Issuu on Google+

MCI

VILJELY

KONEET

KARJATALOUS

Viljavaunu maantieajoon

Massikoiden matkassa

Maitotila Tanskan tyyliin

MAATILAN

PIRKKA 16 nro 4 • marraskuu 2013 • www.k-maatalous.fi

uutuutta KoneAgriassa

Lue lisä

Paalit ulos vauhdilla + Koetila: Nurmiseoskokeet lupaavat hyvää

www.m

aatila

ä!

npirkk

a.fi


FIRST CLAAS Rehunkorjuun parasta ykkösluokkaa! CLAAS ROLLANT 455 RC UNIWRAP

Lisää paalaustehoa ja käyttömukavuutta

• 25 kpl teriä ja hydraulisesti avattava sullontakanavan pohja • Suuret 26,5" pyörät vähentävät pintapainetta ja lisäävät kantavuutta • Huippunopea käärintä - muovirullatelineet (6 x 2) vakiona • MPS Plus hydraulikäyttöinen telasegmentti takaa tiiviit paalit

CLAAS DISCO 3500 TC AF hinattava niittomurskain

23.500,(alv 0%) + toim.kulut

• 3,4 m työleveys, 380/55-17-renkaat, Raj. erä! niitto molemmin puolin • Edistyksellisellä Active Float -kevennyksellä: Pienempi tehontarve, suurempi ajonopeus ja parempi niittojälki (DLG:n testi no 5950F)

www.k-maatalous.fi

CLAAS QUANTUM NOUKINVAUNUT

Järeä roottorisullonta ja tasainen rehusilppu • Tilavuudet 28-40 m3 – vankka rakenne ja hyvin kantava alusta • Helppo ja nopea täyttö Commmunicator Iso Bus -täyttöautomatiikalla • Saatavana myös peräpurkukeloilla varustettuna • Myös järeät Cargos kombivaunut (38-50 m3)

K-MAATALOUS


MAATILAN

PIRKKA

nro 4 • marraskuu 2013

44

KoneAgriassa esiteltiin ensi kauden hienoimpia uutuuksia. 24 Suomen suurin luomutila tekee rehut itse

8

MASSIKOIDEN MATKASSA Uudet Massey Fergusonit kiersivät halki Suomen.

Kurikassa Claas Jaguar 870 on tilan tärkein kone.

34 Nurmiseoskokeissa lupaavia tuloksia Nurmen valkuaispitoisuutta voi helposti nostaa.

56 Puhtia viljan kuivaukseen Vuoden 2012 sateet saivat Teuvo Tyykilän investoimaan kuivauskapasiteettiin.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

3


64

Tanskalaisella maitotilalla tulevaisuus näyttää valoisalta.

20 Tutkitusti tehokas

58 Viljavaunu maantieajoon Etäisyyksien kasvaessa viljavaunun on hyvä kulkea traktorin kanssa kovaa.

Kasvinsuojelukokeet tuovat viljelijän käyttöön uusia viljelyteknisiä ratkaisuja.

22 Lisälannoituksella pontta viljelyyn

60 Konehuoltoa ammattitaidolla Vuosihuollon merkitys kasvaa koneiden ylläpidossa.

Ragna-ohran sato nousi yli tuhannella kilolla typpilannoitusta lisäämällä.

30 Luotettava paalaaja Kun tilalla tehdään yli 10 000 paalia vuodessa, pitää paalaimen pysyä työssä mukana.

36 Bettina-kaura haastaa kilpailijat Lajike pitää pintansa kasvitauteja vastaan.

42 Varma kaksitahoinen Vahvakortinen Mitja sopii rehu- ja tärkkelyskäyttöön.

54 Äesuutuudet 2014

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 28

Anna palautetta ja voita Lumia 920

71

Eläinlääkäri vastaa

38 Viljamarkkinat 62 Tapahtumat 70

Ennen vanhaan

Multivan uudessa äesmallistossa ei säästellä työtehoa.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Vesa Rohila • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Puhdasta rehua Elholla! Markkinoiden monipuolisimmat niittomurskaimet

ELHOn patentoitu HydroBalance kevennys – tarkka maanpinnan seuranta. Tasainen niitto ja ilmava hyvin kuivuva karho.

• ELHO Arrow nostolaitemallit 2,8 m - 3,2 m • ELHO Arrow hinattavat ja etunostolaitemallit 3,2 - 3,7 m • ELHO Duett 7300 taakseajotraktoriin – 7,3 m työleveydellä • ELHO Arrow 10500 Delta perhosmalli – ainutlaatuisella GPS kaarrekompensaatiolla

ltuu Sove myös iosti main iljasäilöv koko hun re seen. u u j r ko

UUTUUS! ELHO Maxiliner

KoneAgriassa ensiesitelty Elho Maxiliner yhdistelmäpaalain. • Uudistuneessa syöttökanavassa on hydraulisesti alaslaskettava pohja • Leikkuuterien määrä voidaan kätevästi valita uudesta graafisella näytöllä varustetusta ohjainpaneelista • Voimansiirrossa järeät rullaketjut jatkuvatoimisen automaattivoitelulla • Paalien tasaisen tiukkuuden valvoo varmatoiminen hydraulinen valvontajärjestelmä

UUTUUS! ELHO DC2100

KoneAgriassa sai ensiesittelynsä ELHO DC2100 kaksoissilppuri. • Vaihda nyt leveämpää karhoa syövään silppuriin!

Elhon koko palvelu kotimaassa: tuotanto + myynti + tekninen tuki + huolto www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


AJANKOHTAISET MAATILATARVIKKEET Lumilinko MTD Optima ME 76 NETTOHINTA!

17.700,-

(alv 0 %) + toim.kulut

JF GMT 3205 LP -hinattava niittomurskain

• Uusi JF tasapohjainen matala niittopalkki soikeilla lautasilla – erinomainen niittojälki • Suurikokoiset hyvin kantavat renkaat • Paras kivitörmäyssuojaus! • JF QS - Terien pikakiinnitys ja soikeat lautaset

JF FCT 1060 ja 1360 tarkkuussilppurit

• Myös FCT 1060 saatavana erikoiskorkealla torvella • JF Upper Cut - tehokas silppuaminen ja puhallus, vähäinen kammion kuluminen! • Uutuus! FCT 1460 nyt metallinilmaisimella

as Laaduk im lu 2-vaihe llekin e r u linko su uippuh pihalle uuka omin is silla!

• Työleveys 76 cm • MTD Snow Thorx 90 -ammattimoottori • Teho 7,4 kW • Iskutilavuus 357 cm³ • Vaihteet 6+2 • Pyörien vedonvapautin • Sähköstartti ja työvalo • Heittosuunnan ja korkeuden kaukosäätö

1.495,-

500991855, 4008423857177

Testivoittaja! Käytännön Maamies 11/2012

Suoran kaupan nettohinta voimassa 31.12.2013 saakka tai niin kauan kuin varattu erä riittää.

Nautakarjan à la carten ykkönen vaunu Täytä a tarkasti atasti j nope avan lang t s a a k op n vaa toma avulla. n näytö

Avattava kivikouru

Sähköhydraulinen ohjaus

Oljen syöttökela olkisilppurille

JF VM B M seosrehuvaunut olkipuhaltimella

Apesekoitus ja -rehunjako sekä oljen puhallus samalla koneella

• Olkisilppurin käyttöönotto hydraulisesti suoraan traktorin ohjaamosta • Tilavuudet 10 – 45 m3 • Vakiona mm. Langaton vaaka, oljen syöttökela olkisilppurille, sähköhydraulinen ohjaus • Lisäksi JF VM tutut ominaisuudet: Feed Manager vaakalaitteisto, moduulirakenne vaunussa, erikoisteräksen käyttö, JF Impuls -sekoitus www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

Kuumavesipesuri Kärcher HDS 12/18 S

Supersarjan maksimaalista pesutehoa. • 30 - 180 bar, 600 - 1200 l • Ottoteho 8,4 kW • SDS-värinänvaimennus, kuivakäytön esto jne.

3.999,-

Kompressori Nuair Massimo 5,5 kW, 400 V

Järeä hihnavetoinen, öljyvoideltu kompressori. • 3-vaihemoottorin tuotto riittää maatalouden ja korjaamon tarpeisiin pyöriville työkaluille ja isoonkin maalaukseen • Max. paine 11 bar, tuotto 650 l/min @ 6 bar • Säiliö 200 litraa 500682499

1.295,-

Hinnat (sis. alv. 24%) ovat voimassa 30.11.2013 asti. Tuotteiden mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


PÄÄKIRJOITUS

Vinkkejä Viljelyoppaasta

T

ämän lehden mukana tulee aimo annos tietoa ja neuvoja. Vuosittain julkaistavassa Viljelyoppaassa on napakasti esitelty kaikki K-maatalouden Viljelyohjelmiin kuuluvat lajikkeet. Viljelyohjelmaan valitaan parhaimmat lajikkeet, ja jotta lajikkeen koko satopotentiaali saataisiin käyttöön, jokaiselle räätälöidään paras yhdistelmä kasvinsuojeluaineita, lannoitesuosituksia sekä viljelyteknisiä ratkaisuja. Kaikki Viljelyohjelman lajikkeet ja tuotteet ovat testattu Suomen oloihin soveltuviksi K-maatalouden omalla koetilalla Hauholla. Viljelyoppaasta löytyy myös paljon muuta käytännöllisiä tietoa, kuten esimerkiksi siementen kylvömäärätaulukko, nurmikasviasiaa, kalkitustietoa ja kuvia tavallisimmista rikkakasveista.

Kaksi kaupunkilaista näkee laiduntavia lehmiä ja yksi sanoo toiselle: – Ei ihme että maito pilaantuu niin helposti, kun lehmiä pidetään auringossa.

Lokakuun puolessavälissä järjestetyssä Jyväskylän KoneAgriassa K-maatalouden osastoa kierreltiin ahkerasti ja kysyntää oli runsaasti. Koneagriassa julkaistiin myös K-maatalouden uusi Karjatilaohjelma, joka kokoaa yhteen karjatiloille suunnatun tuotevalikoiman. Karjatilaohjelmaan voit tutustua tarkemmin tämän lehden sivulla 50. Messuilla kiinnostusta osakseen saivat erityisesti Pichonin lietevaunut, Elhon uusi yhdistelmäpaalain, Tuhti-kippiperävaunut sekä Multivan ja Potilan uudet äkeet. Lue lisää uutuuksista sivuilta 44–51. K-maatalouden ja Maatilan Pirkan yhteisen pisteen luona oli mukava tavata niin monta kävijää. Yllättävän monelle oli iloinen yllätys että lehtemme on ilmainen. Meille tulikin näyttelyn aikana monta uutta lukijaa. Tervetuloa! Hyvää loppuvuotta toivottaa

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 4•2013

7


Massikat tien päällä TEKSTI Seppo Nykänen KUVAT Seppo Nykänen

HHHHH MF ROAD SHOW 2013 Vajaan kuukauden aikana 21 paikkakuntaa halki Suomen, pohjoisesta etelään. Konekeskon mittava Massey Ferguson -kiertue alkoi syyskuun alussa Rovaniemeltä ja päättyi lokakuun alkupuolella Porvooseen. Maatilan Pirkka vieraili kiertueen puolivälissä Savonlinnan tapahtumassa, jossa oli paikalla lukuisten asiakkaiden lisäksi tietenkin kokoelma uutuustraktoreita.

8

MAATILAN PIRKKA 4•2013


MAATILAN PIRKKA 4•2013

9


Uusi tuotepäällikkö Pauli Jaakkola on tavannut kiertueella runsaasti asiakkaita ja mikäs on ollut esitellessä, kun näytillä on huippuluokan koneet.

M

assey Ferguson -road show 2013 keskittyi uusiin Massey Ferguson 7600-, 6600- sekä 5600-sarjoihin. Ehdoton tähti on tietenkin 6600-sarja, josta kiertueelle oli saatu ensimmäinen Suomeen tullut 6616 Dyna-VT -malli. Savonlinnaan kerääntynyt etelä­ savolainen yleisö oli erittäin kiinnostunut uutuudesta, ja syykin on selvä: markkinoiden tehokkain neli­ sylinterinen, jossa riittää paukkuja todella raskaisiinkin töihin. Dyna6-mallista lähtee lisätehon ansiosta 185 hevosvoimaa, Dyna-VT-mal-

10

Traktorimyyjä Matti Gröhn esittelee 6616-traktorin toimintoja kiinnostuneelle asiakkaalle.

lissa maksimiteho on 160 hevosvoimaa. Traktori on kuitenkin kuutosmoottorisia lyhyempi akseli­ väliltään, ja on niitä ketterämpi kääntymään ahtaissa paikoissa. Ohjaamon varustelutaso on exclusive-tasoa, eli käytännössä se on lähes täydellinen. Koeajojen jälkeen asiakkaiden kommentit olivat hyvin samansuuntaisia, ohjaamosta näkee ulos hyvin ja portaaton voimansiirto edustaa alansa huippua.

Etukuormainkäyttöön Toinen erityisen mielenkiintoinen kohde oli etukuormaajalla varustettu MF 5610, jossa kaikissa toiminnoissa on ajateltu etukuormainkäyttöä. Yhdellä kahvalla (joystick) hallinta on tämän koko­luokan koneessa harvinaista herkkua. Yhteen kahvaan on yhdistetty etukuormaajan toiminnot sekä suunnanvaihto,

pikavaihteiden ja aluevaihteiden vaihtonapit. Kaikki tämä yhdistettynä jarrupolkimessa olevaan vedonvapauttimeen tekee ajamisen todella helpoksi. Esittelykoneessa olleen Visionkattoikkunan ja viiston konepeiton ansiosta kuljettaja näkee esteettä koko kuormaajan liikealueen. Etukuormaaja myös liikkuu rivakasti, siitä pitää huolen hydrauliikan tuotto maksimissaan sata litraa minuutissa. Isomman kokoluokan 7624 Dyna-6 ja 7616 Dyna-VT herättivät myös kiinnostusta, ja koeajolenkeillä niillä kävi pitkin päivää runsaasti kiinnostuneita. Maatilojen kasvu ja urakoinnin lisääntyminen näkyvät myös hevosvoimien lisääntymisenä: nykyisin ei 200 hevos­voimaa ja tehokkaampikin traktori ole harvinaisuus maatilojen käytössä. Urakoitsijoilla isot koneet ovat todella yleisiä. MAATILAN PIRKKA 4•2013


Kaikki hallintalaitteet ovat kohdallaan. TEKNISET TIEDOT MF 5600 -sarja Moottori

Agco Power 3,3 l

Maksimiteho ja vääntö malleissa 5608–5610

85–105 hv 363–413 Nm

Moottorin tyyppi Elektroninen CommonRail yhteispaineruiskutus Vaihteisto Tyyppi Dyna-4–16/16, osapowershift suunnanvaihdinvaihteisto Aluvaihteiden määrä (kpl)

4

Hydr. pikavaihteiden määrä (kpl)

4

Vaihteiston Eco-toiminto Huippunopeus saavutetaan alennetulla moottorin käyntinopeudella

Hallintalaitteet kohdallaan

Massey Ferguson 5609:n Dyna-4-ohjaamosta näkee ulos koko etukuormaajan liikeradan matkan. Laskettu keula ja lisävarusteena saatava Vision-kattoikkuna mahdollistavat tämän.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

Uutuuksiin oli tullut tutustumaan maidontuottaja AKI MAKKONEN. Hän oli vaikuttunut 6616-mallin ominaisuuksista. – Ainakin nämä ovat ulko­ näöltään komeimpia uusista traktoreista, Makkonen totesi ensimmäisenä. Hänellä itsellään on aktiivi­ käytössä kaksi muun merkkistä konetta. – Vaihto ei tällä hetkellä ole ajankohtainen, mutta kun seuraavan koneen uusimisen aika tulee, niin kyllä Massikka on kisassa mukana. En ole sillä tavalla merkki­ uskollinen, että jääräpäisesti jatkaisin olemassa olevalla koneella, muitakin vaihtoehtoja kannattaa tutkia, Makkonen pohtii. – Tällaiset esittelytilaisuudet ovat hyviä, näissä näkee ja pääsee vähän kokeilemaan muitakin merkkejä. Täällä Massikan ohjaamossa kyllä viihtyy, kaikki hallinta­ laitteet ovat kohdallaan. Erityisesti Makkosta miellyttää monitoimikahva, jolla hallitaan useimpia traktorin toimintoja hydrauliikasta vaihteistoon. – Meillä oli aikoinaan Massikoita, ja löytyy se talon ensimmäinen 35 meiltä vieläkin ja varmaan pysyykin. Jotenkin se veri vetää punaisen puoleen vuosien jälkeenkin, hän naurahtaa.

– Katsotaan sitten kun on vaihdon aika, mihin sitä päätyy. Siitä pitää aikanaan neuvotella Konekeskon MATTI GRÖHNINKIN kanssa. Matti Gröhn myy Massey Fergusonit Etelä-Savossa K-maatalous Savonlinnassa. Markkinoista hän toteaa, että aika on tietysti vaikea, mutta on tässä kuitenkin kauppaakin tehty. – Uusien mallien tultua tarjolle on myynti piristynyt huomattavasti. Vielä en ole päässyt yhtään uutta 6600-sarjan konetta myymään, mutta uskon jo syksyn aikana jotain tapahtuvan, Gröhn sanoo.

185 Dyna-6-mallissa maksimiteho on 185 hevosvoimaa.

11


Kiertueen ykköskoneet vierekkäin, asiakkaat ovat siirtyneet 5610-mallin viereen tutustumaan tekniikkaan.

Hydrauliikka huippuluokkaa Tuotepäälikkö PAULI JAAKKOLA on ensimmäistä kertaa mukana näin pitkällä turneella. – On se hienoa olla tien päällä ja päästä suoraan kontaktiin asiakkaiden kanssa, Jaakkola kehaisee. Kävijöitä on ollut runsaasti jo heti Rovaniemeltä alkaen, joten kenttään on pääsyt tutustumaan kunnolla. – Olin aikaisemmin Kone­ keskolla kuorma-autopuolen jälkimarkkinoinnissa ja siirryin huhtikuussa tänne Massey Fergusonin ja etukuormainten tuotepäälliköksi. Olen maatalon poika ja maatalouskoneet ovat jo sieltä tuttuja. – Onhan tässä vielä opiskelemista, mutta melko nopeasti olen päässyt sisään traktoripuolen tekniikkaan. Minulla on tässä se hyvä puoli, että entinen MF-tuotepäällikkö istuu vastapäätä ja aina voi kysyä jos on jotain, mitä ei tiedä, Jaakkola toteaa. Mitkä sitten ovat Massey Fergusonin vahvuudet asiakkaiden tarpeita ajatellen? – Ehdottomasti suomalaiset moottorit. Koko mallisarjasta löytyy nyt kotimainen moottori­ vaihtoehto, ja se tuntuu olevan myös asiakkaille tärkeä tekijä. 12

Toinen tekijä on voimansiirto – meillä on markkinoiden kestävimmät ja luotettavimmat vaihteistot, Dyna-6 sekä Dyna-4 ja portaaton Dyna-VT. Kokonaisuutena nämä muodostavat luotettavan yhdistelmän, josta löytyy kaikille käyttäjä­ ryhmille sopiva vaihtoehto. – Hydrauliikka on aina ollut Massey Fergusonissa huippuluokkaa ja niin se on uudessakin malli­ sarjassa. Ohjaamo on käytännössä sama läpi koko mallisarjan, varustelussa löytyy sitten asiakkaiden tarpeiden mukaisia ratkaisuja, Jaakkola taustoittaa. – Kyllä tässä tuotepäällikkönä voi ihan turvallisin mielin tehdä töit��. Olen vertaillut kilpailijoiden tuotteita ja analysoinut niiden ominaisuuksia, ja kaikissa on puolensa. Meidän koneissamme huippua on tietysti luotettavuus ja kestävyys, sekä käyttöominaisuudet ajatellen suomalaista käyttäjäkuntaa. Nämä ovat meidän valttikorttimme mietittäessä kaupankäyntiä. Kiertueella on tehty kauppaa, ja uutuusmallia on jo myyty muutamia. Itse asiassa sitä oli mennyt kaupaksi jo ennen kiertuettakin jokunen. Uusien koneiden tehdas­ toimitukset alkavat näillä näkymillä lokakuun aikana.

Suomalaiset moottorit ovat Massey Fergusoneiden ehdoton vahvuus asiakkaiden tarpeita ajatellen. Loivia muutoksia Myyntipäällikkö ARTO HUKAN mietteet traktorimarkkinoista ovat luottavaisia. Suomessa mennään tänä vuonna kokonaismarkkinoissa noin 2 500 traktorin myynnissä tai ehkä hieman alle. – Hieman tilastoja hämmentää nelipyöräohjattujen pyöräkuormaajien rekisteröiminen traktoreiksi. Siinä on sellainen noin sadan kappaleen erä, mutta ei se juuri vaikuta kokonaisuuteen. Traktorikauppa on melko tasaista, huonona aikana myynti hieman hiipuu ja hyvänä aikana kasvaa, mutta muutokset ovat loivia, Hukka kertoo. – Traktorit ostetaan nykyaikana tarpeeseen, työt on tehtävä oli aika mikä hyvänsä, lumet on luotava ja pellot on muokattava. Osa kalustosta tulee vääjäämättä tiensä pääMAATILAN PIRKKA 4•2013


Timo Suhonen Rantasalmelta tutkii runkoa – mikä ero löytyy kotona olevaan edellisen sukupolven Massey Fergusoniin?

5 FAKTAA • Suomalaiset Agco Power -moottorit koko mallisarjassa • Voimansiirrot edustavat alansa huippua • Joystickilla hallinta saatavana kaikkiin malleihin • Ohjaamon ergonomia erittäin korkeatasoinen läpi kaikkien mallisarjojen • Palkittua suunnittelua Aki Makkonen pitää Massikan ohjaamoa ergonomisesti erinomaisena.

hän ja niitä on pakko uusia. Erityisesti urakointi tulee kasvamaan, tällä hetkellä on arvioitu, että meillä menee puhtaaseen urakointikäyttöön noin kolmannes koneista, ja uskon sen kasvavan vielä entisestään. – Lisäksi ovat osa-aikaurakoitsijat, jotka tekevät sitä omien viljely­ töidensä ohella. Urakoitsijoiden osuus tulee kasvamaan vielä lisää tulevaisuudessa. Uusien mallien myynnissä Hukka uskoo 6600-sarjassa Dyna-6-vaihteiston olevan eniten haluttu vaihtoehto ja MF7600-sarjassa taas Dyna-VT:n. – Unohtaa ei sovi myöskään 5600-sarjaa. Siinä on ainesta maa­ tilojen yleistraktoriksi ja se sopii myös kiinteistönhoitoon. Kunhan saamme vuodenvaihteessa neloskoneen suurempiin 5600-sarjalaisiin, niin Fergusonin traktoripaletti alkaa olla täydellinen – asiakkailla on valinnanvaraa erilaisiin tarpeisiin. r MAATILAN PIRKKA 4•2013

TEKNISET TIEDOT MF 6600 -sarja Moottori

Agco Power 4,9 l

Teho välillä mallit 6612–6616

135–185 hv, 575–790 Nm Dyna-6-vaihteiston yhteydessä lisäteho 185 hv

Vaihteistot

Tyyppi Dyna-4 40 km/h osapowershift, Dyna-6 40 km/h Eco tai 50 km/h

Vaihteiden lukumäärä eteen/peruutus

16 / 16 24 / 24

Dyna-VT

Täysin portaaton ajovoimansiirto dynaamisella moottorin ja voimansiirrron DTM-ohjausjärjestelmällä

Hydrauliikka Dyna-4

Yhdistetty tuotto 58 l/min nostolaitteelle + 42 l/min ulkopuoliseen hydrauliikkaan (Essential). Kahden pumpun tuotto voidaan yhdistää, jolloin saadaan 100 l/min ulkopuoliseen hydrauliikkaan

Hydrauliikka Dyna-6 ja Dyna-VT Suljettu, kuormantunteva tuotto ulkopuoliseen hydrauliikkaan ja nostolaitteelle 110 l/min

13


jyväset Tiesitkö, että... Claas laajentaa kuljettajan apujärjestelmiä. Tulossa on kolme uutta järjestelmää: automaattinen heittosuunnan säätö olkien levittämiseen, takarenkaiden rengaspaineen säätöjärjestelmä sekä jyvänlaatukamera.

