä. • Nurmi korjataan, lietteet levitetään ja kivet poimitaan pelloilta itse. Kyntöaurakin tilalla on. Äestämisestä, kylvöstä ja kasvinsuojelusta vastaa urakoitsija Söderby entreprenad. • Tilalla on kolmevaiheinen kehityssuunnitelma: vuonna 2007 rakennettiin uusi pihatto, jossa on 200 makuupartta ja 2x12 kalanruotolypsyasema. Meneillään olevassa toisessa vaiheessa rakennetaan 200 partta lisää, ja vuonna 2015 lehmäluku nostetaan 600:aan. Tavoitteena tuottaa maitoa niin edullisesti kuin Suomen olosuhteissa on mahdollista.

Muuli Pro 850K Jaxal Maxi -kuomu 125 cm Vankka kippivaunu. • Saranoitu takalaita, iskunvaimentimet, lehtijouset ja nokkapyörä vakiona • Lavan sisämitat 304 x 140 x 24 cm • Sisätilan korkeus 149 cm • Uutuutena kestävät muoviset lokasuojat

Y ht e e

nsä

Y ht e e

nsä

,2.+2as6en5nus

,1.+9as7en0nus

Muuli Pro -vaunujen hitsatut rungot on uppokastamalla kuumasinkitty. *) Uutuutena kestävät muoviset lokasuojat. Jaxal-kuomu on tukeva ja tilava. Se on valmistettu tyhjiömuovaamalla ja sen alareunaa jäykistää teräksinen kehikko tiivisteineen. Hintoihin (sis alv 23%) lisättävä mahdolliset rahti- ja toimituskulut. Hinnat voimassa 30.11.2010 saakka. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

– Isäntien maausko se on, joka pitää meidätkin leivässä, Juha Korri tunnustaa. Hän luotsaa omaa nimeään kantavaa konehuoltoa Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa.

KONEHUOLTO ELÄÄ MAAUSKOSTA

vastikään uusi iso huoltohalli, jonka suojissa työskentelee Korrin lisäksi kahdesta kolmeen työntekijää. Rohkeutta kustannusarvioltaan noin puolimiljoonaiseen investointiin antoi Suomen maidontuotannon sydänalueella toimiminen. Juha Korri kuvaa tilannetta toteamalla, että jos maatalous loppuu Nivalasta, niin siinä tapauksessa se loppuu koko maasta. Kauan töitä on jo riittänytkin, sillä Juha Korri on pitkän linjan huoltomies - uraa on takana jo parikymmentä vuotta. Niistä viimeisimmät kymmenen hän on ollut yrittäjänä. Korri on huoltanut ja YRITYKSELLE VALMISTUI

10 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

korjannut aina keskolaisia merkkejä. Ei siis ihme, että kevääseen saakka huolto on toiminut paikallisen Rautia-K-maatalouden kanssa samoissa tiloissa. Keväällä konehuolto Juha Korri aloitti kuitenkin uudessa osoitteessa. ja kyllästyminen ulkona työskentelemiseen olivat yrittäjän mukaan perimmäiset syyt muutolle ja halli-investoinnille. Haastatteluhetkelläkin hallissa on kaksi konetta, jotka eivät olisi mahtuneet entisessä paikassa katon alle. Edellisiin tiloihin mahtui sovinnolla kolme traktoTARVE LISÄNELIÖILLE

ria, mutta uudessa hallissa on tilaa kahdeksalle traktorille. Hetkinen! Miksi tilaa tarvitaan kahdeksalle traktorille, jos tekijöitä on vain kolme tai neljä? – Vielä 80- ja 90-luvun taitteessa melkein joka tilalla oli samanlainen traktori. Nyt isoilla merkeillä kuten Massikalla on kymmeniä eri versiota. Koko toiminta-alueella on vain muutama samanlainen kone. Sama pätee muihinkin koneisiin. Ennen liikkeen pihassa oli keväällä pitkä rivi Tuhti-kelasilppureita, koska se oli melkeinpä ainoa menetelmä rehun tekemiseen. Nykyään nurmikoneitakin on kymmeniä erilaisia, kertoo Juha Korri.

VARAOSAT • HUOLTOYRITTÄJÄT • HUOLTOPALVELUT

HUOLTO

Ammattipesurit K-maataloudesta!

Juha Korri (vas.), Vesa Murisoja, Matias Päivärinta ja Juho Ylikotila tyytyväsinä Konehuolto Juha Korrin uudessa hallissa. Ylhäällä näkyvä siltanosturi on yksi uusien tilojen myönteisimmistä asioista.

– Vähänkään erikoisempi työ pitää aloittaa tutustumalla asiaan ja usein teemme yhteistyötä huoltopäällikön kanssa. Sama pätee varaosiin: erilaisia osia on niin paljon, ettei kaikkea voi mitenkään pitää varastossa. Töitä tehdään siis koko ajan limittäin useampaan koneeseen. Korrin uudessa hallissa on kaikkiaan 520 neliömetriä, joista 350 varsinaista huoltolattiaa. Loput jakautuvat sosiaalitiloille ja varasosavarastolle. Katto tulee vastaan 6,4 metrissä. Uutta entisiin tiloihin verrattuna on myös koko huoltoalalle ulottuva siltanosturi, jonka suurin nostokorkeus on reilut viisi metriä. Suurimman oven leveys on kuusi metriä ja korkeuskin viisi metriä. hallissa tehtävistä töistä tulee K-maatalouden ja Konekeskon merkeistä ja vaaka kallistuu koko ajan enemmän tähän suuntaan. Tyypillisimmäksi työksi Juha Korri mainitsee MF:n tai Claasin määräaikaishuollon. NOIN 70 PROSENTTIA

Kesällä traktorit ja puimurit saavat paljon seuraa erilaisista nurmikoneista. Joskus akuuttihoitoa käydään antamassa tilalla saakka. Huoltoautotoiminta on kuitenkin vähäistä, koska Kmaatalous-ketjulla ja Konekeskolla on alueella huoltopisteitä melko kattavasti. Korri mainitsee, että suurin osa asiakkaista tulee omasta pitäjästä. Maatalousvaltaisella alueella kilpailu on osa jokapäiväistä elämää. Kuvaavaa on, että Konehuolto Juha Korrin uuden hallin naapurin seiniä koristavat kilpailevan ketjun logot. – Meillä on täysin eri merkit, joten en koe välillämme olevan kilpailua. Enemmän siitä on hyötyä, että saman alan toimijoita on lähekkäin useampia, Korri kertoo. Etua syntyy myös asiakkaille, kun enemmän palveluita löytyy melkein samasta osoitteesta. e Teksti ja kuva Tuom a s R y t ky

Suo hetki koneelle – Niinhän se on, että kaikki nämä asiat tietävät, mutta silti ne tahtovat unohtua. Juha Korri pukee sanoiksi totuuden, joka nousee väistämättä esiin puhuttaessa nurmikoneiden syyshuollosta. Ennen pimeään konehalliin työntämistä koneelle pitäisi suoda muutama kiireetön hetki. Korri puhuu koneen inventoinnista. – Jos koneessa on ollut kesällä jotain ongelmia, ne helposti unohtuvat työkiireissä. Niinpä syksyllä olisi hyvä käyttää ja pyörittää konetta ennen suojaan viemistä. Viat tulevat siinä esiin tai palautuvat muistiin. Totta

kai kone pitäisi toimittaa huoltoon tai korjaukseen kauden päätteeksi, eikä keväällä kauden alkaessa, jolloin akuuttitapaukset työllistävät korjaamoita paljon. Joskus on käynyt niinkin, että kone on meidän hallissa, kun sen pitäisi jo olla pellolla, Korri jatkaa. Kun koneelle ottaa hetken aikaa sadonkorjuun jälkeen, se tulee todennäköisesti myös laitettua asianmukaisesti talvisäilytykseen. Jos vikoja ei kauden viimeisessä pyörittelyssä löydy, on kone mukava puhdistaa ja rasvata odottamaan seuraavaa suvea.

Yli 75 vuotta puhdasta laatua ammattikäyttöön Uuden sukupolven Kuumavesikorkeapainepesuri Kärcher HDS 8/18 -4 MX • Kestävä messinkinen pumppu, jämerät ammattikaliiperin pesuvarusteet sekä automaattinen pesurinsuojajärjestelmä, joka suojaa kallista lämmityskierukkaa kalkin haurastuttavalta vaikutukselta. • Lämpötila maks. 155°C • Teräskudosvahvisteinen Longlife-letku 20 m • Laakeroitu letkukela • Työpaine 30 - 180 bar • Vesimäärä 400 - 800 l/h

Korkeapainepesuri Kärcher HD 5/15CX Plus

3.190,-

Helposti liikuteltava ammattipesuri rosterimännillä.

• 150 bar ja max. vesimäärä 500 l/h • Vakiona 10 m paineletkua kelalla • Rotojet turbosuutin • Kolmitoimisuutin

699,-

Kuumaa kyytiä lialle!

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 30.11.2010 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

AJANKOHTAISTA NYT LÄMMITETTÄVÄT JUOMA-ALTAAT PIHATTOON Suevia 6520 ja 6620 -juomaaltaissa on kaksi vastakkaista juomapaikkaa. Muotoilu säästää tilaa ja molemmat mallit sopivat hyvin pihattoon. Lämpöeristetty allasosa on polyetyleeniä ja juoma-allas on ruostumatonta terästä. 6620-mallin venttiilin tuotto on maxiflow-uimurilla 40 l/min ja 6520-mallin 30 l/min. Lämmitysvastuksen teho on 180 W (24V). Altaat toimivat vielä noin – 20 asteen pakkasessa, riippuen myös tuuliolosuhteista ja käytöstä. Lisäksi tarvitaan muuntaja.

HARDI-RUISKUSTA KAMPANJAMALLI Hardi on kehittänyt Suomen markkinoille aivan uuden erikoiskampanjamallin. Master Pro VHH -ruisku on tekniikaltaan selkeä ja helppokäyttöinen, ja se toimitetaan aina tietyllä perusvarustuksella. Hydraulisesti taittuvaa 15 metrin puomistoa hallitaan ruiskun nestejärjestelmän hallintalaitteella. Puomistossa on vakiona kallistussylinteri ja toisen puolen erillistaittomahdollisuus. Puomisto on jaettu viiteen lohkoon. Vakiona ovat Triplet-suutinrungot ja yksi sarja F-tyypin suuttimia.

DIESELÖLJYÄ MAASTOON TruckMaster on dieselöljyn kuljetus- ja tankkaussäiliö, joka sopii raskaiden koneiden tankkaukseen lähes missä tahansa. Loiskesuojus estää nestemassan siirtymisen säiliössä. 12 voltin pumpun teho on 40 l/min ja mukana on automaattipistooli, neljä metriä letkua sekä pinnankorkeusmittari. Imuletkussa on suodatin. Kaksi mallia, joiden tilavuudet ovat 430 ja 850 litraa. TruckMaster on valmistettu EU:n ADR-direktiivin mukaan, joten sen kuljettaminen täytenä yleisellä tiellä on sallittua. Se ei kuitenkaan edellytä ADR-ajolupaa.

UUSI ALUSTA VAIHTOLAVAVAUNUUN Dometal esitteli Kone- Forumissa uuden TRH 22 -vaihtolava-alustan. Siinä on sama runkorakenne kuin maansiirron ammattikäyttöön tarkoitetuissa Pro-vaunuissa, pultattava vetosilmukka, ledvalot, kaksitoiminen puomijousitus ja 650/50R22.5-renkaat. Kantavuus on 24 tonnia. Lisävarusteita ovat mm. ohjautuva etuakseli, lisäjarru taka-akselille, liikennevarusteet ja pakko-ohjaus 2-akselille. 12 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

ONNEA TIMO! Kone-Forumissa arvotun kasvinsuojeluainepaketin (CometPro, Prosaro, Terpal, Multiple, Tooler ja Mestarin kiinnite) voitti Timo Mäkelä Hämeenkyröstä. Arvontaan osallistui ennätysmäärä näyttelykävijöitä ja kiinnostus kasvinsuojelun tehopakettiin oli suuri. Onnettarina toimivat Minni Tarkkanen ja Hannes Höykälä. Onnea voittajalle ja kiitokset arvontaan osallistuneille!

UUSI COMET PRO TORJUU TAUDIT K-maatalous tuo ensi vuonna markkinoille BASF’n uuden, formulaatiltaan parannetun Comet Pro -torjunta-aineen kasvitaudeille. Valmiste edustaa viimeisintä EC–formulointiteknologiaa. Se imeytyy entistä nopeammin ja saavuttaa sateenkeston jo puolen tunnin kuluttua ruiskutuksesta. Valmisteen pyraklostrobiinipitoisuus on 200 g/l ja sen käyttömäärä on viljoilla 0,3 – 0,6 l/ha. Uutena kohdekasvina on sokerijuurikas, jolla se tehoaa keskeisiin tauteihin, Ramularia- ja Cercospora-sieniin. Käyttömäärähaarukka on 0,3–1,2 l/ha. Valmistetta voi käyttää pohjavesialueilla ja peräkkäisinä vuosina.

UUSI NESTEMÄINEN N-P-K-LEHTILANNOITE

PALKINTO REHUN LAADUSTA Saksalainen Elhon tuubikäärijän käyttäjä Karlheinz Gilles voitti heinäsäilörehun valmistuksen laatukilpailun. Hänen mielestään Elho 2020 ACI automaattisella tuubikäärijällä oli merkittävä osuus voittoon.

Foliar Extra on uuden tyyppinen, tasapainoisesti pääravinteita sisältävä lehtilannoite: typpeä 12 – fosforia 8 – kaliumia 6. Siinä on myös hieman magnesiumia ja hivenravinteita. Formuloidussa nesteessä ravinteiden hyötysuhde on jopa 10 – 20 kertaa tehokkaampi kuin juuriston kautta annetuissa ravinteissa. Valmistetta voidaan käyttää käytännössä kaikille samoille kasveille, joille N-P-K-lannoitteita käytetään. Se sopii hyvin erilaisiin tankkiseoksiin kasvinsuojeluaineiden kanssa ja myös yhdessä hivenlehtilannoitteiden Multiplen sekä Zoomin kanssa. Foliar Extra tulee K-maatalouden ennakkomyyntiin joulukuussa.

APUA RUOKINNAN SUUNNITTELUUN Suonentieto Oy julkaisee tulevana talvena uuden RuokintaNeuvos-suunnitteluohjelmiston lypsykarjalle ja naudanlihantuotantoon. Tulevaisuudessa ohjelmistoon kehitetään seosrehuun perustuvan ruokinnan suunnittelu sekä lampaiden ja hevosten ruokintasuunnittelu. Ohjelmistossa on huomioitu MTT:n syksyllä julkaisemat päivitetyt rehuarvotaulukot ja ruokintasuositukset. RuokintaNeuvos sopii tuottajille, jotka haluavat vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen ja vertailla eri rehustusvaihtoehtojen kustannuksia.

REHU EI LÄMPENE

ETUPÖYHIN Traktorin eteen asennettava yksiroottorinen vinokelapöyhin Elho Twin 460 pohjautuu Elho V-Twinin perusratkaisuun. Se soveltuu hinattavan niittosilppurin työpariksi. Etukiinnitys antaa kuljettajalle erinomaisen mukavan työasennon ja vähentää niskaongelmia. Hydraulivetoinen pöyhin voidaan kytkeä vakiona joko etunostolaitteeseen tai etukuormaimeen. Se ei tarvitse etuvoimanottoa.

VORON VARALLE Lukittava pumppukaappi suojaa nyt tankkauspistoolia Farmtoolsin Farmex-polttoainesäiliössä.

Uudistettu Mestarin Vahva Pro on edelleen markkinoiden vahvin muurahaishappovalmiste rehunsäilöntään, murskesäilöntään, vasikoiden hapanjuottoon tai sikojen liemiruokintaan. Ortofosforihappo on nyt korvattu propionihapolla, joka parantaa tuotteen käyttöominaisuuksia mm. ehkäisemällä rehumassan jälkilämpenemistä. Säilöntäaine alentaa rehumassan pH:n nopeasti tavoitetasolle, estäen näin rehun ruokinnallista ja säilönnällistä laatua pilaavat virhekäymiset. Se sopii erinomaisesti kostean ja esikuivatun nurmirehun säilöntään ja toimii hyvin myös hankalissa korjuuoloissa.

BIOLOGISET SÄILÖNTÄAINEET Biologiset säilöntäineet vastaavat entistä paremmin nykyrehun säilöntävaatimuksiin. Josilac Pro laskee vanhaa Josilacia nopeammin tuoreen rehun pH:n ja estää tehokkaasti rehuvalkuaista hajoamasta. AgroSil-säilöntäainetta suositellaan esikuivatulle rehulle ja se on hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto myös urakointiin. AgroSil Pro sopii kuivan rehun ja murskeviljan tekoon, se alentaa rehun lämpenemisriskiä. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 13

Kuvan koneessa takalata lisävarusteena

MULTIVA OPTIMA T600 jälkiharalla • Järeä ja pitkä runkorakenne, 250/60-14,5 renkaat. Multiva TerraFlex 10x45 piikit • Lisäosilla työleveys 7 metriin (lisävaruste)

POTILA MASTER 700 H

• Varpajyrä tai jälkihara • Kattava vakiovarustelu, piikien rakenne takaa tasaisen muokkauspohjan

NETTOHINTA!

17.500,-

MULTIVA TRM 150 Farmer

+toim.kulut

• Nyt järeällä HD-rungolla ja isoilla 550/4522,5 renkailla. Kestävä lava kokonaan kulutusterästä.

NETTOHINTA!

POTILA P700 PINTAÄES

19.700,+toim.kulut

NETTOHINTA!

15.900,+toim.kulut

NETTOHINTA!

3.900,-

• Kynsien rakenne ja sijoittelu varmistavat aukottoman muokkauspohjan, säädettävä takalata, paino 850kg

+toim.kulut

Lisähintaan saatavana viljaja korokelaidat

TUME NOVA COMBI 4000

• Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

HARDI MASTER 1200 Pro 15 VHH EVC/5 • Nostolaiteruisku Euroopan johtavalta valmistajalta • Huippupuomisto sähköhydraulisella hallinnalla

L1 PLUS 10-16 m

• Säiliötilavuus 1600 l, tilaa reilusti 2 suursäkille • Hydr. auki kiinni käyttö

NETTOHINTA!

48.900,+toim.kulut

NETTOHINTA!

13.990,+toim.kulut

300/JH1 TAKALANA

WS 120 PERÄVAUNU • Suosittu kotimainen kippivaunu vakiolaidoin • Pulverimaalatut laidat, 520/50-17 renk. • Kastomaalattu vahva putkipalkkirunko

HE-VA SEED-WEEDER 6 M

• Nurmien kylvöön ja paikkaukseen. • Pneumaattinen kylvöyksikkö

terämuotoilu ja 4.200,- • Kaareva oikea terän asento +toim.kulut

• Hydraulinen terän kääntö

NETTOHINTA!

7.490,+toim.kulut

NETTOHINTA!

9.920,+toim.kulut

He-Va Tripple TILLER 3 M V-profiili teräskiekkojyrällä NETTOHINTA! NETTOHINTA! • Kolmerivinen kultivaattori

2.770,+toim.kulut

tehokkaaseen muokkaukseen sekä keväällä että syksyllä.

Suoran kaupan nettohintatarjoukset (sis alv. 23%) ovat voimassa 31.12.2010 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

14.850,+toim.kulut

NETTOHINTA!

20.900, +toim.kulut V-Twin 750 KAKSOISKARHOTIN

ELHO HMN 320 P HB NIITTOMURSKAIN

• Vinokelat nostavat rehun puhtaasti ilmavaan karhoon • Työleveys 4,5 - 7,5 m

LINER 2800 KARHOTIN • Erinomainen karhon muoto, suljetut roottorikeskiöt voiteluainetäytöllä, vahvat rakenteet, vähäinen huoltotarve. Työleveys 7,4 - 8,2 m

19.950, +toim.kulut • Hydrobalance -kevennyksellä tasainen ja tarkka niitto • Tasaiset, nopeasti kuivuvat karhot

NETTOHINTA!

21.490,+toim.kulut

GMS 3202 TopSafe

• Pituudet 16.4 - 57.6 m • Nopea pystyttää • Kastomaalattu kotelopalkki

Monipuolinen saksalainen pienkuormain!

+toim.kulut

• Yhdellä purkuluukulla • Säiliö ja ruuvi erikoisterästä • Uusi JF Feed Manager langaton vaakanäyttö

Esim. 14,2 x 22,4 m

Huom. Nettohinta ei sisällä työlaitetta.

18.900,VM 1 12 m3 SEOSREHUVAUNU

WS 14 TERÄSHALLIT

Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. (Lumialue 1,8-2)

NETTOHINTA!

• Hinattava niittomurskain sivuvetoaisalla • Hyvät varusteet mm. laajakulma-akseli, isot renkaat, TopDry -leveä niittokarho

NETTOHINTA!

25.900,-

18.990,-

+toim.kulut

S+

• Nopea katkaisu ja halkaisu • Hydraulinen hammasrullasyöttö • 4 m:n kuljettimella

1140 CX 30 • Monipuolinen saksalainen pienkuormain • 18,5 KW Perkins-diesel • Leveät 26x12-12 renk. • Joystic suunnanvaihto

NETTOHINTA!

5.950,-

24.500,+toim.kulut

NINA 300

• Nurmen suorakylvöön • Muokatuilla mailla herneen / viljan kylvöön • Yleiskone karja- ja luomutiloille

NETTOHINTA!

9.900,+toim.kulut

+toim.kulut

N ETU!

