1 1 Viljan vastaanotto on järjestetty asiallisesti. Autovaaka punnitsee kuormat, jonka jälkeen ne kipataan asfalttikentälle. 2 6x65-metrinen laakasiilo on edullinen viljavarasto. Siihen mahtuu noin miljoona kiloa murskeviljaa. 2
ENSI SYKSYKSI ON TARKOITUS TASATA SIILON VIERUSTA JA LASKEA SIIHEN ASFALTTI.
valssien päälle ja teho laskee. Kokkonen arvelee, että esimerkiksi herne viljan seassa lisäisi tehoa. Isot herneet hakeutuisivat pelkkää ohraa liukkaammin valssien väliin. Valmistajan mukaan teho puintikostealla herneellä ja maissilla onkin yli 30 t/h. Koneessa on neljä valssia. Vilja siis syötetään kahden valssiparin välistä. – Valssien väli on säädettävä tarkoin kohdalleen. Ne eivät missään tapauksessa saa koskettaa toisiaan, kosketus pilaa valssit äkkiä. Väli ei myöskään saa olla liian väljä, tai jyvät eivät litisty kunnolla. Kokkosen Murska-myllyssä on 2 mm:n urakuviovalssit. Puristuspaine säädetään kahdella hydraulisylinterillä. Myllyn litistysteho riittää kyllä. 20 tonnia tunnissa pitää kurissa puimurin kuin puimurin. Kokkosten siilotyöskentely ei ollut vielä aivan kuosissaan, sillä uusi laakasiilo oli valmistunut äskettäin. Kiireiden vuoksi myllylle ei ehditty tehdä tasaista kenttää siilon viereen ja mylly oli ajettava siilon sisään. Tavara tuodaan asfaltoidulta siilon päädyltä myllyn tuuttiin kurottajan kauhassa. Mylly on silloin tällöin ajettava ulos siilosta, jotta valmis murskevilja saadaan puskettua tasaiseksi kerrokseksi siiloon. Toki samalla on tilaisuus tankata Murska-myllyn happosäiliö. Ensi syksyksi on tarkoitus tasata siilon vierusta ja laskea siihen asfaltti. Silloin myllyä voidaan siirtää siilon vieressä. Murska-myllyn elevaattori vie litisteviljan laakasiiloon suoraan seinän yli. Tiivistäminen ja tasaaminen siilossa helpottuvat ja taukoja tulee muutenkin nykyistä vähemmän.
MURSKEVILJA SÄILYY Kokkonen naurahtaa kuullessaan toimittajalta, etteivät kaikki usko murskeviljan säilyvyyteen tänäkään päivänä. – Sellaisten epäluulojen luulisi jo ajat sitten haihtuneen. Toki 42 • MAATILAN PIRKKA • 1/2009
murskeviljakin pilaantuu, jos sen kanssa pelataan huolimattomasti. Toisaalta olen kuullut, että on kuivattu viljakin joskus pilaantunut. Säilöntäaineena käytetään AIV2:sta. Se on toiminut kohtalaisen hyvin. Silti siilon pintakerrokseen voi ilmaantua hieman hometta, joten Kokkonen aikoo kokeilla propionihapon levittämistä pintakerrokseen. Kokkosen mukaan vähäinen home ei ole aiheuttanut merkittävää tappiota. Pitkää siiloa täytetään perältä alkaen. Peräosaa on peiteltävä muovilla sitä mukaa kun se tulee täyteen korkeuteen. Pintakerros ei saa olla liian kauan tekemisissä ilman kanssa. Kokkoset ovat kokeilleet myös tuubisäilöntää, mutta heidän mielestään säilöntä laakasiiloon toimii parhaiten heidän tilallaan, eikä tuubimakkaroiden alle hankittava asfalttikenttäkään olisi ilmainen. Pitkä siilo on siitä hyvä, että ottorintaus kuluu nopeasti. Kokkosten siilo kuluu reippaasti yli 15 senttiä päivässä. Rintauksen lämpiämisestä ei taatusti ole pelkoa.
KUORMA SAAPUU Paikalle ilmestyy Scania viljakuorma kyydissään. Toni Harjumäki Paavolasta oli edellisenä päivänä puinut ohrakuorman. Scania ajetaan vaa’alle ja punnitaan. Kuorma kipataan nopeasti tasaiselle asfalttikentälle. Näytteenoton jälkeen vilja alkaa siirtyä ripeästi Murska-myllyn tuuttiin. Harjumäen mukaan etenkin tällaisena sateisena syksynä on erinomainen asia, että viljalle on varma osoite ja ostaja, ja viljakauppa on toiminut Kokkosen kanssa moitteetta. Viljaa kannattaa ajaa Rantsilaan Ruukin Paavolasta asti, vaikka matkaa on pyöreästi 30 kilometriä. Viljan kuivaaminen sateisena syksynä olisi tullut erittäin kalliiksi. Harjumäki viljelee viljaa noin 80 hehtaarin alalla. – Myynti puintikosteana on erinomainen vaihtoehto, etenkin kun vilja punnitaan ja analysoidaan luotettavasti. •