8 %

Jo kahdeksan prosenttia Suomen maatiloista on luomutuotannossa. Luomutuotantoon on viime vuosina siirtynyt etenkin uusia pihvikarja- ja lammastiloja. Eviran mukaan myös peltoa viljellään luonnonmukaisin menetelmin yhä laajemmin. Kaikkiaan luomutiloja on jo noin 4300, kun Suomessa on yhteensä noin 60 000 maatilaa.

Maidon ja lihan hinnat yhä nousussa PTT:n lokakuisen ennusteen mukaan viljan ennätyssato sulatti viime kesän hintapiikin. Viljan hintojen lasku jatkuu sekä Suomessa että maailmalla samalla, kun maataloustuotteiden kysynnän kasvu jatkuu hitaana. Siitä huolimatta sekä maitotuotteiden että lihan hintojen nousu jatkuu. Ilmiön taustalla on tarjonnan pienentyminen. Suomessa kotieläintuotteiden hintataso on suhteessa kansainvälisiin markkinoihin niin korkea, että meillä hintojen nousu hidastuu. Suomessa tuottajahintojen nousu on jo kääntänyt sianlihan tuotannon kasvuun. Muualla Euroopassa käänne nähdään vasta ensi vuonna. Sianlihatuotanto on ennusteen mukaan tänä vuonna kulutusta suurempaa. Näyttääkin siltä, että viimevuotinen alituotantotilanne jäi ainoastaan väliaikaiseksi. Naudanlihan tuotannon lasku jatkuu lievänä tuottajahintojen noususta huolimatta. Ensi vuonna myös ruuan kuluttajahintojen nousu hidastuu selvästi.

VSuomalainen söi viime vuonna

keskimäärin 8,1 kiloa kermaa, runsaan kilon enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. Helsingin Sanomat 5.10.2013

14

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Ammattilaisen sahat ja varusteet

Dolmar PS-5105C - Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. Easy Start. • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H) K-sopimushuoltajat koulutuksessa tehtaalla viime keväänä. Pääkouluttajana toimi tuotesuunnittelusta vastaava Karl-Erik Häggblom.

Työkoneiden varaosat helposti K-maataloudelle rehunkorjuu- ja ympäristönhoitokoneita toimittava Oy Elho Ab on yksi johtavista kotimaisista työkonevalmistajista. Elho on myös voimakkaasti vientiin panostava yritys ja viennin osuus tuotannosta onkin yli kuusi­kymmentä prosenttia. Yksi menestymisen tekijöistä on Elhon hyvin toimiva jälkimarkkinointipalvelu, mikä pitää sisällään varaosien saatavuuden, dokumentit ja käyttöneuvonnan sekä huolto- ja korjauspalveluiden järjestämisen. Elho toimittaa vuosittain asiakkailleen yli 65 000 vara­osaa. Tuotannossa on vanhoille koneille omat sarjansa ja uusien koneiden varaosat tehdään konesarjojen yhteydessä. Varaosille on täysin tuotanto-osista erillään oleva varasto ja johtava periaate on, että varastossa on aina kahden vuoden tarve saatavilla. Vanhoihin konemalleihin Elho pyrkii tarjoamaan asiakasta palvelevia kokonaisratkaisuja yksittäisten osien sijaan. Hankkimalla esimerkiksi niittomurskaimeen koko terä­palkki kerralla saadaan koko kone päivitettyä järkevään hintaan, ja myös koneen jälleenmyyntiarvo kasvaa. Elhon kaikkien koneiden käyttö- ja varaosakirjat ovat ladattavissa Elhon kotivuilta vapaasti ilman kirjautumisia. Sivu­karttojen avauduttua voidaan valita joko PDF-muoto tai sitten selailla tiedostoa Elhon serveriltä e-book muodossa. Kotimaassa varaosat ovat saatavana K-varaosa­liikkeiden kautta. Yleisimpiä kulutusosia on tarjolla myös kaikista koneita myyvistä K-maatalouskaupoista. Elho pyrkii lähettämään tilatut varaosat aina saman päivän aikana. Tämä edellyttää tilausta postitoimitukseen ennen kello 14:ää, Matkahuoltoon ennen kello 12:ta ja Kaukokiitoon ennen kello 10:tä. Tehtaalla toimii myös osien nouto­palvelu, mikä hektisenä korjuukautena on erinomainen asia erityisesti urakoitsijoille. Sadonkorjuusesongeilla K-varaosaliikkeiden varaosapäivystys varmistaa osien saatavuuden. Päivystys toimii myöskin viikonloppuisin ja kulloisistakin päivystysajoista tiedotetaan sekä Elhon että K-maatalouden ja Konekeskon kotisivuilla. Elho tarjoaa käyttäjille korjuukauden aikana teknistä tukea puhelinneuvontana. Myös tämän palvelun päivystysajoista ja puhelinnumeroista tiedotetaan ennen korjuukautta. Varsinaisen koneiden huolto- ja korjaustoiminnan tekevät Ksopimushuoltajat. Tämän osalta on erittäin tärkeää, että huoltajilla on tarvittava tietämys koneista ja ajan­tasainen tieto saatavilla. Elho järjestääkin säännöllisesti K-sopimushuoltajille uusien koneiden perus- ja vanhojen koneiden täydennyskoulutuksia tehtaalla Pännäisissä.

595,-

Dolmar PS-420SC - Kompakti ja helppokäyttöinen

• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko • 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,9 kg

395,-

Tehokkaat sahat kovaan työhön

• Työkaluton ketjunkiristys ja Soft Start -kevytkäynnistys • Oxypower tekniikalla -20 % polttoaineenkulutus, -70 % päästöt, +20 % vääntö. Made in Sweden!

McCulloch CS 450 Elite Tehokas ammattisaha • 46 cm3 • 2,0 kW

399,-

McCulloch CS 410 Elite Tehokas allround saha • 41 cm3 • 1,6 kW

299,-

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa joulukuun 2013 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Osa tuotteista mahd. toimitusmyyntinä. MAATILAN PIRKKA 4•2013

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


PALVELUKSESSA

Talonpojan asialla TEKSTI ja KUVA Marjatta Pietilä

R

autakesko Oy:n työkonekaupan myynti­ johtaja EERO PAJULAHTI jäi eläkkeelle syyskuun lopussa työskenneltyään maatalouskaupan alalla eri tehtävissä yli 35 vuotta. Pitkä työrupeama antoi laajan näkemyksen maatalouskaupan eri alueilta. – Työurani aikana muutos maatalouskaupassa on ollut valtava. Erityisesti 90-luvun alun lama vaikutti voimakkaasti maatalouden konekauppaan ja aiheutti huiman pudotuksen myynnissä. – Silloin piti ankarasti miettiä, miten saadaan konekauppa uudelleen vauhtiin. Otimme yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa käyttöön aivan uudenlaisen kauppatavan työkone­ kauppaan. Aloitimme voimakkaan ennakkomyyntimenettelyn yhdistettynä syksyisiin ennakkomyyntinäyttelyihin eli lanseerasimme konenäyttelyissä asiakkaille uudet koneet ja parhaat myyntiehdot jo syksyllä. Markkinaosuuteemme kasvoi merkittävästi ja K-maataloudesta tuli työkonekaupan markkinajohtaja. Toinen suuri haaste oli Suomen liittyminen EU:hun, mikä vähensi aktiivisten tilojen määrän 120 000:sta 60 000:een. Samalla kuitenkin tilakoko kasvoi.

16

– Tästä johtuen koneita myydään nyt kappalemääräisesti vähemmän, mutta yksiköt ovat suurempia ja kalliimpia, joten konekaupan arvo on pysynyt entisellään. – 2000-luvun konekauppaa ovat leimanneet suuret vaihtelut, jotka aiheuttavat haasteita kysyntään varautumisessa. Investointipäätöksiin vaikuttaa myös EU:n tukipolitiikka, erityisesti puhuttaa nyt tuo 141-tuen jatko tai sen mahdolliset kompensointitavat. Pitkällä aikavälillä uskon kuitenkin maatalouden ja siten myös maatalous­ konekaupan kasvuun, sillä ruokittavien suiden määrä lisääntyy, Pajulahti sanoo. Vaikka globalisaatio on tuonut markkinoille lukuisia uusia kilpailijoita, Pajulahti uskoo K-maatalouden menestykseen jatkossakin. – Sanoisin, että K-maatalous on talonpojan asialla hakiessaan kestäviä ratkaisuja ­asiakkailleen. Pajulahti aikoo eläkkeelläkin aktiivisesti seurata K-maatalouden menestystä ja konekauppaa, sillä onhan keskolainen ajattelutapa, K-maa­ talousketju ja kauppiaiden kanssa toimiminen ollut vuosikymmeniä keskeinen osa hänen elämäänsä. r

EERO PAJULAHTI KUKA: Keskolla konekaupan eri tehtävissä konekoetoiminnan hoitajana, tuotepäällikkönä, osastopäällikkönä ja nyt viimeksi työkonekaupan, myyntijohtajana TYÖURA: Kemira Oy, piirikonsulentti, Oy W. Rosenlew Ab, myyntipäällikkö, Suomen Sokeri Oy, Tume-tehdas, myyntipäällikkö KOULUTUS: Agrologi PERHE: Vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET: Valokuvaus ja metsästys

MAATILAN PIRKKA 4•2013


K-maatalouden viljalaboratorioon tulleiden näytteiden perusteella viljojen itävyyksissä on suurta vaihtelua. Testatuissa erissä on ollut yllättävän paljon alhaisia itävyyksiä, vaikka kasvukausi oli tänä kesänä huomattavasti viime kesää suotuisampi. Huonoja itävyyksiä on ollut eri alueilta ja kaikissa viljalajeissa. Viljelijälle voikin tulla yllätyksenä, että hyvissä oloissa pysty­ kasvustosta puitu vilja ei idäkään riittävän hyvin. Varmistaaksesi oman siemenen itävyys luotettavasti ota yhteyttä lähimpään K-maatalouteen, joka toimittaa näytteen K-maatalouden viljalaboratorioon Hauholle.

2,9

mrd. kiloa

jyväset

Itääkö siemen?

Tiken ennakkotietojen mukaan viljan kokonaiskulutus Suomessa satovuonna 2012–2013 oli noin 2,9 miljardia kiloa, kun vuotta aiemmin se oli lähes 3,2 miljardia kiloa. Viljan elintarvikekäyttö kasvoi hieman, mutta teollisen käytön ja rehukäytön väheneminen käänsivät viljan kokonaiskäytön laskuun.

100 %

orgaanista seleeniä Lannoittamalla kasvit Yaran seleenipitoisilla lannoitteilla saat kotoiseen rehuun seleeniä, joka on 100 % orgaanista. Kasvit ottavat lannoiteseleenin maasta ja muuttavat sen orgaaniseksi. Orgaaninen seleeni imeytyy rehusta tehokkaasti eläinten aineenvaihduntaan ja on parhaiten eläinten hyödynnettävissä. Seleeni on tärkeä hivenaine eläinten terveyden ylläpitämisessä.

Lisätietoja seleeni.fi ja yara.fi

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


jyväset Tiesitkö, että... Rautakesko Oy ja Ets Michel Pichon ovat sopineet ranskalaisten Pichonin liete­vaunujen, potkurisekoittimien ja kuivalantavaunujen markkinoinnista ja myynnistä K-maatalous-ketjussa. Pichonin lietevaunuja on valmistettu jo 40 vuotta ja merkki on edustettuna yli neljässäkymmenessä maassa.

Kotimaassaan Pichonilla on yli 55 prosentin markkinaosuus lietevaunuissa. Guipavasin tehtaalla Brestissä Ranskassa valmistetaan noin 900 lietevaunua vuodessa. Pichonin lietevaunumallisto kattaa 1-, 2- ja 3-akseliset vaunut 2,6 kuution kokoluokasta aina 30 kuutioon saakka. Pääosin lietevaunut perustuvat imupaine­ratkaisuun, jolloin alipainepumppua käytetään sekä vaunun täyttämiseen että ­tyhjentämiseen.

Elintarviketurvallisuus huippuluokkaa Suomessa Suomen eläintautitilanne säilyi kansainvälisesti katsottuna edelleen erinomaisella tasolla vuonna 2012 Eviran julkaiseman yhteenvetoraportin mukaan. Vaarallisista eläintaudeista todettiin epätyypillistä scrapieta lampailla. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnoissa vakavat laiminlyönnit olivat harvinaisia. Valvonnan tehokkuuden ja laadun voidaan arvioida myös parantuneen viime vuosina, koska valvonta­ tehtäviä on keskitetty niihin erikoistuneille viranomaisille aluehallintovirastoissa ja kunnissa. Kasvintuotannon valvonnalle asetettujen tavoitteiden voidaan arvioida toteutuneen hyvin. Suomessa myydyt maa-, puutarha- ja metsätalouden tuotantopanokset vastasivat säädösten tuotanto- ja hygieenisyysvaatimuksia yli 90-prosenttisesti. Suomeen asettui pysyvästi yksi uusi vaarallinen kasvintuhooja, mansikan punamätä.

Agritechnicassa palvelua suomeksi Konekeskon miehet ovat maailmalla 10.–14. marraskuuta Agritechnica-näyttelyssä Hannoverissa. Agritechnica-näyttelyssä on mahdollisuus saada esittelyä suomeksi Massey Fergusonin ja CLAASin osastoilla. Messuilla ovat paikalla Massey Ferguson -tuotepäällikkö PAULI JAAKKOLA ja CLAAS-tuotepäällikkö MATTI ANTTILA sekä Konekeskon myyntipäälliköt ARTO HUKKA ja JYRKI ERKINTALO. Esittelyssä Saksassa ovat tulevan kauden Massey Ferguson ja CLAAS-uutuudet. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa osoitteesta www.konekesko.fi

18

MAATILAN PIRKKA 4•2013


SUUNNANNÄYTTÄJÄN ETUMATKA KASVAA! TUME NOVA COMBI • Työsyyvyyden säätö on suunniteltu oikein. Kylvöyksikön etupyörät mukautuvat maanpinnan epätasaisuuksiin, jolloin vantaan tekemä ura eikä kylvönopeus vaikuta säädettyyn työsyvyyteen • Siemen ja lannoite ohjataan erilleen toisistaan - vähentää polttovioituksen riskiä. Joka siemenelle oma lannoite-annos - itää aikaisemmin ja tasaisemmin • Suorakylvökoneiden moninkertainen testivoittaja Suomessa ja Ruotsissa • Agrocont ajotietokone vakiona

TUME TITAN

Minimimuokatuille maille, perinteiseen kylvöön sekä CultiPak etumuokkaimen kanssa suorakylvöön

Mahtava säiliökoko siirrettävällä väliseinällä – 4 m koneessa yli 5,5 m3

• Lannoite ja siemen saman kaksoiskiekkovantaan kautta • Vannaspainotus enimmillään 60 kg • Todella avara rakenne ja pieni vetotehon tarve • Työ- ja kuljetusleveydet 3 ja 4 m

POTILA MAXER Pro Tehokas joustopiikkiäes sängelle ja muokatulle maalle

• Potila 12x70 mm piikki, erikoisteräksestä, 8-akselilla, 10 cm jaolla • Piikkiakselit ovat 60x60x5 mm putkipalkkia. • 8 pyörää, pyörien koko 340/55-16 • Vakiona hydraulisesti hallittava joustolata 10x80 mm jousin • Työsyvyyden osoitin, valosarja ja varpajyrä • Vetolaite nostettavissa pystyyn säilytyksen ajaksi • Lisävarusteet: 2 rivinen jälkihara ja hydraulinen kulmapyörä

UUTUUS! Potila Premium 600 Tehoäes kaikkeen kylvömuokkaukseen

NOPEAN PÄÄTTÄJÄN ETU!

Ed Päättämällä (vähintään 15.000,- alv 0%) työkonekaupan ennen 22.11.2013 – saat kaupan päälle Kaso PK 44E paloturvakaapin!

www.k-maatalous.fi

un arvo

539,(sis alv.

)

• • • • •

Hinattava 6-aks., avararakenteinen, runko 2,95 m, Sivulohkojen käyttö helppoa, automaattilukitus hydr. joustoetulata vakiona; joka lohkolla oma sylinteri Jälkihara 12 mm:n piikeillä tai 27 cm:n varpajyrät Vetolaite, jossa laipallinen vetosilmukka, nostettavissa pystyyn varastoinnissa, valot vakiona • Komponentit Master-luokkaa

K-MAATALOUS


VILJELYOHJELMA

Kasvinsuojelun haasteet koetilalla

Laboratoriomestari Noora Berg laskee syysviljakokeiden oraita yhdessä TET-harjoittelijoiden kanssa.

K-maatalouden koetilalla tehdään vuosittain useita kymmeniä kasvinsuojelukokeita, joissa tutkitaan uusia ratkaisuja kasvinsuojelun haasteisiin Suomen oloissa. Lisäksi joka vuosi testataan Viljelyohjelmareseptejä viljoille, öljykasveille ja nurmille. TEKSTI ja KUVAT Minni Tapola

Kmaatalouden koetilalla on vähintäänkin osoittanut, että vuodet eivät ole veljeksiä, ja kasvinsuojelussa riittää haasteita ja tutkittavaa tulevillekin vuosille. Nyt kun viljat on puitu, sato­ tulokset ja laatuanalyysit miltei valmiina, on aika palauttaa mieleen menneen kasvukauden onnistumiset ja ongelmat. Näin ensi vuoden kylvöjä ja kasvinsuojelua on helpompi suunnitella ja ehkä oppiakin jotain edelliseltä vuodelta. Hauholla, jossa K-maatalouden koetila sijaitsee, kasvukausi oli VUOSIKYMMENIEN KOETOIMINTA

Koetilalla on tutkittu hukkakauran torjuntaaineita jo useita vuosia. 20

keski­arvoa kuumempi ja kuivempi. Kylvöt päästiin tekemään edellisvuotta aikaisemmin ja kaikki kylvöt olivat valmiina 15.5. Kylvöjen jälkeen alkoi pitkä kuiva jakso, joka kesti kesäkuun puoleenväliin saakka. Tämän kuivan kuukauden aikana satoi vain 19 milliä, joista ainoastaan yksi sade oli yli viisi millimetriä. Monet rikkakasvit itivät vasta tämän jakson jälkeen. Kuivuutta esiintyi edelleen tämän jakson jälkeenkin, ja olosuhteiden takia muun muassa laontorjunta jätettiin osin tekemättä. Lehtilannoitteet olivat tällä kasvukaudella erityisen suuressa roolissa, niiden vaikutus kasvustoihin oli silminnähtävissä keskikesällä, kun ravinteiden saanti maaperästä oli kuivuuden takia heikentynyt.

Mustalaikkuinen rapsi

Rikkakasvien torjuntakokeita Kuivuus heikensi jonkin verran rikka­kasvien torjunta-aineiden tehoa, ja erityisesti peippi oli paikoitellen hankala torjua. Nähtävissä oli myös kiinnitteen suuri merkitys. MAATILAN PIRKKA 4•2013


Koetilalla on tutkittu hukka­ kauran torjunta-aineita jo useita vuosia yhteistyössä Bayerin kanssa. Jotta teho hukkakauraan olisi paras mahdollinen kasvuolosuhteista huolimatta, suosittelemme kokemusten perusteella kiinnitteen käyttöä. Hukkakauran torjuntakokeissa testattiin tänäkin vuonna Puma Extra ja Tooler -seosta, joka on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Teho hukkakauraan on samaa luokkaa kuin ilman tankki­seosta tehtävällä hukkakaura­ruiskutuksella. K-maatalouden koetilalla on myös testattu ratkaisuja, kuinka ohdakkeen ja valvatin sekä hukkakauran torjunta olisi parasta ajoittaa keskenään. Toimivaksi reseptiksi on noussut tapa, jolloin ensin ruiskutetaan Puma Extra ja tästä lyhyen välin sisällä (4–5 päivää) syvä­juurisiin rikkakasveihin tehoava aine. Aikaisemmin tehty hukkakauran torjunta on myös viljalle turvallisempi vaihtoehto. – Rikkakasvien torjuntakokeissa oli vaihtelua maalajista riippuen, sillä multavilla mailla, jossa kosteutta riitti, rikkakasvikokeet onnistuivat odotusten mukaan ja sato­ vaste oli normaali. Kuivemmilla mailla rikkakasveja esiintyi vähän ja viljojen kasvua rajoitti lähinnä kuivuus, kertoo K-maatalouden tutkija MILLA VÄLISALO.

Yksinkertainen resepti Tautien torjuntakokeissa on vuosia testattu nyt jo viljelyohjelma­ suosituksiksi muodostuneita reseptejä Comet Pro -tankkiseoksista. Tautipaine Hauholla ennen juhannusta oli vähäinen, minkä vuoksi yhden ruiskutuksen taktiikka lippu­lehti- tai tähkän esilletulo­ vaiheessa oli toimiva. Tämänhetkiset Viljelyohjelman suositukset tautien torjuntaan ovat maan tehokkaimmat ja helppokäyttöisimmät, esimerkiksi Comet Pro ja Prosaro -seosta voi käyttää kaikille viljoille, peräkkäisinä vuosina ja pohjavesialueilla. Seoksen teho on osoittautunut erittäin hyväksi kaikkia yleisimpiä viljojen kasvitauteja vastaan. – Öljykasveilla esiintyi runsaasti mustalaikkua, joka aiheuttaa mustia laikkuja varteen ja lituihin. Mustalaikkutautia esiintyy juuri tämän tapaisina kesinä kun on kuivaa ja kuumaa. Tauti tulee torjutuksi pahkahomeruiskutuksen yhteydessä. BASFin uusi MAATILAN PIRKKA 4•2013

Lumihomeentorjunta Sportak 1 l/ha

Ei lumihomeen torjuntaa.

Koetilan rukiin Viljelyohjelmakokeet keväällä 2013. Kasvustot, jotka eivät saaneet lumihomeen torjunta-aine Sportakia, olivat keväällä tuhoutuneet miltei kokonaan.

valmiste Ephilor tehosi erinomaisesti mustalaikkuun, muilla valmisteilla teho oli hyvä tai tyydyttävä, Välisalo sanoo. Nyt syksylläkin riitti haasteita kasvinsuojelussa. Syysviljoissa esiintyi paljon kahukärpäsiä niin Hauholla kuin ympäri maata. Pitkään jatkunut lämmin syksy sai kärpäset lisääntymään aktiivisesti oraissa, ja paikoitellen pääversot oli syöty kokonaan. Hauholla rukiissa oli myös ruostetta. Lumihomeen torjunta tehtiin Sportakilla lokakuun puolenvälin jälkeen. Edellinen talvi opetti, että lumiho-

meen torjunta oli välttämätön syysviljoilla. Kasvustot, jotka eivät saaneet lumihomeen torjuntaa, olivat kokonaan tuhoutuneet. r

Ceylon-syysvehnässä kasvoi ruiskutushetkellä 20-senttistä saunakukkaa, jonka Tooler Heavy kukisti hyvin.

Raskaan sarjan uutuus Vuonna 2010 esitelty Tooler on nopeasti kasvanut yhdeksi Suomen suosituimmista rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuista kasvinsuojeluaineista. Sen suosio perustuu laajaan tehoon, luotettavuuteen ja hellävaraisuuteen, unohtamatta esimerkiksi helppokäyttöisyyttä, hyviä tankkiseosmahdollisuuksia tai edullista hehtaarikustannusta. Nyt tuo menestystarina on saamassa jatkoa, kun K-maatalous ja Basf julkaisevat yhteistyössä kauden 2014 painavimman uutuuden: Tooler Heavyn. Kyseessä on suomalaisiin olosuhteisiin ja suomalaista viljelijää varten kehitetty tuote, joka tarjoaa kohdennetun ratkaisun erityisesti syysviljojen rikkakasvien torjuntaan. Tooler Heavy tuo lisää luotettavaa tehoa suuriin saunakukkiin ja mataraan. K-maatalouden koetilalla kokeiltiin kuluneena kesänä Tooler Heavyn tehoa syysviljalohkolla, jossa kasvoi runsaasti niin syys- kuin kevätitoistakin saunakukkaa. Uusi valmiste tehosi todella hyvin suureen, jo nupulla olevaan 20 senttiä korkeaan saunakukkaan. Täytyy lisäksi mainita, että myös normaali Tooler tehosi syysviljojen annoksella erittäin hyvin syysitoisiin saunakukkiin.

21


VILJELYOHJELMA

Monitahoinen uutuuslajike Ragna on erittäin satoisa ja korrenluja. Myös tuhannen siemenen paino on korkea, peräti 45,5 grammaa.

Lisälannoituksella pontta viljelyyn TEKSTI ja KUVA Juho Urkko

Riittääkö käytetty lannoitus, vai olisiko lisälannoituksella mahdollista saada vielä merkittävää sadonlisää? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta K-maatalouden koetilalla tänä kesänä.