ÄTTÄJÄaupassa NOPEA N P Ä onek

lkitsee työk n arvo a K-maatalous pa en kauppasumm Edu ne ko n Ku t. ja ja o-osta nopeat ennakk ,- (sis. alv) ennakkomyyntihinnoin .000 an ssä saat kaup on vähintään 16 1.2010 menne .1 26 en. im an st up di ka päätät höyrypuh SV 1902 imevän a! ast rok Ne päälle Kärcher n ne mi

695,-

inen ja kuivaa kat tila 1,2 l + yryllä puhdist am telmä , lämmi tys • Imuroint i, hö soissäiliöjär jes datinjär jes telmä kak suo W, r, ba 00 4 23 o ine pa • Teh 0,5 l, ma x. höyry 00 W, alipaine 210 mbar 12 täy ttövesi- säiliö i tor HE PA , Imumoot vesisuodatin +

Hinnat eivät sisällä toimituskuluja. Kuvien koneissa mahdollisesti nettohintatarjoukseen kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS

FIRST CLAAS

Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa!

CLAAS 455 RC UNIWRAP

CLAAS CARGOS combivaunut

Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta

Suurtehonoukinvaunu sekä rehun kuljetusvaunu samassa paketissa

• Nyt 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Nyt uusi huippunopea käärintä, muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • Uusittu MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit • Paalauksen / käärinnän hallinta selkeästä Claas Communicator ohjaimesta

UUTUUS! Claas Disco Contour Float niittomurskaimet Uutta kehittynyttä kevennystekniikkaa tehokkaassa kompaktissa muodossa • Nostolaitekiinnitteiset ja hinattavat niittomurskaimet nyt eri kokoja teholuokissa.

www.k-maatalous.fi

• Alkaen 38 m3 lavatilavuudella, purkukeloilla tai ilman • Roottori ja noukin irrotettavissa - vähemmän painoa kuljetusvaununa • Uudistunut tehokas sullonta, tiiviimmät kuormat

CLAAS LINER 4000 suurtehokarhotin • 4-roottorinen, työleveys n. 15 m • Öljykylpykeskiöt roottorissa • Profix pikakiinnitys piikkivarsille • Säädettävä työ- ja karhonleveys

K-MAATALOUS

K-MAATALOUS-KETJUN TAVARANTOIMITTAJAT ESITTÄYTYVÄT

YRITYSTERVEISIÄ

MAKOISIA REHUJA! – Biofarm

rehuvalmistaja Biofarm perustettiin vuonna 1988. Yritys aloitti tuotantoeläinten rehuista ja valmistaa edelleen väkija erikoisrehuja naudoille, sioille ja siipikarjalle. Pian mukaan tulivat myös hevosten ja lemmikkieläinten rehut. Yritys toimittaa myös valmiita esiseoksia rehutehtaille. Biofarmin 7,5 miljoonan liikevaihdosta karjatalouden rehut ja esiseokset muodostavat puolet, hevos- ja lemmikkisektori toisen puolen. Valikoima sisältää myös lääkinnällisiä tuotteita ja eläinlääkkeitä. Biofarm toimii myös maahantuojana, lääkkeissä uutta on mm. utaretulehdusrokote naudoille. Jauheiset ja nestemäiset tuotteet valmistetaan Karkkilan tehtaalla, pelletöidyt tuotteet tekee osaomistettu tehdas tai yhteistyökumppani. Biofarmilla työskentelee 24 henkilöä. Yritysterveisiä tuovat toimitusjohtaja Mikko Koivu ja markkinointipäällikkö Mika Brofeldt. KARKKILALAINEN

MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT TUOTTEENNE? – Hevosten Black Horse -rehusarja, Milka-erikoisrehut, Mestarin Erikoisrehut ja K-hivenlehtilannoitteet. Black Horsen tavoin myös Milka on vanha tuotemerkki. Sen alla markkinoimme vasikan juomarehuja sekä nuolukiviä. Näistä tuotesarjoista tulee merkittävä osa liikevaihdosta. – Cartivet on ollut meille merkittävä tuotekehityksellisesti, koska se oli ensimmäinen hevosten nivelvaivoihin kehitetty kotimainen tuote. Lanseerasimme sen 1996.

– Käytämme kotimaisia raaka-aineita rehuissamme aina kun se on mahdollista. Monella rehullamme onkin avainlipputunnus, kertovat Mikko Koivu ja Mika Brofeldt.

MITÄ OVAT VAHVUUTENNE? - Monipuolinen tuotevalikoima, nopeus ja joustavuus. Rehulava tai puolikas lähtee täältä kohti kauppaa tai maatilaa pääsääntöisesti tilauspäivänä. Pystymme suoriin seuraavan päivän toimituksiin aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Voimme valmistaa myös esiseoksen rehutehtaalle tarvittaessa varsin nopeasti.

MITEN UUSI TUOTE SAA ALKUNSA? - Aika usein tulee jokin signaali kentältä. Biofarmin sisaryrityksiin kuuluu luontaistuotealalla merkittävä Hankintatukku Oy sekä laboratorioyritys Novalab Oy. Joskus innovaatio voi saada alkunsa ihmispuolelta ja siirtyä eläintuotteisiin. Tietotaitoa tuotekehitykseen

on jo omistajaportaassa, mm. dosentti ja eläinlääketieteen tohtori. Novalab auttaa meitä tuotekehityksessä ja laadunvarmistuksessa.

MILTÄ NÄYTTÄÄ ALAN TULEVAISUUS? – Hevosten määrä seuraa yleistä taloudellista tilannetta. Niiden määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti, joten myös rehuntarve kasvaa. Suomalaiset hevosenomistajat ovat tottuneita käyttämään täysrehuja ja puolitiivisteitä. Karjatalous keskittyy, tilat kasvavat yhä suuremmiksi yksiköiksi ja ostavat kerralla suuria eriä, joten rehukauppa on haasteellista. Toisaalta aperuokinnan lisääntyminen ja muu tilatason rehusekoitus lisää rehukomponenttien tarvetta. Esiseosten käyttö tulee lisääntymään. Nyt pinnalla ovat esimerkiksi elävä hiiva ja siipikarjapuolella fytaasientsyymi, joka rajoittaa fosforin muodostumista. Ympäristöasiat tulevat vaikuttamaan tuotevalikoimiin jatkossakin. e T e k s t i j a k u va A n n e P e n t t i l ä 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 17

Ossi Sillanpää Jalasjärveltä pyörittää maatalousurakointitoimintaa vaimonsa ja poikansa kanssa. Kesäaikaan ulkopuolisia työntekijöitä on kolmesta neljään. Päätoimialana on säilörehun korjuu ajosilppurilla. Rehua tehdään myös pyöröpaalaimella ja lisäksi levitetään kuivalantaa tarkkuuslevittimellä. Ossi on löytänyt kerralla hyvän ajosilppurimerkin. Menossa on jo kahdeksas Claas Jaguar.

JO KAHDEKSAS JAGUAR

18 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

Sillanpäät korjaavat kahdella ajosilppurilla noin 2000 hehtaaria rehua vuodessa.

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 19

1) Jare Sillanpää (vas.) on uuden ajosilppurin pääasiallinen kuljettaja. Ossi Sillanpää hankki ensimmäisen Jaguarinsa kymmenen vuotta sitten. 2) Koneen takatelineelle sopii yksi kuution säiliö ja kaksi 200 litran tynnyriä säilöntäainetta.

KORJUUTEHOA JA KÄYTTÖMUKAVUUTTA Claas Jaguar 850 on mallisarjan keskiluokkaa ja sen moottoriteho on 412 hv. Voimanlähteenä murisee Merzedes Benzin 12,8 litran rivikuutonen. Silppuri on 20-teräinen ja siinä on automaattinen teroitus. Noukin on valinnainen, 3,8tai 3-metrinen. Lisäksi koneeseen saa suoraniittopään joko 5,2tai 6,1-metrisenä. Ajovoimansiirto on hydrostaattinen ja tienopeus on Speedstar-versiossa 40 km/h. Käytännössä kaikki koneen hallinta ohjausta lukuunottamatta hoidetaan ajon aikana yhdestä ainoasta vivusta. Käsivivun kytkimiin on yhdistetty kaikki toiminnot, vivun eteen - taakse -liikkeellä määritellään ajonopeus. Suurikokoinen nestekideruutu toimii mittaristona, josta voidaan valita erilaisia näyttötiloja. Ohjaamo on tilava ja sieltä näkee erinomaisesti joka puolelle ulos, mikä on tärkeää torven ohjauksen kannalta. Claas Jaguariin on mahdollista 2

SILPPURITYÖ ON LISÄÄNTYNYT TASAISESTI.

eitsemän Jaguaria on hankittu käytettyinä. Viimeisin, viime talven hankinta on ensimmäinen uutena ostettu Jaguar. Malli on 850, se vaihdettiin käytettynä hankittuun vuoden 1996 860-malliin. Toinen ajossa oleva kone on 840, samoin v uosimallia -96. – Aloittelin rehu-urakointia pyöröpaalaimella. Kymmenen vuotta sitten hankin ensimmäisen, 600-sarjan Jaguarin, kertoo Ossi. – Samalla hankittiin toinen kone varalle. Siinähän ei mennyt kun muutama päivä, kun toinenkin kone oli ajossa. Siitä lähtien on ajettu kahdella. Ei näitten kanssa ole suurempia harmeja ollut, ihan alkuaikoja lukuun ottamatta, ja silloinkin kyseessä oli oma tottumattomuus. – Meillä on remonttihommaa talvella, niin siinä sivussa nostetaan silppureistakin torvet kentälle, käydään koneet huolellisesti lä20 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

pi ja uusitaan tai korjataan kuluneet paikat. Huolto on tärkeää, oli kysymyksessä uusi tai vanha kone.

SOPIVAKSI MUOTOUTUNUT KALUSTO – Vuosittain korjaamme silppureilla noin 2000 hehtaaria rehua ja pyöröpaalaintyöt siihen päälle. Eli noin kymmenen tuhatta paalia rehua ja olkea muutama tuhat. Luonnollisesti paalainmerkkikin on Claas, 355 RC. Käärimme paalit erillisellä Elhon käärintälaitteella. Sillanpäät urakoivat tänäkin kesänä kahdella silppurilla, jonka lisäksi ajossa on kaksi meno-paluu niittokonetta, perhosniittokone ja kaksi karhotinta. Lisäksi osalla asiakkaista on omia koneita, joilla niitetään ja karhotetaan. – Rehuvaunujen vetotraktorit ja suurin osa vaunuista tulevat asiakkailta. Meillä on yksi vaunu ilman traktoria. Se kiertää työmailla, kertoo Ossi.

kytkeä perävaunu myös taakse, mutta Sillanpään koneessa takana on suurikokoinen säilöntäaineteline. Telineelle sopii yksi kuution säiliö ja tarvittaessa vielä kaksi kahdensadan litran tynnyriä, eli yhteensä 1400 litraa säilöntäainetta. Claasin omaa biologisen säilöntäaineen automaattiannostelijaa Sillanpäät eivät käytä, koska melkein kaikilla asiakastiloilla käytetään happosäilöntäainetta.

KRAKKERI ON, EI VIELÄ SUORANIITTOPÄÄTÄ Suoraniittopäätä eivät Sillanpäät ole ainakaan vielä katsoneet kannattavaksi hankkia. Krakkeri eli jyvämurskain koneeseen jo hankittiin. – Jos tuoreviljan korjuuta tulee riittävästi, niin sitten pannaan suoraniittopää harkintaan, kertoo Ossi. – Töitä on riittänyt mukavasti. Se on ollut yllättävää, ettei paalaus ole paljonkaan vähentynyt. Silppurihommia

aloittaessa ajattelin, että tämä paalihomma kyllä loppuu. Mutta mitä vielä, oikeastaan vain oljen paalaus on vähentynyt. Silppurityö on lisääntynyt tasaisesti. Urakointia eniten rajoittavana tekijänä Ossi pitää työvoiman saatavuutta. Ammattitaitoista väkeä on hankala saada ja erityisesti syksyllä tulee ongelmia, kun opiskelijat lähtevät kouluihin. Ossi ajaa pääasiassa paalainta ja poika Jare uutta silppuria. Toisella silppurilla on palkkakuljettaja. Välillä joutuu tietysti niittämään ja karhottamaan. – Peruskoneena Claas on vahva. Kun huollot hoitaa kunnolla, niin kesäaikaan saa olla huolettomalla mielellä. Harvoin on mitään koneesta itsestään johtuvaa, isompaa remonttia tehty kesken sesongin. Kyllä näillä pärjää, sanoo Ossi. e Teksti ja kuvat Sepp o N y k ä n e n

Nämä biologiset säilöntäaineet ovat koneita syövyttämättömiä ja käyttäjille turvallisia. Ne soveltuvat myös luomutuotantoon. Lisäksi niissä on mukana lämpötilaoptimoitu maitohappobakteerikanta.

ETTU!

UUDIST

UUTUUS

AGROSIL

ETTU!

UUDIST

VAHVA Pro Muurahaishappoa 80 %, propionihappoa 2 %

www.k-maatalous.fi

• Sopii tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään • 2 maitohappobakteerikantaa • Maittava, sulava ja edullinen rehu hyvissä korjuuolosuhteissa • Laskee nopeasti pH:n optimitasolle • Rehun säilöntään kun kuiva-ainepitoisuus on yli 35 % • 3 maitohappobakteerikantaa mm. L. Buchneri • Rehu ei lämpene niin herkästi sen altistuessa ilmalle -> auman pintakäsittelyyn, muovitetulle heinälle • Sopii hyvin murskeviljalle • Sisältää lämpötilaoptimoidun maitohappobakteerikannan • Erinomainen esikuivatun säilörehun säilönnässä, kuiva-aine yli 25% • 2 maitohappobakteerikantaa • Hinta erittäin kilpailukykyinen • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn • Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin • sopii myös luomutuotantoon

K-MAATALOUS

TUME PYÖRÄYTTI KAKSOSET Gemini 6000

Strategiset mitat ovat: työleveyttä kuusi metriä ja kuljetusleveyttä kolme. Säiliötilavuus 6,5 kuutiota ja täyttökorkeus vain 215 cm. Tehontarpeeksi riittää 200 hv helposti. Kylvölannoitintekniikka on jo käytännön tiloilla hyväksi havaittua ja puolueettomissa testeissä palkittua. Geminissä on kaikki menestyskoneen ainekset.

KUN VAADITAAN TYÖLEVEYTTÄ,

kääntyy katse useimmiten pneumaattiseen kylvötekniikkaan. Tumellakin on kymmenen vuoden takaista kokemusta kahdeksanmetrisestä koneesta, joka levitti lannoitteenkin ilma-avusteisesti. Tumella ei kuitenkaan oltu täysin tyytyväisiä koneeseen. Itse kylvötyössä tärkeät asiat jäivät jalkoihin, kun pienen kuljetus- ja suuren työleveyden yhdistelmää haettiin ilma-avusteisuuden kautta. Havaittuja ongelmia olivat muun muassa: Kylvösyvyys vaihtelee, koska siemenet ponnahtelevat vantaasta tulevan ilmavirran vaikutuksesta. Siirtoilma pöllyttää hienoa maata pois siementen ympäriltä, mikä heikentää itämisolosuhteita. Tekniikka vaatii yleensä siemenen ja/tai lannoitteen jakolaitteet, mikä heikentää kylvötarkkuutta. Letkustot aiheuttavat siirtoviivettä ja saattavat tukkeutua. Traktorilta vaaditaan tehoa ja kierrokset on pidettävä korkealla tukkeutumisen estämiseksi. Koneessa on monimutkaista tekniikkaa ja paljon kuluvia osia. Ilma kondensoi vettä, mikä haittaa lannoitteen jaka22 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

mista. Korkea säiliö vaatii erikoisratkaisuja täyttöön. Nykymarkkinat kuitenkin vaativat leveitä kylvökoneita, varsinkin Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. Myös Suomessa on suuria, satojen hehtaarien tiloja, joiden omistajia uusi Gemini kiinnostanee. Gemini riittää jopa 6000-7000 hehtaarin tilan kylvölannoittimeksi, lasketaan Tumella. kehittämisessä olivat kylvötekniikan tunnetut, yksinkertaiset lainalaisuudet, kertoo markkinointipäällikkö Heikki Sola Tumelta: – Lannoite ja siemen on annosteltava oikein ja niiden on sijoituttava oikeaan kohtaan maassa. Työn on sujuttava tehokkaasti ja taloudellisesti. Gemini perustuu täysin Nova Combin tuttuun tekniikkaan, jonka viljelijät ovat havainneet hyväksi useissa maissa. Nova Combi on myös voittanut puolueettomia testejä, mm. Koneviestin rypsinviljelykokeen Loimaalla 2009 (KV 16/09), syysrapsin kylvökokeen Ruotsissa 2009 (järjestäjä Hushållningssällskapet i VästLÄHTÖKOHTANA GEMININ

manland) ja Lantmannenin järjestämän mallasohran viljelytestin Ruotsissa 2009-2010 (Lantmannen 10/10). Geminissä kaksi Nova Combia työskentelee rinnakkain. Kuljetusasentoon toinen niistä kääntyy taakse, jolloin koneet ovat ”selät vastakkain”. Uutta tekniikkaa kehitettiin lähinnä veto- ja kääntökoneistoon, joille on haettu patentit. Oheinen kuvasarja selvittää laitteiston toimintaa siirryttäessä työasentoon. – Kylvimme Geminillä viime kesänä vain 200 hehtaaria, mutta testasimme paljon tieajoa ja koneiden kääntöä. Varmistimme sen, että veto- ja kääntölaitteistot toimivat niin kuin pitääkin. Kylvötekniikkaanhan ei tullut muutoksia, ainoastaan koneiden takapyörät ovat suuremmat kuin Nova Combissa, kertoo Sola. ja taloudellisuuteen vaikuttaa Geminissä monta seikkaa. Ensiksi suuri työleveys ja säiliökoko: työsaavutus viljalla on hyvissä oloissa kuudesta seitsemään hehtaaria tunnissa. Toiseksi helppo vaihtaminen työ- tai kuljetusasentoon, se kestää harjaantuneelta kuljettajalta pari minuuttia. Kuljettajan on poistuttava ohjaamosta kerran, kääntämään turvalukitukset. Geminin traktoritehontarve on pieni, 200 hv riittää varmasti. Solan mukaan tehon puolesta pärjättäisiin 160 hevosvoimallakin, mutta rajoittavaksi tekijäksi tulee TYÖN TEHOKKUUTEEN

1) Gemini saapuu paikalle kuljetusasennossa. Pellolla se ajettaisiin tasaiseen kohtaan päisteessä.

2) Kuljettaja kääntää takana sijaitsevan apupyörän oikeaan suuntaan peruuttamalla. Apuna on kamera. 3

3) Kuljettaja laskee kiinteän koneen takapyörät alas, ja laskeutuu ohjaamosta avaamaan lukitukset: mekaaninen lukko ja kiinteän koneen takapyörähydrauliikan vapautus. Ohjaamossa hän lukitsee apupyörän suunnan ohjaussylinterillä.

4) Kuljettaja on valinnut hytissä sijaitsevasta ohjaimesta kääntövaiheen, ja takimmainen kone alkaa kääntyä. Kuljettaja pystyy valitsemaan seuraavan vaiheen ohjaimesta vasta kun edellinen on suoritettu loppuun ja kuitattu.

Murskavoitto Nova Combille Ruotsalainen ammattilehti Lantmannen on tehnyt kylvö- ja viljelymenetelmäkokeen 2009-10. Testissä neljä kylvölannoitinvalmistajaa saivat tehdä syysmuokkauksen, kevätmuokkauksen ja muutkin mallasohran viljelytoimenpiteet oman näkemyksensä mukaan. Testin loputtua laskettiin tuotot ja vähennettiin kustannukset. Voittajaksi selviytyi se, jonka taloudellinen tulos oli paras. Mukana olivat Horsch, Tume, Väderstad ja Överum. Tumen Nova Combi oli suorastaan murskaavan ylivoimainen. Lokakuun Lantmannenin mukaan Nova Combin koelohko tuotti 5765 kilon sadon ja 1813 kruunun taloudellisen tuloksen hehtaaria kohti. Toiseksi tullut Väderstad sai satoa 5215 kiloa ja tulosta 1103 kruunua. Horsch hävisi Väderstadille muutamalla kruunulla ja Överumin tulos oli 855 kr. Lantmannen julkaisee yksityiskohtaisemmat tiedot kokeesta, luvut ja analyysit joulukuun numerossaan.

traktorin omapaino. Kylvökonetta varten ei tarvitse hankkia suurempaa traktoria, eikä sitä 200-heppaistakaan tarvitse huudattaa täydellä teholla. Sekä yhdistelmän kiinteät että käyttökustannukset ovat pienemmät. Tumella lasketaan, että noin

5) Kääntyvä kone on ajettu apupyörällä samaan suuntaan kiinteän koneen kanssa. Etulukitus kytketään hydraulisesti, jonka jälkeen teleskooppisylinteri siirtää kääntyvän koneen samaan linjaan kiinteän koneen kanssa.

6) Vetoaisa siirretään kiinteän koneen edestä yhdistelmän keskelle ja lopuksi apupyörä nostetaan ylös. Gemini on nyt samanlaisessa kylvövalmiudessa kuin Nova Combi.

75 000 euron hintainen 200 hv:n traktori kuluttaa polttoainetta 30 kg/h, jolloin sen työtunnin hinta on 34 €. Monen pneumaattisen kylvökoneen tehontarve on luokkaa 350 hv. Traktori maksaa 125 000 ja kuluttaa polttoainetta 50 kg/h, jolloin työtunnin hinta on 56 €.

Geminin verollinen hinta on 125 000 €, joka on pneumaattisten koneiden keskitasoa. Matalan täyttökorkeuden ansiosta eivät myöskään täyttölaitteet edellytä lisäinvestointeja. e T e k s t i j a k u vat A n n e P e n t t i l ä 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 23

MÖYHII MUOKKAUSKERROKSEN Lemkenin siipiterämallisto on uudistumassa. Perinteinen Smaragd-siipiteräkultivaattori saa seuraajakseen Lemken Kristallin. Niiden tärkein ero on Kristallin suurempi kyky sekoittaa maata.

