Ahti Hannula kertoo ajautuneensa emolehmätilalliseksi. Vaihtoehtona oli myös maidontuotannon laajentaminen.
Toimiva vinopohjainen emolehmäpihatto nopeasti Vuosi 2000 oli käänteentekevä Ahti Hannulan tilalla Sievissä eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla. Silloin tilalla siirryttiin lypsykarjasta emolehmiin. Suuren muutoksen ensimmäiset vaiheet ajoittuvat kuitenkin aikaisempiin vuosiin. teksti ja kuvat Tuomas Rytky
– Voi oikeastaan sanoa, että meillä ajauduttiin emolehmien pitämiseen. Vanhassa navetassa oli parhaimmillaan yli kolmekymmentä lypsävää ja suunnitelmissa oli rakentaa lypsykarjapihatto. Työmäärä alkoi kuitenkin hirvittää minua, varsinkin kun emäntä kulkee tilan ulkopuolella töissä. Niinpä meille siirrettiin muutamia emolehmiä ikään kuin harrastukseksi. Pikku hiljaa niitä lisättiin. Lypsävät laitettiin pois vuonna 2000 ja emolehmistä tuli elinkeino, Ahti Hannula kertoo. Parsinavetan lisäksi pihassa oli kylmäpihatto ummessa oleville sekä nuorkarjal-
20
MAATILAN PIRKKA ■ 1/2007
le. Hannulalla oli siis omakohtaista kokemusta pihatosta, kun hän alkoi suunnitella uutta tuotantorakennusta emolehmilleen. Hiekkapohjaisilla parsilla toteutettu parsipihatto oli osoittautunut isotöiseksi ja niinpä Hannula suuntasi ajatuksensa vinopohjaan. Kantava ajatus oli sama kuin tuotantosuunnan vaihdossa: vähentää jokapäiväistä työtä. Toisaalta parsikalusteissa säästyi budjetista arviolta 25 000 euroa. Myöskään kestokuivikemalli ei tullut kysymykseen, koska silloin olisi Hannulan sanoin tarvittu ”koko pitäjän kuivikkeet ja vähän naapuristakin”.
Nopeasti elementeistä Rakennus päätettiin tehdä elementeistä menetelmän nopeuden takia. Navetta on alavieskalaisen Vieskan Elementin koko-
Kauha iskettiin maahan huhtikuun lopussa ja eläimet muuttivat sisään jo syyskuussa.