U

udet lajikkeet ovat nostaneet satotasot viime vuosina aiempaa korkeammiksi, ja käytännön viljelyssäkin ”kuusitonnarit” ovat monelle viljelijälle hyvin saavutettavissa olosuhteiden ollessa hyvät. Näistä lähtökohdista heräsikin kysymys, onko käytetty lannoitus aina riittävä, vai olisiko lisälannoituksella ollut vielä saatavissa merkittävää sadonlisää? Jos aiemmin kasvitaudit ja rikka­kasvit olivat kasvin kasvua

rajoittava tekijä, voisiko olla, että näiden haittojen poistuessa rajoittava tekijä löytyykin muualta, kuten lajikevalinnasta, kosteusoloista tai kasvin käytettävissä olevista ravinteista? Sateisiin tai helteisiin emme voi vaikuttaa, mutta lajikevalintaan ja etenkin ravinteisiin voimme. Näihin kysymyksiin vastauksien saamiseksi perustimme viljelyohjelmakokeisiin kullekin lajille (vehnä, ohra, kaura) myös yhden koejäsenen, jolla käytimme 20 kiloa korkeampaa typpilannoitustasoa.

Kasvinsuojelun jakaminen rikkatorjuntaan sekä taudintorjuntaan on toiminut tehokkaimmin. 22

Perustus ensin, seinät ja katto sitten Perusteet lannoitustasojen lisäämiselle tulee olla osoitettavissa tilan viljelyhistoriassa. Tarvittaessa viljelijän on pystyttävä osoittamaan, että kyseisellä lohkolla on viimeisen viiden vuoden aikana kyetty saavuttamaan kyseessä olevalla kasvilajilla perustasoa (4 000 kiloa hehtaarilta) korkeammat sadot. Tämä perusta rakennetaan valitsemalla nykyaikainen lajike – kuten vaikka ohralla monitahoinen Brage tai kaksitahoinen SW Mitja, vehnällä Demonstrant tai kauralla vaikkapa Ringsaker tai Bettina. Lajikevalinnan lisäksi muut toimen­piteet, kuten rikkakasvintorjunta ja kasvitautientorjunta on syytä tehdä hyvillä aineilla. Kasvin­ suojelun jakaminen rikkatorjunMAATILAN PIRKKA 4•2013


taan sekä taudintorjuntaan on toiminut tehokkaimmin ja tuottanut kaikilla lajeilla aina parhaimman satovasteen käytetyille panoksille.

Typen lisälannoitukseen monta eri keinoa Olosuhteet, resurssit ja kasvilaji huomioiden valitaan aina tila­kohtaisesti parhaiten sopiva lannoitus­strategia. Ohralle lannoitus on luontevinta ja tehokkainta antaa yleensä heti kylvölannoituksen yhteydessä sijoituslannoituksena. Tämä ei myöskään edellytä erityisiä investointeja, vaan onnistuu täysin jo olemassa olevalla kalustolla. Typpilannoituksen määrää voidaan nostaa valitsemalla viljavuus­ tutkimuksen mukaan parhaiten NPKS-tarpeisiin vastaava rakeinen lannoite. Kauran viljelyssä puolestaan lannoitustason noston kanssa on syytä olla tarkkana – viljelyyn tottuneet tietävät lakoriskin kasvamisen. Liian varovainenkaan ei silti pidä olla, jottei saatavilla oleva typpi muodostuisi rajoittavaksi tekijäksi.

Lakoriskiä voi oleellisesti pienentää valitsemalla korreltaan hyvä lajike sekä käyttämällä korren­sääteitä, kuten CCC:tä tai Sonista muiden kasvinsuojelutoimenpiteiden kanssa tankkiseoksina. Syys- ja kevätvehnällä on lisälannoitukseen pisimmät perinteet ja niillä myös satovaste on monen tutkimuksen kautta selkeimmin osoitettu. Lisälannoitusta voidaan antaa pintalevityksenä korren­ kasvuvaiheessa sadon määrän lisäämiseksi, ja tähkän avauduttua vielä valkuaisen nostamiseksi. Valkuaisen nostamiseen sopii myös typpiliuos, jota on mahdollista lisätä muiden kasvinsuojelutoimenpiteiden yhteyteen.

Tämä vastaa lannoituskustannuksena esimerkiksi Suomensalpietarina vain paria kymppiä – lisäsadon ollen kuitenkin arvoltaan noin 150 euroa nykyisellä ohran hinnalla. Kannattavaa, eikö? r Ragna-ohran liki 6000 kg/ha sato nousi yli tuhannella kilolla, kun typpilannoitusta lisättiin vain 20kg N/ha. 8 000 7 000 6 000 5 000

7042 kg

4 000

Ragna-ohra etunenässä Uusien lajikkeiden satopotentiaalia kuvastaa etenkin monitahoisen ja lujakortisen Ragna-ohran koe, jonka toteutimme koetilalla kesällä 2013. Viljelyohjelma-koejäsenen komea liki 6000 kiloa per hehraari sato nousi yli tuhannella kilolla kun typpilannoitusta lisättiin vain 20 kiloa typpeä hehtaaria kohden.

Kodin vahdille ja parhaalle kaverille Rasvaa

25 %,ta

3 000

5975 kg

2 000 1 000 kg Viljelyohjelma

Viljelyohjelma + 20 kgN

Hevosesi arjessa mukana

! UUTUUS ysli

nm Kaurato ja s hevo ille . le il e pon

valkuais

27 %

Jeppe-koiranruokasarjasta löydät sopivan täysravinnon niin pennulle kuin paljon liikkuvalle metsästyskoirallekin. Jeppe-ruoat on valmistettu laadukkaista raaka-aineista ja ruokien perustana on tuore liha.

www.k-maatalous.fi

Kotimaiset, suomalaisille hevosille suunnitellut Black Horse -rehut täydentävät suomalaista hevosen ruokintatapaa ja suomalaisia karkea- ja väkirehujen ravintoainekoostumuksia jo yli 30 vuoden kokemuksella.

K-MAATALOUS


Suomen suurin luomutila tekee rehut itse Tikan Maatila Oy:ssä on tehty tuhannen hehtaarin rehut toista vuotta itse ajosilppuriketjulla. Kun rehu tehdään hyvissä olosuhteissa ajallaan, on koneinvestointi erittäin kannattava. Claas Jaguar 870 auttaa tilan töissä. TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

– Ei kai siinä mene kuin puoli tuntia? kysyy kiireinen farmari haastattelutuokiosta. VESA TIKKA on rauhallinen mies, jonka olemuksesta henkii harkinta ja hoppuilematon rauhallisuus. Päätöksiä pitää tehdä koko ajan ja joskus hyvinkin nopeasti, mutta hätiköimättä. Hän on sisäistänyt oman roolinsa maatilayrityksen vetäjänä. Kahdentoista työn­tekijän työyhteisössä, josta puolet on navetassa ja puolet konehommissa, työ ei suju ilman selkeitä koordinaatteja. Tilalla on käytetty vuosien mittaan paljon rahtipalveluja erityisesti rehunteossa. Pikkuhiljaa ajatus oman koneketjun hankkimisesta kypsyi valmiiksi, ja uusi päätös syntyi kolme vuotta sitten. Ensin hankittiin käytetty silppuri, jonka kanssa kesä meni rehunteossa ja remontoidessa vuoronperään. Oma ajosilppuriketju on tehnyt rehut nyt kahtena kesänä. Claasin ajosilppurista Tikka sanoo, että se on pelannut hyvin. 24

– Ei tule mieleen yhtään vikaa, lukuun ottamatta pientä sähkö­ vikaa, luomufarmari tuumaa.

Luomua syynätään Luonnonmukaisessa maataloustuotannossa säännöstö on tiukka. – Ja tiukkenee koko ajan, Vesa Tikka toteaa ilman sen kummempaa värittämistä. Hän on ulkoistanut paperi­ hommat, koska byrokratiakuorma on iso hoitaa ja se vaatii jatkuvaa tarkkuutta. Vuosittaisten luomutarkastusten lisäksi yllätystarkastukset työllistävät satunnaisesti. Yhden kerran hän on saanut sanktioita, kun siitossonnin korvassa ei ollut merkkiä. Ei löytynyt sellaista jermua, joka sen olisi tohtinut korvaan painaa. Halvemmaksi olisi tullut teurastaa eläin kuin ottaa usean tuhannen euron sanktiot. Kuten moni muukin farmari, myös Tikka on sopeutunut hiljaisesti viranomaisten syyniin. MAATILAN PIRKKA 4•2013


MAITOTILA

Claas Jaguar 870 on tilan tärkein kone. Sillä tehdään vuosittain noin tuhat hehtaaria tuorerehua ja 100–200 hehtaaria irtopahnaa.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

25


Vesa Tikka on moderni luomuviljelijä, joka on löytänyt luomusta kestävän ja kannattavan liikeidean. Luomukin voi olla tehokasta.

Nurmirehun onnistuminen luomussa tärkeää Luomussa ulkopuolista väkirehua voi käyttää enimmillään 40 prosenttia. – Meillä on pitkään ostoväki­ rehun osuus ollut 30 prosentin tietämillä lypsävillä, nuorkarjalla luonnollisesti paljon vähemmän, Tikka sanoo.

Mitä parempana nurmirehu saadaan kerättyä, sitä enemmän se tuottaa. Ostovalkuainen maksaa luomussa tavanomaista enemmän, 700 euroa tonnilta. Vähäisempi väki­rehun käyttö luomussa on myös syynä siihen, että maidon tuotos on hiukan pienempi. Tikan 350 lypsävän keskituotos on kunnioitettavat 8 500 litraa. Nurmirehua kuluu lypsäville 18 tonnia ja nuorkarjalle viisi tonnia päivässä. Vuotuisen yhdeksän miljoonan kilon rehun kerääminen pelloilta ei ole enää harrastelua. 26

Nurmirehu on halvinta rehua. Mitä parempana se saadaan kerättyä, sitä enemmän se tuottaa. Jos Darvojen huiput ovat ehtineet livahtaa ohi, on se myös ostorehukuluina rahalliseen tuotokseen selkeästi vaikuttava asia. Jos rehua ei saada tehtyä ajallaan ja tehokkaasti, saattaa yksi ajosilppurin hinta mennä sivu suun pienentyneenä maitotileinä ja kasvaneina rehulaskuina. Luomu on Vesa ja PÄIVI TIKAN tilalle tietoinen, taloudellinen valinta: tuotantopanoksiin menee paljon vähemmän rahaa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Nurmitaloudessa, erityisesti lypsy­lehmätaloudessa luomu onnistuu helpommin kuin esimerkiksi yksipuolisessa viljanviljelyssä. Luomua viljelevä viljanviljelijä ei pysty aina hyödyntämään viljelykierrossa pakollista nurmea muuten kuin tuottamattomalla kesannolla. Maidontuotannossa se on mitä luontevin vaihtoehto. Apila on yksi tärkeä typen lähde. Tikan tilalla viljellään paljon apilavaltaista nurmea. Vaikka lantaa on paljon käytössä, typen­ sitojakasveja tarvitaan oheen. Rikka­ruohot pysyvät myös kurissa nurmiviljelyssä.

Ajosilppuri tarvitsee kunnollisen työketjun Rahtiniittäjä on leikannut nurmen aamulla. Yksi ulkopuolinen traktori-perävaunuyhdistelmä odottaa tien sivussa. 15-metrinen karhottaja kerää leikattua nurmea suoriin karhoihin vauhdikkaasti. Kaksi kierrosta karhotetaan pellon ympäri. Sen jälkeen tehdään suoria linjoja edestakaisin. Ajosilppurisirkus pystyy toimimaan tehokkaasti, kun karhottaja osaa mutkattomasti asiansa. Claas 870:n 350 kilowattisen ja 16-litraisen Mersun hyminä kuuluu ladon takana. Neljän oman perävaunu­ yhdistelmän ja yhden rahtikuskin karavaani parkkeeraa pellon reunaan odottamaan vuoroaan. Claasin silppurikoneisto aloittaa jylinän. Kärry ajetaan vierelle. Työpari nytkähtää liikkeelle ja rehu lentää perävaunuun. Vauhtia on enemmän kuin keskiverto­ tunarin juoksulenkillä. Mutkassa traktorin ja silppurin paritanssi sujuu ilman harha-askeleita. Silloin tällöin rehua tuiskahtaa hiukan laidan yli. Vaunu on kukkurallaan. Claas pysähtyy. Toinen traktorikuski ei ole hereillä. LA-radio­ MAATILAN PIRKKA 4•2013


Claas Jaguar 870

Claas Jaguar 870:ssa on 16 litrainen Mercedes Benz V8-moottori.

8 500 l on tilan lypsävien keskituotos.

puhelimesta kuuluu painokelvotonta tekstiä, ja kuski herää. Vuoro alkaa pienellä viiveellä. Aikaa ei tuhlata, jos rehukierros tehdään muutamassa päivässä. Työkielenä on enemmän suomi kuin englanti, työporukka on usean maan kamaralta. Normaalisti perävaunut vaihtavat paikkoja silppurin torven alle pysähtymättä kuin formulavarikolla. Jos keli on hyvä ja olosuhteet kohdillaan, rehua on kerätty sata hehtaaria päivässä. Pelto on tyhjä, kun kolmatta perävaunua ollaan täyttämässä. Viereisellä pellolla työ jatkuu. Ensimmäisenä lähtenyt traktori palaa muutaman kilometrin päästä siilolta, kun kolmas perävaunu on täynnä. Lyhyemmillä matkoilla oma kalusto riittää, mutta kauempaa haettaessa tarvitaan yksi ulkopuolinen rahtimies, jotta homma ei keskeydy. Työ ei ole tehty, kun rehu saadaan vauhdikkaasti siilolle. Siiloilla on ehdittävä levittämään ja polkemaan valtava rehumäärä, parhaimmillaan miljoonan kilon verran päivässä. Kaivinkone levittää rehutulvaa kantoharalla teloilla täristäen ja talloen. Iso 24-tonninen pyöräkuormaaja tiivistää samalla nopeasti kasvavaa rehukasaa. Jo-

MAATILAN PIRKKA 4•2013

kunen vuosi sitten tiivistyksessä käytetty kurottaja on pantu liian kevyenä muihin hommiin. Sillä siivotaan lähinnä siilonpohjat ja tehdään muita töitä. Kahden kurottajan mittariin kertyy vuodessa 1 500 tuntia. Konekantaa Tikan Maatila Oy:llä piisaa. – Kaikki ovat käytössä, turhia koneita ei ole. Valtaosa koneista hankitaan käytettyinä, mutta Claasin ajosilppuri ostettiin uutena. Se on tilan tärkein kone, sanoo Vesa Tikka. Ajosilppuri vapauttaa myös yhden ison traktorin tilan muihin töihin. r

• Voimanlähteenä on kahdeksansylinterinen Mercedes Benz, tilavuudeltaan 16 litraa. Polttoainesäiliöön mahtuu päivän tarve, 850 litraa. Tikan Maatila Oy:n ajosilppuri on varustettu kolmen metrin noukkimella. Koneen voi varustaa myös puimurin leikkuupöydällä tai DirectDiscsuoraniittopäällä kokoviljasäilörehun niittoa varten. • Kone on varustettu ilmakompressorilla, joka tuottaa kahden ison hallikompuran verran paineilmaa koneen puhdistusta varten, 600 litraa minuutissa. • Lisäksi koneessa on metallinpaljastin ja Stoprock-kivenestolaite. Teroitus tapahtuu automaattisesti hytistä käsin. Vaikka moottoritehoa on hirmuisesti, silti terien kulumisen huomaa, kun tehot vähenevät ja silpun laatu heikkenee. • Tikan Claasin rengastus on muhkea: Edessä 900/55 R 32, takana 700/50 R 24. Hiljainen ohjaamo on Claasin puimurista tuttu hallintakahvaa myöten.

Päivi Tikka on tasavertainen työkumppani miehensä Vesan kanssa. Perheen nuoret, Suvi 17, Sara 16, Sonja 13 ja Valtteri 12, osallistuvat satunnaisesti tilan lukuisiin töihin.

27


Pienten possujen kastrointi Possuja kastroidaan, jotta niiden liha ei haisisi karjulta. Kivuliaalle toimenpiteelle etsitään vaihtoehtoja maailmalla ja Suomessa.

Mari Heinonen Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Miksi sikoja kastroidaan? Kun karjut tulevat sukukypsiksi, niihin tulee karjun haju. Haju muistuttaa lähinnä virtsan ja ulosteiden hajua, ja se pistää esiin vasta lihan kypsennysvaiheessa. Karjunhaju johtuu pääasiassa kahdesta yhdisteestä, ­androstenonista ja skatolista. Osa ihmisistä on herkempiä karjun hajulle, herkistyminen riippuu esimerkiksi geneettisestä taustasta ja tottumuksesta. Skandinaviassa ja Aasiassa kuluttajat ovat hyvin herkkiä hajulle, Keski-Euroopassa sitä huomata niin helposti. Lihan haju ehkäistään kastroimalla karjut ennen kuin ne tulevat sukukypsiksi. Kastrointi helpottaa myös karjujen hoitoa, sillä kastroimattomat karjut tappelevat enemmän ja niiden hoidolta vaaditaan enemmän. Tämä ei kuitenkaan ole kastroinnin alkuperäinen syy.

Miten siat kastroidaan? Suomen eläinsuojelulain mukaan asiansa osaava tuottaja saa kastroida possun alle viikon ikäisenä itse. Kastroinnissa possun ihoon tehdään joko yksi tai kaksi viiltoa kivesten kohdalle ja tämän jälkeen kivesnuora leikataan tai vedetään poikki. Toimenpide on epämiellyttävä sekä possulle että sen tekijälle. Pienillä possuilla kastrointi on hyvin veretön toimenpide, mutta isoilla karjuilla saattaa tulla massiivisia veren­vuotoja. Siksi isompien karjujen kastroinnin suorittaa eläinlääkäri nukutuksessa tai rauhoituksessa ja paikallis­puudutuksessa.

Miten kastrointi vaikuttaa sikojen terveyteen? Tätä on tutkittu paljon, koska eläinten hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kun kastrointi tehdään ilman nukutusta ja paikallispuudutusta, possu huutaa, ääntelee ja liikehtii osoittaen, että sitä sattuu. Akuutti leikkaushaavan kipu kestää hetken, mutta possu on toimenpiteen jälkeen kivulias muutaman päivän. Se vetäytyy sivuun, on apaattinen ja hiljainen eikä syö kunnolla.

28

Tuottaja voi helpottaa possun oloa antamalla kipulääkityksen ja tekemällä kastroinnin mahdollisimman puhtailla välineillä, ammattimaisesti ja stressaamatta possua. Toimenpiteen jälkeen possulle pitäisi järjestää hyvät, rauhalliset olosuhteet.

Mitä vaihtoehtoja kastroinnille on tulevaisuudessa? Tällä hetkellä tuottajalla ei ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä toimenpide itse. Eläinlääkäreiden tekemänä puolen­toista miljoonan suomalaisen possun kastroiminen vuodessa tulisi liian kalliiksi, ja lihan hinta nousisi kestämättömälle tasolle. Viimeiset viisi vuotta on kuitenkin haettu uusia vaihtoehtoja kastroinnille. Yksi vaihtoehto olisi jättää karjut kastroimatta. Tällöin ne teurastettaisiin vähän nuorempina ennen sukukypsää ikää, jolloin myös todennäköisyys hajusta olisi huomattavasti pienempi. Possut kuitenkin kasvavat tässä vaiheessa hyvin nopeasti, jolloin menetettäisiin kannattava lihasikavaihe ennen teurastusta. Vaihtoehto tulisi myös erittäin kalliiksi tuottajalle ja loppujen lopuksi tämä vaihtoehto nostaisi lihan hintaa olennaisesti. Markkinoilla on myös rokote, jolla rokotetaan sukukypsyyteen tulevat karjut niiden omia hormoneja vastaan. Rokote sitoo karjun omia hormoneja, eivätkä kivekset kehity normaalisti. Rokote on yksi lupaava vaihtoehto, joka kuitenkin toisi lisää työtä lihasika­ vaiheeseen. Maailmalla rokote on käytössä ja Suomessakin se on hyväksytty. Mutta päätös rokotteen käytöstä pitäisi tulla koko lihaketjulta. Jos tuottaja rokottaa katraansa, kehittyy niille kivekset, jotka jäävät normaalia pienemmiksi. Teurastamo taas maksaa tällä hetkellä kaikista kiveksellisistä sioista huonosti. Ihan kaikki karjut eivät haise, vaikka ovat suku­ kypsiä. Teurastamoilla voitaisiin kehittää edellen tunnistamismenetelmiä, joilla teuraista pystyttäisiin erottamaan pois ne siat, jotka haisevat. Karjun haju on epämiellyttävä vain kokolihatuotteissa paistuessaan pannulla tai grillissä. Hajua ei huomaa esimerkiksi makkaroissa tai eineksissä. Näin karjulta haisevat teuraat voitaisiin käyttää muihin kuin kokolihatuotteisiin.

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Tuottavat nurmiseokset

TRYGGVE Timotei

• Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon • Hyvä D-arvo maltillisen kasvurytmin johdosta • Koko viljelyalueelle aina Lappia myöten

Laidunnurmiseos

Etelän paalinurmiseos

• Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö-/kuivaheinäntuotantoon erinomaisesti

• Tallausta kestävää niittynurmikkaa 10% – lisäksi timoteita 55%, nurminataa 25% • Nyt myös lisätty valkoapilaa 10%

Timotei JONATAN

Paalinurmiseos

• Satoisa ja talvenkestävä pohjoisiin oloihin

• Pohjoisen tyypin timotei 75% - Kasper nurminata 25% - Sopii 2 niiton nurmirehutuotantoon koko nurmenviljelyalueelle

Apilainen nurmiseos

• Viljelyoloihimme sopivat, satoisat lajikkeet • Vähäisempi typpilannoituksen tarve apilan ansiosta • Puna-apilana diploidi SW Yngve

Säilörehunurmiseos • • • • •

Tuottaa ison kokonaissadon Tuottava 3. niiton timotei Grindstad Talvenkestävä timotei Jonatan 70% Sulava ja satoisa nurminata Minto 15% Laadukas ruokonata Swaj 15%

LUONNONHOITOPELTO, REHU- JA RIISTASIEMENET

SWAJ-GRINDSTAD -seos

Metsästäjän riistasiemenseokset

• Intensiiviseen säilörehun tuotantoon • Ruokonata Swaj tuo seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä • Timotei-Grindstad tuo maittavuutta, omaa nopean kasvurytmin ja jälkikasvukyvyn

• Laadukkaan riistapellon avaimet

Rehukasvit Rehukaali, -rapsi ja -herne ”Ilmasta typpeä – Ymppää siemen parhaan kasvun varmistamiseksi, kysy K-maatalous-myyjältäsi!”

Tuottavat viljansiemenet BRAGE UUTUUS!

• Erittäin satoisa aikainen ohra • Erittäin korkea hl-paino • Lujakortinen, hyvä taudinkestävyys

www.k-maatalous.fi

BETTINA

UUTUUS!

Rehu- ja elintarvikekaura • Huippusatoisa, erinomainen korrenlujuus • Valkokuorinen • Iso siemen ja hyvä hl-paino

DEMONSTRANT

Erittäin satoisa myllyvehnä • Zebran aikaisuus ja laonkestävyys • Korkea hl-paino • Hyvä taudinkestävyys

K-MAATALOUS


1.

Claas Rollant – Luotettava paalaaja

Tenhon luomutila on rehun suhteen omavarainen, ja tilalla tarvitaankin vuosittain noin 10 000 paalia. Tila on luottanut Claasin paalaimiin jo pitkään. TEKSTI ja KUVAT Vesa Rohila

P

ihvikarjanlihaa ja karitsanlihaa tuottava Tenhon tila sijaitsee Kullaan Järventaustassa. KOSTI ja RIITTA TENHO kertovat, että heillä on kasvatettu lihakarjaa 70-luvulta lähtien. Vuodesta 1996 lähtien maatila on ollut luomutuotannossa.

30

Vuosi sitten tila muuttui maatalousyhtymäksi. Sen osakkaina ovat Kosti Tenho ja hänen poikansa JUHA TENHO. Eläimet käyskentelevät talvisaikaan vapaana pihatossa ja kesäisin laitumella. Ruokintaan käytetään kokonaan tilalla tuotettua rehua. Limousine-rotuisia nautoja on kaikkiaan nelisensa-

taa. Lisäksi Tenhon tilalla määkii Texel-­rotuisia lampaita. Uuhia on yhteensä 250. Kaikki tuotettu naudan- ja karitsan­liha teurastetaan omassa tila­teurastamossa, ja liha myydään suoraan kuluttajille. Suurin osa asiakkaista noutaa lihatuotteet tilamyymälästä, mutta tarvittaessa tavara voidaan toimittaa kotiovelle saakka. MAATILAN PIRKKA 4•2013


LIHANTUOTANTO

3.