24 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

kahdella akselilla Kristall-kultivaattorissa, kun Smaragdissa on kolme piikkiakselia. Koska painopiste on lähempänä traktoria, voi jopa kuusimetrinen Kristall olla nostolaitesovitteinen. Molempien kultivaattorimallien piikit ovat läpileikkaavat ja piikkiväli likimain sama. Oleellinen ero on piikin sivuterissä: Kristallin sivuterien takapää on käännetty ylöspäin. Se sekoittaa muokattavan maakerroksen entistä paremmin. Kristallin terämallin, TriMixin muokkaus- ja maan sekoituskyky on siinä määrin tehokas, että kakPIIKIT OVAT

sipalkkisella Kristallilla saa aikaan yhtä hyvän sekoituksen kuin perinteisellä kolmipalkkisella kultivaattorilla. Kaksipalkkinen kultivaattori on kuitenkin lyhyempi ja nostolaitekoneena se ei tarvitse eteensä yhtä massiivista veturia. Kolmimetrisessä kultivaattorissa on piikkejä seitsemän kappaletta. takana muuttamalla takajyrän korkeutta yksinkertaisella tappi reikään -menetelmällä. Nostolaitekultivaattorin etupään korkeus säädetään traktorin nostolaitteilla. Työsyvyys voi vaihdella aina viiden TYÖSYVYYS SÄÄDETÄÄN

MARRASKUUN 2

KÄRKITARJOUKSET

2 kpl Linna saunashampoota KAUPAN PÄÄLLE!

Bio Color, 8 kg by Serto • Pesujauhetiiviste erityisesti kirjopyykille • Miedosti hajustettu • Kotimainen

3,55 €/kg

KYLVÖ EI VAADI ERILLISTÄ TASAUSAJOA.

/kpl

TARJOUKSET Plussa-kortilla Perustyövalo H3

sentin kylvömuokkaussyvyydestä 15 senttimetrin perusmuokkaussyvyyteen syksyllä. Samalla muokkaimella voi itse asiassa tehdä matalan sänkimuokkauksen heti puinnin jälkeen, syysmuokkauksen sekä vielä keväällä kylvömuokkauksen. pikakiinnitteinen. Sen vaihtamiseksi tarvitsee vain irrottaa teräpaketin piikkivarteen lukitseva kiila. Terien vaihtoon menee aikaa varttitunnin verran, jos sitäkään. Teräpaketti tavanomaisilla suorilla sivuterillä antaa mahdollisuuden lisätä työsyvyyttä jopa 20 cm:iin. Kultivaattori voi työsyvyytensä puolesta olla myös kyntöauran korvaaja. Erona on, että aura kääntää kasvimassan maan alle, kultivaattori sekoittaa sen muokkauskerrokseen. Kultivaattorin piikkien jättämät vaot tasaantuvat tasauslautasten avulla. Kun lautasten työsyvyys on kerran säädetty oikeaksi, sitä ei sen jälkeen tarvitse muuttaa, vaikka kultivaattoripiikkien työsyvyyttä muutetaankin. Kylvö ei vaadi erillistä tasausajoa. Kiveen ajon varalta piikit on suojattu jousella. LisäTERÄPAKETTI ON

• Sisältää polttimon 12 V 55 W

varmistuksena on vielä murtopultti. on tarjolla useita vaihtoehtoja. Suomen olosuhteissa jyrälle on erityinen vaatimus: sen on selviydyttävä tukkeutumatta myös märissä olosuhteissa. Teräskiekkojyrä on osoittautunut tässä suhteessa hyväksi vaihtoehdoksi. Kiekot ovat V-muotoiset, terästä ja kiekkojen välissä on veitsi, joka kaapii kiekkojen väliin kertyvän maan irti. Lemken Kristall on hyvä vaihtoehto korvaamaan äkeen, sänkimuokkaimen ja auran. Maanmuokkaukseen ei välttämättä tarvita mitään muuta. Kolmimetrinen nostolaitekoneen eteen on hyvä valjastaa 140-hevosvoimainen traktori. Sillä se kulkee, mutta nokalle on pantava täysi etupainosarja. e

TAKAJYRÄKSI

1) Lemken Kristall panee muokkauskerroksen kiehumaan sivuteriensä muotoilun ansiosta. Piikkien jättämät vaot tasaantuvat tasauslautasilla ja työsyvyys tarvitsee säätää vain kerran. Se ei muutu, vaikka piikkien työsyvyyttä muutetaankin.

Etu -15 %

/kpl

Hinta ilman Plussa-korttia 14,10

Käynnistyskaapelit K-Agro • 200 A • 25 mm^2 • 3,5 m

Etu -19 %

00 /kpl

Hinta ilman Plussa-korttia 39,30

Tarjoukset (sis. alv) ovat voimassa marraskuun 2010 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

Nopean n päättäjä o v r e dun a

695,-

2) Teräpaketti irtoaa kultivaattorin piikkivarresta, kun irrottaa jousilukitteisen kiilan.

www.k-maatalous.fi

K-maatalous palkitsee työkonekaupassa nopeat ennakko-ostajat. Kun koneen kauppasumma on vähintään 16.000,- (sis. alv) ennakkomyyntihinnoin ja päätät kaupan 26.11.2010 mennessä saat kaupan päälle Kärcher SV 1902 imevän höyrypuhdistimen.

K-MAATALOUS

Marko Itälehto Ilmajoelta kasvattaa broilereita. Viljaa kuluu noin puoli miljoonaa kiloa vuodessa. Omat pellot tuottavat noin 200 tonnia ja täydennys ostetaan puintiaikana suoraan viljatiloilta. Viljan vastaanotossa ja kuivauksessa oli selvä pullonkaula.

TEHOA VILJAN VASTAANOTTOON GSI kuivaussiilo

puintikosteaa viljaa tulee Itälehdon tilalle monelta viljelijältä, useita kuormia ja melkein samalla kellonlyömällä. Vastaanottoa on ollut vaikea saada sujuvaksi. Kuivauksen kanssa on joskus jouduttu odottelemaan liian pitkään, kun tuuletussiiloja ei ole ollut. Itälehto kuuli muutama vuosi sitten siiloista, joissa vilja voidaan kuivata varastoinnin aikana johtamalla kuivausilma pohjan alta viljapatsaan läpi. Hän tajusi, että tällaisen järjestelmän vastaanottokyky on lähes rajaton, se riippuu etupäässä täyttölaitteiden kapasiteetista. Maatalousrakentamiseen erikoistunut rakennusinsinööri Hannu Rintasalo suunnitteli siilon täytön vaatimat rakennelmat ja siilon pohjan rakenteet. Siilon ja sen koneistuksen suunnittelussa auttoi K-Maatalous Ilmajoen konemyyjä Mikko Mäki-Latvala. KUIVAAMATONTA,

26 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

korvasi tavanomaisen täyttökanuunan. Kippisuppilon kaivamistarvetta vähennettiin vaakasuoralla kolakuljettimella. Se nostaa viljan V-tyylin suppilosta (tai oikeastaan ojasta) elevaattorille. Puhdistuksen hoitaa porraspuhdistin. Kuppielevaattorin korkeudesta tingittiin sillä, että viimeiset metrit vilja nostetaan ruuvilla kattolappeen suuntaisesti. Puhdas vilja on tuotava siilon keskelle siilon tasaisen täytön ja kestävyyden takia. Puhaltimen moottori on 22,5-kilowattinen. Pehmokäynnistimelläkin varustettuna moottorin käynnistys haukkasi 100 ampeerin virran. Kun sulakkeiksi oli varattu 63 ampeeriset, oli jotakin tehtävä. Pehmokäynnistimen tilalle hankitulla taajuusmuuttajalla käynnistysvirta putosi reilusti alle 30 ampeerin. Puhallinmoottorin eteen, imupuolelle on asennettu Kojan valPYSTY KUPPIELEVAATTORI

mistama tehokas radiaattorikenno. Kennon korkeus on 170 ja leveys 270 senttimetriä. Tehoa kennosta irtoaa 265 kilowattia. Kokeiltaessa kennoa täydellä teholla lämmönnousuksi saatiin 40 astetta. Se on noin kaksinkertainen teho tarpeeseen nähden. odostusten mukaista, sanoo Itälehto. Siiloon on ajettu runsas puoli miljoonaa kiloa vehnää, jonka vastaanottokosteus vaihteli 17 ja 24 prosentin välillä. Märimpiä eriä oli tosin seassa vain muutama. Syyskuun lopulla viljan kosteus on keskimäärin 17 prosenttia tai hieman alle. Se kuivataan noin 15 prosenttiin. Syksy oli erinomaisen suotuisa tälle kuivausmenetelmälle. Lisälämpö otetaan 400 kilowatin hakekattilasta. Lämmityslaitteisto on säädetty siten, että lämmön nousu jää alle 20 asteen verrattuna ulkoilman lämpötilaan. Suurempi TOIMINTA ON OLLUT

1) Itälehdon GSIsiilo on malliston 2. suurin. Siihen mahtuu noin 700 000 kiloa viljaa. Itälehto sanoo kerrankin varautuneensa siihen, että systeemi ei jää heti pieneksi. Täydessä siilossa viljakerroksen paksuus on noin seitsemän metriä. 2) Marko Itälehto tarkistaa ulkoilman lämpötilan elohopeamittarista siilon seinältä. Vielä tarkistetaan lämmitysveden lämmön lasku radiaattorissa ja siiloon menevän kuivausilman lämpötila. Radiaattorin syöttölinjassa on energiamittari.

PARHAAT PUINTIKELIT VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ TÄYSIN.

lämmönnousu saattaisi aiheuttaa haitallista kondensaatiota. Siilo tyhjennetään lattiassa olevien pohjaluukkujen ja pyyhkäisyruuvin avulla. GSIsiilossa ovat Itälehdon mielestä: sekoitusruuvien toiminta, suuri vastaanottokyky ja jalasjärveläinen pystytysporukka. Viljaa alhaalta ylöspäin sekoittavia ruuveja on kolme. Ne on yläpäistään kiinnitetty kelkkaan, jonka toinen pää kulkee siiloseinämän yläosan kiskossa ja toinen pää on ripustettu siilon keskelle ketjuilla kattoon. Ruuvit liikkuvat edetessään myös sivuttaissuunnassa, eli siilon keskeltä ulkoreunalle ja takaisin. Ruuvien liikerata siilossa on spiraalin muotoinen. Ne toimivat siten, että siilon jokainen kohta tulee varmasti sekoitetuksi. Mikäli yksikin ruuvi alkaa jäädä muista VETOVOIMAISIMMAT SEIKAT

jälkeen, ruuvien eteneminen pysähtyy. Ruuvit pyörivät paikallaan niin kauan, että ne kaikki ovat taas suorassa. Itälehdon mielestä tällaista siiloa on turha edes ajatella ilman sekoitusruuveja. – Ne sekoittavat siilon juurta jaksaen ja jatkuvasti. Vain se takaa, että alta viljapatsaan läpi puhallettava ilma tulee varmasti joka kohdasta läpi. Ellei tule, viljan pilaantumisvaara on siinä kohdassa suuri. Luottamusta lisää sekin, että voima välitetään sekoitusruuveille hammasvaihdemoottoreilla. on alle 20 prosenttisella viljalla lähes rajaton. Tuota kosteammalla viljalla vastaanottoa on rajoitettava 60 tonniin päivässä. Itälehdon mielestä suuresta vastaanottokapasiteetista on valtava hyöty kiivaaseen puintiaikaan. – Parhaat puintikelit voidaan hyödyntää täysin. Aina on paikka, mihin viljaa voidaan ajaa. Suuri VASTAANOTTOKYKY

vastaanottokyky vilvoittaa hermoja ja helpottaa myös viljan ostoa. Itälehto kertoo, ettei siilon rakentamisessa tullut esille mitään erityistä. Hän antaa erityismaininnan kokoojaporukalle. – Jalasjärveläinen Farm Install Oy teki erinomaista jälkeä, vaikka valmista tuli poikkeuksellisen nopeasti. Rakenteen pitää olla ilmatiivis, jotta kaikki kuivausilma menee viljan läpi. Rakennuspaikka oli erinomainen. Vähän liioitellen voi sanoa, että siilorakenteet juotettiin peruskallioon betonilla. Kotimainen kokoamisporukka on suurempi etu kuin äkkinäinen ajattelisi, sanoo Itälehto. – Tiedän mihin voin soittaa, jos tulee jotain kysyttävää. Työn jälkeen voi automaattisesti luottaa, eikä siilon kokoamista tarvitse koko ajan valvoa. e T e k s t i j a k u vat J u s s i K n u u t t i l a

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 27

LIVAKALLA LIETETTÄ NURMEEN Sami Mäki-Tarkka Karijoelta on urakoinut melkein pikkupojasta lähtien. Ensin isänsä apumiehenä, ja maatilan sukupolvenvaihdoksen myötä omiin nimiin. Eniten työtä ovat tuoneet säilörehun valmistus ja lietteenlevitys.

urakointiin on Livakka-lietevaunu 20 kuutiometrin säiliöllä. Kahdeksan metrin levyinen kaksoiskiekkomultain hankittiin myös, sillä Karijoen maidontuottajien keskuudessa ilmeni selvää tilausta lieteen sijoittamiseksi myös nurmiin. Keväällä saatu lietevaunu on ollut tosi testissä alusta lähtien. Heinäkuun alussa Livakalla oli levitetty 17 000 kuutiometriä lietelantaa. Mäki-Tarkka arvelee, että kesän mittaan saadaan kasaan 30 000 kuutiometriä. Se on ehdottomasti tarpeen kannattavuuden takia. – Vaunu on toiminut hyvin, sanoo Mäki-Tarkka. – Muutama sähköjohto ei löytänyt aivan alkuun oikeaa paikkaansa. Siten esimerkiksi lietteen levitysmäärän automaattisäätö saatiin VIIMEISIN INVESTOINTI

28 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

pelaamaan vasta tehtaan miesten käytyä oikaisemassa johdot. edelsi käynti muutaman valmistajan tehtaalla. Käyntien jälkeen valinta oli helppo. K-Maatalouden konemyyjä Esa Perkiö sai ylipuhutuksi ottamaan vaunuun mahdollisimman täydellisen varustuksen. Mäki-Tarkka tunnustaa, että Perkiölle pitää olla siitä kiitollinen. – Esimerkiksi levitysmäärän automaattisäätö on loistava ominaisuus. Tietokoneeseen näpytellään haluttu levitysmäärä ja sitten vain ajetaan. Mäki-Tarkan vaunussa on myös siirtopumppausvarustus. Sen avulla liete voidaan pumpata vaunusta kuormaimen 160 millimetLIETEVAUNUN VALINTAA

rin vaahtoletkun kautta takaisin varastosäiliöön. Vaahtoletku takaa, että aina saadaan ajaa täysiä kuormia. Vaunun keskilinjalle asennetussa pumppukuormaimessa on kahdeksan tuuman täyttöletku. Kuormainta voidaan käyttää vaunun molemmin puolin. Käytännössä 20 kuutiometrin kuorma on valmis kolmessa – neljässä minuutissa. Kuljettajan ei tarvitse, eikä pidäkään poistua ohjaamosta. Pumppukuormaimelle on vaunun päällä valumakaukalo. Pumpun letkuista tuleva liete valuu kaukalosta suoraan kuljetussäiliöön. leveässä, kaksikiekkoisessa LHDD8-sijoitusvantaistossa jokainen vannas on nivelletty puomiin erikKAHDEKSAN METRIÄ

1) Livakan 20-kuutioisen vaunun täyttö kestää noin neljä ja tyhjennys pellolla noin seitsemän minuuttia. Noiden lukujen perusteella jokainen käsittää, että leijonanosa työajasta kuluu siirtoajossa. Suuri säiliö on omiaan tehostamaan työsaavutusta. 2) Urakoitsija Mäki-Tarkka (vas.) ja urakan antaja Hautaniemi ovat samaa mieltä urakointitoiminnan tarpeellisuudesta. Mäki-Tarkka tarvitsee riittävästi käyttötunteja koneelleen ja Hautaniemi haluaa hyödyntää parasta saatavilla olevaa tekniikkaa.

VANTAIDEN PAINOTUSTA VOI SÄÄTÄÄ PORTAATTOMASTI. seen, joten jyrkätkin käännökset ovat mahdollisia. Lisäksi vantaissa on hydraulinen jousitus. Hydrauliikan ansiosta joustoliike on maksimissaan 30 senttimetriä. Vantaiden painotusta voi säätää portaattomasti. Tämä on jo osoittautunut tärkeäksi ominaisuudeksi. Maalajeja on monenlaisia, samoin kosteussuhteita. Myös pellon muokkaus vaikuttaa. Juuri kynnetyllä maalla ei kärsi painottaa vantaita juuri lainkaan. Vetoaisan hydraulijousitusta Mäki-Tarkka pitää oleellisena ominaisuutena. – Jos jousitus on liian löysällä, vaunu alkaa hyvin helposti heittelehtiä tieajossa. Erityisesti säiliöt tyhjänä, jolloin vetoaisalle ei kolmiakselisen telin takia siirry painoa juuri lainkaan. URAKOINTI ON VÄLTTÄMÄ-

UUTUUS! Saksalaista huippusuunnittelua ja laatua Weidemannilta - todellinen tilan monitoimikone. Suosittujen Hoftrac pienkuormaajien rinnalle nyt Weidemann T 4512 CC kurottaja

• Siinä yhdistyvät pienen kuormaajan ketteryys sekä suuren kurottajan ulottovuus • Nelipyöräohjaus, teleskooppipuomilla • Pieni kooltaan - suuri ominaisuuksiltaan

Kotimaiset Hakki-työlaitteet Weidemann-pienkuormaimiin. lu tehtiin, kun Mäki-Tarkan Livakka oli urakointityössä V eli Hautaniemen tilalla. Runsaan neljänkymmenen lypsylehmän tuottamaa lietelantaa sijoitettiin nurmeen lohkolla, jonka sato oli juuri korjattu säilörehuksi. Työjälki vaikutti erinomaiselta. Lietettä ei jäänyt pintaan oikeastaan lainkaan. Hautaniemi kiitteli työn jälkeä myös. Hänen mielestään urakointi on välttämätöntä. – Yksittäisellä viljelijällä ei enää ole mahdollisuuksia hankkia parasta mahdollista tekniikkaa, sen verran kallista se alkaa olla. Urakoinnin avulla pääomakustannukset saadaan kuriin, kun koneelle tulee käyttöä runsaasti. Mäki-Tarkka myötäilee Hautaniemeä. – Samassa veneessä tässä ollaan. Ellei 30 000 kuutiometriä lietelannan levitystä tule syksyyn mennessä täyteen, homma ei kannata. e Teksti ja kuvat Jussi K n uut t i l a

Nautakarjan à la carten ykkönen

A! UUTTvaunu

Täy tä asti ja n o p e i o p a s t ast an a t r k a ngat t o m a n l ö t n va näy va a k a u l l a . av

JF VM PYSTYRUUVIAPEVAUNUT Tanskalainen JF Stoll on seosrehuvaunujen johtavia valmistajia Skandinaviassa ja Euroopassa. • Erinomainen kulutuskestävyys - pieni omapaino • Laaja mallisto: 1-, 2 ja 3 -pystyruuviset mallit, nyt myös kapea ja matalampi S-mallin 2-ruuvivaunu • Impulssisekoitus takaa tasaisen seoksen ja pienen tehontarpeen • Monipuoliset varuste- ja purkuvaihtoehdot

Mäki-Tarkan asiakkaan mukaan. HaastatteTÖNTÄ

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Claas toi viime vuoden puolella markkinoille uuden paalainmallinsa 455 RC:n ja yhdistelmäpaalain 455 RC Uniwrapin. Koneeseen on tehty lukuisia uudistuksia. Suurimmat muutokset ovat 25-teräinen leikkkuulaite ja hydraulipainotteinen MPS-järjestelmä.