4. 1. Tenhon tila on rehun suhteen omavarainen. 2. Paalaimen toimintoja seurataan ja ohjataan kätevästi traktorin ohjaamosta. 3.Tilan nuorempi isäntä Juha Tenho. 4. Kone on tehnyt paalin valmiiksi.

2.

Tenhon tilan peltojen kokonaispinta-ala vuokramaineen on 580 hehtaaria. Tästä puolet on nurmella, loput viljalla sekä rypsillä ja herneellä. – Rehun suhteen olemme omavaraisia. Ostamme ainoastaan luomukivennäisen, Kosti ja Juha Tenho kertovat. Nautojen ja lampaiden kasvatuksessa kuluu rutkasti kuivike­ olkea, jota paalataan loppukesästä. Tilan omilta viljelyksiltä ei olkea kerry tarpeeksi, mutta onneksi sitä voidaan käydä paalaamassa sopimuksen mukaan muiden viljan­ viljelijöiden pelloilta.

Tuliterä Claas Rollant Kosti ja Juha Tenho kertovat, että rehunkorjuuketju muodostuu urakoitsijan niittomurskaimesta, jonka työleveys on 2 x 3,7 metriä, sekä tilan omasta paalaimesta ja käärijästä. Tenhot hankkivat keväällä Claas Rollant 375 RC Pro -paalaimen. Vuosien varrella heillä on ollut käytössään useita Claasin paalaimia. Pitkän käytännön paalauskokemuksen mukaan merkki on osoittautunut luotettavaksi. Tilalla on uutukaisen pyörö­ paalaimen lisäksi myös kaksi Claasin 255 Roto Cut -konetta. Lihantuotantotilalla tarvitaan noin 10 000 paalia vuodessa. Noin MAATILAN PIRKKA 4•2013

puolet paalattavasta tavarasta on nurmirehua, mutta myös kuivike­ olkea paalataan. Suotuisissa sääolosuhteissa paalausurakka saadaan läpi parissa viikossa. Sateisena kesänä aikaa tuhraantuu huomattavasti enemmän. – Viime vuonna olosuhteet olivat huonot sateisesta kesästä johtuen. Silloin koneet joutuivat välillä seisomaan, ja paalaustyöhön tuhraantui kaikkiaan yli kuukausi, Juha Tenho muistelee.

Lihantuotantotilalla tarvitaan noin 10 000 paalia vuodessa.

Tenhon tilan peltojen kokonaispinta-ala on 580 hehtaaria.

31


5.

Tämän vuoden ensimmäiset sadon paalaustyöt sujuivat Tenhon mukaan todella mainiosti, koska kelit olivat hyvät. – Pystyimme paalaamaan heinät nopeasti. Saimme suuren osan kuivana heinänä korjattua ja apilatkin kuivana tai puolikuivana. Uudella 375:llä teimme reilu 2500 paalia ja vanhemmalla 255:llä noin 600 paalia. Koneet kestivät koko urakan ajan ilman ainuttakaan vikaa tai ongelmaa. Saimme sisäänajettua uuden Rollantin optimaalisissa keliolosuhteissa, eikä se oikeastaan joutunut kunnon testiin vielä lainkaan. Ennen oli vallalla nyrkkisääntö, jonka mukaan kiinteäkammioisen koneen tekemä paali on löysä keskeltä ja tiivis pinnasta. Tenhot kumoavat tämän tiedon. – Claas 375 RC Rollant tekee tiukkoja paaleja ytimestä alkaen kauttaaltaan. Epätasainen tiukkuus ei ole enää vanhaan tapaan ongelma tällä koneella. Lähempi tarkastelu osoittaa, että kammion yläosassa on kolme liikkuvaa rullaa, jotka painuvat kammion sisälle ja aloittavat paalin tiivistämisen jo sen alkuvaiheessa. Ratkaisun toimivuuden saattoi ­havaita käytännössä valmiista tava32

6. 5. Tenhon tilalle hankittiin tuliterä Claas Rollant 375 RC -paalain tämän vuoden keväällä. 7.

6. Henri Aalto työskentelee Tenhon tilalla vakituisesti. Poutaisen kesän paalaussavotta sujui hyvin. 7. Kurkistus paalikammioon osoittaa, että teriä löytyy 16 kappaletta.

TEKNISET TIEDOT Claas Rollant 375 RC Pro Noukkimen leveys

2,1 m

Käyttöohjain

Claas CMT terminal

Terien lukumäärä

16 kpl

Hydraulisesti laskettava sullontakanavan pohja Paalikammion halkaisija

1,25 m

Kolmen telan MPS -telasegmentti Paalikammion leveys

1,20 m

Rengaskoko

500/45–22,5 ”

Voimanotto

540 kierr.min.

Tehontarve min.n.

95 hv/70 kW

MAATILAN PIRKKA 4•2013


HARDI NAVIGATOR Järkevä valinta suuremmille tiloille. • Kestävä 3000 tai 4000 L polyeteenisäiliö • Hardi kalvopumppu, tuotto 276 l/min • Puomistomallit 16 - 28 m • EasyClean imusuodatin • Hardi Controller 6500 • IntelliTrack ohjaus • Tehokas itsepuhdistuva syklonisuodatin Uuden Rollantin voimansiirtoa on vahvistettu ja kone on varustettu automaattirasvarilla sekä automaattisella ketjuvoitelulla.

rasta kokeilemalla. Kone todellakin tekee paaleista sopivan tiukkoja kauttaaltaan. Kosti Tenho sanoo, että taktiikkana on ajaa tuoretta heinää hitaasti paalaimeen. Näin paaleista muodostuu sopivan tiukkoja. – Jotkut ovat kertoneet tekevänsä jopa 60 paalia tunnissa. Meidän tavoitteenamme on paalata alle 20 paalin tuntivauhtia.

Lisävarusteita mm.: • Uutuus! Hardi Controller HC 8500/9500 Ruiskutustoimintojen kosketusnäyttöinen ohjausyksikkö, ISOBUS yhteensopiva, lohkoautomatiikka, valmius liittää esim.puomiston kork.automatiikkaan • SmootRide jousitus • BoomPrime matalapaine nestejärjestelmä

US! UUTUontroller

iC Hard ja 9500 8500 alaite t hallin

Uutuus! Hardi Controller HC 8500 ruiskutustoimintojen kosketusnäyttöinen ohjausyksikkö (lisävaruste)

Työntekijän kokemuksia on työskennellyt Tenhon tilalla usean vuoden ajan vakituisesti. Hänellä on runsaasti kokemusta myös paalaustyöstä. Uudella Rollantilla Aalto on ennättänyt paalailla jo jonkin verran. Hän näyttää, miten paalainta hallitaan traktorin ohjaamosta Claas CMT terminal -nimisellä ohjaimella. – Claasin ohjainta oppii nopeasti käyttämään. Se on mielestäni simppeli ja hyvä. Myös käyttöohjekirja on kätevässä ja kestävässä muovisalkussa, Henri sanoo ja esittelee kuljettajan istuimen takana sijaitsevaa salkkua. Uudessa Rollant 375 RC Prossa on syötön tukkeutumista estävä, avautuva sullontakanavan pohja. Henri Aalto kertoo, että yhden paalauskauden kokemuksen mukaan ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Koneen huolto sujuu helpommin kuin perinteisten paalainten. Rollant on varustettu automaattirasvarilla ja automaattisella ketjuvoitelulla. Kaiken varalta Tenhon konehallista löytyy uusi ketjusarja, joka on helppo ja nopea vaihtaa tarvittaessa. r HENRI AALTO

HARDI Master PLUS Uutuus! Hyväksitodettu tekniikka nyt laajalla varustevalikoimalla. • 1200-1800 L • Puomistot 12 - 28 m, yksinkertainen pikakytkentä traktoriin! Uudet lisävarustemahdollisuudet mm.: • Hardi Controller HC 8500/9500 • Puomiston kallistusautomatiikka • BoomPrime matalapainenestejärjestelmä

NOPEAN PÄÄTTÄJÄN ETU!

Päättämällä (vähintään 15.000,- alv 0%) työkonekaupan ennen 22.11.2013 – saat kaupan päälle Kaso PK 44E paloturvakaapin!

E d u n ar

vo

539,(sis alv.

)

Ennakkomyyntihinnat (alv 0%) ovat voimassa 31.12.2013 asti.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


KOETILA

Nurmiseoksissa lupaavia koetuloksia Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Tämä pätee nurmilajeja ja -lajikkeita sekoitettaessa. K-maatalouden koetilalla nurmiseoksia on tutkittu jo vuodesta 2006 lähtien. TEKSTI Milla Välisalo

N

urmiseoksella haetaan ylivertaisia ominaisuuksia verrattuna yhden nurmilajikkeen viljelyyn. Seos varmistaa satoa vaihtelevina kasvukausina, ja sen valintaan kannattaa perehtyä huolellisesti käyttötarpeiden ja pellon mukaan. Nurmen viljelyssä seoksesta tehty valinta vaikuttaa pitkään rehun tuotannossa, jolloin seoksen valintaa kannattaa harkita huolellisesti. Seokseen valittavat nurmilajit ja -lajikkeet vaikuttavat muun muassa optimaaliseen korjuukertojen määrään ja sadon painottumiseen ensimmäisen sadon ja odelmasatojen välillä. Timotei ja nurminata ovat tavallisimmat seoksissa käytettävät nurmikasvilajit, ne ovat varmoja sadontuottajia ja talvehtivat erinomaisesti myös pohjoisessa. Eteläisen kasvutyypin timotein erityispiirteenä on nopea kasvu­ rytmi ja hyvä jälkikasvukyky. Ruokonata lisää seokseen kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä ja sadon määrää. Voimakaskasvuisen ruokonadan kanssa seoskumppaniksi sopii esimerkiksi eteläisen kasvutyypin timotei, jolloin lajien suhteet pysyvät tasapainossa seoksessa myös myöhempinä satovuosina. Sadon valkuaispitoisuutta voi tarvittaessa lisätä apilaa tai sinimailasta sisältävällä seoksella, tällöin vähenee myös typpilannoituksen tarve. Päätöstä nurmiseoksen

34

valinnasta pyritään helpottamaan uudistuneiden seos- ja lajike­ tietojen kanssa K-maatalouden viljelyoppaassa 2014, mukana on muun muassa suositus niittokertojen määrään ja viitteet satopotentiaalista.

D-arvon tavoitteet toteutuivat K-maatalouden koetilalla Hauholla on tutkittu seoksia vuodesta 2006 lähtien ja tuloksia on hyödynnetty myös nykyisten seosten suunnittelussa. Tänä vuonna päättyneessä seoskokeessa (satovuodet 2011–2013) on tutkittu muun muassa uusia lajikkeita seoksissa sekä timotein että nurminadan osalta. Koe on toteutettu kolmen niiton tekniikalla ja sadon laadussa D-arvon tavoitteena on ollut 680–700, mikä saavutettiin tänäkin vuonna kaikkien seosten kohdalla. Kokeessa on ollut myös mukana ruokonata Swaj seoksina sekä eteläisen että pohjoisen kasvutyypin timotein kanssa ja niittynurmikkaa sisältäviä seoksia. Kolmen satovuoden jälkeen timotein suhde kaikissa seoksissa pieneni verrattuna nurminataan ja ruokonataan. Esimerkiksi Grindstad + SW Minto (75 % + 25 %) -seoksessa nurminataa oli ensimmäisessä niitossa 55 prosenttia ja timoteitä 45 prosenttia. Eteläisen kasvutyypin timotein, kuten Grindstadin ja Switchin

Kuvassa vasemmalla timotei Tryggve, kasvilajikohtaisessa erottelussa näkee jo selvästi, että nata on seoksessa hallitsevampi laji kolmantena satovuonna. Kuva otettu ensimmäisen niiton jälkeen.

ominaisuudet hyvinä kilpailijoina tulivat esiin verrattaessa niitä pohjoisen tyypin timotei Tryggveen samanlaisessa seoksessa nurminata Kasperin kanssa (timotei 75 % + nurminata 25 % kylvössä). Kolmantena satovuonna eteläisillä timoteilla timotein osuus oli 54 prosenttia ja pohjoisen kasvutyypin timotein osuus 38 prosenttia seoksen kokonaismäärästä. Pohjoisen kasvutyypin timotei sopiikin paremmin kahden niiton rytmiin.

Uusia seoskokeita Tänä vuonna on koetilalla perustettu uusia seoskokeita, joissa tutkitaan uudenlaisia seoksia ja niiden käyttäytymistä vuosien yli. Kokeet on jaettu kahden ja kolmen MAATILAN PIRKKA 4•2013


Vama alueaurat • Aurauskulma säädetään ylipaineventtiileillä varust. 2-toim. sylintereillä • Siiven muotoilulla pieni ajovastus, siipi on tehokkaasti heittävä, kaarevuus estää lumen lentämisen auran yli • Terälevyn yläreunan jousi vaimentaa iskut tehokkaasti • Pulttikiinnitteiset hammas- ja tasaterät, kierresäät. tukilautaset • Lisävar.: lumisiipi, reikä-, ja VAMA EA 3200K sikliterä ja reunatuki alueaura

4.800,-

VAMA ENA 3200K nivelaura

alv 0% + toim.kulut

Vama 3000 R2 urakointilana

6.400,-

alv 0% + toim.kulut

4.660,-

(alv 0%) + toim.kulut

LEPPÄ 255 LS lumilinko • Lapasyöttöpuhallus oik. puolelle • Työlev. 255 cm • Tehotarve 35-60 kW • Vakiona hydraulinen lumenohjaus lippa

Leppä 255 LS

2.595,-

alv 0% + toim.kulut

niiton kokeiksi, riippuen lajikkeista ja niille parhaiten soveltuvasta niittorytmistä. Apilaisten seosten osalta tutkitaan laidunseoksia ja säilörehuksi tarkoitettuja seoksia, joilta toivotaan satoisuutta ja seossuhteiden pysyvyyttä eri satovuosina. Apilaisissa seoksissa tutkitaan myös useamman apilalajin yhteensopivuutta ja vaikutusta satoon ja sen ­laatuun. Seoskokeessa on mukana myös sinimailasta sisältävä seos. Mielenkiintoista tässä on erityisesti sato­ potentiaali sekä sinimailasen toimivuus seoksessa. Tutkittavana on myös kahta timotei-lajiketta sisältäviä seoksia, joissa kiinnostuksen kohteena on erityisesti vaikutus sadon laatuun kolmen niiton tai kahden niiton korjuumenetelmällä. Englanninraiheinän ominaisuuksia seoksissa pyritään tutkimaan entistä laajemmin sekä laitumeksi tarkoitetuissa seoksissa että säilörehun tekoon tarkoitetussa nurmessa. Nurmikokeissa on ensi vuonna nähtävänä myös muun muassa nurmen lannoituskoe sekä uutta maissia. r MAATILAN PIRKKA 4•2013

n uline Hydra puolen n oikea lluksen a h u p s ohjau a n o i vak

Esko 2252H

Esko 2252 H lumilinko

3.590,-

alv 0% + toim.kulut

• Kaksitorvinen - hydraulinen suunnanvaihto ja hydraulinen oikean puolen puhalluksen ohjaus vakiona • Booster lapasyöttö - tepsii nuoskalumeenkin • Oikeaoppinen koontisiiven muotoilu, syöttökoneiston rakenne ja terän kiinnitys • Työlev. 250 cm, tehontarve 55 hv

Esko 1232 lumilinko

• Tehokas peruslinko iskuja kestävällä lapasyötöllä

Esko 312 lumilinko • Järeärakenteinen urakointiluokan linko isäntälinjan hintaan • 2-torvinen - hydraulinen suunnanvaihto • Alennusvaihde ja kierukkasyöttö Hinnat ovat voimassa 31.12.2013 asti. www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


TUTKITTUA

Bettina-kaura haastaa kilpailijat Satoisuus ja viljelyvarmuus ovat vakuuttaneet kuutamoviljelijä Kalle Kankaanpään Bettina-kauran paremmuudesta. Kaura pitää hyvin pintansa kasvitauteja vastaan. TEKSTI ja KUVAT Erkki Holma

K

on toisen polven siemenviljelijä Humppilassa. Peltoalaa on 37 hehtaaria ja kaikki ovat siemenviljelyksiä: moni­ tahoista ohraa, Bettina-kauraa ja timoteita. Timoteita on kolmannes pinta-alasta. Bettinaa Kalle viljeli ensimmäisen kerran 2012. Silloin 15 hehtaarin alalta keskisato oli ennätykselliALLE KANKAANPÄÄ

set 6 600 kiloa. Vuoden 2013 satoa pienensi kuivuus. Savipelloissa oli isoja kännykän nieleviä halkeamia, mutta vajaan 5 000 kilon satoa Kankaanpää kuitenkin heinäkuun lopulla vielä uskalsi odottaa. Bettina-kaura on jo pitempään viljelyssä olleen, ja myöhäisen Belinda-kauran haastaja: Bettina on päivän verran aikaisempi, korrenlujuus on hyvä ja hehtopaino on

Belindaan verrattuna hiukan parempi. Bettina sopii ominaisuuksiltaan niin suurimokauraksi kuin rehukauraksi. Mutta Bettina on ennen kaikkea satoisa lajike. Sen on Kankaanpääkin ehtinyt kokea.

Kuutamoviljelijä Kalle Kankaanpää on kuutamoviljelijä: työt tehdään iltaisin ja

MTT:n viralliset kokeet 2005–2012

36

Lajike

Sato kg/ha

Suhde-luku

Kasvu-aika pv

Lämpösumma

Lako%

Pituus cm

MARIKA

5788

90

95,7

923

32

89

RINGSAKER

6214

97

97,6

943

36

91

ROOPE

6081

95

98,1

948

44

102

STEINAR

6430

100

99,8

970

17

93

JULIUS

5917

92

100

972

22

83

VIVIANA

6437

100

100,7

980

30

88

SW INGEBORG

6205

97

102,1

992

43

86

BETTINA

6469

101

102,1

997

27

90

IIRIS

6269

98

102,3

996

19

85

ROCKY

6456

101

102,6

1011

35

86

IVORY

5697

89

102,7

990

40

90

BELINDA=C

6408

100

103

1001

28

89

Taulukosta ilmenee selkeästi Bettinan satoisuus. Se on jopa paljon viljeltyä Belindaa satoisampi ja kuitenkin sitä hieman aikaisempi.

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Suomalaista ammattitaitoa!

Bettina on ennen kaikkea satoisa lajike. loma-aikoina. Hän on ammatiltaan autonasentaja ja taidoista on hyötyä myös tilan pidossa: koneiden korjaukset Kankaanpää tekee itse. – Tilan peltoala on sen verran pieni, että työt ehtii hoitaa päivätöiden jälkeen. Toisaalta työ rajoittaa viljeltäviä kasveja: syysviljaa ei voi ottaa ohjelmaan, koska loma-aika on elokuussa, ja rypsiä ei uskalla yrittää sen takia, että kasvinsuojelun otollisin aika voi sattua siihen aikaan päivästä, kun on oltava muualla töissä. Muokkauskoneita on Kankaanpään siemenviljely­ tilalla täysi paletti: on aurat, kultivaattori ja äes. Kauramaan syysmuokkaus oli tehty kyntöauroilla sen takia, että vuonna 2012 oli märkä syksy ja kultivaattorilla muokkaus ei kerta kaikkiaan olisi onnistunut – ei märkyyden eikä suuren olkimassan takia. – Kyntö juuri ja juuri kävi. Muokkaustapa valitaan kelien mukaan, ja jos viljalaji vaihtuu, pelto on pakko kyntää. Lautasmuokkaintakin on tehnyt mieli kokeilla. Sänkimuokkauksella voi idättää puintitappio­ jyvät ja kynnöllä haudata oraat viilun alle.

Suunnannäyttäjän ylivoimaisia ominaisuuksia Multiva TR 350 UUTUUS! Huimat 35 m3 / 24 tn

• Hydraulijousitteinen alusta ja hydraulinen puomijousitus • 45 cm koroke (rullapeitteelle) • 6-napa jarrut

Kestävä kaura Lannoituksena Bettina sai keväällä 2013 sata kilogrammaa typpeä. Edellisenä vuonna typpimäärä oli 10–15 kiloa suurempi, mutta sateinen syksy pani kauran lakoon ja Kankaanpää ajatteli, että toista lakovuotta hän ei halua kokea. – Vuonna 2013 olisi typpimäärä saanut olla isompi, mutta kuka nuo säät osaa etukäteen ennustaa. Rikkatorjuntaan Kankaanpää käytti Cantoria ilman mitään terästeitä, tautitorjuntaan pienen annoksen Prosaroa ja muutamalle hieman lakoherkälle lohkolle käytettiin laontorjuntaa. Kasvusto oli puhdas rikkakasveista. Kesän 2013 kuivuudesta johtuen ilman laontorjuntaakin olisi nyt hyvin pärjätty eikä kaura yleensäkään ole kasvi­ taudeille kovin arka.

NETTOHINTA!

(alv0%) + toim.kulut • Laadukas kotimainen maansiirtovaunu Suoran kaupalla. • 550/45-22,5 renk., hydr. puomijousitus, LED-valot • Lava kokonaan Ruukin Raex kulutusterästä

Vaihtoehtoiset renkaat (Vain kampanjavaunuihin)

560/45R22,5

MAATILAN PIRKKA 4•2013

620/40R22,5

1.680,- 2.390,-

Viljakoroke

2.090,-

Multiva TRM Farmer maansiirtovaunut Edullinen hinta laadusta tinkimättä!

• Maatilakäyttäjät ja viherrakentajat, kantavuudet 11, 13 ja 15 tn • Lava Optim 650 erikoisterästä • Jarrut vakiovarusteena

TRM 130 Farmer maansiirtovaunu

Viljelyvarmuus kunniassa Vuonna 2012 kauran puintiin päästiin vasta 6.–9. syyskuuta. – Jos silloin ei olisi kauraa saatu puitua, puimatta se olisi jäänyt. Tänä vuonna Kankaanpää odottaa pääsevänsä puimaan Bettinaa elokuun puolivälin jälkeen. Heinäkuun lopulla on kasvusto alkanut jo selvästi vaaleta. Bettina-kauraa Kalle Kankaanpää haluaa viljellä jatkossakin juuri sen satoisuuden ja viljelyvarmuuden takia. r

15.990,-

TRM 150 HD Black Edition

• 13 tn / 7,9 m3 • 2-napajarrut • 500/50-17 renk.

Ennakkohintaan!

11.300,(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat (alv 0%) ovat voimassa 31.12.2013 asti.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Viljamarkkinoilla riittää liikettä

VILJA MARK KINAT

Maailman viljatuotantojen satoarviot ovat vain kasvaneet sadonkorjuun edetessä. Suomalaisia viljoja riittää myös vientiin, joten viljamarkkinoiden tilaa kannattaa seurata tarkasti.

TEKSTI Ilkka Pekkala

4 FAKTAA

>>

Maailmalla viljojen satoarvioita on nostettu sadonkorjuun edetessä. Maailman viljantuotanto on suurempaa kuin koskaan ennen, mutta silti viljan varastotasot kasvavat vasta viime kautta edeltävälle tasolle. Kevään 2014 kylvöjä kannattaa alkaa suunnitella ajoissa, jotta pystytään tuottamaan sitä viljaa, jota markkinat kaipaavat.

• Aloita kevätkylvöjen suunnittelu jo hyvissä ajoin talven aikana viljamarkkinoita seuraamalla. • Edellisen satokauden tapahtumat eivät ole tae tulevasta kehityksestä. • Tee viljelysopimus: sopimukset parantavat viljamarkkinoiden toimintaa ja lisäävät viljamarkkinoiden ennakoitavuutta. • Laatuviljan tuotanto kannattaa aina ja etenkin tarjontavoittoisessa markkinatilanteessa!

Vehnä >> Arvioita maailman vehnäsadosta nostettiin Kansainvälisen Viljaneuvoston IGC:n syyskuun lopun raportissa 691 miljoonaan tonniin, luvussa on lisäystä kolme miljoonaa tonnia kuukautta aikaisempaan. Vehnän hinnat ovat laskeneet kesän jälkeen pohjoisen pallonpuoliskon korjuun edetessä, mutta lokakuun alussa hintojen lasku hidastui. Kiinan on arveltu tuovan satokauden aikana runsaasti vehnää, ja se lisää vehnän kysyntää maailmassa. Tärkeässä vehnäntuottajamaassa Argentiinassa kylmät säät ovat laskeneet arvioita maan vehnäsadon onnistumisesta. Euroopassa korjattiin suuri vehnäsato, eri lähteiden arvioissa tuotannoksi on saatu jopa 135 miljoonaa tonnia, joka on noin kahdeksan prosenttia viime kautta enemmän. Eurooppalainen vehnä on ollut pääosin laadultaan myllykelpoista, vaikka alhaisista valkuaisen laadusta onkin viitteitä muun muassa Itämeren alueelta. Vietävää vehnää riittää kuitenkin runsaasti EU:n ulkopuolelle, ja huolimatta erittäin korkeasta euron kurssista Yhdysvaltain dollaria vastaan, on vienti käynyt kohtuullisesti yksittäisinä viikkoina. Suomessa vehnäsadoksi arvellaan 840 000 tonnia, joka on noin 50 000 tonnia viime vuotta vähemmän. Suotuisan kasvukauden ja hyvien korjuukelien takia vehnä saatiin korjattua laadukkaana. Vastaanoton keskilaaduissa kevätvehnän valkuaiset ovat olleet yli 13 prosenttia, sakoluvut yli 300 sekuntia ja hehtolitrapainotkin jälleen yli 82 kiloa.

38

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Ohra >>

Kaura >>

Euroopan ohrasato on runsas. Sitä tuotettiin noin 59 miljoonaa tonnia, kasvua on viime kaudesta lähes viisi miljoonaa tonnia. Myös Suomen ohrasato kasvoi merkittävästi 1,8 miljoonaan tonniin, joka on 200 000 tonnia viime kautta enemmän. Näin ollen viime keväänä koettua ohran alijäämätilannetta ei tulla näkemään Suomessa tällä kaudella, ja ohraa riittää kotimaan käytön lisäksi runsaasti myös vientiin. Vienti on haettava käytännössä EU:n ulkopuolelta, sillä eurooppalaiset rehuohramarkkinat ovat melko tukkoiset suuresta kotoisesta sadosta johtuen. Laskennallisesti Suomesta vietävissä olevan ohran määräksi on arvioitu 150 000 tonnia, mutta lopullinen vientimäärä riippuu paljon markkinoiden toiminnasta satokauden aikana. Vehnän tavoin myös ohra on ollut laadukasta, keskimäärin rehuohra on ollut hehtolitrapainoltaan lähes 68 kiloista ja mallasohra 70,2 kiloista. Valkuaisen määrä on ollut mallasohrassa keskimäärin 10,6 prosenttia ja jyväkooltaan viime kautta hieman suurempaa.

Muiden viljojen tavoin myös kauraa tuotettiin EU:ssa aiempaa enemmän, noin kahdeksan miljoonaa tonnia. Tästä Suomessa tuotettiin reilu 1,2 miljoonaa tonnia, joka on noin 15 prosenttia EU:ssa tuotetusta kokonaismäärästä. Parista aiemmasta vuodesta poiketen Ruotsin kaura­ sato muodostui sekä määrältään mutta etenkin laadultaan hyväksi, jopa erinomaiseksi. Samoin Iso-Britanniassa – eräässä tärkeimmistä suomalaisen kauran yksittäisistä vientikohteesta – kauraa tuotettiin aiempaa enemmän. Pääosa vientikaurasta päätyy elintarvikekäyttöön Keski-Eurooppaan, ja rehukauran osuus on Eurooppaan vietävistä kauraeristä selvästi pienempi. Eteläisemmässä Euroopassa tuotettu kaura yltää harvoin myllykelpoiseen luokkaan esimerkiksi hehtolitrapainon osalta, ja siksi EU:n myllykauramarkkinaa hallitsee skandinaavinen kaura. Ruotsalainen kaura ottaa tällä kaudella takaisin asemiaan muutaman vuoden tauon jälkeen Keski-Euroopan kaura­myllyissä ja tällä on ollut merkittävä hintoja alentava vaikutus myös suomalaisen vientikauran ostohinnoissa. On kuitenkin huomattava, että viljamarkkinoilla ja etenkin maailmanlaajuisessa viljantuotannossa pienen tuotteen, kuten kauran, tuotannossa vaihtelut suuren kysynnän ja ylitarjonnan välillä voivat olla suuria. Siksi laadukkaan kauran tuotantoon kannattaa panostaa edelleen myös kesällä 2014. Suomessa korjatun kauran tekninen laatu ei yllä aivan

Suomen viljasadot 1985–2013 2000-luvulla Suomen viljasato on ollut neljä kertaa yli neljä miljoonaa tonnia, viimeksi vuonna 2009. Tänä vuonna arvioitu 3,9 miljoonan tonnin viljasato on hyvä, vain kuudesti sato on ollut tarkastelujaksolla suurempi. Lähde: K-Maatalous. Sato Arvio

5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000

MAATILAN PIRKKA 4•2013

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1993

1992

1991

1990

1989

1988

1987

1986

1985

5 00

39


Brasilia on kiilaamassa Yhdysvaltojen ohi suurimmaksi soijapavun tuottajaksi.

Maailman vehnävarastot suhteessa kulutukseen 2000–2013 Huolimatta suuresta sadosta satokaudella 2013/14 maailman vehnävarastot eivät pääse kasvamaan ja ovat laskennallisesti noin 20 prosenttia kulutuksesta. Viljalle on ja tulee olemaan kysyntää myös seuraavalla satokaudella! Lähde: Handelsbanken.

viime syksyn erinomaisille tasoille, mutta on silti keski­ määräistä parempi. Vastaanotossa hehtolitrapainot ovat olleet keskimäärin 58,3 kilogrammaa ja kahden millimetrin seulonnat 9,3 prosenttia. Viime kaudella kaura oli keskimääräiseltä hehtopainoltaan lähes 60-kiloista ja seulan läpi päätyi vain 5,4 prosenttia jyvistä. Arvioiden mukaan tänä syksynä puidun kauran hometoksiinipitoisuudet ovat keskimäärin viime syksyn pitoisuuksia alempia.

32,00 30,00 28,00 26,00 24,00 22,00

Öljykasvit >> Satokaudella 2013/14 maailmassa korjataan öljykasveilla ennätyssato, noin 495 miljoonaa tonnia. Ennätyksellisen suureksi kasvaa soijasato, 282 miljoonaan tonniin. Rapsi­ sadoksi arvioidaan 66 miljoonaa tonnia ja auringonkukkasadoksi lähde 42 miljoonaa tonnia. Brasilia on kiilaamassa Yhdysvaltojen ohi suurimmaksi soijapavun tuottajaksi. Maassa korjataan korjaa 88 miljoonaa tonnia soijaa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna öljy­ kasvien korkeat hinnat ovat rohkaisemassa suuriin kylvöaloihin Etelä-Amerikassa. Seuraavien viikkojen sääolot suurilla tuotantoalueilla muun muassa Pohjois-Amerikassa voivat kuitenkin vielä vaikuttaa öljykasvimarkkinoiden suuntaan.

Katsaus menneeseen satokauteen 2012/13 Edellisellä satokaudella viljaa tuotettiin Suomessa 3,6 miljoonaa tonnia, mikä on 300 000 tonnia tätä kautta vähemmän. Kotimaassa tästä määrästä käytettiin lähes kolme miljoonaa tonnia, josta rehun osuus oli lähes kaksi kolmasosaa eli 1,95 miljoonaa tonnia. Viljan rehukäyttö sekä maatiloilla että rehuteollisuudessa on viljan tärkein käyttömuoto, ja karkeasti arvioituna puolet tuotetusta viljasta käytetään maatiloilla

40

20,00 20,59 18,00

’99

’00–’04

’05–’09

2010–2014

ja loppu eli lähes kaksi miljoonaa tonnia päätyy vuosittain vilja­kauppaan. Markkinoille päätyneestä viljasta noin 450 000 tonnia käytetään elintarviketeollisuudessa. Viljaa vietiin Suomesta viime kaudella tullitilastojen mukaan 558 000 tonnia, josta kauran osuus oli 307 000, vehnän 165 000 ja ohran 84 000 tonnia. Tuontia oli 71 000 tonnia, josta yli 50 000 tonnia oli ruista ja loppuosa ohraa ja jopa kauraa. Näin ollen Suomen viljan nettovienti oli 484 000 tonnia eli karkeasti reilu neljännes kauppaan tulleesta viljasta löysi käyttökohteensa maan rajojen ulkopuolelta. Viljalaivat kyntävät maailman meriä, ja vilja on kansainvälistä kauppatavaraa siinä kuin mikä muukin tahansa hyödyke. r Artikkeli on kirjoitettu viikolla 40.

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Kova syystarjous! Nyt 7616 D6 ja 7620 D6 Efficient-malleihin50 km/h ja monikäyttö-joystick kaupan päälle.

MF 5600 | MF 6600 | MF 7600

TÄYSIN UUDISTUNUT MASSEY FERGUSON MALLISTO MF 5600-SARJA

MF 6600-SARJA

MF 7600-SARJA

Suomalainen AGCO Power 3 syl. moottori.

Markkinoiden tehokkaimmat nelisylinteriset.

Suomalainen AGCO Power 6 syl. moottori.

Maksimiteho 85 - 105 hv.

Maksimiteho 165 - 280 hv.

Maksimivääntö 363 - 413 Nm.

Suomalainen AGCO Power moottori.

Dyna-4 vaihteisto (16+16).

Maksimiteho 135 - 185 hv.

Tilava hytti ja helppokäyttöiset hallintalaitteet.

Maksimivääntö 575 - 790 Nm.

Dyna-4 (16+16), Dyna-6 (24+24) tai portaaton Dyna-VT vaihteisto.

Dyna-4 (16+16), Dyna-6 (24+24) tai portaaton Dyna-VT vaihteisto.

Kattavat varustetasot. (Essential/Efficient/Exclusive)

Tilava hytti ja helppokäyttöiset hallintalaitteet.

Tilava hytti ja helppokäyttöiset hallintalaitteet.

Kattavat varustetasot. (Essential/Efficient/Exclusive)

Saatavana jopa 150l/min hydrauliikka.

Erittäin viiston konepeiton ansiosta erinomainen näkyvyys. Täydellinen muun muassa kuormainkäyttöön.

Loistava kääntyvyys muotoillun eturungon ansiosta.

Maksimivääntö 677 - 1145 Nm.

Kuusisylinterisen voimaa raskaimpiin töihin. Erittäin kattava vakiovarustus.

www.konekesko.fi/masseyferguson


VILJANVILJELY

Sofia ja Emil opiskelevat maatilan elämää luontevasti isä-Juhan ja äiti-Annen mukana. Yksi tytöistä, Ida, ei päässyt tähkän tutkimusretkelle tällä kertaa. Ohrakasvuston tutkiminen opettaa luonnon kiertokulkua.

Varma kaksitahoinen Lajikevalinnalla on iso rooli viljan viljelyn taloudelliseen tulokseen. Uusi tulokas SW Mitja on yksi lupaavimmista kaksitahoisista ohralajikkeista. Parhaiten vahvakortinen sopii rehu- ja tärkkelyskäyttöön. TEKSTI ja KUVAT Hannu Koivisto

J

on ottanut kaksitahoisen SW Mitja -ohran valikoimaansa tänä keväänä ensimmäistä kertaa. Pääasiassa Ojalan tilan pelloilla kasvaa monitahoista ohraa, koska ne ovat pääsääntöisesti tuottaneet enemmän kiloja, mutta viljelyn varmistamiseksi kaksitahoista viljellään noin kolmanneksella ohran pintaalasta. Mitjan pinta-ala oli tänä vuonna 6,84 hehtaaria. 13 prosenttiin kuivattu hehtaarisato tuotti alalta 6 100 punnittua kiloa. Hehtopaino kipusi 71,9 kiloon. Tarkka farmari ei koskaan tee nopeita päätelmiä yhden vuoden perusteella. Tilalla ei yleensä oteta aivan tuli­teriä, juuri markkinoille lanseerattuja lajikkeita viljelyyn, mutta kehitystä seurataan aktiivisesti, koska lajikevalinnalla on merki42

UHA OJALA

tystä taloudelliseen lopputulokseen. Lajikkeet pidetään valinnan jälkeen pitkään viljelyssä.

Muoto vaikuttaa hehtolitrapainoon Kahiseva ohrakasvusto vaikuttaa liki puintikypsältä. Juha Ojala ja kaksi perheen lapsista, SOFIA ja EMIL, harppovat tottuneesti laihossa. Kasvusto on paikoin sian lietteen painamana hiukan laossa, mutta ei lakoontunut. Pysähdymme tarkastelemaan tähkiä. Jyviä hierotaan käsiin, puhallellaan roskia pois ja purraan hampailla. Pian on valmista. Ilmajokelainen farmari syynää kouriin kerättyjä jyviä. Juha Ojala pohtii yleensä asioita omaan tapaansa analyyttisesti ja tekee mielenkiintoisia päätelmiä.

– Mitjassa on yhdistetty kaksitahoisen ja monitahoisen ominaisuudet, farmari päättelee jyvän ulkonäöstä. Myöhemmin sadonkorjuun jälkeen hän toteaa samaa. Samalle lohkolle kylvetty myöhäisempi lajike oli puidessa kahden prosenttiyksikön verran kosteampaa. Tämä todistaa sen, mitä lajikeominaisuudet lupaavatkin: Mitja on hiukan Maarenia varhaisempi ja Saanaa myöhäisempi.

SW Mitja, tärkkelys- ja rehuohra • • • •

Erinomainen satoisuus Aikainen kaksitahoinen Suuri ja tasakokoinen jyvä Korkea hehtolitrapaino

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Ojalan tila, Ilmajoki • Ojalan tilan päätuotantosuunta on keskikokoinen yhdistelmäsikala, jonka tuotokseen on panostettu vuosia. • Rehuvilja menee suurelta osin sikojen läpi, mutta myyntiinkin viljaa riittää. Tila keskittyy perusmaatalouteen.

Ojala pohtii hehtolitrapainoja. Pullea jyvä ei mene niin tiiviille kuin kapeampi. Hän vertaa raskaan herneen hehtolitrapainoa ohraan: Pyöreämuotoinen herne ei ole niin raskasta hehtopainoltaan kuin kuvittelisi. Suuri sato ja korkea hehtopaino eivät välttämättä ole aina sama asia. Mitjan muoto on tänä vuonna suipompi ja kapeampi kuin se on ollut lajikekokeissa. Tämän vuoden keskisato on ollut yli kuusi tonnia. Hehtopainot ovat noin 72 kilogrammaa. Ojala epäilee runsaiden kilojen verottavan hiukan jyväkoon huippuja. Mitja on pohjoisin kaksitahoinen lajike, jota on Suomeen jalostettu. SW Seedin jalostaman ohran korren ominaisuudet ja satopotentiaali on jalostettu Ruotsissa Lännäsin koeasemalla, joka on juuri Vaasan korkeudella. Lännäsin koeasemalla jalostetaan aikaisia ohralajikkeita lähinnä Pohjois-Ruotsin, Suomen ja Norjan tarpeisiin.

Lajikkeet pidetään valinnan jälkeen pitkään viljelyssä. Pohjalaisia käälyjä Ojalan tilan pihapiiri on muuttunut vuosien saatossa paljon. Maatilan miljööseen on rakennettu lisää uudis­rakennuksia ja vanhoja on tuunattu. Hyvin hoidettu ympäristö huokuu maalaismiljöön harmoniaa Ilmajoella, Koskenkorvan Hyövällinkylässä. Tilan peltoja halkoo iso puro, Nahkaluoma. Alue on vanhaa viljelysaukeata syvällä Etelä-Pohjanmaan sydänmailla. Päärakennus on muutaman vuoden vanha, ja sen vierestä löytyy siisti, hyvin hoidettu yhdistelmäsikala. Sen vierestä aukeavat aavat peltoaukeat eli pohjalaisittain käälyt, jotka lainehtivat odottaen kutsuvasti sadon­korjuuta. Illan auringossa suurin osa puimureista on jo ajettu latoihin ja tilojen pihamaille kuivan pölisevän puintipäivän päätteeksi. Alkusyksy on ollut suotuisaa aikaa syystöille. Pysähdymme muutaman sadan metrin päähän pellon reunaan. Ensimmäistä vuotta lainehtiva Mitja-ohra on päättämässä kasvukauttaan pitkät tähkät kesästä nöyränä roikkuen. Harkitsemattomaan poukkoiluun ei lähdetä tällä tilalla ainakaan viljan lajikevalinnassa. Mitja vaikuttaa lupaavalta. Sen viljelyä aiotaan Ojalassa jatkaa. Juha Ojala pitää tärkeänä, että jokainen hehtaari tuottaa maksimaalisesti. Pinta-alan suurentaminen laskee usein kokonaistulosta ja keskisatoa. r MAATILAN PIRKKA 4•2013

Mitjan jyvä muutama päivä ennen puintia ei kertonut kouran pohjalla paljon, mutta satotaso ja laatu täyttivät odotukset.

SW MITJA Tähkätyyppi

2

Sato kg/ha

6073

Kasvuaika pv

93,9

Lako % 13 Pituus cm

70

Valk. % 11,5 Lähde: MTT:n viralliset kokeet 2005–2012

43


Uusi perusäes Potilalta Potila on kehittänyt keskisuurille tiloille kustannustehokkaaksi ratkaisuksi uuden äkeen Potila Premium keveille sekä keskiraskaille maille. Äkeen kaikki osat ovat Masterista ja siinä on täyshydrauliikka. Mallisarjasta löytyy 5, 6 ja 7 meriä leveät mallit. Premiumissa käytetään Potilan uusinta KV Tiger 10x45 -piikkiä, joka pitää erityisen hyvin työ­syvyyden. Tässä mallissa on myös uutuutena laippakiinnitteinen vetoaisa, joka on jatkossa vakiona Potilan kaikissa hinattavissa äkeissä. Valinnaisuuksia sille ei ole mahdollista saada. Lisähinnasta sille saa suuremmat pyörät.

Uudistunut Potila Maxer Pro Myös Maxer Pro äes -mallisarja on uudistunut. Äkeisiin on tullut uutuus­ominaisuutena etuladan laajakaarinen säätö. Lata voidaan tarvittaessa kääntää vasten runkoa, jolloin niin sanottu hylly jää kokonaan pois. Myös sivu­lohkojen nostogeometriaa ja kallistusta on muutettu. Nostokorkeutta on säädetty niin että se kuljetuksissa nousee 36 senttimetriä. Asiakkaiden toivomuksesta Potila on harkitsemassa sille tulevaisuudessa vaihtoehdoksi harvempia piikkivälejä.

Viljalti koneita Kävijöistä ja näytteilleasettajista aisti hyvää tunnelmaa Jyväskylän KoneAgriassa. Näyttely koettiin laajana ja ammattimaisena, jossa jokaiselle oli jotakin. K-maatalouden näyttelyalue oli yhtenäinen ja valtasi yhden kokonaisen hallin. TEKSTI Maria Munck, Tuomas Lehtonen KUVAT Mikko Vähäniitty, Maria Munck

V

äkeä oli välillä tungokseksi asti Koneagriassa, joka järjestettiin 9.–12. lokakuuta Jyväskylässä. Näyttelyjärjestäjien mukaan kävijämäärä nousi avajaispäivänä yli 5 000 vieraaseen, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten. Näytteilleasettelijoita oli noin 200, ja jotta kaikki mahtuisivat mukaan, oli tänä vuonna rakennettu ulos lämmitettyjä telttahalleja 2 000 neliön verran. 44

Kävijöiden paljouden ja ilmassa leijuvan tyytyväisyyden näytteilleasettajat pohtivat johtuvan siitä, että näyttely oli sopivaan aikaan ja että takana oli hyvä kasvukausi. Tosimielellä koneen hankintaa harkitsevia oli selvästi liikkeellä enemmän kuin viime vuonna, jolloin vaikea kasvukausi veti mielen mustaksi monelta.

Ensiesittelyssä Elhon Maxiliner Sulavalinjainen Elhon Maxiliner sai ensiesittelyn näyttelyssä. Sen

syöttökanavassa on hydraulisesti laskeutuva pohja ja rullaketjuissa ja valssien laakereilla on automaattinen rasva­voitelu. Elhon uudessa kaksoissilppurissa DC 2100:ssa on leveämpi työleveys. Koneessa riittää tehoa tarpeeksi myös esikuivatun säilörehun ja kokoviljasäilörehun korjuuseen. – Kaksoissilppuri ei suinkaan kuulu menneisyyteen, vaan sillä on loistava tulevaisuus, sillä Suomessa tullaan lisäämään kokoviljasäilörehun viljelyä, kertoi Elhon tuotekehityspäälikkö KARL-ERIK HÄGGBLOM. MAATILAN PIRKKA 4•2013


KONEAGRIA

KoneAgriassa kuultua

Ahti ja Juha Tuomainen pitävät lypsy- ja karjatilaa Maaningalla. Juhasta on hyvä, että Keskokin oli tullut mukaan. Näin koneita on helpompi verrata keskenään. Ahdin mielestä parasta KoneAgriassa olivat nätit tytöt.

Vuokko ja Tero Suutari Kouvolasta tulivat hakemaan vinkkejä ja ideoita luomuviljelykoneille.

Valion tekemän vertailevan tutkimuksen mukaan kaksoissilppurilla tehdyn säilörehun laatu oli parasta ja tasalaatuisinta verrattuna muilla koneilla tehtyihin. JF VM Multilla voi jakaa apetta ja olkea samalla vaunulla, sillä VM-vaunun etuosaan on liitetty syöttökanava, jonka kautta säiliössä oleva olki voidaan syöttää tasaisesti puhalluslietsolle. JF FCT 1460 tarkkuusilppuri tunnistaa nyt myös metallin silpun joukosta, jolloin syöttö pysähtyy täydestä korjuu­vauhdista kuin seinään. Ensisilmäyksellä kosketusnäyttöohjain Hardi Controller 8500 vaikuttaa olevan kuin avaruusaluksesta, mutta kun sitä hetken tarkastelee, se onkin helppotajuinen ja käyttöystävällinen. GPS:n avulla toimiva järjestelmä valvoo, ettei pellolle jää ruiskuttamattomia kohtia eikä päällekkäisyyksiä tule. Ohjain toimii myös muille työkoneille. MAATILAN PIRKKA 4•2013

Jokaiselle jotakin Maatilan Pirkan tekemässä kävijä­ kyselyssä ilmeni messujen olevan niin isot, että suurin osa vastaajista oli eksynyt. Näyttelyssä oli esillä jotain kaikille tuotantosuunnasta riippumatta. Maantieteellisesti Jyväskylää pidettiin optimaalisena maatalousnäyttelylle. VUOKKO JA TERO SUUTARILLA on luomuviljatila Kouvolassa. – Tulimme hakemaan vinkkejä ja ideoita, minkä avulla voisi muokata koneita, sillä luomuun kun ei välttämättä valmiit sovellu. BERNDT GOTTBERG Siuntiosta oli bussillaan tuonut messuille asiakkaita. – Omat pellot ovat vuokrattuna, joten katselen vain kiinnostuneena. Positiivinen yllätys on, miten hienosti kaikki on pantu esille. On se vaan uskomatonta miten kehitys on mennyt eteenpäin ja samalla hinnat ylöspäin, hän sanoi. r

Berndt Gottberg Siuntiosta oli bussillaan tuonut messuille asiakkaita. Hän kehui näyttelyn esillepanoa.

Pekka, Anu ja lapset Saara ja Juho Helkala olivat tulleet Lappeenrannassa sijaitsevalta viljatilaltaan. Heistä KoneAgria vaikutti hyvältä ammattimessulta.

45


Hardi controller 8500:n käyttöystävällisestä kosketusnäyttöohjaimesta löytyy kaikki tarvittavat säädöt yhdestä ja samasta ruudusta.

Älykästä lohkoautomatiikkaa Ensi kevään ohjainuutuus Hardi controller 8500 on GPS:llä varustettu kosketus­näyttöohjain. Kaikki tarvittava löytyy yhdestä ja samasta käyttö­ ystävällisestä ruudusta. Ohjain soveltuu paitsi ruiskuille, myös muille työ­ koneille esimerkiksi lannanlevitykseen. Ruiskutettaessa ajetaan ensin peltolohkon reunoja. Sen jälkeen näyttö oh­ jaa ruiskutuksia niin, ettei ruiskuttamattomia kohtia jää eikä tule päällekkäi­ syyksiä. Jos peltolohkon pääty on esimerkiksi kiilan muotoinen, GPS tunnistaa mistä ollaan aiemmin ajettu ja katkaisee ruiskun uloimpia suuttimia ajon ede­ tessä. Peruutustilanteita varten voi ruiskun taakse asentaa kameran, jolloin näy­ töltä voi tarkastaa mihin on peruuttamassa. Näytössä on USB-liitin. Sitä kautta päivän työt saa tallennettua muisti­ tikulle ja urakoitsijat saavat helposti valmiin tulosteen työstään, josta ilmenee tarkkaan milloin, missä ja mitä hän on tehnyt. Ruiskun mallista riippuen asiakas saa opastusta sekä teoreettisella kurs­ silla että tilakohtaisella käyttäjäkoulutuksella huoltomieheltä, jotta asiakas varmasti saa toimivan työkoneen.