AMMATTILAISEN KONE rehuntekokone on ollut johtoajatuksena uudistuksille. Pyöröpaalisäilörehua tehtäessä tavoitteena on saada mahdollisimman tiivis paali, jotta siihen jää vähemmän happea aiheuttamaan virhekäymistä. Aikaisemmin pyöröpaalaimella ajettiin hitaasti, jotta paali pyöri kauan kammiossa ja ehti tiivistyä, kun uutta tavaraa tuli sisään hitaasti. Aivan paalirehun historian alusta alkaen on kiistelty kiinteäkammioisen ja muuttuvakammioisen paalaimen paremmuudesta. Muuttuvakammioisessa paalin sydänosa on tiivis ja pintaosa jää löysemmäksi, kiinteäkammioisella on tavallisesti päinvastoin. Claas on lähestynyt ongelmaa omalla tavallaan. MPS-järjestelmässä paalikammion takaportin kolme ylintä rullaa on kytketty yhteen ja ne pääsevät painumaan jo alkuvaiheessa kammion sisään ja alkavat tiivistää paalia jo varhaisessa vaiheessa. Uudessa mallissa rullia painotetaan hydraulisesti. Painotustehoa voidaan säätää ja valvoa suoraan ohjaamosta ISOBUS-monitorin kautta. Kammiopainetta, eli paalin tiukkuutta, voidaan säätää myös suoraan ohjaamosta. MAHDOLLISIMMAN TEHOKAS

toinen paalin tiiviyteen vaikuttava seikka. Uudessa 455 RC:ssä on 25 terää ja silpun teoreettinen pituus on 44 mm. Periaatteessa mitä lyhyempi silppu, sitä helpompi paali on saada tiiviiksi, koska pitkä korsi ei jää ”kantamaan”. Toinen silppurin tiivistymistä lisäävä ominaisuus on sullojaroottorin aiheuttama paine rehumassaan. Kun se painetaan terien läpi, massa esitiivistyy leikkuuvaiheessa. Tässä kohden MPS-järjestelmän nerokkuus tulee esiin. Perinteisessä kiinteäkammioisessa paalaimessa esitiivistetty rehumassa hajoaa ja löystyy paalin alkuvaiheesLEIKKUULAITE ON

30 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

sa. Lisäksi hukkaprosentti kasvaa, kun löysää massaa pyöritetään rullien päällä. MPS aloittaa massan tiivistämisen huomattavasti aikaisemmin ja hyödyntää näin terissä tapahtunutta esitiivistymistä. PAALAIMESTA NÄKEE , että se on

tehty kovaan ja tehokkaaseen käyttöön. Kaikki ketjut paalaimessa ovat HD-laatua. Paalaimen telat ovat markkinoiden tukevimmat, telan läpi kulkevalla akselilla on lisäksi kuusi tukiseinämää. Kaikki laakerit ovat voideltavia. Noukin on 210 cm leveä ja siinä on kääntyvät tukipyörät, joiden ansiosta se seuraa tarkasti maanpintaa myös käännöksissä. Noukin on melko edessä ja siihen onkin hyvä näkyvyys ohjaamosta. Tasaisen rehuvirran varmistamiseksi noukkimessa on kaksi rullaa, jotka ohjaavat ja tasoittavat paksunkin karheen sullojalle. Sulloja on huomattavan suuriläpimittainen, joka kielii siitä, että sen kautta saadaan kulkemaan suuria massoja lyhyessä ajassa. Silppurissa on uutta joustava pohjarakenne, joka sallii pohjan terineen painua alas, jos siihen kohdistuu liian kova paine. Tukkeuman mentyä kammioon pohja terineen palautuu takaisin. Silppurin rakenne on avara. Ohjaamosta näkee rehumassan virtauksen ja säilöntäainesuuttimet on helppo asentaa noukkimen ja roottorin väliin. Terien määrää voi vaihdella 0, 12, 13, tai 25 kappaleen välillä. muitakin pitkälle mietittyjä ja työtä pellolla tehostavia ratkaisuja. Kuljettajan kannalta mukavia seikkoja ovat 12 muovirullan telineet, jotka kääntyvät hydraulisesti alas. Käärintälaitteen sivussa on erillinen lisäkäyttölaite, jolla käyttäjä voi käynnistää käärimen muovirullan vaihdon jälkeen. Kokemuksen syvällä rintaääYHDISTELMÄSSÄ ON

nellä voin kertoa, että se alkaa ärsyttää, kun on saanut sidottua muovit kiinni ja menee ohjaamoon käynnistämään koneen ja muovi katkeaa jostain syystä. Vaikka siinä ehkä saakin mukavasti ilmaista liikuntaa, niin se kuitenkin on pois työtehosta. Claasissa voi rauhassa katsoa ensimmäisen kierroksen, että muovi kestää ennen ohjaamoon menoa. Suurikokoiset pyörät – 600/55R26,5 – kantavat kosteammissakin oloissa ja yksiakselirakenne tekee yhdistelmästä ketterän. Lisänä tulee vielä reilu maavara. Etenkin urakointikäytössä maavara on tärkeää, koska vierailla pelloilla ei aina tiedä mitä sieltä löytyy. Oma lukunsa on Claasin Communicator-käyttölaite. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä tärkeimmät paalaukseen vaikuttavat asiat. Muun muassa kammiopaine ja MPS-segmentin paine näkyvät bareina. Paalin koon kasvua voi seu-

Harri Luukkonen näyttää kuinka muovirullatelineet kääntyvät sähköisesti alas.

MPS-JÄRJESTELMÄNN NEROKKUUS TULEE ESIIN.

rata koko ajan, samoin sidonta ja kammion avautuminen näkyvät ja myös käärinnän edistymistä voi seurata. Samoin käytössä olevien terien määrä näkyy näytöstä. Claas 455 RC Unwrapin toimintaan Riistavedellä Kuopion kupeessa Harri Luukkosen lihakarjatilalla. Paalain tuli keväällä ja ensimmäinen sato oli viitisensataa paalia. Luukkonen oli juuri aloittelemassa toisen sadon korjuuta. Kuivuus oli verottanut harjupelloilla kasvustoa reilusti, mutta alavammilla ja kosteammilla paikoilla heinää oli paremmin. Luukkonen vaihtoi noukinvaunun paalaimeen viime talvena ja vaikutti tyytyväiseltä valintaansa. Syyksi vaihtoon hän kertoi työvoiman puutteen. – Isäukko alkaa olla jo sen verran huonokuntoinen, ettei enää jaksa olla siilolla. Tällä pystyy tekemään yksin kaikki rehut. Tänä KÄVIN TUTUSTUMASSA

kesänä olen paalannut omia rehuja ja käynyt jelppimässä parilla tilalla, sanoo Harri ja jatkaa: – Harjotteluahan se on nyt ollut, kun on ensimmäinen paalain käytössä. Hankin paalaimen tulevaisuutta ajatellen. Tilalla on lihakarjaa ja suunnitelmissa on laajentaa tuotantoa rakentamalla kylmäkasvattamo. Ensi kesänä Harrilla on tarkoitus aloittaa urakointia hieman laajamittaisemmin. Kuluneena kesänä valmistui reilut tuhat paalia säilörehua ja oljet lisäksi. Omia paaleja niistä oli reilut 800. – Etuja noukinvaunuun verrattuna on työvoiman tarpeen väheneminen ja rehun saa sääsuojaan nopeasti. Miinuksena on tietenkin muovin hinta, arvioi Harri. Koneen kanssa Harri kertoo päässeensä hyvin sinuiksi, alussa oli pientä härdelliä säätöjen kanssa, kun se käyttöohjekirja ei aina sattunut pellolle matkaan. Harri harmitteli karhottimen puutetta.

– Pääsin Maaningalla ajamaan työnäytöksessä karhottimen jäljiltä ja kyllä oli työ joutuisaa. Tämä on ykköskarholla vähän semmosta joutavan ajelua, kyllä tämä on selvästi urakointiluokan kone, Harri tuumii. – Kertaakaan ei ole vielä tarvinnut tukkeuman takia pysähtyä, muutaman kerran on pohjan valo välähtänyt aukeamisen merkiksi. Siinä ei kuitenkaan tarvitse tehdä mitään, koska pohja sulkeutuu itsestään. Koko ajan olen ajanut halkaisijaltaan 135 cm:n paalia, eli suurinta mitä tällä pystyy tekemään. Tuntuu sopivalta menetelmältä meikäläisen tarpeisiin. Paalaimen hankinta olisi ollut edessä joka tapauksessa kylmäkasvattamon tarvitseman suuren olkimäärän takia, joten tässähän tämä tuli kerralla koko koneketju, hymyilee Harri. e T e k s t i j a k u vat S e p p o N y k ä n e n

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 31

Livakka lietteenlevitysvaunut pumppukuormaimella ja tehokkaalla multauslaitteella • Vaunutilavuudet 12,5 m3 - 20 m3 • Livakka matalamultain kaksoiskiekoilla ja Harsojakolaitteella - hyödyntää lietteen ravinteet tarkasti

Livakka 8 m kiekkomultain

Livakka pumppukuormain

• kaksoiskiekoilla, hydraulinen jousitus vantaille - soveltuu hyvin erilaisille alustoille ja vaihteleviin olosuhteisiin • Erinomainen työjälki - multaa vaivatta suuretkin lietemäärät

Livakka 3-akselinen

MONIKÄYTTÖINEN, KOTIMAINEN

TUHTI-PERÄVAUNU TUHTI WS-120D2 MAANSIIRTOVAUNU Lava aitoa Hardoxia

• Paino (520/50-17 ELS renk.) 2750 kg, kantav. 12000 kg, 2-pyöräjarrut, saatavana suurempi malli WS-160D2

TUHTI WS 80 400-15,5/14

• Kantavuus 8 000 kg, tilavuus viljalaidoin 9,2m3

TUHTI WS 100

• Kantavuus 10 000 kg, 400 - 15,5/14 renkailla

TUHTI WS 120

• Kantavuus 12 000 kg, tilavuus viljalaidoin 13,3 m3

TUHTI WS 170

TUHTI WS 140

• Kantavuus 14 000 kg • Tilavuus viljalaidoin 14,9 m3 • Vakiona 2-pyöräjarrut

• Kantavuus 17 000 kg, tilavuus viljalaidoin 17,8 m3, , vetopuomijousitus

www.k-maatalous.fi

TUHTI WS 150D3 UUTUUS!

• Lava aitoa Hardoxia, uusi leveämpi lava (8 m3), uudistunut laitarakenne • Enemmän kantavuutta - 15 ton, putkipalkkirunko • 4-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renkaat • Myös koneiden ym. kuljetukseen (kamilauta)

K-MAATALOUS

Pännäisissä sijaitseva Elho Oy on valmistanut tuubikäärimiä kohta 20 vuotta. Koneiden ominaisuudet ovat poikineet jopa palkintoja rehun korkeasta laadusta. Elho esitteli traktorikäyttöisen tuubikäärimen lokakuun alussa.

TRAKTORILLA TUUBIIN Elho Tube 2020 ACI -mallista siten, että polttomoottorin (diesel tai bensa) asemesta käärimen voimanlähteenä toimii traktorin hydrauliikka. Myös automatiikkaa on hieman karsittu. Kone on tarkoitettu suurehkojen tilojen tuubikäärimeksi tai muutaman tilan yhteiskäyttöön. Urakointikin toki onnistuu, sillä kone on periaatteessa yhtä nopea kuin Elho Tube 2020 ACI. Koska uutuuskäärin on traktorikäyttöinen, niin kuljettaja hoitaa käärintää ja tuubikäärimen muitakin toimintoja kahdella kaksitoimisella hydrauliventtiilillä. Samalla luonnollisesti hoituu käärinnän valvonta. Se on siistiä sisätyötä. Yhdellä venttiilillä hoidetaan käärintärenkaan pyöritys ja puskukelkan liikkeet. Hydraulipaine ohjautuu oikeaan paikkaan kelkan ja käärintärenkaan välillä koneessa olevan vapaaventtiilin avulla. Toisella venttiilillä nostetaan peräramppi ylös kuljetuksen ajaksi. Samalla venttiilillä ohjataan myös käärintäkoneen kulkua työn aikaUUTUUS EROAA

na. Ohjaus tapahtuu koneen etuakselia kääntelemällä. Traktorin nostolaitteessa on kolmipistenostolaitteeseen sopiva kolmio. Siinä olevan tuen varaan ripustetaan hydrauliletkut siististi. Kolmion alaosa on muotoiltu kytkentälaitteeksi, jolla tuubikäärin voidaan hinata lohkolta toiselle. Siirtoajon ajaksi hydrauliletkut on irroitettava. on tuubikäärinnän ylivoimainen etu. Yksittäisten paalien erilliskäärintään verrattuna muovin kulutus vähenee ainakin puoleen entisestä. Asialla on melkoinen taloudellinen merkitys, koska muovikustannus on paalisäilörehun valmistuksen suurin muuttuva kustannus. Muovikustannukseen vaikuttaa tietenkin moni muukin asia. Muovin limitys on selvä sellainen seikka. Tekisi mieli sanoa, että alle kuusinkertaisella limityksellä kerjää itselleen ongelmia. Turvallisempia ja parempiakin säästökeinoja on. Esikuivaus on selkeä vaiPIENI MUOVIMENEKKI

Laatupalkinto Saksassa

Saksalainen Karlheinz Gilles voitti heinäsäilörehun valmistuksen laatukilpailun. Hänen mielestään Elhon tuubikäärijällä oli voittoon suuri osuus, koska säilöntä voitiin ajoittaa jokaisella lohkolla optimaaliseen aikaan. Huonon sään yllättäessä työ voidaan keskeyttääkin ilman suuria vahinkoja. Gilles kehui myös Elhon tuubikäärijän korkeaa laatua. Hänen mielestään se vaikutti laatupalkinnon saamiseen.

Käärinnän valvonta on siistiä sisätyötä. Paaleja syntyy aivan samaan tahtiin kuin aikaisemmilla tuubikäärimillä, 120 paalin tuntisaavutuksia on mitattu. Traktorista otetaan hydrauliikkaöljy neljän letkun ja kahden kaksitoimisen venttiilin avulla. Kiinnitys on pikaliittimillä yhteen kohteeseen. Hydraulikkatuotoksi riittää 25–30 l/min. Jos aivan huippunopeuteen pyritään, kone pystyy hyödyntämään jopa 40 l/min. tuoton, mutta paalien lastaaminen käärintäpöydälle voi muodostua pullonkaulaksi.

kuttaja. Jos paalin kuiva-ainepitoisuus kaksinkertaistuu, putoaa muovikustannus puoleen. Kuivaainepitoisuutta voi lisätä tekemällä tiiviitä paaleja ja esikuivaamalla. Paalin koko on iso asia. Halkaisijaltaan 160 senttimetrin paalissa on heinää 2,41 kuutiometriä. 140 senttimetrin paalin tilavuus on 1,85 kuutiometriä. Ero on yli 20 prosenttia. Muovikustannuksen ero ison ja pienemmän paalin välillä on minimaalinen, vain muutamia prosentteja. Säilörehun laatu on asia, josta tingitään viimeiseksi, mieluiten ei ollenkaan. Tuubikäärinnässä paalikäärinnän ongelmalliset päädyt jäävät kokonaan käärimättä. Se on ilman muuta etu laadun kannalta. Onnistumisen edellytys tietenkin on, että paalien päädyt painetaan tiiviisti toisiaan vasten. Elhon käärimissä on säädettävät jarrut. Niillä säädetään paalien tiiviys toisiaan vasten. Paalien väliin jäävä ilma on säilönnän vihollinen. e T e k s t i j a k u va J u s s i K n u u t t i l a 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 33

Nivalalainen Asko Vähäsöyrinki hankki ensimmäisen apevaununsa kymmenen vuotta sitten. Vielä tänä päivänäkin samainen JF-Stoll-apevaunu sekoittaa appeen Vähäsöyringin mulleille.

10 VUOTTA JA YLI 10 MILJOONAA KILOA Oikeanlainen käyttö pitää vaunun kunnossa

KULMAVAIHDEKIN ON PELANNUT MOITTEETTOMASTI.

Asko Vähäs öyrinki valmistaa kolme säiliöllistä apetta kahteen eri navettarakennukseen. Kymmenen kuution apevaunussa sekoittuvat säilörehu, litistevilja, rypsirouhe ja kivennäiset. Isommat mullit saavat hieman laihemman seoksen. – Kun poika on mukana auttelemassa, ei sekoitukseen ja jakoon kulu aikaa kuin muutama kymmenen minuuttia. Tämä on myös edullisin vaihtoehto, koska ape täytyy jakaa kahteen eri rakennukseen. Vanhan ja vuonna 2006 valmistuneen navetan välillä on matkaa satakunta metriä. Aperuokinta on selvästi edullisin ratkaisu meille, Vähäsöyrinki sanoo. JOKA TOINEN PÄIVÄ

34 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

hän ei ole katunut päivääkään. Appeeseen siirtymisen teki myös helpoksi se, että Vähäröyringin isä rakensi vanhaan navettaan aikanaan leveän ruokintapöydän, joten vaunu mahtuu tänä päivänäkin kulkemaan siitä. Myös fyysisen työn vähentyminen merkitsi paljon siirryttäessä seosrehuruokintaan. – Ennen appeeseen siirtymistä ruokinta hoitui käsipelillä. Se alkoi lopulta rasittaa fysiikkaa sen verran, että oli löydettävä uudenlainen ratkaisu. Olin silloin jossain tilaisuudessa, missä esiteltiin aperuokintaa ja apevaunua. Siitä syntyi lopullinen kimmoke siirtyä itAPEVAUNUN HANKINTAA

sekin seosrehuruokintaan, Vähäsöyrinki sanoo. JF-Stollin vaunu on sekoittanut ja jakanut apetta jo toistakymmentä miljoonaa kiloa. Kone on pysynyt kunnossa, eikä siihen ole tarvinnut tehdä suuria remontteja. – Ainoa isompi korjaus on tehty silloin, kun näyttö piti uusia. Pari hydrauliletkua on myös vaihdettu. Muuten normaalit huollot ovat riittäneet. Kone on osoittautunut kestäväksi valinnaksi ja ruuvin kulmavaihdekin on pelannut moitteettomasti. Vähäsöyrinki rasvaa vaunun nipat säännöllisesti, öljyää TÄHÄN MENNESSÄ

JF-Stoll Link Macro -ohjain.

Uutta tekniikkaa

t arvittaessa ja pesee vaunun silloin tällöin. Vaunun säilyttäminen sisätiloissa on Vähäsöyringin mukaan yksi syy siihen, että koneen kunto on pysynyt hyvänä. – Toki myös vaunun käytön on oltava järkevää. Kyllähän sitä saa helposti vaunun kuin vaunun rikki, jos ryntäilee jokaiseen mutkaan suurimmalla vaihteella. Myös esikuivatun säilörehun käyttäminen appeessa säästää vaunua, Vähäsöyrinki miettii.

traktorilta suuria tehoja, joten tilan 100-hevosvoimainen Massikka toimii vaunun vetojuhtana. – Alkuaikoina appeeseen siirtyminen vaati tietenkin hieman opettelua, että löysi tilalle sopivat sekoitussuhteet. Ruokinnan suunnittelussa on ollut hyvänä apuna velipoika Juha Vähäsöyrinki ja koneen käytössä ja opastuksessa on ollut merkittävä rooli Juha Korrilla, joka on aina valmis neuvomaan ja auttamaan ongelmatilanteissa, Vähäsöyrinki kiittelee. e

sitoo yhden traktorin työhön jatkuvasti, ei se ole ollut tilalla ongelma. Vähäsöyringin apevaunu ei vaadi

Teksti Kati Tuo k ko kuvat Kati Tuo k ko j a J F - S to l l

VAIKKA APEVAUNU

Asko Vähäsöyrinki on tyytyväinen JF-Stoll-apevaunuunsa, joka on sekoittanut tilan appeet jo kymmenen vuoden ajan.

Uusiin apevaunuihin on saatavissa tekniikkaa, joka helpottaa työtä lisää. JF -Stoll Link -kauko-ohjaukseen kuuluu langaton käyttöpääte, jolla käyttäjä voi ohjata seosrehuvaunun toimintoja esimerkiksi lastaavasta traktorista käsin. Sen avulla voi muun muassa säätää hydraulitoimisia vastateriä ja käyttää purkukuljettimia. Esimerkiksi paalia silputessa vastaterät säädetään ottaviksi ja loppusekoituksessa ne otetaan pois käytöstä kokonaan, jottei rehu silppuunnu liian hienoksi. JF-Stoll Link Macro -versio laajentaa Link-ohjausta. Sekin perustuu tiedonsiirtoon radioaaltojen välityksellä. Ohjaimeen voidaan ohjelmoida kuusi kaksitoimista toimintoa, tai viisi toimintoa ja yksi makro-toimintosarja. Kaukosäädöllä toimivat ohjaimet vähentävät turhia ohjainvaurioita. Vaunua irti kytkettäessä ohjainyksikkö voi jäädä vahingossa traktoriin. Useimmiten seurauksena on ohjainvaurio, kustannuksia ja harmitusta. Langaton ohjain saa olla koko ajan ohjaamossa, eikä johtojen irtikytkemistä tarvitse muistaa, koska niitä ei ole. Ohjaustekniikka myös vähentää vaatimuksia taktorin hydrauliikalle. Riippumatta vaunun hydraulitoimintojen määrästä traktorilta tarvitaan ainoastaan yksi kaksitoiminen ulosotto.

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 35

Nokka on uudistanut sekä kuormainettä metsäperävaunumallistoaan. Uudet mallit on jaettu kahteen luokkaan. Master on maatilaluokka ja Pro sopii urakoitsijalle.

MALLISTOT UUSIKSI on Master. Sen kuormaajat ja vaunut on suunniteltu enemmän omissa metsissä työskentelyä ja maatalouden tarpeita ajatellen. Mastereissa merkittävimmät uudistukset on tehty 44-sarjan kuormaajiin sekä 9,5 ja 11 tonnin vaunuihin. Suuremmat Master-sarjan koneet soveltuvat nyt myös puoliurakointiin. Pro on ammattikäyttöön tarkoitettu järeän luokan konesarja, jonka kaikkiin perävaunuihin on saatavana myös veto. Pro-sarjan uudet mallit ovat 50, 54 ja 61 kNm:n kuormaajat ja 12, 13 ja 15 tonnin vaunut. Kaikkiaan Nokka-kuormaajia valmistetaan kymmenen perusmallia, joista löytyy lukuisa määrä versioita. – Tuotanto on pääsemässä uudelleen vauhtiin yleismaailmallisen laman jälkeen, sanoo toimitusjohtaja Lassi Pesonen. – Olemme kehittäneet tuotteiISÄNTÄLINJAN LUOKKA

36 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

tamme jatkuvasti ja uskallan sanoa, että Nokalla käytössä oleva modulipohjainen tuotanto on alan kehittynein Suomessa tällä hetkellä. MODULIAJATTELUA ON K EHITETTY

viimeiset kymmenen vuotta ja se on näyttänyt kyntensä viimeisten kolmen – neljän vuoden aikana. Idea on periaatteeltaan yksinkertainen: perusmallien ympärille rakennetaan erilaisia versioita valmiiksi tehdyistä osista. Kaikessa ajatellaan asiakasta, mikä lähtee jo kaupantekotilanteesta. Asiakkaan kerrottua tarpeistaan voi myyjä katsoa suoraan modulikortista mikä varuste käy mihinkin kuormaajaan ja vaunuun. Tässä vaiheessa varusteet on vielä nimetty. Tilauksen tultua tehtaalle jokaiselle koneelle tehdään oma valmistusasiakirja, johon aiemmin nimellä mainitut osat on muutettu numerosarjaksi. Kokoonpano yh-

distää oikeat osat numerosarjojen perusteella. Asiakirja seuraa konetta aina asiakkaalle asti. – Kehittyneellä tuotantotekniikalla saadaan turhia kuluja karsittua pois, mikä näkyy tietysti myös asiakkaan loppuhinnassa, toteaa Pesonen. – Toki meillä on myös valmiiksi varusteltuja paketteja, mikä helpottaa asiakkaan ja kauppiaan välistä kanssakäyntiä, ellei asiakkaalla ole mitään erityistarpeita. on kiinnitys- ja kääntölaite Evo, joka tuli isompiin Mastereihin. Kuormaajan runko muodostuu A-rungosta, johon kääntölaite on kiinnitetty hitsaamalla ilman laippaliitosta. A-runko on kiinnitetty perävaunun aisalle pulttiliitoksella entisen tappiliitoksen sijaan. Runko voidaan kytkeä myös kolmipistenostolaitteisiin. Siihen tarvitaan kuitenkin nostovarren UUDISTUKSISTA TÄRKEIN

1) Uusi HK 4469 -kuormain ja MV921-perävaunu. Vaunun runkoa on kavennettu kokonaisleveyden pitämiseksi kurissa, kun käytetään leveitä renkaita.

KUORMAAJAN KÄÄNNÖN TEHOA ON NOSTETTU HUOMATTAVASTI.

2) – Koneen mukana tulevasta käyttöohjekirjasta näkyy modulikoodi ja nimikeluettelo, jonka mukaan kuormaaja on valmistettu, näyttää toimitusjohtaja Lassi Pesonen. 3) A-runko on nyt yhtenäinen ja kiinnitetty laippaliitoksella vaunuun. Lisäksi on pystytuki työntövarren korvakkeeseen. Kolmipistekiinnitystä varten laippaliitokseen kiinnitetään pulteilla nostovarsia varten korvakkeet.

tappien korvakkeet, jotka on hankittava erikseen. Aikaisemmasta kääntölaitteen alapuolella olevasta laippaliitoksesta on luovuttu valmistusteknisistä syistä. Hitsaamalla kääntölaite A-runkoon säästetään valmistuskustannuksissa. Laippaliitoksesta luovuttiin myös kiinnitysvarmuuden lisäämiseksi. Laippaliitoksen pulttien kireyttä on jatkuvasti seurattava. Kuormaajan käännön tehoa on nostettu huomattavasti lisäämällä toinen hammastanko, joten kääntösylintereitä on nyt yhteensä neljä. Rinnekäytössä myös alarinteen puolelta kuormattava puutavara nousee nöyrästi, sillä kääntöteho on kasvanut entiseen verrattuna 60 prosenttia. Toimitusjohtaja Pesosen mukaan Nokan mainosslogan ”Nostaa minkä lupaa” ei ole tuulesta temmattu. – Mittaamme suurimman nostotehon noston korkeimmasta

kohdasta eri etäisyyksillä ja kuormaimet nostavat teknisissä tiedoissa ilmoitetun painon varmasti, hän vakuuttaa. ovat myös uutta. Niissä maata vasten tukeutuva osa on huomattavasti entistä laajempi, jolloin tuki on parempi pehmeässä maastossa. Master-sarjan MV 921 ja MV 1124 -vaunujen kaksoispalkkirunkoa on kavennettu, mikä mahdollistaa 400 mm renkaiden lisäksi myös 500 mm renkaiden käytön, kokonaisleveyden kasvamatta kohtuuttomasti. Kaksoispalkkirunko on huomattavasti vääntöjäykempi kuin yksipalkkirunko. Tyyppinumerointi noudattaa edelleen Nokan käyttämää logiikkaa. Kuormaimissa ensimmäiset kaksi numeroa osoittavat nostomomenttia ja kaksi viimeistä ulottuvuutta. Perävaunuissa ensimmäiset numerot kertovat kantaKULMAKAARITUKIJALAT

vuuden ja kaksi viimeistä kuormatilan pinta-alan. kuormainmalleissa on pyritty samaan kuin Mastereissakin, eli vähentämään tarpeettomia laippaliitoksia. Pystypuomi on korkea ja kääntölaite on kiinnitetty suoraan vaunun aisan päälle ilman välikoroketta. Etuna on parempi näkyvyys kuormatilaan, koska kääntölaite on alempana. Samalla on saatu vaunun painopistettä putoamaan alemmas, koska kääntölaite on aisan tasolla. Kaikissa uusissa malleissa etusermi on yhdistetty etukarikoihin, joita liikutetaan yhdessä joko mekaanisesti tai hydraulisesti. Kaikkiin Pro-sarjan vaunuihin saa vedon lisävarusteena. Korkeapuomisten lisäksi tuotannossa ovat edelleen traktorin takasiltaan asennettavat, matalammalla pystypuomilla varustetut mallit. e PRO-SARJAN

T e k s t i j a k u vat S e p p o N y k ä n e n 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 37

Pitkään markkinoilla ollut Big X 47 tunnetaan Hakki Pilke -koneiden järeimpänä mallina. Ammattimaiseen klapituotantoon suunnatun koneen päämarkkinat ovat Euroopassa. Kymmeniä koneita on myyty Suomeenkin.

JÄREÄ KLAPITEHDAS PYSYY SIISTINÄ nimensä mukainen, koska se halkaisee jopa 47-senttimetrisen puun. Laitteessa on myös ollut ensiesittelystä lähtien valmistajan Multispeed-nimellä kulkeva halkaisutekniikka, joka tarkoittaa halkaisusylinterin liikenopeuden muuttamista tarvittavan voiman mukaan. Pienempi puu halkeaa pienemmällä voimalla nopeammin. Isommalle puulle tarvitaan puolestaan enemmän voimaa, jota saadaan BIG X ON

38 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

nopeuden kustannuksella. Katkaisu on toteutettu metsäkoneista tutulla laippatekniikalla. Big X 47 on siis ammattiluokan klapitehdas, jolla tuntituotos on kunnioitettava järeää puuta pienittäessä. Konetta valmistava Maaselän Kone esitteli syksyllä uuden version, jossa tuottavuus on ennallaan. Parannuksilla on pyritty vähentämään klapien tekemiseen liittyvää tuottamatonta työtä, kuten ympäristön siivoamista.

Samalla mallimerkintä päivittyi muotoon Big X 50. liittyy kaksi uudistusta. Uusi kuljetinmalli (kts. oheinen juttu) takaa sen, ettei koneen alle enää kerry halkaisusta syntyvää roskaa. Koneen pohja on voitu tehdä uuden kuljettimen ansiosta umpinaiseksi. Sahauksesta syntyvän purun käsittelyyn on niin ikään esitelty uusi ratkaisu. Uuden koneen siROSKIEN POISTOON

1) Uudistetussa Big X 50 -mallistossa säilyvät edelleen kaikki kolme käyttövaihtoehtoa; traktori- ja sähkökäyttöisen koneen lisäksi tarjolla on kombi, jota voi käyttää joko traktorilla tai sähkömoottorilla. 2) Oikea oivallus on tehnyt lähes perinteisestä kuljettimesta puhdistavan kuljettimen. Se erottelee pois suurimman osan roskasta.

TUNTITUOTOS ON KUNNIOITETTAVA JÄREÄÄ PUUTA PIENITTÄESSÄ.

sällä on vakiona puruimuri, jolla sahatut lastut voidaan puhaltaa vaikkapa kärryyn tai konttiin. Vanhasta mallista tuttu koneen taakse poistaminen on kuitenkin edelleen mahdollista. Myös työturvallisuuden kehittämiseen on panostettu. Ennen lisävarusteena myyty tasainen ja karheapintainen työtaso on nyt mukana vakiokokoonpanossa. Se kulkee mukana koneen alla. Suojahäkin toteutuksessa perinteinen ajattelutapa on käännetty päälaelleen. Ennen kone piti pysäyttää, jotta suojan sai auki. Nyt häkki on aktiivinen niin, että aukaisu pysäyttää koneen toiminnot silmänräpäyksessä. Avaamisen jälkeen käyttäjällä on avoimen rakenteen ansiosta hyvä näkyvyys sekä laipalle että halkaisuterälle. on usein klapituotannossa hankalin, koska rungon pätkä pyrkii putoamaan halkaisuun jo ennen sahausRUNGON VIIMEINEN SAHAUS

ta. Big X 50:n puunpainike on ajateltu kokonaan uusiksi. Myyntipäällikkö Veijo Kontro kehaiseekin, että uudistuneella koneella viimeinen sahaus on aina suora. Käytännössä painike on puun terälle ajon jälkeen automaattinen ja hydraulisesti painattava. Uutta koneessa on myös öljynlauhdutin, jonka ansiosta klapeja voidaan tehdä kovissakin olosuhteissa pitkissä yhtäjaksoisissa rupeamissa. Toinen öljyyn liittyvä uudistus löytyy laipasta, jossa käytetään painevoitelua. Voiteluaineena käytetään hydrauliikkaöljyn sijaan teräketjuöljyä. Koneen ohjaukset, lisävarusteet ja -laitteet säilyvät pääosin ennallaan. Uudistetun Big X:n toimitukset alkavat kevätkaudella. e Teksti ja kuvat T uo m a s R y t k y

Puhtaampia klapeja Parhaiden keksintöjen sanotaan olevan yksinkertaisia. Väite on helppo allekirjoittaa, kun tutustuu Maaselän Koneen uuteen Hakki Pilke -koneiden klapikuljettimeen. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kuljettimen rungon alaosaa on ikään kuin jatkettu yläpäästään kymmenkunta senttiä totuttua pidemmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että runko jatkuu kauemmaksi kuin varsinainen matto. Maton ja rungon yläpäiden välissä on tila, johon matolta tuleva roska tippuu. Klapit sen sijaan lentävät raon ylitse maton ripojen heittämänä. Rakoon pudonneet roskat lähtevät luonnollisesti rungon sisässä valumaan alaspäin, mutta poiston toimivuus ei ole pelkästään painovoiman varassa. Koska kuljettimen matto kulkee samassa tilassa, rivat käytännössä kolaavat roskat alaspäin, kunnes tullaan kuljettimen puoliväliin. Siinä kohtaa runkopalkin alapinnassa on laaja reikä, josta roskat putoavat maahan kuljettimen alle. On harvinaista, mutta mahdollista, että klapi ei lennä roskien keräämiseksi tehdyn aukon ylitse. Tällöin kuljettimen yläpään rakenne joustaa saranoidulta muutaman kymmenen senttimetrin matkalta jousikuormitteisesti. Tässä tapauksessa klapi saa saman kohtelun kuin roskatkin, mutta kuljetin ei tukkeudu. Perinteisesti roskien erottelu klapeista on toteutettu rakentamalla osa koneen pohjasta verkosta. Tällöin roskien on toivottu putoavan rakojen lävitse koneen alle. – Se ei ole tätä päivää. Koneen alapuolinen tila täyttyy nopeasti ja sen jälkeen roskien erottelua ei tapahdu lainkaan. Koneen alta roskien poistaminen on aikaa vievää ja hankalaa. Koska roskat erotellaan uudessa ratkaisussa vasta kuljettimessa, koneen pohja on voitu rakentaa tiiviiksi. Koneen alle ei kerry roskia lainkaan, Maaselän Koneen tuotekehityspäällikkö Juha Autio kehuu. Roskat erotteleva kuljetin tulee vakiovarusteeksi Big X 50:n lisäksi myös pienempään Hakki Pilke 1x42:een. Valinnaisvarusteena sen saa Hakki Pilke 1x37:een. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 39

KUUMA KESÄ VAIKUTTI VILJAN LAATUUN

Kokemuksia K-maatalouden koetilalla Eipä uskoisi keväällä vihertäviä orasrivejä katsellessa, että syksyn sato määräytyy siinä silmien edessä. Viimeistään korrenkasvun alettua on pieni tähkän alku jyvineen jo silmin havaittavissa, jos osaa avata lehtitupet varovasti.

40 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

oukokuun 2010 alku oli viileä ja sateinen K-maatalouden koetilalla. Sen jälkeen kylväjää suosi viikon helle. Viljelyohjelmakokeiden kevätkylvöt päästiin aloittamaan 14.5. Oraat nousivat pintaan rivakasti. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa oli yksittäisiä lämpimiä päiviä, mutta useimpina päivinä päivälämpötila ei noussut yli 21˚C. ”Vilu viljan kasvattaa” -sanon-

nalla kuvataan viileän kelin vaikutusta viljojen elinvoimaisuuteen. Viileässä säässä viljojen juuristo vahvistuu ja oraat pensovat, mikä kasvattaa sivuversojen määrää ja tähkälukua. Satoisuusikkunalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin tähkän jyväluku määräytyy. Jos kuivuus, halla, taudit tai tuholaiset osuvat kolmen viikon ajanjaksolle ennen tähkälle tuloa, jyväluku jää alhaiseksi. Tänä vuonna vain yhtenä yönä kesäkuun alkuviikolla lämpötila putosi +1 C-asteeseen, mutta siitä tuskin oli haittaa. Kesäkuun alun

kuivuus vaikutti satoa alentavasti. Kaura, kevätvehnä ja monitahoinen ohra eivät pensoneet, mutta kaksitahoinen ohra nosti satopotentiaaliaan lisäämällä sivuversojen määrää.

JUHANNUKSENA KOHTALAISTA Ennen juhannusta sato-odotus Hauholla oli kohtalainen. Kasvit hyödynsivät Multiple-hivenlehtilannoituksen ja nestemäisen typen. Monitahoinen ohra tuli tähkälle kesäkuun viimeisellä viikolla, 42 – 45 päivää kylvön jälkeen.

Viljelyohjelmapäivän aikaan päivälämpötilat ylittivät +30 astetta K-maatalouden koetilalla.

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 41

VALKUAINEN NOUSI Kaksitahoisen ohran kasvunsääde todettiin lopulta turhaksi hellejakson aikana. Lyhyet ohrakasvustot lyhenivät kasvunsääteen vaikutuksesta vielä 10 - 12 cm. Viljelyohjelmapäivän jälkeinen lämpöennätys +34˚C valmisti monitahoisen ohran puintikuntoon silmänräpäyksessä. Monet viljat osin pakkotuleentuivat. Juuri ennen puinteja sato-odotukset kokivat vielä kolauksen ukkoskuuron pyyhkäistessä koeruutuja lakoon. Ruutusadot olivat lopulta kuitenkin määrällisesti hyviä. Sadettakin saatiin 175 mm kylvöstä puintiin. Hellekesän ansiosta kevätvehnästä saatiin huippulaatua: valkuaispitoisuudet ja sakoluvut ovat ylittäneet kaikki odotukset. Monitahoisten ohrien hehtolitrapainot jäivät alhaisiksi ja joistain kaksitahoisista oli vaikeuksia saada vihneitä irti. Valkuaispitoisuudet nousivat helteiden ansiosta korkeaksi kaikilla viljoilla, mallasohralla ehkäpä jopa liian korkealle. Helteiden ja kuivuuden takia surkastuneiden jyvien suhteellinen osuus on suuri etenkin kaurassa.

HÄRKÄPAPU KÄRSI Härkäpavusta on sanottu, että se on kasvutavaltaan päättymätön. Uusia kukkia tulee kasvin latvaan, vaikka alimmat palot olisivat tuleentumassa. Lisäksi sen kasvuaikaa on moitittu liian pitkäksi Suomen oloihin. 42 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

Lämpösumma ja sademäärä koetilalla

1 400

240

1 200

200

1 000

160

800

120

600

400 200

0 14.5. 19.5. 24.5. 29.5. 3.6. 8.6. 13.6. 18.6. 23.6. 28.6. 3.7. 8.7. 13.7. 18.7. 23.7. 28.7. 2.8. 7.8. 12.8. 17.8. 22.8. 27.8.

Kesäkuun lopussa alkoi hellejakso, joka nopeutti viljojen kehitystä. Kaurat, kevätvehnät ja kaksitahoinen ohra tulivat tähkälle lähes samaan aikaan 5.7., noin 50 päivää kylvön jälkeen. Myöhäisten ja aikaisten lajikkeiden välillä erot olivat vain yhdestä kahteen päivää. Heinäkuulle osuikin poikkeukselliset 28 päivää, jolloin lämpötila ylitti +25˚C. Se nopeutti viljojen kehitystä. Hauholla saatiin onneksi muutama sadekuuro hellejaksolla ja yökaste toi toivottua kosteutta. Kovat helteet ja kuivuus tai vastaavasti kylmä ja sateinen jakso pölyttymisvaiheessa voivat vähentää jyvälukua. Jollain kevätvehnillä olikin havaittavissa helteestä johtuen kahutähkiä. Sato voi myös kärsiä, kun jyvät eivät täytykään. Kuivuudesta johtuen osa ravinteista saattoi jäädä käyttämättä, mikä näkyi surkastuneina jyvinä.

Lämpösumma 2010 Sadesumma 2010

Hauholla härkäpapukin taimettui rivakasti lämpimien säiden ansiosta. Osa siemenistä tosin taisi jäädä kuivuuden vuoksi itämättä. Osa kasvustoista kärsi kuivuudesta jääden todella harvoiksi ja lyhyiksi. Kovat helteet päättivät kukinnan nopeasti. Poikkeuksellisen kuumuuden takia palkoja muodostui vain alimpiin kahteen neljään lehtihankaan, joissa kukat olivat ehtineet pölyttyä ennen kovimpia helteitä. Ylimmät kukat kuivuivat pois. Satoa ei ollut juurikaan odotettavissa. Helteiden jatkuessa härkäpapu selvästi kärsi kuivuudesta. Varret alkoivat ränsistyä ja käytännössä katkesivat kuumuden takia tyvestä heinäkuun puolivälissä. Palot valmistuivat pikaisesti ja avautuivat, pudottaen siemeniä maahan. Näin ollen loppukin sato oli vaikeasti puitavissa. Tämän kesän perusteella härkäpapu ei ollut kasvuajaltaan liian myöhäinen Suomen oloihin, mutta ehkäpä liian poudan arka!

ÖLJYKASVEILLA KEHITYSHÄIRIÖITÄ Rypsi ja rapsi ovat viileiden ilmastojen satokasveja. Rapsin kylvöä on perinteisesti suositeltu aikaisin toukokuussa ja rypsin kylvöä lämmenneeseen maahan. Toukokuun alun sateet estivät aikaisen rapsin kylvön Hauholla. Rypsi ja rapsi kylvettiinkin 19.5. helteiden aikaan lämpimään maahan. Molemmat tulivat pintaan tasaisesti ja nopeasti. Kylvösiemenmääriä pudotettiin edellisistä vuosista, mutta lämpimän ja kostean maan ansiosta taimettuminen onnistui ehkäpä jopa liian täydellisesti. Kasvustot näyttivät kesällä todella reheviltä.

Lämpösumma 1990–2009 Sadesumma 1990–2009

Öljykasvit olivat nuppuvaiheessa juhannuksen aikaan, jolloin lämpötilat olivat vielä normaaleja. Rypsi aloitti kukintansa kesäkuun lopussa ja rapsi viikkoa myöhemmin heinäkuun puolella. Kukinta osui alkaviin helteisiin ja jäi niiden takia normaalia lyhyemmäksi. Vaikka luulisi öljykasvien pitävän lämmöstä, helteet olivat niille kuitenkin liikaa. Heinäkuussa oli 16 päivää, jolloin lämpötila nousi yli rapsille kriittisen +28˚C. Kasvit eivät pysty hyödyntämään liiallista lämpöä, vaan päinvastoin niiden kasvu pysähtyy. Rapsi on erittäin herkkä kuumuudelle nuppuvaiheesta litujen muodostumiseen asti. Tänä kesänä oli havaittavissa monenlaisia kasvuhäiriöitä öljykasveilla: terälehdet jäivät litujen alkuihin kiinni eivätkä pudonneet maahan, lidut kiertyivät itsensä ympärille, siemenet itivät vihreisiin lituihin ja lopulta rapsi aloitti kukintansa uudelleen puintiaikaan! Poikkeuksellisen sään vuoksi on vaikea määrittää yksittäistä syytä ilmiöille, vaan se oli enemmänkin monen tekijän summa. Lajikkeiden kehitysrytmissä on eroja. Rypsi ei ollut yhtä arka kuumuudelle kuin rapsi. Kylvöajankohdasta ja kasvinsuojelutoimenpiteistä riippuen jotkut lajikkeet sattuivat olemaan erittäin herkässä kehitysvaiheessa juuri pahimpien helteiden aikaan, mikä näkyi sadon laadussa. Kaikeksi onneksi voidaan todeta, että tällaisia kesiä osuu Suomeen harvoin, mutta varmuuden vuoksi rapsi kannattaa kylvää aikaisin. e T e k s t i M a r j o S e r e n i u s , K- m aata lo u d e n ko e t i l a , k u va A n n e P e n t t i l ä

LAATUA KOTIMAASTA! POTILA MASTER Äes vaativiin olosuhteisiin • Työleveydet 5-10 m • Piikki 10x45mm, piikin kiinnitys ja rakenne takaa tasaisen muokkauspohjan • Avara rakenne: rungon pituus 3,27 ja piikit 7 akselilla • Kattava vakiovarustelu: valosarja, 250/65-14,5 pyörät ja hydraulinen joustoetulata • Runsas lisävarustevalikoima

POTILA CLASSIC

POTILA MAXER

Keveille ja keskijäykille maille

Raskaille maille ja vaihteleviin olosuhteisiin

• 5-6 m mallit, varpajyrällä tai jälkiharalla, piikit 6 akselilla • Hydraulinen työsyvyyden säätö nyt myös sivulohkoissa • Vakiona heijastimet, joustoetulata

• 11x45 mm piikit 8 akselilla • Vakiona valosarja, 340/55-16 pyörät, joustoetula • Erittäin runsas lisävarustevalikoima

KULTIVAATTORIEN UUSI SUKUPOLVI LEMKEN KRISTALL Täysin uusi kultivaattorisukupolvi • Tehokkaan, 3-vaiheisen muokkauksen varmistavat innovatiiviset TriMix terät (vakiona) • Soveltuu sekä sänki- että kylvömuokkaukseen • Vankkarakenteinen, mekaaninen laukaisulaite takaa kultivoinnin ilman keskeytyksiä • Tasauslautaset on integroitu kultivaattorin työsyvyyden säätöön • Vakiona kovametallikärjet ja -siivet

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

44 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

Poikkeuksellinen kesä vei toiveet aikaisen Tiril-ohran huippusadosta Halikossa. Demonstrant-kevätvehnä selvisi paremmin kuumuudesta ja kuivuudesta.