46

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Nurmiseoskokeissa tutkitaan myös sinimailasen kestävyyttä.

Nurmitutkimuksella parempia seoksia

Järeitä uudistuksia Multivalta Multivan uusissa Discmaster+-lautasmuokkaimissa on järeät, neljämillisestä teräslevystä kylmäprässätyt, peräti 66 milliä leveät jyräkiekot. Ne painavat sängen tiiviisti maahan, jolloin maatuminen nopeutuu. Korkeussäädön ansiosta jyrän kantavuus on hyvä ja työsyvyys säilyy tasaisena. Jyräkiekon ja kaapimen väliä on pienennetty, mikä tehostaa puhdistusta. Kiristysmuttereiden avulla kiekkopakkaa voidaan kiristää, joten pakkaa pysyy muodossa ja kiekkojen etäisyys puhdistuskaapimista säilyy optimaalisena. Muokkaimen aisan vetosilmukka on vaihdettavissa. Multivan 15-tonnisten TR150- ja TR190-maansiirtovaunujen telirakennetta on vahvistettu ja kavennettu. Nyt vaunu voidaan varustaa lisävarusteena saatavilla 620/40R22,5-renkailla. Leveän ja alustan mukaan muotoutuvan vyörenkaan pintapaine on pieni ja puhdistuvuus hyvä, joten rengas pysyy pinnalla pehmeämmässäkin maastossa. Uudistetun vaunussa telitapin rasvaus tapahtuu näppärästi telin päästä.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

Kuva: Sami Tirkkonen

• Tänä vuonna K-maatalouden koetilalla Hauholla on perustettu uusia kokeita, joissa tutkitaan erilaisia nurmiseoksia. Esimerkiksi kahta timoteilajiketta samassa seoksessa sekä seoksia, joissa on erilaisia apiloita ja sinimailasta. • Seoksia on luultavasti tiloilla voitu jo kokeillakin, mutta nyt niistä on luvassa tutkittua tietoa. • Tutkimuskohteena on sadon laatu, määrä ja seoksessa olevien kasvien keskinäisten suhteiden pysyvyys. • Lisäksi tutkitaan miten seokset soveltuvat kolmeen niittoon. • Ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi vuonna, mutta ennen kuin myynnissä olevia seoksia muutetaan ne pitää tutkia perusteellisesti.

Tulevaisuuden iso ohralajike Ragna • Graminorin Ragna nostaa monitahoiset ohrat uudelle tasolle. Satotaso on hyvä ja tuhannen jyvän paino on samaa luokkaa kuin kaksitahoisissa ohrissa. • Kasvuajaltaan Ragna on monitahoiseksi myöhäinen, mutta kuitenkin kaksitahoisia aikaisempi. • Ragnalla on jopa Vildeä parempi korrenlujuus, jolloin se sopii esimerkiksi sikatilalle, jossa lietteen­ levityksen takia tarvitaan lujakortisia lajikkeita. • Monitahoisia ohria viljellään aikaisuutensa vuoksi enemmän pohjoisessa, mutta Ragnan myötä Kmaataloudesta povataan että monitahoisten ohrien viljely leviää etelään päin. • K-maatalous aloitti Norjalaisen Graminorin siementen myynnin vuonna 2003. Nyt Graminorilta peräisin olevia lajikkeita viljellään 12 prosenttia Suomen viljakasvien pinta-alasta, ja osuus lisääntyy joka vuosi. 47


Elholta uusi paalain ja kaksoissilppuri Elhon Maxilinerissa silmiinpistävää on uusi sulavalinjainen muotoilu, mutta tärkeimmät uutuudet ovat kuitenkin sy­ vemmällä pinnan alla. Ferabolin pyöröpaalain Maxima on täysin uudistettu. Entistä tehokkaammassa syöttökana­ vassa on hydraulisesti alaslaskettava pohja, jolloin mah­ dolliset tukkeumat saa helpommin poistettua. Paalien tasaisen tiukkuuden valvoo varmatoimi­ nen hydraulinen valvontajärjestelmä. Paalaimen jä­ reille rullaketjuille ja valssien pallomaisille laakereille on automaatti­voitelu. Leikkuuterien määrä voidaan käte­ västi valita uudesta graafisella näytöllä varustetusta oh­ jainpaneelista. Maxiliner on levennetty niin, että sen pyörät eivät kulje traktorin pyörien urissa, vaan niiden ulkopuolella. Työssä pyöröpaalain on Elhon käärintäyksikön veto­ aisaan asti ulottuvan tukevan runkorakenteen kannatta­ mana, mikä ratkaisevasti pienentää itse paalaimeen koh­ distuvaa rasitusta.

Kaksoissilppuri myös esikuivattuun säilörehuun Elho kasvatti kaksoissilppurinsa leveyttä, sillä uusi DC 2100:n työleveys on 2,1 metriä. Verrattuna SL 1700S -silppuriin, sillä on myös suuremmat pyörät ja enemmän tehoa, koska siirtoruuvin ja laikkahakkurin halkaisijat ovat kasvaneet. Tehoa löytyy tarpeeksi myös kokoviljasäilörehun ja esikuivatun säilörehun korjuuseen, jolloin se voi myös noukkia niittomurskaimen mattoperällä yhdistettyjä kar­ hoja. Silloin sen hyötytyöleveys kasvaa jopa yli seitse­ mää metriin. Kaksoissilppurissa voidaan valita kolme eri silpunpituutta. Vakiona on kahdeksan terää, mutta niitä voi helposti vähentää neljään tai kahteen.

Elhon uudessa DC 2100 kaksois­ silppurissa on 2,1 metrin työleveys. Verrattuna SL 1700S:n sillä on enemmän tehoa ja suuremmat renkaat.

Ranskan markkinajohtaja rantautui Suomeen Rautakesko Oy on aloittanut ranskalaisen Pichonin lietevaunujen, potkurisekoittajien ja kuivalantavaunujen maahan­tuonnin sekä myynnin K-maatalous-ketjussa. Pichon valmistaa vuosittain noin 900 lietevaunua, joita viedään 40 maahan. Kotimaansa lietevaunumarkkinoista yrityksellä on 55 prosentin osuus. Pichonin lietevaunut toimivat pääasiassa imupaine­ tekniikalla. Vaunuja on saatavissa 1–3-akselisina ja 2,6–30 kuution säiliöllä. Kuumasinkityt terässäiliöt ovat vääntöjäykkiä, kestäviä ja pitkäikäisiä sekä matalan painopisteen ansiosta vakaita. Laaja akselisto-, rengas- ja lisävarustevalikoima mahdollistavat asiakastarpeen mukaisen räätälöinnin. Pichon käyttää omaa Macerator leikkaavaa pysty­ jakajaa letkulevittimien ja multainten kanssa. Levityksessä voidaan käyttää veitsi- ja kiekkotyyppisiä multaimia sekä pinta-, suutinpuomi- ja letkulevittimiä. Lisätietoja tuotteesta www.pichonindustries.com.

48

MAATILAN PIRKKA 4•2013


AJANKOHTAISET TARVIKKEET MAATILALLE JA URAKOINTIIN Työvalo 12 LED, 36 W

74Ah Varta Blue Dynamic

2400 LUM. 10-30 V. 501025811

59,90

SP E12 sopii mm. MFmalleihin 4200, 4300, 6200, 6400, 7400, 8200, kylmäkäynnistysvirta 680A.

Led-työvalo, 10 W

LED-TYÖVALOUUTUUDET!

Sopivat erilaisiin traktoreihin, metsäkoneisiin, työkoneisiin, työvalokäyttöön vaikkapa kuivurille, konekatoksiin, autotalliin, veneisiin ym.

500863339

117,00

SP E11 sopii mm. henkilöautot.

10-30 V.

500495099

501025816

117,00

36,50

Työvalo 10 LED, 50 W

LED-varoitusvalo, 9 V

3600 LUM, 10-30 V.

5 m kaapelilla.

501025812

501025814

105,90

64,50

FAAM 70L31 70Ah Top Special Sopii MF-malleihin 4200,4300, 6200, 6400, 7400, 8200, kylmäkäynnistysvirta 640A.

109,00

500682525

501025813

Xenon-työvalo FAAM 92L52 92Ah Top Power Safe Sopii MF 5400-sarjaan, kylmäkäynnistysvirta 800A. DB-HID 338 H3 500762920 129,00 500723191 FAAM 130Ah Top Heavy Line

143,90

79,90

Työvalo 25 LED, 75 W 5000 LUM, 10-30 V.

Esim. MF-trak., kylmäkäynnistysvirta 720A 63061 500804181 199,00 63062 500695129 199,00

UUTUUS!

Diesel/polttoöljyn tankkausasema 1000 l

TRAKTORIKÄYTTÖINEN VARAVOIMAGENERAATTORI Pomo 27 T15S AVR

Teho 27 kVA, 21,6 kW. Jännite 400 / 230 V -kolmivaihe. Nimellisvirta 40 A. Taajuus 50 Hz. Kierrosnopeus 1500 r/min. Tehontarve 50 hv voiman ulosotosta. Suojausluokka IP23. Suositellaan pääsulakekoolle 25-35 A. 63 A ja 16 A 3-V pistorasiat, schukopistorasia, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taajuusmittarit traktoriin päin.

30 l/min, 6 m letku, automaattipistooli, 128 x 77 x 142 cm, 89 kg. 500937579

998,-

Elektroninen jännitteensäätö!

2.975,-

Delvac MX 15W-40

Neste Farm Universal 10W-30

500689253

Dieselmoottoriöljy vaativille nykyaikaisille, pienipäästöisille dieselmoottoreille sekä vanhoille moottoreille, jotka käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta. Erinomainen kyky vastustaa karstan/noen muodostumisen tai korkeiden lämpötilojen aiheuttamaa öljyn paksuuntumista. 20 l

500740835

208 l

500801230

91,90 752,00

Tynnyrit paasti rahtiva r pe ille ttuna! im to ite

Yleisöljy, sopii bensiinija dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin.

20 l

500727879

200 l

500776299

63,90 569,-

BestGrip nastat 9 mm Traktorit ja työkoneet. Sis. asennustyökalun.

180 kpl 181,40 100 kpl 95,90

Kenkänastat 6 mm Sis. asennustyökalun.

20 kpl 40 kpl

28,75 47,90

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 31.12.2013 asti. Tuotteiden mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Älypaimen Olli Protector 11 Olli Protector 11 on uuden eurooppalaisen standardin mukaan aikaviivästetty älypaimen. Se tarkoittaa sitä, että nopean äkillisen kuormanmuutoksen sattuessa sähköpaimen laskee yhdentoista Joulen tehonsa puoleen, samalla kun se antaa voimakkaan hälytysäänen. Äkillisen muutoksen voi esimerkiksi aiheuttaa eläin, joka on jäänyt kiinni lankoihin tai kaatunut puu. Kun sähköpaimen on hälyttänyt kymmenen minuuttia, se nostaa tehon takaisin alkuperäiselle tasolle. Jos aita on kunnossa, hälytyksen voi sammuttaa paimenesta ja lisätä tehoa. Olli Protector 11 -sähköpaimen on suurin paimen, minkä Farmcomp Oy on tähän mennessä tehnyt.

Älykkään Olli Protector 11 -sähköpaimenen teho laskee äkillisten muutosten sattuessa.

Karjatilaohjelmasta valmiita ratkaisuja tiloille TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVAT Mikko Vähäniitty

K

-maatalouden uusi karjatilaohjelma kokoaa karjatiloille suunnatun tuotevalikoiman yhteen, jotta karjatila-asiakkaat saavat tarvitsemansa ratkaisut ja palvelut kilpailukykyiseen hintaan. Rautakeskon tuotepäällikön HELI KIVIMÄKI-MANTEREEN mukaan karjatilaohjelma vastaa maatalouden rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin. Tilojen koko kasvaa ja määrä vähenee. Karjakoko painottuu 30–74 lehmän tiloille ja kasvu tapahtuu suurilla tiloilla. Kivimäki-Manner uskoo, että uudessa ohjelmassa voidaan hyödyntää Kmaatalouden Viljelyohjelman onnistumisia. – Karjatilaohjelman avulla pääsemme entistäkin syvällisempään yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa ja pystymme siten tarjoamaan heidän tarpeisiinsa parhaiten

50

soveltuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Myyjän on tunnettava tilan olosuhteet ja asiakkaan tavoitteet tuotannossa. Tuotetarjoaman on tuettava asiakkaan tavoitteiden saavuttamista ja se on kyettävä perustelemaan taloudellisin perustein, Kivimäki-Manner toteaa. Karjatilaohjelman tuotevalikoima kattaa nurmenviljelyssä tarvittavat ratkaisut säilöntäaineineen ja sadonkäsittelytarvikkeineen sekä rehustukseen, navettahygieniaan, kuivikkeisiin ja kotieläintarvikkeisiin liittyvät tuotekokonaisuudet. Esimerkkeinä mukana olevista tuoteryhmistä Kivimäki-Manner mainitsee Raniplastin käärintä- ja aumakalvot, K-agro maitotilan lypsyhygieniatuotteet, Josilac -rehunsäilöntäaineet, Kemiran AIV-liuokset sekä kotimaisten Kinnusen Mylly- ja Feedex -rehutehtaiden tuotteet. r

Edullisempi vaihtoehto pyöröpaalien käärintään Ranilta on nimeltään Agriwrap eco. Puhalletulla ja liimaisella monikerroksisella kiristekalvolla on korkea puhkaisulujuus. Valkoisen kalvon leveys on 750 milliä ja pituus on 1500 metriä. Sille annetaan vuoden UV-suoja ja kahden vuoden takuu.

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Kotimaista takuulaatua!

3

vuoden TA K U U

Kiristekalvot • Tehostettu UV-suoja

- suojaa rehusadon ja varmistaa maittavuuden vielä ylivuotisenakin

• Tehostettu liimautuvuus

- varmistaa ettei happi ja kosteus pääse paaliin

• Tehostettu takuu

- 3 vuotta ostopäivästä ohjeiden mukaisesti säilytetyille kalvorullille

Raniwrap-käärintäkalvo on puhallusmenetelmällä valmistettu monikerroskalvo Mitat Väri 50 cm x 1800 m Valkoinen 75 cm x 1500 m Valkoinen 25 cm x 1800 m Valkoinen 50 cm x 1800 m Vaalean vihreä 75 cm x 1500 m Vaalean vihreä

Rll/lava 48 40 48 48 40

• Tehostettu laadunvalvonta

- ainutlaatuinen laadunvalvontaprosessi, joka koostuu tuotannossa, laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa toteutetuista laadunvalvontakokeista

MAATILALLE HYGIENIAN YLLÄPITOON K-AGROSTA LÖYTYY! Laaja valikoima pesuaineita jauheena ja nesteenä.

Valitse sopiva pesumenetelmä: KIERTOPESU Kiertopesua käytetään, kun vesi on kohtalaisen pehmeätä (0-6 dH) ja muutenkin hyvälaatuista ja puhdasta, eikä sisällä rautaa.

VUOROPESU Vuoropesua käytetään kovissa ja rautapitoisissa vesissä. Rautapitoisuus vedessä pitää kuitenkin olla alle 0,2 mg/l. Aamulla käytetään emäksistä ja illalla hapanta pesuainetta.

HAPANPESU Käytettäessä kiertopesua hapanpesu tehdään kerran viikossa. Hapanpesu tehdään joko K-Agro Hapanpesujauheella tai K-Agro DROP CID-iltapesunesteellä.

DESINFIOINTI Maitotalousvälineiden desinfioinnissa voidaan käyttää klooriyhdisteitä; K-Agro-kloriitti, Divosan Hypo, Suma TAB. Lämpötilasuositus <40°C, vaikutusaika n. 10-15 minuuttia.

Kuivadesinfiointiin

K-Agro Sani-Bed, 25 kg

Kuivadesinfiointiaine. Erittäin imukykyinen, sitoo ja imee kosteuden itseensä. Desinfioiva, eliminoi taudinaiheuttajat. Sitoo ammoniakkia kemiallisesti. Parsiin, karsinoihin myös hevosille. Kloorivapaa. 500855216

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Metallit pois ajoissa JF tarjoaa nyt malliston tehokkaimman tarkkuussilppurin JF FCT 1460:n metallin­tunnistusominaisuudella. Jos niittokarhoon joutuu magnetisoivaa metallia ja noukin nostaa sen silppurin syöttöaukkoon, pysähtyy syöttörullien syöttö täydestä korjuuvauhdista, mikä vähentää merkittävästi roottorin ja terien vaurioitumisriskiä.

Uutta apevaunurintamalla Apesekoitus ja olkikuivitus onnistuvat samalla vaunulla eli JF VM Multilla. Multi-toiminto mahdollistaa JF VM -apevanun käytön normaalisti seosrehun sekoitukseen ja jakoon, mutta myös kuivikeoljen jaon. Apevaunun etuosaan on liitetty syöttökanava, josta aperehu jaetaan poikittaisella etumatolla. Kuivike­oljen puhallusta varten syöttökanava lasketaan etumaton keskelle, jolloin väylä avautuu säiliöstä suoraan puhalluslietsolle. Lietson puhallustorvella suihku ohjataan sivu- ja pystysuuntaan kääntyvän lipan avulla suoraan traktorin ohjaamosta käsin kätevästi oikeaan paikkaan. Parhaimmillaan olkisuihku lentää jopa 20 metrin päähän. VM Multi -vaunumallisto on vaihto­ ehtoinen kaikissa tavallisimmissa apevaunukokoluokissa.

Öljysäiliömallit päivittyneet Farmex-säiliömallistoa on muutettu asiakkaiden toivomuksesta. Farmex 135, 1350 litran säiliötilavuus korvaa aikaisemman Farmex 10:n. Uusi säiliö mahdollistaa tuhannen litran minimitoimituksen vaikka säiliö ei olisi aivan tyhjä. Samalla Farmex 16, 1600 litran säiliötilavuus, korvaa aikaisemman Farmex 15:n. Lisäksi Farmex 20, 2000 litran säiliötilavuus, valmistetaan nyt isommalla päädyllä, jolloin se on optimaalisempi kuljettaa sekä sijoittaa varastointipaikkaan.

52

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Cemo Cube dieselsäiliöitä on saatavana kahdessa koossa: 1500 ja 2500 litraa.

Uutta Cemolta Kaksoisvaipallinen, lukollisella kannella varustettu Cemo Cuben dieselsäiliö on nimensä mukaisesti neliskulmainen. Verolliset suositushinnat ovat 1500 litran säiliölle 3295 euroa ja 2500 litran säiliölle 3695 euroa. Perusvarustukseen kuuluu sähköpumppu, neljän metrin letku, automaattipistooli, määrämittari ja ylitäyttösuoja. Säiliöiden toimitukset alkavat viikolla 49. Cemon AdBlue tankkauskärryllä pääset helposti tankattavan koneen luo. Säiliön vetoisuus on sata litraa ja virtausnopeus on 35 litraa minuutissa. Letkun pituus on 4,4 metriä. Sähköinen tankkauspumppu toimii 12 voltin käyttöjännitteellä ja siinä on kahden metrin kaapeli. Saatavana myös manuaalisella pumpulla. Verollinen suositushinta on 1159 euroa.

Juomarehu poikineille lypsylehmille Milka Milk Start on Biofarmin juomana annettava täydennysrehu poikineille lehmille. Juoma helpottaa lehmän palautumista, jolloin sen maidontuotanto alkaa nopeammin. Juoma annetaan heti poikimisen jälkeen ja siitä hyötyvät erityisesti poikimisesta väsyneet lehmät. Kertaannoksen sopiva koko on noin 20 litraa. Annostus on 50 grammaa Milka Milk Start -jauhetta litraan vettä.

Näppärän Cemon AdBlue tankkauskärryn tilavuus on 100 litraa.

Uusi Aumarullan levitysteline tulee myyntiin keväällä 2014. Viime vuonna Ranin KoneForumiin valmistama teline sai niin paljon huomiota osakseen, että sellainen kehitettiin K-maatalouden ja Ranin yhteistyönä. Teline on nostolaitesovitteinen CAT 2 -kiinnikkeillä ja sen tukeva runkorakenne on kuumasinkitty. Akselin halkaisija on 73 mm ja telineeseen soveltuu maksimaalisesti rulla, jossa on 2200 mm:n hylsy. Verollinen suositushinta on 699 euroa.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

53


T YÖKONE-ESITTELY Keskilohkon teli on nyt taaempana ja nostoliike suuri. Kulku on vakaa ja maavaraa riittää.

Äesuutuudet 2014 Multiva uusii äesmallistoaan parantaakseen työtehoa. TopLine Super päivittyy TopLine Super XL:ksi. Multiva TopLine Cross on puolestaan täysin uusi äes. TEKSTI Matti Kallio KUVAT Dometal

M

ultiva TopLine Super XL -äkeessä uutta on muun muassa entistä järeämpi runko ja akselistot sekä kouriin­tuntuvan helppokäyttöiset veivisäädöt jälkiharoille ja varpajyrälle. Multiva TopLine Cross puolestaan on täysin uusi äes. Siinä hyödynnetään TerraSuper-piikin ainutlaatuisia muokkausominaisuuksia. Uutuus on tarkoitettu pe-

54

rusmuokatun maan kylvömuokkaukseen. – Uudistuksilla on tähdätty erityisesti työtehon parantamiseen entisestään ja käyttäjäystävällisyyden sekä turvallisuuden lisäämiseen, JUHA ERKKILÄ Dometalilta kertoo.

Monipuolinen ja nopea Muokkausominaisuuksiltaan TopLine Super XL jatkaa edeltäjänsä jälkiä. Se sopii joustavasti kylvömuokkaukseen suoraan sänkeen,

kevytmuokatuille maille ja kynnökselle. Markkinoiden monipuolisimpana muokkaimena sillä sujuu myös olkiäestys ja kevyt sänkimuokkaus syksyllä. Läpileikkaavilla hanhenjalkaterillä varustettuna TopLine Super XL on myös tehokas kestorikkakasvien torjunnassa. Monipuolisuus ja kova työteho perustuvat TerraSuper-piikiin ominaisuuksiin ja äkeen rakenteeseen. Vahva, 60 millimetrin kärkipaloilla varustettu ja 500 milliä korkea piikki, säilyttää työsyvyytensä MAATILAN PIRKKA 4•2013


poikkeuksellisen hyvin. Ajonopeus voi olla jopa 15 kilometriä tunnissa muokkauksen laadun kärsimättä. Piikkien tarkka sijoittelu yli neljän metrin runkoon yhdeksälle akselille sadan millimetrin jaolla jättää TopLine Super XL:n rakenteen hyvin avaraksi. Hydraulisilla latojen ja työsyvyyden vaivattomilla jälkiharan ja varpajyrän säädöillä vaihteleviin muokkaustarpeisiin ja kasvinjätteiden määrään voidaan reagoida nopeasti. Suuren ajonopeuden ja työleveyden vastapainona TopLinen päärunko on toteutettu satamillisten sijaan 120 millimetrin poikkipalkeilla. Runko on Ruukin Double Grade terästä. Muita huolella valittuja erikoisteräksiä on käytetty muun muassa varpajyrässä. Uusittu akselisto on aiempaa taaempana. Painopiste on selkeästi telin etupuolella. Rakenteen vakauden ansiosta tienopeus on voitu nostaa 50 kilometriä tunnissa. Kun vielä maavara on kasvanut reilusti, siirtymiset lohkolta toiselle sujuvat ripeästi.