HELTEET AIKAISTIVAT PUINNIN puinnit aloitettiin heti elokuun alussa, vaikka keväällä päästiin pari viikkoa tavanomaista myöhemmin pellolle. Kasvustot lähtivät kehittymään hyvin nopeasti, sillä toukokuun puolivälistä juhannukseen oli liiankin hyvät kasvuolot. – Alkukesän satoi muutaman päivän välein, kosteutta oli jatkuvasti tarpeeksi. Kasvustot olivat tasaisia ja terveitä, Kjell Broman kertoo. Juhannuksesta alkoi pouta ja helle. Ne jatkuivat vielä pitkälle elokuun puolelle. Helle tuleennutti ohran puintikuntoon jo heinäelokuun vaihteessa. Jyvä jäi pieneksi kuumuuden ja kuivuuden lopettaessa kasvun kesken. Kalenterista laskien kasvuaikaa olisi ollut jäljellä vielä pari RAHILAN TILALLA

ENSI VUONNA KOKEILLAAN UUDESTAAN. viikkoa. Puintikosteus oli elokuun kolmantena päivänä 13 prosenttia, joten pitempään olisi ollut turha odotella. – Kasvustot olivat todella hyviä, mutta ilmeisesti juurten kasvu jäi heikoksi liiankin helpoissa oloissa alkukesällä. Normaaleissa oloissa Tirilistä olisi voinut odottaa paljon enemmän. Ensi vuonna kokeillaan uudestaan, isäntä toteaa. sopii hyvin tilan lajikevalikoimaan. Se antaa kunnolla aikaa syysviljojen kylvölle. – Syysviljaa kylvetään aina jos on sopivat kelit. Magnifik-syysvehnä talvehti viime vuonna mainiosti. Sitä helle ei haitannut ja odotukset ovat korkealla. Puimaan AIKAINEN OHRA

päässee kohta ohran perään, isäntä tuumii. Demonstrant-kevätvehnä oli vielä ohran puintiaikaan hyvässä kasvukunnossa. Erittäin satoisa lajike on pystynyt hyödyntämään tarjolla ollutta poikkeuksellista lämpösummaa helteestä ja kuivuudesta huolimatta. Tauteja ei kasvustossa näkynyt ja vihreä väri oli vielä vallalla. – Kevätvehnä sai keväällä karjanlantaa. Sitä ei ole käytetty aikoihin. On mielenkiintoista nähdä miten lanta vaikuttaa, Kjell Broman pohtii. Kasvinsuojeluruiskutusten yhteydessä annettiin sekä ohralle että vehnälle Multiple-hivenlehtilannoitetta litra hehtaarille. Sitä on käytetty jo muutama vuosi niillä lohkoilla, joilla on tiedossa ravinnepuutoksia. – Ravinnelisä on monena vuonna antanut mukavan lisäpotkun, Kjell perustelee. Tirilistä 4000 kg/ha ja Demonstrantista noin 4500 kg. – Muuten ihan ok, mutta sadot jäivät pieneksi. Taitaa olla yleinen ongelma täälläpäin tänä vuonna. Vehnän valkuainen näyttää yllättävän hyvältä kuitenkin. Pienemmät kuivatuskustannuskustannukset tuovat vähän takaisin sadonmenetystä. e SATOA TULI

Teksti ja kuvat M atti K a l l i o

1) Kevätvehnä jatkaa kasvuaan helteistä huolimatta. 2) Ohranjyvät jäivät pieniksi helteiden lopetettua kasvun pari viikkoa etuajassa.

Ajankohtaista Tiril- ja Demonstrant-lajikkeista: www.k-maatalous.fi >Tuotteet > Kasvinviljely > Siemenet > Viljat

Siemenviljely kannustaa panostamaan Rahilan tilalla Halikon kirkonkylän kupeessa on panostettu pitkäjänteisesti siemenviljelyyn. L eena Ora-Broman ja Kjell Broman viljelevät Leenan kotitilaa. Siemenviljelyn juuret ovat jo edellisessä sukupolvessa. Peltoa tilalla on reilut 50 hehtaaria ja kasvullista metsää noin 70 hehtaaria. Peltojen kasvukunnosta on pyritty pitämään huolta. – Uusien lajikkeiden viljely pitää mielen virkeänä, kaikissa lajikkeissa on jotain omaa. Hukkakauran välttämiseksi vuokramaihin ei ole ollut suurta halua. Samoin viljelytoimet on pyritty rajaamaan omille maille, isäntä kertoo.

Tiril-resepti • Lohko multainen hietasavi, pH 6,7, esikasvina rypsi, syyskyntö. • Kylvömuokkaus joustopiikkiäkeellä ja kylvö 15.5. laahavannaskoneella. • 210 kg/ha peitattua (Robust) siementä. • Satotavoite siemenviljelyssä 4500 kg. • Lannoitus: Y-1 ympäristötukiehtojen mukaan. • Rikkatorjunta 10.6.: Sekator 75 ml/ha, MCPA 1 l/ha ja Multiple-hivenlehtilannoite 1 l/ha. • Tautitorjunta 28.6.: Comet 0,22 l/ha ja Prosaro 0,22 l/ha. • Puinti 3.8., sato 4000 kg/ha, kosteus 12,6 %, hlp 61,5 kg, itävyys 95 %.

Demonstrant-resepti • Multainen hiuesavi, pH 6,2, esikasvina ohra, syyskyntö. • Kylvömuokkaus joustopiikkiäkeellä. • Kylvö 17.5., peitattua (Celest 025 FS) siementä 200 kg/ha, satotavoite 4000 kg/ha. • Lannoitus: Suomensalpietaria ympäristötukiehtojen mukaan. • Naudan kuivalantaa kylvömuokkauksen yhteydessä. • Rikkatorjunta 9.6.: Tooler 50 g/ha, MCPA 1 l/ha, Multiple 1 l/ha, Jokirannassa 30 m Trio. • Tautitorjunta 8.7.: Comet 0,22 + Prosaro 0,22 l/ha. • Toteutunut sato (esinäyte) noin 4500 kg/ha, kosteus 12,3 %, hlp 82,9 kg, sako 412, itävyys 97 % ja valk. 14,0 %. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 45

Claas Euroopan Ykkönen

Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

Tehokas APS - esipuintikela tuo tehoa ja tuottavuutta

Uusi ohjaamo - näköä ja näkyvyyttä.

Kaikki kohdallaan - kuljettajan unelma

AVERO - UUTTA PUINTIMUKAVUUTTA JA 20 % LISÄÄ PUINTITEHOA • Uudet Lexion sarjan pöydät, saatavana Averon sydän on Claasin patentoitu myös taittuvalla pöydällä APS-esipuintikelajärjestelmä, joka lisää puintikelan tehoa 20 %, nyt ensi kertaa • Vääntävä CAT 6.6 Tier3 -moottori • Entistä mukavampi, tilavampi ja hiljaisempi tarjolla myös tässä kokoluokassa. VISTA 2-ohjaamo

Malli

Dominator

Työleveys, cm Teho, hv

Avero

Tucano

130

140H

150HS

240APS

320

330

360 132

390 132

420 152

430 198

490 204

490 258

• Viljasäiliön tilavuus peräti 5600 litraa ja tyhjennys alle 2 minuuttia, tasapainoinen painonjakauma myös täydellä säiliöllä • Isot sivupaneelit, huoltoystävällinen rakenne Tucano Hybrid

Lexion

430APS 440APS 450APS 470APS 480APS 620APS 670APS 750Hybr

540 258

540 279

600 299

660 355

600 279

750 431

Nyt tehokas peruspuimuri Claas Dominator 140 Hydro ennakkohintaan

81.220 € (ALV 0 %) +toim.kulut

www.konekesko.fi

Claas Euroopan Ykkönen - uutta tekniikkaa eri teholuokissa.

750 466

VÄREILYÄ MARKKINOILLA Maailman viljavarastot laskevat kuluvalla satokaudella noustuaan sitä ennen kaksi satokautta. Syksyn huima viljamarkkinoiden hintavaihtelu sai alkunsa Venäjän vientikiellosta.

Pohjoisen pallonpuoliskon viimeisimmissä satoarvioissa tuli suurin muutos USA:n maissisatoon, joka jäi merkittävästi odotettua pienemmäksi. Viljapörssit ympäri maailmaa nousivat voimakkaasti tämän uutisen takia, mutta ovat jälleen tasoittuneet. Pörssit reagoivat voimakkaasti kaikkeen markkinoilta saatavaan tietoon, koska myös pääomasijoittajat ovat vahvasti mukana viljamarkkinoilla. Seuraavaksi huomio siirtyy pohjoisen syysviljojen talvehtimiseen sekä etelän sadonkorjuun lähestymiseen. (Tekstit on kirjoitettu viikolla 42.)

Myyntien ajoitus: viljan ostajien ja myyjien määrä on erilainen nousevassa ja laskevassa markkinassa. Nousevalle markkinalle on tyypillistä, että ostajia on myyjiä enemmän ja laskevassa markkinassa myyjiä on puolestaan huomattavasti ostajia enemmän. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää, että malttaa myydä nousevassa markkinassa ja kotiuttaa hyvän hinnan. Korkeimmalla hinnalla ehtii myydä vain murto-osa myyjistä ja huippukohdasta myöhästyneet myyvätkin viljansa usein alemmalla hinnalla kuin nousevassa markkinassa myyneet.

Vehnän vientiä Euroopasta haittaa viimeaikainen euron voimakas vahvistuminen USA:n dollariin nähden. Amerikkalaiset ovatkin myyneet suuria määriä vehnää mm. Pohjois-Afrikkaan. Itämeren alueella suuri osa on rehuvehnää. Suomessa vehnän hehtaarisadot jäivät pieniksi, mutta sekä valkuainen että sakoluku ovat korkeita. Vain surkastuneiden jyvien osuus laskee vehnän käyttöarvoa.

Myllyvehnän hinta Suomessa €/t 2000–2010 (TIKE) 250 200 150 100

Kauraa tuotetaan EU-maissa tällä kaudella noin 7,2 miljardia kiloa, mikä on 10 % pienempi määrä kuin viiden viime vuoden keskiarvo. Myös koko maailman kaurantuotanto jää 13 % viime vuotta pienemmäksi. Kaura on ollut laadultaan keskimääräistä heikompaa, mm. HLP ja seulontalaatu. Kauran korkea hinta on lisännyt sen tarjontaa maista, jotka eivät ole olleet perinteisiä kauranviejiä

Ohramarkkinoilla EU:n komissio vapauttanee pääosin ohraa olevan interventioviljan markkinoille vielä tämän vuoden puolella. Kaikkiaan varastoissa on 5,6 mrd kiloa, josta ainakin puolet tultaneen asettamaan tarjouskilpailuun. Hyväksyttävän myyntihinnan tulee olla lähellä paikallista markkinahintaa, jottei markkina häiriytyisi. Suuren ohramäärän tulo myyntiin kuitenkin muuttaa markkinatilannetta. Mallasohran tuotanto laskee EU:ssa viime vuoteen verrattuna ja kotimaassa mallasohralle on tunnusomaista korkea valkuaispitoisuus.

50 2000 01 2000 06 2000 12 2001 05 2001 10 2002 03 2002 08 2003 01 2003 06 2003 11 2004 04 2004 09 2005 02 2005 07 2005 12 2006 05 2006 10 2007 03 2007 08 2008 01 2008 06 2008 11 2009 04 2009 09 2010 02 2010 07

Sijoittajien mukaantulo viljamarkkinoille on lisännyt hintavaihteluita viime vuosina ja kansainväliset hintamuutokset ovat näkyneet kotimaisissa hinnoissa. 2010 elo-lokakuun hinnat ovat arvioita.

Öljykasvien hintoihin vaikuttaa tällä hetkellä Pohjois-Amerikan öljykasvien eli soijan ja canolan korjuun edistyminen. Ranskassa rapsisato jäi 16 % viime vuotta pienemmäksi. Suomessa rypsin hehtaarisadot jäivät pieniksi kuivuuden takia ja myös öljypitoisuus jää jälkeen viime vuodesta. T e k s t i I l k k a P e k k a l a , R au ta k e s ko , k u va A n t t i V e t t e n r a n ta 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 47

RIITTÄVÄTKÖ RAVINTEET ÖLJYKASVEILLESI? on ravinteiden yhteispeliä. Tasapainoisella ja riittävällä ravinteiden saannilla on oleellinen merkitys rypsin kasvulle, kukinnan onnistumiselle ja hyvän öljysadon muodostumiselle. Suurimman osan ravinteista rypsi ottaa varrenkasvun aikana, jolloin sen kasvu on kiivaimKASVIEN KASVU

Rypsi ja rapsi ovat ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja. Erityistä huomiota öljykasveilla pitää kiinnittää rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen.

48 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

millaan. Sadon ja laadun kannalta on tärkeää, että kukinnan alkaessa kasvilla on kaikkia ravinteita riittävästi käytettävissä. Jos jostain ravinteesta on puutetta, kasvi ei voi hyödyntää muitakaan ravinteita parhaalla mahdollisella tavalla. Lisälannoitusta kannattaa antaa varrenkasvuvaiheessa, mikäli kas-

BOORIN PUUTOSOIREET NÄKYVÄT ENSIMMÄISENÄ KASVUPISTEISSÄ. vusto on rehevää ja hyvässä kasvussa tai runsaiden sateiden vuoksi on syytä epäillä ravinnepuutoksia. Öljykasvien viljelyssä kannattaa suosia moniravinteisia YaraMila NPKS –lannoitteita, joita tarvittaessa täydennetään kasvukaudella YaraVita -lehtilannoitteilla. tärkeimpiä ravinteita öljykasveille ovat fosfori, rikki ja boori, unohtamatta kaliumia, magnesiumia ja muita hivenravinteita. Kasvi tarvitsee fosforia juuriston kasvuun ja energiatalouteen. Ravinteiden otto perustuu juurten jatkuvaan kasvuun, joka vaatii paljon energiaa. Öljyn valmistamiseen tarvitaan myös runsaasti energiaa. Fosforin puutteesta johtuva energian puute näkyy kasvustossa myöhäisenä tuleentumisena. Koska rikki on typen ohella valkuaisaineiden rakenneosa, sillä on erittäin tärkeä merkitys kasvuun. Rikin puutteessa kukinta voi häiriintyä, kukinnot ovat vaalean keltaisia ja usein epämuodostuneita. Öljykasvit tarvitsevat rikkiä koko kasvukauden ajan. Rikki ei varastoidu maahan, joten sitä on annettava vuosittain. Booria öljykasvit tarvitsevat enemmän kuin viljat. Boorin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä kasvupisteissä. Riittävä boori on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle. Boori sitoutuu maaperään pH:n noustessa, joten boorin puutetta esiintyy usein kalkituksen jälkeen. TYPEN LISÄKSI

vai jaettuna? Rypsin ja rapsin voi lannoittaa joko kerralla kylvölannoituksena, tai antaa osan ravinteista myöhemmin kasvukaudella. Pääosa typestä, fosfori, kalium, rikki sekä tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön jo keväällä moniravinteisena YaraMila NPKS –lannoitteena. YaraMila Hiven Y on monipuolisen ravinnesisältönsä puolesta järkevä valinta öljykasvien lannoitukseen. Jaettua lannoitusta käytettäessä valitaan täydennyslannoite, joka sisältää typpeä ja rikkiä maan rikLANNOITUS KERRALLA

kitilanteen mukaan. Sopiva tuote on esimerkiksi Suomensalpietari. Jos tarvitaan sekä typpeä että runsaasti rikkiä, kannattaa valita YaraBela N26 S14. ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Lehtilannoitteita kannattaa ruiskuttaa heti ensimmäisten ravinnepuutosoireiden ilmaannuttua. Ennen kukintaa tehdyllä lehtilannoituksella voi tehostaa rypsin kukintaa ja öljyn muodostumista. Lehtilannoituksella pääsee parhaaseen tulokseen, kun käyttää tarkoitukseen suunniteltuja lehtilannoitteita, oikeaa käyttömäärää, ja ruiskuttaa kasvin kannalta oikeassa kehitysvaiheessa. YaraVita-sarjan lehtilannoitteet on kehitetty leviämään tasaisesti lehden pinnalle, imeytymään hyvin lehden sisälle ja kulkeutumaan tehokkaasti kasvissa. Työtehon ja kustannusten kannalta on tärkeää, että YaraVita-lehtilannoitteita voi sekoittaa useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa. Rikkiä ja typpeä sisältävä nestemäinen YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha soveltuu rypsin lisärikkija typpilehtilannoitukseen ennen kukintaa. Oikea ruiskutusaika on ruusukevaiheesta aina kukinnan alkuun asti. Öljykasveille tarkoitettu hivenravinneseos YaraVita Brassitrel FL 3,0 l/ha on ravinnesisältönsä puolesta räätälöity öljykasveille. Se sisältää öljykasveille tärkeitä ravinteita: booria, mangaania, molybdeenia sekä jonkin verran myös magnesiumia ja typpeä. Sopiva ruiskutusaika Brassitrelille on rypsin nelilehtivaiheesta aina rypsin kukinnan alkuun asti. e LEHTILANNOITUS ON NOPEA

Teksti ja kuvat J uh a L i e s p u u , Ya r a

1) Rikin puutteessa (vasen kukinto) rypsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. 2) Rikin puutteessa rypsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.

Kalkitus ei mene hukkaan Viljelysmaiden kalkituksesta on huolehdittava, jotta satotasot säilyisivät hyvinä ja lannoitteiden hyötysuhde paranisi. Kalkitustilaston mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa käytetään kalkkia vain noin 50 % laskennallisesta kalkitustarpeesta. Tämä on erittäin alhainen määrä ja tarkoittaa sitä, että monet viljelevät hyvin happamia maita. Jos pH on matala, lannoitteiden hyötysuhde on heikko, eivätkä kasvit kasva toivotulla tavalla. Kalkitus voidaan toteuttaa kaksiosaisesti. Peruskalkituksessa maan pH kohotetaan halutulle tasolle ja ylläpitokalkituksella poistetaan maanviljelystä aiheutuva maan happamoituminen. Nyrkkisääntö ylläpitokalkituksessa on seuraava; yksi typpikilo kuluttaa noin kolme kiloa kalkkia. Toisin sanoen tämä määrä tarvitaan, jotta pH ja vaihtuva kalkki säilyisivät ennallaan. Jos typpeä käytetään 200 kg, neutralointiin tarvitaan 600 kg kalkkia. Kalkki vaikuttaa parhaiten silloin, kun se sekoitetaan koko muokkauskerrokseen. Pintakalkituksessa kalkki tulee kasvien käyttöön vasta kyntämisen jälkeen. Tutkimukset suorakylvettyjen lohkojen kalkituksesta ovat menossa. Voiko kalkitus sitten mennä hukkaan? Kalkki on kiviainesta, siten ei voi. Kalkki kuluu, kun maan hapot sitä hajottavat ja tuloksena maan happamuus vähenee. On tilanteita, joissa maan pH on korkea, yli 6,5, mutta vaihtuvan kalsiumin määrä on esimerkiksi alle 1000 mg /maalitra, siis punaisella. Miten kalsiumin tasoja voitaisiin korottaa? Kalkituksella niitä ei voida korottaa, koska kalkin hajoaminen vaatii maan happamuutta. Lannoitteeksi on ajateltu kipsiä, jota on Siilinjärvellä runsaasti. Tutkimuksia asiasta ollaan tekemässä. Puutarhatiloilla kalsiuminpuutetta korjataan Kalsiumravinteella tai Kalsium-magnesiumravinteilla. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 49

ELINTARVIKE

SUOMALAISEN RUOAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Pekka Torpalla ja Heidi Hakkaraisella on intoa ja paloa maitotilansa kehittämiseen. Kaksi vuotta sitten he rakensivat 57 lypsylehmäpaikan robottipihaton.

MAIDONTUOTANTO ON TULEVAISUUTTA suunnittelivat pitkään tilalleen Jyväskylän Toivakkaan lypsyasemallista pihattoa, ajatuksenaan: ”ei ikinä robottia”. Robotti kuitenkin putkahteli esiin laajennusehdotuksissa, joten viljelijäpari lähti Savoon kiertämään eri robottivalmistajien tiloja. Sen jälkeen lypsyajat olivatkin pohdintaa: robotti vai ei. PEKKA JA HEIDI

Viljelijäpari jakaa pihattonsa työt tasan. – On tärkeää, että kumpikin osaa kaikki työt. Muuten ollaan äkkiä pulassa, jos tilalla tapahtuu jotakin, sanovat Heidi ja Pekka.

50 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

– Lelylle tulleet solumittaus ja nännikuppien höyrydesinfiointi olivat ratkaisevat tekijät päätöksessä. Niillä voi pitää maidon laadun korkeana, sanoo Heidi. Uusi pihatto nousi kesän aikana pitkälti omin voimin. Umpilehmät ja hiehot mukaan lukien uudella puolella on 78 eläinpaikkaa. Nuorkarjalle remontoitiin vanhaan navettaan 60 paikkaa.