Perusmuokatun maan spesialisti Topline Cross on tehoäes kylvömuokkaukseen. Sen runko- ja

Multivan muokkauskoneet Äkeet

Lautasmuokkaimet Kultivaattorit

Optima

5–14,5 m

TopLine Cross

6–10 m

TopLine Super XL

5–14,5 m

säätöratkaisut ovat samoja kuin TopLine Super XL:ssä, mutta muokkausominaisuudet on räätälöity erityisesti syksyllä kynnettyjen tai kevytmuokattujen raskaiden savimaiden kylvömuokkaukseen. Etujoustoladan lisäksi Crossissa on aina välilata. Taakse voidaan yksirivisen jälkiharan lisäksi valita joko varpajyrä tai lata. Ladoilla saadaan erittäin voimakas tasaus ja murustusvaikutus, jota väli- ja takalatalappujen muotoilu vielä tehostaa. Latojen uusi säätöasteikko sekä suurempi liikealue ja voima on tehty käyttöä varten. – Latojen aktiivisella käytöllä äkeestä saa paljon enemmän irti, Erkkilä muistuttaa. Piikkinä Crossissa käytetään Multiva TerraSuperia 60 millin te-

DiscMaster

3–6 m WingMaster

rällä 80 millin jaolla. Se muokkaa tehokkaasti ajaessaan 8–15 kilometrin tuntinopeudella. Nopeudesta huolimatta saavutetaan erittäin tasainen muokkauspohja. Kahdeksan piikkiakselia antavat hyvin tilaa piikkien optimaaliselle sijoittelulle. Cross onkin selvästi edeltäjiään läpäisevämpi. Runsaan latavarustuksen, kantavien telipyörästöjen ja vakaan rungon ansiosta Multiva TopLine Cross sopii myös todella matalaan muokkaukseen esimerkiksi rypsimailla. Yli seitsemänmetrisiin malleihin suositellaan etutuki­ pyöriä. r

3–3,6 m

Latahydrauliikassa on lukkoventtiili ja selvä asteikko.

Sekä yksi- että kaksirivinen jälkihara pääsee väistämään esteeseen peruutettaessa.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

55


MAATILARAKENTAMINEN

Puhtia viljan kuivaukseen Vuoden 2012 syksy sateineen sai Toivo Tyykilän hankkimaan lisää kuivauskapasiteettia. Nyt tilalla voidaan puida 360 kuutiota viljaa yhteen pötköön. TEKSTI ja KUVAT Vesa Rohila

T

viljelee poikiensa TUOMON ja TEUVON kanssa Eura­ joen Linnamaassa maatilaa, jonka viljanviljelyala on vajaa 400 hehtaaria. Kuivurilaajennuksen jälkeen viljaa mahtuu kuivumaan kerrallaan yhteensä 120 kuutiometriä. – Vuoden 2012 märkä syksy näytti sen, että kuivauskapasiteettimme oli liian pieni. Tästä johtuen teimme seuraavan vuoden talvella päätöksen hankkia 43-kuutioisen Antin rinnalle isomman Arska Magnum-Farmi 790:n, Toivo Tyykilä kertoo. Kuivurikoneistot toimivat itsenäisinä yksikköinä. Tarvittaessa voidaan vaikka toista täyttää ja toista tyhjentää samanaikaisesti. – Meillä oli hyvä lähtökohta, 56

OIVO TYYKILÄ

kun kippaussiilo oli valmiina jo ennen laajennusta. Siihen mahtuu 120 kuutiota. Eli yksi täyttö sopii siihen, toinen kuivuriin, ja kolmas perävaunuihin. Jos joskus pitää saada korjattua paljon viljaa lyhyellä ajalla, tämä on joustava järjestelmä. Voimme puida 360 kuutiota yhteen pötköön. Viljasadosta menee sata tonnia kokovehnää broilereiden rehuksi ja noin 20 tonnia ohraa käytetään nautojen ruokintaan.

Toimii säätöjen jälkeen Kuivurikaupat ja tavarantoimitus sujuivat Toivo Tyykilän mukaan hyvin. Sen sijaan muun muassa kokoamisohjeet osoittautuivat puutteellisiksi. Siihen Tyykilän mielestä tehtaan tulisi kiinnittää enemmän

huomiota. Myös osien numeroinnissa oli toivomisen varaa. – Kuivurin tekniikka sinänsä on toiminut hyvin, kun valmistaja teki siihen muutamia korjauksia. Meillä käynyt Arskametallin mies oli asiansa osaava ammattilainen. Vuosien kokemuksella hän hallitsi kuivuriasiat. Sellaiselle viljelijälle, joka harkitsee uuden viljankuivurin hankkimista, Tyykilä antaa hyvän vinkin. – Kannattaa kysellä käyttäjiltä, miten heidän tilallaan on kuivuri­ asioita ratkaistu ja miten niissä onnistuttu. Sopivia haastateltavia ovat sellaiset viljelijät, jotka ovat hankkineet kuivurin 1–2 vuotta sitten. Heillä on tuore, mutta riittävän pitkä käyttökokemus. He tietävät parhaiten, miten kuivuri on toiminut käytännössä. MAATILAN PIRKKA 4•2013


Meillä oli hyvä lähtökohta, kun kippaussiilo oli valmiina jo ennen laajennusta.

Arska Magnum-Farmi 790 • Kuivurikoneisto Arska Magnum-Farmi 790 (kokonaistilavuus 79,2 m3) • Alipaineuuni 8000 S (819 kW) • Imurit 2x11 kW • Kuppielevaattori 118 t/h, pituus 21 m, moottoroitu 3-tiejakaja • Pohjakuljetin Jema ketjukola 105 t/h

Sopivasti automatiikkaa

Öljy voitti energiakisan

Kuivuri on varustettu GSM-ilmoittimella. Se lähettää puhelimeen tekstiviestin, kun esimerkiksi jäähdytys alkaa tai tulee jokin häiriö. – Periaatteessa melkein kaiken voisi automatisoida, mutta olemme todenneet, että jos esimerkiksi asetamme kuivausarvot automaatille, se ei toimi. Vilja ei ole sellaista, mitä sen kuuluisi olla, Tyykilä valittelee. – Usein aikaisemmin jouduimme ainakin alkusyksystä kuivaamaan erän uudelleen, ennen kuin se oli sopivan kuivaa. Jos vilja olisi mennyt kesken kuivumisen perimmäiseen lattiasiiloon, olisi työlästä ottaa se sieltä takaisin ja laittaa uudelleen kuivumaan. Ennemmin käymme tarkistamassa viljaerän kosteuden ja siirrämme sen vasta sitten varastoon.

Harkittaessa kuivuriuunien energiamuotoa hake näytti edulliselta, mutta tässä tapauksessa öljy vei voiton. – Hake on edullista, mutta laitteistoon olisi pitänyt investoida rajusti. Olisimme tarvinneet 1,3 megawatin tehoisen hakekattilan. Sellaisen hankkiminen pelkästään kuivurikäyttöön ei kannata, sanoo Maaseutu­ keskuksella laskelmat teettänyt Tyykilä. Myös maakaasu oli yksi mahdollinen vaihtoehto. Se on noin neljänneksen öljyä halvempaa, mutta parin kuukauden vuotuisella käytöllä se ei kannata. Maakaasu tarvitsee oman erikoispolttimen, vedenerottimet ja muut varusteet. Lisäksi kustannuksia koituu vuokra­säiliöstä ja vuositarkastuksista. r

AIKA TORJUA JYRSIJÄT! Tehokkuutta jyrsijöiden torjuntaan

Helppokäyttöinen ja varma rottien torjuja • Kätevät palasyötit eivät sotke • Tehoaa kertasyönnistä

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

Storm on BASF:n rekisteröimä tuotemerkki.

• Helppokäyttöinen pelletti hiirien ja rottien torjuntaan • Tehoaa kertasyönnistä


T YÖKONE

Vaunuun saa lisävarusteena rehukasetin, jolla tilavuus nousee noin 35 kuutioon. Samaan pakettiin tulee telin vakautussylinterit, jolla vaunu voidaan tyhjennystä eli kippausta varten vakauttaa.

Kiinteälaitainen viljavaunu

maantieajoon

Kun etäisyys pellolta kuivurille on 60 kilometriä, tarvitaan tukeva, maantiekelpoinen viljaperävaunu. Mikko Lindeman halusi lisäksi, että vaunu soveltuu hänen molemmille traktoreilleen. Lopullinen valinta oli WS 170 K, ja Mikko on tyytyväinen hankintaansa. TEKSTI Maria Munck KUVAT Maria Munck ja Jarmo Lampola

M

viljelee Varsinais-Suomen Somerolla ja Tarvasjoella kahta tilaa, jotka ovat kuuden­kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Kuivuri sijaitsee suuremmalla kotitilalla, joten toisen tilan viljat kuljetetaan maantietä pitkin. Suurin osa tuodaan kuorma-autolla, mutta osa myös traktoriperävaunuilla. – Kun muut isännät käyvät puinnin aikana pellolta kippaamassa viljakuorman kuivurille, menee siihen noin vartti kunnes palaavat pellolle. Meillä vastaava matka kestää neljä tuntia, joten se vaatii aika paljon logistiikkasuunnittelua tai puinti seisoo, Lindeman sanoo. Kun uuden viljaperävaunun hankinta tuli ajankohtaiseksi, sen piti täyttää monta vaatimusta, josta tärkein oli, että sillä saisi ajaa 58

IKKO LINDEMAN

50 km/h. Perävaunun piti soveltua sekä järeälle Massey Ferguson 8690:lle että tilan kevyemmälle traktorille. Parin muun vaihto­ ehdon joukosta kiinteälaitainen WS Tuhti 170 K voitti tarjouskisan. Vaunu ostettiin Someron KMaataloudesta. Weckman Steelin kippiperävaunu uudistettiin kiinteälaitaiseksi viime syksyn ennakkomyyntiin. Kiinteä lava vankistaa vaunun rakennetta aiempaan verrattuna. Alusta on varustettu putkipalkkirungolla, keinutelillä sekä aisajousituksella. Runko on maalattu uppomaalauksella, jolloin saavutetaan hyvä korroosionsuoja, sillä maali tunkeutuu myös runkopalkkien sisään. Reilu kippauskulma, korkealle nouseva hydraulinen takalaita sekä suora ja sileälaitainen sisäpinta helpottavat kuorman purkamista.

– Weckman Steelin kotimaisuus oli valttia, ja tilalla oli jo ennestään WS 170:n, josta on hyviä kokemuksia. Sillä ei kuitenkaan saa ajaa kuin 40 km/h. Uusi perävaunu saapui tilalle heinäkuun puolivälissä. Jutun teon aikaan puinnista oli tehty kaksi

9 FAKTAA WS170 K -vaunusta • • • • • • • • •

Kantavuus: 17000 kg Tilavuus: 21,2 m3 (rehukasetilla n. 35 m3) Omamassa: 4400 kg Kippauskulma: 51° Raideleveys: 180 cm Lavatason korkeus: 128 cm Runko putkipalkkia 250x150 2-pyöräjarrut vakiona Vakiorengas: 600/50R22.5

MAATILAN PIRKKA 4•2013


kolmasosaa, joten sillä oli jo ajettu monta kuormaa. Ensikokemukset vaunusta ovat hyvät.

Paljon lisävarusteita – Perävaunussa on liikennetraktorivarustus, eli siinä on nelipyörä­ jarrut, jolloin kaikki pyörät jarruttavat hydraulisen jarrun avulla, kun traktorissa painaa jarrupoljinta. Siinä on normaalia isommat ja leveämmät renkaat, jolloin viidenkymmenen kilometrin tuntivauhti on kuormankin kanssa sallittu. Seisontajarru takaa sen, ettei rinteeseen jätetty vaunu lähde omille teilleen. Vaunussa on myös äärivalopaketti ja roiskeläpät, Lindeman kertoo. – Kuorman saa suojattua rullapeitteellä, jonka saa vivun avulla päälle ja pois ilman, että tarvitsee kiivetä vaunun päälle peitettä repimään. Mikko Lindemanin perävaunussa on kaikki mahdolliset lisävarusteet paitsi työkalulaatikko ja LED­-valot.

Toiveita olisi vielä Mikko olisi vielä toivonut, että vaunuun olisi saanut pari lisäominaisuutta. – Aisan tukijalka on painava ja täysin mekaaninen. Meillä vaunua käyttää vaimoni HELENAN lisäksi myös molempien isät, joten toiveena olisi vaikka käsiveivillä nostettava tukijalka. Ja olisi hyvä, jos sen saisi jälkiasennettua jo olemassa olevaan vaunuun. Koska hydraulinen takalaita nousee kuivurin kaatokuilun kohdalla liian korkeaksi rakennelmiin nähden, Mikko on lainannut muiden valmistajien idean rajata laidan liikkuvuutta ketjuilla. Tällä tavalla takalaita aukeaa vain 20 senttimetriä. – On hyvä, että takalaita on hydraulinen ja tällaisenaan se on ehdottomasti se ainoa oikea nurmipuolella, mutta viljakäyttöön tuleviin vaunuihin olisi hyvä saada takalaita, joka toimisi jollain toisella periaatteella. r

– Rullapeite, jonka saa vivun avulla kuorman päälle on kätevä, sanoo Mikko Lindeman.

Kalkitus kannattaa

TTÄ! E R I I K PIDÄ hankkia

dit Vielä eh kihintaan. än kalkit s si päättyy u Sänkika

30.11.

Älä märehdi

TURHIA! Kyllä kalkitus kannattaa!

Hyvin kalkittu nurmi palkitsee sekä lehmän että isännän! Koska lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat tarvitsevat runsaasti kalsiumia, on nurmirehusi kalsiumpitoisuuden oltava yli 5 g/kg kuiva-ainetta. Jos puolestaan maan magnesiumpitoisuus on liian alhainen, korjaa tilanne kätevästi Aito Magnesiumilla! Laske kalkitustarpeesi: www.maanparannus.com

VALKOISELLA VIHREÄÄ www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Toimiva kone

Konehuoltoa ammattitaidolla Konehuolto Klemola on palvellut Perhonjokilaakson viljelijöitä nykyisessä kokoonpanossaan kymmenen vuotta. Alusta asti yritys on ollut osa K-sopimushuoltoverkostoa ja pitänyt huolta, että alueen Claasit, Elhot ja muut Keskon markkinoimat koneet pysyvät työkunnossa. TEKSTI ja KUVA Maija Yliaho

K

onehuolto Klemola Ay perustettiin vuonna 2003, kun HANNU KLEMOLA sai yhteistyökumppanikseen KASPERI KANKAANRANNAN. Rautaista ammatti­taitoa on kerätty kuitenkin pitempään, sillä Hannu Klemola on ollut alalla jo vuodesta 1986 ja Kankaanranta 90-luvun loppupuolelta asti. Osaamista on hankittu muutenkin kuin käytännön kautta, K-maatalous ja Konekesko kouluttavat huoltoyrittäjiään jatkuvasti. Vuosien varrella yrittäjät ovat istuneet koulunpenkillä niin kotimaassa kuin Saksassakin. Maataloustyökoneiden lisäksi yrityksen toimialaan kuuluvat vapaa-ajan koneet ja pienkoneet moottorikelkoista ruohonleikkureihin. Työtä onkin riittänyt siihen malliin, että yritys työllistää yrittäjien itsensä lisäksi kolmannen tekijän, JOONAS HEIKKILÄN. Konehuollolla on Asmalampin teollisuusalueella uudet ja asianmukaiset tilat. Ne rakennettiin vuonna 2009, kun vanha halli jäi töiden lisääntyessä auttamatta pieneksi.

Vuosihuolto säästää korjauskustannuksissa. Painopiste vuosihuoltoihin Maatalouskonehuollon työhuiput osuvat luonnollisesti samoihin aikoihin kuin tilojenkin kiireet. Silloin sattuu ja tapahtuu, kun koneet ja miehet painavat pelloilla pitkää päivää ja välillä yötäkin. Koneita korjataan niin hallissa kuin pellon laidallakin, tilanteen ja tarpeen mukaan. Usein apu on vain puhelin­ soiton päässä. 60

– Keväällä ja alkukesästä Hannu on kyllä aamupäivät täysin puhelimessa, Kankaanranta naurahtaa. – Varmaan 30–40 puhelua tulee päivittäin. Klemola toteaa, että moni ongelma todellakin ratkeaa ihan jo puhelimessa annettujen neuvojen perusteella. – Rahallista korvaustahan siitä ei saa, mutta onhan siitä hyvä mieli, kun pystyy auttamaan ja tietää, että työt pääsevät linjan toisessa päässä taas jatkumaan. Perinteisesti koneita viedään korjaamolle vasta sitten, kun ne eivät enää toimi. Muutosta alkaa kuitenkin olla näkyvissä. – Ajan tasalla olevat isännät tuovat koneet vuosihuoltoon, kun kasvukausi on ohi, Klemola toteaa. – Vuosihuolto säästää korjauskustannuksissa, Kankaanranta painottaa. – Monesti me huomaamme täällä, että joku ketju on löystymässä tai sähkölaitteiden säädöissä on vikaa. Kun ne hoidetaan huollossa pois, kiireaikaan ei tarvitse tulla tänne korjauttamaan rikkoontunutta konetta. Aikataulussa hoidetut määrä­ aikaishuollot helpottavat myös kone­myyjän työtä. – Kun työkone on koko käyttö­ aikansa huollettu sopimushuollossa, sen huoltohistoria on tiedossa, sanoo RISTO HÖYKINPURO K-maatalous Toholammista. – On huomattavasti mukavampi myydä vaihtokone, kun se on täällä säännöllisesti huollettu ja vielä ennen myyntiä laitettu kuntoon. Ja myyntiarvo säilyy, kun kone jatkossakin tuodaan merkkihuoltoon.

Claasin paalain pääsi satokauden päätteeksi hyvin ansaittuun vuosihuoltoon. Hannu Klemola arvioi huoltokohteita, Risto Höykinpuro seuraa vierestä.

Yhteistyöstä etua viljelijälle Pitkän linjan maatalouskonemyynnin ammattilaisena Risto Höykinpuro on tyytyväinen siihen, että saa myyntialueellaan toimia yhteistyössä luotettavan ja osaavan huoltoyrittäjän kanssa. – On helppoa myydä koneita, kun tietää, että asiakkaan voi jatkossakin neuvoa tänne niin käyttöönotto-opastuksen, huoltojen kuin mahdollisten korjaustenkin kanssa. Aktiivinen konemyynti on mieleen myös huoltoväelle. – Mitä me sitten huollettaisiin, ellei Risto myisi koneita, Kankaanranta heittää. MAATILAN PIRKKA 4•2013


Nokka 4472HP + MV 1124

• Luotettava kumppani vaativiin metsätöihin sähköisellä esiohjauksella

Nokka 4372HR + MV 1002 • Hyvin varusteltu, ergonominen monipuoliseen ja kovaan maatilakäyttöön Alk.

24.290,alv 0% + toim.kulut

Nokka 2661H + MV719

18.990,alv 0% + toim.kulut

Alk.

• Pikkujättiläinen hydraulijatkeellisella ulottuvammalla kuormaimella, teleskooppitukijalat

Uutuus!

Alk.

Nokka 3567He + MV951

Vahva ja ulottuva vaativaan puunajoon

• Sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä • Teleskooppitukijalat, -palkkinen 9,5 tn metsävaunu

Alk.

11.490,alv 0% + toim.kulut

15.400,alv 0% + toim.kulut

Hawk 25 Uutuus! • • • • •

Iso merkitys on myös sillä, että kun viljelijä ostaa Höykinpurolta uuden tai käytetyn koneen, hintaan kuuluu, että joku Konehuolto Klemolan väestä käy paikan päällä laittamassa koneen työlyöntiin. – Ihan perustyökoneissa on nykyään valtavan paljon tietokonepohjaista tekniikkaa, Klemola toteaa. – Säästytään monelta hankaluudelta, kun asetukset ja säädöt laitetaan heti alkuun kohdalleen juuri sitä käyttöä ajatellen, mihin kone on hankittu. Maatalouden raju rakennemuutos näkyy myös kone­puolella. Tilojen määrä vähenee, mutta samaan aikaan tilakoko kasvaa, ja sitä myöten kasvavat ja monimutkaistuvat myös tiloilla käytössä olevat koneet. Niin konemyynti kuin niiden huoltokin alkaa olla erikoismiesten työtä. Höykinpuro, Klemola, Kankaanranta ja Heikkilä uskovat vakaasti siihen, että töitä tulee riittämään jatkossakin niin maatalouskoneiden käyttäjille kuin niiden kunnosta huolehtivillekin. r MAATILAN PIRKKA 4•2013

Hydr. ketjusaha, halk. max.25 cm Terä pyörii vain sahatessa Autom. hydr. puun halkaisu (2/4) Hydraulivetoinen poistokuljetin TR- hydrauliikalla (kuljettin lisäv.), TR voimanulosotto, oma hydrauliikka ja kuljetin tai 4 kW sähkö- tai 13 hv polttomoottorilla / tieliikennealustalla

Kun klapit tehdään siellä missä puut ovat!

OH 27

alk. (ilman kuljetinta)

3.630,-

alv 0% + toim.kulut

• Pyörösahanterä ja hydr.halkaisu • Hydr. 5,5 tn sylinteri - traktori- tai sähköm.käyttöisenä • Halk.terän kork. pikasäätö • Taittuva poistokuljetin 3,2 m

27 TR

3.990,-

alv 0% + toim.kulut Hinnat ovat voimassa 31.12.2013.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


TAPAHTUMAT

Agritechnicassa ammattiasia puetaan paikoin myös viihteelliseksi, tässä Agco-tuotelanseerauksen vauhdikas tanssiesitys.

K-maatalous Jyväskylä avasi ovensa

Asiakkaita Agritechnica-messuille

Jyväskylän Seppälään, osoitteeseen Kankitie 4, on avattu uudet tilat K-maataloudelle. Kauppiaana toimii JOUNI PASTILA, ja myynnin ammattilaisina palvelevat MARTTI TOLVANEN ja JUSSI KANANEN. Martin vastuulla ovat viljakappa, lannoitteet, siemenet, rehut ja kasvinsuojeluaineet, ja Jussi hallitsee maatalouden työkoneet, hallit- ja kuivurit. Uudella kaupalla riittää tarjontaa eri teemapäivien merkeissä. Marraskuun 7. päivä järjestetään Tume-kylvölannoittimen esittelypäivä, hevosasiakkaille järjestetään 15. marraskuuta BlackHorse-hevosrehujen teemapäivä, ja 29. marraskuuta vietetään hallipäivää. Myöhemmin syksyllä on luvassa myös kuivuriesittelyjä sekä HakkiPilke-klapi­ koneiden työnäytökset. Varsinaiset avajaiset pidetään torstaina 5. joulukuuta. Myyntialaa Jyväskylän K-maataloudessa on 290 neliötä, ja pihalla on kattava näytekonevarasto. Asiakkaat ovat löytäneet uuden kaupan ja Jyväskylässä ennakkomyynti on käynnistynyt vilkkaasti. – Keski-Suomi on mielenkiintoinen markkina-alue, ja tavoitteenamme on parantaa K-maatalouden näkyvyyttä maakunnassa sekä olla vahvasti mukana työkonekaupassa, Jouni Pastila sanoo. Jouni Pastilalla on K-maatalouden toimipisteet Jyväskylän lisäksi Tampereella ja Häijäällä. – Toistamme Tampereella ja Häijäällä hyväksi havaittua palvelukonseptia. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia ammattitaitoisen henkilökuntamme kanssa. Haluamme vahvasti olla mukana työkonekaupassa ja parantaa K-maatalouden näkyvyyttä alueella, Pastila kertoo.

K-maatalouden asiakasryhmä lähtee tutustumaan kansainvälisiin tuulahduksiin Hannoverin Agritechnica-messuille. Agritechnica on Euroopan suurin maatalousalan näyttely, joka järjestetään joka toinen vuosi. Vuoden 2011 tapahtumassa oli yli 2 700 näytteilleasettajaa noin 50 maasta. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan yli 400 000 kävijää. Agritechnica on selkeästi maatalouden ammattilaisten tapahtuma, jonka pääpaino on koneissa ja viljely­ tekniikassa. Alan merkittävät uutuudet lanseerataan näyttelyssä. Suomalaisia näytteilleasettajia ja tuotemerkkejä messuilta löytyy useita: muun muassa Tume, Elho, Murska, Multiva, Farmcomp, Farmtools, ja HakkiPilke ovat panostaneet näyttelyyn.

Jouni Pastila toivottaa asiakkaat tervetulleeksi Jyväskylän uuteen K-maatalouteen.

62

MAATILAN PIRKKA 4•2013


Somerolla juhlitaan 5-vuotiasta Somerolla juhlitaan kauppias MATTI KUOSAN viidettä ­toimintavuotta marraskuun 8.–9. päivä. Matti Kuosa aloitti K-maatalous- ja Rautia-kauppiaana vuonna 2008. Nyt on aika tarjota kakkukahvit. Yhteistyö on ollut tiivistä ja rakentavaa niin maatalouden kuin rakentaja-­ asiakkaiden kanssa. Aika on mennyt nopeasti kaupan toimintaa kehitettäessä. Onnittelut Somerolle!

Arpaonnea KoneAgriassa KoneAgriassa järjestettiin arvonta, jossa palkintona oli Kaso PK 44E -kassakaappi. Arvontaan osallistui yli 3 000 vastaajaa. Tällä kertaa onni suosi EERO KETTUSTA Iisalmesta. Yara-lannoitekampanjan yhteydessä arvottiin useampia palkintoja. Pääpalkinto Agritechnica-matka osui IKOLALLE Seinäjoelta. TraktorCam-peruutuskamerat lähtivät Lapuan, Kaavin, Oulun, Kemijärven ja Loimaan Kmaatalouksien asiakkaille. Onnittelut kaikille voittajille ja kiitokset arvontaan osallistuneille!

MARRASKUUSSA Jousivaaka 250 kg

Huopavuorikumisaapas Nokian Kaira

• Punnitustarkkuus yksi kilo

• Sitruunantuoksuinen, valmis seos Kestävä talvisaapas, jossa on nopeasti kuivuva irtohuopavuori. • Pakkasenkestävyys -20°C

500704278, 4018653290941

89

Tuulilasinpesuneste SHINY POWER, 3 x 4 litraa

• Tilava lesti suomalaiseen jalkaan • Useita kokoja

00

3 kpl

10,-

/kpl

0,84 €/l

Etu -10 %

7990

Hinta ilman K-Plussa-korttia 99,-

Lämmitettävä juoma-allas uimurilla Suevia

Lasta 55 cm Suevia Farmline

Esim. pihattoon • Maxiflow-uimurilla vedentuotto jopa 40 l/min

Leveä lasta sopii erinomaisesti, esim. rehun tai lannan siirtelyyn.

500645239, 4025338063769

Yksittäin 3,95 €/kpl

/pr

• Leveys 55 cm, korkeus 12 cm • Tarkoitettu n. 32 mm varrelle

759

00 /kpl

1190 /kpl

500820303, 6405422806867

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 30.11.2013 asti. Tuotteiden mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


VILJELIJÄ MAAILMALTA

Maitotila Tanskan malliin

64

Tanskalainen maidontuottaja näkee tulevaisuuden valoisana. Maidon kysyntä on tarjontaa suurempi. TEKSTI ja KUVAT Gunilla Heick

MAATILAN PIRKKA 4•2013


MAATILAN PIRKKA 4•2013

65


Gitte ja Carsten Hedegaard sekä Lajka-koira tervehtimässä lehmiä. Christiansborgin rehusiiloja.

C

ARSTEN HEDEGAARD

ja hänen vaimonsa GITTE ovat 47-vuotiaita. Vuonna 1990 he ostivat Christiansborgin tilan Fynin saarelta, 25 kilometriä Odensesta etelään. Sen omisti aiemmin vanha rouva. Tilalla oli 40 hehtaaria peltoa eikä lainkaan eläimiä. Kolme vuotta myöhemmin ­pariskunta sai maitokiintiön ja rakensi 75 lehmän navetan, jossa lypsettiin vanhanaikaisella lypsykoneella. Seuraavina vuosina he laajensivat useaan otteeseen. Tämän jälkeen tilalle asennettiin yhteensä seitsemän lypsyrobottia. Nykyään lehmiä on 450, enimmäkseen mustankirjavaa Tanskan Holsteinia. Syksyllä 2012 pariskunta osti viiden kilometrin päästä Lynggården-nimisen tilan. Siellä heillä on nyt 150 lehmää ja kaksi lypsy­ robottia.

Tanska

Lisää maata

• Pääkaupunki Kööpenhamina • Pinta-ala 43 098 neliökilometriä • Yli 60 % pinta-alasta maanviljelyn käytössä • 5,6 miljoonaa asukasta • EU-jäsen vuodesta 1973

600 lehmän karja tarvitsee paljon rehua, ja peltoa tarvitaan tietysti myös lannanlevitykseen. Hedegaardit ovat vuosien mittaan ostaneet 16 tilaa. Kaikki talot kahta lukuun ottamatta he ovat myyneet pois ja pitäneet vain maan. Nyt heillä on 600 hehtaaria. – Peukalosääntö on hehtaari per lehmä, Carsten sanoo. 600 hehtaa-

66

Salmonella maksoi meille muutaman miljoonan. ria on kuitenkin vähän alakanttiin, joten vuokraan naapurilta 25 hehtaaria. Hedegaardit tuottavat kaiken säilörehun itse. Päärehuna on maissi ja nurmisäilörehu. Syksyllä kaikki siilot ovat täynnä. – Viljelemme maissia 226 hehtaarilla ja nurmea 50 hehtaarilla. Lopulla peltoalalla viljelemme ohraa, vehnää ja rapsia, jonka myymme DLG-osuuskunnalle. Valkuaisrehua emme pysty tuottamaan tarpeeksi, joten ostamme DLG:ltä rapsipuristetta ja soijarouhetta, jotka sekoitetaan rehuun, Carsten kertoo. – Lisäksi käytämme lehmien valkuaisrehuna mäskiä. Tuoretta mäskiä tulee läheiseltä panimolta 40 tonnia kahdesti viikossa. Siinä on paljon valkuaista eikä se ole kallista. Mäski, maissi, nurmi, soija ja oljet sekoitetaan seosrehuvaunussa ja annetaan eläimille.

on vastuullaan yksi navetta. Gitte hoitaa vasikat, joita on noin sata. Lisäksi yksi palkattu mies vastaa peltoviljelystä ja niityistä. Päivittäisestä työstä huolehtii hollantilainen pariskunta. Joka aamu puoli kahdeksalta henkilöstö kokoontuu aamiaispalaveriin, jossa jaetaan päivän tehtävät. Carsten toimii useissa luottamustehtävissä, muun muassa Tanskan Holstein-yhdistyksen hallituksessa ja Tanskan, Ruotsin ja

Paljon työvoimaa Näin isossa yrityksessä on paljon asioita, joista on oltava selvillä. Christiansborgin karjasta huolehtii kaksi nuorta karjamestaria, kummallakin

Carsten ja Gitte He degaard ostivat Christiansborgin vuonna 1990. Tuotantoa on laa jennettu useaan otteeseen. MAATILAN PIRKKA 4•2013


Suomen karjanjalostajien yhteisen jalostusosuuskunnan Vikingin ­hallintoneuvostossa. – Holstein-rotu tuottaa paljon maitoa, jossa on korkea proteiini­ pitoisuus mutta niukasti rasvaa – juuri kuten kuluttajat toivovat, Carsten sanoo. Suurena rotuna sillä on myös paljon geneettisiä mahdollisuuksia. Tämän päivän vasikat ovat jalostuksellisesti kaukana vanhoista rodun edustajista. – Vikingillä on myös maailman parasta spermaa. Ennen Tanskaan ostettiin spermaa USA:sta ja Hollannista, mutta enää tuontia ei tarvita.

aa. Kaikki in sata vasikk Tilalla on no iviikkoisina ks ka myydään i. sonnivasikat aan teuraaks a ne kasvatet ss jo , le al til toiselle

– Hiehot siemennetään 14 kuukauden iässä. Paras kolmannes saa sukupuolilajiteltua spermaa, niin että ne saavat aina lehmävasikoita. Sonnivasikat myydään kaksi­ viikkoisina. Lehmät ovat tuotannossa keskimäärin kaksi ja puoli vuotta. Neljän ja puolen vuoden iässä ne menevät teuraaksi. – Mutta eläimemme ovat niin hyviä, että niistä on vaikea löytää karsittavia, Carsten sanoo.

Hinnat nousussa Christiansborgin ja Lynggårdenin 600 lehmän keskituotos on 10 800 maitokiloa vuodessa. Hedegaardin pariskunta myy maidon Arlalle. – Maidon hinta nousi kevään aikana kolme kertaa. Ja nousu jatkuu, tuumii Carsten. Tilasäiliöön mahtuu 27 000 maitolitraa, ja se on suunniteltu tyhjennettäväksi joka toinen päivä. Mutta Arla käy nyt hakemassa maidon päivittäin, koska tuoreen MAATILAN PIRKKA 4•2013

Katossa kulkeva laite jakaa puhtaat oljet koko navettaan.

maidon kysyntä on niin suurta. Vaikeitakin aikoja tilalla on koettu. Muutama vuosi sitten salmonella iski koko karjaan. – Emme tiedä, mistä tartunta tuli. Syynä on voinut olla rehu, linnut, eläinlääkäri tai siementäjä. Salmonellaa vastaan voi yrittää suojautua ainoastaan huolehtimalla siitä, että rehun joukkoon ei joudu lantaa, Carsten sanoo. – Ennen tartuntaa keskituotos oli 11 000 litraa lehmää kohti. Äkkiä tuotanto alkoi pudota. Puolessa vuodessa se oli laskenut 8 600 litraan, emmekä tienneet miksi! Lähetimme näytteitä Saksaan ja saimme tietää, että kyseessä oli salmonella. 2000 litraa maitoa per lehmä meni tuhottavaksi. Vasta kahden ja puolen vuoden kuluttua tilanne oli ohi. Se maksoi meille muutaman miljoonan, eikä mikään vakuutus korvaa menetystä. Nykyään eläinlääkärin, siementäjän ja kaikkien muiden, jotka ovat vierailleet toisessa navetassa ennen tuloaan, täytyy pukeutua tilan haalareihin ja kumisaappaisiin ennen kuin menevät eläinten luo. Eläinlääkäri käy joka kuukausi, tarkastaa eläimet ja tallentaa tiedot toimenpiteistä. Carstenilla on myös lupa hoitaa sairaita eläimiä, ja hänelle toimitetaan tietty määrä lääkkeitä joka maanantai. Kaikki lääkitykset tallennetaan tietokoneelle.

Robotti auttaa Lypsyrobotti suorittaa lypsyn aikana useita mittauksia. Se rekisteröi esimerkiksi lehmän aktiivisuuden tason. Kun punainen pyörivä lamppu robotilla alkaa välkkyä, lehmä on kiimassa. Se viedään erilliseen parteen odottamaan siementäjää, joka käy tilalla päivittäin. Robotti saa selville lehmän utare­tulehduksen. Myös nämä lehmät otetaan erilleen hoidettaviksi. Lisäksi robotti mittaa maidon suolapitoisuuden lypsyn ensimmäisten 7–8 sekunnin aikana. Jos lukema on liian korkea, maito menee erilliseen säiliöön. Sitä ei toimiteta meijeriin vaan annetaan vasikoille. Joka robotilla on huoltosopimus, jonka hinta on 40 000 Tanskan kruunua vuodessa, ja ne huolletaan neljästi vuodessa. Carstenin nykyiset robotit ovat seitsemän vuotta vanhoja. Hän toivoo robottiensa kestävän vielä 5–7 vuotta. – On tärkeää, että sekä lehmät että vasikat voivat hyvin ja niitä käsitellään ystävällisesti. On huolehdittava, että ne saavat vitamiineja ja kivennäisiä. Aina kun avaamme uuden säilörehusiilon, otamme rehusta näytteet ja lähetämme ne maatalousosuuskunnan laboratorioon tutkittavaksi, Carsten kertoo. Hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Tilat voivat työllistää tulevaisuudessa perheen kaikki kolme lasta. r 67


Hyvää läheltä

Kotimainen halli on

vankkaa tekoa Halli-investointia harkitsevalla on runsaasti valinnanvaraa niin koon, värin kuin rakennusmateriaalienkin osalta. Käyttäjien erilaiset tarpeet ja käyttökohteet ovat myös lisänneet hallien räätälöintimahdollisuuksia ja lisävarustevalikoimaa. TEKSTI Tuomas Lehtonen KUVAT Mikko Vähäniitty

V

ieskan Elementti Oy:n Alavieskassa valmistamat Pomo-puuelementtihallit ovat tuttu näky suomalaisilla maatiloilla. Halleja on valmistettu vuodesta 1967 lähtien tasaiseen tahtiin. Myyntipäällikkö JYRKI JUTILAN mukaan kylmiä ja lämpöeristettyjä halleja tilataan hevostalleiksi, maneeseiksi, varastoiksi, kone- ja harrastehalleiksi sekä tuotantotiloiksi. – Valmistamme elementit hyvin pitkälle tehtaassa, joten suurikin halli nousee tontille 4–6 viikossa.

68

Esimerkiksi kahdesti maalattu puuverhous ja päätykolmiolaidoitus ovat elementeissä jo valmiina. Jutilan mukaan hallit valmistetaan suunnittelutyöstä lähtien itse. Koska halleilla on runsaasti erilaisia käyttökohteita ja asiakastarpeet vaihtelevat runsaastikin, Vieskan Elementti räätälöi hallien ulkonäköön ja toiminnallisuuteen liittyvät yksityiskohdat asiakkaan toiveiden mukaisesti. Hallit rakennetaan suomalaisten valmistajien materiaaleista SFSinspecta Sertifiointi Oy:n laadun-

valvontajärjestelmiä noudattaen. Hallipakettiin kuuluvat aina myös pääpiirustukset. Viime vuosina kylmiin halleihin on haluttu entistä useammin eristysvalmius, jotta halli voidaan tarvittaessa lämpöeristää. Tällöin kylmät hallit varustetaan tuulensuojalevyillä ja elementtisaumat tiivistetään. – Toimitamme kylmät hallit pienelementteinä ja lämpöeristetyt suurelementteinä. Yhä useammin myös vastaamme hallien asentamisesta täysin valmiiksi tontilla, MAATILAN PIRKKA 4•2013


M&T Farmsin pressuhallit ovat monikäyttöisiä.

Vieskan Elementti Oyn Pomo-puu­ elementtihalleja on valmistettu jo yli 45 vuotta.

M&T Farmsin Mika Laihorinne, Weckmann Steel Oy:n Heli Alanko ja Vieskan Elementti Oy:n Jyrki Jutila uskovat kotimaisiin halleihin.

jolloin asiakkaamme voi keskittyä oman tilansa töihin. Asiakkaan vastuulle jää tällöin vain perustuksen tekeminen. Hallin voi tilata myös runkovalmiina tai säältä suojaan asennettuna, Jutila kertoo.

Teräshallissa katto korkealla Vierumäkeläisen Weckmann Steel Oy:n Tuhti-hallit ovat nimensä mukaisesti jämerää tekoa. Niiden rungon muodostavat itsekantavat, kotelopalkeista hitsatut kolminivelkehät. Verhousmateriaalina käytetään vähintään 0,45 millin teräslevyjä. Värivaihto­ehtojen kirjo ei jätä valittamisen varaa. Halutessaan hallin voi myös puuverhoilla. Puurunkoisten hallien tavoin teräshalleja saa kylminä ja lämpöeristettyinä, joten ne soveltuvat moniin käyttötarpeisiin. MAATILAN PIRKKA 4•2013

Toimitusjohtaja HELI ALANGON mukaan erityisesti suuret hallit ovat olleet tänä vuonna kysyttyjä. Hallin mukana tulevat kehärakenteet, määrämittaiset katto- ja seinäpellit, asennusohjeet sekä rakenne- ja pääpiirustukset. Perustukset ja tarvittavan puutavaran asiakas hankkii itse. – Kehärakenteemme mahdollistaa hallitilan tehokkaan hyödyntämisen harjalle ja seinän reunustoille saakka. Hallit ovat muunneltavissa helposti erilaisiin käyttötarkoituksiin ja halleja voidaan jakaa vaikkapa kylmään ja lämpöeristettyyn osaan. Kylmä halli voidaan muuttaa lämpimäksi ja hallia voidaan pidentää, kunhan mahdolliset muutos­tarpeet huomioidaan rakennusvaiheessa. Hallien lisävarustevalikoima on laajentunut. Esimerkiksi kattokulma, räystäiden pituus ja ovien koko nousevat usein keskusteluun hallitarjouksen yhteydessä. Erityisesti ovien sijoittelu ja niiden koko kannattaa miettiä tarkkaan, sillä niillä on iso vaikutus hallin toimivuuteen. Esimerkiksi koneiden koon kasvu kannattaa ennakoida hallin ovien valinnassa. Alangon mukaan Tuhti-halli nousee harjaan ominkin voimin, mutta asiakkaat tilaavat useimmiten pystytyksen Weckmannin suosittelemilta, asennukseen erikoistuneilta yrityksiltä.

daan lisää korkeutta rakentamalla halli betonielementtien päälle. Työkoneiden ja peräkärryjen lisäksi pressuhalleissa voi varastoida haketta, viljaa tai olkia ja ne soveltuvat myös eläinsuojiksi tai väli­ aikaisiksi huolto- tai remontointitiloiksi. – Karjatiloilla pressuhalleissa pidetään vasikoita ja hiehoja. Viime aikoina halli on alkanut kiinnostaa myös turkistarhaajia ja lammasfarmareita. Kehittämämme ylösnostettavan helman ansiosta ilma saadaan kesäisin kiertämään, eikä eläimille tule tukala olo, M&T Farmsin MIKA LAIHORINNE kertoo. Jämäkästä teräs­putkesta ja vahvasta pvc-kankaasta tehdyt hallit soveltuvat Suomen lumisiin ja tuulisiin olosuhteisiin. Ne voi rakentaa niin sepeli­pohjalle kuin betonillekin kunhan alusta on tasainen. – Hallin kasaaminen ja purkaminen on nopeaa, samoin hallin siirtäminen toiseen paikkaan. Siksi näitä ostetaan monesti myös tilapäistarpeisiin. Kun meiltä tilaa asennuksen, suurikin halli valmistuu kymmenessä tunnissa. Omatoimirakentajallakin menee kasaukseen vain pari päivää. Olemme laskeneet hallin eliniäksi noin 20 vuotta. r

Vieskan Elementti Oy • Perustettu 1967 • Tuotteita mm. Pomo-hallit

Weckmann Steel Oy • Perustettu 1962 • Tuotteita mm. Tuhti-hallit

M&T Farms • Pressuhallit valmistetaan Pohjanmaalla Evijärvellä

Pressuhalli nousee nopeasti Pohjanmaalainen M&T Farms valmistaa monikäyttöisiä teräskaarirakenteisia pressuhalleja. Halleja on saatavana kolmea kokoa. Pienin malleista soveltuu vaikkapa autotalliksi ja suurimpaan ajaa kevyesti leikkuupuimurinkin. Halliin saa-

Weckmann Steel Oyn harjakattoisen kylmähallin ruongon muodostaa itsekantava kolminivelkehä. 69


Ennen vanhaan Kauppias nro 1 Lähes 45 vuotta sitten, vuonna 1969 AIMO JOENSUU perusti Alajärvelle Suomen ensimmäisen K-maatalouskeskuksen nimeltään K-maatalouskeskus Aimo Joensuu Oy:n. Aluksi Joensuu oli Alajärven Talouskeskus Oy:n osakkaan neljäsosalla. Neljän vuoden kuluttua hän osti kolmelta muulta osakkaalta osakkeet perheellensä, ja samalla yrityksen nimikin vaihtui. Maatilan poikana ja sekatavarakauppiaana uraa tehnyt Joensuu lähti ennakkoluulottomasti raivaamaan tilaa K-ryhmän maatalouskauppiaille. Ajankohta oli prikulleen oikea. Voimakas maatalouden koneellistuminen oli juuri alkamassa ja asiakkaat ottivat ilomielin vastaan uuden kauppiaansa. Kriittisiäkin äänenpainoja kuultiin, mutta kauppias lähti taistelemaan asiakkaistaan teoilla, hinnalla ja palvelulla. Uskollinen asiakaskunta kerättiinkin jo kauppiasuran alkumetreillä. Aimo Joensuun jäädessä eläkkeelle vuonna 1997 hänen kaupassaan kävivät jo ensimmäisten asiakkaiden lapset. Esimerkiksi Joensuun maanviljelijä-veli osti tilalleen koneet sataprosenttisesti K-maatalous Aimo Joensuusta. Ensimmäiset Joensuun myymät koneet olivat kapeita rullaäkeitä, joiden työleveys oli kaksi metriä. Auroissa taas siirryttiin hevosvetoisista traktoreihin, siipiä löytyi koneista kaksi. Lannanpoistolaitteita myytiin navettoihin työtä helpottamaan – aikaisemmin lanta oli talikoitu käsin ulos. Alkuaikoina asiakkaat ostivat muun muassa Leyland- ja Zetor-traktoreita.

70

Puimurimerkeistä kotinsa löysivät esimerkiksi DeutzFahr ja Claas, joka edelleenkin kuuluu Konekeskon valikoimiin. Joensuun mukaan työ oli äärimmäisen palkitsevaa. Pala palalta raskas maataloustyö muuttui vähän helpommaksi ja viljelijöiden työ kehittyi. Samalla liike kasvoi kolmen hengen putiikista parhaimmillaan kahdeksan henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Hauskojakin muistoja uran varrelta löytyy. Koneellistamisessa oli vaihe, että lehmät lypsettiin käsin, jos tilalla oli alle kymmenen lehmää. Lypsäminen oli pääasiassa naisten homma, miehet tekivät muita töitä. Eräs isäntä heräsi ostamaan lypsykoneen tilalleen vasta siinä vaiheessa, kun emäntä uhkasi, ettei enää pysty lypsämään. Isännälle tuli järki päähän, kun vaarana oli, että hän olisi itse joutunut hommiin. Koneiden markkinoinnissa Joensuu käytti hyväkseen ovelia keinoja. Kun jollekin tilalle ostettiin esimerkiksi Westfalia-lypsykone, otti Joensuu ostajasta ja koneesta kuvan ja tarjosi paikallislehteen puffikirjoitusta. Näin muut viljelijät näkivät, että naapurikin on ostanut sellaisen koneen – heidänkin piti siis saada. Joensuu muistelee 1970- ja 1980-lukuja viljelijän kulta-aikana. EU:hun liittymisen jälkeen maatiloista on tullut valtavan isoja tehdaslaitoksia. Ennen tilat olivat pieniä perheviljelmiä. – Sekä murheet että tulot olivat aiemmin pienempiä, mutta riskit paremmin kannettavissa, Joensuu toteaa.

MAATILAN PIRKKA 4•2013


TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita Lumia 920! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. MCI

KONEET VILJELY

Viljavaunu maantieajoon

Massikoiden matkassa

US KARJATALO

Maitotila n Tanskan tyylii

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

PIRKKA 16

MAATIL AN

k-maatalous.fi

skuu 2013 • www.

nro 4 • marra

uutuutta KoneAgriassa

Lue lisää!

www.maatilan pirkk

a.fi

Paalit ulos vauhdilla

avat hyvää

eoskokeet lupa

+ Koetila: Nurmis

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MAATILAN PIRKKA 4•2013

Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Lumia 920 -puhelin.

71


Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin. Startissa on maidon raakaaineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun. Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset kaikissa juottomuodoissa. Siksi se on Suomen suosituin - vuodesta toiseen.

Startti Auto Startti Power Startti Maito Instant Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille K-maataloudesta. www.valio.fi/Startti

Teho Magnesium

• Magnesiumrikas täyskivennäinen • Erityisesti laidunkauden ruokintaan

Teho Kalsium -täyskivennäinen

KIVENNÄIS- JA VITAMIINIKAMPANJA Ostaessasi 2 LAVAA kivennäistä tai vitamiineja, saat VEITSISETIN tai vaihtoehtoisesti 200 kg veloituksetta. 1 lavan ostaja saa 100 kg veloituksetta. Yhden 600 kg:n lavan toimitus 40 € (alv 0%).

2 LAVAN e ostajall I ET T VEITSIS lle! pää kaupan (Arvo 13

0 €)

Kahden tai useamman lavan toimitus RAHTIVAPAASTI (normaali jakelualue).

www.k-maatalous.fi

Teho Energa

• Energiarikas täydennysrehu lypsylehmille. Käyttömäärä vain 0,5 kg/pvä 2 vko ennen ja 4 vkoa poikimisen jälkeen. Sis. elävää hiivaa!

Teho-E-seleeni

• Vitamiinitäydennysrehu kaikille tuotantoelämille, vahvistaa vastustuskykyä. Sis. runsaasti E-vitamiinia (6200 mg) ja orgaanista seleeniä

Teho ADEK

Fiskars Functional Form veitsisetti

• Kuorima-, vihannes-, leipä-, yleis- ja kokinveitsi • Terät ovat korkealaatuista ruostumatonta terästä Lisäksi saat Fiskarsin kuorijan, yleissakset sekä veitsenteroittimen.

• Tehokas ympärivuotiseen ruokintaan sekä lypsylehmille että kasvaville naudoille

Tarjous voimassa 1.9.-30.11.2013.

• Monivitamiini, jota käytetään etenkin stressitilanteissa. Sisältää runsaasti orgaanista seleeniä

K-MAATALOUS


Maatilanpirkka0413k