Elementtirunko, osa betoniritilöistä, parsipedit ja -kalusteet sekä karsina-aidat ovat Mestarifarmilta, mutta muuten Pekka ja Heidi kuvailevat navettansa sillisalaatiksi kaikkien valmistajien laitteista. – Lähdimme hakemaan parasta eläimille sekä mielellään edullista. Valtaosa karjasta on holsteineja. Heidi on jäljittänyt eläinten polveutumisen kahteen kantaemoon, Pekan papan 50-luvulla Lapualta ostamaan Jeluun sekä Tummaan Tyttöön. – Lehmät on mun juttu! melkein 1500 kilolla automaattilypsyn myötä. Tilan 12 viime kuukauden maitotuotos on 11 800 kiloa ja 12 000 kilon raja saattaa ylittyä, jos syksyn hiehot onnistuvat odotetusti. Söötti oli viime vuonna KeskiSuomen paras lehmä 18644 kilon maitotuotoksellaan. – Mukavat parret sekä paljon rehua ja vettä, ei sen ihmeempää. KESKITUOTOS NOUSI

Kun heille antaa mahdollisuuden, he tekevät sen. Vaunu jakaa säilörehua kymmenen kertaa päivässä. Väkirehuna on puolitiiviste ja ohra, jonka lisäksi lypsyrobotti antaa vastapoikineille propyleeniglykolia. Myyjän mielestä navettaan olisi riittänyt kaksi väkirehukioskia, mutta Heidi ja Pekka halusivat aroillekin lehmille ruokarauhan. Kioskeja on siis robotti mukaan lukien neljä ja vesialtaita viisi. – Jonkun kingin ei tarvitse kuin jäädä norkoilemaan kioskille, niin alempiarvoiset eivät uskalla tulla syömään. Sanoimme, että jos voitamme juhlavuoden lottopotin, ostamme toisen robotin. Olisi yksi robotillinen lehmiä kahdella robotilla, nauraa Heidi. Lypsypaikka on nimittäin ainoa, jonne lehmät joskus joutuvat jonottamaan. Esimerkiksi kesäkuussa robotilla tuli viiveitä, kun lypsyssä olevilla 60 lehmällä oli yli 40 kilon päivätuotoksia. – Meidän lehmät käyvät mielellään lypsyllä. Pekka ja Heidi eivät pystyneet ajattelemaan kesää ilman laidunnusta, vaikka se on robottitiloilla harvinaista. Pihaton kulkureitit suunniteltiin sen mukaisesti. Kymmenen hehtaarin pihapelto syötetään kaistaleina ja pihatossa

on koko ajan tarjolla normaali säilö- ja väkirehu. Laitumella ei ole vesipistettä, joten lehmät muistavat hyvin käydä robotilla. – Ovi on koko ajan auki toukokuusta syksyyn. Jotkut lehmät käyvät navetassa vain lypsyllä ja juomassa, toiset viettävät siellä enemmän aikaa. Kukin valintansa mukaan. Pahimmilla sateilla laidunnusta rajoitetaan. Kuormittuvimpiin kohtiin on ajettu mursketta ja välillä polkuja aidataan uusille linjoille. on ollut vuodesta 1697 samalla suvulla. Pekka ja Heidi tekivät tilakaupat vuonna 2005, eikä heillä ole vähäisintäkään aikomusta katkaista yli 300 vuoden viljelyhistoriaa. – Meillä on tulevaisuuden ala. Maailmassa on ruuan syöjiä yhä enemmän, tuottajia yhä vähemmän. Mitä lähempää ja nopeammin ruoka tulee kuluttajalle, sen parempi ja sen pienemmät jalanjäljet. Varsinkin maito on tuoretuote. Pekka ja Heidi toivoisivat saavansa tuotteistaan työmäärään ja kuluihin nähden oikean hinnan. Kun maidon hintaan ei pysty vaikuttamaan, tarkka taloudenhallinta pitää maksuvalmiuden kohdallaan. HUMALAJÄRVEN TILA

Viljely- ja lohkomuistiinpanojen lisäksi Pekka tekee maatalouden kirjanpidon kaksinkertaisena ja laskee tuntikirjanpidon sekä tilan töistä että rakentamisesta. Perusajatuksena on laskea investoinnit vähintään vuodeksi eteenpäin niin, ettei tarvitse elää kädestä suuhun. – Maatalouden täytyy pyöriä omillaan, metsä ei ole sen rahoittamiseksi. Tilakauppaan sitä käytettiin, mutta esimerkiksi navettaa varten ei tarvinnut tehdä kovin isoja aukkoja. Pankki katsoo meidät yrittäjiksi muiden joukossa. Osa taloudenhallintaa on peltoalan suhteuttaminen lehmämäärään. Nyt tila tarvitsee vain vähän ostoviljaa. Vajaa puolet 104 hehtaarin peltoalasta on vuokramaita. Pidemmät vuokra-ajat maanvuokralaissa antaisivat paremman pohjan peltojen kunnostamiseen. Toivakassa ennustetaan olevan kymmenen vuoden kuluttua enää kolmesta neljään maitotilaa. Aktiivitilat ovat keskittyneet yhden tien varrelle. Se lisää matkaa pelloille, mutta kannustaa naapureita. – Rakentaminen on tarttuvaa. Kun ottaa vasaran käteen ja alkaa naputtaa, kohta naapurikin tekee niin. e T e k s t i L e e n a Pa k a r i n e n , k u va To p i Pa k a r i n e n

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 51

SUOMALAISTA SEN OLLA PITÄÄ Eläinlääkäri Timo Talvio uskoo kotimaisen rehun voimaan. Kirkkonummella Villa Talviossa ruokitaan hevosia yksinkertaisella, hyväksi havaitulla kaavalla. on vaimonsa Hannen kanssa käyttänyt väkirehuna Biofarmin Black Horsea jo lähes 20 vuotta. Biofarmiin päädyttiin monien eri rehujen jälkeen. Talviot ostivat useampaa kotimaista merkkiä kokeiltavaksi, mutta vain yhden merkin kanssa tulokset näkyivät selvästi ja nopeasti. – Hevoset pyöristyivät mukavalla tavalla, olivat levollisia ja tyytyväisiä. Siitä asti olemme käyttäneet Black Horsea, emmekä aio vaihtaa. Myös Biofarmin toimitukset pelaavat hyvin. Olemme suositelleet rehuja muillekin ja monet ratsutallit ovat siirtyneet niihin. Villa Talviossa Black Horse -tuotteista käytössä ovat muun TIMO TALVIO

52 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

muassa Classic, kauraton Balance, Breeder, Hippolax, Kivennäinen ja Kasviöljy. Talviot painottavat ruokinnassa kotimaista rehua. Hevosille syötetään naapurikunnasta tulevaa esikuivattua säilöheinää, koska sen laatu pysyy tasaisena koko kauden. Heinä on tilattu pitkään samalta toimittajalta, joka teettää joka sadosta heinäanalyysin. Sen avulla ruokinta saadaan suunniteltua optimaalisesti. Talviot käyttävät suurkanttipaaleja, mikä lisää käyttömukavuutta, koska paalien käsittely hoituu koneellisesti. YKSINKERTAINEN P ERUSRUOKINTA

on aihe, josta Timo Talvio puhuu intohimoisesti. Hyvälaatuinen heinä ja vesi luovat pohjan, jonka päälle väkirehuista on helppo rakentaa loput ruokinnasta. Talviot ruokkivat hevoset neljästi päivässä. Väkirehuja annetaan kahdesta kuuteen litraan vuorokaudessa ja ruokinnassa huomioidaan jokaisen hevosen yksilölliset tarpeet.

Hyvälaatuista, kaiken tarpeellisen oikeassa suhteessa sisältävää rehua käyttämällä ruokinta onnistuu helpommin ja turvallisemmin kuin useista purkeista annostelemalla. Liian monimutkaisista seoksista seuraa usein ongelmia, kuten iho-oireita tai pahimmillaan ähkyä tai kaviokuumetta. – Puheet kauran kuumentavasta vaikutuksesta ovat liioiteltuja. Jos omistaja sanoo, että hänen hevosensa ei kestä kauraa ja kuumenee siitä, vika löytyy useimmiten satulan päältä. – Jos hevosta liikutetaan 45 minuuttia päivässä ja sille syötetään ämpärillinen väkirehua, niin onhan siinä epäsuhta, joka purkautuu useimmiten omistajan mielestä ei-toivottuna käytöksenä. voi saada aikaiseksi paljonkin haittaa. Yliruokinnasta johtuvat mahasuolikanavan toimintahäiriöt ovat niistä vakavimpia. Varsinkin poneilla voi kehittyä aineenvaihdun-

VÄÄRÄLLÄ RUOKINNALLA

Timo Talvio

(1) Timo ja Hanne Talvio harjoittavat pienimuotoista kasvatustoimintaa ja hevosten koulutusta. He kilpailuttavat hevosia ja järjestävät valmennuksia. Villa Talviossa on myös täysihoitopaikkoja. (2) Karsinoissa käytetty pellava-hamppukuivike ei pölise, toteavat Eveliina Talvio ja Adalmina´s Rusty.

tasairauksia, jos hiilihydraattimäärät nousevat ruokinnassa liikaa. Voimakas ruokinta laukaisee kaviokuumetta ja kun siihen lisätään vielä sokeripitoista heinää, voi lopputuloksena Talvion mukaan olla lannehalvaus. – Turvallinen tapa lisätä energiaa on kasvisöljyn lisääminen rehuun. Sen sisältämillä rasvahapoilla on myös lihaskalvoja suojaava vaikutus, jolla on merkitystä urheiluhevosta valmennettaessa. Meillä käytetään säännöllisesti Black Horse Kasvisöljyä ja sen käytöstä on erittäin hyviä kokemuksia. Talvio perustaa ruokintansa tutkittuihin tuloksiin. Eläinlääkärinä toimiminen on opettanut suhtautumaan kriittisesti huhupuheisiin. Ähkyiltä Villa Talviossa on toistaiseksi vältytty. – Valtaosa omista hevosistamme on myös omia kasvatteja ja olemme siten seuranneet niiden kehitystä alusta alkaen. Siinä näkee miten hevonen kehittyy, kun ruokinta on kunnossa.

Tallissa on myös täyshoitohevosia. Talviot arvostavat ravipuolen ammattimaisuutta ja pyrkivät siihen myös omilla talleillaan. Tallit on jaettu neljään erilliseen yksikköön. Näin ilmapiiri saadaan pidettyä mahdollisimman rauhallisena, eikä hevosille aiheudu ylimääräistä stressiä. Myös mahdollisten sairauksien leviäminen on epätodennäköisempää. Jos omistaja haluaa antaa hevoselleen jotain lisäravinteita, se hoidetaan tallin puolesta muun ruokinnan yhteydessä. – Harrasteratsua pidetään usein lemmikin asemassa, toisin kuin ravihevosta, joka on pääsääntöisesti ammattilaisen käsissä. Hevonen on laumaeläin ja ollakseen tyytyväinen se tarvitsee ympärilleen tasapainoisen lauman johtajineen. e Teksti Pirita T i us a n e n , kuvat Antti Ve tte n r a n ta

• Eläinlääketieteen tohtori. Väitteli vuonna 1989 saksanpaimenkoirien selkäsairauksista. • Oma klinikka, Etelä-Helsingin eläinlääkäriasema. • Isännöi Kirkkonummen Kylmälässä vaimonsa Hannen kanssa hevostalli Villa Talviota. Perheeseen kuuluu kolme lasta. Omia hevosia on kymmenen, joista osa on ulkomailla, koiria on viisi ja kissoja kolme. • Kisaa esteratsastuksessa kansallisella tasolla kahdella hevosella, Baltimore T ja Philadelphia T. • Villa Talvion tilalla valmentaa säännöllisesti mm. Kari Nevala. Uutena ulkomaisena vahvistuksena aloittaa Erik van der Vleuten. Hollannissa asuvat Mikko ja Noora Forsten auttavat myös Suomen vierailujensa yhteydessä. Tilalla on erinomaiset puitteet valmentautumiseen, liki satametrinen hiekkakenttä, nurmikenttä derbyesteineen. Talvella harjoitellaan lämmitetyssä maneesissa.

Kuivikkeena pellava ja hamppu Talviot käyttävät tallillaan kuivikkeena pellavaa ja hamppua. Näillä materiaaleilla kuivikepatjan perustaminen ja hoitaminen on helppoa ja hajuhaitat ovat pienemmät. – Pellava ja hamppu ovat materiaaleina miellyttäviä, ne pölisevät vähemmän kuin esimerkiksi kutterin puru ja ovat siksi hevosille ja työntekijöille turvallisempia. Lisäksi hampun ja pellavan kompostoituminen on huomattavasti nopeampaa kuin purulla. Talviolta löytyy myös kehitysideoita kuivikkeisiin. – Silputtu olki olisi oikein hyvä kuivikemateriaali, samoin rypsi. Molempien koneellista keräämistä ja pakkaamista pitäisi vain kehittää, jotta saataisiin hyvänlaatuista kuivaa kuiviketta, joka olisi helppo kuljettaa ja varastoida esimerkiksi kierrätettävissä suursäkeissä. Rypsikuivikkeen tuottamiseen liittynee ongelmia sen myöhäiseen korjuuajankohtaan liittyen. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 53

TAPAHTUMAT NYT!

VILINÄÄ JA VILSKETTÄ yhteisponnistus tuotti toivotun tuloksen. Tampereen messukeskuksen kaikki kolme hallia olivat mukavasti täynnä sekä tavaraa että ihmisiä. Mikä positiivisinta, myös näyttelykävijöiden tunnelmat olivat huomattavasti paremmat kuin vuosi sitten Kone-Agriassa. Syklistähän meno on ja tulee olemaan edelleenkin, mutta ruokaa tarvitaan aina. Kone-Forum 2010 oli nimetty juhlanäyttelyksi, koska K-maatalous, Konekesko ja Agrimarket saivat nyt rinnalleen kaksi uutta näyttelykumppania: Agritekin ja Yrittäjien Maatalouden. Kaikkien organisaatioiden edustajat kehuivat kilvan yhteistyön sujumista näyttelyjärjestelyissä. Eniten siitä hyötyi näyttely-yleisö, jolle tarjottiin varsin kattava näkymä maatalouden koneisiin, laitteisiin, tuotantopanoksiin ja palveluihin. Kertakäynnillä VIIDEN ORGANISAATION

54 • MAATILAN PIRKKA • 4/2010

pystyi tutustumaan vaikkapa kaikkiin Suomen markkinoilla oleviin puimurimerkkeihin. KONEKAUPPA ON TÄNÄ VUONNA

joko pysynyt edellisvuoden tasolla tai piristynyt hieman, totesivat näyttelyasettajien johtajat tiedotustilaisuudessa. Konekaupan odotetaan piristyvän nyt alkaneella ennakkomyyntikaudella. Hintakilpailua tulee olemaan, mikä on ostajille aina positiivista. Maatalouskaupan johtaja Antti Ollila Rautakeskolta arvioi, että erityisesti kohonnut viljan hinta ja puukaupan hyvä vire luovat positiivista odotusta: – Vaikka esimerkiksi myllyvehnän hinta onkin laskenut tämän syksyn hintapiikin jälkeen, on se edelleen korkeammalla tasolla kuin vuosina 2000-2007. Puukaupan vilkastuminen ja lisääntyvä energiapuun korjuu

vilkastuttavat puolestaan klapi- ja metsäkoneiden kysyntää. – Erityisesti kysyntää näyttää nyt olevan halli- ja varastorakennuksille, viljan varasto- ja kuivausratkaisuille, kultivaattoreille, äkeille, auroille sekä kylvömenetelmäkoneille. Nurmikoneissa suuntaus on entistä suurempiin, urakointiluokan korjuukoneisiin. Koneiden kysyntä on piristynyt myös Keski-Euroopassa. Se saattaa aiheuttaa komponenttipulaa konevalmistajille ja vaikuttaa toimitusaikoihin. Hinnankorotukset nyt alkaneelle myyntikaudelle olivat maltillisia, mutta ensi keväänä koneiden hintoihin saattaa tulla nousupaineita teräksen nousevan hintakehityksen myötä. Kone-Forumiin tutustui kolmen päivän aikana lähes 25 000 kävijää. e T e k s t i j a k u vat A n n e P e nt t i l ä

EDULLISTA LÄMPÖÄ!

HOTTI-pelletti on siisti, tehokas ja ympäristölle ystävällinen - ekologisesti kestävä vaihtoehto niin isojen kuin pientenkin tilojen lämmitykseen.

HOTTI PUUPELLETTI • 20 kg säkeissä, 500 kg suursäkeissä tai irtona • energiaa n. 100 kWh / 20 kg säkki (>4,7 kWh/kg)

1) Näyttelyn kiinnostavin uutuus oli Tumen 6-metrinen kylvölannoitin Gemini 6000, jonka esittelyartikkeli on sivulla 22. Tume-Agri Oy valittiin K-maatalous-ketjun vuoden tavarantoimittajaksi. Ketjun puheenjohtaja kauppias Tapani Reinikainen perusteli: ”Tume tekee aktiivista yhteistyötä ketjun kauppojen kanssa. Tehtaalla on hyvä myynnin tuki ja se kouluttaa asiakkaita esimerkillisesti sekä tehtaan tiloissa että kentällä. Tume on aktiivinen tuotekehittäjä ja se tekee hyvää yhteistyötä tuoteyksikön kanssa tuotteiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Lisäksi se on ollut viime vuodet merkittävimpien tavarantoimittajan kärjessä.” 2) Elhon uusi ”Nuoli”, eli molemmin puolin niittävä, hinattava niittomurskain Arrow 3200 on säilyttänyt kaikki edeltäjänsä, mallin 320C hyvät ominaisuudet: hyvän niittojäljen ja ihanteellisen karhon muodon. Lisäksi uuteen koneeseen on tuotu useita käyttäjien toivomia uusia ominaisuuksia, joista tässä osa: Lyhyt, taitettava vetopuomi, voimansiirto puomin ulkopuolella, sekä rungon V-muo-

to, joka tuo vetopuomin nivelpisteen teräpalkin päälle, tekevät koneesta ketterän. Korkea ylärunko antaa niittoyksikölle suuren joustovaran ja kone voidaan vaihtaa hajalevitykselle ilman lisävarusteita. Hydro-balance-kevennys säädetään traktorista. 3) Claas-niittomurskaimista oli esillä kaksi eri mallia: perhosniittomurskain Disco 9100 C Contour (työleveys etukoneen kanssa 8,9 m) sekä keskikiinnitteinen hinattava 3500 TC (työleveys 3,4 m). Molemmissa koneissa on Claasin uusi hydropneumaattinen teräpalkin kevennysjärjestelmä Active Float. Niittopään kevennys voidaan säätää helposti erilaisiin olosuhteisiin tarvittaessa traktorin ohjaamosta. 4) Potila Maxer 10000 -äkeen työleveys on muhkeat 10 metriä. Äkeessä on jälkihara, kahdeksan piikkiakselia ja 6 cm:n piikkiväli. Rungon pituus on 395 cm. Potila-piikin koko on 11x45 mm. Äes painaa jälkiharalla 5150 kg. Pyöriä on kahdeksan kappaletta, koko 350/50-16.

Irtotoimitukset edullisesti kotiin puhallusautolla! Versowood on Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Liikevaihtomme ylittää 200 miljoonaa euroa, ja vientiä on yli 40 maahan. Konserni työllistää noin 700 henkilöä. Pellettitehtaamme sijaitsee Vierumäellä, sen tuotantokapasiteetti on noin 60 000 tonnia puupellettejä vuodessa.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

PAREMPAA MAATALOUSKAUPPAA

7-KOON PULTTIKYTKINAKSELI • Ristikon mitat AxB 30,2x91,5 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 max. 130 cm • pulttikytkin 2700 Nm • Työkoneen pää: 1 3/4” • mm. lumilinkoihin

10505504

33700

7-KOON VAPAAKYTKIN + KIINTEÄ LEVYKYTKINAKSELI • Ristikon mitat AxB 30,2x91,5 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 max. 130 cm • 1800 Nm • Työkoneen pää: 1 3/4” • mm. lumilinkoihin 10517314

Hydraulinen työntövarsi

• KAT 2 pikakoura, traktorin päässä KAT 2 ristinivel • pituus 600-830 mm, 40 mm varren ja • 80 mm männän halkaisija

51800

/kpl

34200

10474094

/kpl

KÄYNNISTYSKAAPELIT • 25 mm2 • 3,5 m

10527298, 6438074132794

100Ah Power Line PLH3

3200

• Puimureihin, pakettija kuorma-autoihin, kylmäkäynnistysvirta 760A. 300162593

9900 Ofa jäätikköketjut Hakki ja Tapio

80400

300144020

171,30 91,70 Kenkänastat 6 mm 180 kpl 100 kpl

• sis asennustyökalun

20 kpl 40 kpl

27,70 45,90

8900 /kpl

Xenon työvalo DB-HID 338 H3

Vertailu

• 12 V, 35 W mm. traktoreihin

21/09

Faam Top Silver 74 L32 -akulle Tekniikan Maailman testissä neljä tähteä!

FAAM 70L31 70Ah akku

• Traktorit ja työkoneet 9mm • sis asennustyökalun

• 12V / 35W • puimureihin, työkoneisiin

/pari

• 16,00-24, 16,9-30,18,4-26, 16,9-34,18,4-30, 16,9-38, 18,4-34. • Nastojen ja kulutuskettingin ainevahvuus on 11 mm. • Kulutusosat on valmistettu läpikarkenevasta booriteräksestä, joka on pintakarkaistu. • Laadukas kotimainen ketju. • Kysy myös muita kokoja

UUTUUS! BestGrip nastat

Xenon XT 4600 työvalo

9500 /kpl

Xenon työvalo DB-HID 348 H11

99,00

• Sivukiinnitys, käy vanhempiin traktorimalleihin. 300161343

Sopii MF-malleihin 200,4300,6200,6400,7400,8200, kylmäkäynnistysvirta 640A, vastaa 574013 300077984

FAAM 92L52 92Ah akku

109,00

FAAM 130Ah akku

159,00

12900

Sopii MF 5400-sarjaan, kylmäkäynnistysvirta 800A, vastaa 590122 300077988

/kpl

Perustyövalo H3

Esim. MF-traktoreihin, kylmäkäynnistysvirta 720A 63061 vastaa 625012 300078001 63062 vastaa 625014 300078002

FAAM 60Ah 300077980

• Sis. polttimon 12 V 55 W

89,00

10771421

1200 /kpl

Hinnat (sis. alv 23%) ovat voimassa 30.11.2010 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

TAPAHTUMAT NYT! 5) JF Stoll GXF 3605 P etukiinnitteisessä niittomurskaimessa on uusi 05-sarjan teräpalkki. Tasainen ja hyvin kantava teräpalkin pohja integroidulla kivisuojalla on aiempaa hellävaraisempi nurmelle. Matalan rakenteen myötä myös teräpalkin asento niitettäessä on lähes vaakatasossa, joten niittotulos on entistä tasaisempi. Uusi Contour Float -kevennys sallii niittopään aiempaa laajemmat liikevarat. Sivusuuntainen kallistus voi olla jopa 12 astetta, pystysuuntainen liikevara noin 55 cm. Näin kone mukautuu hyvin pellon epätasaisuuksiin pitäen karhon puhtaana ja niittojäljen tasaisena. Niittomurskaimessa on vakiona ns. Top Dry -säätö leveälle niittoa varten.

6) Bogballe MW -levitinsarjasta tuttu punnitusjärjestelmä on nyt saatavilla myös keskikokoiseen Bogballe L2W -levittimeen. Tasaisen levitystuloksen varmistavat levittimen vaakalaitteisto ja Calibrator Zurf -ohjaimen monipuolinen ohjelmisto. Ne valvovat, hälyttävät ja kalibroivat levitystä jatkuvasti ja automaattisesti ajon aikana. Levitysmäärän tasaisuus ei riipu ajonopeudesta. Ohjain on liitettävissä yleisimpiin GPS-ajouralaitteisiin. Peruskoneeseen on saatavissa lisäksi laaja valikoima työtä helpottavia lisävarusteita, kuten muun muassa sähköinen kauko-ohjaus päistetoiminnoille. 7) Hardi esitteli ruiskuihinsa uuden, 25 litran TurboFiller-täyttölaitteen. TurboDeflector saa aikaan voimakkaan nestepyörteen suppilossa ja sekoittaa nopeasti ja turvallisesti myös pulverimaiset torjunta-aineet. Sisäänrakennettu pyörivä suutin puhdistaa kaikki torjuntaainepakkaukset. Puhdistuksen jälkeen samaa suutinta käytetään koko laitteen puhdistamiseen. TurboFillerin puhdistusletkua voidaan käyttää myös säiliön tai torjunta-aineastioiden huuhtelemiseen. 8) Tuhti WS 150 D3 -maansiirtovaunun kantavuus on 15 tonnia ja lavatilavuus noin 8 kuutiota. Vahvan putkipalkkirungon päälle on suunniteltu entistä leveämpi ja laitarakenteeltaan uudistunut lava. Lavan sisäosa on nyt hyötykäytössä koko leveydeltään, vaikkapa koneiden kuljetusta varten. Tätä helpottaa myös uusi takalaitarakenne sekä lavan sisäpuolen sidontalenkit. Lavan pohja on 6 mm Hardox-teräslevyä ja laidat 4 mm. Vaunussa on keinuteli, 4-pyöräjarrut sekä 550/45-22.5” kuviorenkaat, lampunsuojat takana sekä tikkaat lavan etureunassa. Jatkossa vaunuun on saatavana myös viljakasetti. 9) He-Va TrippleTiller on 3-akselinen kultivaattori, joka soveltuu sänki- ja kylvömuokkaukseen. Avararakenteisen kultivaattorin rungon korkeus on 85 cm, joka sallii jopa 30 cm:n muokkaussyvyyden. Teriä suojaa mekaaninen kaksoisjousitettu laukaisulaite. Terän kierremuotoiluilla varustettu vakiokärki sekoittaa maan tehokkaasti. 72 x 12 mm kärjet ovat käännettäviä ja säädettäviä korkeussuunnassa. Lisävarusteena on Quick Change -pikavaihtojärjestelmä. Erityyppiset jyrät toimivat sekä muokkaussyvyyden säätäjinä että muokkausjäljen tasoittajina ja tiivistäjinä. Muokkaussyvyys säädetään tarkasti rajoitinpaloilla. Työleveysvaihtoehdot ovat 3 ja 3,5 m, hinattavien 4 ja 5 m. 4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 57

TAPAHTUMAT NYT! 10

10) Claasilta oli Kone-Forumissa hyvä edustus: Pohjois-Euroopan myynnistä vastaava johtaja Jens Skifter (vas.), tuotepäällikkö Michael Poppa, Claas-nurmikoneiden tuotepäällikkö Kimmo Mäkelä Rautakeskolta ja aluemyyntipäällikkö Christian Ludwig. Claas tuo nyt Suomeen koko rehunkorjuketjuaan. Claas on selvä markkinajohtaja Euroopassa, sen markkinaosuus on tarkkuussilppureissa yli 50 %. Puimureissakin markkinaosuus on lähes 40 %.

11) Täysteräksinen tuorerehukoroke on nyt saatavana Multivan 15-tonniseen ja sitä suurempiin maansiirtovaunuihin. Yhtä vaunua voidaan käyttää maansiirtoon (perusvanu), viljan ajoon (viljakorokkeella) tai tuorerehun korjuuseen (tuorerehukorokkeella). Koroke on helppo asentaa paikoilleen etukuormaajalla.

12) MP Pehrsson on kehittänyt lantaimurin hevostalleja varten. L110-lantaimurin lietso imaisee kikkareet talikolliseen imukärsän kautta viiden metrin letkuun. Voimanlähteenä on 11 kilowatin sähkömoottori.

KASVINSUOJELUN ASIANTUNTIJA

HARDI Master Pro

HARDI Ranger

Master-ruiskun yksinkertainen rakenne ja tehokkuus perustuvat pitkään ruiskuteknologian kokemukseen

Paras luokassaan. Ruisku on hyväksi todettujen HARDI -komponenttien ja uudenaikaisen muotoilun yhdistelmä houkuttelevaan hintaan.

• Nyt uudistettu lisävarustevalikoima! • 1200 - 1800 litran säiliötilavuudet ja 12 - 24 m puomistomallit • Yksinkertainen ja turvallinen pikakytkentä traktoriin! • Käyttäjäystävällisesti ja keskeisesti sijoitettu Manifold -nestejärjestelmä. • HC 2500 tai HC 5500 ohjausyksiköt

• Kestävä, tilavuudeltaan 2500 litran polyeteenisäiliö • Hardin valmistama kalvopumppu, jonka tuotto on 194 l/min • Puomistomallit 16 - 24 metriä • EasyClean -imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteena mm. SelfSteer -ohjaus.

HARDI Navigator

HARDI Commander

Järkevä valinta suuremmille tiloille. Runsaalla lisävarustevalikoimalla Toimivaa muotoilua ammattiviljelijälle ja urakoitsijalle. varustettu, uudenaikaisesti muotoiltu ruisku. Varusta ruiskusi tarpeiden • Kestävä polyeteenisäiliö 3200, 4400 ja 6000 litran tilavuuksilla, 18 - 36 m puomistomallit ja seuraavan ruiskutuskauden vaatimusten mukaan! • Kestävä 3000 tai 4000 litran polyeteenisäiliö, Hardi kalvopumppu, tuotto 276 l/min • Puomistomallit 16 - 30 metriä • EasyClean imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: IntelliTrack ohjaus, SmootRide jousitus

• EasyClean imusuodatin ja tehokas, itsepuhdistuva syklonisuodatin • Lisävarusteita mm.: SafeTrack ohjaus, SmootRide jousitus, AutoHeight puomiston autom. korkeussäätö, Hardi Controller 6500 ohjausyksikkö ruiskutustoimintojen joystic-ohjauksella

K-MAATALOUS

13) Homesienten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot ovat yleisimpiä syitä viljavarastojen arvonmenetyksiin. Wile Grain Control on valvontajärjestelmä, jonka ydin on viljapatsaaseen sen koko korkeudelta sijoitettu anturikaapeli. Lämpötilan nousua tarkkailevat anturit ovat kaapelissa 2 - 3 metrin välein. Anturien tuottama tieto käydään lukemassa lukulaitteella mittauskaapelista. Halkaisijaltaan kuusimetriseen siiloon riittää yksi anturikaapeli, 8-metrinen tarvitsee kolme. Järjestelmää voi laajentaa automaattiseksi ja tietokoneavusteiseksi, sekä muihinkin tilan valvontatehtäviin. 14) Elhon uusi Side Chopper Tornado -ketjumurskain ulottuu 4,4 metriin traktorin keskilinjasta. Murskainyksikön leveys on 1,6 metriä. Kone on läpäissyt EN 13524 turvallisuusnormin mukaiset kivenheittotestit. Ketjumurskain sopii erityisesti kivikkoiselle alueelle, jossa silpun pituus ei ole niin tärkeää. Ketjun ulkolenkkien kuluessa päästetään lisää ketjua ulos koneen tilavasta keskiöstä, joten käyttökustannukset ovat kohtuulliset. 15) Vama TH2500H on tehokas suurten alueiden hiekoitusvaunu. Se on suunniteltu vaativaan ammattikäyttöön. Järeärunkoisen TH2500H:n säiliötilavuus on 5500 litraa, omapano 2250 kg ja rengaskoko suuri 550/45-22.5. Vakiovarusteena on mm. portaaton varistusnopeuden säätöventtiili, hydraulimoottorilla toimiva karistus, hiekan valumisen varmistava sekoitusakseli ja suojaritilä vaunun pohjalla. Lisävarusteina suojapressu, jarrut, hydraulinen pohjaluukun käyttö sekä äärivalot.

Turvaa karjasi vitamiinien saanti K-maatalouden erikoisrehuilla

MESTARIN E-VITAMIINI PELLETTI

• Sisältää myös seleeniä - kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

MESTARIN ADE-VITAMIINI PELLETTI

• Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

MESTARIN MONI-VITAMIINI PELLETTI

• Kaikille kotieläimille, 20 kg säkki / 600 kg lava

MESTARIN MELASSI 20 KG

• Juurikasmelassi korkealla sokeripitoisuudella kotieläinten energialisäksi tai rehuseosten maittavuuden parantamiseen.

NUOLUKIVI

- Takaa kotieläinten oikean seleenin ja jodin saannin - Puhdasta elintarvikesuolaa • Jodia kasvuun ja kehitykseen • Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä • Erittäin hyvänmakuista • Tehokasta ja helppokäyttöistä • Tehostaa maidontuotantoa

inSopii er sti omaise evosille myös h lle! ja riista

LAMMASKIVI - SHEEP

- Lampaille tarkoitetut Sheepnuolukivet sisältävät tärkeitä hivenaineita, jotka edistävät kilpirauhasen toimintaa, ruoansulatusta, ja luuston kehitystä. • Lisätty sinkkiä edistämään ruoansulatusta sekä jodia turvaamaan kilpirauhasen toimintaa sekä kobolttia, jota lampaat tarvitsevat B12-vitamiinin hyödyntämiseen • Ei sisällä kuparia www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

KLAPINTEKO KANNATTAA AINA! Hakki Pilke 1X37

Hintaan sis. 6-osaterä!

Tarjous voimassa 15.12.2010 saakka ( sis. alv 23%)

ENNAKKO HINTAAN!

6.935, +toim.kulut

Suoran kaupan

NETTOHINTA!

5.950, +toim.kulut Hakki Pilke 1X Suurillekin puille!

• Maks. 37 cm puulle • Iso 6,9 tn halkaisusylinteri • Autom. halkaisun nopeutusventtiili • Teräketjukatkaisu, 2,2 m syöttökuljetin • HakkiPilke Green Speed (max. 42 cm puulle)

Hakki Pilke 60 OH pyöröterällä

Hakki Pilke Eagle klapisirkkelit

• hydr. 5,6 tn sylinteri • Halkaisuterän korkeuden pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m • Traktori tai sähkömoott. käyttöisenä • Täyttää kaikki uusimmat työturvallisuusmääräykset

• katkaisu pyöröterällä, halkaisu ruuvilla

Tienhoidon tehokas monitoimikone

Hakki Pilke BigX • Ammattimaiseen myyntipuun tekoon • Nopea ja luotettava pilketehdas

Hakki-Pilke 2X S+ Nopeaan ja helppoon klapintekoon!

• Hydraulinen hammasrullasyöttö - koko puu helposti klapeiksi • Katkaisu 13” laipalla - helppo huoltaa • Halkaisu 2 sylinterillä ja siirto 4 m:n kuljettimella

Vama R takalanat Järeät takalanat urakointiin ja raskaaseen käyttöön • työleveydet 3,0 ja 3,8m

Vama 300/JH2 takalana • hydraulinen rungon ja terän kääntö • kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento - pyörittää hyvin talvella lunta ja leikkaa kesällä maahan

Vama 210/K takalana ”Talkkari”-malli keveisiinkin traktoreihin

Vama Tielana on tienhoidon tehokas monitoimikone • Edullinen vaihtoehto kesäiseen soratien hoitoon ja talviseen polanteen poistoon • Joko erikseen käytettynä tai takalanaan yhdistettynä • Ei vaadi lisäkiinnikkeitä traktoriin • Kaksi työleveyttä 2,5 ja 3,0 m

www.k-maatalous.fi

• työleveys 2100 mm • mekaaninen rungon ja terälevyn kääntö

Vaman muut urakoitsijan työkoneet • Alueaurat, nivelaurat, alusterät, muut lumikoneet, hiekottimet, harjakoneet ja etukuormainkauhat

K-MAATALOUS

KAUPPIAS

K-MAATALOUS-KAUPPIAAT ESITTÄYTYVÄT

Tuomo Erjala on työskennellyt reilun vuoden Salossa sekä Rautia- että K-maatalous-kauppiaana. Marraskuussa molemmat toiminnot siirretään uuteen, yhteiseen liiketilaan.

UUSI KAUPPIAS JA KAUPPA Miten sinusta tuli kauppias? Olen työskennellyt K-maatalouden palveluksessa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1989. Aluksi olin Kemiössä kymmenen vuotta myymälänhoitajana. Sen jälkeen Salossa viljamiehenä ja viimeksi Maatalouskeskon viljapäällikkönä vuodesta 2007. Ajatus kauppiaan työstä kävi ajoittain mielessä, mutta toteutui, kun kuulin Salon Rautia-kauppiaan lopettavan, ja aloitin keskustelut kauppiasurasta. Aloitin viime vuoden maaliskuussa Salon Rautia-kauppiaana ja vuosi sitten elokuussa myös K-maatalous-kauppiaana. Kokonaisuuteen kuuluu myös asiamiesmyyjä Kemiössä. Keitä ovat asiakkaasi? Pääosin nykyisen Salon ja Kemiönsaaren maatalousyrittäjät. Myös ympäristökunnista, esimerkiksi Sauvosta asioidaan mielellään Sa-

lossa. Toimialueella on keskikokoa suurempia tiloja, erityisesti viljaja sokerijuurikastiloja. Karjatiloja on lukumääräisesti vähemmän. Millaisena näet alan tulevaisuuden alueellasi? Jos maataloutta yleensä Suomessa harjoitetaan, niin tällä alueella, koska viljelyolot ovat suotuisimmat. Ruokaa tarvitaan joka päivä ja uskon kotimaiseen ruoantuotantoon. Viljelijöillä on uskoa tulevaisuuteen, ja investointeja tehdään. Tänä syksynä alueellamme tärkeä viljakauppa on käynnistynyt hitaasti, mutta hintojen nousu on piristänyt yleistä ilmapiiriä selvästi. Toivon, että peltoja otettaisiin enemmän viljanviljelyyn luonnonhoitoaloilta.

kanssa. Muutoksissa ja teknisessä kehityksessä mukana pysyminen vaatii meiltä kouluttautumista ja jatkuvaa kehityksen seuraamista. Uusi myymälätila tulee parantamaan palvelua. Tilaa on 2200 neliötä, siitä tulee toimiva ja kompakti, monipuolinen, mutta silti ihmisen kokoinen kauppa. Mistä olet ylpeä? Siitä, että henkilökunta on vaikeana aikana ja pienellä porukalla pystynyt kuitenkin tekemään hyvää työtä. Meitä on 20, plus vaimo ja minä. e Teksti Anne Penttilä, k u va A n t t i V e t t e n r a n ta

Miten aiot kehittää liiketoimintaa? Kaupan haasteena on pysyä samassa kehitysvauhdissa maatilojen

– Kiitos kaikille asiakkaille siitä, että olette ottaneet uuden kauppiaan hyvin vastaan, sanoo Tuomo Erjala Salosta.

4/2010 • MAATILAN PIRKKA • 61

Täytä - leikkaa - vie postiin!

TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

Sähköposti:

❒ Tilaan Maatilan Pirkka uutiskirjeen (Anna sähköpostiosoite yllä!)

Uusi tilaus: ❒ Maatilan Pirkka ❒ Åker Birka (ruotsinkielinen) ❒ Tilausosoitteen muutos ❒ Tilauksen peruutus VANHA TIETO Etunimi:

UUSI TIETO

K-MAATALOUS

RAUTAKESKO OY

Sukunimi:

VASTAUSLÄHETYS Kmaat Tunnus 5013119

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Tunnus 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS 01003

Puhelin:

VASTAUSLÄHETYS

Matkapuhelin:

Tilatietoja: ❒ Viljelijä ❒ Koneyrittäjä ❒ Muu maataloudesta kiinnostunut

❒ Peltoa viljelyssä: ________ ha ❒ Siipikarjaa ❒ Metsää: _______________ ha ❒ Hevosia ! Uutuuastilan ❒ Lypsylehmiä: __________ kpl ❒ Perunan viljelyä a M Tilaa hköinen ❒ Lihanautoja ____________ kpl ❒ Marjanviljelyä sä Pirkan ❒ Lihasikoja _____________ kpl ❒ Muu: ______________________ IRJE! I UUT SK ❒ Emakoita _____________ kpl ___________________________ Voit päivittää tietojasi myös: netissä: www.k-maatalous.fi ”Asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi

❒ Tietojani saa käyttää K-maatalousketjun markkinointiin. Allekirjoitus: www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Täytä - leikkaa - vie postiin!

SEURAAVA MAATILAN PIRKKA ILMESTYY 20.1.2011

STI LANTEEN TEHOKKAA PO A TA IS PO Ä LM -YHDISTE TIELANA-TAKALANA LOKSIA OSTI LAJIKEKOKEIDEN TU , TARKASTI JA HELP TI AS PE NO S TY VI ? LANNOITTEEN LE ÄNNÖN VILJELYSSÄ YT KÄ ON TA AS M ELYOHJEL MITÄ HYÖTYÄ VILJ

AS SA : AI HE ITA MU UN MU

TUME JyRäkoMbI STAR - UUTUUS! Tume Starin uudet kehityspiirteet liittyvät käyttövarmuuteen ja -mukavuuteen, kestävyyteen ja huoltoon • Maapyöräkäyttö, ei sakarakytkimiä tai hammaskytkimiä, ei siirtoajossa pyöriviä ketjuja • Maalajivaihtelut tai säiliöiden täyttöaste eivät vaikuta kylvettäviin syöttömääriin • Suuremmat pyörät ja uudistettu pyörästötekniikka • Vannaspainotuksen säätö veivillä koneen takaa • Lisävarusteita ja vaihtoehtoisvarusteita lisätty mahdollistaen yksilöllisemmän varustelun

TUME Gemini 6000 - MAAILMAN UUTUUS! • Yksinkertaisin kylvötapa - pellon rakennetta säästävä taloudellisin lopputulos • Työleveys 6 m, kuljetusleveys 3 m, kokonaistilavuus 6500 litraa • Pieni vetotehontarve (200 hp)

Tekniikka perustuu testivoittajaan Tume Nova Combiin:

1. sija: Rypsin kylvökoe Loimaa 2009. (KV16-2009, s.100). 1. sija: Syysrapsin kylvökoe Ruotsi 2009 1. sija: Mallasohran viljelykoe Ruotsi 2009-2010. (Lantmannen 10/2010, s 58).

Parasta kuljetustekniikkaa ammattilaiselle!

Multiva TRM maansiirtovaunut TRM Pro

• Kantavuudet 16, 18 ja 22 tn, raskaaseen urakointikäyttöön • Liikennevarusteet, louhoslava ja jousitus vakiona, täysleveä pohjalevy • Akseliston jousitus lisää rakenteiden kestävyyttä ja parantaa maantieominaisuuksia suurissa nopeuksissa • Pyörivä pulttikiinnitteinen vetosilmukka, 2-toiminen puomijousitus • 3-akselinen vaunu on varustettu takimmaisen akselin kitkaohjauksella

Multiva TRM HD

• Kantavuudet 12, 15 ja 18 tn, vaativat maatilakäyttäjät ja urakoitsijat • Saatavana mm. lakisääteiset liikennevarusteet

Multiva TRM Farmer

- Edullinen hinta laadusta tinkimättä!

• Kantavuudet 10, 15 ja 18 tn. Maatilakäyttäjät ja viherrakentajat • Lava on kauttaaltaan kulutuslevyä, jarrut vakiovarusteena

K-MAATALOUS